Kiinteistöillä (58 ha) sijaitsevat kartonkitehdas, paperitehdas ja voimalaitos.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 13/8/2 Dnro ISY-28-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Rinnakkaispolton mahdollistamista kiinteän polttoaineen kattilassa koskevan muutoksen tekeminen Simpeleen tehtaiden annettuun ympäristölupapäätökseen, Rautjärvi LUVAN HAKIJA M-real Oyj PL 2 22 METSÄ LAITOKSEN YHTEYSTIEDOT M-real Oyj M-real Simpele Kenraalintie SIMPELE HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO M-real Oyj on hakenut muutosta voimassa olevaan ympäristölupaan siten, että jätteiden rinnakkaispoltto on mahdollista Simpeleen tehtaiden kiinteän polttoaineen kattilassa. Ympäristöluvan muutosta haetaan kahdelle eri vaihtoehdolle, joista toisessa voimalaitoksen toimintaa jatketaan nykyisen luvan mukaisin polttoainein ja koostumuksin ja toisessa kiinteää polttoainetta korvataan noin 1 % jäteperäisellä polttoaineella. SIJAINTI Simpeleen tehtaat sijaitsevat Rautjärven kunnan Simpeleen kylässä sijaitsevilla tiloilla Roihanruukki (RN:o 8:245) ja Myllytontti (RN:o 8:238) sekä Änkilän kylässä sijaitsevalla tilalla (RN:o 13:59). Tilat ovat hakijan omistuksessa. Kiinteistöillä (58 ha) sijaitsevat kartonkitehdas, paperitehdas ja voimalaitos. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Voimalaitos on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 1a ja 3 b mukaan.

2 2 (23) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto käsittelee paperi- tai kartonkitehtaan toimintaa koskevan ympäristölupa-asian ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 1 a mukaan. Voimalaitoksen toiminta liittyy teknisesti ja toiminnallisesti paperi- ja kartonkitehtaan toimintaan. Voimalaitoksen lupa-asian ratkaisee ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentin (252/25) perusteella ympäristölupavirasto. TOIMINTOJA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Luvat M-real Oyj:n Simpeleen tehtaiden ympäristölupapäätös nro 75/1/2, Itä-Suomen ympäristölupavirasto ja Vaasan hallinto-oikeuden antama päätös nro 3/113/2 sekä Korkeimman hallinto-oikeuden antama päätös nro Päätöksessä on annettu muun muassa pääkattilan polttoaineista, ilmapäästöistä ja palamisolosuhteista seuraavat lupamääräykset: "4. Pääkattilassa käytetään polttoaineena turvetta, kuorta, purua, puuhaketta, oman puhdistamon lietettä ja raskasta polttoöljyä sekä varapolttoaineena enintään 2 % kivihiiltä. Näiden lisäksi kattilassa voidaan polttaa Konkamäen kaatopaikalta johdettavaa kaatopaikkakaasua sekä omassa toiminnassa syntynyttä polttokelpoista lajiteltua jätettä, joka sisältää puuta. muovia ja uusiokäyttöön kelpaamatonta paperia ja pahvia. Poltettava jäte ei saa sisältää PVC-muovia. 5. Pääkattilan typenoksidien ominaispäästö NO 2 :ksi laskettuna saa olla enintään 15 mg/mj vuosikeskiarvona. Jos jonakin vuonna puun, turpeen ja lietteen yhteenlaskettu osuus tuotetusta energiasta on alle 5 %, on sallittu typenoksidien vuoden keskiarvo kuitenkin enintään valtioneuvoston päätöksen nro 527/1991 mukainen sekapolttokattilan päästöohjearvo, joka lasketaan vuosittain käytettyjen polttoaineiden päästöohjearvojen painotettuna keskiarvona. Rikkidioksidin ominaispäästö saa olla enintään 14 mg/mj lukuun ottamatta raskaan polttoöljyn polttoa. Hiukkaspäästöt saavat olla enintään 5 mg/m 3 (n) muunnettuna vastaamaan kuivan savukaasun happipitoisuutta 6 tilavuusprosenttia. 