Ympäristö-ilmastokorvaukset ja luonnonmukainen tuotanto Maaseudun kehittämisohjelmassa ohjelmakaudella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristö-ilmastokorvaukset ja luonnonmukainen tuotanto Maaseudun kehittämisohjelmassa ohjelmakaudella 2014 2020"

Transkriptio

1 Ympäristö-ilmastokorvaukset ja luonnonmukainen tuotanto Maaseudun kehittämisohjelmassa ohjelmakaudella Ympäristökorvauksen valmisteluryhmän alustava ehdotus toimenpiteiksi , koosteluonnos Otakantaa.fi -kansalaiskeskustelua varten TAUSTAA... 2 A) YMPÄRISTÖKORVAUS (ARTIKLA 29) Ympäristökorvauksen rakenne Rakenteelliset muutokset Ympäristökorvauksen perustaso Ympäristösitoumuksen tilakohtaiset toimenpiteet Ravinteiden tasapainoinen käyttö (ravinnetase) Ympäristösitoumuksen lohkokohtaiset toimenpiteet Ympäristösitoumuksen ravinteiden kierrätystä edistävät lohkokohtaiset toimenpiteet Lannan levitys kasvukaudella Lietelannan sijoittaminen peltoon Orgaanisten aineiden lisääminen peltoon Vähennetty lannoitus puutarhakasveilla Ympäristösitoumuksen valumavesien hallintaa edistävät lohkokohtaiset toimenpiteet Valumavesien käsittely (hoitotoimenpiteet) Suojavyöhykkeet ja monivuotiset ympäristönurmet Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Peltojen kasvukaudenaikainen kasvipeitteisyys Katteen käyttö puutarhakasveilla ja perunalla Ympäristösitoumuksen luonnon monimuotoisuutta edistävät lohkokohtaiset toimenpiteet Vaihtoehtoisten kasvinsuojelumenetelmien käyttö puutarhakasveilla Alkuperäiskasvien viljely Lohkokohtaiset ympäristösopimukset Valumavesien hallintaa edistävät lohkokohtaiset sopimukset Kosteikkojen hoito Luonnon monimuotoisuutta ja maisemaa edistävät lohkokohtaiset sopimukset Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Alkuperäisrotujen kasvattaminen Geenipankkisäilytys (artikla 29.9) Kasvullisesti ylläpidettävien kasvigeenivarojen säilyttäminen in-situ Alkuperäiskasvien kuvaustutkimukset ja vanhan kauppalajike-erän aitouden tarkastukset Sperma- ja alkiovarastojen ylläpito

2 B) LUONNONMUKAINEN TUOTANTO (ARTIKLA 30) Sitoumus luonnonmukaisesta tuotannosta ja kotieläintuotannosta Luonnonmukaisen tuotannon toimeenpano Luonnonmukaisen tuotannon suhde maatalouden ympäristö- ja ilmastokorvausjärjestelmään ja investointeihin C) NEUVONTA (ARTIKLA 16) Taustaa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa alkaa myös uusi ohjelmakausi maaseudun kehittämisen toimenpiteissä vuonna Euroopan komissio on laatinut tulevasta ohjelmakaudesta asetusluonnoksen, jossa määritellään maaseudun kehittämisen rahoitusmahdollisuudet ohjelmakaudella Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut valmisteluryhmiä laatimaan asetuksen pohjalta kansallista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. Ympäristökorvauksen valmisteluryhmä on alaryhmineen valmistellut ehdotusluonnoksen maaseudun kehittämisohjelman ympäristöilmastokorvauksen (jatkossa ympäristökorvauksen) (asetusluonnoksen artikla 29) ja luonnonmukaisen tuotannon (asetusluonnoksen artikla 30) toimenpiteiksi. Ryhmät koostuvat hallinnon eri toimijoista sekä laajasti eri sidosryhmien edustajista. Ryhmien edustajia on pyydetty olemaan aktiivisesti yhteydessä taustatahoihinsa eri puolilla maata. Valmistelun lähtökohtana ovat olleet kansalliset maatalouden ympäristönsuojelun tarpeet. Ympäristökorvauksen valmisteluryhmä on alaryhmiensä kanssa laatinut ehdotusluonnoksen maatalouden ympäristötukijärjestelmäksi. Luonnos on osiltaan vielä puutteellinen ja siihen voi tulla muutoksia, sillä valmistelutyö on yhä käynnissä. EU-säädökset ovat yhä luonnosvaiheessa, rahoituskysymyksiä avoimena ja ympäristötoimenpiteen suhde muihin maatalouden tukijärjestelmien ympäristöehtoihin vailla lopullisia päätöksiä. Myös nitraattiasetuksen kansallinen uudistaminen on käynnissä ympäristöministeriössä. Lisäksi selvitettävänä on monia toimeenpanon ja valvonnan kysymyksiä. Tässä esitettävä luonnos on otakantaa.fi - kommentointia varten laadittu kooste, jonka tarkoitus on antaa yleiskuva ehdotettavista toimenpiteistä, jotta sidosryhmät voisivat antaa palautetta ennen lopullisen ehdotuksen valmistumista ja sen viemistä viralliselle lausuntokierrokselle. Toimenpiteiden muokkaus on edelleen käynnissä, joten kooste ei sisällä kaikkia toimenpiteiden yksityiskohtia tai toimeenpanon menettelyjä eikä ehdotettujen toimenpiteiden parhaillaan laskettavana olevia korvaustasoja. Ympäristökorvauksen valmisteluryhmä esittää toimenpiteitä, joilla edistetään maatalouden vesiensuojelua, ehkäistään ilmastonmuutosta ja sopeudutaan siihen, parannetaan peltomaan kasvukuntoa, ylläpidetään ja edistetään maatalousluonnon monimuotoisuutta ja maisemaa sekä huolehditaan Suomelle alkuperäisten kotieläinrotujen ja viljelykasvien geneettisestä monimuotoisuudesta. Toimenpiteillä vastataan kansainvälisten ja kansallisten strategioiden ja toimeenpano-ohjelmien, hallitusohjelman kirjausten, ja maatalousympäristöä koskevien tutkimusten tunnistamiin maatalouden ympäristöhaasteisiin. Edellisestä ohjelmakaudesta poiketen luonnonmukainen tuotanto on ympäristökorvauksesta erillinen toimenpide. Luonnonmukaiseen viljelyyn sitoutuneiden tilojen on mahdollista sitoutua myös ympäristökorvauksen toimenpiteisiin lukuun ottamatta niitä toimenpiteitä, joiden vaatimukset jo sisältyvät luonnonmukaisen tuotannon periaatteisiin. Valmisteluryhmä esittää maaseudun kehittämisohjelmaan myös ympäristön kestävää käyttöä edistäviä neuvonta-, investointi- ja yhteistyöhanketoimenpiteitä, jotka parantavat ympäristökorvauksen ja luonnonmukaisen tuotannon toimenpiteiden vaikuttavuutta. Valmisteluryhmä on nostanut esiin myös keinoja, joilla voidaan selkeyttää toimenpiteiden ehtoja ja parantaa niiden toteutuskelpoisuutta. Toimenpiteiden, toimenpidekokonaisuuksien ja toimeenpanon suunnittelussa on 2

3 etsitty yksinkertaistavia ja tehostavia ratkaisuja. Toimenpiteet on koottu laajemmiksi kokonaisuuksiksi ja suosittu monivaikutteisia toimenpiteitä. A) Ympäristökorvaus (artikla 29) Ympäristökorvaus on kustannusperusteinen. Tuen on korvattava tuensaajille kaikki tai osa sitoumusten aiheuttamista lisäkustannuksista ja tulonmenetyksistä. Transaktiokustannus voi olla enintään 20 % tuesta. Ympäristö- ja ilmastokorvausjärjestelmän tarkoituksena on täydentää ja tehostaa suorien tukien viherryttämistoimenpiteitä sekä täydentävien ehtojen maatalouden ympäristönhoitoon liittyviä vaatimuksia. 1 Ympäristökorvauksen rakenne 1.1 Rakenteelliset muutokset Muutokset verrattuna ohjelmakauden ympäristötukijärjestelmään eivät ole itsetarkoitus, vaan niillä pyritään entistä parempaan lopputulokseen. Samalla on kyettävä säilyttämään nykyisten toimenpiteiden ympäristölliset saavutukset. Ympäristökorvauksen toimivuutta tehostetaan siirtymällä nykyisestä kolmiportaisesta (perus-, lisä- ja erityistukitoimenpiteet) kaksiportaiseen järjestelmään (tila- ja lohkotaso). Tila- ja lohkotason toimenpiteet, jotka toteutetaan peltoalueilla, muodostavat ympäristösitoumuksen. Peltoalueiden ulkopuolelle tehtävistä lohkotason toimenpiteistä tehdään erillisiä suunnitelman vaativia ympäristösopimuksia. Sopimuskäsittelyä vaativia toimenpiteitä tulee uuteen järjestelmään nykyistä vähemmän. Luonnon monimuotoisuuden edistämisen ja perinnebiotooppien hoidon erityistukisopimukset yhdistetään. Sopimuksista siirtyy sitoumuksessa toteutettavaksi seuraavat toimenpiteet: - suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito - pohjavesialueiden peltoviljely - lietelannan sijoittaminen peltoon - ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen - turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely - valumavesien käsittely (hoitosopimukset) - alkuperäiskasvien viljely Seuraavista lisätoimenpiteistä luovutaan: - vähennetty lannoitus; vähennetty lannoitustoimenpide on mahdollinen puutarhakasveilla - typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla - typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla - ravinnetaseet; sisällytetään ravinteiden tasapainoiseen käyttöön - laajaperäinen nurmituotanto; sisällytetään ravinteiden tasapainoiseen käyttöön. Alustavan arvion mukaan uudessa järjestelmässä ei ole tarpeen määritellä erikseen kotieläintilaa, kasvinviljelytilaa tai puutarhatilaa. Suunniteltavat toimenpiteet ovat sellaisia, että niiden ehdoissa voidaan ottaa huomioon tilan tuotantosuunta. Esimerkiksi puutarhakasvien viljelyalalle suunniteltuja toimenpiteitä voidaan toteuttaa vain ko. alalla ja vain sille maksetaan toimenpiteen tuki. Alla olevaan kaavioon on koottu tiivistetysti ympäristökorvausta valmistelevan työryhmän toimenpideehdotusten kokonaisuus. Kaavio näyttää ympäristökorvauksen rakenteen sekä myös muiden parlamentin ja neuvoston asetusluonnoksen artiklojen kautta rahoitettavaksi ehdotettavia maaseudun kehittämisohjelman ympäristöaiheisia toimenpiteitä (kaaviossa valkoisella pohjalla). Ne linkittyvät suoraan 3

