Kohti asiakasystävällisempiä ja kustannustehokkaampia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja esimerkkinä paljon palveluja käyttävät asiakkaat

Transkriptio

1 Kohti asiakasystävällisempiä ja kustannustehokkaampia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja esimerkkinä paljon palveluja käyttävät asiakkaat Toni Ruohonen, Jyväskylän yliopisto

2 Tausta Suomessa on käynnissä mittava sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jolla tähdätään kokonaan uudenlaisen palvelurakenteen luomiseen Tavoitteena on turvata tasavertaiset, laadukkaat sekä toimivat hyvinvointipalvelut tuleviksi vuosikymmeniksi koko maassa Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen kustannustehokkaasti edellyttää peruspalvelujen vahvistamista sekä palvelu- ja hoitoketjujen saumatonta toimintaa Uudistuksen edellytyksenä on sekä tiedon että palveluketjujen integraatio Toisin sanoen, että asiakas- ja potilastieto liikkuu eri tuottajien välillä ja maakunta järjestää hoito- ja palvelukokonaisuudet siten, että eri palveluilla ja palvelutuottajilla on sujuva yhteys muihin palveluihin Pohdittaessa potentiaalisinta kohderyhmää integraation kannalta, suurimpien hyötyjien joukossa eivät välttämättä ole henkilöt, joiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve on vähäistä tai palvelujen käyttö on hyvin keskittynyttä (vain yksi palveluntarve) Sen sijaan henkilöille, joilla palvelujen käyttö on runsasta ja palvelun tarve moninaista, integraatio voi tuoda merkittäviäkin hyötyjä

3 Tausta Oulussa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin suuren osan kustannuksista keskittyvän pienelle osalle väestöstä: tutkimuksen tuloksissa todetaan, että 10 prosenttia väestöstä kerrytti 81 prosenttia kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista vuoden 2013 aikana (Leskelä ym. 2013) Suurimpien hyötyjen aikaansaamiseksi, erityisesti palvelujen tuottamisen ja toiminnan organisoinnin näkökulmasta, tärkeää olisikin keskittyä juuri tähän käyttäjäryhmään Tällä hetkellä, tietojen ollessa hyvin hajallaan, kenelläkään ei ole kokonaisvaltaista kuvaa eikä vastuuta näistä asiakkaista Tämä voi helposti johtaa tilanteeseen, jolloin esimerkiksi ennaltaehkäiseviä palveluja ei pystytä oikea-aikaisesti tai tarvittavissa määrin kohdentamaan niistä eniten hyötyville, vaan asiakas saattaa joutua raskaimpien palvelumuotojen käyttäjäksi Organisoimalla tämän käyttäjäryhmän hoitotoiminta mahdollisimman hyvin, voidaan olemassa olevat hoitoresurssit hyödyntää entistä tehokkaammin sekä palveluntarjonta kohdentaa oikein ja tällä tavoin mahdollistaa palvelun tuottaminen yhdenvertaisesti ja laadukkaasti vuosiksi eteenpäin

4 Tavoite Vaikka runsaasti terveydenhuollon palveluja käyttäviä on viime vuosina tarkasteltu melko paljon, niin tutkimuksia siitä miten tämän joukon hoitotoimintaa voitaisiin paremmin organisoida ja minkälaisia vaikutuksia sillä saataisiin aikaan, ei juuri löydy Tämän hankkeen tavoitteena oli selvitettää minkälaisia palvelutarpeita paljon palveluja käyttävillä asiakkailla on miten heidän hoitotoimintaansa voitaisiin organisoida tehokkaammin ja paremmin minkälaisia vaikutuksia muutoksilla olisi mahdollista saada aikaan. Menetelminä käytettiin monipuolisesti data-analytiikkaa sekä lisäksi työpajatyöskentelyä asiantuntijoiden kanssa, jossa tulkittiin data-analyysien avulla esille saatuja tuloksia Kehityskohteiden arvioinnissa hyödynnettiin laskennallista simulointia

5 Hankekonsortio Hankkeen toteutti Jyväskylän yliopiston Agora Centerin monitieteinen tutkimusryhmä Hankkeessa olivat mukana Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Jyväskylän sosiaali- ja terveyspalvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Kansaneläkelaitos (Kela) Edellä mainittujen tahojen edustajista muodostettiin hankkeen ohjausryhmä ja he osallistuivat hankkeessa tehtäviin linjauksiin

