Kirkkoherran katsaus kuluneeseen vuoteen

Transkriptio

1

2 2 Kirkkoherran katsaus kuluneeseen vuoteen Vuosi 2014 kiteytti konkreettisesti muutoksen monet kasvot. Kahdet vaalit syksyllä kirkkoherranvaalit ja seurakuntavaalit toivat uusia kasvoja vanhojen rinnalle. Äänestysprosentit jäivät vaatimattomiksi, mikä osaltaan kuvastanee ajan henkeä kaupunkimaisessa seurakunnassa, osaltaan taas sitä, että seurakunnassa on asiat hyvällä mallilla, eikä pakottavaa syytä ollut käydä vaaliuurnien ääreen. Vuonna 2014 listoilla oli kaksi vt. kirkkoherraa: Vesa Äärelä ja Jaakko Tuisku. Muutosta oli myös siinä, että Paulus-pastorimme siirtyi viheriäisimmille niityille eli AC Oulun palkkalistoille ottaen virkavapaata. Talouspuolelle saimme vahvan osaajan Eero Mannisen myötä, kun hänet valittiin talous- ja kiinteistösihteeriksi. Uusi vuosi toi seurakuntaan uuden kirkkoherran ja lähestulkoon samaan aikaan Jaakko-kappalaisemme valittiin Haukiputaan seurakunnan kirkkoherraksi. Muutosta kuvastaa hyvin se, että 10 vuoden sisällä iso osa työntekijöistä on vaihtunut, samoin luottamushenkilöistä. Muutosjohtaminen on ollut totta jo pitkän aikaa seurakunnassamme ja siihen on sopeuduttu. Seurakuntamme rakenteiden vahvuus on auttanut muutoksissa viime vuosina. Kun työntekijöillä on selkeät työnkuvat, yhteiset pelisäännöt, koulutetut esimiehet, vahvan tiimiorganisaation tuki, yhteinen työnäky ja suunta, muutoksen tuulet eivät puhalla nurin. Jumalanpalveluselämässä elämme suvantovaihetta. Kova kasvu on tasaantunut, nyt on syytä terävöittää kehittämistyötä ja ottaa uusia rohkeita askelia tällä rintamalla. Kokkokankaan hautausmaahanke eteni vuonna 2014 suunnitellusti, ja hankkeen hedelmät tulevat tulevina vuosina palvelemaan kempeleläisiä arvokkaalla tavalla. Saamme olla monin tavoin iloisia ja ylpeitä toiminnastamme ja tavasta, jolla seurakuntaa on johdettu. Tulevat sivut antavat todistuksen tästä. Saamme kulkea luottavaisesti kohti tulevaisuutta ja kevään 2015 piispantarkastusta: perusta on hengellisesti ja maallisesti tarkasteltuna kunnossa. Silti on uskallettava katsoa myös vaikeita asioita päin. Vuonna 2014 seurakunnastamme erosi 266 jäsentä enemmän kuin minään aiempana vuotena. Tämä on selvä huolenaihe, johon ei ole olemassa yksinkertaista ratkaisua. Kyseessä on meistä riippumaton suuntaus, samassa veneessä ovat myös muut rovastikuntamme seurakunnat ja kirkkomme kokonaisuutena. On kuitenkin aiheellista kysyä, mitä voimme tehdä, mikä on omissa käsissämme. Kirkkomme uusi toiminnan suunta, kohtaamisen kirkko, antaa meille vastauksia tuohon kysymykseen. On oltava läsnä, kosketettava ihmisiä, kurotettava sinne missä ihmiset ovat. On tehtävä pitkäjänteistä, hyvää palvelutyötä evankeliumille uskollisina ja ymmärrettävä, että kirkolla on vastauksia ihmisten kyselyyn ja etsintään. Kempeleen seurakunta kulkee monessa asiassa kirkkomme eturintamassa. Luova työyhteisö ja sitoutuneet vapaaehtoiset yhdessä osaavien luottamushenkilöiden kanssa takaavat laadukkaan toimintakulttuurin. Tästä huolimatta kuljemme nöyrästi Vapahtajamme jalanjäljissä ymmärtäen, mistä vahvuutemme tulee. Paastonajassa Kimmo Helomaa, kirkkoherra

3 3

4 4 Talousjohtajan katsaus Seurakunnan jäsenmäärämuutokset mennessä Seurakunnan jäsenmäärä vähentyi 16 jäsenellä vuoteen 2013 verrattuna, ollen vuoden vaihteessa Seurakuntaan liittyi 38 uutta jäsentä (vuonna 2013: 33) ja erosi 266 jäsentä (vuonna 2013: 173). Koko kunnan väestöstä seurakunnan jäseniä on 83,4 %, vähennystä vuoteen 2013 verrattuna 1,5 %-yks. Väestön muutokset koko kirkossa mennessä Suomessa vakinaisesti asuvien kirkon jäsenten määrä oli eli 73,7 % koko maan väestön määrästä. Vuotta aiemmin vastaava luki oli 75,2 %. Väkiluvultaan suurin seurakunta oli Jyväskylän seurakunta (95 560) ja pienin Bergö (416). Kirkosta eronneita oli 32,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kirkosta erotaan useimmiten maailmankatsomuksellisten tekijöiden vuoksi sekä kirkon yleiseen linjaan ja kannanottoihin liittyvistä syistä. Kirkkoon liittyneitä oli (vuonna 2013: ). Useimmiten kirkkoon liitytään elämävaiheeseen liittyvistä syistä. Suurimpina syinä ovat kummiksi pyytäminen, rippikoulun käyminen tai kirkollinen vihkiminen. Lapsia kastettiin , mikä on 72,4 % syntyneistä. Edellisenä vuonna syntyneistä lapsista kastettiin 75,2 %. Avioliittoja, joissa jompikumpi puolisoista oli evankelis-luterilaisen seurakunnan jäsen, solmittiin yhteensä , eli 2,2 % vähemmän kuin viime vuonna. Kirkollisten vihkimisten osuus kaikista Suomessa solmituista avioliitoista oli 48 % (vuonna 2013: 49 %). Kirkollisia vihkimisiä oli (vuonna 2013: ) ja solmittuja avioliittoja Kuva Pekka koko Rehumäki maassa (vuonna 2013: ). Kirkollinen vihkiminen on 2000-luvulla menettänyt suosiotaan merkittävästi. Vuonna 1995 aviopareista 78 % vihittiin kirkollisesti (Lähde: Tilastokeskus ja Kirkkohallitus) Seurakunnan henkilöstö Seurakunnassa oli vuoden vaihteessa yhteensä 38 toistaiseksi voimassaolevaa virka- tai työsuhdetta ja yksi pidempiaikainen määräaikainen työsuhde. Seurakuntamme vt. kirkkoherrana toimivat kappalainen Vesa Äärelä asti ja kappalainen Jaakko Tuisku ajalla Investoinnit ja korjausrakentaminen vuoden 2014 aikana Kokkokankaan hautausmaahankkeen ensimmäinen vaihe valmistui asetetun aikataulun puitteissa syyskuun loppuun mennessä. Uusi vuonna 2015 käyttöönotettava hautausmaa-alue sijaitsee Kissaojan eteläpuolella. Nyt ensimmäisessä vaiheessa valmistuneella alueella on 900 hautapaikkaa, joista arkkuhautapaikkoja 650 ja uurnahautapaikkoja 250, muistolehtoalue ja sirottelualue. Lisäksi alueella on muualla haudattujen muistomerkkialue, ulkohartauspaikka, sijoituspaikka taideteokselle sekä Kissaojan varrella sijaitseva hiljentymispaikka. Lisäksi hautausmaa-alueeseen kuuluvat erillinen huoltorakennus- ja parkkipaikka-alue. Seurakuntakeskuksen läheisyyteen, nykyiselle seurakuntakeskuksen parkkipaikka-alueelle on rakennettu uusia pysäköintipaikkoja hautausmaalle johtavan portin läheisyyteen. Seurakuntakeskukseen on rakennettu erillinen tila sanomakelloja varten, uusi katos sisäpihalle olemassa olevan uloskäynnin suojaksi ja lämmin tuulikaappi salin etuosan oven yhteyteen. Lisäksi syksyn 2014 aikana toteutettiin Kokkokankaan seurakuntakeskuksen suurtalouskeittiön pesulinjaston uusimisremontti.

5 Kuvat 1 ja 2 Arkkitehtitoimisto Kari Sipilä Oy: Kokkokankaan hautausmaa, 1. rakennusvaihe 5

6 6 Seurakunnan talouden kehitys TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 Seurakunnan jäsenmäärä Jäsenmäärän muutos-% -0,01 1,06 0,91 0,58-0,11 Kunnan asukasluku Kunnan väestöstä seurakunnan jäseniä 86,6 % 85,9 % 85,6 % 84,9 % 83,4 % Tuloveroprosentti 1,45 1,45 1,45 1,45 1,45 Kirkollisverotulot Yhteisöverotulot Verotulot yhteensä verotulot / jäsen Toimintatuotot Toimintakulut toimintatuottojen osuus toimintakuluista, % 5 % 5 % 7 % 6 % 6 % Toimintakate / jäsen Vuosikate / jäsen vuosikatteen osuus poistoista, % 176 % 188 % 79 % 180 % 64 % Investointimenot Investointitulot Investoinnit netto / jäsen Investointien tulorahoitus-% 63 % 100 % 100 % 100 % 15 % Suunnitelmanmukaiset poistot Tilikauden tulos

7 7 Kassavarat Taseen loppusumma Lainat / jäsen Anneli Salo talousjohtaja

8 8 MEIDÄN KIRKKO KEMPELEESSÄ 2020 UNELMIEN TYÖPAIKKA Kempeleen seurakunta tunnetaan vilkkaasta toiminnasta ja rikkaasta jumalanpalveluelämästä. Vuosikymmeniä jatkunut väestönkasvu on tuonut alueelle niin vaurautta kuin juurettomuutta. Meidän Kirkolla on oma tehtävänsä tässä haastavassa ympäristössä. Lisäksi se tarvitsee innostavan tavoitteen ja tulevaisuuteen kantavan arvopohjan. AUTAMME USKOON JA PALVELUUN Seurakunta on uskon ja rakkauden yhteisö, ja toimimme sen rakentamiseksi kaikissa ikäryhmissä. Uskosta kasvaa palvelu, siksi edistämme kaikessa sekä osallistumista että osallisuutta. Kristillinen palvelu alkaa alttarilta ja palaa alttarille. KASVAMME LÄHIMMÄISVASTUUN EDELLÄKÄVIJÖIKSI Vuonna 2020 vapaaehtoistoiminta on innostava ja keskeinen osa Kempeleen seurakunnan toimintaa. Sitä rakentaa kasvava vapaaehtoisen joukko. Yhdessä työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa he ovat kaikki lähimmäisvastuun kantajia ja toimivat omassa tehtävässään yhteiseksi hyväksi. Kirkko täyttyy jumalanpalveluksissa. OPIMME KUNNIOITTAMAAN TOISIAMME Otamme vakavasti vastuun luomakunnasta. Työyhteisössä ja sen ulkopuolella kunnioitamme toinen toistamme. Erityistä huolta kannamme kaikkein pienimmistä ja heikoimmista. Kehitämme seurakunnan rakenteet ja työvälineet palvelemaan työntekoa. Kunnioituksesta kasvaa luottamus ja keskinäiselle luottamukselle rakentuu työ yhteiseksi hyväksi. Meidän Kirkko on uskoa ja rakkautta. Olemme sitä, mitä teemme; elämme sanomasta jota välitämme. Tärkeintä meille on yhteinen jumalanpalvelus, lähimmäisvastuussa kasvamme edelläkävijöiksi. Kunnioitamme Jumalan luomaa maailmaa kokonaisuudessaan: ihmisiä, inhimillistä järjestystä ja luontoa. Meidän Kirkosta rakentuu tavoiteltu työpaikka ja paikka työstää lähimmäisyyden unelmaa.

9 Ympäristödiplomi 9 Ympäristöohjelmamme ja sen tuomat velvoitteet ja tavoitteet ovat sulautuneet luontevasti seurakunnan työntekijöiden päivittäiseen työhön. Ympäristöasiat on otettu huomioon suunnitelmia tehdessämme ja tavoitteita asettaessamme. Olemme onnistuneet pitämään yllä diplomissa vaaditun tason. Olemme onnistuneet profiloitumaan ympäristöseurakunnaksi kirkon ympäristöohjelman mukaisesti periaatteella kiitollisuus, kunnioitus ja kohtuus. Henkilökunnalle tiedottaminen ajankohtaisista ja tärkeistä ympäristöasioista on ollut jatkuvaa. Varsinaisia ympäristökoulutuksia ei ole järjestetty, mutta tieto on saatettu työntekijöille esimerkiksi työntekijäkokouksissa ja tiimipalavereissa. Tiedotuksesta on vastannut ympäristövastaava ja ympäristötyöryhmä. Työalat ovat kirjanneet omat konkreettiset ympäristötavoitteensa talous- ja toimintasuunnitelmiin ja raportoineet tavoitteistaan toimintakertomuksissa. Hankinnoissa on otettu huomioon ympäristönäkökohdat. Seurakunnassa tehtiin väliauditointi ympäristötyöryhmän toimesta syksyllä Samalla otettiin käyttöön ilmastolaskuri. Väliauditoinnin tuloksena saimme ajantasaista tietoa ympäristöohjelmamme tavoitteiden toteutumisesta. Tavoitteet ovat pääasiassa toteutuneet hyvin. Ympäristötyöryhmä totesi kuitenkin, että muutamat tavoitteet ovat saavuttamatta ja muutamia tavoitteita tulisi tarkastella uudelleen. Esille nousi joidenkin tavoitteiden tarpeellisuus ja hyödyllisyys. Näistä asioista keskustellaan myöhemmin seurakunnan johdon kanssa. Kaikki saavuttamattomat tavoitteet sovittiin hoidettavaksi kuntoon mahdollisimman pian. Työryhmän jäsenet vastaavat oman osa-alueensa tavoitteiden saattamisesta ajan tasalle. Ilmastolaskurilla saimme tärkeää tietoa seurakunnan hiilijalanjäljen suuruudesta ja hiilidioksidipäästöjen kohteittaisesta jakautumisesta. Luottamushenkilöt ovat olleet mukana ympäristötyöryhmässä vaikuttamassa ympäristöohjelmaamme. Saija Taavettilan tilalle ympäristötyöryhmään valittiin Maija Tahkola. Ympäristötyöryhmään kuuluvat: Saija Kivelä varhaiskasvatuksen lähiesimies, Arto Pisilä nuorisotyönohjaaja, Markku Kelhä kiinteistönhoitaja-suntio, Tarja Karppinen hallintosihteeri, Tapani Raappana seurakuntamestari, Pauli Määttä kirkkovaltuuston jäsen ja Maija Tahkola kirkkovaltuuston jäsen. Tapani Raappana seurakuntamestari Kempeleen seurakunnan ympäristövastaava

10 10

11 SEURAKUNNAN HALLINTO 11 Luottamushenkilöorganisaatio KIRKKOVALTUUSTO 27 jäsentä pj. Reino Laitinen TILINTARKASTAJA Aarne Pohjola JHTT, HTM KIRKKONEUVOSTO 10 jäsentä pj. Kirkkoherra Yleisen seurakuntatyön johtokunta 6 jäsentä pj. Hannu Parviainen Diakoniatyön johtokunta 6 jäsentä pj. Suvi Silvola Lähetystyön johtokunta 6 jäsentä pj. Kaisu Tauriainen Kasvatustyön johtokunta 9 jäsentä pj. Tiina Rajala

12 12

13 13

14 Kirkkovaltuusto 14 Seurakunnan ylimpänä päättävänä hallintoelimenä on toiminut vuosiksi valittu kirkkovaltuusto. Kirkkovaltuuston puheenjohtajana on toiminut Reino Laitinen ja varapuheenjohtajana Hillevi Huovinen sekä sihteerinä hallintosihteeri Tarja Karppinen. Kokouksiin ovat lisäksi osallistuneet kirkkoneuvoston jäsenet, kirkkoherra sekä talousjohtaja. Kirkkovaltuuston jäsenet: läsnäolo-% kokouksissa läsnäolo-% kokouksissa Hahl-Marjokorpi Pirita Hannila Kerttu ( >) Holma Sisko Huovinen Hillevi Hänninen Kristiina Jarva Taavi Jokelainen Tommi Juvani Kaisu Järvenpää Lasse Kesti Riikka Kivelä Maria Laava Jarkko Lahtinen Sakari Laitinen Reino Markkanen Anneli Määttä Pauli Parviainen Hannu Pulkkinen Ulla Rajala Tiina Rauma Tuula Rundgren Ritva Savela Seppo Siira Anni-Maija Silvola Suvi Tahkola Maija Taskila Paula Tauriainen Kaisu Kirkkovaltuusto on kertomusvuoden aikana käsitellyt kahdessa kokouksessaan kirkkolain ja järjestyksen edellyttämät asiat (yhteensä 32 ): Kirkkovaltuusto on käsitellyt seuraavat asiat: Seurakuntapastorin viran perustaminen 7 Kaukolämmön alajakokeskuksen uusinta/investoinnin loppuselvitys 8 Vuoden 2013 tilinpäätös 9 Vuoden 2014 seurakuntavaalien vaalilautakunnan valinta ja puheenjohtajan nimeäminen 10 Kirkkoherranvaalien vaalilautakunnan valinta ja puheenjohtajan nimeäminen 11 Kirkkoneuvoston ohjesäännön päivittäminen 12 Kanttori Raimo Paason irtisanoutuminen alkaen 13 Tilintarkastuskertomus ja vastuuvapauden myöntäminen 14 Kirkollisveron tuloveroprosentin vahvistaminen vuodelle Pyhän Kolminaisuuden kirkon kuvan- ja äänentoiston parantaminen/investoinnin loppuselvitys Eron myöntäminen valtuutettu Riikka Kestille seurakunnan luottamustehtävästä 24 Eron myöntäminen varavaltuutettu Riitta-Liisa Hillille seurakunnan luottamustehtävästä 25 Kempeleen seurakunnan kanttorin viran täyttäminen 26 Luottamushenkilöiden kokouspalkkio- ja matkustussääntö 27 Viranhaltijoille maksettavan kokouspalkkion määrittäminen 28 Talousarvio vuodelle 2015 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille ja hautainhoitorahaston talousarvio vuodelle Hautapaikkamaksut vuodelle Talousarvioavustusten korottaminen ja uuden palvelusopimuksen solmiminen Suomen Lähetysseuran kanssa

15 15 Seurakunnan hallinnolle tehdyt aloitteet: Seurakunnan jäsenet: ei aloitteita. Luottamushenkilöaloitteet: kirkkovaltuuston kokous : valtuutettu Tuula Rauma esitti Kokoomuksen valtuustoryhmän tekemän aloitteen seurakunnan työntekijöiden puhelinnumeroiden julkaisemisesta puhelinluetteloissa ja Rauhan Tervehdys lehdessä. Kirkkovaltuusto Tilinpäätös: v v v Kokousten määrä yhteensä 3/37 3/41 2/32 Toimintamenot Toimintatuotot Toimintakate /kokous /käsitelty pykälä /seurakunnan jäsen 1,35 1,33 0,73

16 Kirkkoneuvosto 16 Kirkkoneuvoston puheenjohtajana on toiminut vs. kirkkoherra Vesa Äärelä ( alkaen vs. kirkoherra Jaakko Tuisku) varapuheenjohtajana Pauli Määttä. Kirkkoneuvoston Läsnäolo-%: Henkilökohtaiset varajäsenet: jäsenet: kokouksissa Holma Sisko Jarva Taavi Juvani Kaisu Laava Jarkko Lahtinen Sakari Määttä Pauli Pulkkinen Ulla Rauma Tuula Tahkola Maija Silvola Suvi Ollikainen Antti Kivelä Maria Kaikkonen Keijo Jokelainen Tommi Parviainen Hannu Taskila Paula Rajala Tiina Rundgren Ritva Kirkkoneuvosto on valmistellut ja hoitanut ohjesäännön mukaan toimivaltaansa kuuluvat asiat. Kirkkoneuvosto kokoontui 11 kertaa ja kokouksissa kirjattiin yhteensä 212 pykälää ja käsiteltiin seuraavat asiat: Kirkkoneuvoston pöytäkirjojen 1/ /2014 asiasisällöt Yhteistyötoimikunnan kokoonpano Seurakuntapastorin viran perustaminen 8 Määräaikaisen seurakuntapastorin viran perustaminen 9 Maksamatta jätettyjen saatavien kirjaaminen luottotappioiksi 10 HAVAn eli harkinnanvaraisen paklkanlisän käyttöönotto Kempeleen seurakunnassa 11 Kokkokankaan seurakuntakeskuksen (myöh. siunauskappelin) kellojen ja soittoautomatiikan hankinta / Oikaisuvaatimus / Sanctus Oy 12 Kokkokankaan seurakuntakeskuksen (myöh. siunauskappelin) kellojen ja soittoautomatiikan hankinta /Hankintapäätöksen täytäntöönpano Kokkokankaan hautausmaahanke/projektityöryhmän valmistelemat erillishankinnat 21 Määräaikaisen seurakuntapastorin viran perustaminen/uudelleenkäsittely 22 Tasa-arvosuunnitelma Hyvän kohtelun edistäminen työpaikkalla suositussopimuksen hyväksyminen 24 Määräaikainen, tarvittaessa tuleva tuntipalkkainen hautatoimen projektityöntekijä 25 Kokkokankaan seurakuntakeskuksen (myöh. siunauskappelin) kellojen teksti 26 Kirkkoherranvaalien viestintäryhmän nimeäminen 27 Seurakuntavaalien viestintä Vs. nuorisotyönohjaaja Matias Jurmun työsuhteen jatkaminen ajalle Diakoni Arvo Yrjölän sivutoimiluvan jatkoanomus 37 Vanhan kirkon käyttö /Eläkeliiton Kempeleen yhdistys 38 Siivoussopimus ajalle Lähetystyön johtokunta: tilityksen tapahtumista 40 Hautausmaan hoitotyöt ajalla Hautojen kaivu- ja peittotyöt ajalla Talous- ja kiinteistösihteerin toistaiseksi voimassa oleva työsuhde 43 Vuoden 2014 vuosilomasuunnitelman hyväksyminen 44 Kaukolämmön alajakokeskuksen uusinta/investoinnin loppuselvitys 45 Vuoden 2013 tilinpäätös 46 Lastenohjaajan sijaisuus ajalle Kanttori Raimo Paason sijaisen valinta Nuorisotyönohjaaja Antti Ristkarin sivutoimilupahakemus

