SUOMEN TIETEEN TILA Ruusuja vai risuja?

Transkriptio

1 JULKAISU 1/2010 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura SUOMEN TIETEEN TILA Ruusuja vai risuja? Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti tiistaina seminaarin " SUOMEN TIETEEN TILA Ruusuja vai risuja?". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Alustajina toimivat ylijohtaja (tutkimus) Riitta Mustonen Suomen Akatemiasta, professori Otto Toivanen Helsinki Center of Economic Researchistä, johtaja Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitokselta, professori Jorma Sipilä Tampereen yliopistosta, pääjohtaja Lea Kauppi Suomen ympäristökeskuksesta sekä pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara Tekesistä. Kommenttipuheenvuoron pitivät kansanedustajat Aila Paloniemi (kesk.), Sanna Lauslahti (kok.), Tuula Peltonen (sd.), Jyrki Kasvi (vihr.), Håkan Nordman (r.) ja Leena Rauhala (kd.). Tähän julkaisuun sisältyvät kaikki seminaarissa pidetyt alustukset.

3 SISÄLLYSLUETTELO Suomen Akatemian arvio Suomen tieteen tilasta ja tasosta Ylijohtaja (tutkimus) Riitta Mustonen, Suomen Akatemia Kannustimilla kuntoon? Suomen yliopistojärjestelmän haasteet Professori Otto Toivanen, Helsinki Center of Economic Research Innovaatiojärjestelmä ja talouden kasvu Johtaja Jaakko Kiander, Palkansaajien tutkimuslaitos Yliopistoiltahan sopii vaatia mitä tahansa Professori Jorma Sipilä, Tampereen yliopisto Tutkimuslaitokset: laadukasta relevanssia? Pääjohtaja Lea Kauppi, Suomen ympäristökeskus Tutkimuksen tulosten hyödyntämisen näkökulma / Innovaatiopolitiikan näkökulma Pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara, Tekes

4 Suomen Akatemian arvio Suomen tieteen tilasta ja tasosta Ylijohtaja, tutkimus Riitta Mustonen

5

6 Tavoitteet Analysoida Suomen tieteellisen tutkimuksen ja tutkimusjärjestelmän kehitystä eurooppalaisessa ja globaalissa toimintaympäristössä Arvioida tilaa ja tasoa erilaisten mittareiden, indikaattoreiden ja vertailujen avulla Esittää analyysien ja arviointien pohjalta Suomen tieteellisen tutkimuksen ja tutkimusjärjestelmän kehittämissuuntia

7 Valmistelu Johtoryhmä: puheenjohtajana Suomen Akatemian pääjohtaja, jäseninä Akatemian hallituksen jäsenet, edustajat yliopistoista, tutkimuslaitoksista, opetusministeriöstä sekä Euroopan Tiedesäätiön pääjohtaja Kolme tilaustyötä; Akatemian tieteelliset toimikunnat järjestivät yhteensä 25 työpajaa Valmisteluun on antanut panoksensa yli 400 asiantuntijaa Näyttöön perustuva (evidence-based) raportti

8 Sisältö I SUOMEN TUTKIMUSJÄRJESTELMÄN KEHITYS JA NYKYTILA 1 Suomen tutkimusjärjestelmän kehittämisen pitkät linjat 2 Tutkimusjärjestelmän rakennekehitys 3 Suomi tieteen maailmankartalla 4 Tiede yhteiskunnassa II SUOMEN TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN TILA 1 Biotieteiden ja ympäristön tutkimus 2 Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimus 3 Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimus 4 Terveyden tutkimus III KEHITTÄMISSUUNNAT

9 Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän profiili. Lähde: OECD 2008b

10 Tutkimusjärjestelmän rahoitus Suomen julkisen t- & k-toiminnan osuus kokonaismenoista on kansainvälisesti vertaillen pieni, 28 % Julkista tutkimusrahoitusta on kanavoitu runsaasti soveltavaan tutkimukseen Yliopistoissa tehdään suhteettoman paljon soveltavaa tutkimusta ja selvitystä Yliopistojen rahoituksen myönteinen kehitys on hidastunut 2000 luvulla. Ulkopuolisen rahoituksen osuus prosenttia (yhteiskunta- ja humanistisia tieteitä lukuun ottamatta), joka ylittää TIN:n 50 % suosituksen. Tutkimuksen infrastruktuurit rapistuneet: investointitarve suuri

11 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön osuus tuhannesta työllisestä OECDmaissa* vuosina 2002 ja Lähde: OECD 2008a, Main Science and Technology Indicators. *Yhdysvaltojen tietoja ei ole saatavilla. a Vuoden 2003 tiedot. b Vuoden 2005 tiedot. c Vuoden 2006 tiedot.

12 Tohtorintutkintojen lukumäärän kehitys tutkimusaloittain vuosina Lähde: Kota-tietokanta, opetusministeriö.

13 Suomen julkaisumäärä ja Suomen julkaisujen osuus maailman julkaisuista vuosina Lähde: Thomson Reuters databases, Vetenskapsrådet 2009.

14 Suomen, eräiden muiden Pohjoismaiden sekä OECD- ja EU 27 -maiden suhteellisen viittausindeksin kehitys vuosina Lähde: Thomson Reuters databases, Vetenskapsrådet 2009.

15 OECD-maiden sekä Intian, Kiinan ja Venäjän osuudet kunkin maan kaikista niistä julkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattuihin kymmeneen prosenttiin julkaisuista kausilla ja Lähde: Thomson Reuters databases, Vetenskapsrådet * OECD:n ulkopuoliset maat.

16 Yliopistojen kansainväliset opettaja- ja tutkijavierailut vuosina Lähde: Kota-tietokanta, opetusministeriö..

17 Ulkomailla syntyneiden osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan vuotiaasta henkilöstöstä EU 27 -maissa ja valituissa maissa, Lähde: OECD 2008b.

