Sote-uudistus. JHL:n edustajisto Erityisasiantuntija Marjo Katajisto. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Transkriptio

1 Sote-uudistus JHL:n edustajisto Erityisasiantuntija

2 Sote uudistus Uudistus tarkoittaa: Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille (18 kpl) 5 yhteistyöaluetta (nykyiset erva-alueet) Sairaalaverkoston muutokset; laaja ympärivuorokautinen päivystys (12) ja muu toiminta Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaistaminen Valinnanvapaus Uudistuksella kurotaan umpeen iso osa julkisen talouden kestävyysvajeesta - noin 3 miljardia euroa Muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausta ja toimintamalleja 2

3 Tästä sote-rahoituksessa on kysymys Sote kokonaismenot 25,8 miljardia euroa (2012) Rahoista kerätään: Verotuksen kautta 71 % Asiakasmaksut ja omavastuut 14 % Vakuutus (pakollinen ja vapaaehtoinen) 12 % Muilla tavoin 3 % Julkisen rahoituksen osuus 80 % 3

4 Sote-uudistuksen säästömekanismit Uudistuksella tavoitellaan 3 mrd euron säästöjä Hallituksen linjaukset: Säästöjä ei tavoiteta yksinomaan tuottavuutta parantamalla Sairaalaverkon keskittäminen ja toimipisteiden karsinta tuo säästöjä (ml. laitteet, kuvantaminen, laboratorio ym. palvelut) Priorisointi: palvelulupauksen rajaaminen Asiakkaan oma vastuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Itsehoito ja sähköiset palvelut Teknologia palvelutuotannossa Henkilöstön uudelleen järjestelyt ja toimintatapojen kehittäminen Lisääntyvä kilpailuttaminen kilpailuneutraliteetti Yhteishankinnat Ohjaus- ja budjettikehysjärjestelmät 4

5 5

6 Hallituksen sote linjaus : Henkilöstön asema Sote-tehtäviä hoitava henkilöstö ja tukipalveluiden henkilöstö, joka palvelee pääosin maakunnille siirtyviä tehtäviä, siirtyy liikkeenluovutusperiaatteiden mukaisesti maakuntien palvelukseen KVTES ja kunnallinen eläkelaki Maakuntien yhteiset, näiden omistamat tukipalveluyhtiöt: Toimitilapalvelut, laiteinfra Talous- ja henkilöstöhallinto ICT palvelut Maakuntien tukipalveluyhtiöt voivat valita eläkejärjestelmän sekä työnantajaorganisaation Avoinna vielä: sote-maakuntayhtiön työnantajaorganisaatio ja eläkelaki Palkkaharmonisaatio: kulut pidetään mahdollisimman pieninä 6

7 Valinnanvapaus hallituksen linjaukset Valinnanvapaus: oikeutta itse valita perustason palveluiden tuottaja: julkinen (oy), yksityinen tai kolmannen sektorin toimija Maakunta erottaa aidosti järjestämisen ja tuotannon eri organisaatioihin (oikeushenkilöihin). Se tapahtuu hyödyntäen yhtiömuotoa. Yhtiöitettävät palvelut; valinnanvapauden piiriin tulevat lakisääteiset sote-palvelut Työryhmän linjaus Poliittinen linjaus sen jälkeen järjestämislakiesitykseen yleiset periaatteet 06/2016 Valinnanvapauslain valmistelu: HE-luonnos lausunnolle 11/2016 7

8 Henkilöstöä koskevat linjaukset eivät ole uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon kannalta kestäviä: Missä vaiheessa mahdolliset maakunnalliset sote-yhtiöt perustetaan? Noudatetaanko liikkeenluovutus periaatetta kahdessa aallossa? Mikä olisi sote-oy:ssä noudatettavat työsuhteen ehdot? Mitä eläkelakia noudatetaan? 8

9 Rahoitus ja omaisuus Ensisijaisesti pääosin valtiorahoitus, asiakasmaksutulot, keskinäisestä tuottamisesta tulevat tulot ja muut maakuntien omat tulot Maakunnallinen verotusoikeus selvitetään myöhemmin Asiakasmaksulainsäädännön uudistus 2017 Maakunnat saavat valtionrahoituksen yleiskatteellisena itsehallinnollinen asema Lakisääteisten kuntayhtymien varat ja velvoitteet sekä kuntien maakunnille siirtyvään toimintaan liittyvä irtain omaisuus siirtyy maakunnille Kuntien rakennukset eivät siirry, maakunnat vuokraavat toimitiloja 9

10 Hallituksen linjaus monituottajamallin varmistaminen Maakuntalakiin ja järjestämislakiin säännökset, joilla turvataan yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien asema minimiosuus tuottajista poliittinen ja strateginen valinta Mikäli palveluntuottaja rakenne ei ole tarpeeksi monipuolinen maakunnan korjattava tilanne toteuttamalla lakisääteisiä ja määräajoin toteutettavia konseptikilpailutuksia Maakunnan velvoite arvioida palvelutuottajia; vaikuttavuus, kustannustehokkuus STM:n ohjausyksikkö ja THL voivat puuttua maakunnan palvelutuotantostrategiaan ja sen toimeenpanoon 10