6. Pääkattilan palamisolosuhteiden on oltava sellaiset, että savukaasujen hiilimonoksidipitoisuus ei enempää kuin 5 % vuorokauden liukuvasta käyntiajasta ylitä arvoa 25 mg/m 3 (n) muunnettuna vastaamaan kuivan savukaasun happipitoisuutta 6 tilavuusprosenttia. Savukaasujen on oltava vähintään 2 sekunnin ajan yli 85 o C:n lämpötilassa käynnistystilannetta lukuunottamatta. ==== 8. Pääkattilassa ei saa käyttää ilman sähkösuodatinta, kun siinä poltetaan kiinteitä polttoaineita. Sähkösuodattimen aikakäytettävyyden on oltava kiinteää polttoainetta poltettaessa vähintään 97 %, kun ainakin kaksi kenttää on käytössä ja 99,9 %, kun vähintään yksi kenttä on toimintakunnossa. ====

3 3 (23) 9. Pääkattila on varustettava rekisteröivillä jatkuvatoimisilla hapen, hiilimonoksidin, rikkidioksidin ja typen oksidien mittauslaitteilla, joista saadaan tunti-, vuorokausi- ja vuosikeskiarvot, sekä kertamittausten suorittamiseksi SFS-standardin mukaisilla mittauspaikoilla ja yhteillä. Jatkuvatoimiset mittauslaitteet on pidettävä toimintakunnossa huolehtimalla niiden säännöllisestä kunnossapidosta ja kalibroinnista. Laitteiden vuotuinen aikakäytettävyyden on oltava vähintään 9 %." Konkamäen kaatopaikan ympäristölupapäätös nro A 114, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Ilmoitus lietteen ja jätteen lyhytaikaisesta polttokokeilusta Simpeleen tehtaiden voimalaitoksella, Itä-Suomen ympäristölupaviraston antama päätös nro 85/6/2. Kaavoitus Tehdasalue on asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-1). HAKEMUS M-real Oyj:n Simpeleen tehdas hakee muutosta edellä mainittuun ympäristölupapäätökseen nro 75/1/2 rinnakkaispolton mahdollistamiseksi kiinteän polttoaineen kattilassa. Simpeleen tehdas suunnittelee polttavansa 5 1 % kierrätyspolttoainetta (REF 1) ja omalta laitokselta syntyviä jäteöljyjä kiinteän polttoaineen kattilassa. Ympäristöluvan muutosta haetaan kahdelle eri vaihtoehdolle: 1) voimalaitoksen toimintaa jatketaan nykyisen luvan mukaisin polttoainein ja koostumuksin ja 2) tilanteeseen, jossa kiinteää polttoainetta korvataan 5 1 % kierrätyspolttoaineella. Muutosta ympäristölupapäätökseen haetaan ainoastaan kiinteän polttoaineen kattilan ja siihen liittyvien toimintojen osalta vain siinä tapauksessa, kun kattilassa poltetaan jätteenpolttoasetuksen määrittelemiä jätteitä. Tilanteessa, jossa poltetaan muita kuin jätteenpolttoasetuksen soveltamisalaan kuuluvia polttoaineita, ehdotetaan noudatettavan nykyisen ympäristöluvan määräyksiä. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus Voimalaitoksen pääkattila on vuonna 1976 valmistunut turvepölykattila, joka vuonna 1997 on uusittu kuplivapetiseksi leijukerroskattilaksi. Kattilan polttoaineteho 127 MW ja hyötysuhde 89 %. Voimalaitoksen varakattilana on 66 MW:n vuonna 1995 valmistunut raskasöljykattila. Sähköenergiaa tuotetaan vastapaineturbiinilla (19,6 MW) ja lauhdeturbiinilla (14, MW). Polttoaineena käytetään jyrsinturvetta, kuorta, purua, puuhaketta sekä tehtaan jätevesipuhdistamon lietettä. Lisäksi poltetaan tehtaan omat polttokelpoiset jätteet. Pääkattilan savukaasut puhdistetaan yksikammioisella kolmikenttäisellä sähkösuotimella ja varakattilan savukaasut multisyklonilla. Pääkattilan ja varakattilan savukaasut johdetaan samaan 84 m korkeaan savupiippuun.