4 ympäristökorvaukseen tai täydentävät ohjelman ympäristötoimenpiteitä laajemmin. Koko maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuuksien tarkastelu tässä yhteydessä tukee ohjelman läpileikkaavien teemojen (ympäristö, ilmasto, innovaatiot) edistämistä. Ympäristökorvaukseen liittyvät läheisesti ympäristöinvestoinnit, jotka mahdollistavat ympäristösopimuksessa hoidettavien kohteiden perustamisen tai kunnostamisen sekä lannankäsittelyä edistävät investoinnit, jotka mahdollistavat tilojen sopeutumisen tiukkeneviin lannoitusrajoituksiin. Kohdentamiselle ja toimenpiteiden tehokkaalle toteutukselle keskeinen on neuvonnan kehittäminen sekä tiedonvälitystä edistävät hankkeet. Myös muilla kehittämishankkeilla ja yritystuilla sekä erityisesti innovaatioita tukevilla yhteishankkeilla voidaan edistää maatalous- ja maaseutuympäristön tilaa. Kaavion alaosassa on esitetty ympäristökorvauksen perustasoon kuuluvat vaatimuskokonaisuudet (viherryttäminen ja täydentävät ehdot) sekä ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset. Näistä aiheutuvia kustannuksia ja tulonmenetyksiä ei korvata ympäristökorvauksella. Viherryttämisen ehdot ovat EU-tasolla vielä avoinna. Ne tulisivat vaikuttamaan eniten ympäristökorvauksen luonnon monimuotoisuutta edistävien peltotoimenpiteiden mahdollisuuksiin ja rajauksiin. Viherryttämisen ja ympäristökorvauksen suhteeseen palataan ympäristökorvauksen valmistelussa, kun asia selkiytyy EU-tasolla. Ympäristösitoumukseen valittavissa olevat lohkokohtaiset toimenpiteet jakautuvat kaaviossa kolmeen linjaan: ravinteiden kierrätys, valumavesien hallinta sekä luonnon monimuotoisuus ja maisema. Osa valumavesien hallinnan toimenpiteistä edistää myös monimuotoisuuden tavoitteita ja voitaisiin yhtä hyvin esittää monimuotoisuus- ja maisemalinjan toimenpiteenä. Näillä toimenpiteillä on myös ilmastovaikutuksia. Ilmastolliset kysymykset ovat ympäristökorvauksen toimenpiteissä läpileikkaavana teemana. Esimerkiksi kasvipeitteisyystoimenpiteiden ilmastollista hyötyä ei ole erikseen nostettu esille, vaan sitä toimenpiteet on sijoitettu valumavesien hallinnan kokonaisuuteen. Yksinkertaistamisen vuoksi on pyritty laajempiin toimenpidekokonaisuuksiin, toiminnallisesti samankaltaisten asioiden yhdistämiseen. Ravinteiden tasapainoisen käytön toimenpide kohdistuu tilan koko alaan. Se vaaditaan kaikilta eri linjojen toimenpiteisiin sitoutuvilta ja on osa sitoumusta. Hallinnon resurssien merkittävään vähenemiseen on varauduttu sopimusmenettelyä vähentämällä. Sopimusmenettelystä sitoumukseen siirtäminen ei heikennä toimenpiteiden ehtojen vaatimustasoa. Tuensaajan vastuu sitoumusehtojen määrämittaisten vaatimusten toteuttamisesta tilan paikallisissa oloissa kuitenkin kasvaa, mikä lisää suunnitteilla olevan ympäristöneuvonnan tarvetta. Viljelijä valitsee toimenpiteet sitoumukseen sitoumuskauden alussa, mutta toimenpidevalintaa ja toimenpiteiden tehostettua kohdentamista varten valmisteluryhmä esittää sisältää, että valintaa voisi sitoumuskauden aikana mukauttaa ympäristöllisesti vaikuttavammaksi tilaneuvonnan avulla. Peltoviljelyyn liittyvät lohkokohtaiset toimenpiteet ovat osa sitoumusta ja ne toteutetaan vuosittaisella ilmoituksella sitoumusehtojen mukaisesti ilman erillistä suunnitelmaa. Kannustavuuden takia toimenpiteen toteutusala on useimmissa toimenpiteissä suorassa suhteessa maksettavan tuen määrään. Linjojen välisistä suhteista, vuosittaisista minimialavaatimuksista jne. ei ole vielä kattavaa esitystä. Eri tuotantosuuntien tiloille soveltuu eri toimenpiteitä. Pellon ulkopuolisille alueille ja alkuperäisrotueläimille tehdään edelleen erilliset sopimukset, jotka eivät linkittyisi sitoumuksiin. Ympäristökorvauksen sitoumus sekä alkuperäisrotuja koskeva sopimus on suunnattu vain viljelijöille. Kosteikkojen hoidossa tuensaajia ovat viljelijöiden lisäksi rekisteröidyt yhdistykset sekä ojitusyhteisöt. Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoidon sopimuksessa tuensaajia ovat viljelijät ja rekisteröidyt yhdistykset. Ympäristökorvauksen ja luonnonmukaisen tuotannon tuensaajan yläikäraja ehdotetaan poistettavaksi. Tukikelpoinen ala tulee määritellä yhdenmukaisesti ympäristösitoumuksessa, luonnonmukaisessa tuotannossa ja luonnonhaittakorvauksessa. Valvonnan keventämisen ja nopeuttamisen erityisenä haasteena ovat ravinteiden käytön, puutarhakasvien vaihtoehtoisen kasvinsuojelun ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden toimenpiteiden valvonnan toteuttaminen sekä ympäristökorvauksen rajanvedot viherryttämiseen. Näihin etsitään yhä ratkaisuja. 4

5 YMPÄRISTÖKORVAUS- TOIMENPIDEKOKONAISUUS (artikla 29) Luonnos PRIORITEETTI 5 (ILMASTO) PRIORITEETTI 4 (YMPÄRISTÖ) Ravinteiden kierrätys Lohkokohtaiset toimenpiteet Valumavesien hallinta (+ kasvipeitteisyys) Lohkokohtaiset toimenpiteet Monimuotoisuuden ja maiseman edistäminen Lohkokohtaiset toimenpiteet Viljelijä valitsee sitoumukseen toimenpiteet, maksu vuosittaisen ilmoituksen perusteella toteutusalalle: Suunnitelmaan perustuva lohkokohtainen erillinen sopimus pellon ulkopuoliselle alalle Kosteikkojen hoito > vesi- ja monimuotoisuuskosteikot, uomien luonnontilaistaminen Viljelijä valitsee sitoumukseen toimenpiteet, maksu vuosittaisen ilm. perusteella toteutusalalle: Suunnitelmaan perustuva lohkokohtainen erillinen sopimus pellon ulkopuoliselle alalle Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito > perinnebiotoopit, luonnonlaitumet, metsäsaarekkeet, reunat, uhanalaiset lajit, vieraslajien poisto, lintupellot Alkuperäisrotujen kasvatus Erillinen sopimus ympäristökorvauksen toimenpiteet Vähennetty lannoitus puutarhakasveilla > toteutetaan tilan koko vuosittaisella puutarhakasvien alalla >maksetaan ilmoitetun puutarhakasvialan mukaan Lietelannan sijoittaminen peltoon > maksetaan toteutuneelle levitysalalle > erillinen ilmoitus syksyllä Orgaanisten aineiden lisääminen peltoon > maksetaan toteutuneelle levitysalalle > erillinen ilmoitus syksyllä Lannan levitys kasvukaudella >maksetaan tilan koko alan perusteella (huom. poikkeava maksun määräytyminen) Valumavesien käsittely (hoitotoimenpiteet) > säätösalaojitus ja säätökastelu ja valumavesien kierrätys Suojavyöhykkeet ja monivuotiset ympäristönurmet > suojavyöhykkeiden, turvepeltojen, pohjavesialueiden, happamien sulfaattimaiden nurmet > monivuotisuus perustamisesta sitoumuskauden loppuun Peltojen kasvukaudenaikainen kasvipeitteisyys > luonnonhoitopellot, kerääjäkasvit, viherlannoitusnurmet, saneerauskasvit Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys > ala ilmoitetaan syksyllä Katteen käyttö puutarhakasveilla ja perunalla Viljelijä valitsee sitoumukseen toimenpiteet, maksu vuosittaisen ilmoituksen perusteella toteutusalalle: Alkuperäiskasvien viljely Vaihtoehtoisten kasvinsuojelumenetelmien käyttö puutarhakasveilla > toteutetaan tilan koko vuosittaisella kyseisen puutarhakasvin alalla > maksetaan kyseisen puutarhakasvin ilmoitetun alan mukaan peltoviljelyn monimuotoisuustoimet sisällytetty kasvivaihtoehtoina kasvipeitteisyystoimiin Geenipankki (3 toimenpidettä) (sis. art. 29, ei viljelijätuki) Sitoumus 5v Ravinteiden tasapainoinen käyttö: Tilakohtaiset toimenpiteet - lohkokirjanpito, viljavuusanalyysit, pelto- ja puutarhakasvien lannoitusrajat, ravinnetaselaskenta Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset: kasvinsuojelututkinto, ruiskun testaus, fosforin enimmäiskäyttö ilman korvausta Viherryttäminen: ekologinen ala 7 % tilan alasta, kolmen tuotantokasvin vaatimus, pysyvien nurmien säilyttäminen (?) Täydentävät ehdot: - hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset ja lakisääteiset hoitovaatimukset 5

6 Muut ympäristöä edistävät toimenpiteet ohjelmaluonnoksessa YRITYS JA HANKETUET YRITYSTUET - esim. lannan tuotteistaminen, geenivarojen hyödyntämisen, tuotteistaminen KEHITTÄMISHANKKEET - ympäristö- ja maisemahankkeet YHTEISTYÖHANKKEET, INNOVAATIOT - useampi eri tahon toimija - esim. kipsin käyttö, rakennekalkitus valuma-alueelle, biohiili, täsmäviljely KOULUTUS JA TIEDONVÄLITYSHANKKEET - ympäristöosaamisen kehittäminen LEADER - paikalliset ympäristöhankkeet NEUVONTA (vapaaehtoinen.) - laaja kokonaisuus eri aiheista - ympäristöneuvonta tärkeässä roolissa Sitoumukseen valittua toimenpidepalettia voisi mukauttaa neuvonnan kautta INVESTOINTITUET - lannan prosessointi, varastointi - säätösalaojitus, salaojitus, yms. - kosteikkojen perustaminen - luonnonlaitumien peruskunnostus Luonnos LUONNONHAIT- TAKORVAUS luonnonlaitumille LUOMU: -sitoumus luonnonmukaisesta tuotannosta on oma erillinen toimenpide 6

7 2 Ympäristökorvauksen perustaso Täydentävät ehdot muodostavat yhdessä suorien tukien viherryttämisvaatimusten ja ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimusten kanssa toiminnan perustason. Ympäristökorvauksen perustasolla tarkoitetaan tuensaajilta vaadittavaa toiminnan tasoa, josta aiheutuvista kustannuksista ja tulonmenetyksistä ei voida maksaa ympäristökorvausta. Myös suorien tukien asetusluonnokseen on määritelty uusia ympäristöllisiä tukiehtoja. Suorien tukien viherryttäminen on uusi vaatimustaso. Vaatimukset koskevat kaikkia suorien tukien tuensaajia lukuun ottamatta luonnonmukaisesti viljeltyä alaa. Viherryttämisen vaatimuksia olisivat: - Viljelyn monipuolistaminen viljelemällä tilalla vähintään 3 kasvia tietyssä suhteessa - Pysyvien nurmien säilyttäminen - Ekologinen ala 7 % tilan tukikelpoisesta maatalousmaasta. Viherryttämistoimenpiteiden sisältö ja suhde ympäristökorvaukseen on yhä vilkkaan keskustelun alla EUtasolla, joten asian vaikutuksesta ympäristökorvauksen toimenpiteisiin ei ole tässä vaiheessa selvyyttä. Vähimmäisvaatimusten tulee sisältää kansallisen lainsäädännön vaatimia rajoituksia, jotka eivät sisälly täydentävien ehtoihin. Ympäristökorvauksia valmisteleva ryhmä ehdottaa vähimmäisvaatimuksiin sisällytettäväksi fosforin käytön enimmäisrajoitukset, jotka toimivat perustasona ravinteiden tasapainoisen käytön toimenpiteen fosforilannoitusrajoituksille sekä kasvinsuojeluruiskujen testauksen ja kasvinsuojeluaineiden käyttöön vaadittavan tutkinnon. 3 Ympäristösitoumuksen tilakohtaiset toimenpiteet 3.1 Ravinteiden tasapainoinen käyttö (ravinnetase) Tavoitteet ja kohdentaminen Tavoitteena on luoda tilalle monivuotinen ympäristönhoitotoimenpiteiden kohdentamis- ja toteutusjärjestelmä. Järjestelmän avulla viljelijän tiedot tilan ympäristön hoitoa koskevissa kysymyksissä kasvavat, hän osaa paremmin tunnistaa keinot parantaa tilan ympäristönhoitoa ja voi tilansa viljelytoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa ottaa huomioon nykyistä paremmin tila- ja lohkokohtaiset ympäristönhoitoon liittyvät tarpeet. Toimenpide mahdollistaa myös sekä vuosittaisen että useamman vuoden aikajänteellä tapahtuvan ympäristönhoitotoimenpiteiden ja ravinteiden hyväksikäytön seurannan sekä yhdessä neuvonta-alan ammattilaisen kanssa tehtävän selvityksen tilan ympäristönhoidon tasosta ja toimenpidetarpeista. Tavoitteena on peltolohkon ominaisuuksien ja viljeltävän kasvin sekä ympäristön huomioon ottava lannoitus. Typpilannoitteiden käytön tarkentaminen vähentää ilmakehään pääsevien dityppioksidien päästöjä. Fosforilannoituksen käytön tarkentamisen tavoitteena on erityisesti maan korkeiden fosforipitoisuuksien alentaminen. Lannoitusmäärillä tavoitellaan enintään lohkon tuottokyvyn mukaista satotasoa. Karjanlannan käyttö tarkentuu vähentäen mm. ammoniakkipäästöjä. Toimenpide vähentää lannoittamisesta pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan aiheutuvaa ravinnekuormitusta. Viljelijän on laadittava vuosittain ravinnetase. Ravinnetaselaskennan voi korvata vapaaehtoiseen tilaneuvontaan kuuluvalla maatilakohtaiseen ympäristökartoitukseen kuuluvalla perusteellisella ravinnetaselaskennalla. Ravinnetaseen laskenta edellyttää viljelysuunnitelmaa, viljavuustutkimuksia ja lohkokohtaisia muistiinpanoja. Taselaskennassa on otettava panoksina huomioon peltolohkoille levitetyt