18 Ulkomaalaiset jatkotutkintoa suorittavat opiskelijat suomalaisissa yliopistoissa vuosina Lähde: Kota-tietokanta, opetusministeriö.

19 Johtopäätökset kehittämiskohteiksi Suomen tutkimusjärjestelmän kansainvälistäminen Lisättävä tutkimusjärjestelmän kansainvälistä houkuttelevuutta niin liikkuvuuden kuin kansainvälisen yhteistyön osalta Keskeiset toimet: tutkimuksen infrastruktuurien parantaminen sekä kannustimien kehittäminen kansainvälistymistä suosivaksi Kansainvälistettävä tutkijakouluja kansainvälinen verkottuminen aloitettava jatkokoulutusvaiheessa Lisättävä kansainvälistä verkottumista mm. suomalaisten tutkijoiden ja organisaatioiden osallistuttava aktiivisemmin EU:n tasolla koordinoituihin ohjelmiin Tohtorikoulutus ja tutkijanura Alennettava väittelyikää Kehitettävä kannusteita ja rahoituskriteereitä siten, että tutkijaryhmien rakenteessa painopistettä siirretään jatko-opiskelijoista senioritutkijoihin

20 Johtopäätökset kehittämiskohteiksi Luovat tutkimusympäristöt ja yhteistyö Rahoitettava pitkäjänteisemmin ja joustavammin korkean tieteellisen tason saavuttaneita luovia ryhmiä Lisättävä liikkuvuutta organisaatioiden ja tieteenalojen välillä Vahvistettava SHOKeissa tieteellisen tutkimuksen asemaa toimialojen radikaalissa uudistamisessa Tutkimuksen infrastruktuurit Toteutettava kansallisessa infrastruktuuritiekartassa arvioidut investoinnit vuoteen 2016 mennessä Luotava infrastruktuurien rahoitusjärjestelmä

21 Johtopäätökset kehittämiskohteiksi Tiede yhteiskunnassa Tarkasteltava koulutus- ja tutkimusjärjestelmää yhtenä kokonaisuutena tutkimuksen rekrytointipohjan vahvistamiseksi Otettava käyttöön näyttöön perustuvan yhteiskuntapolitiikan (evidence-based policy) periaatteet ja käytänteet vahvistamaan tieteellisen asiantuntemuksen asemaa yhteiskuntapoliittisessa valmistelussa Pitkäjänteinen tieteellinen tutkimus on teknologisen kehittämisen ja innovaatiotoiminnan avain Kehitettävä verkottumista ja kansalaisten ja organisaatioiden osallisuutta tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tehokkaimpana kanavana

22 Kannustimilla kuntoon? Suomen yliopistojärjestelmän haasteet Otto Toivanen HECER Otto Toivanen Kannustimilla kuntoon?

23 Tämän esityksen sisältö 1. Mitä yliopistoista? 2. Suomen tutkimusjärjestelmän rakenteellinen haaste. 3. Mitä tehdä? 4. Laatukannustimet. 5. On aika toimia. Otto Toivanen Kannustimilla kuntoon?

24 1. Mitä yliopistoista? USA Japani Western Europe Eastern Europe Former USSR Latin America China India Africa Otto Toivanen Kannustimilla kuntoon?

25 Suomessa 1 promille maailman väestöstä. Koulutus, koulutus. Tutkimus. Eturintama / kiinniottaminen. Otto Toivanen Kannustimilla kuntoon?

26 2. Rakenteellinen haaste Hajautuneisuus: 1. Alueellinen. 2. Hajautuneisuus tutkimusjärjestelmän eri osiin. 3. Yliopistojen sisäinen hajautuneisuus. 4. Rahoituksen hajautuneisuus. Otto Toivanen Kannustimilla kuntoon?

27 Miksi hajautuneisuus on ongelma? Laitoskokojen kv. vertailu UK/US parhaat UK sijat 10, 20, Suomi US sijat 20, 50 Vakinainen tutkimushlökunta Junioritutkimushlökunta (tenure track) Post-docs (ulkop. rahoitus) Tri-tutkinnot/vuosi MSc-tutkinnot/vuosi BA-tutkinnot/vuosi Raportoitu luku on mediaani. Matematiikan, fysiikan, kemian, elektroniikan, tietojenkäsittelytieteen, historian ja psykologian laitokset. Otto Toivanen Kannustimilla kuntoon?

28 Esimerkki Kansantaloustiedettä opetetaan 9 yliopistossa 6 paikkakunnalla. 180 maisteria/vuosi. Runkokurssit kaikkialla samat. Suomessa käytetään 100% liikaa resursseja runkokursseihin. Tämä on noin 10 professorin opetusvelvollisuus. Suomessa on 35 kansantaloustieteen professoria. Otto Toivanen Kannustimilla kuntoon?

29 3. Mitä tehdä? Yliopistojen tulee keskittyä ja valita. Miten? 1. ylhäältä alaspäin. 2. alhaalta ylöspäin. Otto Toivanen Kannustimilla kuntoon?

30 Miksi tarvitaan kannustimia? Yliopistoilla/yliopistojen sisällä paras tieto siitä, missä paras opetus ja tutkimus. Tämä tieto pitää valjastaa käyttöön. Tämä onnistuu vain alhaalta-ylös järjestelmässä. Otto Toivanen Kannustimilla kuntoon?

31 Mitä kannustimet voisivat olla? Rahan virtaaminen sinne, missä tehdään oikeita asioita. Otto Toivanen Kannustimilla kuntoon?