4 Tuotteet ja tuotanto Polttoaineet 4 (23) Hakija suunnittelee jäteperäisten polttoaineiden polttoa puun saatavuuden ja turpeen hintatilanteen vuoksi. Lähialueella syntyy jätteitä, jotka läjitetään nykyään kaatopaikalle. Jätteen rinnakkaispoltto lisäisi jätteen energiahyötykäyttöä ja vähentäisi lähialueen kasvihuonekaasupäästöjä. Leijupetikattila mahdollistaa nykyaikaisen tekniikkansa takia jäteperäisten polttoaineiden polton. Voimalaitos tuottaa sähköä 1 GWh/a, kaukolämpöä 15 GWh/a ja prosessihöyryä 42 GWh/a. Pääkattilan vuosittainen toiminta-aika on noin 8 2 h/a. Varakattila on käytössä pääkattilan huoltoseisokkien aikana. Laitos käyttää polttoaineina turvetta 331 t/a, puupolttoaineita 171 t/a ja kuorta 164 t/a sekä öljyä 1 7 t/a. Kierrätyspolttoainetta tullaan käyttämään noin 3 t/a (REF1), joka korvaa turpeen osuudesta noin 1 %. Lisäksi kattilassa poltetaan tehtaan jätevesipuhdistamon lietettä ja omia polttokelpoisia jätteitä. Raskasta polttoöljyä käytetään käynnistys- ja alasajotilanteissa. Vuonna 27 polttoainejakauma oli seuraava: turve 279 GWh (osuus 51 %), puupolttoaine 142 GWh (osuus 27 %), kuori 11,5 GWh (osuus 18 %) ja öljy 19,4 GWh (osuus 4 %). Vuosien 28 ja 29 polttoainejakaumaksi on arvioitu olevan seuraava: turve 25 GWh (osuus 44 %), puupolttoaine 1 GWh (osuus 17,5 %), kuori 15 GWh (osuus 26,7 %) ja öljy 15 GWh (osuus 3 %) sekä jäteperäinen polttoaine 5 GWh (osuus 8,8 %). Polttoaineiden ominaisuuksia on esitetty seuraavassa taulukossa. Polttoaine Lämpöarvo MJ/kg Rikkipitoisuus % Tuhkapitoisuus % Kosteus % Jyrsinturve 9,5, Puu 7,6 1,9 5,8 Jäte 14,6, Kierrätyspolttoaine on kotitalouksien, kaupan ja teollisuuden syntypaikkalajitelluista polttokelpoisista kuivista ja kiinteistä jätteistä valmistettua I-laatuluokan REFkierrätyspolttoainetta. Kotitalouksissa syntyvä REF on kuiva- ja sekajätettä, josta on pääasiassa lajiteltu erikseen paperi, kartonki, pahvi, metalli, lasi, biojäte ja ongelmajätteet. REF sisältää erilaista pakkausjätettä, kuten puuta, pahvia ja paperia, jos niitä ei ole syntypaikkalajiteltu, sekä muovia. REF:in raaka-aineena käytetään myös rakennusjätettä. Laitoksella poltetaan myös tehdasalueen konttoreissa syntyvä paperi-, pahvi- ja pakkausmuovijäte.

5 5 (23) Standardi SFS 5875 mukaiset kierrätyspolttoaineen (REF 1) määräytymisperusteet on esitetty seuraavassa taulukossa. Epäpuhtaus Yksikkö REF 1 Kloori massa-% <,15 Rikki massa-% <,2 Typpi massa-% < 1, Kalium ja natrium massa-% <,2 Alumiini massa-% 1) Elohopea mg/kg <,1 Kadmium mg/kg <,1 1) Syntypaikkalajittelulla ja polttoaineen valmistusprosessilla pyritään poistamaan alumiini. Polttoaineiden käsittely ja varastointi Kierrätyspolttoaine tulee pääsääntöisesti murskattuna tai se murskataan ennen polttoa. Kierrätyspolttoaine kuljetetaan voimalaitokselle rekka-autoilla. Kierrätyspolttoainetta ei varastoida laitoksella, vaan saapuvat jäte-erät puretaan polttoaineen vastaanottorakennuksessa. Vastaanottorakennus on suljettavissa tarvittaessa kokonaan. Purkaustilaan leviävä pöly siivotaan lakaisemalla pöly polttoaineiden sekaan kuorman purkusuppiloon. Vastaanottohalli pestään vedellä kerran viikossa. Turve, puupolttoaineet ja kierrätyspolttoaine puretaan autoilla suppiloon, jonka pohjalla on kolakuljetin. Kolakuljetin kuljettaa polttoainejakeen seulontaan ja tarvittaessa edelleen murskaimeen. Turve siirretään kuljettimilla turvesiiloon ja puupolttoaine