8 ravinteet (typpi ja fosfori), jotka voivat olla enintään taulukoissa 1-5 esitettyjen suuruiset, ja tuotoksina peltolohkoilta sadon mukana poistuvat typpi- ja fosforimäärät. Viljelijän on laadittava vuosittain ennen jokaisen kasvukauden alkua viljelysuunnitelma. Kirjallisessa viljelysuunnitelmassa esitetään peruslohkon eri kasvulohkoilla viljeltäviksi suunnitellut kasvilajit ja suunniteltu lannoitus. Viljelysuunnitelma on aiesuunnitelma ja sen sisältö tarkentuu kylvöjen yhteydessä. Tilalla on tehtävä viljelysuunnittelua ja seurantaa varten viljavuustutkimukset viljelyssä olevista pelloista. Viljelijän on merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin lohkon perustiedot ja tiedot vuosittaisista viljelytoimenpiteistä. Viljelysuunnitelma, viljavuustutkimuksien tulokset ja lohkokohtaisiin muistiinpanoihin sekä ravinnetaselaskentaan liittyvät asiakirjat on säilytettävä tilalla. Lannoituksen perustana on viljavuustutkimus ja vuosittainen viljelysuunnitelma. Käytettyihin ravinnemääriin lasketaan mukaan sekä epäorgaanisten että orgaanisten lannoitevalmisteiden ja kotieläinten lannan sisältämät ravinteet sekä muiden pelloille levitettävien aineiden ravinteet, jos niissä levitetään fosforia yli 1 kg/ha. Toteutettu lannoitus ja satotaso merkitään lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Tuen saamiseksi maatilalla voidaan käyttää typpeä enintään taulukoissa 1 (viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät), 2 (viljojen ja öljykasvien satotasokorjaus saavutetun sadon mukaan), 3 (nurmien ja muiden kasvien typpilannoituksen enimmäismäärät) ja 4 (satotasokorjaus säilörehunurmilla saavutetun sadon mukaan) esitetyt määrät. TAULUKOIDEN LAADINTA KESKEN, MYÖS PUUTARHAKASVIEN RAVINNETAULUKOT. Tuen saamiseksi maatilalla voidaan käyttää fosforia enintään taulukoissa 5 (fosforilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) viljavuusluokan perusteella) ja 6 (satotasokorjaus saavutetun sadon mukaan) esitetyt määrät. Kotieläinten tuottaman lannan ravinteet lasketaan lannoitusmääriin joko taulukkoarvojen tai lanta-analyysin tulosten perusteella. ORGAANISTEN AINEIDEN RAVINNESISÄLLÖN HUOMIOMISEN RAJA- ARVOT VALMISTELTAVANA. Fosforilannoituksessa voidaan käyttää enintään viiden vuoden fosforin tasausta. Ravinnetase lasketaan tilan päätuotantokasville tai kasvilajiryhmälle, ei kuitenkaan yksi- ja monivuotisille puutarhakasveille, hoidetuille viljelemättömille pelloille, ruokohelpille tai muussa käytössä oleville peltolohkoille. Lannoitusehdot koskevat koko maassa tavanomaisia peltoviljelykasveja, luonnonhoitopeltoja ja muita viljelemättömiä peltolohkoja. Ehdot eivät koske pysyviä kasveja eivätkä yksi- tai monivuotisia puutarhakasveja, joilla on omat erilliset vaatimuksensa. Sallitut enimmäislannoitusmäärät alittavat täydentävien ehtojen lakisääteisten hoitovaatimusten (ns. nitraattiasetus 931/2000 muutettavana) mukaiset enimmäislannoitusmäärät sekä lannoitteiden käytön vähimmäisvaatimukset. Lannan typpianalyysi on tehtävä viiden vuoden välein. Viljelijän on pidettävä kirjaa peltojen lannoitukseen käytetyistä typpilannoitemääristä ja satotasoista (ns. nitraattiasetus 931/2000). 4 Ympäristösitoumuksen lohkokohtaiset toimenpiteet 4.1 Ympäristösitoumuksen ravinteiden kierrätystä edistävät lohkokohtaiset toimenpiteet

9 4.1.1 Lannan levitys kasvukaudella Tavoitteet ja kohdentaminen Toimenpide vähentää kotieläinten lannan sisältämien ravinteiden huuhtoutumisriskiä vesistöihin ja pohjavesiin, kun lanta levitetään pelloille kasvien tarpeen mukaisesti kasvuston perustamisen yhteydessä tai kasvukauden aikana. Samalla lannan sisältämän typen hyväksikäyttö paranee. Toimenpide vähentää myös lannanlevityksen aiheuttamia hajuhaittoja sekä ammoniakki- ja kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehään. Tilalla käytettävä lanta on levitettävä pelloille kasvukauden aikana keväällä ja kesällä. Keväällä lantaa saa nitraattiasetuksen (931/2000, muutettavana) mukaisesti levittää aikaisintaan Levitys voidaan aloittaa 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Kasvukauden aikana kuivalannan, lietelannan ja virtsan nurmille tai oraille tapahtuvassa levityksessä on käytettävä vaihtoehtoisesti joko sijoittavia laitteita, kuivikelannan tarkkuuslevittimiä tai letkulevittimiä hajuhaittojen vähentämiseksi. Lannanlevitys on sallittua asti, jos lohkolle kylvetään syysvilja, syysöljykasvi tai nurmi tai istutetaan monivuotinen puutarhakasvi. Muissa tapauksissa lannanlevitys on sallittu asti. Toimenpiteen valinnut tila ei voi luovuttaa lantaa tilalta pois lukuun ottamatta xx % tilalla syntyvästä lannasta Lietelannan sijoittaminen peltoon Tavoitteet ja kohdentaminen Sijoittavilla tai multaavilla laitteilla tapahtuva lannan levitys vähentää lannasta pinta- ja pohjavesiin aiheutuvaa ravinnekuormitusriskiä, estää ammoniakkipäästöjä ilmaan ja vähentää lannanlevityksestä aiheutuvia hajuja. Sijoittavat tai multaavat laitteet sijoittavat lannan ravinteet maan sisään pois maan pinnalla virtaavan veden reiteiltä, jolloin ne eivät ole alttiina huuhtoutumiselle. Lietelanta tai virtsa on levitettävä peltolohkolle sijoittavilla tai multaavilla laitteilla. Hyväksyttävät laitetyypit määritellään erikseen. Tuki maksetaan peltolohkolle, jolle on näillä menetelmillä ja tilalla voimassa olevan ympäristösitoumuksen sekä mahdollisten muiden rajoittavien ehtojen mukaisesti levitetty lietelantaa tai virtsaa vähintään 15 m 3 hehtaarille vuodessa. Täydentävien ehtojen lakisääteisten hoitovaatimusten (ns. nitraattiasetus 931/2000 muutettavana) mukaan syksyllä levitetty orgaaninen lannoite on aina välittömästi, viimeistään vuorokauden kuluessa mullattava tai pelto kynnettävä. Nitraattiasetuksessa ei ole määräyksiä lannan levitystekniikalle Orgaanisten aineiden lisääminen peltoon Tavoitteet ja kohdentaminen Tavoitteena parantaa maan rakennetta ja tehostaa ravinteiden käyttöä lisäämällä orgaanisen aineksen määrää peltomaassa. Kyseessä on ilmastotoimenpide, jonka tavoitteena on myös sitoa hiiltä maaperään.

10 Peltolohkolle lisätään orgaanista ainesta. Käytettävät materiaalit voivat olla lannoitevalmistelulain mukaisia orgaanisia lannoitteita, maanparannusaineita tai kasvualustoja, joissa orgaanisen aineksen osuus on vähintään 20 %. Lisättävän määrän on oltava vähintään 15 kuutiota hehtaarille vuodessa. Orgaanisen aineksen tyyppi ja levitysmäärä on merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Viljelijän on kyettävä osoittamaan tilan ulkopuolelta tulevan aineksen hankinta ja määrä luovutussopimuksen, maksukuitin tai rahti- tai kuormakirjan avulla. Levitettyjen orgaanisten ainesten sisältämät typpi- ja fosforimäärät on otettava huomioon kohdan 1 (Ravinteiden tasapainoinen käyttö) mukaisiin typpi- ja fosforimääriin ja ravinnetaselaskentaan ja merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Lisättävä orgaaninen aines ei voi olla peräisin tukea hakevan viljelijän omalta tilalta Vähennetty lannoitus puutarhakasveilla Tavoitteet ja odotetut vaikutukset Tavoitteena on vähentää lannoittamista Ravinteiden tasapainoinen käyttö -toimenpiteen tasosta. Alennetun fosforilannoituksen tavoitteena on, että matalissa fosforiluokissa maan helppoliukoisen fosforin pitoisuus ei nouse ja että korkeissa luokissa pitoisuus laskee tehokkaammin kuin peruspuolella. Toimenpiteen vaikutuksesta lannoitetypen hävikit ja dityppioksidipäästöt vähenevät kasvuolosuhteiltaan huonoina vuosina. Toimenpide vähentää pinta- ja pohjavesiin aiheutuvaa ravinnekuormitusta sekä ilmaan aiheutuvaa dityppioksidikuormitusta. Typpeä ja fosforia saa käyttää enintään noin 80 % [tai 70 %] Ravinteiden tasapainoinen käyttö -toimenpiteen tasoista. Vähennetyssä lannoituksessa noudatettavat enimmäisravinnemäärät on esitetty taulukoissa xx ja xx. TAULUKOIDEN LAADINTA KESKEN. Toimenpiteeseen sitoutuneen viljelijän on toteuttava toimenpidettä koko puutarhakasvialalla. Vähennettyä lannoitusta voi toteuttaa 1- ja 2-ryhmän puutarhakasvialoilla ja siemenmausteilla. Toimenpidettä suositellaan erityisesti I- ja II luokan pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille. Toimenpidettä ei voi valita luomukorvaus -sitoumuksen tehnyt tila. 4.2 Ympäristösitoumuksen valumavesien hallintaa edistävät lohkokohtaiset toimenpiteet Valumavesien käsittely (hoitotoimenpiteet) Tavoitteet ja kohdentaminen Tavoitteena on säädellä pellolta tulevien valumavesien määrää ja vähentää valumavesien mukana vesistöön huuhtoutuvien happamoittavien aineiden, metallien ja ravinteiden määrää sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

11 Pellon kuivatusvesien valuntaa säädetään ja valumavesiä kierrätetään takaisin kasvien käyttöön. Näin estetään ojavesien mukana kulkeutuvien ravinteiden ja happamuuden kulkeutumista pellolta vesistöihin. Happamilta sulfaattimailta tulevien happamien vesien aiheuttamaa kuormitusta vähennetään estämällä peltomaiden kuivuminen ylläpitämällä veden pinta muokkauskerroksen alapuolella riittävän korkealla, jotteivät metallipitoiset, pelkistyneet sulfidikerrostumat pääse kuivumaan ja vapauttamaan happamuutta ja metalleja valumavesiin. Eloperäisillä maalajeilla vedenpinnan säätelyllä vähennetään kasvuhuonekaasupäästöjä. Toimenpide estää vesistöjen rehevöitymistä ja happamista valumavesistä aiheutuvia haittoja vesiekosysteemeissä ja kalastossa sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä eloperäisiltä mailta. Kuivatusjärjestelmien säätö toteutetaan sitoumusehtojen mukaisesti. Sitoumus voidaan tukea vain yhtä seuraavista toimenpiteistä: a) Säätösalaojitus Säätösalaojituksessa vedenpinnan säätö toteutetaan kokoojaojaan asennetussa säätökaivoissa padotuskorkeutta nostamalla tai laskemalla. Säätösalaojituksen hoidossa tulee ottaa huomioon mahdollisesti olemassa olevan salaojaston ojaväli, uuden salaojituksen toteuttaminen, säätökaivojen asentaminen sekä kaivojen vedenpinnan säätö padotuskorkeutta nostamalla tai laskemalla. b) Säätökastelu tai kuivatusvesien kierrätys Säätökastelussa pellon vesitaloutta säädellään kokonaisvaltaisesti ojastojen kautta tapahtuvan kastelun ja säädetyn kuivatuksen avulla. Ojastoihin johdetaan kasteluvettä luonnonvesistä pumppaamalla tai painovoimaisesti johtamalla. Kasteluvesi padotaan alueen ojastoihin säädettävien sulkupatojen tai säätökaivojen avulla ja johdetaan tarpeen mukaan pelloille. Kuivatusvesien kierrätyksellä tarkoitetaan peltoalueelta kertyvien valumavesien varastoimista kevätvalunnan ja rankkasateiden aikana erilliseen altaaseen, josta ne kuivana kautena johdetaan kasteluvetenä takaisin pellolle. Näin pelloilta alapuoliseen vesistöön joutuvien valumavesien määrä ja sitä kautta myös vesistön ravinnekuormitus pienenevät, koska altaaseen kerättyjen valumavesien ravinteet kierrätetään uudelleen kasvien käyttöön. Kuivatusvesien kierrätyksessä altaaseen kerätyt valumavedet voidaan johtaa peltoalueelle säätösalaojituksen tai säätökastelujärjestelmän avulla. Kuivatusvesien kierrätys edellyttää, että riittävän lähellä peltoaluetta on lisäveden hankintapaikka ja valumavesien keräämiseen ja varastoimiseen soveltuva allas tai sellainen voidaan rakentaa. Säädön toteutuksesta on pidettävä kirjaa, johon on merkittävä säätö-, hoito- ja huoltotoimenpiteet. Kirjanpito voidaan merkitä myös lohkokortille. Toimenpiteitä toteutetaan koko sitoumuskauden ajan. Sopimus voidaan tehdä peltolohkoille, - joilla on ollut voimassa valtioneuvoston päätöksen (760/1995) tai valtioneuvoston asetusten (644/2000 tai 366/2007) mukainen erityistukisopimus valumavesien käsittelystä tai - joille on rakennettu säätösalaojitus, säätökastelu tai kuivatusvesien kierrätysjärjestelmä ohjelmakauden investointitukirahoituksella tai muulla rahoituksella. - jos käytettävissä olevat määrärahat ovat rajalliset, tukea myönnetään vain sellaisille lohkoille, jotka sijaitsevat happamilla sulfaattimailla tai joiden maalaji on eloperäinen Suojavyöhykkeet ja monivuotiset ympäristönurmet Tavoitteet ja kohdentaminen