32 Kannustimien edellytykset Kilpailu. Mahdollisuus tehdä päätöksiä. Oikeus ja velvollisuus kantaa niiden seuraamukset. Otto Toivanen Kannustimilla kuntoon?

33 4. Laatukannustin Voiko tutkimuksen laatua mitata? Laatu on tieteenalakohtaista. Kvantitatiiviset mittarit eivät riitä laadun mittaamiseen. Otto Toivanen Kannustimilla kuntoon?

34 Tieteenalakohtainen laadunarviointi Edellyttää selkeitä, riittävän pitkiä rahoitusjaksoja, (ulkomaisten) asiantuntijoiden käyttöä, sekä päätöksiä tieteiden välisestä resurssiallokaatiosta. Otto Toivanen Kannustimilla kuntoon?

35 5. On aika toimia Keskittyminen edellyttää vaikeita päätöksiä joista osaa ei voi saavuttaa konsensus-mallilla. Saavutetut edut, sisäinen oppositio. 40 % professoreista eläkkeelle seuraavien 10 vuoden aikana. Otto Toivanen Kannustimilla kuntoon?

36 Innovaatiojärjestelmä ja talouden kasvu Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

37 Työllisyys, tuottavuus ja kasvu Suomen taloudessa 1900-luvulla Koko vuosisadan kestänyt nopea talouskasvu (noin 3 % vuodessa) loi pohjan nykyiselle vauraudelle Tuotannon kasvu perustui lähes kokonaan tuottavuuden kasvuun Taustalla myös systemaattinen pyrkimus osaamispääoman kasvattamiseen

38 Tuottavuuden kasvun lähteet Pääomaintensiteetti: investoinnit parantavat tuottavuutta Pääomaintensiteetti kasvoi pitkään mutta on alentunut vuodesta 1995 Teknologinen muutos: innovaatiot ja uuden teknologian käyttöönotto parantavat tuottavuutta Tärkeintä on muualla kehitetyn teknologian nopea omaksuminen Toimintojen tehostuminen: parhaiden toimintatapojen ja mittakaavaetujen hyödyntäminen parantavat tuottavuutta

39 Innovaatiojärjestelmän kehitys Varhainen panostaminen koulutukseen Yliopistokoulutuksen edistäminen ja kehittäminen Valtion tutkimuslaitosten perustaminen Teollisuuspolitiikka ( ) Teknologiapolitiikka (1980->) T&K-menojen voimakas nousu 1980->

40 Voiko talouspolitiikka vaikuttaa tuottavuuden kasvuun? Entistä vaikeampaa valtio ei enää voi ohjailla pääomavirtoja (toisin kuin ja 1960-luvuilla) ja säädellä pääomanmuodostusta Talouspolitiikka voi luoda investointikannustimia Kilpailukykyinen yritysympäristö Investointien verokohtelu Kilpailu- ja rakennepolitiikka voi luoda edellytyksiä toimintojen tehostumiselle Kilpailun vaikutus Aluerakenne ja infrastruktuuri

41 Olemassaolevan teknologian hyödyntäminen Tuottavuuden kasvua voi tapahtua myös ilman uutta teknologiaa Suurin osa tuottavuuden kasvusta perustuu imitaatioon ja olemassaolevan teknologian entistä parempaan hyödyntämiseen Tärkeää talouden ja työvoiman adaptaatiokyky Myös organisaatioiden osaaminen tärkeää

42 Tuottavuuden kasvu ilman teknologista muutosta Tuottavuutta voidaan kasvattaa Lisäämällä kapasiteetin käyttöastetta Vaikuttaa varsinkin pääoman tuottavuuteen Mutta myös työn tuottavuus useimmiten kasvaa, koska toiminnan ylläpito vaatii kiinteää työpanosta Hyödyntämällä skaalatuottoja (kasvattamalla yksikkö/yrityskokoa) Mikä estää hyödyntämästä? Rajoitukset työvoiman käytössä (suuret sopeutumiskustannukset) [esim. kauppa] Markkinoiden/yritysten liian pieni koko ja markkinoille pääsyn esteet [esim. maatalous ja elintarviketeoll.]

43 Teknologiapolitiikka Teknologiapolitiikka voi edistää teknologista kehitystä: innovaatiot ja adaptaatio positiivisia ulkoisvaikutuksia Toisaalta: 99 % innovaatioista tehdään muualla T&K-toimintaa tuetaan julkisista varoista kaikissa teollisuusmaissa T&K-sijoitusten uskotaan johtavan tuottavuutta kasvattaviin innovaatioihin ja teknologiseen kehitykseen

44 T&K-investointien ongelmat T&K aiheuttaa varmoja kuluja mutta sen tuottoihin liittyy aina epävarmuutta T&K:n rajatuotot todennäköisesti kasvavia kun kriittinen massa on saavutettu mutta varmasti myös laskevia ennen pitkää Innovaatioiden tuotantofunktio ei ole determistinen vaan satunnainen

45 Globalisaatio ja T&K-investoinnit Pääoman tuottovaatimuksen kasvu voi vähentää suurten yritysten T&K-toimintaa Ongelmana voi olla myös T&K-hankkeiden vaikuttavuuden epämääräinen arviointi Julkisen tuen kasvu voi kompensoida... T&K-toiminta pyrkii keskittymään alueellisesti (agglomeraatioedut) Globalisaatio mahdollistaa yrityksille tuottavuuden kasvattamisen ilman innovaatioita Globaali taloudellinen tehokkuus kasvaa mutta tuottavuuden kasvu hidastuu vanhoissa teollisuusmaissa

46 Pienen maan teknologiapolitiikan haasteet Globaalissa markkinataloudessa T&Khyötyjen paikallistaminen ei ole helppoa uudet tuotteet ja tuottavuuden kasvu hyödyttävät kuluttajia avoimessa taloudessa nämä hyödyt leviävät ympäri maailman teknologian diffuusion ja kilpailun vuoksi varsinkaan pienen kansantalouden ei ole helppoa pitää omien T&K-panostusten hyötyjä itsellään