17 56 Kirkkoneuvoston kokouksen 3/2014 pöytäkirjan tarkistus pykälien 48/4. kohta > ja 49 osalta 57 Kirkkoherranvaalien vaalilautakunnan valinta ja puheenjohtajan nimeäminen 58 Vuoden 2014 seurakuntavaalien vaalilautakunnan valinta ja puheenjohtajan nimeäminen 59 Kirkkoherranvaalien vaaliluettelon tarkistajien valinta 60 Seurakuntavaalien vaaliluettelon tarkistajien valinta 61 Kirkkoherranvaalien äänestyspaikka 62 Seurakuntavaalien äänestyspaikkojen määrääminen 63 Kirkkoherranvaalien ja seurakuntavaalien vaalikuulutusten julkaiseminen 64 Kirkkoherranvaaleissa suoritettava keräys 65 Rippikouluryhmien enimmäiskoon ylittäminen 66 varhaisen tuen mallin päivittäminen 67 Kirkkoneuvoston ohjesäännön päivittäminen 68 Kanttoir Raimo Paason irtisanoutuminen alkaen 69 Tilintarkastuskertomus ja vastuuvapauden myöntäminen 70 Tilikaudelle 2013 kuuluvien poisto-osuuksien korjaus 71 Hautojen kaivu- ja peittotyöt ajalla /Iso-Seppälän Puutarha Ky 72 Hautojen kaivu- ja peittopalvelut ajalla Kirkollisveron tuloveroprosentin vahvistaminen vuodelle Pyhän Kolminaisuuden kirkon kuvan- ja äänestoiston parantaminen/investoinnin loppuselvitys 75 Suomen Lähetysseuran nimikkosopimusten päivitys/allekirjoittaminen 77 Oulun seudun ammattiopiston stipendianomus Seurakuntapastorin virantäyttöpyyntö tuomiokapitulille 85 Kempeleen seurakunnan kirkkokolehdit kesäkaudella Jumalanpalveluksen viettäminen Kempeleen seurakunnassa kesäkaudella ajalla Lastenohjaajan sijaisuus ajalla / Lastenohjaajan valinta 88 Talous- ja kiinteistösihteerin valinta 89 Seurakunnan vuoden 2014 kesätyöntekijöiden tehtävien vaativuusryhmiin sijoittaminen ja peruspalkkojen määrittäminen 90 Seurakunnan pankkipalvelut 92 Kokkokankaan seurakuntakeskuksen suurtalouskeittiön pesulinjaston urakkatarjouksen hyväksyminen 93 Kiinteistönhoidon suunnittelu ja kilpailutus Työsuojelupäällikön valinta alkaen 101 Kirkkoneuvoston lausunto vs. kappalainen Paulus Pikkaraisen virkavapausanomukseen ajalle Kirkkoneuvoston pöytäkirjan 5/2014 pykälän 90 tarkastaminen 103 Vt. kanttori Pirjo Mäntyvaaran virkasuhteen jatkaminen 104 Perheneuvontapalveluiden ostopalvelusopimus 105 Eron myöntäminen valtuutettu Riikka Kestille seurakunnan luottamustehtävistä 106 Seurakunnan johdon palkantarkistukset alkaen 107 Aloite: Sankarihautojen muistokivet/laatat Hautausmaan katselmus 116 Varhaiskasvatuksen lähiesimies Saija Kivelän sivutoimiluvan jatkoanomus 117 Eron myöntäminen varavaltuutettu Riitta-Liisa Hillille seurakunnan luottamustehtävistä 118 Valtuustoaloite/Seurakunnan puhelinnumeroiden näkyvyys: vastaanottaminen 119 Jumalanpalveluksen viettäminen Kempeleen seurakunnassa ajalla Kempeleen seurakunnan kirkkokolehdit syyskaudella Talous-ja kiinteistösihteerin tehtävän vaativuusryhmään sijoittaminen ja peruspalkan määrittäminen 122 Lapsi- ja perhetyön kappalaisen viran peruspalkan uudelleen määrittäminen 123 Diakoniatyön kappalaisen peruspalkan uudelleen määrittäminen 124 Kirkkomuusikon (ylempi korkeakoulututkinto) peruspalkan uudelleen määrittäminen 125 Kirkkomuusikon (muu piispainkokouksen hyväksymä tutkinto) peruspalkan uudelleen määrittäminen 126 Ma. kirkkomuusikon (muu piispainkokouksen hyväksymä tutkinto), nk. kesäkanttorin vaativuusryhmän ja peruspalkan uudelleen määrittäminen 127 Tiedotussihteerin tehtävän peruspalkan uudelleen määrittäminen

18 Lähetystyön ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin tehtävän vaativuusryhmään sijoittaminen ja peruspalkan määrittäminen 129 Seurakunnan emännän tehtävän peruspalkan uudelleen määrittäminen 130 Diakoniatyöntekijöiden peruspalkan uudelleen määrittäminen 131 Nuorisotyönohjaajien peruspalkan uudelleen määrittäminen 132 Seurakuntapastorin viran (pääpaino koulu- ja oppilaitostyössä) peruspalkan uudelleen määrittäminen 133 Tiimin lähiesimieslisä, mikäli sitä ei ole jo huomioitu viran / toimen vaativuusryhmää ja sen peruspalkkaa määritettäessä 134 Lastenohjaajia koskeva päivähoidon uskontokasvatuksen mentorointilisä 135 Ympäristövastaavan lisä 136 Palkkatyöryhmän puheenjohtajan valinta 137 Lakisääteinen tapaturmavakuutus 138 Määräaikaisen puistopuutarhurin työsuhteen jatkaminen Hautausmaan katselmuksen pöytäkirjan tarkastaminen 147 Lapsivaikutusten arvioija 148 Talous- ja kiinteistötiimin tiimiesimiesmuutos alkaen 149 Kempeleen seurakunnan kanttorin viran täyttäminen 150 Henkilöstön kehittämissuunnitelma vuodelle 2015/seurakuntamestari Tapani Raappanan koulutusesitys ympäristöalan erikoisammattitutkinnon suorittamisesta 151 Kempeleen seurakunnan henkilöstön kehittämissuunnitelman hyväksyminen vuodelle Haudan kaivu- ja peittopalvelut ajalla Seurakunnan piha- ja paikoitusalueiden sekä hautausmaan käytävien talvikunnossapito/palvelutuottajan valinta 154 Seinäjoki Oulu radan parantaminen Kempeleen kunnassa 155 Aktian rahaston lopettaminen Nuorisotyönohjaaja Merja Veikkolaisen hoitovapaa-anomus ajalle Vs. nuorisotyönohjaaja Matias Jurmun työsuhteen jatko ajalle Kempeleen seurakunnan ylimmän johdon palkan määrittäminen alkaen: kirkkoherran viran haltijan palkkauksen siirtäminen uuden järjestelmän piiriin 166 Kempeleen seurakunnan ylimmän johdon palkan määrittäminen alkaen: talousjohtajan viran haltijan palkkauksen siirtäminen uuden järjestelmän piiriin 167 Ei julkinen asia: hautapaikka-anomus 168 Sopimus Kempeleen seurakunnan työterveyshuollon palveluiden hankinnasta Hallinnon sekä tiedotuksen ja viestinnän toiminta- ja taloussuunnitelmien esittely kaudelle Sopimus työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja ohjauspalkkioperusteiden täydennys 178 Lastenohjaaja Mari Hattusen hoitovapaa-anomus ajalle Lastenohjaaja Antti Rantakolmosen työsuhteen jatko ajalle Kasvatuksen työalojen perittävät maksut ja korvaukset vuonna Kasvatuksen työalojen maksamat palkkiot vuonna Aikuistyön perittävät maksut ja korvaukst vuonna Perittävät autopaikkamaksut ja tilojen käyttökorvaukst 184 Maksamatta jätettyjen saatavien kirjaaminen luottotappioiksi 185 Kempeleen seurakunnan kirkkokolehdit kevätkaudella Luottamushenkilöiden kokouspalkkio- ja matkustussääntö 187 Viranhaltijoille maksettavan kokouspalkkion määrittäminen

19 Talousarvio vuodelle 2015 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille ja hautainhoitorahaston talousaravio vuodelle Lähetystyön tilityksen tapahtumista 197 Haudanhoitomaksut vuonna Hautapaikkamaksut vuodelle Hautauspalvelumaksut vuonna Työsuojelupäällikön valinta alkaen 201 Vs. seurakuntapastori Mari Flinkin työsuhteen jatko ajalle Talousarvioavustusten korottaminen ja uuden palvelusopimuksen solmiminen Suomen Lähetysseuran kanssa 203 Kirkkovaltuuston puheenjohtajan valinta vuosiksi Kirkkovaltuuston varapuheenjohtajan valinta vuosiksi Vaalilautakunnan asettaminen suhteellisten vaalien toimittamiseen 206 Kirkkoneuvoston jäsenten ja varajäsenten sekä kirkkoneuvoston edustajien valinta johtokuntiin vv Yleisen seurakuntatyön johtokunnan puheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten valinta vv Diakoniatyön johtokunnan puheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten valinta vv Lähetystyön johtokunnan puheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten valinta vv Kasvatustyön johtokunnan puheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten valinta vv Kirkkoneuvosto Tilinpäätös v v.2013 v Kokousten määrä yhteensä 11/177 13/181 11/212 Toimintamenot Toimintatuotot Toimintakate /kokous /käsitelty pykälä /seurakunnan jäsen 3,51 3,30 2,67

20 Johtokunnat 20 Yleisen seurakuntatyön johtokunta kokoukseen osallistumis% Varajäsenet Parviainen Hannu, puheenjohtaja 100 Sakko Tarja Hänninen Kristiina 100 Hanski Pia Jokelainen Tommi 50 Rautiala Elina Hannila Kerttu 100 Markkanen Anneli 100 Moilanen Vesa 0 Kirkkoneuvoston edustajana johtokunnassa: Rauma Tuula, osallistuminen 50 %. Johtokunnan kokouksia pidettiin yhteensä 2 kpl ja pykäliä käsiteltiin yhteensä 14. Diakoniatyön johtokunta kokoukseen osallistumis% Suvi Silvola, puheenjohtaja 100 Varajäsenet Kesti Riikka 50 Kiljo Hilkka Kähkölä Oiva 0 Hannila Kerttu Laurila Veijo 0 Holma Sisko Rauma Tuula 100 Rundgren Ritva 100 Kirkkoneuvoston edustajana johtokunnassa: Juvani Kaisu, osallistuminen 100 %. Johtokunnan kokouksia pidettiin yhteensä 2 kpl ja pykäliä käsiteltiin yhteensä 23. Lähetystyön johtokunta kokoukseen osallistumis% Tauriainen Kaisu, puheenjohtaja 100 Varajäsenet Hilli Riitta-Liisa 50 Ahola Mikael Jarva Taavi 100 Hanski Pia Laava Jarkko 0 Kähkölä Oiva Markkanen Anneli 100 Okkonen Jaakko 50 Kirkkoneuvoston edustajana johtokunnassa: Holma Sisko, osallistuminen 100 %. Johtokunnan kokouksia pidettiin yhteensä 2 kpl ja pykäliä käsiteltiin yhteensä 22. Kasvatustyön johtokunta kokoukseen osallistumis% Rajala Tiina, puheenjohtaja 100 Varajäsenet Huovinen Hillevi 100 Laava Jarkko Järvenpää Lasse 100 Kesti Riikka Kaisto Martti 100 Hahl-Marjokorpi Pirita Kivelä Maria 100 Mäkäräinen Juha 50 Savela Seppo 0 Siira Anni-Maija 50 Taskila Paula 100 Kirkkoneuvoston edustajana johtokunnassa: Pulkkinen Ulla, osallistuminen 0 %. Johtokunnan kokouksia pidettiin yhteensä 2 kpl ja pykäliä käsiteltiin yhteensä 21.

21 Rovastikuntakokouksen edustajat, yksi kokous/vuosi Laitinen Reino kirkkovaltuuston puheenjohtaja Määttä Pauli kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Äärelä Vesa vt. kirkkoherra Salo Anneli talousjohtaja 21 Eri työalojen rovastikuntavastaavina ovat seurakunnastamme vuonna 2014 toimineet: Pakkanen Soile rovastikuntavastaava/diakonia Rättyä Pia rovastikuntavastaava/kasvatus Irjala Marjo rovastikuntavastaava/kirkkomusiikki Edustajat/jäsenet kirkon yhteisissä hallintoelimissä v Ei edustajia/jäseniä

22 Tilintarkastus ja valvonta 22 Tilintarkastaja Pohjola Aarne (JHTT, HTM) varatilintarkastaja Hellén-Toivanen Paula (JHTT) Varainhoitovuoden 2014 aikana tilintarkastusta on suoritettu yhteensä 4 työpäivää. Tilintarkastus Tilinpäätös v v v Tarkastuspäivien määrä yhteensä/vuosi Toimintatuotot Toimintakate /srk:n jäsen 0,17 0,15 0,11 Tarkastuspäivä/ Muu yleishallinto Muu yleishallinto Tilinpäätös v v v Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate /srk:n jäsen 4,17 3,43 3,92

23 23

24 24

25 25

26 26

27 27 HENKILÖKUNTA Vakinainen henkilökunta Nimi nimike tulovuosi 1. Anttila Erja lastenohjaaja Arola Helinä toimistonhoitaja Haataja Hannele lastenohjaaja Hattunen Mari lastenohjaaja 2010 (työvapaalla )) 5. Helenius Tanja lastenohjaaja Helisten-Heikkilä diakoni 2013 Jaana 7. Hintsala Leena diakonissa Irjala Marjo C-kanttori Jarva Pasi emäntä Karppinen Tarja hallintosihteeri Karvonen Sari tiedotussihteeri Kelhä Markku kiinteistöhoitaja-suntio Kivelä Saija varhaiskasvatuksen lähiesimies Korhonen Sari lastenohjaaja Maalismaa Juha nuorisotyön lähiesimies, seurakuntapastori 16. Manninen Eero talous- ja kiinteistösihteeri Pakkanen Soile diakonissa Pelttari Eila lastenohjaaja Pikkarainen Paulus seurakuntapastori 2011 (virkavap ) 20. Pisilä Arto nuorisotyönohjaaja Puustinen Juha leirikeskusemäntä Pyykkönen Tuula lastenohjaaja Raappana Tapani seurakuntamestari Rantasuomela Anni toimistosihteeri Ravander Enni lastenohjaaja Riihimäki Teemu diakoniatyön lähiesimies, 2012 kappalainen 27. Ristkari Antti nuorisotyönohjaaja Rättyä Pia nuorisotyönohjaaja Salo Anneli talousjohtaja, talous- ja 2010 kiinteistötiimin lähiesimies ( ja alkaen) 30. Sorvala Minna lähetystyön ja 2005 vapaaehtoistoiminnan koordinaattori 31. Tuisku Jaakko perhetyön tiiminvetäjä, kappalainen 32. Törmikoski Aila lastenohjaaja Vasala Hilkka lastenohjaaja Veikkolainen Merja nuorisotyönohjaaja 2007 ( virkavapaa ) 35. Yrjölä Arvo diakoni Äärelä Vesa yleisen seurakuntatyön lähiesimies, kappalainen (ma. virka muutettu toistaiseksi voimassaolevaksi) 2005 ( vt. kirkkoherra) 2011 ( vt. kirkkoherra)

28 Kokoaikainen, määräaikainen henkilökunta 28 Nimi nimike 1. Cadenius Catharina toimistonhoitaja, talous- ja kiinteistötiimin lähiesimies asti 2. Flink Mari vs. seurakuntapastori Haapasalo Anita leirikeskus apuemäntä Hiironen Aki hautausmaan kausityöntekijä Iso-Junno Elisa vs. diakonissa Juntunen Jussi puutarhuri Jurmu Matias vs. nuorisotyönohjaaja Kemppainen Ida hautausmaan kausityöntekijä Kinnunen Moona teologiharjoittelija Koivisto Jussi nuorisotyön kesätyöntekijä Kutilainen Noora lastenohjaajan sij. nuorisotyön kesätyöntekijä Maalismaa Juha nuorisotyön lähiesimies, seurakuntapastori (virka muutettu toistaiseksi voimassaolevaksi alkaen) 13. Mäntyvaara Pirjo vs. kanttori Märsy Matias puutarhuri Neuvonen Maija hautausmaan kausityöntekijä Peltoniemi Tarja projektityöntekijä Rantakolmonen Antti lastenohjaajan sijainen Sakko Tarja kesäkanttori Salko Jouni kesäpastori Sallinen Riikka keittiötyöntekijä Savolainen Eija vs. B- kanttori Seikkula Olli vs. seurakuntapastori Takkinen Leena puistopuutarhuri Tuorila Sanna puutarhatyöntekijä Valtanen Juha projektityöntekijä Muu tilapäinen henkilökunta vuonna 2014 Isoset, leirien yövalvojat/kesäisännät ja kerhonohjaajat: 97 isosta 13 leirien yövalvojaa/kesäisäntää 25 kerhonohjaajaa Sijaiset ja tarvittaessa töihin tulevat: 1 toimituspalkkioperusteinen kanttorisijainen 2 apuemäntää Projektityöntekijät: 1 henkilö hautausmaahallinnon ja Kirjuri-jäsentietojärjestelmän digiaineiston projektityöntekijänä Työharjoittelijat: 2 työharjoittelijaa diakoniatyö 1 työharjoittelija nuorisotyö 1 teologiharjoittelija yleinen seurakuntatyö Seurakunnan vapaaehtoistoiminta Seurakunnan eri tehtäväalueilla toimii 358 vapaaehtoista + isoset ja kerhonohjaajat. Monet vapaaehtoiset palvelevat useammassa eri työalan vapaaehtoistehtävässä.

29 Keskiviikko on seurakunnan työntekijöille kokouspäivä. Kokousrakenne koko vuodeksi hahmotellaan kirkkoherran työhuoneen ilmoitustaululla 29

30 30 Tiimirakenne: Tiimiesimiehet: Tiimiesimies/kirkkoherra Tiimien lähiesimiehet Tiimin vetäjä talousjohtaja 1 1 Yleisen seurakuntatyön tiimi: Tiimiesimies/kirkkoherra 1 1 Tiimiesimies/kappalainen teologit kanttorit lähetyssihteeri kirkonpalvelija (toissijainen tiimi) tiedotussihteeri (toissijainen tiimi) Diakoniatyön tiimi: Tiimiesimies/kappalainen Diakoniatyön tiimiesimies/ diakoniatyön viranhaltija Diakonian viranhaltijat Nuorisotyön tiimi: Nuorisotyön tiimiesimies/ seurakuntapastori nuorisotyöntekijät Varhaiskasvatuksen tiimi: Tiimiesimies/lapsityönohjaaja lastenohjaajat kappalainen (toissijainen tiimi) perhetyön kappalainen Perhetyön tiimi: Tiiminvetäjä/kappalainen Yleisen seurakuntatyön tiimiesimies Varhaiskasvatuksen tiimiesimies diakoniatyöntekijä lastenohjaaja nuorisotyönohjaaja diakoniatyöntekijä Seurakuntapalvelutiimi: Tiimiesimies/toimistonhoitaja toimistosihteeri, tiedotussihteeri ja hallintosihteeri Talous- ja kiinteistötiimi: Tiimiesimies/talousjohtaja Tiimiesimies/toimistonhoitaja 1 1 kirkonpalvelijat taloussihteeri talous- ja kiinteistösihteeri ma. puistopuutarhuri 1 1 emäntäpalvelut

31 Henkilöstön ammattijakauman kehitys Päätoimiset virka- ja työsuhteet Teologit Kanttorit Diakonian viranhaltijat Nuorisotyöntekijät Toimisto ja hallinto Kirkonpalvelijat ja emäntäpalvelut Lapsityöntekijät Lähetyssihteeri Hautaustoimen henkilöstö Yhteensä Vakinaisesta henkilökunnasta oli vuoden lopussa töissä 33 ja määräaikaisia oli 6. Henkilökunnasta naisia oli 25 ja miehiä 14. Henkilöstön keski-ikä oli 44,3 vuotta. 38 päivän vuosilomaoikeus oli 18 työntekijällä. Sairauslomapäiviä oli v yhteensä kalenteripäiviä 137, joista työpäiviä 113, v yhteensä kalenteripäiviä 261, joista työpäiviä 199. Perhevapailla oli kolme henkilöä, yhteensä 785 kalenteripäivää. Ikäryhmätaulukossa vakinaisesta henkilökunnasta alle 30-vuotiaita on 3 % ja yli 50-vuotiaita on 31 % henkilökunnasta. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne Ikärajat Hlö määrä %-jakauma % % % % % % % % % yht %

32 32 Henkilöstön vaihtuvuus: TOISTAISEKSI VOIMASSAOLEVASSA VIRKA-/TYÖSUHTEESSA VUONNA 2014 ALOITTANEET Henkilö Virka/toimi Palvelusuhteen alkamisaika Maalismaa Juha nuorisotyön lähiesimies, seurakuntapastori (määräaikainen virka muutettu toistaiseksi voimassaolevaksi) Manninen Eero talous- ja kiinteistösihteeri TOISTAISEKSI VOIMASSAOLEVASTA VIRKA-/TYÖSUHTEESTA VUONNA 2014 ERONNEET Henkilö Virka/toimi Palvelusuhteen alkamisaika - palvelusuhteen päättymispäivä Vuonna 2014 ei ole eronnut toistaiseksi voimassaolevasta virka-/työsuhteesta ketään.

33 Kempeleen seurakunnan palvelusvuosimuistamiset vuonna 2014: vuotta: toimistonhoitaja Helinä Arola 15 vuotta: diakonissa Soile Pakkanen 10 vuotta: nuorisotyönohjaaja Arto Pisilä 5 vuotta: seurakuntamestari Tapani Raappana sekä koko Suomen ev.lut kirkon palvelusta jaettiin seuraavat työntekijäansiomerkit: seurakuntatyön pronssinen ansiomerkki (10 vuoden palveluksesta). diakoniatyöntekijä Leena Hintsala

34 34 HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN Vakinaisen henkilökunnan pohjakoulutus Tieteellinen jatkotutkinto (lisensiaatti tai tohtori) 1 kpl Ylempi korkeakouluaste 5 kpl Alempi korkeakouluaste 12kpl Toisen asteen tutkinto 16 kpl Ylempi perusaste 2 kpl Alempi perusaste 0 kpl Henkilöstökoulutus 2014 Koulutukseen osallistuneiden lukumäärä 32 työntekijää Koulutuskustannukset, euroa sis. matkat, majoitus- ja ravitsemuspalvelut Kustannukset koulutettua henkilöä kohti n. 440 euroa/työntekijä Oppisopimuskoulutuksessa 0

35 YHTEISTYÖTOIMIKUNTA Yhteistyötoimikunnassa (YTT) käsitellään laajakantoiset ja työpaikkaa yleisesti koskevat asiat. Erityisenä tehtävänä on huolehtia työntekijöiden henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista, työolosuhteiden turvallisuudesta ja henkilöstön kehittämisen periaatteista. Toimikunnassa on seurakunnan koosta riippuen 4 12 jäsentä. Vähintään neljäsosan jäsenistä tulee edustaa seurakuntaa työnantajana. Kempeleen seurakunnan yhteistyötoimikunnan jäseninä toimivat vuonna 2014: Työnantajan edustajina: Vesa Äärelä, työsuojelupäällikkö, puheenjohtaja Jaakko Tuisku, työsuojelupäällikkö, puheenjohtaja Anneli Salo, talousjohtaja Työntekijöiden edustajina: Tapani Raappana, työsuojeluvaltuutettu Arto Pisilä, työsuojeluvaravaltuutettu Soile Pakkanen, työsuojeluvaravaltuutettu Pasi Jarva, luottamusmies (Kirkon Alat ry) Antti Ristkari, luottamusmies (Juko) Toimikunta kokoontui vuoden 2014 aikana neljä kertaa. Työterveyshuolto Työnantajalla on työterveyshuoltolain perusteella velvollisuus järjestää työsopimus- ja virkasuhteessa oleville työntekijöilleen ehkäisevä työterveyshuolto. Työterveyshuolto on työntekijöiden terveyden ja työolojen kehittämiseen tähtäävää toimintaa, jolla tuetaan henkilön työkykyisyyttä koko työuran ajan. Työterveyshuolto on työnantajalta investointi tuottavuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin. Työterveyshuollon kustannukset olivat vuonna euroa. Vuonna 2013 vastaavien kustannusten määrä oli euroa ja vuonna 2012 ne olivat euroa. Työhyvinvointi Vuoden 2014 aikana järjestettiin kolme työyhteisön kehittämispäivää. Kaksi keväällä ja yksi syksyllä. Varhaisen tuen malli on otettu käyttöön vuonna Varhaisen tuen keskusteluja on käyty eri yhteyksissä ja kokemukset ovat olleet myönteiset. Varhaisen tuen mallia päivitettiin toimintamallilla. Toimintamallin tavoitteena on parantaa pitkittyvän työkyvyttömyyden riittävän varhaista havaitsemista ja helpottaa työntekijöiden paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen. Työhyvinvointikysely toteutettiin EraPron toimesta huhtikuussa Edelliset kyselyt oli tehty vuosina 2008, 2010 ja Työhyvinvointi ja työilmapiiri olivat edelleen hyvällä tasolla, joskin tuloksissa oli havaittavissa hienoista laskua. Työsuojelutarkastus suoritettiin Pohjois-Suomen Aluehallintoviraston toimesta. Tarkastuksen yhteydessä Kempeleen seurakunnalle annettiin kaksi toimintaohjetta. Työsuojelun toimintaohjelman tekeminen, sekä työn vaarojen selvittäminen ja arviointi. Molempiin toimintaohjeisiin on reagoitu ja ne ovat työn alla. Koko työyhteisön opintopäivät olivat Vuokatissa. Opintopäivien työryhmässä olivat Jaakko Tuisku, Catharina Cadenius, Jaana Helistén-Heikkilä ja Matias Jurmu. Päivien kustannukset olivat euroa. Työntekijöiden jouluruoka nautittiin totuttuun tapaan ensimmäisenä adventtina Kokkokankaan seurakuntakeskuksessa. Päivä alkoi yhteisellä messulla Pyhän Kolminaisuuden kirkossa, jossa siunattiin uudet työntekijät tehtäviinsä. Jouluruoan yhteydessä pitkään palvelleita työntekijöitä muistettiin ansiomerkeillä. Samassa

36 yhteydessä muistettiin työntekijöitä henkilökunnan muistamiskäytännön mukaisesti. Jouluruokailuun kutsuttiin mukaan työntekijöiden perheet, sekä eläkkeelle jääneet seurakunnan työntekijät puolisoineen. 36 Virkistystoimintaan käytettiin määrärahoja yhteensä euroa. Summa koostuu työntekijöille annetuista liikunta- ja kulttuuriseteleistä (250 euroa/hlö), sekä henkilökunnan naisten osallistumismaksusta likkojen lenkille (5 osallistujaa). Työntekijät osallistuivat yhteiseen ulkoiluiltapäivään Limingan luontokeskuksessa. Seurakunnassamme on tarjolla työntekijöille myös lounassetelietu. Sen kustannukset olivat euroa. Ensiapukoulutusta tarjottiin tarpeen mukaan. Koko työyhteisölle tarkoitettua yhteistä EA koulutusta ei järjestetty.