12 Toimenpiteellä vähennetään ympärivuotisesti eroosiota ja ravinteiden kulkeutumista vesiin eroosioherkiltä ja kaltevilta tai toistuvasti tulvan alle jääviltä rantapelloilta, pohjavesialueilla sijaitsevilta pelloilta, turvemaapelloilta ja happamilla sulfaattimailla sijaitsevilta pelloilta. Toimenpide vähentää hiilidioksidipäästöjä estämällä maan orgaanisten hiilivarantojen kulumista ja edistämällä hiilen sitoutumista maaperään. Toimenpiteessä viljelijä sitoutuu perustamaan ja ylläpitämään peltolohkolla monivuotisen nurmikasvuston sitoumuskauden ajan. Toimenpide voi koskea joko suojavyöhykettä tai monivuotista ympäristönurmea. Suojavyöhykkeellä tarkoitetaan suojakaistaa leveämpää (yli 3 metriä leveää), monivuotisen kasvillisuuden peittämää kasvulohkoa, joka sijaitsee vesistöön tai valtaojaan rajoittuvalla peruslohkolla. Suojavyöhykkeellä tulee kasvaa monivuotinen, lannoittamaton ja kasvinsuojeluaineilla käsittelemätön nurmi, joka niitetään ja korjataan pois lohkolta. Hoitotapana voi olla myös laiduntaminen. Monivuotinen nurmi on säilytettävä suojavyöhykelohkolla perustamisvuodesta sitoumuskauden loppuun asti. Monivuotisella ympäristönurmella tarkoitetaan erillisten ehtojen mukaisesti viljeltävää nurmea kasvavaa kasvulohkoa, joka sijaitsee joko pohjavesialueella tai happamalla sulfaattimaalla tai jonka maalaji on turvetta tai multamaata. Vesistön tai valtaojan varrella oleva pelto, pohjavesialueen pelto, hapan sulfaattimaa, turve- tai multamaa Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Taustaa Ympäristökorvauksella tuetaan peltolohkojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä sen eri muodoissa. Luodaan kannustava korvaus, jota maksetaan toteutuneen kasvipeitteisyyden alan mukaan lohkokohtaisesti. Toimenpiteen tarkoitus on vähentää talvikautena kynnettynä olevan viljelymaan pinta-alaa. Toimenpiteeseen sitoutunut tuensaaja ilmoittaa hallinnolle kasvukauden lopussa alat, jotka hän säilyttää kasvipeitteisenä talvikauden ajan. Sähköinen tukihaku helpottaa ilmoituksen tekoa. Ilmoituksessa eritellään kasvipeitteisyyden toteutustapa (laatu) lohkoittain. Erilaiselle kasvipeitteisyydelle laaditaan kiinteät, kustannuksiin ja tulonmenetyksiin perustuvat korvaustasot (muutama tukitasoryhmä). Korvaus maksetaan vuosittain ilmoitetulle alalle. Tavoitteet ja kohdentaminen Tavoitteena on suojata pellon pintakerrosta sade-, sulamis- ja valumavesien eroosiota aiheuttavalta vaikutukselta erityisesti leutoina talvina. Toimenpide lisää orgaanisen aineksen määrää pellon pintaosissa, mikä vähentää pintamaan liettymisherkkyyttä. Talviaikainen kasvipeite edistää luonnonvaraisten eläinten selviämistä talven yli ja suosii etenkin maatalousalueen linnustoa. Toimenpiteellä vähennetään peltoviljelystä aiheutuvaa maaperän eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista sekä hiilidioksidipäästöjä, parannetaan maan rakennetta orgaanisen aineksen kertymisen ja pieneliötoiminnan vilkastumisen kautta sekä lisätään luonnon monimuotoisuutta. Määrällisesti tavoitteena on säilyttää talviaikaisessa kasvipeitteisyydessä aikaansaatu hyvä tilanne ja ohjata kasvipeitteisyyden laatua kohti aitoa kasvipeitteisyyttä. Viljelijän on pidettävä vähintään 20 % maatilan ympäristötukikelpoisten peltolohkojen yhteismäärästä kasvukauden ulkopuolella kasvien tai sängen peittämänä tai hyväksytysti kevennetysti muokattuna. Tuki

13 maksetaan ilman ylärajaa kaikille hyväksytyllä tavalla kasvipeitteisille, ympäristökorvauksessa tukikelpoisille kasvulohkoille, vaikka niitä olisi tätä määrää enemmän. Kasvipeitteisyyden tulee säilyä lohkolla kylvömuokkaukseen tai vastaavaan viljelytoimenpiteeseen asti, ellei alalla ole muita säilyttämisvaatimuksia. Kasvipeitteiset lohkot tulee ensisijaisesti sijoittaa vesiensuojelun kannalta tärkeille lohkoille, erityisesti vesistöihin ja valtaojiin rajoittuville peltolohkoille. Ehtoa täyttävät seuraavat lohkot: - monivuotiset viljellyt nurmet ja talven yli säilytettävät yksivuotiset nurmet ja ruokohelpi, - monivuotiset puutarhakasvit (ml. kumina) - viljan, öljykasvien, siemenmausteiden ja kuitupellavan sekä härkäpavun sänki ja suorakylvö sänkeen - kerääjäkasvien viljely, jos kasvusto säilytetään seuraavaan kevääseen asti - monimuotoisuuspellot - syyskylvöiset viljat ja öljykasvit kuten syysruis, ruisvehnä, syysvehnä ja spelttivehnä, syysrypsi ja syysrapsi sekä muut syyskylvöiset kasvit ja keväällä korjattava pellava ja hamppu Kevennetty syyssänkimuokkaus vilja-, öljykasvi-, siemenmauste-, kuitupellava- ja härkäpapulohkoilla täyttää ehdon, jos muokkaus tehdään kultivaattorilla, lautasäkeellä, joustopiikkiäkeellä tai lapiorullaäkeellä yhteen kertaan ajaen. Tuki maksetaan niille peltolohkoille, jotka ovat määritellyllä tavalla kasvipeitteisiä talvikauden. Kasvipeitteisyysvaatimusta (20 %) voi täyttää myös suojavyöhykkeillä ja monivuotisilla ympäristönurmilla sekä luonnonhoitopeltojen nurmilla, mutta niille ei makseta peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden edistämisestä, sillä näiden toimenpiteiden kustannukset korvataan Kasvukaudenaikaisen kasvipeitteisyyden toimenpiteestä. Kasvipeitteisyysvaatimusta voi täyttää myös aiempien ohjelmakausien mukaisilla, suojavyöhykesopimuksiin, turvepeltojen pitkäaikaisiin nurmisopimuksiin tai ravinnekuormituksen vähentämistä koskeviin sopimuksiin sisältyvillä aloilla, jos sopimus on tehty peltoalueelle. Näille sopimusaloille ei kuitenkaan makseta tukea peltojen talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä Peltojen kasvukaudenaikainen kasvipeitteisyys Taustaa Toimenpiteellä edistetään maan rakennetta ja laatua parantavien viherlannoitusnurmien ja saneerauskasvien viljelyä sekä maankasvukuntoa ylläpitävien ja eroosiota ja ravinnehuuhtoumaa ehkäisevien kerääjäkasvien viljelyä. Kasvukaudenaikaiseen kasvipeitteisyystoimenpiteeseen luetaan myös luonnon monimuotoisuutta edistävien ja maisemaa monipuolistavien kasvien viljely. Peltoluonnon monimuotoisuuden edistämisessä pellolla kasvavalla viljelykasvilla ja viljelymenetelmillä on suuri merkitys. Monivuotiset nurmet sekä yksivuotiset, soveltuvilla kasveilla kylvetyt luonnonhoitopellot on todettu toimiviksi ja yksinkertaisiksi keinoiksi edistää peltoluonnon monimuotoisuutta. Toimenpidettä toteuttavat lohkot ilmoitetaan vuosittain päätukihaun yhteydessä. Tavoitteet ja kohdentaminen Toimenpiteen tavoitteena on vähentää pellolta aiheutuvaa eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin ja pohjavesiin, lisätä monimuotoisuutta, edistää viljelyn ravinnetehokkuutta ja vähentää kasvinsuojeluaineiden tarvetta sekä monipuolistaa tilojen viljelykiertoa.

14 Kerääjäkasvien tehtävänä on kerätä maasta ravinteita, etenkin mineraalityppeä, ja estää siten sen huuhtoutumista vesistöihin ja pohjaveteen. Aluskasveina on mahdollista viljellä palkokasveja, jotka säästävät fossiilista energiaa sitomalla ilmakehästä typpeä. Viherlannoitusnurmet vähentävät väkilannoitetypen tarvetta vielä enemmän ja parantavat maan rakennetta etenkin kasvinviljelytiloilla, joilla normaalisti on niukasti nurmea viljelykierrossa. Saneerauskasvien avulla voidaan torjua juurikkaiden ja vihannesten maassa eläviä tuholaisia ja vähentää näin kasvinsuojeluaineiden käyttöä. Kasvukauden aikaisen kasvipeitteisyyden yksi tavoite on pitää yllä ja parantaa maan kasvukuntoa, mikä parantaa pitkällä aikavälillä pellon ravinteiden käyttöä ja vähentää ravinteiden hävikkiä. Luonnonhoitopelloilla tai monimuotoisuuskaistoilla edistetään peltoluonnon ja maiseman monimuotoisuutta viljelemällä nisäkkäille, riistalajeille, linnuille, pölyttäjille ja muille hyönteisille suotuisia kasveja sekä maisemakasveja. Kerääjäkasvilla tarkoitetaan kasvustoa, joka käyttää varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä ja viljelykasvin tähteistä tai maasta vapautuvia ravinteita. Kasvusto myös suojaa maata lisäämällä kasvipeitteisyyttä viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvi voidaan kylvää viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä tai viimeistään viljan orasvaiheessa esimerkiksi rikkakasviäestyksen yhteydessä. Kerääjäkasvi voidaan kylvää myös viljelykasvin (varhaisperuna, varhaisvihannekset) korjuun jälkeen tai hieman ennen korjuuta, kuitenkin viimeistään Kasvuston voi muokata tai kyntää syksyllä aikaisintaan 1. lokakuuta. Kasvustoa on oltava kauttaaltaan koko kasvulohkolla. Kerääjäkasvia viljellään aina joko viljelykasvin kanssa tai sen sadonkorjuun jälkeen. Viherlannoitusnurmi on osa tilan viljelykiertoa ja sen kasvusto on perustettava joko kasvukauden alussa tai edellisenä vuonna suojaviljan tai muun suojakasvin kanssa. Viherlannoitusnurmen perustamiseen käytettävän siemenen painosta vähintään 20 prosenttia on oltava typensitojakasvien siemeniä. Viherlannoitusnurmen saa lopettaa ennen syysviljan tai syysöljykasvin kylvöä tai aikaisintaan 1. lokakuuta, jos seuraava kasvi kylvetään keväällä. Saneerauskasvina on käytettävä öljyretikkaa, valkosinappia, samettikukkaa tai näiden seoksia. Saneerauskasvi on kylvettävä keväällä ja sen saa muokata maahan kahden kuukauden kuluttua kylvöstä (?). Sama kasvulohko voi olla viherlannoitusnurmena tai saneerauskasvilla kylvettynä enintään kolme vuotta. Korvaus maksetaan toteuma-alalle. Luonnonhoitopeltoihin luetaan luonnonhoitopeltojen nurmet sekä riista-, lintu-, niitty- ja maisemakasveilla perustettavat monimuotoisuuspellot. Luonnonhoitopellot voivat olla kokonaisia peruslohkoja tai kasvulohkoja. Luonnonhoitopeltona ilmoitettavia kasvulohkoja voidaan perustaa myös yli kolme metriä leveinä kaistoina lohkojen reunoille, etenkin etelään ja länteen avautuville reunoille sekä suurten peltoaukeiden keskelle. Luonnonhoitopellot on perustettava ja niitä on hoidettava erillisten ohjeiden mukaisesti. Luomutilalle ei voida maksaa tukea viherlannoitusnurmesta. Luonnonhoitopeltojen enimmäisala [15] % tukikelpoisesta alasta Katteen käyttö puutarhakasveilla ja perunalla Tavoitteet ja odotetut vaikutukset