47 Suomen innovaatiojärjestelmän haasteet Tutkimusresurssien niukkuus Julkisen rahoituksen niukkuus Inhimillisen pääoman rajallisuus Talouden globalisaatio Tuotantorakenne kaventuu Suomen innovaatiojärjestelmän koko ei riitä Yritysten resurssit eivät riitä ideoiden viemiseen markkinoille Ajautuminen tytäryhtiötalouteen Monikansallistuvat yhtiöt eivät kiinnostu enää Suomesta sijaintipaikkana Avaintoimintoja siirretään muualle Innovaatiojärjestelmän avainhenkilöt siirtyvät muualle

48 Ratkaisuja Yliopistojen tulevaisuuden turvaaminen osaamispääomasta on pidettävä kiinni Avainalojen perustutkimuksen riittävä resurssointi Tärkeimpien innovaatio- ja teknologiakeskusten kilpailukyvyn parantaminen Liiketoimintaosaamisen ja yritysympäristön kohentaminen T&K-toiminnan vieminen palvelualoille

49 Yliopistoiltahan sopii vaatia mitä tahansa Jorma Sipilä TUTKAS

50 Pääasiat Suomalaisen tutkimuksen taso näyttää heikentyneen verrattuna samanlaisiin maihin Tiedepolitiikalla on tavoiteltu muuta kuin tasoa Tiedepolitiikalla on saavutettu muuta kuin tasoa Jos taso kiinnostaa, tieteen ja yliopistojen ohjausta täytyy muuttaa 2

51 Tason heikentyminen osin totta Suomen osuus maailman tieteestä on supistumassa ei tärkeää, sillä tutkimuksen pitää kasvaa Aasiassa Sen sijaan on tärkeää, että viittausindeksien valossa oli Suomessa tehty englanninkielinen luonnontieteellinen tutkimus suhteellisesti parhaimmillaan noin sekä verrattuna EU27 maihin että Pohjoismaihin Suomi on yksi harvoista maista, joiden viittausindeksi ei noussut Tietyillä aloilla tutkimus on erittäin hyvää etenkin tiedepolitiikan vähemmän preferoimilla aloilla maa- ja metsätieteet, kliininen lääketiede, terveystieteet Kyseenalaisiakin mittareita esiintyy tutkijoiden liikkuvuus mittaa mennyttä maailmaa 3

52 Mistä raportti ei kerro? Suomessa ei mitata muiden kuin luonnontieteiden eikä muiden kuin englanniksi kirjoitettujen julkaisujen vaikuttavuutta Tieteen painopisteet liikkuvat eri maissa eri suuntiin tieteenalojen julkaisukäytännöt ovat erilaisia ja käytetty tietokanta kattaa niistä vain osan kun soveltavan tutkimuksen osuus laajenee, syntyy konferenssipapereita ja raportteja tasomittauksissa arvostettujen artikkelien (tai kirjojen) sijaan Kansallisen tehtävän onnistumisesta ei tiedetä yhtään mitään valtiotahan ei kiinnosta kansalaisten palveleminen tieteen tuloksilla se ei halua edistää tieteen kotimaista julkaisemista eikä vaatia Suomen Akatemialta suomalaista politiikkaa ja hallintoa käsitteleviä tutkimusohjelmia eikä mitata, missä määrin suomeksi tai ruotsiksi ilmestyneitä julkaisuja luetaan 4

53 Kiinan ja Intian tutkimuksen kasvu selittää määrällisen osuuden laskua, mutta ei laatumittarin tulosta Suomen luonnontieteellinen tutkimus oli laadullisesti parhaimmillaan jaksolla silloin elettiin vielä professionalismin aikaa jopa yliopiston opettajan oli mahdollista tehdä työaikana tutkimusta! teknillinen tutkimus ei ole sitaatti-intensiivistä, teknologiapainotuksen mahdollinen vahvistuminen saattaa selittää indeksin suhteellista laskua Valtio-ohjaus on tehostunut laman jälkeen Ainakaan valtion ohjauksen tihentymisen ei voi väittää parantaneen tieteen laatua Resurssit keskitetään, vastuut hajautetaan, tekijät syyllistetään? 5

54 Perustutkimuksen taso ei valtiota juuri kiinnosta Yliopistoilla pysyvästi jättiläismäinen koulutustehtävä, yli 20% ikäluokasta maistereiksi, lähes 3 % tohtoreiksi maisterin tutkintojen valtava lisäys entisellä opettajamäärällä! Yhtä ja toista on vaadittu yliopistoilta, vuoronperään vastakkaisiakin asioita suurempia tutkintomääriä, nopeampia valmistumisaikoja, alueellista vaikuttavuutta, kansainvälisyyttä tutkimuksen laadusta on maksettu vähän ja harvoille 6

55 Säästöjä ja painotuksia Tuottavuusohjelma ei kysynyt, mitä valtion pitää tehdä ei erotellut välttämättömiä tulevaisuusinvestointeja edesmenneiden tehtävien karsinnasta Tutkimusta on valtio sinänsä suosinut, mutta ei yliopistoja, joiden pitäisi se tutkimus tuottaa tutkimus auttaa tekemään rahaa, yliopistojen opetus paljon hitaammin politiikalla on ainainen kiire! pitkällä aikavälillä tutkimusrahan kasvu on suunnattu Tekesiin, yliopistojen osuus kaventunut, Suomen Akatemia ennallaan valtiota on kiinnostanut teknologian ja innovaatioiden edistäminen ja yliopistojen osalta enemmän niiden organisaatio kuin toiminta 7