37 37

38 SEURAKUNNAN JÄSENET Seurakunnan jäsenmäärä: jäsentä, vähennystä edelliseen vuoteen 19 henkilöä Seurakuntaan kuuluminen ikäryhmittäin: Kirkkoon liittyminen vuoden 2014 aikana: kirkkoon liittyi 38 henkilöä vuonna 2013 kirkkoon liittyi 33 henkilöä lisäystä vuoteen 2014 verrattuna 15 %

39 39 Kirkosta eroaminen vuoden 2014 aikana: kirkosta erosi 266 jäsentä vuonna jäsentä lisäystä vuoteen 2014 verrattuna n. 53 % vuonna 2014 eronneista naisia oli 154 ja miehiä 112 Seurakuntaan muutti: 1020 henkilöä vuonna 2013 seurakuntaan muutti 938 henkilöä Seurakunnasta muutti: 974 henkilöä vuonna 2013 seurakunnasta muutti 867 henkilöä

40 Kunnan asukasluku : henkilöä seurakuntaan kuulumisprosentti 83,4 % vuonna 2013 kunnan asukasluku oli seurakuntaan kuulumisprosentti oli 85 % 40

41 41

42 42 Seurakunnallinen toiminta 57 % Hautaustoimi 5 % Jumalanpalveluselämä Yleishallinto 17 % Kiinteistötoimi, sis. emäntäpalvelut 21 %

43 TALOUSHALLINTOPALVELUT talousjohtaja Anneli Salo 43 Työalan tarkoituksena on suunnitella, toteuttaa, johtaa ja kehittää seurakunnan taloushallinnon palveluita. Seurakunta on siirtynyt Kirkon palvelukeskuksen (KiPa) asiakkaaksi vuoden 2013 alusta lukien. Tämä siirtymän kautta seurakunta on saanut käyttöönsä uudet ja monipuoliset mutta tietyiltä osin jatkuvia haasteita työskentelyyn tuoneet ohjelmistokokonaisuudet. Siirtymävaihe on vaatinut taloustoimiston työntekijöiltä laaja-alaista toimintojen kehittämistä, seurakunnan työalojen jatkuvaa valmentamista ja varustamista toimimaan uudella tavalla sekä hyvää paineensietokykyä. Samalla siirtymävaihe on kuitenkin lisännyt ja syventänyt talousyhteistyötä eri työalojen ja työntekijöiden kanssa sekä mahdollistanut tiettyjen toimintojen uudelleenjärjestelyt. Vaikka vuosiin on tämän siirtymävaiheen osalta sisältynyt paljon haasteita ja selkeitä ohjelmistovaikeuksia, ovat työyhteisömme työntekijät kuitenkin todenneet, että paluu entiseen ei kuitenkaan ole enää edes vaihtoehto. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET TOTEUTUS Pyhä - kehitämme jumalanpalveluselämää yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - edistämme vapaaehtoisuutta kaikilla työaloilla. Rakenteet - vahvistamme toimintarakenteita tiimityön ja johtamisen kautta. Ympäristö tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana periaatteella kunnioitus, kohtuullisuus ja kiitollisuus - valmistamme työyhteisömme toimivaan Kipa - yhteistyöhön, ohjaamalla ja kehittämällä Kipatoimintoja vuosien aikana. - tuemme vapaaehtoistoiminnan kehittymistä seurakunnassamme - tuemme ja osoitamme määrärahoja tiimityön ja johtamisen toteuttamiseen seurakunnassamme - seuraamme ympäristödiplomin osa-alueiden toteutumista seurakunnassamme TAVOITTEET 1. Varmistamme ja kehitämme toimivaa Kipa -yhteistyötä päivittäisellä tasolla. 2. Arvioimme ja kehitämme seurakunnan eri sidosryhmien kanssa tekemäämme talousyhteistyötä. 3. Määrittelemme oman toiminnan ja ulkoistettujen palveluiden kokonaisuudet sekä tarkennamme näiden rajapinnat (tavoite ) 2014 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN - kaikilla työntekijöillä on tunnukset ja tarvitsemansa käyttöoikeudet Kipa-ohjelmistoihin. Taloustoimiston työntekijät ovat osallistuneet Kipan järjestämiin etäkoulutuksiin. Olemme kouluttaneet ja opastaneet henkilöstöämme Kipa-ohjelmistojen sujuvan käytön takaamiseksi. - talousjohtaja oli syksyllä Kempeleen Nuorekkaiden Marttojen marttailtavieraana. Illan aikana kävimme läpi monipuolista yhteistyötämme ja mietimme uusia yhteisiä toimintatapoja, joista toteutimme ennen pyhäinpäivää sankarihaudoillemme sijoitettujen havukranssien tekoillan. - olemme päivittäneet rakenteemme vastaamaan työalamme tarpeita: määräaikainen, Kipasiirtymäkauden ajaksi määritelty taloustoimiston toimistonhoitajan työsuhde on päättynyt ja taloustoimistossa on aloittanut toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa talous- ja kiinteistösihteeri alkaen. Talousjohtaja on palannut alkaen Talous- ja kiinteistötiimin tiimiesimieheksi. TYÖALA TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA omavaraisuusaste rahavarojen riittävyys päivinä Kipa-yhteistyö % 2012 TP , TP , TP , TA TTS TTS TALOUSARVIOPERUSTELUT Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut on siirretty omiksi kustannuspaikoikseen vuoden 2013 talousarviosta lukien. Vuonna 2014 taloushallintoon kohdennetut henkilöresurssit: talousjohtaja 30 % taloustoimiston toimistonhoitaja 55 % talous- ja kiinteistösihteeri 55 % tiedotussihteeri 10 %

44 HENKILÖSTÖHALLINTO Jaakko Tuisku 44 Kempeleen seurakunta on olemassa, että ihmiset keskuudessamme löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Seurakunnan työntekijöiden tehtävänä on auttaa ihmisiä uskoon ja palveluun, ja henkilöstöhallinto vastaa siitä, että seurakunnalla on tähän tehtävään sitoutunut ja motivoitunut työntekijäkunta. Henkilöstöhallinto huolehtii työntekijöiden rekrytoinnista, koulutuksesta ja kehittämisestä tavoitteenaan ajan ja toimintaympäristön haasteisiin vastaava työntekijäkunta. Kirkkoherran tehtävää hoiti heinäkuun loppuun Vesa Äärelä ja siitä vuoden loppuun Jaakko Tuisku. Lokakuussa käydyissä kirkkoherranvaaleissa uudeksi kirkkoherraksi äänestettiin Kimmo Helomaa. Keväällä 2014 tehtiin työhyvinvointikysely, jonka tulokset olivat edelleen hyvät. Työhyvinvointia pidettiin yllä toukokuussa järjestetyssä liikuntapäivässä ja elokuussa opintopäivillä Vuokatissa. Työhyvinvointitaitoja opittiin kolmessa työhyvinvointipäivässä. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET TOTEUTUS HENKILÖSTÖHALLINNOSSA Pyhä - kehitämme jumalanpalveluselämää yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - edistämme vapaaehtoisuutta kaikilla työaloilla. Rakenteet - vahvistamme toimintarakenteita tiimityön ja johtamisen kautta. Ympäristö - Tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana TAVOITTEET - Jumalanpalvelus on pidetty keskiössä erilaisissa työyhteisön kokoontumisissa. - Työntekijöiden tukeminen vapaaehtoistyön perustiedoissa ja taidoissa, sekä oman työyhteisön vahvistaminen työyhteisön koulutuspäivillä. - Rakennamme toimivan työyhteisön peruspilareita, luomme kannustavan ja kilpailukykyisen palkkausjärjestelmän ja seuraamme säännöllisesti työhyvinvoinnin edistymistä. Henkilöstöhallinto 2014 TOTEUTUMINEN 1. Edistämme jatkuvasti työntekijöiden jumalanpalvelusosaamista ja vapaaehtoistyön taitoja. 2. Kehitämme merkittävästi työyhteisöosaamista ja ymmärrystä toimivasta työyhteisöstä. 3. Luomme vuoden aikana kannustavan palkkausjärjestelmän. - Jumalanpalveluksen keskeisyys ollut mukana suunnittelussa ja yhteisissä kokoontumisissa. Vapaaehtoistyön rakenteiden vahvistaminen, esim vapaaehtoispankin perustaminen. - Järjestimme vuoden mittaan kolme työyhteisöpäivää, opintomatkan ja kiitostilaisuuden - Olemme ottaneet käyttöön uudet tehtävänkuvat palkkausperiaatteineen. Havan alustavaa kehittelyä jatkettiin, mutta toteutusta siirrettiin vuoteen 2015 uuden khran aikaan. TALOUS HENKILÖSTÖHALLINTO TUNNUSLUVUT TOIMINTA Työyht.päiviä Työhyvinvointikysely 2012 TP - 3 x 2013 TP TP x 2015 TA TTS x 2017 TTS

45 KIRKONKIRJOJENPITO Seurakuntapalvelutiimi / Helinä Arola Yleiskatsaus kirkonkirjojenpitoon 45 Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Kirkonkirjojenpidon tarkoitus on ylläpitää seurakunnan jäsentietojärjestelmää, jotta seurakuntalaisista säilyy kattava tieto syntymästä kuolemaan. Kirkonkirjojenpito seurakuntapalvelutiimin osana vastaa siitä, että seurakuntalaiset saavat hyvää palvelua ja työntekijät tukea arjen töissä. Tiimi tukee seurakunnan kaikkea toimintaa. Valtakunnallinen jäsentietojärjestelmä Kirjuri on käytössä paikallisilla käyttöoikeuksilla, lisäksi käytössä on valtakunnalliset selailuoikeudet. Kirjurin käyttö on tullut tutuksi ja sen käyttö on selkeää. Väestötietoaineistossa on kuitenkin edelleen korjattavaa. Vanhojen kirkonkirjojen ja perhelehtien digitoidun aineiston tarkistaminen ja täydentäminen on suoritettu loppuun projektityönä. Toimittaja suorittaa vielä pieniä korjauksia, jonka jälkeen aineisto on käyttövalmis valtakunnallisesti Kirkkohallituksen ohjeiden mukaisesti. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. TOTEUTUS KIRKONKIRJOJENPIDOSSA Kirkkoherranvirastossa on laadittu kirkolliset ilmoitukset (kasteista, aviokuulutuksista ja kuolleista) kirkkopäiväkirjaan jumalanpalvelukseen. Ympäristö tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana periaatteella kunnioitus, kohtuullisuus ja kiitollisuus Paperin kulutuksessa on huomioitu uusiokäyttö. TAVOITTEET 1. Digiaineiston tarkistaminen valtakunnallista käyttöönottoa varten 2. Seurakuntalaisten palveleminen laaja-alaisesti ja laadukkaasti Kirkonkirjojenpidon tavoitteet 2014 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN - Digitoidun aineiston tarkistaminen ja tietojen täydentäminen on saatu tehtyä. Pienien korjauksien myötä aineisto saadaan käyttövalmiiksi vietäväksi valtakunnalliseen käyttöön Kirkkohallituksen antamien tavoitteiden mukaisesti. - Autamme perunkirjoitusasioissa omaisia pyytämällä sukuselvityksiä toisista seurakunnista ja maistraatista. KIRKONKIRJOJENPITO TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA Sukuselvitysten lukumäärä 2012 TP TP TP TA TTS TTS

46 KIRKKOHERRANVIRASTO Seurakuntapalvelutiimi/ Helinä Arola Yleiskatsaus kirkkoherranvirastoon 46 Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Kirkkoherranviraston ja koko seurakuntapalvelun tiimin tarkoitus on toimia tukipalveluna muulle toiminnalle, jotta seurakuntalaiset saavat mahdollisimman kattavaa palvelua ja tietoa seurakunnasta. Kirkkoherranvirasto vastaa myös siitä, että seurakuntalaiset saavat hyvää palvelua ja työntekijät tukea arjen töissä. Tiimi tukee seurakunnan kaikkea toimintaa. Kirkkoherranvirastossa palveltiin ja kohdattiin kaikkien työalojen asiakkaita. Mm. kaksien vaalien ennakkoäänestys toi runsaasti kohtaamisia lisää (nämä määrät eivät sisälly tunnuslukuihin). Kohtaamisissa seurakuntalaisia kutsuttiin jumalanpalveluksiin. Vapaaehtoistyötä edistimme toimimalla itse vapaaehtoisina eri tehtävissä (sielunhoitoavustus, apusuntion tehtävät, pyhäinpäiväillassa kynttilöiden jakaminen omaisille ja kirkkokahvitukset). Lisäksi toimistonhoitajalla on oma vapaaehtoisryhmä- kahvinkeittäjät, jonka työvuorojärjestelyt ja yhteydenpidon hän hoitaa. Seurakuntapalvelutiimi Toimitusten varaamisissa on ollut käytössä Katrina -varausjärjestelmä vuoden alusta, minkä myötä monipuolistui sisäinen tiedottaminen. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET KIRKKOHERRANVIRASTON TOTEUTUS Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. Ympäristö tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana periaatteella kunnioitus, kohtuullisuus ja kiitollisuus - Jumalanpalveluselämän suunnitteluun osallistuminen: kirkkopäiväkirjat, jumalanpalvelustietojen päivitys ja yleisen seurakuntatyön tiimin jäsenyys (tiedotussihteeri) - Kirkkokahvien koordinointi yhdessä emäntäpalveluiden kanssa - Säännölliset tiimikokoukset - Rakenteet ovat auttaneet muuttuvissa työolosuhteissa (esimiesvaihdokset) - Varausten tilausvahvistusten lähettäminen asiakkaalle sähköisesti Kirkkoherranviraston tavoitteet 2014 TAVOITTEET TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Seurakuntalaisten palveleminen laaja-alaisesti ja laadukkaasti. - Seurakuntalaiset ovat antaneet palautetta kattavasta ja hyvästä palvelusta. 2. Puhelinpalvelujen parantaminen - Puhelinvaihteen uusia toimintatapoja: puhelun välittäminen matkapuhelimeen, vastaajapalvelu ja tekstiviestien lähettäminen työntekijöiden puhelimiin 3. Varausjärjestelmä Katrinan käyttöönotto - Katrina -järjestelmän myötä on helpottunut mm. sähköinen tiedonsiirto taloustoimistoon hautauspalveluissa. 4. Seurakuntavaalit ja mahdolliset kirkkoherranvaalit - - Vaalien ennakkoäänestykset toteutuivat hyvin, - ennakkoäänestäjiä kävi yhteensä 730 henkilöä. TALOUS KIRKKOHERRANVIRASTO TUNNUSLUKUINA TOIMINTA Ulkoiset asiakaskäynnit Sisäiset asiakkaat Ulkoiset puhelut Sisäiset puhelut 2012 TP ,6/päivä 861 3,3 päivä ,5/päivä 916 3,5/päivä 2013 TP ,8/päivä 795 3,2/päivä /päivä 724 2,9/päivä 2014 TP TA TTS TTS

47 47 Seurakunnallisen toiminnan työalakohtainen jakautuminen: euromäärä yhteensä : Yleinen seurakuntatyö 36 % Kasvatus 46 % Diakoniatyö 14 % Lähetystyö 4 % yhteensä 100 %

48 Seurakuntalaisten ikäjakauma, tilinpäätös 2014: 48 Seurakuntatyön annettujen talousarvioavustusten määrä oli yhteensä , joista nimikkoavustusten osuus Lähetystyön antamien muiden avustusten määrä oli yhteensä Seurakunnan diakoniatyö jakoi diakonia-avustuksia yhteensä ja muita avustuksia Yhteisvastuukeräyksen tuotto oli yhteensä ,43 (v yhteensä ,98 euroa). Omaan seurakuntaan jäävä 10 % yhteisvastuukeräysosuuden (1 502 ) diakoniatyö osoitti käytettäväksi Kempeleen vuodeosastolla olevien omaisten sänkyhankintaa varten. Annetut talousarvioavustukset vuonna 2014/jakauma:

49 JUMALANPALVELUSELÄMÄN TOIMINTAKERTOMUS Yleisen seurakuntatyön tiimi / Vesa Äärelä Jumalanpalveluselämän merkitys nousee Raamatusta. Alusta asti Jumala antoi erityisen paikan kohtaamiselleen; pyhäkön, ja samalla lupauksen läsnäolostaan (2 Moos. 25:8). Tämä lupaus kuuluu myös Jeesuksen sanoissa: Minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti (Matt. 28:20). Näin kokoontunut seurakunta viettää Jumalan pelastavan läsnäolon juhlaa. Messua on kehitetty seurakuntalaisten ja työntekijöiden yhteisenä hankkeena, samoin eri työmuotojen kutsumessuja. Vanhan kirkon juhlavuoden 2016 (325 vuotta) hankesuunnittelun aloitus siirtynyt ja siksi otettiin harkinta-aika. Nyt käynyt selville, että järjestämme juhlat 2016 syyskauden alussa. Päämessun kävijämäärät laskivat numeerisesti hieman edellisvuoteen verrattuna, mutta keskimääräinen kävijämäärä pysyi samana. Näyttäisi siltä, että tavoitteeksi asetettu kävijää on saavutettu ja tavoite voidaan nostaa kävijään. Perhemessuja oli neljä vähemmän, koska lisättiin varhaisnuorten ja nuorten toteuttamia messuja. Kävijämäärien kasvu on vuodesta 2008 ollut jatkuvaa ja tuosta ajasta kävijämäärä on kaksinkertaistunut. Tasoittuva vaihe ollaan saavutettu kävijämäärän tasolla. Tärkeää on edelleen työntekijöiden ja seurakuntalaisten yhteinen sitoutuminen messun kehittämiseen, suunnitteluun ja viettoon. Joka keskiviikko kokoonnutaan yhdessä suunnittelemaan 1,5 viikon päässä olevaa messua, ja siihen sitoutuminen kaikkien taholta on ollut yksi keskeisistä tekijöistä messun toteutuksessa. 49 SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. Ympäristö tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana periaatteella kunnioitus, kohtuullisuus ja kiitollisuus. TOTEUTUS JUMALANPALVELUSELÄMÄSSÄ - Suunnittelemme jokaisen jumalanpalveluksen yhdessä työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa, keräämme palautetta ja otamme sen huomioon. - Vapaaehtoisten messuavustajien tehtävät lisääntyvät jumalanpalvelusten toteuttamisessa. Erityisesti pyritään lasten ja nuorten saamiseen mukaan suunnitteluun ja osallistumiseen. - Jumalanpalveluselämästä huolehtii moniammatillisena tiimi (YST). Koulutamme kaikkia työntekijöitä messu-osaamisessa. - Vietämme luomakunnan sunnuntaita ja siunaamme kylvön. Vähennämme kopioiden määrää messussa käyttämällä uutta AV-tekniikkaa. JUMALANPALVELUSELÄMÄN TAVOITTEET Vuosittainen kävijämäärä vakiintuu yli tasolle. Rohkaisemme vastuunkantajia kutsumaan messuun ystäviään. 2. Opettelemme käyttämään monipuolisesti uusia teknisiä välineitä, erityisesti kuvaa. 3. Koulutamme työntekijöitä yhdessä ja tiimeittäin. Ideoimme työalojen kanssa uusia kutsujumalanpalveluksia. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Tavoite on saavutettu. Tavoite voidaan nostaa tasolle. 2. Uusia välineitä on opittu käyttämään tarpeen mukaan monipuolisesti. 3. Työntekijöiden koulutusta on jatkettu. Uutena kirkkopyhänä Lions it. Vahvistettu varhaisnuorten ja nuorten toteuttamia messuja. JUMALANPALVELUSELÄMÄ TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA jp lkm /jp vertailujp ka konfirmaatio perhejp 2012 TP / / TP / / TP / / TA / / TTS / / TTS / /1 700

50 50

51 HAUTAAN SIUNAAMINEN Yleisen seurakuntatyön tiimi / Teemu Riihimäki Yleiskatsaus hautaan siunaamiseen Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Jumalanpalveluksen viettämisessä tämä seurakunnan tarkoitus toteutuu yhteisöllisesti, kaikkien koettavalla tavalla. Yleisen seurakuntatyön tiimi (YST) vastasi siitä, että mahdollisimman moni pääsi Sanan ja sakramenttien osallisuuteen läheisensä hautajaisten tultua elämän keskelle. Yleisen seurakuntatyön keskusteli ja koordinoi seurakuntamme hautaan siunaamisia. Hautaan siunaamiset järjestettiin vainajan/ omaisten pyynnöt toimittajasta ja tiloista herkkyydellä huomioon ottaen ja hyvin palvellen. Keskeistä oli seuraava: Läheistään iäisyysmatkalle saattava seurakunta saa elää armollisen Jumalan yhteydessä. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET TOTEUTUS HAUTAAN SIUNAAMISISSA 51 Pyhä - kehitämme jumalanpalveluselämää yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - edistämme vapaaehtoisuutta kaikilla työaloilla. - Hautaan siunaamisissa saattava seurakunta pystähtyi alttarin äärelle yhteisönä, jota sana ja sakramentit ruokkivat. - Kutsuimme omaiset Messuun, jossa vainajan kiitos sekä huomiomme Messussa surevan seurakunnan läsnäolon. - Selvitimme iäkkäiden omaisten tuen tarvetta ja liitymme diakonian lähimmäispalveluun. Tarjosimme läheisille mahdollisuuden palvella hautaan siunaamisessa ja muistotilaisuudessa. Rakenteet - vahvistamme toimintarakenteita tiimityön ja johtamisen kautta. Ympäristö - Tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana. TAVOITTEET -Hautaan siunaamisista keskusteltiin yleisen seurakuntatyön tiimissä. Toimituksen rakenteita kehitettiin yhdessä sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Saadut kokemukset ja palaute huomioitiin. - Hautaustointa tukien painotimme siisteyden ja kierrätyksen merkitystä. Hautaan siunaaminen 2014 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Kohtaamme surevat omaiset vuoden aikana vähintään viisi kertaa. 2. Luomme yhteyden hautaan siunaamisista muuhun jumalanpalveluselämään. 3. Seurakunnassa pidetään vuosittain kaksi sururyhmää. - Pidimme yllä prosessia, jossa kohtaamiset toteutuivat. - Kutsuimme kiitosta kuulemaan ja Messuun sekä pyhäinpäivän iltakirkkoon. -Saattava seurakunta huomioitiin joka sunnuntaisessa Messussa (=kuoleman todellisuus.) - Ilmoitimme sururyhmästä sekä keväällä että syksyllä. Sururyhmää vetää pappi ja diakoni. TALOUS HAUTAAN SIUNAAMINEN TUNNUSLUVUT 2014 TOIMINTA Hautaukset Kempeleess ä siunatut, muualle haudatut arkku uurna läsnä lkm. Sururyhmiä Pyhäinp. iltak.osall TP TP TP TA TTS TTS