6 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun sote) sekä Keski- Suomen Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen (JYTE) kunnat Tarkasteluvuodet:

7 Väestöpohja Keski-Suomen alueelta (JYTE-kunnat): Kunta Väestö (ka ) Hankasalmi km Etäisyys keskussairaalaan Jyväskylä (28 km, Korpilahti) Muurame km Uurainen km Kuva: (muokattu)

8 Etäisyys Kainuun keskussairaalaan Väestöpohja Kainuun alueelta (Kainuun sote): km 106 km 70 km 43 km 103 km 42 km Kunta Hyrynsalmi Väestö (ka ) Kajaani Kuhmo Paltamo Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Kuva: (muokattu)

9 Käytetty aineisto Aineisto koostui: Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon tapahtumatiedoista Kelan tiedoista (sairausvakuutuslain mukaiset korvaukset ja osan tulonsiirroista) Sosiaalipalveluista kerätystä tiedosta Ympärivuorokautiset palvelut Kotihoito Toimeentulotuki Lastensuojelun palvelut Perheneuvonta Muut toimintakykyä ja itsenäisyyttä tukevat palvelut eri asiakasryhmille

10 Aineiston luokittelu Alueiden välisen vertailtavuuden kannalta tärkeässä asemassa oli aineiston luokittelu Molempien alueiden data pyrittiin aluksi luokittelemaan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan (THL:n luokittelu sosiaali- ja terveydenhuollon laissa määrätyistä tehtävistä) (Laaksonen, M., Aaltonen, A., Hyppönen, K., Huovila, M. & Peksiev, T. 2015) Aineistoa läpikäytäessä huomattiin, että tämä luokittelu on liian yksityiskohtainen suhteessa siihen, miten tietoa tallennetaan Kainuun ja Keski-Suomen sote-palveluissa. Lisäksi erot datan sisällöissä Kainuun soten ja Keski-Suomen JYTEn välillä vaikuttivat niin, että asioita oli luokiteltu hieman eri perusteilla eri alueilla Lähdeaineiston ja datan tarkastelun jälkeen päädyttiin käyttämään karkeamman tason luokitusta, jonka etuna oli se, että palveluita pystyttiin luokittelemaan vertailukelpoisesti kummankin alueen osalta Luokittelussa käytettiin mahdollisuuksien mukaan yhtenäisiä ilmaisuja THL:n luokituksen kanssa Lisäksi palvelujen luokituksessa on käytetty Sosiaalipalvelujen luokituksen soveltamisopasta (Laaksonen, M., Kärki, J. & Lehmuskoski, A. 2011). Luokittelun pohjana on Sosiaalihuoltolaki (710/1982, 1301/2014) ja Terveydenhuoltolaki (1362/2010)

11 Aineiston luokittelu Aineiston luokittelun pohjana käytetään jakoa perusterveydenhuoltoon, erikoissairaanhoitoon ja sosiaalihuoltoon Vaikka horisontaalinen ja vertikaalinen sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio on etenemässä, ovat palvelut edelleen pääosin järjestetty näiden lohkojen mukaan Työterveyshuolto luokiteltiin erikseen, sillä vaikka se pääosin on perusterveydenhuollon tasoista toimintaa, sen rahoitus on erilainen perustuen työtulorahoitusvakuutukseen, joka kustannetaan työnantajien ja työntekijöiden maksuista Myös Kelan palvelut luokiteltiin omaan luokkaansa