56 Valtiolle valvonta on tärkeämpää kuin tiede Tutkimusta haittaavien tehtävien painottaminen intohimo lyhytjänteiseen kilpailuttamiseen tulosohjauksen vahvistaminen byrokratiatyön loputon lisääminen tohtori-inflaation ja ylikilpailuttamisen tuloksena tutkijanuralla ei näkymiä, järkevän nuoren ei kannata ryhtyä tutkijaksi kuin yksityiselle sektorille yksikään nuori tutkija ei ole niin hyvä, että voisi luottaa julkisen tutkimusrahan jatkuvuuteen yrityksistä tulee kuusi prosenttia tieteellisistä julkaisuista 8

57 Keskeiset ongelmat Suomi innostui tohtorien määrästä tohtorintutkintojen määrä tulosohjattiin yliopistojen ainoaksi bisnekseksi Tohtoriopiskelijoiden tulvakaan ei synnytä maailmanluokan tutkimusta Kyvykkäimmät tutkijat valitaan professoreiksi, mutta heille ei suoda mahdollisuutta tehdä tutkimusta instituutiot ovat rajanneet professorien oikeutta tutkimusrahoitukseen instituutiot eivät halua rahoittaa sitä aputyövoimaa, joka auttaisi näitä amatööritoimitusjohtajia selviytymään johtotehtävistään Menestys tieteessä on myös sosiaalinen ja inhimillinen projekti hyvä tutkimus ei riitä, pitää myös hankkia keskeinen asema 9

58 Tiedepolitiikalla on saavutettu muuta kuin tasoa kenties rahaa? Suuri yliopistokoulutuksen järjestelmä nuoren sukupolven korkea koulutustaso alueellinen tasapuolisuus Erinomainen innovaatiojärjestelmä? maailman eniten T&K -henkilökuntaa teollisuus kiittää hyviä yliopistoyhteyksiä tosin kriittinen kansainvälinen arviointi innovaatiojärjestelmästä taloudellista hyötyä tosi vaikea arvioida Julkaisumäärät kohtuullista tasoa 10

59 Jos taso kiinnostaa, tieteen ja yliopistojen ohjausta täytyy muuttaa On haluttu A ja saatu A, miksi pyytää B? kun kaikki munat on ohjelmoitu samaan koriin, miksi munia pitäisi löytyä muualta? Miksi sitten pitäisi tehdä perustutkimusta? siksi että myös korkeatasoinen soveltava tutkimus nojaa siihen jos kaikki tekevät soveltavaa tutkimusta, kuihtuvat teoria ja metodologia ja mullistavat löydöt jäävät tekemättä jos kaikki hakevat vain helppoa rahaa, kukaan ei pane itseään tosissaan likoon kun tutkimus jää jälkeen eturintamasta, maa menettää tieteellisen arvostuksensa ja sillä on seurauksensa 11

60 Mutta jos sen sijaan tulee rahaa, kaikki ovat iloisia? Jurmon 12kiviä 12

61 Sektoritutkimuslaitokset laadukasta relevanssia? Lea Kauppi/SYKE Tutkas-seminaari

62 Laitosten roolit ja tehtävien painotukset vaihtelevat T & K-toiminta Tutkimusinfrastruktuurien ylläpito ja kehittäminen; seurannat, tietojärjestelmät jne Politiikan valmistelun ja lainsäädäntötyön tuki; politiikka-analyysit ja arvioinnit Keskusvirastotehtävät; operatiiviset tehtävät, esim. turvallisuusviranomaisen roolissa Osaamisen vienti => Tarkastelun pitäisi lähteä kunkin laitoksen roolista yhteiskunnassa

63 Eri tehtävien tulee tukea toisiaan Tutkimuksen painopisteiden tulee heijastaa laitoksen yleisiä strategisia linjauksia; tässä suhteessa tutkimuslaitoksessa vähemmän akateemista vapautta kuin yliopistossa Jatkumo strategisesta perustutkimuksesta sovelluksiin ja tuotekehittelyyn

64 Laatu ja relevanssi ei joko-tai, vaan sekä-että Pystyttävä samanaikaisesti toimimaan täysipainoisesti osana kansainvälistä tutkimusyhteisöä ( laatu) ja tuottamaan yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevaa ja /tai elinkeinoelämää ja kansalaisia palvelevaa tietoa (relevanssi) Pidemmän päälle ei voi olla relevanssia ilman hyvää laatua

65 Tutkimuksen hyödyntäjien näkökulma Perinteisesti ministeriöt ja muut asiakkaat ovat olleet lähinnä kiinnostuneita relevanssista Tieteellisestä tasosta ja osaamisen kehittämisestä huolehtiminen jäänyt laitosten asiaksi EU-jäsenyyden myötä kansainvälisten julkaisujen ja kansainvälisen yhteistyön painoarvo noussut, ainakin aloilla, joilla EU toimivaltainen

66 Aina riittää parannettavaa Kv, julkaiseminen lisääntynyt koko ajan; nyt esim. SYKEssä tavoite: keskimäärin 1 kv. referoitu artikkeli /tutkija/vuosi; myös viittausindeksille tavoitteet Bibliometrisia mittareita pitää käyttää viisaasti EU:n puiteohjelmahankkeita monilla laitoksilla varsin paljon; hankekoordinaatiota vähemmän Työskentelyä ulkomailla pitäisi lisätä, samoin ulkomaisia tutkijoita Suomeen

67 Yhteiskunnan isot kysymykset yhä monitahoisempia Tutkimuksessa yhteistyö yli hallintorajojen on arkipäivää niin tutkimuslaitosten kesken kuin tutkimuslaitosten ja yliopistojen välillä Eri tieteenalojen välisessä yhteistyössä vielä parannettavaa; erilaiset tieteentraditiot; Tarve poikkitieteelliseen yhteistyöhön suuri; esim. kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien tasapainoisessa tarkastelussa Myös ministeriöiden pitäisi päästä eroon sektoriajattelusta