52 MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET Yleisen seurakuntatyön tiimi / Jaakko Tuisku Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Kirkollisilla toimituksilla eli kasuaalitoimituksilla tarkoitetaan lähinnä kasteita ja avioliittoon vihkimisiä. Kirkollisissa toimituksissa seurakunnan tarkoitus toteutuu kirkkoa vahvistavalla tavalla. Kirkollisissa toimituksissa seurakunta tavoittaa jäsenensä elämän käännekohdissa. Toimitukset hoidetaan hartaudella ja lämmöllä. Kirkolliset toimitukset ovat osa seurakunnan jumalanpalveluselämää, mutta luovat siltaa myös seurakunnan yhteiseen jumalanpalveluselämään. Tätä on tukenut muun muassa kastepuun käyttöönotto, joka on vakiinnuttanut nopeasti paikkansa ja saanut kannustavan vastaanoton. Kempeleessä kirkollisten toimitusten kautta tavoitetaan suuri määrä seurakuntalaisia. Toimituskeskustelujen tavoitteena on vahvistaa seurakuntalaisten sidettä seurakuntaan. Tavoitteeksi asetettu seurakuntalaisen kohtaaminen kolme kertaa toimitusten yhteydessä on toteutunut normaalin työnteon yhteydessä. Ensimmäinen kohtaaminen syntyy yhteydenotossa ja tapaamisen sopimisesta, toinen tapaamisesta kasvotusten ja kolmas tapaaminen itse toimituksessa. On luontevaa ja tärkeää, että papit kohtaavat seurakuntalaiset henkilökohtaisesti. Näin suhde seurakuntaan syntyy luontevasti. Toimituskeskusteluissa on hyvä edelleenkin tiedostaa seurakuntayhteyden mahdollisuudet. Toimituskeskusteluissa on mahdollisuus kokeilla myös uudenlaisia työtapoja, kuten parisuhteen tai vanhemmuuden palikoita. Perheisiin ollaan yhteydessä hyvissä ajoin. Kastejuhlan yhteydessä on mahdollisuus toimittaa myös kodin siunaus, jonka järjestämistä pidetään enemmän esillä. Kirkollisten avioliittoon vihkimisten määrä on laskenut (69 % seurakuntalaisista on solminut avioliiton kirkollisesti). Seurakuntalaisia tulee kannustaa kirkollisen avioliittoon vihkimisen järjestämisessä, korostaen kirkon omia vahvuuksia, kuten hengellistä syvyyttä ja toimituksen juhlavuutta. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - kehitämme jumalanpalveluselämää yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - edistämme vapaaehtoisuutta kaikilla työaloilla. Rakenteet - vahvistamme toimintarakenteita tiimityön ja johtamisen kautta. Ympäristö tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana periaatteella kunnioitus, kohtuullisuus ja kiitollisuus TYÖALAN TAVOITTEET (TA 2014) 1. Kastepuu otetaan käyttöön vahvistamaan kasteen ja seurakuntaelämän yhteyttä 2. Uudistetaan seurakunnan kaste ja kummikirjat 3. Toimituskeskustelujen tärkeyttä korostetaan ja sen luonnetta syvennetään 4. Toimitukset hoidetaan laadukkaasti TOTEUTUS TYÖALALLA - Toimituksissa korostuu jumalanpalvelusluonne. Toimitusten kautta seurakuntalaiset ymmärtävät kuuluvansa myös osaksi seurakuntansa jumalanpalveluselämää. - Toimituksissa kutsutaan erikseen niihin osallistuneet seurakuntalaiset tulemaan seurakunnan jumalanpalvelukseen. - Yhteisen seurakuntatyön tiimissä puhutaan ja jaetaan enemmän myös kirkollisten toimitusten käytänteitä ja kokemuksia seurakunnassamme - Toimitusten kautta seurakuntalaiset laajentavat elämänpiirinsä näkökulmaa. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Kastepuu otettiin käyttöön ja sen käytöstä on tullut luonteva osa jp-elämää. Kasteperheissä se on saanut innostuneen vastaanoton. 2. Kaste- ja kummikirjat valmistunevat vuodelle Toimituskeskustelujen käymisestä on keskusteltu pappien kesken. 4. Toimituksista on tullut hyvää palautetta seurakuntaan. TYÖALA TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA kasteita vihkimisiä tunnusluku 2012 TP TP TP TA TTS TTS

53 AIKUISTYÖN TOIMINTAKERTOMUS Yleisen seurakuntatyön tiimi / Vesa Äärelä 53 Seurakunnan aikuistyö oli muutosten aikaa vastuuhenkilön kannalta Tammikuusta syyskuuhun tiimiesimiehenä toimi Paulus Pikkarainen, ja syyskuusta joulukuuhun Olli Seikkula. Seurakunnan aikuistyö koostuu pääosin parisuhde -, perhe-, katekumenaatti- ja raamattupiirityöstä. Parisuhdetyöhön kuuluvat pizzaa ja parisuhdetta illat, koulutukset sekä retket. Perhetyön suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa syksyllä 2013 aloittanut perhetyön tiimi. Katekumenaatti-ryhmä kootaan yleensä kerran vuodessa ja se kokoontuu syksystä kevääseen. Syksyllä 2014 ryhmää ei aloitettu, koska ryhmiä vetänyt Vesa Äärelä oli toisen työalan vastaavana. Joulun välipäivinä järjestettiin kolmen edellisen ryhmä kokoontuminen onnistuneesti. Edellä mainittujen työmuotojen lisäksi aikuistyöhön kuuluvat myös naisten ja miesten piirit sekä miesten retki. Samoin kaksi kertaa vuodessa järjestettävät viikonlopun mittaiset raamatturetriitit eivät toteutuneet syksyn raamatturetriitti eikä miesten retki. Haaste vuodelle 2015 on palauttaa aikuistyö normaalitilaan työntekijävaihdosten jälkeen. Katekumenaattiryhmä on löytänyt oman paikkansa seurakunnan aikuistyössä. Vanhojen katekumenaattiryhmien yhteiskokoontuminen osoitti tämän työnmuodon tärkeydestä. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - kehitämme jumalanpalveluselämää yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - edistämme vapaaehtoisuutta kaikilla työaloilla. Rakenteet - vahvistamme toimintarakenteita tiimityön ja johtamisen kautta. TOTEUTUS AIKUISTYÖSSÄ - Katekumenaatti ryhmä osallistuu jumalanpalvelusten toteutukseen ja suunnitteluun. - Tapahtumiin osallistujia kutsutaan osallistumaan myös seurakunnan vapaaehtoistehtäviin. - Perhetyön tiimi vahvistaa ja laajentaa seurakunnassa toteutettavaa aikuistyötä. Ympäristö tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana periaatteella kunnioitus, kohtuullisuus ja kiitollisuus TAVOITTEET 1. Perhetyön tiimi vakiinnuttaa paikkansa seurakunnan rakenteissa. 2. Naisten retken ohella kartoitetaan myös kiinnostusta miesten retkeen. 3. Raamatturetriitti järjestetään keväällä ja syksyllä. Aikuistyö Luomakunnan kunnioitus nähdään osana vastuullista aikuisuutta ja kristillisyyttä. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Perhetyön tiimi aloitti toimintansa vuonna rakennettu pitkäaikaista suunnitelmaa ja arvioitu tiimin paikkaa työalarakenteissa. Vapaaehtoiset koolla kaksi kertaa. 2. Retki ei toteutunut. 3. Syksyn raamatturetriitti ei toteutunut. AIKUISTYÖ TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA Raamatturetriitit (retriitit/osallis.) Raamattu- ja keskusteluryh. Parisuhdetyö (kerrat/osallis.) 2012 TP TP /21 4/ / TP /10 4/ / TA /30 5/ / TTS /40 5/ / TTS /40 5/ /155

54 MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET Yleisen seurakuntatyön tiimi / Mari Flink Yleiskatsaus Muut seurakuntatilaisuudet Kempeleen seurakunnan tarkoitus on auttaa ihmisiä löytämään armollinen Jumala ja elämä hänen yhteydessään. Seurakuntatilaisuuksien kautta tarjoamme raamattuopetusta, musiikkia ja henkilökohtaista rukouspalvelua. Erityisesti Sanan ja rukousten illat ovat esirukouspalvelua sairaiden ja kärsivien puolesta. Seurakuntatapahtumat järjestetään Sanan ja rukousten iltojen ympärille. Syys- ja kevätkaudella pidettiin Sanan ja rukouksen iltoja kerran kuussa, näistä kolme oli yhteiskristillisiä. Helmikuun Sanan ja rukouksen ilta korvattiin Tornion kaupunginteatterin Markuksen evankeliumi kirkkodraamalla, jota katsomassa kävi 85 seurakuntalaista. Perinteistä seurakuntatapahtumaa aikaistettiin aiemmista vuosista kuukaudella marraskuun puolestavälistä lokakuun puoliväliin. Seurakuntatapahtuman siirto ei vaikuttanut väkimäärään, mutta ajankohdaltaan se oli muuten parempi ja pidetään jatkossakin lokakuussa. Seurakuntatapahtumien järjestämisesssä on tehty yhteistyötä Hengen Uudistus kirkossamme ry:n kanssa yli 20 vuotta. Muilla seurakuntatilaisuuksilla on tärkeä paikkansa seurakunnan toiminnassa, sillä ne kokoavat sielunhoitoa ja esirukouspalvelua kaipaavia seurakuntalaisia sekä toteuttavat osaltaan myös käytännön ekumeniaa. Tulevien vuosien haasteena on toteuttaa tapahtumia ja niiden sisältöä enenevässä määrin seurakunnan omin, paikallisin ja lähialueen voimin. Vapaaehtoisvoimin aloitetaan nuoria aikuisia ja lapsiperheitä kokoavat Perheyhteys-illat Vanhassa pappilassa vuonna SEURAKUNNAN PAINOPISTEET TOTEUTUS MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET 54 Pyhä - kehitämme jumalanpalveluselämää yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - edistämme vapaaehtoisuutta kaikilla työaloilla. Rakenteet - vahvistamme toimintarakenteita tiimityön ja johtamisen kautta. - Seurakuntatapahtumaan kuuluu sunnuntain jumalanpalvelus, Sanan ja rukouksen illoissa on jumalanpalveluksen elementtejä. - Vapaaehtoiset (suunnitteluryhmä, sielunhoitoavustajat, Versot) ovat mukana tapahtumien toteutuksessa ja suunnittelussa. - Kustannuspaikan vastuun siirtäminen seurakuntapastori Olli Seikkulalle. Ympäristö tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana periaatteella kunnioitus, kohtuullisuus ja kiitollisuus TAVOITTEET 1. Sanan ja rukouksen iltoja järjestetään Seurakuntatapahtuma järjestetään lokakuussa 2014 kolmipäiväisenä. Muut seurakuntatilaisuudet 2014 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN - Sanan ja rukouksen iltoja järjestettiin 7. Keskimääräinen kävijämäärä on pysynyt ennallaan. Yhteiskristilliset illat keräävät hyvin väkeä. - Seurakuntatapahtuman ajankohdan aikaistamisella pyrittiin ihmisten parempaan tavoittamiseen. Väkimäärä ei lisääntynyt, mutta ajankohta oli muuten parempi. 3. Tornion kaupunginteatterin kirkkodraama Markuksen evankeliumi järjestetään keväällä Herätysliikkeiden seurat jatkavat kokoontumisia kodeissa ja seurakunnan tiloissa. - Kirkkodraama korvasi helmikuun Sanan ja rukouksen illan. - Herätysliikeiden seuroja on pidetty seurakunnan tiloissa edellisvuosien tapaan MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA Sanan ja rukouksen - osallistujat Seurakuntatapahtuman osallistujat illat 2012 TP TP (armolahja-kurssi) 2014 TP TA TTS TTS

55 TIEDOTUS JA VIESTINTÄ Seurakuntapalvelutiimi / Sari Karvonen Yleiskatsaus tiedotukseen ja viestintään 55 Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Tiedotuksen ja viestinnän tarkoitus on jakaa seurakuntalaisille ajankohtaista tietoa ja materiaalia seurakunnan toiminnasta eri viestintävälineiden kautta. Tiedotus seurakuntapalvelutiimin osana vastaa siitä, että seurakuntalaiset saavat hyvää palvelua ja työntekijät tukea arjen töissä. Tiimi tukee seurakunnan kaikkea toimintaa. Seurakunnassa käytiin vuonna 2014 kahdet vaalit; kirkkoherranvaali ja seurakuntavaalit Vaaliviestintä oli aktiivista. Äänestysprosentit jäivät kuitenkin alhaisiksi molemmissa vaaleissa. Kirkkoherranvaalissa äänestysprosentti oli 7,4 ja seurakuntavaaleissa 14,3. Kirkkoherranvaalien tiedotusta suunniteltiin vaalityöryhmässä, johon kuului luottamushenkilöitä ja työntekijöitä. Kirkkoherraehdokkaat esittäytyivät ensimmäisen kerran seurakuntalaisille messun jälkeen. Vaalisaarnat ja vaalipaneeli pidettiin syyskuussa. Kirkkoherranvaali sai julkisuutta seurakuntalehdessä ja paikallislehdessä sekä seurakunnan nettisivuilla ja Facebook-sivuilla. Seurakuntavaalit olivat kattavasti esillä valtakunnallisessa mediassa. Ennakkoäänestysviikolla Kauppakeskus Zeppelinissä pidettiin Hyvän tekemisen -toria. Torilla kohdattiin runsaasti seurakuntalaisia, joista yli 200 täytti seurakunnan laatiman kysely- ja palautelomakkeen. Seurakunnan ideatyöryhmä käsittelee palautelomakkeet. Katrina-varausjärjestelmä on ollut käytössä vuoden alusta. Se on hyvä ja monipuolinen ohjelma viestinnän tueksi. Seurakunnan tapahtumatiedot siirtyvät Katrinasta automaattisesti nettisivuille. Seurakunnan viestintätyöryhmä vastaa sosiaalisen median haasteisiin kehittämällä vuorovaikutteista viestintää. Verkkotoimittajiksi on saatu kaksi vapaaehtoista. He haastattelevat ja tekevät juttuja seurakunnan Facebook- sivuille. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET TOTEUTUS (KUSTANNUSPAIKALLA) Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. - Tiedotus osallistuu jumalanpalveluselämän suunnitteluun yleisen seurakuntatyön tiimin kautta. Evankeliumia viedään tiedotuksen keinoin kaiken ikäisille - Tiedotus osallistuu vapaaehtoisten koordinointiin, yhteydenpitoon ja kutsumiseen yhteisiin tilaisuuksiin - Säännölliset tiimikokoukset Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. Ympäristö tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana periaatteella kunnioitus, kohtuullisuus ja kiitollisuus Tiedotus ja viestintä Sähköinen tiedotus tehostuu koko ajan. Se vähentää paperin kulutusta. TAVOITTEET TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Seurakuntavaalien ja mahdollisten kirkkoherranvaalien näkyvä tiedottaminen - Vaalien aktiivinen ja näkyvä tiedottaminen lehdistössä ja sosiaalisessa mediassa sekä seurakunnan kotisivuilla 2. Sähköisen viestinnän lisääminen toteutui suunnitellusti - Seurakunnan Facebook-sivuja on kehitetty vuorovaikutteiseen suuntaan. 3. Katrina-varausjärjestelmän käyttöönotto - Katrina-varausjärjestelmä on ollut käytössä vuoden alusta ja on osoittautunut toimivaksi myös viestinnän tarpeisiin MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA Tiedotteet kpl/vuosi Seurakunnan kotisivujen kävijätilasto/vuosi Seurakunnan Facebooksivut/tykkääjiä/suosituimman päivätyksen nähneet 2012 TP TA / TP / TA TTS TTS

56 MUSIIKKITYÖ Yleinen seurakuntatyö / Pirjo Mäntyvaara Yleiskatsaus musiikkityöhön Musiikkityö julistaa kristillistä sanomaa jumalanpalveluksissa, toimituksissa ja muissa seurakunnan tilaisuuksissa. Pyrimme rikastuttamaan jumalanpalveluselämää ja koko seurakunnan musiikkielämää monipuolisella ja laadukkaalla musiikkitarjonnalla. A-kanttorin virkaan valittu R. Paaso sai paikan tuomiokapitulista ja irtisanoutui siksi Kempeleestä. Sijaisuutta hoiti huhtikuun loppuun Eija Savolainen ja toukokuun alusta Pirjo Mäntyvaara. Säännöllisesti kokoontuvia kuoroja/lauluryhmiä on kuusi. Edellisestä vuodesta muutosta on se, että varhaisnuorten kuoron ryhmät yhdistyivät yhdeksi ryhmäksi. Kuorot avustivat säännöllisesti messuissa ja muissa srk:n tilaisuuksissa. Kuorojen suuri yhteinen ponnistus oli maaliskuussa Yhteisvastuun hyväksi järjestetty Virsikirjamme rakkaimpia virsiä -tilaisuus. Huhtikuussa kirkon täytti Mendelssohnin Lobgesang Ylistys pääsiäiselle -konsertti, joka oli yhteistyöprojekti Aiolos-kuoron, Tuiran kamarikuoron ja Kemin kaupunginorkesterin kanssa. Askeleet teki toukokuussa yhteisen negrospirituaalikonserttiprojektin Oulunsalolaisen Uusi Ääni -kuoron kanssa. Lokakuussa alkoi upea yhteistyö Oulun konservatorion uuden urkujensoiton lehtorin, Christian Ahlskogin, kanssa. Hän harjoittelee kirkossamme viikoittain ja siitä hyvästä järjestää kokonaisen Bach-konserttisarjan. Konsertteja oli neljä ja ne vetivät hyvin kuulijoita. Yhteistyö oppilaitosten kanssa on luontevaa ja toimii palvelustenvaihtona. Joulukuun 8. päivä järjestettiin Tunne joulun kosketus esteetön yhteislaulullinen joulukonsertti yhdessä Eläkeliiton TunneMusiikki-projektin kanssa. Mukana olivat myös Suomen kuuloliitto ja Näkövammaisten keskusliitto. Konsertti oli hieno kokemus ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa saumatonta. Joulukuun 10. päivä saimme kirkon ääriään myöten täyteen, kun Saara Aalto ja Teemu Roivainen pitivät Jouluenkelitkonsertin. Iloitsemme siitä, että saamme järjestää hienoja musiikkitilaisuuksia, joihin seurakuntalaiset tulevat mielellään. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - kehitämme jumalanpalveluselämää yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - edistämme vapaaehtoisuutta kaikilla työaloilla. Rakenteet - vahvistamme toimintarakenteita tiimityön ja johtamisen kautta. Ympäristö tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana periaatteella kunnioitus, kohtuullisuus ja kiitollisuus TAVOITTEET 1. Rikastuttaa jumalanpalvelusten musiikkia pyrkien löytämään musiikkiavustajia mukaan erityisesti juhlaaikoina. 2. Ylläpidämme monipuolista kuorotoimintaa eri-ikäisille. Uuden kuoron kokoaminen v Järjestämme musiikkitilaisuuksia ja konsertteja, mm. Yhteisvastuukonsertin ja kesäillan musiikkihetket. Musiikkityö 2014 TOTEUTUS MUSIIKKITYÖSSÄ - Suunnittelemme jumalanpalveluksia yhdessä työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa. Kuorot avustavat messuissa säännöllisesti. - Kuorotoiminta niveltyy osaksi vapaaehtoistyötä. Teemme yhteistyötä lähialueiden seurakuntien kuorojen ja muiden kuorojen kanssa. - Tiimityön kautta musiikkikasvatuksesta vastaaminen. - Huomioimme ympäristöseurakunnan periaatteet mm. tarjoiluja järjestettäessä ja vältämme turhaa nuottien kopiointia. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN - Avustajarekisterin ylläpitäminen ja seuranta. Uusien avustajien saaminen on ollut helppoa. Vuoden aikana messuissa ja Kauneimmissa joululauluissa oli mus. avustaja yht. 56 kertaa. - Pidämme huolta kuorolaisten motivaatiosta ja jaksamisesta; järjestämme sopivasti mielekkäitä esiintymistilanteita, koulutusta ja virkistystä. - Uusi kuoro ei toteutunut (liittyi A-virkaan). -Seuraamme konserttien ja mus. tilaisuuksien kävijämäärien toteutumista, otamme vastaan toiveita ja palautteita. - Yv-virsi-ilta oli 23.3., Kesäkonsertteja pidettiin kaksi Vanhassa kirkossa ( ) MUSIIKKITYÖ TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA Musiikkiryhmä t / jäsenet Kesäkonsertit / kävijät Musiikkitilaisuudet Kuorojen/ryhmien osall. su jumalanpalv TP /104 4 / / TP /95 4/187 36/ TP /64 2/117 32/ TA /100 30/ TTS /100 30/ TTS /100 30/

57 57

58 PÄIVÄKERHOTYÖ Varhaiskasvatuksen tiimi / Saija Kivelä Yleiskatsaus Päiväkerhotyöhön Päiväkerhotyön tarkoitus on tukea kotien kristillistä kasvatusta antamalla päivä- ja kesäkerhoissa lapsille kasteopetusta ja tukemalla päivähoidon uskontokasvatusta. Päiväkerhotyötä kehitetään muuttuvan toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti. Kerhotyössä tarjotaan laadukasta kristillistä kasvatusta ja päivähoidon uskontokasvatuksen mentorointi on osa päiväkerhotyötä. Tulevien vuosien haasteena on päiväkerholaisten määrän kasvu samalla kun seurakunnan taloudelliset resurssit pienenevät. Päiväkerhotyötä on kehitetty siten, että lapset voivat osallistua kerhotoimintaan kodin lähellä. Päiväkerhoryhmät on perustettu niihin toimipisteisiin, joihin lapset on ilmoitettu toimintaan. Päiväkerholaisten perheille toteutettiin marraskuussa palautekysely, jonka pohjalta jatketaan toiminnan laadun kehittämistä. Mentorointi ja kesäkerhotoiminta jatkuivat entiseen tapaan. Kotikirkkoviikko keräsi 842 oppilasta ja opettajaa 0-, 3- ja 6- luokilta tutustumaan toiminnallisesti kirkkoihin ja hautausmaa-alueeseen. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET TOTEUTUS PÄIVÄKERHOTYÖSSÄ Pyhä - kehitämme jumalanpalveluselämää yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - edistämme vapaaehtoisuutta kaikilla työaloilla. Rakenteet - vahvistamme toimintarakenteita tiimityön ja johtamisen kautta. Ympäristö tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana periaatteella kunnioitus, kohtuullisuus ja kiitollisuus TAVOITTEET 1. Päiväkerhojen muodostamisessa ja kerhotoiminnan kehittämisessä kiinnitämme huomiota muuttuvaan toimintaympäristöön. 2. Jatkamme toiminnan laadun kehittämistä. 3. Autamme kempeleläisiä lapsia muodostamaan juuret Kempeleen seurakuntaan. 4. Jatkamme yhteistyön kehittämistä kasvatuksen työalalla. Päiväkerhotyö Kerhotoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan jumalanpalveluskasvatus ja lasten ehtoolliskasvatus. - Kehitetään isostoimintaa kesäkerhoissa yhteistyössä nuorisotyön kanssa. - Luodaan lapsille mahdollisuus toimia vapaaehtoisena perhemessuissa. - Järjestetään tiimille koulutusta jumalanpalveluskasvatuksesta sekä lasten ehtoolliskasvatuksesta. - Ympäristökasvatus on osa päivittäistä kerhotoimintaa. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN - Päiväkerhoryhmät perustettiin ilmoittautumisten perusteella perheiden lähikerhopisteisiin. - Selvitimme toiminnan laatua ja ryhmien tarkoituksen mukaisuutta asiakastyytyväisyyskyselyllä. - Kotikirkkoviikko järjestettiin viikolla Uudenlaista yhteistyötä tehtiin kesäkerhoisosten ohjaamisessa. PÄIVÄKERHOTYÖ TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA Päiväkerholaisia Kesäkerholaisia Mentorointikertoja 2012 TP TP TP TA TTS TTS

59 59

60 PYHÄKOULUTYÖ Varhaiskasvatuksen tiimi / Saija Kivelä Yleiskatsaus Pyhäkoulutyöhön Pyhäkoulutyö on kirkon kasteopetusta, jonka avulla tuetaan vanhempia kristillisessä kasvatuksessa. Pyhäkoulutyöhön liittyy osana pikkulapsityö, joka kohdistuu 0-4-vuotiaisiin seurakuntalaisiin. Pyhäkoulu on kokoontunut säännöllisesti messun saarnan aikana. Pyhäkoulutyöhön on saatu mukaan kaksi uutta vapaaehtoista pyhäkoulunopettajaa. 4- vuotiaiden syntymäpäiväjuhlat toteutettiin onnistuneesti seurakunnan omin työntekijä voimin. Syntymäpäiväkorttien suunnittelu on edistynyt. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET TOTEUTUS PYHÄKOULUTYÖSSÄ Pyhä - kehitämme jumalanpalveluselämää yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - edistämme vapaaehtoisuutta kaikilla työaloilla. Rakenteet - vahvistamme toimintarakenteita tiimityön ja johtamisen kautta. - Pyhäkoulut ovat osa yhteisöllistä jumalanpalvelusta. - Pyhäkoulunopettajat ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia. - Pyhäkoulunopettajille tarjotaan koulutusta. Ympäristö tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana periaatteella kunnioitus, kohtuullisuus ja kiitollisuus TAVOITTEET 1. Järjestämme pyhäkoulun opettajille koulutusta. 2. Aloitamme seurakunnan omien syntymäpäiväkorttien suunnittelun. 3. Kehitämme pyhäkoulujen suunnittelua ja toteutusta. Pyhäkoulutyö Ympäristökasvatus on osa pyhäkoulutyötä. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN - Pyhäkoulun opettajat on kohdattu vuoden aikana neljä kertaa. Kohtaamisten yhteydessä on pohdittu pyhäkoulun toteutusta. - Syntymäpäiväkorttien suunnittelu on edistynyt. PYHÄKOULUTYÖ TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA Pyhäkoululaisten määrä Vapaaehtoisia pyhäkoulun opettajia 2012 TP TP TP TA TTS TTS