15 Toimenpiteen tavoitteena on vähentää kasteluveden käyttöä estämällä veden haihtuminen maan pinnasta puutarhakasvien viljelyaloilla ja pienentää herbisidien ja fungisidien käyttötarvetta sekä ravinteiden huuhtoutumista. Kate estää rikkakasvien kasvua ja vähentää herbisidien käyttöä. Orgaaniset katteet lisäävät maaperän orgaanista aineista. Samoin maanpinnan eroosio ja siitä johtuva ravinteiden huuhtoutuminen vesistöihin ja pohjaveteen vähenevät, koska katteella peitetyllä maalla eroosio ja ravinteiden huuhtoutuminen on merkittävästi vähäisempää kuin paljaalla, kattamattomalla maalla. Tuensaaja sitoutuu kattamaan lohkonsa. Yksivuotiset kasvien (ml peruna) rivien kohdilta maanpinta on katettava oljella, hakkeella, ruohosilpulla, biohajoavalla muovikalvolla, katepaperilla tai muulla orgaanisella materiaalilla. Monivuotisten kasvien rivien kohdilta maanpinta on katettava oljella, hakkeella, ruohosilpulla, biohajoavalla muovikalvolla tai muulla orgaanisella materiaalilla, muovikalvolla, -kankaalla, katepaperilla tai leikattavalla nurmikatteella. Rivivälit on katettava joko riviväleihin perustettavalla leikattavalla nurmikatteella tai muulla tavalla. Lohkon voi kattaa kokonaan tai vain rivien kohdan tai rivivälien kattamisen. Jos katteena käytetään muovikalvoa, edellytetään sen olevan valmistettu polyeteenistä. Muovikalvo ja katekangas on hävitettävä asianmukaisella tavalla. Katevaatimus tulee yksivuotisilla kasveilla täyttää kesäkuun loppuun mennessä, paitsi salaatilla jolla vaatimus on täytettävä heinäkuun loppuun mennessä. Kate on pidettävä yllä sadonkorjuuseen asti ja monivuotisilla kasveilla kasvin koko viljelyajan. Jos käytetään leikattavaa nurmikatetta, vaatimus tulee täyttää viimeistään toisena sitoumusvuonna. Katettujen lohkojen ala voi vaihdella vuosittain viljelytilanteen mukaan. Tuki maksetaan niille lohkoille, jotka viljelijä ilmoittaa katetuiksi kevään tukihaun yhteydessä. Toimenpide voidaan valita kaikille niille puutarhakasvi- ja perunalohkoille, joilla toteutus on mahdollinen. Keväällä tukihaun yhteydessä ilmoitetaan lohkot joilla toimenpidettä toteutetaan. Lohkojen ala voi vaihdella vuosittain viljelytilanteen mukaan, mutta toimenpiteitä on toteutettava vähintään [10] % puutarhakasvien tai perunan alasta. Tukea voidaan maksaa ainoastaan katettujen kasvien viljelyalalle. Jos katemateriaali on orgaaninen, niin sitä ei voi käyttää orgaanisen aineen lisääminen -toimenpiteen ehtojen täyttämiseen. Katettu monivuotisten puutarhakasvien ala voidaan laskea talviaikaisen kasvipeitteisyyden vähimmäisalavaatimuksiin. Toimenpidettä ei voi valita niille lohkoille, joissa on viljelykasvina kumina. 4.3 Ympäristösitoumuksen luonnon monimuotoisuutta edistävät lohkokohtaiset toimenpiteet Vaihtoehtoisten kasvinsuojelumenetelmien käyttö puutarhakasveilla Tavoitteet ja odotetut vaikutukset Toimenpiteen tavoitteena on kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen lisäämällä kehittyneempien biologisten ja mekaanisten torjuntamenetelmien käyttöä ja torjuntatarpeen mukaan tarkennettua torjuntaa. Tuensaajan tulee käyttää kullekin kasvilajille sopivia torjuntamenetelmän seurannan apuvälineitä tai vastaavaa menetelmää jolla seurataan vaihtoehtoisen torjunnan onnistumista. Seurannan perusteella tuensaaja sitoutuu käyttämään torjunnassa jotain kyseiselle kasvilajille tai kasvintuhoojalle soveltuvaa biologista tai mekaanista torjuntamenetelmää joko yksinään tai yhdistettynä kemiallisiin torjuntamenetelmiin.

16 Tuensaaja valitsee toteutettavat torjuntatoimet, jotka soveltuvat ao. viljeltävälle kasville. Lohkolle voi olla valittuna vain yksi torjuntatoimi. Vaihtoehtoisia torjuntatoimia ovat: o Petoeliöiden käyttö torjunnassa marjaviljelylohkoilla o Harmaahomeen biologinen torjunta marjoilla käyttämällä mehiläisten levittämää sienivalmistetta o Tuhohyönteisverkkojen käyttö vihannesten tuholaistorjunnassa o Sieni-, bakteeri-, ankerois- ja vastaavien valmisteiden käyttö tauti- tai tuholaistorjunnassa o Kasvutunnelien käyttö o Rikkakasvien liekitys, rikkakasvien höyrytys ja kuumavesikäsittely Toimenpiteen voivat valita ne tilat, joiden viljelemille kasveille tai osalle niistä on olemassa tuen piirissä oleva vaihtoehtoinen torjuntamenetelmä. Toimenpidettä ei voi valita luonnonmukaiseen tuotantoon sitoutunut tila. Tuensaaja sitoutuu 5 vuoden sitoumuskauden aikana käyttämään vaihtoehtoisia torjuntamenetelmiä. Keväällä tukihaun yhteydessä ilmoitetaan lohkot, joilla toimenpidettä toteutetaan. Lohkojen ala voi vaihdella vuosittain viljelytilanteen mukaan, mutta toimenpiteitä on toteutettava tilalla vähintään [15] prosentilla puutarhakasvien alasta. Tukea voi saada ainoastaan näiden kasvien viljelyalalle Alkuperäiskasvien viljely Vaatimukset ja edellytetyt toimet: Tukea maksetaan rehukasvien, viljakasvien, juurikkaiden, siemenperunoiden, öljy- ja kuitukasvien sekä vihannesten maatiaislajikkeiden ja uhanalaisten vanhojen kauppalajikkeiden ja niiden muuntuneiden kantojen viljelystä. Tuen saamisen ehtona on, että lajike on hyväksytty Suomen kansalliseen kasvilajikeluetteloon alkuperäiskasvilajikkeena. EVIRA vastaa kasvikannan rekisteröinnistä ja tekee lajikkeen lajiketutkimuksen tai lajikeaitouden määrityksen viljelijälle (kts. kohta 6.2 geenipankki). Tavoitteet ja odotetut vaikutukset Tavoitteena on edistää kestävien ja Suomen pohjoisiin ilmasto-olosuhteisiin sopeutuneiden maatiaislajikkeiden ja vanhojen uhanalaisten kauppalajikkeiden perimäaineksen in situ suojelua ja suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämistä tukemalla rehukasvien, viljakasvien, juurikkaiden, siemenperunoiden, öljy- ja kuitukasvien sekä vihannesten lajikemäärittelyä ja ylläpitoviljelyä. Toimenpiteellä voidaan tukea myös paikallista pienimuotoisen erikoiskasvituotannon siemenhuoltoa ja maatiaislajikkeisiin ja vanhoihin kauppalajikkeisiin liittyvien käyttötapojen ja erikoistuotteiden kehittämistä. Järjestelmä tukee osaltaan Suomen kansainvälisiä velvoitteita maatalouden ja siitä riippuvaisen eliöstön biologisen monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Tukea maksetaan rehukasvien, viljakasvien, juurikkaiden, siemenperunoiden, öljy- ja kuitukasvien sekä vihannesten maatiaislajikkeiden ja uhanalaisten vanhojen kauppalajikkeiden ja niiden muuntuneiden kantojen ylläpitoviljelystä, josta tehdään sitoumuksia. Sitoumus edellyttää, että kysymyksessä on maatiaislajike tai -kanta, joka eroaa morfologisesti tai fenotyypiltään muista lajikkeista, tai vastaavasti uhanalainen vanha kauppalajike. Ennen sitoumuksen antamista tuensaajan on saatava päätös lajikkeen ylläpidosta Eviralta, joka vastaa lajikkeista lajiketutkimuksen tai lajikeaitouden määrityksen ja lajikkeen rekisteröimisestä Kansainvälisen lajikesuojeluliiton (UPOV) ohjeisiin perustuvan lajikekuvauskäytännön mukaan.

17 Alkuperäiskasvilajikkeen ylläpitäjä on velvoitettu huolehtimaan siitä, että lajike pysyy alkuperäisen lajikekuvauksen kaltaisena tai muuttuu toisenlaiseksi vain luonnonvalinnan seurauksena ja että siitä on olemassa elävää siementä niin kauan, kun lajikkeen rekisteröinti on voimassa. Riittäväksi siemenmääräksi katsotaan sellainen määrä, josta lajiketta voidaan alkaa tuottaa niin, että sen alkuperäiset ominaisuudet eivät ole muuttuneet. Ylläpitäjän säilyttämää siemenerää kutsutaan ylläpitoeräksi, ja se muodostetaan mahdollisimman hyvälaatuisesta siemenestä ja uusitaan erän loppuessa tai siemenen itävyyden alentuessa. (Ylläpitoerän vähimmäiskooksi Evira suosittelee kahden vuoden siementarvetta.) Lisäksi ylläpitäjä pitää tiedostoa, josta on mahdollista tarkastaa ylläpidon tilanne. Evira valvoo lajikkeen ylläpitoa. Ylläpitäjä lähettää pyydettäessä Eviralle näytteitä lajikkeesta. Tuensaaja ilmoittaa vuosittain kasvikoodilla lohkot, joilla sitoumuskasvia viljellään. Siemen viljelyssä on oltava vuosittain vähintään 1 ha ja korvausta voidaan maksaa enintään 1 ha alalle (pl. vihannekset, joilla [5] aaria). Tuensaajan on mahdollista itse jaksottaa siemenviljelyala sopimusvuosille (vähintään 5 ha/5 vuoden aikana); Ylläpitoviljelystä maksetaan korvausta enintään [10] hehtaarin alalta. [alempi tukitaso] Sitoumuksen kestoaika on 5 vuotta, jonka jälkeen sitä on mahdollisuus jatkaa 1-2 vuotta tai tehdä uusi viiden vuoden sitoumus. Toimenpiteen voi sisällyttää sitoumukseen vain, jos lajike on hyväksytty Suomen kansalliseen kasvilajikeluetteloon alkuperäiskasvilajikkeena. 5 Lohkokohtaiset ympäristösopimukset Sopimukset koskevat pääasiassa peltojen ulkopuolista alaa. 5.1 Valumavesien hallintaa edistävät lohkokohtaiset sopimukset Kosteikkojen hoito Tavoitteet ja kohdentaminen Toimenpide parantaa paikallisesti ja valuma-aluetasolla maatalousvaikutteisten vesistöjen tilaa ja vähentää Itämereen kulkeutuvaa ravinnekuormaa, kiintoainesta ja hapanta huuhtoumaa. Luontaisesti mutkittelevat uomat, tulva-alueet ja -tasanteet, tulvapellot ja laajat kosteikot tai pienten kosteikkojen ketjut edistävät vesiensuojelua maatalouden kuormittamilla vesistöalueilla tasaamalla veden virtaamia sekä pidättämällä kiintoainesta ja siihen sitoutunutta fosforia. Kasvillisuuden poiston myötä poistuu myös liukoista typpeä ja liukoista fosforia. Kosteikkoalueelta poistuu typpeä myös ilmakehään. Kosteikot täydentävät pelloilla tehtäviä vesiensuojelutoimenpiteitä maatalouden kuormituksen vähentämisessä. Paikallisesti kosteikkojen merkitys vesien tilaa parantavina toimina voi olla merkittävä. Toimenpide edistää viljelyalueiden luonnon ja maiseman monimuotoisuutta, kun peltoalueilta kuivatustoimenpiteiden myötä vähentyneet kosteat elinympäristöt lisääntyvät. Kosteikot ja luontaisen kaltaiset uomat monipuolistavat viljelyalueiden elinympäristöjä ja luovat maisemallista vaihtelua. Maatalousalueiden lajisto monipuolistuu, yksilömäärät kasvavat ja riista-, kala- ja raputalous hyötyvät.