68 Kiitos huomiostanne!

69 Suomen tieteen tila ruusuja vai risuja Tutkimuksen tulosten hyödyntämisen näkökulma / Innovaatiopolitiikan näkökulma Veli-Pekka Saarnivaara DM Copyright Tekes

70 Kaksi arviointia, joiden tulokset eivät ole ristiriidassa keskenään, kun tietää, mitä mittarit mittaavat. Tulkinnassa on hyvä muistaa, että usein kyse ei ole joko-taitilanteesta, vaan sekä-että tilanteesta ja oikeiden painotusten löytämisestä. Tarvitsemme sekä vahvan, kansainväliseen huippuun yltävän perustutkimuksen että kannusteet ja rakenteet tulosten hyödyntämiselle. Molemmissa meillä on haasteita.

71 OECD:n mukaan Suomen keskeisimmät haasteet liittyvät riskipääoman saantiin, kansainvälisyyteen ja palvelusektorin innovaatiotoimintaan. Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän profiili. Lähde: OECD 2008b. DM Copyright Tekes

72 Julkaisujen määrä tai suhteellinen viittausindeksi suhteessa globaaliin kehitykseen eivät ole relevantteja mittareita arvioitaessa Suomen menestymis-mahdollisuuksia. Kehittyvien maiden (esimerkiksi Kiina) panostukset nousevat vuosittain kaksinumeroisilla prosenttimäärillä tähän kilpailuun Suomen on turha ryhtyä. Suhteellinen viittausindeksi verrokkimaissa kertoo jo jotain: Suomen kehitys on ollut OECD-maiden keskiluokkaa parempaan tulisi pyrkiä (vrt. Tanska ja Norja). Julkaisujen määrä Kannusteet: Määrästä laatuun! DM Copyright Tekes

73 Suomen pitää menestyä laatukilpailussa. Suomen julkaisuista 8,5 % kuuluu siihen 10 prosenttiin maailman julkaisuista, joihin on viitattu eniten kaudella : Suomen sijoitus OECD-maiden vertailussa sijalta 9. vuosina sijalle 12. Suhteellinen laatu on hieman huonontunut. Tulosohjauksessa määrämittareista laatumittareihin! OECD-maiden sekä Intian, Kiinan ja Venäjän osuudet kunkin maan kaikista niistä julkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattuihin kymmeneen prosenttiin julkaisuista kausilla ja Lähde: Thomson Reuters databases, Vetenskapsrådet DM Copyright Tekes

74 Suomen pitää menestyä laatukilpailussa. Suomen julkaisuista 0,7 % kuuluu siihen 1 prosenttiin maailman julkaisuista, joihin on viitattu eniten kaudella : Suomen sijoitus OECD-maiden vertailussa sijalta 10. vuosina sijalle 15. Suomen sijoitus on tässäkin laskenut. Tulosohjauksessa määrämittareista laatumittareihin! OECD-maiden sekä Intian, Kiinan ja Venäjän osuudet kunkin maan kaikista niistä julkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattuihin yhteen prosenttiin julkaisuista kausilla ja Lähde: Thomson Reuters databases, Vetenskapsrådet DM Copyright Tekes

75 Ulkomailla syntyneiden tutkijoiden vähäinen osuus mittaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaa yleisesti ei vain tutkimustoiminnan kansainvälisyyttä. Jos haluamme tähän muutoksen, tarvitsemme tulosohjauksen kautta tulevien lisäresurssien lisäksi aktiivisen osaamispohjaisen ja työperäisen maahanmuuttopolitiikan, joka on eri asia kuin pakolaispolitiikka. Ulkomailla syntyneiden osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan vuotiaasta henkilöstöstä EU 27 -maissa ja valituissa maissa, Lähde: OECD 2008b. DM Copyright Tekes

76 Kansainvälinen tiedeyhteistyö on kehittymässä hyvään suuntaan, mutta lähtötaso on alhainen. Olemme jäljessä pohjoismaisista kumppaneistamme. Globaali yhteistyö on suurempi haaste kuin eurooppalainen yhteistyö. Kansainvälinen yhteistyö vaatii resursseja. Esim. Tekesin rahoitus korkeakoulujen tutkimusmenoista on noin 8 % ja Tekesin rahoittamista projekteista lähes kaikki ovat kansainvälisiä yhteistyöprojekteja; tarvitaan kannusteet ja resursointi suoraan budjettirahoituksen kautta. Ulkomaalaiset jatkotutkintoa suorittavat opiskelijat suomalaisissa yliopistoissa vuosina Lähde: Kota-tietokanta, opetusministeriö. Pohjoismaiden yhteisjulkaisujen lukumäärät kaudella Lähteet:Thomson Reuters databases; Vetenskapsrådet 2009 Copyright Tekes

77 Suomi saa EU:n ohjelmiin osallistumisten kautta merkittävästi enemmän rahoitusta EU:lta tutkimukseen kuin mitä Suomi maksaa EU:lle. Tutkijaa kohti laskettu osallistuminen mittaa enemmän Suomen määräpainotteista tutkimuspolitiikkaa kuin onnistumista eurooppalaisessa yhteistyössä. Osallistumiset tulisi suhteuttaa väestömäärään tai kansantuotteeseen, jolloin saisimme relevantimman kuvan. Lisäksi ratkaisevaa on tutkimuksen laatu ja relevanssi, ei osallistumisten lukumäärä. Osallistuminen Euroopan unionin ohjelmiin (osallistumiset tuhatta tutkijaa kohti).lähde:euroopan komissio (European Commission 2008) DM Copyright Tekes