puujätesiiloon. Kierrätyspolttoaine puretaan joko turvesiiloon tai puujätesiiloon. Siilosta ja aumasta polttoaineet syötetään kuljettimilla kattilaan poltettavaksi. Voimalaitosalueella on suljettu kiinteän polttoaineen vastaanottorakennus ja murskain, kiinteän polttoaineen varastokenttä, turvesiilo 2 m 3, puujätesiilo 3 m 3, hihnakuljettimia, raskaan polttoöljyn varastosäiliö 6 m 3, yksi 5 m 3 :n siilo, 1 m 3 :n lentotuhkasiilo ja pohjatuhkalle 1 m 3 :n vaihtolava. Laitosrakennuksiin ja alueiden käyttöön ei tule muutoksia jätteen rinnakkaispolton myötä. Jäteperäisten polttoaineiden syöttäminen palotilaan ja poltto-olosuhteet Kattilan leijupedin lämpötilaa seurataan kahdeksalla lämpötilamittauksella. Tulipesän kaasujen lämpötilaa mitataan neljällä seinien lähellä sijaitsevalla lämpötilamittauksella. Kattila varustetaan lisäksi jatkuvatoimisella tulipesän lämpötilaa mittaavalla infrapunatoimisella lämpömittarilla (tasolla starttipoltin-alasekundääri-ilma), jonka avulla varmistetaan lämpötilan pysyminen riittävän korkeana. Normaalissa käynnissä polttoaineen kattilan tulipesän lämpötila on yli 85 C vähintään kahden sekunnin ajan. Kattila on varustettu neljällä kuormaöljypolttimella ja kahdella käynnistyspolttimella. Öljypolttimet käynnistyvät automaattisesti, kun savukaasujen lämpötila laskee starttipoltin-alasekundääritasolla alle 85 C:een. Kattilassa ei ole erillistä automaattista järjestelmää, joka estäisi jätteen syötön palotilaan, jos lämpötila alittaa 85 C:een. Tämä hoidetaan kuitenkin siten, että turvesiilon tai puujätesiilon ruuvi pysäytetään välittömästi, jolloin kierrätyspolttoaineen syöttö katkeaa. Jos jätteen syötössä tai poltossa tulipesässä tapahtuu häiriö, toimintaa rajoite-

6 6 (23) taan tai se keskeytetään mahdollisimman nopeasti, kunnes tavanomainen toiminta voi jatkua. Liikenne ja liikennejärjestelyt Jätteen koepoltto Tehdasalueelle on arkipäivisin raskasta liikennettä 6 8 ja kevyttä liikennettä 15 2 ajoneuvoa vuorokaudessa. Polttoainekuljetukset vähenevät hieman (noin 2 kuormaa/vrk). Tuhka- ja muiden kuljetusten määrät eivät muutu. Hakija on kokeilut jätteen ja lietteen rinnakkaispolton soveltuvuutta voimalaitoksen leijukerroskattilassa. Tulipesän lämpötilamittaukset tehtiin kuormatasoilla 75 % ja 28 %. Pienemmän kuormatason mittauksia ei saatu tehtyä kokonaan epästabiilin toiminnan takia. Mittausten aikana kattilassa käytettiin turpeen, kuoren ja lietteen sekoitusta, jossa lietteen osuus polttoaineen massavirrasta oli noin 3 %. Lämpötilaprofiilit mitattiin neljältä eri korkeudelta. Mittausten perusteella jätteenpolttodirektiivin vaatima lämpötila (>85 C) sekä kahden sekunnin viipymäaika saavutetaan ainoastaan 75 %:n kuormalla. Koetoiminnan aikana tehtyjen päästömittausten mukaan laitoksen päästöt olivat: SO 2 581±67 mg/m 3 (n), NO x 344±45 mg/m 3 (n), hiukkaset 3±3 mg/m 3 (n), CO 62±8 mg/m 3 (n), HCl 24±41 mg/m 3 (n), HF,5 ±,1 mg/m 3 (n), TOC <1±3 mg/m 3 (n), dioksiinit ja furaanit I-TEQ 41±1 pg/m 3 (n), Cd+Tl <1,1 μg/m 3 (n), Hg 1,5 μg/m 3 (n) ja Sb+As+Pb+Cr+Co+Cu+Ni+Mn+V 25,6 μg/m 3 (n). Tulipesän mitattujen lämpötilojen sekä laskettujen viipymäaikojen perusteella jätteenpolttodirektiivin vaatimat lämpötilan ja viipymäajan kriteerit (>85 C, 2 sek.) toteutuvat kattilan toimiessa 45 %:n kuormatasolla. Mittaustulosten perusteella jätteenpolttodirektiivi toteutuu myös alle 45 %:n kuormatasolla. Minimikuormatason määrittämiseksi tarvittaisiin