18 Toimenpidettä toteutetaan sellaisten esimerkiksi vesienhoitosuunnitelmissa todettujen vesistöjen valumaalueilla, missä toimenpiteellä voidaan merkittävästi ja tarkoituksenmukaisesti pienentää maatalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta ja/tai lisätä maatalousalueiden luonnon monimuotoisuutta sekä edistää riistakala- ja raputaloutta. Toimenpiteen tukeminen ja kohdentaminen perustuu ELY-keskuksen tarveharkintaan. Hakemuksessa esitetyn kohteen ja sen hoitosuunnitelman tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon maatalouden vesiensuojelu- ja/tai monimuotoisuustavoitteet, hoidon kustannustehokkuus sekä alla esitetyt rajaukset. Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, jotka toimivat kiintoaineksen ja ravinteiden pidättäjinä, eliöstön, muun muassa lintujen pesimä- ja ruokailuympäristöinä sekä viljelymaiseman monipuolistajina. Kosteikkoon ja tulva-alueisiin [määriteltävä] kuuluvat niiden hoidon kannalta riittävät suoja-alueet. Kosteikkojen hoitotoimenpiteet on toteutettava hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Kosteikkojen vuotuisia hoitotoimenpiteitä voivat olla muun muassa lietteen poisto, patojen ja uoman hoitotoimet sekä kosteikon tai uoman reuna-alueiden kasvillisuuden niitto ja kasvijätteen poiskorjuu. Niittojäte voidaan käyttää hyödyksi. Luonnonmukaisten uomien hoidossa huolehditaan veden virtaamaa hidastavista rakenteista sekä uoman reuna-alueista kuten tulvatasanteiden avoimuudesta. Sopimusaluetta saa laiduntaa, jos se ei haittaa luonnon monimuotoisuutta tai vesiensuojelua. Laidunnuksessa on huolehdittava eroosion estämisestä. Kosteikon hoidosta on pidettävä hoitopäiväkirjaa. Toimenpiteiden toteuttamisesta ei saa aiheutua haittoja toimenpidealueen ulkopuolella, kuten viljeltävien peltojen kuivatustilanteen heikkenemistä. Toimenpiteet eivät saa aiheuttaa haittaa Natura alueille, luontodirektiivin liitteissä 2, 4 ja 5 listatuille lajeille, lintudirektiivin liitteessä 1 listatuille lajeille, uhanalaisille lajeille tai luontotyypeille. Kosteikko voi toimia vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden edistämisen lisäksi myös kasteluveden varastona, luonnonravintoon perustuvana kalan- ja ravunkasvatuspaikkana sekä virkistyskäytössä. Sopimus tehdään kosteikon, tulva-alueen tai luonnonmukaistetun uoman alle jääneestä ja hoitotoimien kohteena olevasta maa-alasta sekä hoidon kannalta riittävistä reuna-alueista. Sopimuksen kesto on 5 vuotta. Hoidon on edistettävä maatalouden aiheuttaman vesistökuormituksen vähentämistä ja/tai parannettava luonnoltaan yksipuolisen maatalousalueen elinympäristöjen monimuotoisuutta. Toimenpiteellä ei voida rahoittaa pelkkiä kastelualtaita, kuivattujen järvien ja lampien palauttamista eikä kohteita, joissa valumavedet ovat lähes yksinomaan peräisin muilta kuin maatalousalueilta. Toimenpidettä voidaan toteuttaa kosteikkokohteilla, - jotka on perustettu ei-tuotannollisten investointien tuella (VNa 185/2008), - joka on perustettu kosteikkoinvestointien tuella , - joilla on ollut voimassa valtioneuvoston päätöksen (760/1995) tai valtioneuvoston asetusten (644/2000 tai 366/2007) mukainen erityistukisopimus monivaikutteisen kosteikon hoidosta, - joilla on ollut pienellä kosteikolla tai tulvapellolla voimassa valtioneuvoston päätöksen (760/1995) tai valtioneuvoston asetusten (644/2000 tai 366/2007) mukainen erityistukisopimus luonnon monimuotoisuuden ja maiseman edistämisestä tai - jotka täyttävät kosteikkoinvestointien tuen mukaiset tukikelpoisen kosteikkokohteen ehdot. Toimenpiteellä voidaan myös perustaa ja hoitaa pieniä kosteikkoja, pohjapatoja ja tulvapeltoalueita

19 Tukea voidaan myöntää viljelijöille, rekisteröidyille yhdistyksille ja ojitusyhteisöille. 5.2 Luonnon monimuotoisuutta ja maisemaa edistävät lohkokohtaiset sopimukset Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Tavoitteet ja kohdentaminen Toimenpiteen tavoitteena on ylläpitää ja edistää suunnitelmallisesti luonnon monimuotoisuutta ja maisemanhoitoa maatalousympäristöissä. Toimenpiteellä huolehditaan maatalousalueiden hoitoa vaativista elinympäristöistä, niiden monipuolisesta lajistosta sekä viljelymaisemaltaan arvokkaimpien alueiden maisema-arvoista. Tukea voidaan myöntää perinnebiotoopeille, luonnonlaitumille, luontoarvoiltaan monimuotoisille tai maisemaltaan merkittäville peltoalueiden metsäsaarekkeille ja reunavyöhykkeille, maatalousympäristön uhanalaisten lajien edistämiseen ja maatalousympäristön muinaismuistokohteille sekä pitkäaikaiseen maankäyttöön liittyvän maaseudun kulttuuriperinnön hoitoon. Lisäksi toimenpiteellä voidaan edistää lintujen ravinnonhankinnan ja peltoviljelyn yhteensovittamista merkittävillä lintujen ruokailu-, muutto- ja levähdysalueilla. Toimenpide lisää myös maaseutumaiseman virkistyksellisiä arvoja. Tavoitteena on saada hoidon piiriin mahdollisimman suuri osa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaaksi luokitelluista perinnebiotooppikohteista, ylläpitää ja parantaa jo hoidettavien kohteiden hoidon laatua sekä lisätä hoidettavien perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten kokonaisalaa. Toimenpide luo edellytykset maatalousalueiden luontotyyppien ja lajiston säilyttämiselle ja edistämiselle. Hoidetun alan lisääminen sopivia kohteita kunnostamalla kasvattaa lajistolle kelvollisen elinympäristön määrää ja edistää lajien leviämistä alueiden välillä, mikä vähentää lajien häviämisen riskiä. Tukea voidaan myöntää viljelijöille ja rekisteröidyille yhdistyksille. Etusija annetaan tuen ehdot täyttäville kohteille, joilla on ollut voimassa aiempi valtioneuvoston asetuksen 366/2007 mukainen perinnebiotooppien hoidon tai luonnon monimuotoisuuden ja maiseman edistämisen erityistukisopimus, arvokkaaksi luokitelluille perinnebiotoopeille kohteille sekä kohteille, jotka on kunnostettu investointituella. Etusija annetaan myös kohteille, jotka sijaitsevat valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla tai Natura verkostoon kuuluvalla alueella tai rajautuvat Natura verkostoon kuuluvaan alueeseen tai sijaitsevat alueilla, jotka on todettu tärkeäksi luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmissa. Sopimuksen tekemisen edellytyksenä ei ole ympäristökorvausta koskevan sitoumuksen voimassaolo. Reunavyöhykkeiden tulee sijaita maatalousympäristössä pellon ja metsän, pellon ja tien tai pellon ja vesistön välisen alueella. Tällainen alue voi olla enintään 20 metriä leveä. Peltoalueilla sijaitsevien metsäsaarekkeiden enimmäiskoko voi olla enintään yksi hehtaari. Tukea ei myönnetä kohteisiin, joilla ei ole havaittavissa edellytyksiä maatalousympäristön lajiston tai maiseman merkittävään edistämiseen hoitotoimenpiteillä, eikä kohteisiin, jotka ovat ensisijaisesti metsätalouskäytössä. Tällaisia ovat etenkin lajistoltaan ja ikärakenteeltaan yksipuoliset metsät, metsät, joiden kenttäkerros koostuu valtaosin varvuista sekä havupuumetsät, joilla ei ole selvää merkkiä laidunhistoriasta. Sopimukseen ei hyväksytä tavanomaisia piha- tai puistokäytössä olevia alueita tai laajoja yhtenäisiä avokallioita. Toimenpiteeksi ei kelpaa latojen säilytys, ylläpito tai kunnostus. Sopimusta ei voi tehdä peltokäytössä olevalle alalle lukuun ottamatta merkittäviä lintujen ruokailu-, muuttoja levähdysalueita. Toimenpidettä voidaan toteuttaa merkittävillä lintujen ruokailu-, levähdys- ja muuttoalueilla, joilla tarvittavat hoitotoimenpiteet merkittävästi poikkeavat luonnonhoitopeltojen hoitovaatimuksista.

20 Sopimuksen kesto on viisi vuotta. Sopimusaluetta on hoidettava ja kunnostettava erillisen hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että hyväksytty suunnitelma on tarkoituksenmukainen luonnonvarojen kestävän käytön ja ympäristön tilan kannalta. Hoitotoimenpiteillä tulee säilyttää tai edistää sopimusalueen tavanomaisesta poikkeavia luonto- tai maisema-arvoja hoitamalla kasvi- ja eläinlajien säilymisen ja lisääntymisen sekä viljelymaiseman kannalta tärkeitä alueita tai kohteita. Perinnebiotoopiksi luokitellun alueen hoito tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että hoito on ensisijaisesti eduksi alueen maatalousluonnon monimuotoisuudelle. Sopimukseen voidaan sisällyttää tilan viljelyhistoriaan kuuluvien rakennelmien, muinaismuistojen sekä niiden lähiympäristöjen hoitoa. Hoitotoimia voivat olla muun muassa laidunnus, niitto, puiden ja pensaiden raivaus, vieraslajien poisto sekä lehtipuiden lehdestys. Lisäksi voidaan toteuttaa muita erityisiä hoitokeinoja, kuten kulotusta. Niitetty kasvillisuus on korjattava pois, ellei hyväksytty suunnitelma muuta edellytä. Reunavyöhykettä ja metsäsaareketta tulee niittää tai raivata vähintään joka toinen vuosi ellei hyväksytty suunnitelma muuta edellytä. Laidunnettava perinnebiotooppi tai perinnebiotoopiksi kunnostettava alue on yleensä erotettava aidalla muista laidunnurmista, jotta ravinteita ei siirtyisi perinnebiotoopille. ELY-keskus voi tapauskohtaisesti sallia perinnebiotoopin laidunnuksen vahojen niukkaravinteisten nurmien yhteydessä, jos sopimusalue ei ole rehevöitymiselle altis. Perinnebiotoopeilla eläinten lukumäärää tiettyä laidunalaa kohti on sovitettava niin, että eläimet pääsääntöisesti elävät laitumen tuoton varassa ilman lisärehua tai laidunkierto on järjestettävä niin, että laitumen ollessa loppuun syöty eläimet siirretään toiselle laitumelle. Vasikoiden ruokkiminen on mahdollista 1.8. alkaen. Perinnebiotooppeja ei tule käyttää pelkästään yölaitumina. Sopimusaluetta ei saa muokata, lannoittaa tai käsitellä kasvinsuojeluaineilla. ELY-keskus voi tapauskohtaisesti sallia lannoituksen luonnonvaraisten lintujen levähdys- ja ruokailualueilla tai vesakon tai jättiputken kemiallisen torjunnan kantokäsittelynä. Pellon ulkopuolista aluetta ei saa ojittaa tai metsittää. Sopiva laidunnuspaine on varmistettava tapauskohtaisesti. Laidunnus on toteutettava siten, ettei se aiheuta alueen kasvillisuuden haitallista rehevöitymistä tai maaperän eroosiota. Jos alueella on tiedossa oleva luonnonsuojelulaissa tarkoitetun uhanalaisen kasvi- tai eläinlajin tai luontodirektiivin liitteen IV a mukaisen tiukasti suojellun eläinlajin esiintymispaikka tai sopimusalue sijaitsee Natura alueella, on varmistettava sopimusalueelle suunniteltujen hoitotoimenpiteiden soveltuvuus suojelun perusteena oleville lajeille. Toimenpiteet on aloitettava jokaisella sopimukseen sisältyvällä lohkolla ensimmäisenä sopimusvuotena, ellei hyväksytty suunnitelma muuta edellytä. Sopimusalueella toteutettavista toimenpiteistä on pidettävä hoitopäiväkirjaa. Hoitopäiväkirjaan, jona voi toimia myös lohkokortti, on kirjattava vähintään lohkon nimi, tunnus ja pinta-ala sekä vuosittaiset toimenpiteet, niiden toteuttamisaika, kesto ja toimenpiteiden vaikutus ympäristöön. Kestolla tarkoitetaan toimenpiteen toteuttamiseen käytettävää aikaa. Lintujen ruokailu-, levähdys- ja muuttoalueiden hoito lintujen aiheuttamien merkittävien satovahinkojen ehkäisemiseksi. EHTOMÄÄRITTELY KESKEN Alkuperäisrotujen kasvattaminen Tavoitteet ja odotetut vaikutukset Tavoitteena on turvata taloudellisesti, tieteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden paikallisten rotujen, niiden erityisominaisuuksien ja perinnöllisen muuntelun säilyminen. Samalla ylläpidetään kotieläinlajien biologista monimuotoisuutta. Toimenpiteen avulla estetään suomalaisiin alkuperäisrotuihin kuuluvien eläinten kuoleminen sukupuuttoon lisäämällä rotuihin kuuluvien eläinten yksilömäärää sekä varmistetaan mahdollisimman laajan geneettisen perimän säilyminen.