61 VARHAISNUORISOTYÖ Nuorisotyön tiimi / Matias Jurmu Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Nuorisotyön tiimin tehtävänä on auttaa niin nuoria kuin varhaisnuoria kristilliseen uskoon, vastuuseen ja yhteyden kokemiseen seurakunnassa. Varhaisnuorisotyössä pyritään kasvattamaan ja auttamaan varhaisnuoria löytämään oma paikkansa ja tehtävänsä seurakunnassa sekä Jumalan luomassa maailmassa. Viikkotoiminnassa ja kaikissa muissakin toiminnoissa varhaisnuorella on mahdollisuus oman uskonelämänsä hoitamiseen; hän saa kokea Jumalan läsnäolon ja olla Sanan äärellä omana itsenään yhdessä muiden samanikäisten kanssa. Kempeleen seurakunnan varhaisnuorisotyön toiminta on vakiintunut. Erityissuosio vuonna 2014 oli varhaisnuorten kokkikerhoissa sekä leireissä, joihin olisi tullut enemmän lapsia kuin pystyimme ottamaan. Varhaisnuorisotyön toiminnan osallistujamäärän vakiintumisen uskomme johtuvan toiminnan tietoisuuden tehostumisesta sekä siitä, että kerhotoiminta, leirit ja työntekijät ovat tulleet varhaisnuorille ja heidän vanhemmilleen tutuiksi. Koulu- ja kuntayhteistyössä sekä toiminnan suunnittelussa lapsi- ja perhelähtöiseksi olemme onnistuneet. Tulevaisuudessa on tärkeää taata hyvät suhteet paikallisten yhteistyötahojen kanssa. Varhaisnuorten toiminnan mainontaa sekä kilpailukykyä tulee kehittää. Tapahtumien järjestäminen viikonloppuisin ei välttämättä ole otollisin ajankohta, joten myös mahdollisuuksia arki-iltoihin suunnattuihin tapahtumiin tulisi kartoittaa. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET TOTEUTUS Pyhä - kehitämme jumalanpalveluselämää yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - edistämme vapaaehtoisuutta kaikilla työaloilla. Rakenteet - vahvistamme toimintarakenteita tiimityön ja johtamisen kautta. Ympäristö tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana periaatteella kunnioitus, kohtuullisuus ja kiitollisuus TAVOITTEET 1. Kasvatamme varhaisnuorten osallistujamäärää viikkoja leiritoiminnassa sekä saamme kirkkopyhät luonnolliseksi osaksi kerhotoimintaa. 2. Sitoutamme kerhonohjaajat tehtäväänsä yhtä vuotta pidemmäksi ajaksi. 3. Kehitämme rovastikunnallista yhteistyötä varhaisnuorisotyön toiminnoissa. v Järjestämme varhaisnuorten kirkkopyhiä, jotka toteutetaan perhemessuina, 4:sti vuodessa. Kutsumme varhaisnuoret perheinensä messuun. - Korostamme kerhonohjaajien tehtävän tärkeyttä ja osoitamme, että heillä on oma paikka seurakunnassa ja lähetyskäskyyn perustuvassa toiminnassa. - Vakiinnutamme toimintarakenteita nuorisotyön tiimipäivillä ja kerhonohjaajien kokoontumisilla. - Painotamme varhaisnuorten toiminnassa ympäristöystävällisyyttä. Kerhot suunnitellaan suurilta osin kierrätysteemaan ja kokkikerhoissa pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään paikallisia elintarvikkeita. Tuomme luonnon lähelle myös leiritoiminnassa. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN - Varhaisnuorten osallistujamäärä viikkotoiminnassa kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna. Varhaisnuorten leirit olivat aina täynnä ja osallistujia olisi ollut paljon enemmänkin. Kirkkopyhät saatiin luonnolliseksi osaksi kerhotoimintaa. - Reilu kolmasosa oli vanhoja kerhonohjaajia. Sitoutimme kerhonohjaajia toimintaan ottamalla heidät mukaan suunnitteluun. - Kehitimme rovastikunnallista kerhonohjaajien koulutusta järjestämällä rovastikunnallisen kerhonohjaajapäivän Kempeleessä. VARHAISNUORISOTYÖ TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA Kerhonohjaajia yhteensä/uusia Kerhot/ kerholaisia Leiriosallistumiset yhteensä/pojat 2012 TP /12 18/ / TP /8 20/165 71/ TP /14 18/ / TA /16 18/ / TTS /16 19/ / TTS /16 20/ /50 Toiminnan tunnuslukuja on uudistettu ja laskutapaa yhtenäistetty ja 2013 luvut muutettu uusilla kriteereillä lasketuiksi. 61

62 62 PARTIO Nuorisotyöntiimi / Antti Ristkari Partio on vapaaehtoisesti toteutettua toimintaa. Seurakunta on partiolippukunta Samposten taustayhteisö. Seurakunta tukee lippukunnan toimintaa antamalla käyttöön toimitiloja, osan työntekijän työpanoksesta sekä toiminta-avustusta. Partiotoimintaan tulee mukaan yhä enemmän erityistä tukea tarvitsevia lapsia jotka eivät selviydy muissa harrastuksissa. Tästä seuraa haasteita niin johtajien koulutukseen kuin ryhmien kokoon/johtajien määrään. Toiminnassa on panostettu seikkailija-, tarpoja-, samoaja- ja vaeltajaikäkausien ohjelmien toteuttamiseen. Näissä ikäkausissa on nähtävissä jäsenmäärän kasvua. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - kehitämme jumalanpalveluselämää yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - edistämme vapaaehtoisuutta kaikilla työaloilla. Rakenteet - vahvistamme toimintarakenteita tiimityön ja johtamisen kautta. TOTEUTUS - Osallistutaan partiolaisten kanssa messujen toteuttamiseen Pyhän kolminaisuuden kirkossa. Toteutetaan leirijumalanpalveluksia. - Partiolaiset osallistuvat seurakunnan vapaaehtoistoimintaan - Vahvistamme toimintarakenteita nuorisotyön tiimipäivillä sekä vapaaehtoisten koulutuksilla. Ympäristö tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana periaatteella kunnioitus, kohtuullisuus ja kiitollisuus v Partiolaisen ihanteena on suojella luontoa TAVOITTEET TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Tuemme lippukunnan uskontokasvatusta - Lippukunnan uskontokasvatusta on tuettu pitämällä partiokirkkoja ja -hartauksia eri tilaisuuksissa. PARTIO TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA Partiokirkot Partiotyöntekij än Vapaaehtoisina seurakunnassa ryhmäkokoont umiset 2012 TP TP TP TA TTS TTS

63 RIPPIKOULUTYÖ Nuorisotyön tiimi / Pia Rättyä 63 Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Nuorisotyön tiimin tehtävänä on auttaa niin nuoria kuin varhaisnuoria kristilliseen uskoon, vastuuseen ja yhteyden kokemiseen seurakunnassa. Rippikoulutyön tarkoitus on antaa nuorille tilaa ja rakennusaineita oman uskon rakentamiseen sekä uskonelämän hoitamiseen. Rippikoulu ja konfirmaatio saavat merkityksensä pyhän kasteen ja ehtoollisen sakramenteista, joiden välissä ne ovat niin kirkon uskon kuin ihmisen elämänkaarenkin näkökulmasta. Ne mahdollistavat löytämään seurakuntayhteyden ja nuori saa kokea Pyhän Jumalan läsnäoloa yhdessä toisten nuorten kanssa luontevana osana rippikoulua ja sen jälkeen. Kempeleen seurakunnan rippikoulutyö on vahvalla perustalla ja siihen käytetään aikaa yhdessä kaikkien rippikoulutyössä mukana olevien kanssa arvioiden toteutuneita ja suunnitellen tulevia rippikouluja. Lisäksi opetustiimeissä tehdään ryhmäkohtaiset opetussuunnitelmat. Rippikoulun suosio näkyy seurakunnassamme. Rippikoulun kävi vuonna 2014 kotiseurakunnassa yhteensä 229 rippikoululaista. Kotiseurakunnan ulkopuolella eri järjestöjen ja harrastuspainotteisen rippikoulun kävi kaikkiaan 55 nuorta. Kempeleen rippikoulut olivat joko leiririppikouluja (7) tai päivärippikouluja (2). Vanhemmille suunnattuja ryhmäkohtaisia tapaamisia järjestettiin kaksi kertaa ryhmää kohden. Olemme saaneet rakennettua vuosien suunnitelmallisella työllä toimivat rippikoulut. Uskomme, että tähän ovat vaikuttaneet monet seikat: RKS 2001 suunnitelman elämä usko rukous -oppikokonaisuudet, kotiseurakuntajakso, hyvät puitteet, resurssit, tilat sekä osaavat työntekijät ja koulutetut isoset ovat luoneet rippikouluistamme myönteisen kuvan rippikoululaisille ja perheille. Tämä myönteisyys on näkynyt isostoiminnassa, johon ilmoittautui mukaan rippikouluista 66 nuorta. Pitkäjänteisen kahden vuoden koulutuksen aikana karsiutumista isostoiminnassa tapahtuu vuosittain jonkin verran. Rippikouluissa mukana olevien isosten ison tehtävänkuva muotoutuu ja tarkentuu toimintakauden palautteiden ja arvioinnin myötä. Pitkän uran isosen paikalla tehnyt isosen iso saa tuoda tukensa ja kokemuksensa nuoremmille isosille sekä rippikoululaisille. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - kehitämme jumalanpalveluselämää yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - edistämme vapaaehtoisuutta kaikilla työaloilla. Rakenteet - vahvistamme toimintarakenteita tiimityön ja johtamisen kautta. Ympäristö tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana periaatteella kunnioitus, kohtuullisuus ja kiitollisuus TAVOITTEET 1. Järjestämme 7 leiririppikouluryhmää ja 2 päivärippikoulua. Leirit pidetään Luurinmutkassa (talvi ja kesä), päiväkoulut seurakunnan tiloissa Kempeleessä. 2. Vakiinnutamme päivärippikoulut elämyksellisiksi ja enemmän päiväleirityyppisiksi kokonaisuuksiksi. Huomioimme isosten tehtävien monipuolistamisen opetuksessa. 3. Vakiinnutamme isostoiminnan viikko-/kuukausitoiminnassa: gospelhartaudet/messut, koulutukset, tapahtumat, leirit, toimintapäivät, toimiminen osana seurakunnan toimintoja. Järjestämme isosten tehtävään siunaamisen huhtikuussa. TALOUS TOTEUTUS - Suunnittelemme konfirmaatiomessut yhdessä ryhmäkohtaisella tiimillä nuoret huomioiden. Kutsumme kummit/läheiset siunaamaan konfirmaatiossa. - Teemme gospelhartauksien myötä jumalanpalveluksen ja kotikirkon tunnetummaksi nuorille. - Vakiinnutamme toimintarakenteita nuorisotyön tiimipäivillä sekä rippikoulutyön yhteispalavereilla, rovastikunnallisilla/hiippakunnallisilla ajankohtaiskoulutuksilla ja monipuolisella isotoiminnalla ja -koulutuksilla. - Huomioimme ympäristön, luonnon ja kierrätyksen rippikouluissa ja isostoiminnassa. Pidämme jokaisella rippikoululeirillä yhden kasvisruokapäivän. Järjestämme Luurinmutkan leireille yhteiskuljetukset. Rippikoulutyö ja isostoiminta 2014 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Rippikoulujen ryhmäkohtaiset toteutukset on kirjattu ryhmäkohtaiseen rippikoulupäiväkirjaan. Leiririppikouluja pidettiin 7 Luurinmutkassa (1 talvella ja 6 kesällä) ja päivärippikouluja 2 Kempeleessä. 2. Päivärippikoulujen rakenteesta (tiiviimpi aikataulu tapaamisten välillä), retkipäivästä ja isosten mukana olosta muodostui ehyempi ja mielekkäämpi kokonaisuus. 3. Isostoiminta on luonteva osa viikko- /kuukausitoimintaa. Gospelhartauksia pidettiin 8 kertaa kirkossa ja niihin osallistui henkilöä/kerta yhteensä 418. Isosleirit syksyllä ja keväällä saavuttivat aikaisempien vuosien mukaan suuren suosion. Isosten tehtävään siunaaminen järjestettiin huhtikuussa messun yhteydessä, johon osallistui nuorten perheitä ja läheisiä. RIPPIKOULUTYÖ TUNNUSLUKUINA TOIMINTA Ikäluokka Rippikoulun käyneet/konfirmoidut Isostoimintaan osallistuminen tytöt/pojat 2012 TP /32= TP /36= TP /36= TA /38= TTS /40= TTS

64 64

65 NUORISOTYÖ Nuorisotyön tiimi / Arto Pisilä Nuorisotyön tarkoitus on antaa nuorille mahdollisuus henkilökohtaiseen uskonelämään ja kristillisen yhteyden kokemiseen. Nuorisotyö tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia tulla mukaan ja olla mukana seurakunnan toiminnassa. Viikkotoiminnat ovat vahva tuki nuorten seurakuntayhteydelle. Viikkotoimintojen lisäksi leirit ja tapahtumat kutsuvat nuoria joukolla mukaan. Bänditoiminta on osa muuta toimintaa. Nuoret ovat osallistuneet avoimiin viikkotoimintoihin ahkerasti. Sen sijaan toiminnot, jotka ovat edellyttäneet etukäteen ilmoittautumista ja sitoutumista, ovat edelleen olleet haasteellisia toteuttaa. Nuorisotyötä toteutettiinkin enemmän kohtaamisen kuin toiminnan kautta. Tähän viikkotoiminnat loivat hyvät puitteet. Yksittäisistä tapahtumista Kokkokospel keräsi ennätykselliset 416 henkilöä yhteen. 65 SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - kehitämme jumalanpalveluselämää yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - edistämme vapaaehtoisuutta kaikilla työaloilla. Rakenteet - vahvistamme toimintarakenteita tiimityön ja johtamisen kautta. TOTEUTUS - Otamme nuoret mukaan toteuttamaan päämessuja. - Annamme nuorille mahdollisuuden vastuun ottamiseen viikkotoiminnoissa ja tapahtumissa. - Vakiinnutamme toimintarakenteita nuorisotyön tiimipäivillä sekä vapaaehtoisten koulutuksilla. Ympäristö tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana periaatteella kunnioitus, kohtuullisuus ja kiitollisuus TAVOITTEET 1. Nuoret osallistuvat messujen suunnitteluun ja toteutukseen. 2. Nuoret kokevat viikkotoiminnot itselleen merkittävinä. 3. Leireillä ja eri tapahtumissa nuoret ovat koolla runsain joukoin. 4. Syntyy uusia bändejä, joille tarjotaan esiintymiskokemuksia. v Pidämme ympäristöteeman mukana viikkotoiminnoissa ja kierrätyksen luontevana osana toimintaa. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN - Nuoret olivat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kahta päämessua. - Nuortenillat keräsivät keskimäärin 19 nuorta viikottain yhteen. Kerran kuukaudessa pidetyissä raamiksissa nuoria oli keskimäärin koolla neljä. - Keväälle suunniteltu nuortenleiri ei toteutunut vähäisen osallistujamäärän takia. Kokkokospel puolestaan keräsi yhteen 416 henkilöä. Myös Maata Näkyvissä- festarimatka oli jälleen suosittu. - Bändikämppä on ollut kovassa käytössä sekä nuortenilloissa että yöpappiloissa. Erillisiä bändejä ei kuitenkaan syntynyt toivotulla tavalla. TALOUS TOIMINTA Nuortenillat / osallistujat Raamikset / osallistujat Leirit ja matkat / osallistujat 2012 TP /381 3/25 8/ TP /614 9/48 1/ TP / / 29 1 / TA TTS TTS

66 66

67 ERITYISNUORISOTYÖ Nuorisotyön tiimi / Antti Ristkari Yleiskatsaus erityisnuorisotyöhön Eritysnuorisotyö on etsivää, kohtaavaa ja läsnä olevaa työtä, jossa toimitaan yhdessä niiden lasten, nuorten ja perheiden kanssa, jotka tarvitsevat elämässään syystä tai toisesta erityistä tukea. Erityisnuorisotyön periaatteisiin kuuluu ihmisten kohtaaminen omana itsenään, arjen keskellä ja ilman ehtoja. Uutena erityisnuorisotyössä aloitettiin pienryhmätoiminta yhteistyössä seurakunnan varhaisnuoriso- ja nuorisotyön kanssa. Lisäksi toimintaan osallistui kunnan nuorisotyö ja koulukuraattorit. Yöpappilatoiminta jatkui nuorisoa kokoavana toimintana, kävijämäärissä oli pieni notkahdus. Avustajien koulutustilanteet eivät toteutuneet suunnitellusti, mikä osaltaan näkyy myös avustajien määrässä. Erityisnuorisotyössä korostui pienryhmätoiminta johon nuoret ohjautuivat koulukuraattorien ja opettajien kautta. Yhä enemmän panostetaan yhteistyöhön. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - kehitämme jumalanpalveluselämää yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - edistämme vapaaehtoisuutta kaikilla työaloilla. Rakenteet - vahvistamme toimintarakenteita tiimityön ja johtamisen kautta. TOTEUTUS - Mahdollistetaan Pyhän kosketus keskellä arkea kohtaamalla erityistukea tarvitsevat ainutkertaisina Jumalan luomuksina - Kannustetaan vapaaehtoisia osallistumaan jumalanpalveluselämään aktiivisina toimijoina. - Vahvistamme toimintarakenteita nuorisotyön tiimipäivillä sekä vapaaehtoisten koulutuksilla Ympäristö tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana periaatteella kunnioitus, kohtuullisuus ja kiitollisuus TAVOITTEET 1. Yökahvilatoiminta jatkuu tavoittavana ja kokoavana toimintana 2. Avustajien kouluttaminen ja tapaaminen säännölliseksi 3. Yhteistyön kehittäminen v Järjestetään luontoretkiä erityisryhmille TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN - Yöpappiloita on järjestetty noin joka toinen viikko. Ne täyttävät tehtävänsä avoimena kokoontumisena. Koulutus järjestettiin yhdessä kerhonohjaaja koulutuksen kanssa. Avustajien tapaamiset eivät toteutuneet suunnitellusti. Yhteystyö toteutui kunnan nuoriso- ja sosiaalityön kanssa. Osallistuttiin myös kunnan nuorisoverkoston kokouksiin. SEURAKUNNAN ERITYISNUORISOTYÖ TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA avustajat yöpappilakävij ät Pienryhmiä/osallistuj ia 2012 TP / TP / TP / TA TTS TTS

68 PERHETYÖN TIIMI 2014 Jaakko Tuisku Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Perhetyön tiimi on matriisitiimi, jonka tehtävä on koordinoida seurakunnassamme tapahtuvaa perhetyötä eri työmuodoissa. Perhetyön tiimi kehittää ja vahvistaa perhelähtöistä työotetta Kempeleen seurakunnassa. Perhetyön tiimi tukee perheiden hyvinvointia koordinoimalla, verkostoitumalla ja mahdollistamalla vapaaehtoisten osallistuminen perhetyöhön. Perhetyön tiimin toiminta käynnistyi elokuussa Vuonna 2014 perhetyön tiimi kokoontui 9 kertaa. Tiimikokoontumisissa käytiin läpi menneet perhetyöntapahtumat ja tilanteet, pohdittiin niiden onnistumista, suunniteltiin uutta ja etsittiin perhetyön merkitystä Kempeleen seurakunnassa. Eräs perhetyön merkitystä avaava lause löytyi kirkon jumalanpalvelusten oppaasta: Perhe on seurakunnan tärkein yhteistyökumppani. Mennyt vuosi on myös tuonut ajatuksen siitä, voisiko tiimin toimintaa laajentaa yleiseksi matriisitiimiksi. Perhetyön tapahtumia Kempeleen seurakunnassa vuonna 2014 olivat perhekerhot ja iltaperhekerho, perhemessut, parisuhdetoiminta (pitsaa ja parisuhdetta -ilta, jouluinen illallinen pariskunnille, Rikasta minuaja Vuorovaikutustaidot parisuhteessa-kurssi), äitienpäivä ja isänpäivälounaat, retket (isovanhempilapsenlapsi leiripäivä, perheretki Ranuan eläintarhaan), lasten kauneimmat joululaulut, diakonisen perhetyön joulujuhla ja perherieha. Tiimin haaste vuodelle 2014 on ollut koko perheen mukaan saaminen perhetyön tapahtumiin, erityisesti perhemessuun. Tiimissä on tiedostettu perheiden tavoittamisen vaikeus. Erityistä vuonna 2014 on ollut perhetyön vapaaehtoisten koordinoiminen osaksi työtä sekä uusien työtapojen löytäminen. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. TOTEUTUS TYÖALALLA - Perhemessuista tulee perheille luonteva paikka olla mukana ja toteuttamassa 68 Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. Ympäristö tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana periaatteella kunnioitus, kohtuullisuus ja kiitollisuus TYÖALAN TAVOITTEET (TA 2014) 1. Perhetyö omaksuu paikkansa tiiminä 2. Tiimi ylläpitää vanhoja hyviä toimintamuotoja, mutta luo myös uusia - perhetyön tiimin paikka vahvistuu seurakunnassamme -Perhetyö huomioi ympäristön toiminnassaan TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Tiimiajatus on löytynyt hyvin, sen sijaan muuhun tiimiorganisaatioon se etsii vielä paikkaansa. 2. Tässä on onnistuttu hyvin. Tärkeäksi on koettu jakaminen ja yhteinen suunnittelu. Myös uutta on onnistuttu esimerkiksi iltaperhekerhojen muodossa luomaan ja luodaan edelleen. TYÖALA TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA Perhetapahtumia Parisuhdetapahtumia Perheretkiä Iltaperhekerhoj a 2013 TP sis. eri työalojen budjetteihin TP sis. eri työ-alojen budjet-teihin TA sis. eri työ-alojen budjet-teihin TTS sis. eri työ-alojen budjet-teihin TTS sis. eri työ-alojen budjet-teihin

69 PERHEKERHOTYÖ Varhaiskasvatuksen tiimi / Saija Kivelä, Jaakko Tuisku Yleiskatsaus Perhekerhotyöhön Perhekerhotyö kokoaa yhteen lapsia ja heille läheisiä aikuisia. Perhekerhot ja perheiden tapahtumat, retket ja leirit tarjoavat vaihtelua perheiden arkeen ja tukevat kotien kristillistä kasvatusta. Perhekerhojen merkitys korostuu erityisesti nuorten ja vasta Kempeleeseen muuttaneiden perheiden kohdalla. Perheyhteyden, vanhemmuuden ja perheen yhteisen ajan tukeminen on perhekerhotyössä tärkeää. Perhekerhot ovat koonneet runsaasti kerholaisia. Perhekerhojen aikataulut ja kerhopaikat on suunniteltu yhteistyössä kunnan ja järjestöjen kanssa välttäen päällekäistä tarjontaa. Toimintaan osallistuville perheille tehtiin palvelutyytyväisyyskysely marraskuussa, jonka avulla toimintaa voidaan kehittää. Musiikkipainotteista perhekerhotoimintaa on kehitetty työntekijän koulutuksen kautta. Perhetapahtuma kokosi Kokkokankaan seurakuntakeskukseen 207 osallistujaa. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - kehitämme jumalanpalveluselämää yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - edistämme vapaaehtoisuutta kaikilla työaloilla. Rakenteet - vahvistamme toimintarakenteita tiimityön ja johtamisen kautta. Ympäristö tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana periaatteella kunnioitus, kohtuullisuus ja kiitollisuus TAVOITTEET 1. Kehitämme perhekerhoja kiinnittämällä huomiota toiminnan laatuun ja huomioimalla nopeasti muuttuvan toimintaympäristön. 2. Tuemme vanhemmuutta. 3. Autamme uusia kempeleläisiä kotoutumaan Kempeleen seurakuntaan. Perhekerhotyö 2014 TOTEUTUS PERHEKERHOTYÖSSÄ - Perhekerhotyön suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan jumalanpalveluskasvatus ja lasten ehtoolliskasvatus. - Perhekerhoissa seurakunnan työntekijät kertovat erilaisista mahdollisuuksista toimia vapaaehtoisena Kempeleen seurakunnassa. - Perhetyön tiimin toiminta vakiinnutetaan ja sitä kautta koordinoidaan perhetyötä Kempeleen seurakunnassa. - Ympäristökasvatus on osa päivittäistä kerho- ja retkitoimintaa. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN - Toiminnan laatua selvitettiin palvelutyytyväisyyskyselyllä marraskuussa. - Perhekerhojen käyntikertoja seurattiin läpi toimintakauden ja niiden pohjalta mietittiin perhekerhojen sijoittelua ja aikatauluja yhteistyössä kunnan ja järjestöjen kanssa. - Vanhemmuutta on tuettu kohtaamisissa ja kerhotilanteissa. - Perhekerhoihin on osallistunut runsaasti juuri Kempeleeseen muuttaneita perheitä, seurakunnan työntekijät ovat vierailleet kerhoissa ja tutustuneet uusiin seurakuntalaisiin. PERHEKERHOTYÖ TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA Perhekerhojen Kohdennettuja Perhetapahtumia osallistumiskertoja /painotettuja perhekerhoryh miä 2012 TP TP TP TA TTS TTS