12 Aineiston luokittelu

13 Aineiston kokoaminen, tietojärjestelmät ja ongelmat Aineiston keräämisen suurimmaksi haasteeksi nousi kunnissa käytössä olevat erilaiset tietojärjestelmät ja toimintakäytänteet Eri tietokokonaisuudet ovat eri henkilöiden hallinnoimia ja käyttäjillä ei ole välttämättä pääsyä tarvittavaan tietoon, tai mahdollisuutta saada sitä ulos järjestelmästä Tiedoista osa on saatavilla ainoastaan tietojärjestelmätoimittajien kautta ja usein maksullisesti Joissain kunnissa henkilöstön käytössä olevassa järjestelmässä on poimintaa rajoittavia tekijöitä (esim. järjestelmä antaa poimia kerrallaan vain riviä) Sosiaalipalveluiden osalta tiedot voivat olla myös usean henkilön takana Lisäksi voitiin tarvita myös laskutustietoja sekä atk-vastuuhenkilön apua poimintoihin, jolloin kuntakohtainen työmäärä kasvaa ja henkilötunnustasoinen tieto on vaikeasti saatavilla Myös tilastointiohjelma saattaa olla sellainen, että tilastotiedoissa ei näy henkilötunnusta. Vain yhden henkilön tiedot on mahdollista hakea henkilötunnuksen kera kerrallaan, mikä tekee ison datamäärän hakemisesta mahdotonta Kaikkia olennaisia tietoja ei välttämättä kirjata järjestelmiin, vaan niitä tallennetaan omiin taulukoihin tai manuaaliseen arkistoon Datan hyödyntämisen näkökulmasta manuaalisen tiedon kerääminen on merkittävä hidaste

14 Toteutus Tutkimusaineistoon muodostettiin yksilöllinen merkkijono, joka toimi yksilön tunnistetietona Kerätty aineisto yhdistettiin ja luotiin yksi asiakastunnisteperusteinen tietokanta, jossa jokaiseen asiakkaaseen on liitetty kaikki tapahtumatiedot Tämän tietokannan pohjalta identifioitiin paljon palveluja käyttävät asiakkaat Tarkempaan tarkasteluun otettiin edellisessä vaiheessa identifioitu asiakasjoukko Tälle ryhmälle tehtiin diagnoosipohjainen tarkastelu ja katsottiin minkälaisia palveluja he käyttävät Tavoitteena oli identifioida merkittävimmät asiakasryhmät ja diagnoosit, muodostaen näistä erilliset tarkasteluryhmät, joiden toiminnan organisointia voitiin lähteä seuraavissa vaiheissa syvällisemmin analysoimaan Tarkastelu tehtiin molemmille alueille, jotta saatiin ymmärrys siitä, kuinka paljon palvelujen käyttö alueiden välillä eroaa. Tarkastelussa tunnistettiin toteutuneiden palveluprosessien vahvuudet ja heikkoudet sekä identifioitiin mahdollisia kehittämiskohteita.

15 Data-analyysimenetelmien lisäksi tutkimuksessa tehtiin kartoitusta eri tahojen hyvistä käytänteistä Jatkoanalysointia varten potentiaalisimpia kehityskohteita kokonaisuuden kannalta työstettiin tiiviissä yhteistyössä Keski-Suomen ja Kainuun henkilöstön kanssa työpaja-työskentelyllä Viereisessä kuvassa on kuvattu erilaisia käytänteitä, joilla on pyritty kehittämään sosiaali- ja terveyspalveluita erilaisissa ympäristöissä Toteutus

16 Alustavien analyysien tuloksia käytiin läpi asiantuntijatyöpajassa, jonka tuloksena saatiin useita ideoita simulointimallien suunnittelun pohjaksi (viereinen kuva) Simulointimallien suunnittelua varten data-analyyseja vietiin tarkemmalle tasolle ja tarkasteltiin eri simulointiideoiden toteutettavuutta Mallinnetuista prosesseista muodostettiin laskennalliset simulointimallit, joiden avulla arvioitiin eri kehittämisvaihtoehtojen vaikutuksia Toteutus

17 Paljon palveluita tarvitsevat tarkasteltava asiakasjoukko Tarkasteluun otettiin 10 prosenttia väestöstä, joiden palvelukäytös-tä kertyi eniten kustannuksia (terveydenhuolto + sosiaalipalvelut + Kela) 2013 tilanne: Oulun tutkimus (Leskelä ym. 2016): 73 % JYTE: 68 % Kainuun sote: 62 % JYTE (n = 15207) 60 % kuului kalleimpaan 10 prosenttiin myös vuonna 2014 Kainuun sote (n = 7451) 53 % kuului kalleimpaan 10 prosenttiin myös vuonna 2014 Nämä henkilöt mukana seuraavassa tarkastelussa

18 Kahden vuoden aikana paljon palveluita tarvitsevat Kustannukset kahdelta vuodelta tällä ryhmällä: JYTE: 520 miljoonaa euroa Vuosien kokonaiskustannuksista tämä on 49 prosenttia Kainuun sote: 231 miljoonaa euroa Vuosien kokonaiskustannuksista tämä on 39 prosenttia