Kolme tavoitetta. Kohdentaminen Tehostaminen Yksinkertaistaminen

Kolme tavoitetta. Kohdentaminen Tehostaminen Yksinkertaistaminen Kolme tavoitetta Kohdentaminen Tehostaminen Yksinkertaistaminen YRITYS JA HANKETUET: - lannan tuotteistaminen lannoitevalmisteeksi - geenivarojen hyödyntämisen tuotteistaminen - paikalliset ympäristöja

Lisätiedot

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Juha Lappalainen 29.11.2013 Ohjelma on vasta luonnos Ohjelman lopullinen rahoitus, sisältö ja korvaustasot ovat vielä auki Valvontaan liittyviä asioita ei ole

Lisätiedot

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia

Lisätiedot

Ympäristösitoumus 2015

Ympäristösitoumus 2015 Ympäristösitoumus 2015 Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015 Tiedot ovat koulutuspäivän tilanteen mukaisia Esityksen sisältö Sitoumusala ja sen muutokset Sitoutuminen ja lohkokohtainen korvaus Toimenpiteiden

Lisätiedot

Mesikasviviljelmät ja tuet Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä)

Mesikasviviljelmät ja tuet Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä) Mesikasviviljelmät ja tuet 20.3.2018 Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä) Aineisto koottu Mavin ympäristökorvauksen koulutusaineistosta sekä vuoden 2018 tukihakukouluksen

Lisätiedot

Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu ja happamat sulfaattimaat

Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu ja happamat sulfaattimaat Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu ja happamat sulfaattimaat Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tietoa ja menetelmiä alunamaiden hallintaan HaKu-hankkeen loppuseminaari Raahe 11.12.2012

Lisätiedot

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus Lannoituksen vähimmäisvaatimukset: Fosfori 325 kg/ha/5 vuotta ja puutarhataloudessa 560 kg/ha/5 vuotta Ennakointi (viljelykierto,

Lisätiedot

LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET

LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET Paimiosali 17.2.2016 Taina 1 17.2.2016 Lietelannan sijoittaminen peltoon: Lietelannan sijoittaminen peltoon -toimenpidettä voit toteuttaa sitoumukseen kuuluvalla lohkolla tai

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 1 luonnos 7.1.2016 Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (235/2015)

Lisätiedot

Tuleva ohjelmakausi Katselmus tulevasta ympäristökorvausjärjestelmästä. RaHa-seminaari tiistaina Johan Åberg / MTK

Tuleva ohjelmakausi Katselmus tulevasta ympäristökorvausjärjestelmästä. RaHa-seminaari tiistaina Johan Åberg / MTK Tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Katselmus tulevasta ympäristökorvausjärjestelmästä RaHa-seminaari tiistaina 22.1.2013 - Johan Åberg / MTK 28.1.2013 Suuria kysymyksiä Suomen maataloudelle CAP2020 -uudistuksessa

Lisätiedot

Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille.

Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille. Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille. Edellyttää: Lohkokirjanpito, vuosittaiset viljely, ym. toimet lohkolla (esim. kalkitus,kylvöt, lann.sato) Viljavuustutkimus,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta

Lisätiedot

Ympäristökorvaukset 2015

Ympäristökorvaukset 2015 Ympäristökorvaukset 2015 Ei-tuotannolliset investoinnit Ympäristösitoumus 2015 Muutoksia aiempaan: yläikäraja poistuu ei kotieläintilan määritelmää lohkokohtaisten toimenpiteiden mukainen maksu erityistukisopimus-toimenpiteitä

Lisätiedot

Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015. Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria

Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015. Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015 Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria Korvauskelpoiset alat 2015 Lohkot, jotka tukikelpoisia v. 2014 Tukikelpoisuuden menettäneet lohkot (maksettu ymp.tuki

Lisätiedot

Tilakohtaisia esimerkkejä

Tilakohtaisia esimerkkejä 02.04.2015 Tilakohtaisia esimerkkejä Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä muuttuu 2015 -hanke Ympäristökorvausjärjestelmä Täydentävät ehdot, maatalousmaan

Lisätiedot

Ympäristökorvaus Nitraattiasetus. 16.12.2014 Airi Kulmala MTK

Ympäristökorvaus Nitraattiasetus. 16.12.2014 Airi Kulmala MTK Ympäristökorvaus Nitraattiasetus Airi Kulmala MTK Huomio - Esitys perustuu tällä hetkellä käytössä oleviin luonnoksiin yms. - Yksityiskohdat annettavissa asetuksissa Muutokset mahdollisia Tärkeää osallistua

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Kaiken maailman kaistat ja muut tukihakuun liittyvät asiat. MTK Pohjois-Savo Jari Kajan

Kaiken maailman kaistat ja muut tukihakuun liittyvät asiat. MTK Pohjois-Savo Jari Kajan Kaiken maailman kaistat ja muut tukihakuun liittyvät asiat MTK Pohjois-Savo 10.4.2017 Jari Kajan Haasteita / Kysymyksiä Budjetti on realismia olettaa, että määrärahat eivät ainakaan lisäänny Tukien tasaaminen

Lisätiedot

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT VALKUAIS- JA PALKOKASVIT Uudistuneessa tukijärjestelmässä 13.3.2015 Sisältö Valkuaiskasvipalkkio Viherryttämisvaatimukset Palkokasvit eräissä ympäristökorvauksen toimenpiteissä Suorat tuet Nuorten tuki

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Mikä muuttuu? Tukijärjestelmien uudistamisen yhteydessä

Lisätiedot

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita

Lisätiedot

Maatalouden vesienhoito Etelä- Savossa. Suomen esitys uudelle ohjelmakaudelle 2014 2020 (lopullinen päätös puuttuu)

Maatalouden vesienhoito Etelä- Savossa. Suomen esitys uudelle ohjelmakaudelle 2014 2020 (lopullinen päätös puuttuu) Maatalouden vesienhoito Etelä- Savossa Suomen esitys uudelle ohjelmakaudelle 2014 2020 (lopullinen päätös puuttuu) Täydentävien ehtojen vaatimukset Koskevat kaikkia maataloustuen hakijoita Vesistön ja

Lisätiedot

Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella. Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala

Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella. Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala Esityksen tiedot perustuvat tukien valmistelutilanteeseen marras-joulukuussa 2014 ja tiedot

Lisätiedot

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESISTÖREITIN VARRELLA (MAISA-HANKE) Tarja Stenman MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKIJÄRJESTELMÄ Ympäristötukijärjestelmä on keskeinen

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Miten kohdentaminen näkyy tulevassa ympäristökorvausjärjestelmässä

Miten kohdentaminen näkyy tulevassa ympäristökorvausjärjestelmässä Miten kohdentaminen näkyy tulevassa ympäristökorvausjärjestelmässä 2014 2020 Teho Plus -seminaari, Turku 6.2.2014 Anna Schulman MMM/MAKE Sivu 1 Kohdentamisen keinot 1/4 Kohdentamista voidaan toteuttaa

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ympäristökorvaukset Sini Wallenius Maa- ja metsätalousministeriö 29.10.2014 Maaseutuohjelman tavoitteet 1. Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö

Lisätiedot

Ympäristökorvaus LHK. Tilusjärjestelyiden kautta max 5 ha. lohkoihin EI MUUTA. Lohkojen lisäys sitoumuksiin: Tilusjärjestelyiden kautta

Ympäristökorvaus LHK. Tilusjärjestelyiden kautta max 5 ha. lohkoihin EI MUUTA. Lohkojen lisäys sitoumuksiin: Tilusjärjestelyiden kautta 2016 Lohkojen lisäys sitoumuksiin: Ympäristökorvaus LHK Tilusjärjestelyiden kautta max 5 ha 0,10 ha lisäyksiä korvauskelpoisiin lohkoihin Tilusjärjestelyiden kautta Lohkot jotka ovat tippuneet järjestelmästä

Lisätiedot

Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020. Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala

Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020. Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020 Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet Päättyvä järjestelmä Tuleva järjestelmä 2015-2020 Tuotantosidonnaiset tuet (20-18%)

Lisätiedot

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Kaikki voimassa olevat ympäristötuen sitoumukset lakkaavat tai raukeavat tänä keväänä, ja viljelijä voi halutessaan liittyä uuteen järjestelmään.

Lisätiedot

Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti. MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija

Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti. MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija Ympäristösitoumuksen tilakohtainen toimenpide Ravinteiden

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 27.2.2014 Uusimaa 1,5 miljoonaa asukasta 183 000 hehtaaria peltoa 3 800 maatilaa 2 500 viljanviljelytilaa

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Ympäristökorvaus 2016

Ympäristökorvaus 2016 Ympäristökorvaus 2016 Tampere 15.3.2016 Markku Kuoppa-aho Esityksen sisältö Ympäristökorvauksen muutokset Muutosten vaikutus Uudet paperiasiat ympäristökorvauksessa Ohjelmamuutokset Ohjelmamuutos hyväksytty

Lisätiedot

Viljelijäkoulutus. Ympäristökorvaus, muutokset Valvonnassa esiin tullutta Täydentävät ehdot

Viljelijäkoulutus. Ympäristökorvaus, muutokset Valvonnassa esiin tullutta Täydentävät ehdot Viljelijäkoulutus Ympäristökorvaus, muutokset Valvonnassa esiin tullutta Täydentävät ehdot 11.04.2018 Mitä haussa tänä vuonna? Haussa Uusjakoalat korvauskelpoiseksi (max. 5 ha) Ympäristösopimuksia Myös

Lisätiedot

Ympäristökorvaus ja valvonta

Ympäristökorvaus ja valvonta Ympäristökorvaus ja valvonta Kuva: Maarit Solla Maarit Solla/Markku Äijälä Varsinais-Suomen ELY-keskus Tukihakukoulutukset kevät 2017 Tilastoja ympäristökorvaussitoumuksista 2016 Viljelijät sitoutuivat

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO) Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO) Terho Hyvönen & Kauko Koikkalainen, Riitta Lemola, Antti Miettinen, Kristiina Regina, Eila Turtola Janne Heliölä, Mikko Kuussaari,

Lisätiedot

Ympäristösitoumuksen lohkokohtaiset toimenpiteet

Ympäristösitoumuksen lohkokohtaiset toimenpiteet Ympäristösitoumuksen lohkokohtaiset toimenpiteet Valkeaniemen Pirtti 14.12.2016 Eeva Sirkkilä Loimaan maaseutupalvelut 1 19.12.2016 Lohkokohtaiset toimenpiteet 1. Lietelannan sijoittaminen peltoon 2. Ravinteiden

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa

Lisätiedot

Nurmet Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmet Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmet 2016 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Lähteet: Vuoden 2016 ennakoidut pinta-alaperusteiset tuet C2-alueelle, ProAgria Keskusten liitto; Hakuoppaan tuet 2016, luonnos, Mavi Rehu-ja siemennurmet

Lisätiedot

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla 411 103 61 48 suojavyöhyke 2 51 108 luonnon monimuotoisuus maisema perinnebiotooppi luomu pohjavesialueen pelt.vilj. valumavesien käsittely

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Ympäristösitoumuksesta 2016

Ympäristösitoumuksesta 2016 Ympäristösitoumuksesta 2016 Vain Mavin julkaisut ovat virallisia lähteitä Anne Soppa Satakunnan Ely-keskus 6.4. Huittinen kpl ha 3 4 Vuosi 2016 Ei uusia sitoumuksia v. 2016 Sitoutumattomalta viljelijältä

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO) Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO) Terho Hyvönen & Kauko Koikkalainen, Riitta Lemola, Antti Miettinen, Kristiina Regina, Eila Turtola Janne Heliölä, Mikko Kuussaari,

Lisätiedot

Tukihakukoulutukset 2018

Tukihakukoulutukset 2018 Tukihakukoulutukset 2018 Ympäristö Muutokset vuonna 2018 ja muistettavia asioita Sivu 1 20.4.2018 Mitä haussa tänä vuonna? Mitä haussa? Ohjaavana tekijänä onko tavoitteet saavutettu Hakuasetus VNA 148/2018

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ympäristökorvaukset, luomu ja muut ympäristöä edistävät toimenpiteet Sivu 1 Maaseutuohjelman tavoitteet 1. Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla

Lisätiedot

Tukiuudistus MTK Pohjois-Savo

Tukiuudistus MTK Pohjois-Savo Tukiuudistus 2015-2020 MTK Pohjois-Savo Lohkon korvauskelpoisuus 2015-2020 Lohko oli tukikelpoinen LFA:ssa/ympissä vuonna 2014 Lohko oli tukikelpoinen LFA:ssa tai ympissä tai kansallisissa tuissa vuonna

Lisätiedot

Kooste lohkokohtaisista toimenpiteistä ympäristökorvauksessa

Kooste lohkokohtaisista toimenpiteistä ympäristökorvauksessa Kooste lohkokohtaisista toimenpiteistä ympäristökorvauksessa Yhteistä kaikille toimenpiteille: Voidaan toteuttaa ja saada korvausta ainoastaan korvauskelpoisilla pelloilla Lietelannan sijoittaminen 40

Lisätiedot

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset Vesistöviisaat ratkaisut-työpaja Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström MMM 25.8.2016 Sivu 1 2.9.2016 Sivu 2 2.9.2016 Maaseutuohjelman

Lisätiedot

KASVIPEITTEISYYS- VALVONTA 2016

KASVIPEITTEISYYS- VALVONTA 2016 Asianro: 1578/03.00.01/2016 KASVIPEITTEISYYS- VALVONTA 2016 Voimassa 18.11.2016 alkaen. 1 YLEISTÄ KASVIPEITTEISYYSVALVONNASTA... 2 1.1 Toimenpiteen pinta-alavaatimukset... 2 1.2 Valvonnassa olevat tilat...