78 Suomalaisten yritysten kansainvälinen innovaatioyhteistyö on laajaa. Kansainvälistymishaasteet liittyvät erityisesti yliopistoihin ja pk-yritysten kansainvälistymiseen. Yliopistojen kansainvälistymisessä ratkaisevaa on se, palkitaanko niitä ja saavatko ne tulosohjauksen kautta resurssit kansainvälistymiseen As a percentage of all firms Firms with foreign co-operation in innovation, Source: The Internationalisation of Business R&D, OECD DM Copyright Tekes

79 Kansainvälisissä vertailuissa monessa muussa maassa kansainvälisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen osuus on korkeampi kuin Suomessa. Tämä mittari mittaa itse asiassa ulkomaisen omistuksen osuutta yrityskannassa. Jos tähän halutaan merkittäviä muutoksia, pitää politiikka suunnata kansainvälisen omistuksen lisäämiseen. Tämä saattaa olla ristiriidassa muiden tavoitteiden kanssa (suomalainen omistajayrittäjyys) Ulkomaisten yksiköiden osuus tutkimusmenoista ja liikevaihdosta teollisuudessa Osuus liikevaihdosta, % 80 Irlanti Unkari 40 Tsekki Puola Kanada Ruotsi 30 Saksa Alankomaat Iso-Britannia Espanja 20 Suomi Ranska Turkki Italia Portugali 10 Yhdysvallat Japani Osuus tutkimus- ja kehitysmenoista, % Lähde: OECD Science, Technology and Industry Scoreboard 2007

80 Yritysten innovaatioyhteistyön määrä yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa SUOMI Slovenia Ruotsi Norja Unkari Tanska Tsekki Belgia Alankomaat Iso-Britannia Itävalta Ranska Irlanti Viro EU27 Portugali Saksa Puola Islanti Espanja Osuus innovoivista yrityksistä , % Lähde: Eurostat, Community Innovation Survey (CIS4), Yliopistot ja korkeakoulut Tutkimuslaitokset Ease of cooperation with universities As percentage of total innovative enterprises 2 4 Co-operation with higher education institutes % IT LU NL PT UK IE ES DE AT FR BE DK SE FI Tieteen mittarit eivät mittaa yliopistojen kolmatta tehtävää. Tulosten hyödyntäminen vaatii vahvan yhteistyön yliopistojen ja elinkeinoelämän välillä. Tämä on edelleen Suomen vahvuus ja sitä pitää vieläkin vahvistaa. Jos mittaristo ei mittaa merkittävää osaa tavoiteltavista tuloksista, johtopäätökset menevät harhaan. Yliopistojen tuloksellisuutta arvioitaessa pitää mitata myös tulosten hyödyntämistä, esimerkiksi yliopistojen ja niiden tutkimuskumppanien patentointia ja uusien yritysten synnyttämistä. Source: Science, Technology and Innovation in the Netherlands, Min. of Education and Min. of Economic Affairs

81 Korkeakoulujen resurssit Määräpainotteinen tulosohjaus ja (joillakin aloilla) opiskelijamäärien nopea kasvattaminen ilman vastaavia resurssilisäyksiä on johtanut siihen, että yliopistojen perusrahoituksesta ei allokoidu oletettua 30% tutkimustoimintaan. Erityisesti kalliin infrastruktuurin vaatimilla aloilla resurssit opiskelijaa kohti ovat merkittävästi pienemmät kuin parhaiten menestyvillä mailla. Tällä on negatiivisia vaikutuksia perustutkimuksen laatuun ja tämä näkyy mittareissa. Tekesin rahoituksen perusteltu laajentuminen palveluinnovaatioihin ja eiteknisiin sisältöihin syö teknisen osaamisen kehittämisen resursseja ja vaikuttaa myös patentointiaktiivisuuden alenemiseen. Tämä tulee näkymään mittareissa tulevina vuosina. Elinkeinoelämän näkökulmasta Suomen Akatemian rahoitus painopistealueille (Strategisen huippuosaamisen keskittymät) on ollut vaatimatonta. DM Copyright Tekes

82 Korkeakouluissa tehdyn tutkimuksen luonne Väitteet siitä, että yliopistojen tutkimustoiminta olisi painottumassa yritysten tuotekehitykseen ovat tuulesta temmattuja. Tilastokeskuksen (v. 2008) luvuin: Korkeakoulujen tutkimusmenot 1180 M, josta budjettirahoitus 530 M ulkopuolinen 650 M, josta julkinen (pl. Tekes) 471 M Tekes 94 M Yritykset 85 M, josta Tekesin rahoittamissa projekteissa 40 M Yritysten oma rahoitus 45 M Tekesin korkeakouluille suuntaama rahoitus (94 M ) kohdistuu haasteelliseen huipputason tutkimukseen. Yritysten korkeakoulujen rahoitus Tekesin rahoittamissa yritysprojekteissa (40 M ) on pääosin suurten yritysten rahoitusta; suurten yritysten Tekes-rahoitus kohdistuu tutkimukseen (ei tuotekehitykseen). Yritysten oma rahoitus korkeakouluille (45 M ) on alle 4% korkeakoulujen tutkimusmenoista. Tästä osa voi kohdistua tuotekehitykseen. Copyright Tekes