11 Laaja yhtiöittäminen: ei ole hyväksyttävää eikä pakollista Julkisia palveluja ei tarvitse lähtökohtaisesti yhtiöittää Yhtiöt toimivat yksityisoikeuden piirissä (osakeyhtiölaki, salassapitosäädökset ja markkinaoikeus tuomiovaltana) Demokratia, tiedonsaanti, kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet? Voiton tavoittelu menee yhteisen edun ja universaalin palveluajattelun edelle Julkisuusperiaatteen noudattamista edellytettävä, on myös edellytys paikallisen sopimisen edistämiselle Valinnanvapaus tulee ulottaa rajattuun palveluvalikoimaan ja oman työn tulee olla mahdollista ja pohjana kaikelle toiminnalle laadun ja oikein kohdennetun kilpailuttamisen takaamiseksi 11

12 Viranomaispäätökset ja valvonta: resurssit ja oikeudet oltava kunnossa Viranomaispäätösten tulee olla yhdenvertaisina ja tapahtua kaukana palveluja tuottavista yrityksistä ja järjestöistä Valvonnan resurssien tulee kasvaa suhteessa avattuun kilpailuun (AVI, Valvira) Valvonnan muotoja ja lupakäytäntöjä ei tule höllentää (esim. kaikkien toimipisteiden etukäteistarkastus, raportointi) Viranomaispäätöksien tulee perustua yhteistyöhön kuntien kanssa (ennaltaehkäisevä toiminta, varhaiskasvatus, koulutus) Viranomaisilla tulee olla saatavilla kaikki tieto päätöstensä tueksi, tietokannat tulee yhtenäistää ja toimijoilla tulee olla laaja velvollisuus palvelujen sisällön avaamiseen ja raportointiin 12

13 Muita huomioita Alihankintaa valvottava Voi helposti johtaa ei avoimeen toimintaan Iso yritys ostaa usein alihankintayksiköt ajan myötä pois markkinoilta -> keskittyminen Täytyy olla säädeltyä kilpailutuksen yhteydessä Syntyykö säästöjä? Rahaa kuluu itse palvelutoiminnan lisäksi hankintojen hallinnointiin, valvontaan, back up-toimintaan, valtuustojen ylläpitoon jne. Nykyisen oman toiminnan päälle pitää kerryttää voittoa jo osakeyhtiölain velvoittamana Työehdot sosiaali- ja terveyspalvelualalla oltava kilpailukykyiset 13

14 Valinnanvapaus mahdollisesti yhtiöitettävät palvelut (1) Työterveys Hammashoito Sosiaalityö Sosiaalinen kuntoutus Muu terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy Omatiimi -lääkäri, sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja Äitiysneuvola Lastenneuvola Kuntoutus ja terapia Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kasvatusja perheneuvonta Perhetyö Kotipalvelu Kotihoito Asumispalvelut Laitospalvelut Liikkumista tukevat palvelut Päihdetyö Mielenterveystyö 14

15 Valinnanvapaus mahdollisesti yhtiöitettävät palvelut (3) Kotipalvelu Monitoiminen sosiaali- ja terveyskeskus: Sosiaalityö, sosiaaliohjaus, sosiaalinen kuntoutus, perhetyö, päihdetyö, mielenterveystyö, kasvatus- ja perheneuvonta, yleislääkäri, sairaahoitaja/terveydenhoitaja vastaanotto, äitiys- ja lastenneuvola, työterveyshuolto, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, muu terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy 15

16 Miten uudistus vaikuttaa työmarkkinoihin? Palveluiden järjestäjä maakunta työnantaja vaihtuu Julkisen palvelun yhtiöittäminen työnantaja vaihtuu (tes, eläkelaki, työsuhteen laatu) Keskitetty valtion ohjaus palvelutuotantoon ja rahoitukseen poliittisia linjauksia Monituottajamalli ja kilpailuneutraliteetti Sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteä integraatio? Valinnanvapaus: mikroyrittäjät, alihankkijat, 0-tuntisopimukset Maakunnalle myös muita tehtäviä edunvalvonta- ja yhdistysrakenne? 16

17 Miten uudistus vaikuttaa työmarkkinoihin? Monialaiset palvelu- ja tuotantoketjut Johtaminen ja esimiestyö Työhyvinvointi ja työsuojelu Tehtäväjaon uudistaminen työn sisältö / vaatimus muuttuu Normien purku: mitoitukset, kelpoisuudet, työympäristö Osaamisen kehittäminen työnjako, teknologia, toimintatavat Palveluverkko: työpaikan fyysinen sijainti, lähipalveluiden uudelleen määrittely 17