Lisätiedot

Ympäristökorvaukset (koodi M10.1)

Ympäristökorvaukset (koodi M10.1) Ympäristökorvaukset (koodi M10.1) Toimenpiteen kuvaus Ympäristökorvausjärjestelmä koostuu ympäristöllisesti kestävään peltoviljelyyn tähtäävästä ympäristösitoumuksen toimenpidekokonaisuudesta sekä maatalouden

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

Ympäristösitoumuksen ehtoihin ei ole tulossa muutoksia Vna:ssa

Ympäristösitoumuksen ehtoihin ei ole tulossa muutoksia Vna:ssa 1 2 Ympäristösitoumuksen ehtoihin ei ole tulossa muutoksia Vna:ssa 3 Vipuunon mahdollista tehdä huomautus tai esto, jolloin kevytmuokattua alaa ei laskettaisi lainkaan kasvipeitteisyyteen -> ei tarvitsisi

Lisätiedot

MUISTA TEHDÄ YMPÄRISTÖKORVAUKSEN SYYSILMOITUS MENNESSÄ

MUISTA TEHDÄ YMPÄRISTÖKORVAUKSEN SYYSILMOITUS MENNESSÄ MAASEUTUPALVELUT TIEDOTTAA MUISTA TEHDÄ YMPÄRISTÖKORVAUKSEN SYYSILMOITUS 31.10.2016 MENNESSÄ Ilmoita Vipu-palvelussa lohkot, joilla toteutat lietelannan sijoittaminen peltoon-, ravinteiden ja orgaanisten

Lisätiedot

Maisa-hankkeen loppuseminaari Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maisa-hankkeen loppuseminaari Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maisa-hankkeen loppuseminaari Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ympäristökorvaus Luonnonmukainen tuotanto MMM/Sini Wallenius Maaliskuu 2014 Maaseutuohjelman tavoitteet 1. Osaaminen, tiedonvälitys,

Lisätiedot

Ajankohtainen maatalouspolitiikka. Juha Lappalainen

Ajankohtainen maatalouspolitiikka. Juha Lappalainen Ajankohtainen maatalouspolitiikka Juha Lappalainen 11.1.2018 Ajankohtainen maatalouspolitiikka Ajallinen ulottuvuus: Kuluva vuosi Nykyinen ohjelmakausi Siirtymäkausi Seuraava ohjelmakausi 2018 2019 2020

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Luomukinkeritilaisuudet 2016 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Luomukinkeritilaisuudet 2016 Elinvoimainen maatilatalous - ELINA Lahti 28.1.2016 Tammela 3.2.2016 ProAgria Etelä-Suomi Ympäristökorvaus Tulevat muutokset Luonnos 7.1.2016

Lisätiedot

erikseen mainitut lohkot

erikseen mainitut lohkot Ympäristökorvaus 5-vuotinen sitoumus Ei ylä-ikärajaa Korvauskelpoiset lohkot: Lohkot jotka ovat olleet tukikelpoisia 2014 Eräät erikseen mainitut lohkot jotka ovat olleet peltoa 2014 saavat korvauskelpoisuuden

Lisätiedot

Ympäristökorvaus ja valvonta

Ympäristökorvaus ja valvonta Ympäristökorvaus ja valvonta Kuva: Maarit Solla Maarit Solla/Markku Äijälä Varsinais-Suomen ELY-keskus Tukihakukoulutukset kevät 2017 Tilastoja ympäristökorvaussitoumuksista 2016 Viljelijät sitoutuivat

Lisätiedot

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen

Lisätiedot

Ympäristötuki ja LFA

Ympäristötuki ja LFA Ympäristötuki ja LFA Luonnonhaittakorvaus (LFA) ja LFA-lisäosa Tukiehdot ennallaan: Vuonna 2008 sitoumuksen antaneet voivat antaa uuden 5- vuotisen luonnonhaittakorvaus sitoumuksen v. 2013 Samalla voidaan

Lisätiedot

Ympäristökorvaus ja valvonta

Ympäristökorvaus ja valvonta Ympäristökorvaus ja valvonta Maarit Solla/Markku Äijälä Varsinais-Suomen ELY-keskus Tukihakukoulutukset kevät 2018 Kuva: Maarit Solla Tilastoja ympäristökorvaussitoumuksista 2017 Viljelijät sitoutuivat

Lisätiedot

Uuden ohjelmakauden valmistelutilanne. MTK/Maatalouslinja

Uuden ohjelmakauden valmistelutilanne. MTK/Maatalouslinja Uuden ohjelmakauden 2015-2020 valmistelutilanne MTK/Maatalouslinja 13.3.2014 Kotieläin- ja pinta-alatukien/korvausten muutos 2013-2020 Rahoitus Tukityyppi 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Muutos

Lisätiedot

Maatalousluonnon aarreaitat

Maatalousluonnon aarreaitat Maatalousluonnon aarreaitat Viljelijöiden luonnonhoitotyö myös taloudellisia mahdollisuuksia WWF Suomi, Elina Erkkilä WWF:n maatalouden ympäristönsuojelutyö pähkinänkuoressa Ympäristöystävällisin viljelijä-

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUS. Ympäristösitoumus Ympäristösopimukset Ei-tuotannolliset investoinnit 4.4.2015

YMPÄRISTÖKORVAUS. Ympäristösitoumus Ympäristösopimukset Ei-tuotannolliset investoinnit 4.4.2015 4.4.2015 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Ympäristösitoumus Ympäristösopimukset Ei-tuotannolliset investoinnit 4.4.2015 4.4.2015 2 YMPÄRISTÖSITOUMUS Tilakohtaiset toimenpiteet Lohkokohtaiset toimenpiteet 4.4.2015 3

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu Luomu EU:ssa ja Suomessa Päivi Rönni Pro Luomu Luomulainsäädäntö ja toimeenpano EU:n luomuasetus Eurooppa 2020-strategia, luomutoimintasuunnitelma (action plan) Kansallinen toimeenpanoasetus Mm. valvonnan

Lisätiedot

Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu

Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö MMM 3.4.2019 Esityksen sisältö CAP-uudistuksen ilmasto- ja ympäristötavoitteet Maaperä ja vesiensuojelu

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmä

Ympäristökorvausjärjestelmä Ympäristökorvausjärjestelmä Muutoksia aiempaan ympäristötukeen verrattuna Yläikäraja poistuu Ei kotieläintilan määritelmää Lohkokohtaiset toimenpiteet Erityistukisopimuksia sitoumuksen alle Kohdentamisalueet

Lisätiedot

viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito Ympäristötuen sitoumusehdot: : Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset koostuvat lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvistä vaatimuksista.

Lisätiedot

Ympäristökorvaus. Ohjelmakausi 2014 2020

Ympäristökorvaus. Ohjelmakausi 2014 2020 Ympäristökorvaus Ohjelmakausi 2014 2020 Keski-Suomen ELY-keskus Merja Lehtinen p.0294 024570 Timo Iivonen p. 0295 024546 18.3.2015 1.4.2015 1 Sitoumuksen yleiset edellytykset Aktiiviviljelijä Vähintään

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2007-2013 maatalouden ympäristötukisitoumusten päättyminen

Ohjelmakauden 2007-2013 maatalouden ympäristötukisitoumusten päättyminen YMPÄRISTÖKORVAUS: Ympäristösitoumus Ohjelmakauden 2007-2013 maatalouden ympäristötukisitoumusten päättyminen Ohjelmakauden 2007-2013 maatalouden ympäristötukisitoumuksista suurin osa päättyy normaalisti

Lisätiedot

MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE

MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE 1 (5) MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE Maa-analyysi ja ojastokartta kuntaan viimeistään 30.9.2015 Jos olet sitoutunut valumavesien hallinta- tai monivuotiset ympäristönurmet -toimenpiteeseen,

Lisätiedot

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot Netta Junnola 040 537 3453 netta.junnola@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi ry Toteuttamisvaihtoehdot Yksivuotisten kasvien viljelyalueella pääasiallisia

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Luomutilojen tuki-ilta

Luomutilojen tuki-ilta Luomutilojen tuki-ilta 17.3.2016 Tuki-ja luomuehtojen yhteensovittaminen NEUVO2020 Sari Hiltunen, ProAgria Etelä-Suomi ry Luomutilan valintoja 17.3.2016 Tuotantonurmet (säilörehu) viherlannoitustarkoituksessa

Lisätiedot

VILJELIJÄTUKI-INFO Perustuki Viherryttäminen Peltokasvipalkkio Luonnonhaittakorvaus Ympäristökorvaus Täydentävät ehdot Muutokset 2020

VILJELIJÄTUKI-INFO Perustuki Viherryttäminen Peltokasvipalkkio Luonnonhaittakorvaus Ympäristökorvaus Täydentävät ehdot Muutokset 2020 VILJELIJÄTUKI-INFO 2019 Perustuki Viherryttäminen Peltokasvipalkkio Luonnonhaittakorvaus Ympäristökorvaus Täydentävät ehdot Muutokset 2020 Perustuki - Tukialueet pysyvät samoina, AB ja C - Tasaosan arvo

Lisätiedot

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset:

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset: MÄÄRÄYS Pvm 13.6.2014 Dnro 3641/54/2014 Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14 Valtuutussäännökset: Laki maatalouden tukien toimeenpanosta (192/2013) 13 3 mom., 15 2 mom. ja 18 2 mom. Vastaavat EU-säännökset:

Lisätiedot

LFA LHK Ympäristötuki Ympäristökorvaus Luonnonmukainen tuotanto EHT -EHK

LFA LHK Ympäristötuki Ympäristökorvaus Luonnonmukainen tuotanto EHT -EHK LFA LHK Ympäristötuki Ympäristökorvaus Luonnonmukainen tuotanto EHT -EHK Peruslohkojen korvauskelpoisuus Kasvulohkojen piirtäminen Yhteiskäyttölohkot Muutoksia ja tarkennuksia tulee Tiedot perustuu valmistelun

Lisätiedot

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Ympäristökorvauksen valinnat maitotilalla Paljon ehtoja, mutta myös joustavuutta Toimenpiteiden valinnan avulla ja

Lisätiedot

Viherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämisen ekologinen ala 2018 1 Ekologinen ala Ekologisen alan vaatimus Uudenmaan ja Varsinaissuomen maakunnissa Jos tilalla on yli 15 ha peltoalaa, ekologista alaa on ilmoitettava vähintään 5 %

Lisätiedot

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 9.2.2013 Eura Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen

Lisätiedot

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen 13.10.2011 Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, Kari Koppelmäki, Luonto ja maaseutu yksikkö 1 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun

Lisätiedot

Ympäristösitoumus. Tukiehtoihin muutoksia 2016 Tilakohtaiset toimenpiteet Lohkokohtaiset toimenpiteet

Ympäristösitoumus. Tukiehtoihin muutoksia 2016 Tilakohtaiset toimenpiteet Lohkokohtaiset toimenpiteet Ympäristösitoumus Tukiehtoihin muutoksia 2016 Tilakohtaiset toimenpiteet Lohkokohtaiset toimenpiteet Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. 20.4.2016 Pauli Pethman Haikula

Lisätiedot

Ympäristökorvaus 2015

Ympäristökorvaus 2015 Ympäristökorvaus 2015 Maarit Solla ja Markku Äijälä, V-S ELY-keskus, maatalouden valvontayksikkö 1 Entiset ja uudet maataloustuet 2 Ympäristökorvauksen säädöstilanne Komissio hyväksynyt 12.12.2014 Manner-Suomen

Lisätiedot

VILJELIJÄTUKI-INFO Perustuki Viherryttäminen Peltokasvipalkkio Luonnonhaittakorvaus Ympäristökorvaus Täydentävät ehdot Muutokset 2020

VILJELIJÄTUKI-INFO Perustuki Viherryttäminen Peltokasvipalkkio Luonnonhaittakorvaus Ympäristökorvaus Täydentävät ehdot Muutokset 2020 VILJELIJÄTUKI-INFO 2019 Perustuki Viherryttäminen Peltokasvipalkkio Luonnonhaittakorvaus Ympäristökorvaus Täydentävät ehdot Muutokset 2020 Perustuki - Tukialueet pysyvät samoina, AB ja C - Tasaosan arvo

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Ympäristökorvaus Maarit Solla/Markku Äijälä Varsinais-Suomen ELY-keskus Tukihakukoulutukset kevät 2016

Ympäristökorvaus Maarit Solla/Markku Äijälä Varsinais-Suomen ELY-keskus Tukihakukoulutukset kevät 2016 Ympäristökorvaus 2016 Maarit Solla/Markku Äijälä Varsinais-Suomen ELY-keskus Tukihakukoulutukset kevät 2016 Ympäristökorvauksen säädösten muutokset Komissio hyväksynyt 29.2.2016 Manner-Suomen maaseudun

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja maaseutuohjelma Ilmase-hankkeen loppuseminaari

Ilmastonmuutos ja maaseutuohjelma Ilmase-hankkeen loppuseminaari Ilmastonmuutos ja maaseutuohjelma Ilmase-hankkeen loppuseminaari Marja-Liisa Tapio-Biström Hämeenlinna 10.03.2014 Sivu 1 Sisältöä Tulevaisuuden tapa tuottaa ruokaa Ekosysteemipalvelut Maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta /2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 2012 132/2012 Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvausten, maatalouden ympäristötuen, eläinten hyvinvoinnin tuen ja ei-tuotannollisten

Lisätiedot