83 Yliopistolainsäädännön ja tulosohjauksen uudistus OPM on uudistamassa tulosohjausta ja ottamassa vahvemmin laadun tulosohjauksen piiriin. Hyvä näin opetuksen ja tutkimuksen osalta, mutta erityisiä haasteita liittyy ns. kolmanteen tehtävään: Yliopistoilla ei ole resursseja teknologian (osaamisen) siirtotoimintojen ja -rakenteiden luomiseen ja ylläpitoon. Siksi Tekesillä on TULI-ohjelma, jolla tätä puutetta paikataan. Tämä kuuluisi kuitenkin OPM:n vastuulle ja tulosohjauksen piiriin. Tarvitaan pysyvät resurssit ja tulosohjauksessa elementti, joka allokoi resursseja tulosten hyödyntämisrakenteisiin ja - toimintoihin. Tämä mahdollistaisi Tekesin rahoituksen suuntaamisen aivan uusien läpimurtoinnovaatioiden luomiseen (strategisen tutkimuksen kehittäminen, korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden kehittäminen ja innovaatio-osaamisen kasvattaminen, ulkomaisen osaavan kumppanin houkuttelu Suomeen ja liittäminen mukaan). Edelleen kaivataan selkeää roolitusta ja menettelyjä yliopistojen yritystoiminnalle. Nyt ajatus on kääntynyt siihen, että yliopistot etsivät itselleen vain liiketoiminta-mahdollisuuksia esim. koulutustoiminnasta (tämäkin on tärkeää), mutta fokuksen pitäisi vahvasti olla myös IPRoikeuksien siirtämisessä olemassa oleviin yrityksiin ja esimerkiksi apportteina alkaviin yrityksiin. Tulosohjauksessa tulisi käyttää mittareita, jotka aidosti mittaavat toiminnan yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia eikä mittareita, jotka johtavat ajattelemaan, että lisensiointi tai oikeuksien myynti olisi merkittävä tulonlähde yliopistoille. Copyright Tekes

84 Yliopistojen tulosohjaus Tulosohjauksen muuttaminen tukemaan laatua määrän sijasta näyttää olevan haasteellista juuri tällä hetkellä. Siksi pitäisi valmistautua seuraavalle ohjauksen muutoskierrokselle kehittämällä nykyistä paremmat mittarit. Sitä odotellessa kannattaisi käyttää Muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet - elementti tukemaan voimakkaasti laatua ja tulosten hyödyntämisrakenteiden synnyttämistä. Copyright Tekes

85 Innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi totesi, että Suomen innovaatiojärjestelmä on toiminut hyvin: olemme saavuttaneet eturintaman (tuottavuudella mitattuna), mutta kun kiinnikuromisvara on häipynyt, politiikkaa pitää muuttaa. Se suosittelee painopisteen vahvistamista kansantalouden resurssien uudelleen allokointiin (luovaan tuhoon), huippulaatuun ja riskinoton lisäämiseen. Tämä tuntuu rationaaliselta johtopäätökseltä, mutta vaatii vahvan pitkäjänteisen poliittisen sitoutumisen ja julistuksen sekä riskinoton lisäämiseen liittyvien epäonnistumisten hyväksymisen. A Growth Strategy for Finland at the Frontier (= the two goals of the new innovation strategy) Productivity improvement Within existing units Between existing units Entry of new units Exit of old units Increased emphasis on re-allocation Pioneering Less policy concern for individuals & org s that are not (seeking to be) at the global frontier Increased emphasis on top-quality DM Copyright Tekes

86 Uuden vaikuttavuusmallin kehittäminen jatkuu Tekesin ja Suomen Akatemian yhteistyönä Talous ja uudistuminen Ympäristö Ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvointi Kulttuuri ja sivistys Vaikutukset uudistuvat rakenteet kilpailukyky talouden tuottavuus ympäristön tila kestävä kehitys terveys yhteisöllisyys, turvallisuus työelämän laatu tiede, taide ja kulttuuri monikulttuurisuus ja luovuus Tuotokset uudet tuotteet, prosessit ja palvelut työn tuottavuus energian saatavuus ja uusiutuminen sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu ja tuottavuus työhyvinvointi tutkimuksen ja koulutuksen laatu huippututkimus ja - osaaminen Toiminta T&K&I-toiminta arvoverkostot IT:n hyödyntäminen T&K&I-toiminta yhteistyö, verkostot IT:n hyödyntäminen T&K&I-toiminta julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö IT:n hyödyntäminen tutkimus, koulutus ja taiteen tekeminen palvelujen käyttö IT:n hyödyntäminen Panokset, resurssit ja edellytykset T&K&I investoinnit voimavarat ja kyvykkyydet toimintaedellytykset T&K&I investoinnit (ympäristö, energia) kyvykkyydet asenteet, regulaatio T&K&I investoinnit (hyvinvointi ja terv.) yhteisöllisyyden asenteet ja normit koulutus, tutkimus ja kulttuurirahoitus kulttuuriperintö Copyright Tekes

87 Tiivistelmä Johtopäätösten tekeminen Suomen Tieteen tila ja taso tyyppisen mittariston pohjalta vaatii harkintaa ja mittarien sisällön tuntemista. Tieteen tason mittaristo pitäisi kohdentaa nykyistä vahvemmin laadun mittaukseen ja laajentaa kattamaan kaikki yliopistojen tavoitteet erityisesti puutteita on tulosten hyödyntämisen mittaristossa Mittariston perustelemia johtopäätöksiä innovaatiopolitiikan näkökulmasta: Määräpainotteinen tulosohjaus laatupainotteiseksi Tulosohjaukseen mukaan yliopistojen kolmas tehtävä erityisesti tulosten hyödyntämisrakenteet ja -toiminnot Kansainvälinen yhteistyö tarvitsee voimakkaat kannusteet ja resursoinnin. Sekä Tieteen tila ja taso arviointi että Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi antavat saman viestin: painopiste laatuun (=rahoitusta enemmän, mutta harvemmille), kansainvälistymiseen, uudistumiseen ja korkeampaan riskinottoon. Tämä edellyttää vahvaa poliittista sitoutumista ja julistusta. DM Copyright Tekes