lisämittauksia. Lämpötilamittausten aikana kattilassa käytettiin polttoaineena turpeen (47,5 %), biopolttoaineen (47,5 %) ja REF 1:n (5 %) sekoitusta. PÄÄSTÖT JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN Päästöt vesistöön Päästöt ilmaan Rinnakkaispoltosta ei synny jätepolttoasetuksen säätelemiä savukaasujen puhdistuksen jätevesiä. Vesiin johdettavien päästöjen hallinta jatkuu nykykäytännön mukaisesti. Laitoksen aiheuttamat merkittävimmät ilmapäästöt ovat hiilidioksidi, rikkidioksidi, typenoksidit ja hiukkaset. Jäteperäisiä polttoaineita poltettaessa syntyy pieniä määriä kaasumaisia ja höyrymäisiä orgaanisia aineita kuten kloorivetyä (HCl), fluorivetyä (HF), dioksiineja ja furaaneja, elohopeaa ja muita raskasmetalleja. Laitoksen vuotuisten päästöjen on arvioitu olevan seuraavat: rikkidioksidia 235 t, typenoksideja (NO 2 ) 2 t ja hiukkasia 12 t. Vuosina SO 2 -päästöt ovat olleet

7 7 (23) vuositasolla keskimäärin 135 mg/mj vuosineljänneskeskiarvon vaihdellessa 7 2 mg/mj. Vastaavasti NO x -päästön vuosikeskiarvo on ollut 13 mg/mj vuosineljänneskeskiarvon vaihdellessa mg/mj. Vuoden 27 keväällä turve oli normaalia rikkipitoisempaa, joka nosti muutaman kuukauden ajan SO 2 -päästötason keskimääräistä tasoa korkeammalle. Vuosiluparajaa ei kuitenkaan ylitetty. Osin samaan aikaan oli sähkösuotimesta yksi kenno pois käytöstä, joka on vaikuttanut myös savukaasujen puhdistumiseen. Laitosta saa ajaa kahdella kennolla, joten lupaehtoja on noudatettu. Vuosittaisten häiriötilanteiden määrä on nollasta kahteen häiriötilannetta vuodessa. Tarkkailujakson aikana häiriötilanteiden kesto on vaihdellut parista päivästä muutamaan viikkoon. Päästöjen vähentäminen on tarkoitus järjestää samalla tavoin kuin tähänkin asti. Hiukkaspäästöjen alentamiseksi kattilassa on sähkösuodin, jonka erotusaste on yli 99 %. Seuraavassa on esitetty hakijan näkemys rinnakkaispolton luparajoista vuorokausikeskiarvoina. Mukaan lasketaan kaikki ne vuorokaudet, joiden kuluessa on poltettu jätettä. Vuorokauden aikarajan perusteena on jätepolttoaineen joustava käyttö. Olemassa olevat luparajat ehdotetaan jätettäväksi voimaan, kun kattilassa ei polteta jätteenpolttoasetuksen tarkoittamia jätteitä. Rinnakkaispoltolle haettavat luparajat perustuvat hiilimonoksidia ja fluorivetyä lukuun ottamatta jätteenpolttoasetuksen sekoitussääntöön tilanteessa, jossa käytetään 45 % puuta, 45 % turvetta,,2 % öljyä ja 1 % jäteperäisiä polttoaineita. Päästö Rinnakkaispoltto mg/m 3 (n), 6 % O2 Nykyiset luparajat mg/m 3 (n) Rikkidioksidi, SO2 3 (14 mg/mj) 362 Typen oksidit, NOx (NO 2 :na) 37 (15 mg/mj) 388 Hiukkaset 5 5 Kloorivety, HCl 15 - Fluorivety, HF 2 - Dioksiinit ja furaanit, Cd+TI,5 - Hg,5 - Sb+As+Pb+Cr+Co+Cu+Mn+Ni+V,5 - Orgaanisen hiilen 15 - kokonaismääränä (TOC) CO < 25 < 25 Kiinteän polttoaineen kattiloissa savukaasun CO-pitoisuus vaihtelee suuresti polttoaineen laadun ja syötön vaihteluiden takia, minkä takia normaaleilla polttoaineilla hiilimonoksidin tuntikeskiarvot voivat nousta yli 2 mg/m 3 6 %:n O 2 -pitoisuudessa. Fluorivedyn pitoisuuksista normaalipolttoaineilla ei ole riittävästi luotettavaa mitattua tietoa eikä myöskään riittävää tietoa polttoaineiden fluoridipitoisuuksista rinnakkaispolton raja-arvon määrittämiseksi. Nykyisen mittaustekniikan rajallisen luotettavuuden ja vähäisen tutkimustiedon takia hakija esittää fluorivedyn rinnakkaispolton rajaarvoksi 2 mg/m 3 (n) 6 % O 2.