19 Kahden vuoden aikana paljon palveluita tarvitsevat: Kustannusten jakautuminen 100% 0,24% 0,22% 90% 80% 41,87% 34,33% 70% 60% 50% 40% 30% 9,50% 23,18% 7,11% 28,12% 20% 10% 25,21% 30,22% 0% JYTE Kainuun sote ESH KELA PTH SOS TYÖTERVEYSHUOLTO

20 Kahden vuoden aikana paljon palveluita tarvitsevat: Kustannusten jakautuminen palveluittain JYTE:n ja Kainuun sote:n alueella ESH & PTH PÄIVYSTYS ESH AVOSAIRAANHOITO ESH LAITOSHOITO KELA ELÄKKEENSAAJAN ASUMISTUKI KELA ERITYISHOITORAHA KELA KUNTOUTUS KELA KUNTOUTUSRAHA KELA LÄÄKEKORVAUS KELA SAIRAUSPÄIVÄRAHA KELA SV MATKAKORVAUS KELA TYÖKYVYTTÖMYYS- JA VARHAISELÄKE KELA VAMMAISTUKI/ELÄKKEENSAAJAN HOITOTUKI KELA YKSITYINEN LÄÄKÄRI KELA YKSITYINEN TUTKIMUS JA HOITO PTH AVOTERVEYDENHUOLTO PTH LAITOSHOITO PTH SUUN TERVEYDENHUOLTO SOS KOTIHOITO SOS LASTENSUOJELUN PALVELUT JA PERHENEUVONTA SOS MUUT SOSIAALIPALVELUT SOS TOIMEENTULOTUKI SOS YMPÄRIVUOROKAUTISET PALVELUT TYÖTERVEYSHUOLTO 0% 5% 10% 15% 20% 25% Kainuun sote JYTE

21 Kahden vuoden aikana paljon palveluita tarvitsevat: Palveluketjujen järjestäjätahoyhdistelmät 70% 60% 50% 40% 30% 2013 JYTE 2013 KAINUUN SOTE 2014 JYTE 2014 KAINUUN SOTE 20% 10% 0%

22 Kahden vuoden aikana paljon palveluita Koska sosiaalipalveluiden aineisto kerättiin pääosin vuositason tietoina, simulointimallit rakennettiin terveyspalvelulähtöisesti Analyysien ja työpajan tuloksena tunnistettiin neljä merkittävää toiminnallista muutosta, joita lähdettiin tarkemmin simuloimaan 1. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen saumaton yhteistyö 2. Eri erikoisalat ylittävä yhteistyö 3. Tarpeettomien päivystyskäyntien eliminointi 4. Kuljetusjärjestelyt Malliin määritettiin Saapuminen joko kuljetuksella tai ilman Asiointi sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluissa (päivystys, avopalvelut, laitos) Erikoissairaanhoidon konsultaatiomahdollisuus perusterveydenhuollon käynnin yhteydessä tai eri erikoisalan käynnin yhteydessä Siirtyminen takaisin kotiin joko kuljetuksella tai ilman tarvitsevat: simulointi

23 Kahden vuoden aikana paljon palveluita tarvitsevat: simulointimääritteet JYTE Lähtötilanne Palvelutapahtumia tarkasteluajanjaksolla Lähtötilanteen kokonaiskustannukset noin 162 miljoonaa euroa Simulointimääritteet Perusterveydenhuollon avokäyntiä seuraavana tapahtumana on melko nopeasti erikoissairaanhoidon käynti 13,9 %:ssa tapauksista ESH-käynti korvattu PTH-käynnin yhteydessä tehtävällä ESHkonsultaatiolla Erikoissairaanhoidon avokäyntiä seuraa melko nopeasti uusi erikoissairaanhoidon avokäynti (eri erikoisala) 17,4 %:ssa tapauksista Käynti toteutettavissa yhdellä kertaa eri erikoisalojen yhteistyönä Tutkimusten mukaan % päivystyskäynneistä ei vaadi akuuttihoitoa tai edes lääketieteellistä hoitoa Kuljetuksia mahdollisuus eliminoida tai yhdistellä % 2,27% 0,04% 29,86% 58,41% 3,87% 3,92% 1,63% PTH Avoterveydenhuolto PTH Laitoshoito PTH Päivystys PTH Suun terveydenhuolto ESH Avosairaanhoito ESH Laitoshoito ESH Päivystys