70 DIAKONIATYÖ Diakoniatyön tiimi / Teemu Riihimäki Diakoniatyö liittyi seurakuntamme perustehtävään: Auttaa uskoon ja palveluun. Ohjaaminen ja neuvonta painottuivat ihmisten kohtaamisissa. Asiakaskontaktien aiheina olivat useimmiten terveys ja sairaus, talous, ihmissuhteet, asuminen ja hengelliset asiat. Asunnottomien auttaminen koettiin erityisenä haasteena (avun saamisen vaikeus nyky-yhteiskunnassa). 70 SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - kehitämme jumalanpalveluselämää yhteisöllisesti. TOTEUTUS -Kutsuimme diakoniatyön asiakkaita messuun. Järjestimme kirkkokyytejä ikäihmisille. Lähimmäisyys - edistämme vapaaehtoisuutta kaikilla työaloilla. Rakenteet - vahvistamme toimintarakenteita tiimityön ja johtamisen kautta. Ympäristö tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana periaatteella kunnioitus, kohtuullisuus ja kiitollisuus TAVOITTEET 1.Ystäväpalvelutoiminnassa pyrimme rakenteisiin ja tavoitteisiin, jotka tukevat hädässä olevia lähimmäisiä Kempeleessä. 2.Teemme vapaaehtoisuutta entistä näkyvämmäksi Kempeleen seurakunnassa. 3.Diakoniatiimi vastaa työssä esille tulleisiin haasteisiin muokaten tiimityöskentelyä kokemusten pohjalta. 4.Huomioimme entistä paremmin kristillisen ympäristökasvatuksen diakoniatyössä. vuosi Vapaaehtoisia mukana rovastikunnallisessa vapaaehtoisten virkistyspäivässä. Ystäväpalveluillassa rohkaistiin vapaaehtoisia. -Voimavaratiimit pidettiin kerran kuukaudessa. Tiimissä toteutui toinen toisen kunnioittaminen ja tukeminen. -Ympäristökasvatus huomioitiin diakoniatyön tekemisessä. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN -Pidettiin ystäväpalvelukurssi sekä ensiapukurssi vapaaehtoisille. -Diakoniatyön vapaaehtoisia mukana noin 170 henkilöä, kasvua edellisvuoteen. -Viikoittainen tiimikokous koettiin tärkeäksi diakoniaviranhaltijoiden työn tekemisessä. -Ympäristöarvot olivat mukana suurten juhlien suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi hartauksissa ympäristökasvatusta. Ilonpisaran toiminnassa ympäristöarvot mukana. TALOUS TOIMINTA asiakaskontaktit kotikäynnit vapaaehtoiset 2012 TP TP TP TA TTS TTS

71 71

72 YHTEISKUNNALLINEN TYÖ Diakoniatyön tiimi/ Teemu Riihimäki 72 SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - kehitämme jumalanpalveluselämää yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - edistämme vapaaehtoisuutta kaikilla työaloilla. Rakenteet - vahvistamme toimintarakenteita tiimityön ja johtamisen kautta. TOTEUTUS -Emme järjestäneet työhyvinvoinnin kirkkopyhää (pidettiin vuonna 2013). -Kutsuimme ihmisiä mukaan seurakunnan toimintaan heidän arkensa keskeltä huomioiden heidän arkensa ja kiinnostuksenkohteensa. -Diakoniatyön pappi toimi yhteiskunnallisen työn vastuuhenkilönä Kempeleen seurakunnassa. Ympäristö tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana periaatteella kunnioitus, kohtuullisuus ja kiitollisuus TAVOITTEET 1.Diakoniatyön pappi pitää yhteyttä Kempeleläisiin työpaikkoihin ja kohtaa ihmisiä heidän arkensa keskellä. v Luurinmutkan leirikeskuksen markkinoiminen yhteistyötahoille oli esillä kohtaamisissa. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN päivänä kohdattiin merkittävä joukko kempeleläisiä yrityksiä (noin 10 yritystä), lisäksi useita vierailuja kunnan alueella toimivissa vanhustenhoidon yksiköissä. 2.Diakoniapappi on yhteydessä Kempeleen yrittäjiin ja rakentaa yhteyttä seurakunnan ja yrittäjien kanssa. 3.Yrittäjänpäivän huomiointi seurakunnassa. 4. Diakoniapappi pitää yhteyttä kunnan johtaviin sosiaalipuolen viranhaltijoihin. - epävirallista yhteydenpitoa kempeleläisiin yrittäjiin oli. - yrittäjänpäivän yhteydessä ei tänä vuonna yhteistyötä eikä päivää huomioitu seurakunnassa. - Säännölliset yhteistyöneuvottelut 2/vuosi käynnistetty vuonna TALOUS TOIMINTA Tapaamiset kunnan viranhaltijoiden kanssa Tapaamiset Kempeleen yrittäjien kanssa Vierailut kempeläisillä työpaikoillla (muut kuin koulut) 2013 TP TP TA TTS TTS

73 SIELUNHOITOTYÖN TOIMINTAKERTOMUS Yleisen seurakuntatyön tiimi / Jaana Helisten-Heikkilä Yleiskatsaus sielunhoitotyöhön Sielunhoitotyön tavoitteena oli auttaa ja tukea seurakuntalaisia erilaisissa elämäntilanteissa. Sielunhoitoa toteuttivat erityisesti seurakunnan hengellisen työn tekijät sekä koulutetut sielunhoitoavustajat. Sielunhoitoon tarjottiin aktiivisesti mahdollisuuksia jumalanpalvelusten sekä Sanan ja rukouksen iltojen yhteydessä. Sielunhoidon mahdollisuutta on pidetty esillä myös seurakunnan tapahtumien ulkopuolella. Vuonna 2014 on ollut yhteistyötä kunnan mielenterveyspalveluiden kanssa mm. naisten vertaistukiryhmän järjestämisen myötä. Sielunhoidon erityiskoulutuksessa on ollut yksi työntekijä nuorisotyöstä. Sielunhoitajana mielen kivuissa koulutuksessa on ollut yksi työntekijä diakoniatyöstä. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - kehitämme jumalanpalveluselämää yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - edistämme vapaaehtoisuutta kaikilla työaloilla. Rakenteet - vahvistamme toimintarakenteita tiimityön ja johtamisen kautta. Ympäristö tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana periaatteella kunnioitus, kohtuullisuus ja kiitollisuus SIELUNHOIDON TOTEUTUS - Jumalanpalvelukseen osallistuvilla on mahdollisuus sielunhoitoon jumalanpalveluksen jälkeen - Vapaaehtoisten sielunhoitajien koulutuksesta ja jaksamisesta huolehditaan säännöllisillä kokoontumisilla - Selvitetään mahdollisuutta lähettää muutamia seurakunnan työntekijöitä kattavaan sielunhoidon koulutukseen TAVOITTEET 1. Diakoniatyön viranhaltijalle siirretään vastuu sielunhoitoavustajien ryhmästä vuoden 2014 alusta SIELUNHOITO 2014 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN - Viranhaltija on perehdytetty tehtävään 2. Toteutamme yhteistyömallia kunnan mielenterveyspalveluiden kanssa 3. Muutama seurakunnan työntekijä aloittaa kattavan sielunhoidon koulutuksen - Yhteistyötä on ollut kunnan mielenterveyspalveluiden kanssa - Sielunhoidon koulutuksilla on valmistauduttu sielunhoidon kysynnän kasvuun SIELUNHOIDON TUNNUSLUVUT TALOUS TOIMINTA vapaaehtoisia sielunhoitoavu ohjauskertoja stajien keskusteluja 2012 TP TP TP TA TTS TTS

74 LÄHETYSTYÖ Yleisen seurakuntatyön tiimi / Minna Sorvala Yleiskatsaus lähetystyöhän Lähetystyön työala vastaa siitä, että lähetystietous, -innostus ja kannatus vahvistuvat kotiseurakunnassa. Työala on olemassa, jotta Jeesuksen antamaa lähetystehtävää toteutetaan kaikissa työmuodoissa. Työalan kohokohtia vuoden aikana olivat molempien nimikkolähettien vierailut seurakunnassa, seurakunnan lapaskilpailu, uuden Hanna-ryhmän käynnistyminen ja joulumyyjäisten noussut tuotto. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - kehitämme jumalanpalveluselämää yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - edistämme vapaaehtoisuutta kaikilla työaloilla. Rakenteet - vahvistamme toimintarakenteita tiimityön ja johtamisen kautta. TOTEUTUS LÄHETYSTYÖSSÄ - Lähetystyön näkyvyys vahvistuu jumalanpalveluselämässä, erityisesti lähetyspyhinä. - Rohkaisemme ja kutsumme seurakuntalaisia ja yhteisöjä lähimmäisten auttamiseen lähellä ja kaukana. Ympäristö tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana periaatteella kunnioitus, kohtuullisuus ja kiitollisuus TAVOITTEET 1. Yhteistyö lähetysjärjestöjen kanssa vahvistuu. 2. Lähetyslounaalle voivat osallistua myös diakonista apua tarvitsevat. 3. Työalan vapaaehtoisten ja luottamushenkilöiden tietämys lähetystyöstä vahvistuu. Lähetystyö Otamme ympäristöasiat huomioon kaikessa toiminnassamme. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN - Molemmat nimikkolähetit vierailivat vuoden 2014 aikana seurakunnassa (Nokelaiset, SEKL ja Riikka Gammelin SLS). Medialähetys Sanansaattajien kanssa käynnistettiin Kempeleessä oma paikallinen rukouspiiri, Hanna-ryhmä. - Sponsorilippujärjestelmä otettiin käyttöön lähetyslounailla. Seurakuntalaiset saivat ostaa tavallisten lippujen ohella lippuja vähävaraisille perheille ja liput jaettiin diakoniatyön kautta perheisiin. Sponsoriliput otettiin hyvin vastaan ja käytäntöä jatketaan. - Nimikkolähettien tapaamiseen kutsuttiin erityisesti työalan vapaaehtoisia ja luottamushenkilöitä. Osallistuminen oli kuitenkin melko heikkoa. LÄHETYSTYÖ TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA Vapaaehtoinen Kauneimmat Lähetyspyhien lähetyskannatus per joululaulut lähetystilaisuuksiin jäsen tilaisuudet/osa osallistuneiden lkm tilaisuudet/osallistujat llistujat 2012 TP ,37 8/ / TP ,03 7/2049 2/ TP ,60 7/2101 2/ TA ,00 7/2100 3/ TTS ,00 7/2100 3/ TTS ,00 7/2100 3/100

75 75

76 76 KANSAINVÄLINEN DIAKONIATYÖ 2014/ Diakoniatiimi / Soile Pakkanen Yleiskatsaus kansainväliseen diakoniatyöhön vuonna 2014 Kansainvälinen diakoniatyö luo uusia näköaloja kehitysmaiden ihmisten elämään ja pitää esillä ajankohtaisia teemoja. Seurakuntalaisille annetaan mahdollisuus auttaa kaukana asuvia lähimmäisiä yhteisvastuukeräyksen ja Kirkon ulkomaanavun tapahtumien kautta. Diakoniatyö vastaa Yhteisvastuukeräyksestä, jonka järjestämiseen osallistuvat eri työalat yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Yhteisvastuukeräyksen tuotto Kempeleessä oli noin euroa. Keräystuotto kasvoi reilut Vuoden 2014 Yhteisvastuun aiheena oli saattohoito ja arvokas kuolema. Omaan seurakuntaan jäävä osuus käytettiin Kempeleen vuodeosastolla saattohoidossa olevien omaisten sänkyä varten. Ulkomainen kohde oli Guatemala, jossa tehdään työtä ihmisarvon ja koulutuksen puolesta. Kokkokankaalla vieraili Guatemalasta naisia kertomassa elämästään. Tapahtumista vappumyyjäiset ja laskiaismyyjäiset tuottivat yhteensä 2930 euroa. Keväällä järjestettiin Zeppeliinissä Kirkon Ulkomaanavun lipaskeräys Syyrian sodan uhrien auttamiseksi. Helatorstaina oli avoimien ovien päivät/ Suvivirsi laulutapahtuma, jossa kerättiin kolehti Kua:n työlle. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - kehitämme jumalanpalveluselämää yhteisöllisesti. -Lähimmäisyys - edistämme vapaaehtoisuutta kaikilla työaloilla. -Rakenteet - vahvistamme toimintarakenteita tiimityön ja johtamisen kautta. -Ympäristö tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana periaatteella kunnioitus, kohtuullisuus ja kiitollisuus TYÖALAN TAVOITTEET (TA 2014) 1. Pidämme esillä seurakuntatyössä eri kulttuureja ja ihmisryhmiä sekä kohtaamme näistä tulevia ihmisiä 2. Otamme yhteisvastuukeräykseen mukaan seurakunnan luottamushenkilöt ja työntekijät sekä saattohoidossa kunnassamme toimivan hoitohenkilöstön TOTEUTUS TYÖALALLA - Kirkon ulkomaanavun kirkkopyhä. Yhteisvastuukeräyksen avaus jumalanpalveluksessa. - Mahdollistetaan yhteisvastuukerääjänä toimiminen. - Yhteisvastuukeräyksen organisoinnista vastaa kaksi työntekijää. - Kierrätyksen esillä pitäminen Kirpputori Ilonpisaran tapahtumissa TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN - Kohtaamme vuosittain vain muutamia muista kulttuureista tulleita ulkomaalaisia ihmisiä työssämme. Järjestimme mm. Kuan illan jossa Guatemalasta tulleet vieraat kertoivat elämästään ja kulttuuristaan sekä esittelivät Yhteisvastuun kohteita. - Luottamushenkilöt olivat mukana toteuttamassa yhteisvastuukeräystä kerääjinä ja mukana tapahtumien järjestämisessä. Emme keränneet erillistä palautetta kirjallisesti. KANSAINVÄLISEN DIAKONIATYÖN TUNNUSLUVUT 2014 TALOUS TOIMINTA yv-keräystuotto yv-kerääjiä 2012 TP , TP , TP , TA TTS TTS

77 VAPAAEHTOISTOIMINTA Yleisen seurakuntatyön tiimi / Minna Sorvala Vuonna 2014 koko seurakunnan yhteisiä tilaisuuksia vapaaehtoisille olivat vapaaehtoisten siunaaminen lokakuussa ja vapaaehtoisten jouluinen ilta. Edellisenä syksynä koulutetut ehtoollisavustajat ja suntion apulaiset aloittivat tehtävissään vuoden alussa. Vapaaehtoiset ovat erittäin sitoutuneita tehtäväänsä ja ovat ilmaisseet myös sen merkityksellisyyden työntekijöille. Vuoden aikana aloitettiin myös muita uusia tehtäviä: verkkotoimittaja, arkunkantaja ja musiikkiryhmä. Vuoden 2014 lopussa rekisterissä oli 358 vapaaehtoista (v. 2013: 304) ja 39 erilaista vapaaehtoistehtävää/-ryhmää. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - kehitämme jumalanpalveluselämää yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - edistämme vapaaehtoisuutta kaikilla työaloilla. TOTEUTUS - Messuvapaaehtoiset ovat mukana messujen suunnittelussa viikoittain. Uudet messuvapaaehtoiset (ehtoollisavustajat ja suntion apulaiset) aloittavat toimintansa loppuvuodesta Toimintaa arvioidaan ja kehitetään tarpeen mukaan vuoden 2014 aikana. 77 Rakenteet - vahvistamme toimintarakenteita tiimityön ja johtamisen kautta. - Uudet vapaaehtoiset koulutetaan ja perehdytetään tehtäviinsä. Ympäristö tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana periaatteella kunnioitus, kohtuullisuus ja kiitollisuus TAVOITTEET 1. Vapaaehtoisten koordinointiin tarkoitetun tietokoneohjelman hankkiminen ja käyttöönotto. 2. Lasten, nuorten ja perheiden mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan lisääntyvät. 3. Samalla viivalla kurssi vapaaehtoisille - Seurakunnan vapaaehtoiset tuntevat oman tehtävänsä osalta seurakunnan ympäristötavoitteet ja toimivat niiden mukaan. v TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Tammikuussa 2014 vapaaehtoistoiminnan koordinaattori koulutti kaikki työntekijät Vapaaehtoispankki-ohjelman käyttöön. Työntekijöiden osalta ohjelma on palvellut hyvin. Jatkossa tulee ohjata myös vapaaehtoisia ohjelman käyttöön. 2. Lapset ja nuoret ovat osallistuneet monipuolisesti perhemessujen ja nuorisotyön vastuulla olevien messujen toteuttamiseen, mutta kehitettävää on vielä siinä, että nuorimpien seurakuntalaisten osallistuminen messun toteutukseen olisi säännöllistä. 3. Samalla viivalla -kurssi toteutui. Kurssin suoritti loppuun 5 henk. Ryhmä oli pieni, mutta erittäin aktiivinen ja sen myötä syntyi uusia ideoita seurakunnan toiminnasta ja osallistujat aktivoituivat ja rohkaistuivat toimimaan vapaaehtoistehtävissä. VAPAAEHTOISTOIMINTA TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA Vapaaehtoisia Kokoavat tilaisuudet lkm Kokoavat tilaisuudet osallistujia yht TP TP TP TA TTS TTS

78 78

79 KOULU- JA OPPILAITOSTYÖ Nuorisotyön tiimi / Mari Flink Toimintakertomusvuoden 2014 aikana koulujen päivänavausten teemana oli kirkkovuoden pyhien lisäksi Raamatun keskeiset henkilöt. Tavoitteena päivänavauksissa oli erityisesti aiheiden havainnollistaminen erilaisin keinoin sekä kontaktin vahvistaminen opettajiin. Vuonna 2014 koulukinkereitä jatkettiin teemalla rukous, ja toteuttamistapoina käytettiin muun muassa lattiakuvia ja virsiä. Yläkoululaisille, lukiolaisille ja ammattikoululaisille järjestettiin toimintakertomusvuonna koulukonsertti. Opettajille suunnattu keskustelufoorumi järjestettiin Kokkokankaan seurakuntakeskuksessa aiheella Lapsen ja nuoren elämä eron jälkeen. Foorumi toteutettiin yhdessä varhaiskasvatuksen työn kanssa ja osallistujamäärä kasvoi edellisvuodesta. Seurakunnan työntekijöiden vierailut oppitunneilla eivät merkittävästi lisääntyneet vuonna 2014, kirkkoon tutustumisia luokittain oli jonkin verran. Seurakunnan eri työalojen edustajien kutsuminen koulun ja seurakunnan yhteistyöpalavereihin jäi toteutumatta. Tavoitteena olisi jatkossa, että useampia työaloja saataisiin mukaan koulutyöhön, jotta kouluissa ja oppilaitoksissa nähtäisiin erilaiset mahdollisuudet toimia yhteistyössä seurakunnan eri työalojen kanssa. 79 SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - kehitämme jumalanpalveluselämää yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - edistämme vapaaehtoisuutta kaikilla työaloilla. Rakenteet - vahvistamme toimintarakenteita tiimityön ja johtamisen kautta. Ympäristö tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana periaatteella kunnioitus, kohtuullisuus ja kiitollisuus TOTEUTUS KOULU- JA OPPILAITOSTYÖ 1. Kouluja kutsuttiin osallistumaan koulujumalanpalveluksiin sekä niiden toteuttamiseen. Päivänavauksissa käytettiin jumalanpalveluksiin kuuluvia elementtejä kuten alttarin rakentamista. 2. Koulujen yhteyshenkilöiden kanssa tehtiin entistä tiiviimpää yhteistyötä. 3. Kaksi kertaa vuodessa järjestettäviä koulun ja seurakunnan yhteistyöpalaverien sekä yhteisen keskustelufoorumin kehittämistä jatketaan. 4. Koulutyössä pidettiin esillä luonnon ja toisten ihmisten kunnioittamisen näkökulmaa. TAVOITTEET 1. Oppilaiden virsituntemusta ja laulantaa kehitetään yhteistyössä opettajien ja kanttoreiden kanssa. 2. Lisätään oppilaiden raamattutuntemusta. 3. Kirkonkylän ja Ylikylän yhtenäiskouluilla löydetään toimivat toiminta- ja yhteistyömallit. KOULU- JA OPPILAITOSTYÖ 2014 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN - Laulantaan kinkereillä ja päivänavauksissa huomiota, palavereissa huomioitu heikentynyt laulanta. - Päivänavausten teemoina olivat Raamatun keskeiset henkilöt. - Päivänavaukset ja jumalanpalvelukset ovat löytäneet oman ajankohtansa koulujen kanssa tehtävässä yhteistyössä. KOULUTYÖ TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA Virsimerkkejä Kirkkovierailut Koulukinkerit keränneet luokat (pl.kotikirkkoviikko) 2012 TP TP TP TA TTS TTS

80 HAUTAUSMAAHALLINNON PALVELUT talousjohtaja Anneli Salo Hautausmaahallinnon palvelut vastaavat siitä, että hautaukset ja hautausmaanhoito toteutetaan kristillisiä arvoja, vainajia ja heidän omaisiaan kunnioittaen. Kokkokankaan hautausmaan ensimmäisen vaiheen rakennustyöt saatiin suunnittelun aikataulun mukaisesti valmiiksi syksyllä Hautausmaan vihkiminen suoritetaan Piispantarkastuksen yhteydessä la Hallinnollinen päätös hautausmaan käyttöönottoaikataulusta tehdään kevään 2015 aikana. Nykyisen hautausmaan kaikki hautapaikat, vainajatiedot ja hautojen hallinta-aikatiedot on siirretty sähköiseen muotoon. Projektin seuraavassa vaiheessa saatetaan tarkennetut hautapaikka- ja hautakivimitoituksen loppuun, ajantasaistetaan hautojen haltija- ja hallinta-aikatiedot sekä hankitaan hautakarttaohjelma. Hautausmaan ja kiinteistöjen piha-alueiden kesäkunnossapidosta vastasivat määräaikaiset kesätyöntekijät. Talous- ja kiinteistötiimin neljän vuoden ajan peräkkäin organisoimat hautausmaan siivoustalkoot ovat löytäneet oman moniarvoisen paikkansa seurakuntalaisten ja työntekijöiden keskuudessa. 80 SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - kehitämme jumalanpalveluselämää yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - edistämme vapaaehtoisuutta kaikilla työaloilla. Rakenteet - vahvistamme toimintarakenteita tiimityön ja johtamisen kautta. TOTEUTUS - Pyhäinpäivän iltakirkossa luettavien vainajien nimen yhteydessä jokaiselle vainajalle sytytetään tuohuskynttilä ja iltakirkon päätteeksi omaisille annetaan valmiiksi sytytetty hautakynttilä vainajan haudalle tai muualle haudattujen muistomerkille vietäväksi. - Talous- ja kiinteistötiimi organisoi keväisin järjestettävät hautausmaan siivoustalkoot. - Valmistelemme hautaustoimen palvelut vastaamaan Kokkokankaan hautausmaan käyttöönottoa sekä nykyisellä hautausmaalla tarvittavia hautatoimen palveluita. Ympäristö tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana periaatteella kunnioitus, kohtuullisuus ja kiitollisuus TAVOITTEET 1. Hautatoimen projektissa on edetty vaiheeseen, jossa ajantasaistetaan sekä hautojen haltijatietoja että hautojen hallinta-aikoja sekä tehdään tarvittavat maastomittaukset hautojen paikkatietoihin Seuraamme hautausmaalta tulevan jätteen määrää ja edesautamme jätteiden oikeaa lajittelua. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN - hautojen maastomittauksia on tehty ja omaisiin on otettu yhteyttä haltijatietojen ja hallintaaikojen ajantasaistamiseksi. 2. Kokkokankaan hautausmaahankkeen 1. vaihe on saatu valmiiksi mennessä. 3. Tiedotamme Kokkokankaan hautausmaahankkeen etenemisestä. 4. Määritämme oman toiminnan ja ulkoistettujen palveluiden kokonaisuudet sekä tarkennamme näiden rajapinnat (tavoite ) 5. Päätökset Sankarihautausmaan kivien uudelleen nimiöinneistä ja hautakivien puhdistamisesta on tehty. - hanke valmistui aikataulun mukaisesti. - Kokkokankaan hautausmaahankkeeseen liittyvän informaation ajantasaisuuteen on kiinnitetty huomiota seurakunnan kotisivuilla, lehdistössä sekä seurakunnan työntekijöiden ollessa vuorovaikutuksessa seurakuntalaisten kanssa. - hautatoimen palvelusopimukset on tehty määräaikaisina ja kesätyöntekijöiden tehtäväkuvaukset organisaatiorakenteineen ovat ajan tasalla seurakunnan tarpeisiin vastaten. Tarkennetut ulkoistettujen palveluiden palvelukuvaukset ja seurakunnan toistaiseksi voimassa olevien virkasuhteisten työntekijöiden tehtäväkuvat ajantasaistetaan vuoden 2015 aikana. - Sankarihautausmaahan liittyvät korjaustoimenpiteet on budjetoitu vuosille