8 Melu ja tärinä 8 (23) Kiinteän polttoaineen kattilan SO 2 -, NO x - ja hiukkaspäästöt eivät merkittävästi muutu nykyiseen verrattuna. Arvioidut HCl-päästöt kasvavat hieman. Myös muiden päästökomponenttien kuten HF, raskasmetallit, dioksiinit ja furaanit vuosittaiset päästöt ovat niin alhaiset, ettei rinnakkaispoltolla arvioida olevan haitallisia ympäristövaikutuksia. Hakija on esittänyt myös valtioneuvoston asetuksen 23/362 liitteen II kohdan 1 sekoitussäännön mukaan lasketut päästöraja-arvot polttoaineiden osuuksien ollessa turve 43 %, puu 47 % ja REF 1 % seuraavasti: SO mg/m 3 (n), NO x 26 mg/m 3 (n), CO 225 mg/m 3 (n) ja hiukkaset 28 mg/m 3 (n). Muille yhdisteille, kuten raskasmetalleille, dioksiineille ja furaaneille ei raja-arvoa ole voitu laskea, koska polttoaineiden osuudelle ei ollut raja-arvoja käytettävissä. Tehdasaluetta ympäröi lähes joka suunnassa korkeat mäet, jotka estävät tehokkaasti melun leviämisen. Tehtaan ja erityisesti voimalaitoksen melutaso ei ylitä nykytilanteessa melun ohjearvoja lähimmässä häiriintyvässä kohteessa. Rinnakkaispoltto ei muuta laitoksen melutasoa nykyiseen verrattuna. Toiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Vuonna 28 voimalaitoksen kokonaistuhkamäärä on arviolta noin 9 tonnia. Jäteperäisten polttoaineiden poltto ei muuta kokonaistuhkamäärää. Laitoksella pyritään vähentämään jätteiden muodostumista. Hyödyntämiskelpoiset jätteet ensisijaisesti ohjataan hyötykäyttöön ja toissijaisesti polttoon. Mahdollisuudet pääkattilan tuhkan laajempaan hyötykäyttöön selvitetään. Poltossa syntyvän tuhkan laatu selvitetään liukoisuustesteillä ja hyötykäyttömahdollisuudet päivitetään vastaamaan uutta tilannetta. Nyt tuhka toimitetaan tehtaan omalle kaatopaikalle ja osa siitä hyödynnetään pelto- tai metsälannoitteena. Muiden jätteiden määrä tai laatu ei muutu, ja ne käsitellään ja varastoidaan nykyisen ympäristöluvan mukaisesti. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) ENERGIATEHOKKUUS Voimalaitoksen pääkattilan nykyinen toiminta perustuu biomassan ja turpeen polton parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Mahdollisimman täydellisen palamisen varmistamiseksi syötetään ilmaa leijutasolta, sekundääritasolta ja tertiääritasolta. Sähkösuodattimen erotustaso on 99,8 %. Koepolttokokeet ovat osoittaneet, että kierrätyspolttoaine sopii laitoksen rinnakkaispolttoaineeksi. Suunnitellussa jätteen rinnakkaispoltossa sovelletaan lisäksi jätteenpolton BREFiä (parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirja) kierräytyspolttoaineen varastoinnissa ja käsittelyssä. Voimalaitoksen energiatehokkuus on hyvä. Sähkön ja lämmön yhteistuotantomahdollisuus on täysimääräisesti hyödynnetty ja laitos tuottaa lämpöä sekä yhdyskunnalle että teollisuudelle ja sijaitsee näiden kulutuskohteiden välittömässä läheisyydessä.