24 Kahden vuoden aikana paljon palveluita tarvitsevat: simulointimääritteet Kainuun sote Lähtötilanne Palvelutapahtumia tarkasteluajanjaksolla Lähtötilanteen kokonaiskustannukset noin 73 miljoonaa euroa Simulointimääritteet Perusterveydenhuollon avokäyntiä seuraavana tapahtumana on melko nopeasti erikoissairaanhoidon käynti 16,7 %:ssa tapauksista ESH-käynti korvattu PTH-käynnin yhteydessä tehtävällä ESHkonsultaatiolla Erikoissairaanhoidon avokäyntiä seuraa melko nopeasti uusi erikoissairaanhoidon avokäynti (eri erikoisala) 5,6 %:ssa tapauksista Käynti toteutettavissa yhdellä kertaa eri erikoisalojen yhteistyönä Tutkimusten mukaan % päivystyskäynneistä ei vaadi akuuttihoitoa tai edes lääketieteellistä hoitoa Kuljetuksia mahdollisuus eliminoida tai yhdistellä % 3,25% 2,25% 5,73% 0,80% 44,30% ESH Avosairaanhoito ESH Päivystys PTH Avoterveydenhuolto PTH Päivystys 35,30% 4,25% 4,12% ESH Laitoshoito PTH Avoterveydenhuolto PTH Laitoshoito PTH Suun terveydenhuolto

25 Simulointi tulokset JYTE-alueella säästöpotentiaali miljoonaa euroa (6-8 %) Kainuun soten alueella säästöpotentiaali 5-6,5 miljoonaa euroa (7-9 %) Väestöpohja tarkastelualueilla yhteensä noin Skaalattaessa tulokset kansalliselle tasolle ja koko Suomen väestöpohjaan säästöpotentiaali olisi noin 500 miljoonaa euroa

26 Yhteenveto ja pohdinta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksessa on tärkeää ymmärtää asiakkaan monimuotoiset palvelutarpeet ja palvelujen käyttö ja löytää ratkaisut, joilla pystytään tarjoamaan jokaiselle asiakkaalle oikea-aikainen palvelu asuinpaikasta riippumatta Monimuotoinen hoito- ja palveluketjujen kirjo tuo esille sen, että uudistusten suunnittelussa pitää huomioida useita toimijoita, mutta myös eri palveluihin liittyvät lainsäädännöt Useampia toisiinsa liittyviä muutoksia tavoiteltaessa tarvitaan mahdollisimman tarkkoja ennusteita: hoitoprosesseja ja asiakkaan palvelutarvetta pitää tarkastella kokonaisuuksina Käytännön tasolla toteutuakseen eri ammattiryhmien ja professioiden tulee työskennellä tiiviissä yhteistyössä Asiakas tarvitsee kokonaisvaltaisen hoitosuunnitelman, joka huomioi eri hoitotarpeet samanaikaisesti

27 Yhteenveto ja pohdinta Hallituksen linjaama sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio edellyttää myös tiedon integraatiota Toisin sanoen asiakas- ja potilastiedon on liikuttava eri tuottajien välillä kansallisten rekistereiden ja täysin yhteen toimivien tietojärjestelmien kautta (STM 2014a) Tätä tutkimusta tehdessä havaittiin, että haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteen saattamisessa ja tiedon liikkumisessa yksiköstä toiseen ovat vielä suuria Sitran ja Sosiaali- ja terveysministeriön ohjaama palvelupakettien kehitystyö (Sitra 2016) on hyvä esimerkki siitä, miten tärkeää tiedon saatavuus on myös valtakunnallisen sote-palveluiden vertailtavuuden ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta Tässä tutkimuksessa saatiin uutta tietoa paljon palveluita käyttävistä, mutta vastaavasti tarkastelua voidaan laajentaa tiettyyn ikäryhmään tai esimerkiksi diagnoosiyhdistelmään, joka asiakasryhmällä on ja siten hyödyntää myös palvelupakettien kehittämistoiminnassa