81 HAUTAUSMAAHALLINNON PALVELUT TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA Arkkuhautauksia Uurnahautauksia Haudanhoitosopimuksia 2012 TP TP TP TA TTS TTS Vuonna 2014 hautaustoimen palveluihin kohdennetut henkilöresurssit työntekijän koko työajasta laskettuna: talousjohtaja 15 % seurakuntamestari 6 % taloustoimiston toimistonhoitaja 5 % talous- ja kiinteistösihteeri 5 % kirkkoherranviraston toimistonhoitaja 5 % kirkkoherranviraston toimistosihteeri 5 % kiinteistöhoitaja-suntio 2 % hautausmaan kesätyöntekijät 90 % Hautaustoimen kustannusten kohoaminen vuodesta 2013 on johtunut hautatoimen projektin kuluista ja Kokkokankaan hautausmaan valmistumisesta syksyllä Nykyisen hautausmaan hautapaikkatiedot : Hautapaikkoja yhteensä: kpl Vapaita hautapaikkoja: arkkuhautapaikkoja 100 kpl uurnahautaukseen sopivia paikkoja 7 kpl aluevaraus 250 arkkuhautapaikalle Hautapaikkoja, joissa hallinta-aika on päättynyt vuoden 2014 loppuun mennessä: 1064 kpl Hautapaikkoja, joissa haltijatiedot selvityksessä: kpl

82 82

83 83 KIINTEISTÖPALVELUT ( ) talousjohtaja Anneli Salo Kiinteistöpalveluiden tehtävänä on seurakunnan perustehtävää tukien vastata seurakunnan kiinteistöistä, niihin liittyvästä korjausrakentamisesta ja hankinnoista sekä taloudellisesta ja tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Seurakunnalla on kaksi kirkkoa, kaksi seurakuntakeskuksesta, pappila ja leirikeskus. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET TYÖALAN TOTEUTUS Pyhä - kehitämme jumalanpalveluselämää yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - edistämme vapaaehtoisuutta kaikilla työaloilla. Rakenteet - vahvistamme toimintarakenteita tiimityön ja johtamisen kautta. Ympäristö tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana periaatteella kunnioitus, kohtuullisuus ja kiitollisuus TAVOITTEET 1. kiinteistöt pysyvät hyvässä kunnossa ja niiden arvo säilyy 2. kiinteistöjen käyttö on tehokasta 3. toimitilat vastaavat eri työalojemme käyttötarpeisiin 4. voimassaolevat kiinteistöpalvelusopimukset tarkistetaan ja kilpailutetaan tarvittaessa 2014 TYÖALA TUNNUSLUKUINA - kirkoissamme järjestettävään Jumalanpalvelukseen tullaan arjen keskeltä, sen monien kysymysten ahdistamina ja sieltä palataan taas arjen keskelle Pyhän Jumalan koskettamina. - tarjoamme tiloissamme seurakuntalaisille mahdollisuuden osallistua ja palvella Jumalaamme ja lähimmäisiämme. - tiimitoimintaa kehitetään avoimen vuorovaikutuksen ja osallistavan toiminnan avulla. - kiinnitämme erityistä huomiota kiinteistöjemme energiatehokkuuden parantamiseen korjausrakentamisen yhteydessä TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN - uudistimme Kokkokankaan seurakuntakeskuksen suurtalouskeittiön pesulinjaston, uusimme rakennuksen seinävalaisinten kuvut ja lamput sekä maalautimme varastojen ulkopinnat - tilamme ovat monipuolisesti sekä omassa että vuokraajien käytössä. - kaikki kiinteistömme toimivat useamman kuin yhden työalan käytössä - kiinteistötoimen palvelusopimukset on tehty määräaikaisina. Tarkennetut ulkoistettujen palveluiden palvelukuvaukset ja seurakunnan toistaiseksi voimassa olevien virkasuhteisten työntekijöiden tehtäväkuvat ajantasaistetaan vuoden 2015 aikana. TALOUS TOIMINTA vuokratuotot /vuosi korjausrakentaminen kulttuuriperinnön hoito /vuosi /vuosi 2012 TP TP TP TA TTS TTS Vuonna 2014 kiinteistöpalveluihin kohdennetut henkilöstöresurssit: kiinteistöhoitaja-suntio 73,5 % seurakuntamestari 26 % talousjohtaja 20 % taloustoimiston toimistonhoitaja 10 % talous- ja kiinteistösihteeri 10 %

84 KIINTEISTÖTOIMEN PALVELUT Talous- ja kiinteistötiimi / kiinteistöhoitaja-suntio Markku Kelhä Yleiskatsaus Kiinteistönhoidon ja huollon tarkoituksena on ylläpitää seurakuntalaisten sekä asiakkaiden vierailuolosuhteet, työntekijöiden työskentelyolosuhteet sekä työnteon edellytykset lakien, asetusten ja säännösten mukaisessa kunnossa ja huolehtia kiinteistöistä, jotta niiden arvot säilyvät sekä vastata ja huolehtia seurakunnan kiinteistöjen ja tonttien yleisestä kunnossapidosta. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - kehitämme jumalanpalveluselämää yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - edistämme vapaaehtoisuutta kaikilla työaloilla. Rakenteet - vahvistamme toimintarakenteita tiimityön ja johtamisen kautta. Ympäristö tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana periaatteella kunnioitus, kohtuullisuus ja kiitollisuus TOTEUTUS TYÖALALLA - kiinteistöhoitaja-suntio on työhönsä sitoutunut ja antaa oman laadukkaan panoksensa jumalanpalvelusten toteuttamiseen. - toteutamme yhteistyössä nuorten ja nuorisotyön kanssa pappilan ja Keskustan seurakuntakeskuksen piha-alueiden siivoustalkoot. - kehitämme tiimitoimintaa avoimen vuorovaikutuksen ja osallistavan toiminnan avulla. - otamme muuttuneet jätehuoltosäännökset huomioon seurakunnan toiminnassa. TAVOITTEET 1. Päivitämme seurakunnan jätehuoltosuunnitelman. 2. Määritellemme oman toiminnan ja ulkoistettujen palveluiden kokonaisuudet sekä tarkennamme näiden rajapinnat (tavoite ) 2014 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN - kiinteistöhoitaja-suntio päivittää puistopuutarhuri Leena Takkisen kanssa jätehuoltosuunnitelman sekä perehdyttää jokaisen tiimin tähän jätehuoltosuunnitelmaan vuoden 2015 aikana. - kiinteistöpalvelusopimukset ja työntekijöiden tehtäväkuvaukset organisaatiorakenteineen ovat ajan tasalla seurakunnan tarpeisiin vastaten 3. Nostamme piha-alueiden kunnossapidon tasoa entisestään (tavoite 2014). 4. Tehostamme seurakunnan kiinteistöjen ja tonttien yleistä kunnossapitoa. - olemme tarkentaneet oman toiminnan ja ulkoistettujen palveluiden rajapintoja ja laatineet näistä toimintaohjeita -olemme laatineet huoltokortteja myöhemmin hankittavaa kiinteistöhuolto-ohjelmaa varten - olemme ottaneet käyttöön Katrinan 5. Kehitämme kiinteistöhoidon ja huollon sisäistä huoltopyyntöohjelman palvelua. TYÖALA TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA Ulkoalueiden Kiinteistöjen Jätehuoltokulut katselmukset siivouspalvelukulut /vuosi /vuosi 2013 TP sisältyy eri työalojen budjetteihin TP sisältyy eri työalojen budjetteihin TA sisältyy eri työalojen budjetteihin TTS sisältyy eri työalojen budjetteihin TTS sisältyy eri työalojen budjetteihin TALOUSARVIOPERUSTELUT Talous- ja kiinteistötiimi osallistuu kansainvälisen Earth Hour ilmastotapahtuman toteuttamiseen.

85 SEURAKUNTAMESTARI- JA VAHTIMESTARIPALVELUT Talous- ja kiinteistötiimi / seurakuntamestari Tapani Raappana 85 Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Jumalanpalveluksen viettämisessä tämä seurakunnan tarkoitus toteutuu yhteisöllisesti, kaikkien koettavalla tavalla. Siksi joka sunnuntainen messu on seurakunnan ydin ja sydän, Jumalan pelastavan läsnäolon juhla. Seurakunta- ja vahtimestaripalveluiden tarkoituksena on seurakunnan perustehtävää tukien, huolehtia kirkon palveluihin ja kiinteistöihin liittyvistä tehtävistä. Yhteistyötä on entisestään lisätty seurakuntalaisten kanssa. Tätä kautta vapaaehtoisia on saatu lisää seurakuntamestarin avuksi messuihin. Palaute tämän tyyppisestä vapaaehtoistyöstä on ollut kannustavaa. Tiimiin asialistalle on tuotu paljon ajankohtaisia asioita. Asioiden toteutumista on seurattu aina seuraavassa tiimikokouksessa. Tiimikokouksissa pääpaino on ollut kiinteistöjen hoidossa ja hoidon vastuuhenkilöissä sekä puhtaanapitorajojen tarkentamisessa. Kannustimme vapaaehtoisia osallistumaan seurakuntamestarin avuksi messuun ja muihin tilaisuuksiin. Tämä uusi vapaaehtoistyön muoto on otettu ilolla vastaan vapaaehtoisten keskuudessa. Seurasimme seurakuntalaisten ja pyhäkouluun tulevien innokkuutta koristella Pyhän Kolminaisuuden kirkon aulaa. Aktiivisuutta ei ole ollut, joten koristelut on suoritettu seurakunnan puolesta. Seurakuntamestarin työtehtävät on hoidettu kahden henkilön voimin. Tämä on lisännyt tarvetta kiinnittää enemmän huomiota työaikasuunnitteluun, joka tällä hetkellä vastaa työalan tarpeita. Työaikasuunnittelu selkiytyi siirryttyämme Katrina ohjelmaan. Kiireestä huolimatta olemme pystyneet vastaamaan palvelutarpeeseen. Ympäristödiplomin väliauditointi tehtiin syksyllä Ympäristötyöryhmä totesi auditoinnissa, että muutamat tavoitteet ovat saavuttamatta ja muutamia tavoitteita tulisi tarkastella uudelleen. Työryhmän jäsenet vastaavat oman osa-alueensa tavoitteiden saattamisesta ajan tasalle. Seurakunnan ympäristöasioista on tiedotettu Kempeleen seurakunnan kotisivuilla ja Facebookissa. Ympäristövastaava jatkaa ympäristötoiminnan kehittämistä ja suunnittelemista v Tulevaisuuden haasteena on toteuttaa tarvittavat ja laadukkaat seurakunnan painopisteiden mukaiset ja Jumalanpalvelusten toteuttamista tukevat palvelut. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET TOTEUTUS Pyhä - kehitämme jumalanpalveluselämää yhteisöllisesti. - seurakuntamestari on mukana Yleisen seurakuntatyöntiimissä suunnittelemassa jumalanpalveluselämää Lähimmäisyys - edistämme vapaaehtoisuutta kaikilla työaloilla. - selvitämme mahdollisuutta vapaaehtoisten osallistumisesta seurakuntamestarin avuksi Rakenteet - vahvistamme toimintarakenteita tiimityön ja johtamisen kautta. - seurakuntamestarit vaikuttavat seurakuntalaisten ympäristökäyttäytymiseen omalla esimerkillään Ympäristö tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana periaatteella kunnioitus, kohtuullisuus ja kiitollisuus - ympäristövastaavana toimiva seurakuntamestari jakaa ympäristötietoutta talous- ja kiinteistötiimissä sekä vastaa seurakunnan ympäristötoiminnasta TAVOITTEET 1. tuomme ajankohtaisia asioita tiimiin käsiteltäväksi 2. saamme vapaaehtoisia mukaan seurakuntamestarin avuksi messuun 3. uudistamme Pyhän Kolminaisuuden kirkon koristelua niin, että kesällä pyhäkoululaiset voivat tuoda luonnonkukkia eteisen pöydillä oleviin maljakoihin sekä talvella rakentaa lumi- tai jäälyhtyjä kirkon piha-alueelle 4. kartoitamme ja mitoitamme seurakuntamestari- ja vahtimestaripalveluiden resurssitarpeet palvelutarvetta vastaavaksi 5. uudistamme työmuodon työaikasuunnittelun vastaamaan työalan tarpeita 6. seurakuntamme toimii ympäristöseurakuntana, joka näkyy sekä seurakunnan sisällä että ulospäin ( ) v TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN - tiimissä käsiteltyjen asioiden toteutumista on seurattu aina seuraavassa tiimissä - apusuntioiden määrä on lisääntynyt ja he toimivat apuna messuissa ja muissa tilaisuuksissa. Mukana olevien tiedot löytyvät vapaaehtoispankista. - aktiivisuus koristeluun on ollut vähäistä. Koristelu on suoritettu seurakunnan toimesta. - seurakunta- ja vahtimestaripalvelut vastaavat palvelutarvetta - työaikasuunnittelumme vastaa työalan tarpeita - väliauditoinnin tulos vahvisti toimintamme olevan ympäristöseurakunnan toiminnan mukaista. Ympäristövastaava on seurannut ympäristödiplomin tavoitteiden toteutumista, sekä tiedottanut seurakunnan henkilökuntaa ympäristöön liittyvistä asioista. TYÖMUOTO TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA Henkilökunnan ympäristökoulutus Pelastusharjoitus seurakuntalaisille ja työntekijöille Ulkoinen tiedottaminen ympäristöasioista eri medioissa 2015 TA sisältyy eri työalojen budjetteihin TTS sisältyy eri työalojen budjetteihin TTS sisältyy eri työalojen budjetteihin 1 1 1

86 KEITTIÖTOIMI Talous- ja kiinteistötiimi / emäntäpalvelut Pasi Jarva 86 Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Jumalanpalveluksen viettämisessä tämä seurakunnan tarkoitus toteutuu yhteisöllisesti, kaikkien koettavalla tavalla. Siksi joka sunnuntainen messu on seurakunnan ydin ja sydän, Jumalan pelastavan läsnäolon juhla. Talous- ja kiinteistötiimin tehtävänä on suunnitella, toteuttaa, johtaa ja kehittää seurakunnan talous-, kiinteistö- ja hautausmaahallinnon palveluita osana seurakunnan perustehtävää. Tiimi vastaa siitä, että seurakunnan kiinteistöt ja niihin liittyvät piha-alueet sekä emäntä-, kiinteistö- ja seurakuntamestaripalvelut toimivat parhaalla mahdollisella tavalla sekä seurakunnan omissa että vuokratilaisuuksissa ja että tiimin tuottamat palvelut toteutetaan sekä laadukkaasti että kustannustehokkaasti. Seurakunnan emäntäpalvelut ovat monipuolisesti mukana seurakunnan toiminnassa seurakunnan perustehtävän ja strategiset linjaukset sisäistäen ja niitä omassa toiminnassaan toteuttaen. Emäntäpalvelut toteuttavat yhdessä vapaaehtoisten kanssa vuoden aikana Jumalanpalvelusten yhteydessä järjestettävät kirkkokahvitukset sekä kesäaikana järjestetyt Vanhan kirkon tapulikahvitukset jotka ovat olleet todella pidettyjä. Emäntäpalvelut järjestivät vuoden aikana yhteistyössä vapaaehtoisten kanssa useat myyjäiset sekä viisi leivontapäivää eri tapahtumia ja myyjäisiä varten. Emäntäpalvelut olivat toteuttamassa myös vanhustenviikon juhlaa, veteraanijuhlaa, puolustusvoimain lippujuhlaa, kutsuntoja puolustusvoimiin, itsenäisyyspäivän juhlaa, isänpäivälounasta, äitienpäivälounasta, koulutustilaisuuksia sekä vapaaehtoisten jouluruokailua. Seurakunnan omat emäntäpalvelut ovat lunastaneet paikkansa seurakunnan tilaisuuksien tarjoilujen laadukkaina ja kustannustehokkaina toteuttajina sekä seurakunnan omissa kiinteistöissä että seurakunnan tiloja vuokraavien keskuudessa. Uskomme että emäntäpalveluiden yhteistyö vapaaehtoisten, eri järjestöjen ja tavarantoimittajien kanssa on ollut avointa ja kannustavaa. Mm. kevään ja syksyn jumalanpalvelusten kahvikeittovuorot olemme päättäneet yhteisessä tilaisuudessa vapaaehtoisten kanssa. Tulevaisuudessa on tärkeää saada vapaaehtoistyö jatkumaan yhtä hienona kokonaisuutena kuin millaisena se seurakunnassamme tällä hetkellä toteutuu sekä entisestään lisäämään yhteistoimintaa lähialueen toimijoiden kanssa. Vuonna 2014 emäntäpalveluiden ja oppilasyhteistyö jatkui yhteisten isompien tilaisuuksien järjestämisessä ja se on koettu molemmin puolin hyödylliseksi. Seurakunnan omat emäntäpalvelut ovat aloittaneet toimintansa SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - kehitämme jumalanpalveluselämää yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - edistämme vapaaehtoisuutta kaikilla työaloilla. Rakenteet - vahvistamme toimintarakenteita tiimityön ja johtamisen kautta. Ympäristö tulemme tunnetuksi ympäristöseurakuntana periaatteella kunnioitus, kohtuullisuus ja kiitollisuus TOTEUTUS - organisoimme ja toteutamme kirkkokahvitukset ja muut tapahtumatarjoilut yhteistyössä vapaaehtoisten ja seurakunnan työntekijöiden kanssa. - aktivoimme, motivoimme ja organisoimme vapaaehtoistoimintaa omalla ammattitaidollamme ja perehdyttämisen avulla - osallistumme aktiivisesti tiimin yhteistyön kehittämiseen - noudatamme ympäristödiplomissa luvattuja kierrätys- ja muita asioita sekä käytämme alueellisia tuottajia mahdollisuuksien mukaan v TAVOITTEET TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Kehitämme yhteistyössä eri työalojen kanssa vapaaehtoistoimintaa ja seurakunnan muita tilaisuuksia. - Emäntäpalvelut ovat toteuttaneet useita myyjäisiä ja tapahtumia yhdessä vapaaehtoisten kanssa (vappumyyjäiset, joulumyyjäiset, neljä leivontapäivää, YV- tapahtumat, konsertit, Kempeleen kunnan isoja tapahtumia, puolustusvoimain lippujuhlaa, kutsuntoja puolustusvoimiin sekä koulutustilaisuuksia). Lisäksi olemme toteuttaneet lähetyslounaita kuten isän- ja äitienpäivänä sekä erilaisia jouluruokailuja. 2. Jatkamme alan oppilaitosyhteistyötä ja etsimme uusia yhteistyömahdollisuuksia. 3. Noudatamme ympäristödiplomin sisältöä ja vakiinnutamme luomuja lähialuetuottajayhteistyön osaksi seurakuntayhteistyötä. - Emäntäpalvelut on toteuttanut yhteistyössä OSAO:n Kempeleen yksikön kanssa vanhustenviikonjuhlan ja veteraanijuhlan tarjoilut. Yhteistyötä on tehty myös kyseisen oppilaitoksen kanssa juhlatilojen somistuksiin liittyvässä suunnittelussa ja toteutuksessa. - Emäntäpalvelut käyttävät säännöllisesti 5-7 lähialueen tuottajan raaka-aineita/luomutuotteita, Reilun kaupan tuotteita ja toteuttavat keittiötoiminnalle ympäristödiplomissa määriteltyjä kierrätystehtäviä. SEURAKUNNAN EMÄNTÄPALVELUT TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA myyjäiset / kpl lähialueen tuottajien määrä / kpl emäntäpalveluiden myyntituotot 2013 TP TP TA TTS TTS TALOUSARVIOPERUSTELUT Seurakunnan omat emäntäpalvelut ovat aloittaneet toimintansa Tätä ennen palvelu toteutettiin ostopalveluna. Vuodesta 2013 alkaen keittiötoimi on toiminut omana työalanaan, omalla kustannuspaikalla numero Tätä ennen keittiötoiminnasta toteutuneet tulot ja menot ovat olleet mukana seurakunnan eri työalojen omissa talousarvio- ja tilinpäätösluvuissa.

87 87

88 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 88 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN PÄÄLUOKITTAIN VUONNA 2014 Talousarvio+ muutos Toteutuma Poikkeama Käyttö% Pääluokan osuus kaikkien työmuotojen toimintakatteesta Yleishallinto: Tulot , , % Menot , ,69 99 % Toimintakate ,45-91, % 17 % Seurakunnallinen toiminta: Tulot , , % Menot , , % Toimintakate , ,56 99 % 57 % Hautaustoimi: Tulot , ,20 88 % Menot , ,62 91 % Toimintakate , ,42 92 % 5 % Kiinteistötoimi: Tulot , ,46 78 % Menot , ,26 98 % Toimintakate , ,80 99 % 21 % Käyttötalous yhteensä: Tulot , , % Menot , ,80 99 % Toimintakate , ,33 99 % Sitovuustaso kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvostoon nähden on kunkin pääluokkatason toimintakate.

89 TALOUSARVION TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN 89 Toimintatuotot TA kuluva 2014 TA muutokset 2014 TA muutosten jälkeen 2014 Toteuma 2014 Korvaukset -360,00-360, , ,25 840,6 Myyntituotot , , , ,42 78,1 Maksutuotot , , , ,72 92,0 Vuokratuotot , , , ,94 86,9 Metsätalouden tuotot Kolehdit, keräykset ja lahjoitusvarat , , , ,56 147,5 Tuet ja avustukset , , , ,92 322,7 Muut toimintatuotot , , ,88-347,12 76,9 Toimintatuotot (ulkoiset) , , , ,53 108,5 Toimintakulut Valmistevarastojen muutos Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut , , , ,91 102,9 Palkat ja palkkiot , , , ,46 103,2 Henkilösivukulut , , , ,10 102,8 Henkilökulujen oikaisuerät , ,65 0,0 Palvelujen ostot , , , ,40 92,7 Investointi 0,00 0,00 0,0 Vuokrakulut 8 200, , , ,05 262,6 Aineet ja tarvikkeet , , , ,88 87,7 Ostot tilikauden aikana , , , ,88 87,7 Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Annetut avustukset , , , ,06 106,8 Muut toimintakulut , , , ,46 108,1 Toimintakulut (ulkoiset) , , , ,80 99,2 Toimintakate 1 (ulkoinen) , , , ,33 98,7 Yli-ali T-% Toimintatuotot (sisäiset) Toimintakulut (sisäiset) Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) , , , ,33 98,7 Poistot ja arvonalentumiset , , , ,79 115,8 Laskennalliset erät Sisäiset korkokulut Sisäiset vyörytyserät Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) , , , ,54 99,9

90 VEROTULOT 90 Vuosi 2014: talousarvio verotulojen kertyminen tuloarvion alitus Kirkollisvero , ,77 Yhteisövero-osuus , ,06 Yhteensä , ,83 Verotulojen kehitys Kempeleen seurakunnassa: Kirkollisverot 3,6 % - 2,8 % 11,3 % -5,4 % Yhteisöverot 17,4 % - 28,1% 7,7 % 10,1 % Verotulot yhteensä 4,6 % - 4,9 % 11,1 % -4,5 % Tuloveroprosentti 1,45 1,45 1,45 1,45 Verotulojen kehitys kaikissa seurakunnissa yhteensä: Kirkollisverot 1,7 % 0,8 % 6,1 % -2,2 % Yhteisöverot 18,2 % - 26,2 % 6,8 % 10,3 % Verotulot yhteensä 3,7 % -2,8 % 6,2 % -0,9 % Kirkollisveron jako-osuus Kirkollisveron verovuoden 2014 tilitysten jako-osuus tarkistettiin joulukuussa 3,11 %:iin. Helmimarraskuulta tilityksissä käytettiin vuoden alussa arvioitua 3,18 %:n osuutta. Tarkistuksen johdosta seurakunnilta peritään joulukuun verotilityksen yhteydessä 19 miljoonaa euroa alkuvuonna liikaa tilitettyjä veroja. Verovuoden 2013 jako-osuus oli 3,25 %. Verot tilitetään veronsaajille kuukausittain osuutena kaikista koko maassa kertyneistä ennakonpidätyksistä. Näistä seurakunnille tilitettävä osuus vuonna 2014 on 3,11 %. Lopullinen verotulon määrä selviää vuosittain verotuksen valmistuttua lokakuun lopussa. Jokaisen kuukauden tilitys sisältää kuluvassa olevan vuoden lisäksi erilaisia jälkitilityksiä kuudelta edelliseltä vuodelta. Kirkollisveron tilityksissä vuonna 2015 käytettävä jako-osuus on helmikuun verotilityksestä alkaen 3,03 %. Yhteisöveron jako-osuus Suomen ev.lut. kirkon osuus yhteisöveron tuotosta määräytyy verontilityslain (532/1998) mukaisesti. Vuodeksi 2014 jako-osuutta on korotettu vastaamaan yhteisöveron verokannan alenemisesta johtuvaa verotuoton alemaa. Vuonna 2015 jako-osuus alenee, mutta tilityskäytäntö seurakunnille säilyy entisellään jako-osuus oli 2,30 % 2013 jako-osuus oli 2,35 % 2014 jako-osuus oli 2,81 % 2015 jako-osuus on 2,74 %

91 91 TALOUSARVION INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN Kustannusarvio Ed. vuosien käyttö TA kuluva2014 Toteuma 2014 Yli/ali Kustannusarviosta käytetty Kokkokankaan hautausmaahanke , , , , ,13 83,9 Kokkokankaan seurakuntakeskus ,00 äänen- ja kuvantoiston parantaminen siunauskappelikäyttöön liittyvät hankinnat Vanha kirkko ,00 Keskustan hautausmaa ,00 Keskustan seurakuntakeskus ,00 Pappila ,00 Leirikeskus Luurinmutka ,00 Irtaimistojen hankinnat ,00 Kokkokankaan srk-keskuksen pesulinjasto , , , , ,84 Investointiosan sitovuustaso kirkkovaltuustoon, kirkkoneuvostoon ja talousjohtajaan nähden on investointimäärärahavaraukset yhteensä eli

92 TALOUSARVION RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN 92 TA kuluva 2014 TA toteuma 2014 Yli-ali Tulorahoitus , , ,47 Vuosikate , , ,47 Investoinnit , , ,84 Investointimenot , , ,84 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta , , ,31 Lainakannan muutokset , ,45 Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,45 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,60 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,62 Lyhytaikaisten saamisten muutos , ,26 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos , ,24 Rahoitustoiminnan rahavirta , ,85 Rahoitustoiminnan nettorahavirta , ,46 Rahavarojen muutos , , ,46

93 93

94 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 94 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot , ,80 Korvaukset 3 026, ,38 Myyntituotot , ,38 Maksutuotot , ,39 Vuokratuotot , ,66 Kolehdit, keräykset ja lahjoitusvarat , ,80 Tuet ja avustukset , ,56 Muut toimintatuotot 1 152,88 348,63 Toimintakulut , ,59 Henkilöstökulut , ,39 Palkat ja palkkiot , ,77 Henkilösivukulut , ,51 Henkilökulujen oikaisuerät 3 337, ,89 Palvelujen osto , ,03 Vuokrakulut , ,35 Aineet ja tarvikkeet , ,32 Ostot tilikauden aikana , ,32 Annetut avustukset , ,59 Muut toimintakulut , ,91 TOIMINTAKATE , ,79 Verotulot , ,58 Kirkollisverotulot , ,44 Osuus yhteisöveron tuotoista , ,14 Verotuskulut , ,63 Keskusrahastomaksut , ,02 Rahoitustuotot ja -kulut 5 619, ,49 Korkotuotot 150, ,80 Muut rahoitustuotot ,14 525,00 Arvon muutokset sijoituksista 9,93-21,02 Korkokulut ,09-297,09 Muut rahoituskulut ,30-30,20 VUOSIKATE , ,63 Poistot ja arvonalentumiset , ,39 Suunnitelman mukaiset poistot , ,39 Erilliskirjanpitona hoidetut rahastot Tuotot 9 518, ,37 Kulut , ,13 Siirrot rahastosta/rahastoon ,68 836,76 TILIKAUDEN TULOS , ,24 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , Toimintatuottojen osuus toimintakuluista, % 5,75 5,93 Vuosikatteen osuus poistoista, % 64,44 179,92 Vuosikate, euroa/jäsen 12,26 30,04

95 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Tulorahoitus , ,63 Vuosikate , ,63 Investoinnit , ,72 Investointimenot , ,72 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta , ,09 Lainakannan muutokset ,45 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,45 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,67 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset ,62 0,00 Lyhytaikaisten saamisten muutos , ,76 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos , ,91 Rahoitustoiminnan rahavirta , ,67 Rahoitustoiminnan nettorahavirta , ,42 Rahavarojen muutos , , Investointien tulorahoitusprosentti % 15,37 30,65 Rahavarojen riittävyys. pv 11,00 29,00 Lainanhoitokate 36,30

96 96 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,78 Aineelliset hyödykkeet , ,15 Maa- ja vesialueet , ,41 Hautaustoimen aineelliset hyödykkeet , ,10 Rakennukset , ,70 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,10 Koneet ja kalusto , ,06 Muut aineelliset hyödykkeet , ,19 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,59 Sijoitukset 7 366, ,63 Osakkeet ja osuudet 7 366, ,63 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,99 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,85 Muut toimeksiantojen varat , ,14 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,75 Saamiset , ,13 Pitkäaikaiset saamiset 9 505, ,90 Siirtosaamiset 9 505, ,90 Lyhytaikaiset saamiset , ,23 Myyntisaamiset 4 887, ,50 Siirtosaamiset , ,73 Rahoitusarvopaperit , ,23 Osakkeet ja osuudet , ,23 Rahat ja pankkisaamiset , ,39 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,52 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,58 Peruspääoma , ,51 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä , ,83 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,24 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,99 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,85 Muut toimeksiantojen pääomat , ,14 VIERAS PÄÄOMA , ,95 Pitkäaikainen vieras pääoma ,45 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta ,45 Lyhytaikainen vieras pääoma , ,95 Ostovelat , ,64 Muut velat , ,67 Siirtovelat , ,64 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,52

97 Omavaraisuusaste, % 86,40 93,40 Rahoitusvarallisuus, euroa/jäsen -81,09-12,87 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 36,90 15,90 Lainakanta, euroa/jäsen 58,34 0,00

98 98

99 HAUTAINHOITORAHASTON TULOSLASKELMA Toimintatuotot 9 492, , ,02 Maksutuotot 9 492, , ,02 Toimintakulut 6 862, , ,28 Henkilöstömenot 4 810,22 381,26 931,99 Palvelujen ostot 476, , ,11 Aineet, tarvikkeet 1 576, , ,18 TOIMINTAKATE 2 630,10-842,71 149,26 Rahoitustuotot 25,58 5,95 150,00 Korkotuotot 25,58 5,95 150,00 VUOSIKATE 2 655,68-836,76 0,74 TILIKAUDEN TULOS 2 655,68-836,76 0,74 Uusia viiden vuoden pitkäaikaissopimuksia tehtiin 12 kpl (5 kpl vuonna 2013). Pitkäaikaissopimuksia on yhteensä 33 kpl (29 kpl vuonna 2013) ja kesähoitosopimuksia 34 kpl (34 kpl vuonna 2013). HAUTAINHOITORAHASTON TASE VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT , , ,59 Siirtosaamiset 5 775,45 Rahat ja pankkisaamiset , , ,14 VASTAAVAA , , ,59 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 2 195,99 459,69 377,07 Edellisten tilikausien yli/alijäämä -459,69 377,07 376,33 Tilikauden ali-/ylijäämä 2 655,68-836,76 0,74 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut siirtovelat 19,50 2,50 VIERAS PÄÄOMA , , ,02 Pitkäaikaiset sopimusosuudet 7 664, , ,60 Lyhytaikaiset sopimusosuudet 4 327, , ,42 Muut velat 6 635, ,73 VASTATTAVAA , , ,59

100 HAUTAINHOITORAHASTON RAHOITUSLASKELMA Tulorahoitus 2 655,68-836,76 Vuosikate 2 655,68-836,76 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta 2 655,68-836,76 Muut maksuvalmiuden muutokset 6 157, ,76 Lyhytaikaisten saamisten muutos 0, ,45 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos 6 157, ,31 Rahoitustoiminnan rahavirta 6 157, ,76 Rahoitustoiminnan nettorahavirta 8 812, ,00 Rahavarojen muutos 8 812, ,00 HAUTAINHOITORAHASTON TALOUSARVION TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN Toimintatuotot TA kuluva 2014 TA muutokset 2014 TA muutosten jälkeen 2014 Toteuma 2014 Maksutuotot , , ,96 692,96 107,9 Toimintatuotot (ulkoiset) , , ,96 692,96 107,9 Toimintakulut Henkilöstökulut 4 810, ,22 0,0 Palkat ja palkkiot 3 652, ,41 0,0 Henkilösivukulut 1 157, ,81 0,0 Palvelujen ostot 7 420, ,00 476, ,90 6,4 Aineet ja tarvikkeet 1 380, , ,54-196,54 114,2 Ostot tilikauden aikana 1 380, , ,54-196,54 114,2 Toimintakulut (ulkoiset) 8 800, , , ,14 78,0 Toimintakate 1 (ulkoinen) 0,00 0, , ,10 0,0 Toimintakate 2 (ulkoinen ja sisäinen) 0,00 0, , ,10 0,0 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) 0,00 0, , ,10 0, : 153 hautaa = 44,86 /hauta (yhden haudan keskimääräiset hoitokulut vuonna 2014). Vuonna 2013 vastaavat hoitokulut olivat 70,49 /hauta. Seurakunnan jäljellä oleva haudanhoitovastuu on 44,86 * 74 haudanhoitovuotta = 3 319,64 Hautainhoitorahaston varat ovat ,89 ja hautainhoitorahaston ylikate on ,25. Yli-ali T-%

101 101

102 102 KIRKKONEUVOSTON ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ SEKÄ TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI Seurakunnan tilikauden tulos on ,26 euroa alijäämäinen. Taseessa on edellisten tilikausien ylijäämää ,07 euroa. Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että tilikauden alijäämäksi kirjataan ,26 euroa, joka siirretään taseen omaan pääomaan, edellisten tilikausien ylijäämä-/alijäämätilille. Kirkkoneuvosto toteaa, että rahavarojen riittävyys päivinä on ollut 11 pv. Rahavarojen riittävyyteen on vaikuttanut erityisesti Kokkokankaan hautausmaahankkeen 1. vaiheen toteutus vuosien 2013 ja 2014 aikana. Kirkkoneuvosto toteaa myös, että vuodelle 2015 laaditussa talousarviossa on seurakunnan taloudellinen tilanne otettu jo huomioon. Kirkkoneuvosto toteaa, että verotulojen kertymistä suhteessa kulurakenteeseen seurataan ja edellyttää että kaikki seurakunnan työalat käyvät läpi omaa kulurakennettaan löytääkseen työalaan liittyviä säästötoimenpiteitä sekä kuluvalle talousarviokaudelle 2015 että seuraaville kahdelle suunnitelmakaudelle (KJ 15:6.) Hautainhoitorahaston tulos on 2 655,68 euroa ylijäämäinen. Hautainhoitorahaston taseessa on edellisten tilikausien alijäämää 459,69 euroa. Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että tilikauden ylijäämäksi kirjataan 2 655,68 euroa, joka siirretään taseen omaan pääomaan edellisten tilikausien ylijäämä-/alijäämätilille. Tämän tilikauden tulossiirron jälkeen edellisten tilikausien ylijäämä-/alijäämätili osoittaa ylijäämää 2 195,99

103 103 Tuloslaskelm a Toimintatuotot , ,80 Korvaukset 3 026, ,38 Myyntituotot , ,38 Maksutuotot , ,39 Vuokratuotot , ,66 Kolehdit, keräykset ja lahjoitusvarat , ,80 Tuet ja avustukset , ,56 Muut toimintatuotot 1 152,88 348,63 Toimintakulut , ,59 Henkilöstökulut , ,39 Palkat ja palkkiot , ,77 Henkilösivukulut , ,51 Henkilökulujen oikaisuerät 3 337, ,89 Palvelujen osto , ,03 Vuokrakulut , ,35 Aineet ja tarvikkeet , ,32 Ostot tilikauden aikana , ,32 Annetut avustukset , ,59 Muut toimintakulut , ,91 TOIMINTAKATE , ,79 Verotulot , ,58 Kirkollisverotulot , ,44 Osuus yhteisöveron tuotoista , ,14 Verotuskulut , ,63 Keskusrahastomaksut , ,02 Rahoitustuotot ja -kulut 5 619, ,49 Korkotuotot 150, ,80 Muut rahoitustuotot ,14 525,00 Arvon muutokset sijoituksista 9,93-21,02 Korkokulut ,09-297,09 Muut rahoituskulut ,30-30,20 VUOSIKATE , ,63 Poistot ja arvonalentumiset , ,39 Suunnitelman mukaiset poistot , ,39 Erilliskirjanpitona hoidetut rahastot Tuotot 9 518, ,37 Kulut , ,13 Siirrot rahastosta/rahastoon ,68 836,76 TILIKAUDEN TULOS , ,24 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,24

104 Rahoituslaskelma Tulorahoitus , ,63 Vuosikate , ,63 Investoinnit , ,72 Investointimenot , ,72 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta , ,09 Lainakannan muutokset ,45 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,45 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,67 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset ,62 0,00 Lyhytaikaisten saamisten muutos , ,76 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos , ,91 Rahoitustoiminnan rahavirta , ,67 Rahoitustoiminnan nettorahavirta , ,42 Rahavarojen muutos , ,42

105 Taselaskelm a VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,78 Aineelliset hyödykkeet , ,15 Maa- ja vesialueet , ,41 Hautaustoimen aineelliset hyödykkeet , ,10 Rakennukset , ,70 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,10 Koneet ja kalusto , ,06 Muut aineelliset hyödykkeet , ,19 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,59 Sijoitukset 7 366, ,63 Osakkeet ja osuudet 7 366, ,63 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,99 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,85 Muut toimeksiantojen varat , ,14 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,75 Saamiset , ,13 Pitkäaikaiset saamiset 9 505, ,90 Siirtosaamiset 9 505, ,90 Lyhytaikaiset saamiset , ,23 Myytisaamiset 4 887, ,50 Siirtosaamiset , ,73 Rahoitusarvopaperit , ,23 Osakkeet ja osuudet , ,23 Rahat ja pankkisaamiset , ,39 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,52 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,58 Peruspääoma , ,51 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä , ,83 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,24 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,99 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,85 Muut toimeksiantojen pääomat , ,14 VIERAS PÄÄOMA , ,95 Pitkäaikainen vieras pääoma ,45 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta ,45 Lyhytaikainen vieras pääoma , ,95 Ostovelat , ,64 Muut velat , ,67 Siirtovelat , ,64 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,52

106 106

107 TILINPÄÄTÖKSEN 2014 LIITETIEDOT 107 A. Tilinpäätöksen laatimista koskevat tiedot 1. Verotuloiksi on kirjattu seurakunnalle tilitetyt verotulot. Verotulot kirjataan kirkkohallituksen ohjeiden mukaisesti tilitysten suoritusajankohdan mukaan kassaperusteisesti. 2. Tulot ja menot on tilinpäätöksessä jaksotettu ja kirjattu suoriteperusteella tilikauden tuotoiksi ja kuluiksi eräitä vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. 3. Tilinpäätöshetkellä maksamatta olevat vuosilomapalkat ja lomarahat sekä niiden henkilösivukulut on kirjattu kuluiksi ja siirtovelaksi. Lomapalkkajaksotuksen siirtovelka on tilinpäätöksessä yhteensä , Leirikeskus Luurinmutkan liittymämaksut on kirjattu kirjanpitoon seuraavasti: Oulun Seudun Sähkö (sähköliittymä , osittain siirto- ja palautuskelpoinen): liittymäsopimuksen päätyttyä liittymämaksun palautettava osuus 5 551euroa kirjattu taseeseen tilille 1550 Muut pitkäaikaiset saamiset ja loppuosuus euroa taseeseen tilille 1035 Aineelliset hyödykkeet ja liittymismaksut. Utajärven kunnallinen vesihuoltolaitos (vesijohto: liittymämaksu 900 ja lisäliittymämaksu 3 054,90, liittymät kokonaan siirto- ja palautuskelpoisia): kirjattu taseeseen tilille 1550 Muut pitkäaikaiset saamiset B. Tuloslaskelman liitetiedot 1. Vakinaisen henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa 38. Tarkemmat henkilöstötiedot sisältyvät toimintakertomuksen Henkilökunta-osaan. 2. Tilikauden henkilöstökulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,77 Eläkekulut , ,68 Muut henkilösivukulut , ,83 Henkilöstökorvaukset 3 337, ,89 Aktivoidut palkat, eläke ja henkilösivukulut 0,00 0,00 Yhteensä , ,39 Matka-, majoitus- ja ravitsemiskulut , ,54 Koulutuskulut ja koulutusmatka, majoitus- ja ravitsemiskulut , ,62 Työterveyshuolto , ,54 Työssä jaksaminen (työnohjauspalvelut + liikunta- ja kulttuurisetelit) 7 005, ,81 Yhteensä , ,51 3. Seurakunnan vakuutukset on otettu Pohjola Yhtiöstä ja seurakunnan vakuutusmeklarina toimii Vakuutusvälitys Arktia Oy. Seurakunnalla on seuraavat vakuutukset: Henkilövakuutukset: - lakisääteinen tapaturmavakuutus - ryhmätapaturmavakuutus Omaisuus- ja toimintavakuutukset: - vanha kirkko ja kellotapuli, kirkkovakuutus - julkisyhteisövakuutus, julkisyhteisön omaisuusriskiturva - mittaturva, Kokkokankaan hautausmaa - julkisyhteisövakuutus, julkisyhteisön hallinnonvastuuturva

108 Ajoneuvovakuutukset: - liikennevakuutus, peräkärry Kirkkovaltuusto on hyväksynyt poistosuunnitelman, jonka mukaan poistot on laskettu. Poistomenetelmänä on tasapoisto kaikista käyttöomaisuushyödykkeistä, lukuun ottamatta koneita ja kalustoja, joista tehdään menojäännöspoisto. Rakennusten poistoajat: kirkot 80 v, seurakuntatalot/peruskorjaukset 50 v, majoitusrakennukset 30 v, leirikeskukset/peruskorjaukset 20 v, huoltorakennus/traktoritalli sekä vanha pappila/peruskorjaukset 30 v, maarakenteet 15 v, urut 30 v, muut kiinteät rakenteet ja laitteet 20 v, sekä muut koneet ja kalusto 25 % menojäännöksestä. C. Taseen liitetiedot Pysyvien vastaavien erittely Arvo Lisäys Siirtokirjaus Myynti Poisto/myynti Invest.tuki Arvonkor. Vuoden poistot Arvo Maa- ja vesialueet ,41 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,41 Hautaustoimen aineelliset hyödykkeet ,10 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,50 Rakennukset ,70 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,32 Kiinteät rakenteet ja laitteet ,10 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,69 Koneet ja kalusto ,06 0, ,47 0,00 0,00 0,00 0, , ,13 Muut aineelliset hyödykkeet ,19 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,19 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , ,47 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,96 Osakkeet ja osuudet 7 366,63 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,63 Yhteensä , ,84 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,83 Rahoitusarvopaperit: Hankintameno Markkina-arvo Arvon muutos % Nordea Korko A Kasvu 7 002, ,34-113,54-1,6 Nordea Korkotuotto A Kasvu , , ,55 26,8 yhteensä , , ,01 25,2 Seurakunnalla on lisäksi kpl Oulu ICT osakkeita. Oma pääoma: Peruspääoma ,51 Edellisten tilikausien ylijäämä ,07 Tilikauden ali-/ylijäämä ,26 Oma pääoma ,32 D. Vastuusitoumukset Keva on laskenut yksilöllisellä menetelmällä kirkon eläkelain mukaisen eläkevastuun Tämän laskelman perusteella kirkon eläkevastuu on euroa. Eläkerahaston suuruus on euroa, joten koko kirkon eläkevastuuvajaus on euroa. Eläkkeiden maksamisesta vastaa Kirkon keskusrahasto. Tarvitsemansa varat Kirkon keskusrahasto saa seurakunnilta. Tilinpäätöksen liitetietoihin seurakuntien ja seurakuntayhtymien tulee laskea laskennallinen osuutensa eläkevastuuvajauksesta. Koko kirkon palkkasumma vuonna 2014 oli euroa. Oman seurakunnan laskennallinen osuus eläkevastuusta saadaan suhteuttamalla seurakunnan palkkasumma vuodelta 2014 koko kirkon palkkasummaan ja laskemalla sen mukainen osuus eläkevastuuvajauksesta. Seurakuntamme laskennallinen osuus kirkon yhteisestä eläkevastuuvajauksesta on euroa.

109 109 E. Muut seurakuntatyön yhteistyösopimukset 1. Seurakunnalla on kehitysvammaistyön yhteistoimintasopimus Oulun ev. lut. seurakuntayhtymän kanssa. 2. Oulun IT-alueyhteistyösopimus (Kn 6. / ) 3. Seurakunta on mukana rovastikunnallisessa Jaaman ystävyysseurakuntatyössä. 4. Seurakunnalla on 6 nimikkosopimusta lähetysjärjestöjen kanssa. 5. Partiolippukunta Samposet ry:n taustayhteistyösopimus 6. Yhteistoiminta- ja kustannustenjakosopimus tunnuksettoman hauta-alueen käyttöoikeudesta Oulun ev. lut. seurakuntayhtymän kanssa allekirjoitettu Sopimus hankintayhteistyöstä (raamisopimus) Kirkon keskusrahasto/kirkkohallitus, KL-kuntahankinnat Oy ja Kempeleen seurakunta

110 110

111 111

112 KIRKON PALVELUKESKUS KYRKANS SERVICECENTRAL 112 Tositelajit Kassa- ja muistiotositteet AB K1 PK SA SE SK SR SZ TO ZA ZM Automaattikirjaus Kirjanpitoliittymä Palvelukassat Kipan muistiotosite / pääkirjatilitosite Sisäiset erät (vyörytys) Seurakunnan muistiotosite / pääkirjatilitosite Sijoituskirjanpidon muistiotosite Peruutustosite / muistio Tiliote Tilin avaussaldo M2 Kirjanpitoliittymä Myyntilaskut DA Asiakastosite DG Asiakkaat hyvitys DR Asiakkaat lasku DV Viivästyskorkolasku DZ Asiakkaat maksukirjaus M1 Liittymälaskut (Prime ja Status) M3 Liittymälaskut (Haahtela) RV Laskun siirto Ostolaskut KA KG KR KZ TM Toimittajatosite Toimittajat hyvitys Toimittajat lasku Toimittajat maksu Matkalaskut ostoreskontra Käyttöomaisuus AA AI AM AZ AF Käyttöomaisuus kirjaus Investointituet käyttöomaisuus Käyttöomaisuuden myynti Purku käyttöomaisuuteen Poistokirjaukset Palkat PA PV Palkat Lomapalkkavaraus Kirjanpidon atk-tulosteet ja säilytystapa 2014 Kirjanpidon tositteiden säilytys tapahtuu Kirkon Palvelukeskuksen toimesta.