9 9 (23) Laitos on liittynyt konserniyhtiön M-real Oyj:n kautta kauppa- ja teollisuusministeriön ja Teollisuuden ja Työnantajain keskusliiton (TT):n 1997 solmimaan energiansäästösopimukseen. Sopimuksella toiminnanharjoittaja on sitoutunut merkittäviin energiatehokkuuden analysointi- ja parantamistavoitteisiin. Voimalaitos kouluttaa henkilöstöään. Voimalaitoskäyttäjän ammattitutkinnon suorittaminen on merkittävästi yleistynyt viime vuosina henkilökunnan vaihtumisen myötä. Energiankäytön tehokkuudesta keskustellaan säännöllisesti mm. eri ammattiryhmien palavereissa. Vuosina tehtiin Motiva-mallin mukainen energia-analyysi, jonka jatkotoimenpiteet ovat suunnittelun alla. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Rinnakkaispoltolla on vaikutusta muun muassa voimalaitoksen savukaasupäästöihin ja jonkin verran kuljetusmääriin. Jätevesi- ja jäähdytysvesipäästöjen määrä ja laatu eivät muutu jäteperäisten polttoaineiden käytön vuoksi. Kiinteän polttoaineen kattilan SO 2 -, NO x - ja hiukkaspäästöt eivät merkittävästi muutu nykyiseen verrattuna rinnakkaispolton myötä. Vuosittaiset HF-, raskasmetalli-, dioksiini- ja furaanipäästöt ovat niin alhaiset, ettei rinnakkaispoltolla arvioida olevan haitallisia ympäristövaikutuksia. Rinnakkaispoltto vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, koska sillä korvataan osaksi turvetta, jonka hiilidioksidipäästökerroin on yli kolminkertainen kierrätyspolttoaineen hiilidioksidipäästökertoimeen verrattuna. Polttoaineet käsitellään ja varastoidaan siten, ettei hajua tai pölyä kulkeudu ympäristöön. Polttoaineen vastaanottorakennus on suljettu. Kierrätyspolttoaineen ja jäteöljyjen käsittelyllä tai varastoinnilla ei ole haitallisia ympäristövaikutuksia. Tuhka käsitellään ja varastoidaan jätteenpolttoasetuksen vaatimusten mukaisesti ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Asianmukaisen käsittelyn ansiosta tuhkan käsittelyllä ja varastoinnilla ei arvioida olevan sanottavia ympäristövaikutuksia. LAITOKSEN TOIMINNAN, PÄÄSTÖJEN JA VAIKUUSTEN TARKKAILU Voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukainen tarkkailu päivitetään vastaamaan jätteenpolttoasetuksen vaatimuksia. Laitokselle tuotavan kierrätyspolttoaineen laatua ja määrää valvotaan. Vastaanotettujen jätteiden tiedot kirjataan ja jätteiden kokonaiskuormat punnitaan. Kierrätyspolttoaineesta otetaan määrävälein näytteet, joista määritetään fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet. Nämä tiedot ovat tärkeitä myös kattilan korroosion ehkäisemiseksi. Laitoksen nykyinen käyttö- ja päästötarkkailu tehdään LCP-asetuksen mukaan. Palamisen täydellisyys ja tasaisuus varmistetaan mittauksilla ja säädöillä. Nuohous tapahtuu automaattisesti. Sähkösuodattimen toimintaa ja kuntoa tarkkaillaan seuraamalla erottimien virtoja ja jännitteitä. Voimalaitoksen käytönvalvontajärjestelmän tiedot, kuten laitoksen ajotilanteiden muutokset ja häiriöt, sekä päästömittaustulokset kootaan tietokantaan, jonka avulla

10 Ilmapäästöjen tarkkailu Jätetarkkailu 1 (23) niitä voidaan jatkuvasti seurata. Voimalaitoksen käyttö- ja päästötiedot raportoidaan säännöllisin väliajoin viranomaisille. Ilmapäästöjen tarkkailu tehdään valtioneuvoston asetuksen 362/23 mukaisesti. Jatkuvatoimisesti mitataan rikkidioksidi-, typenoksidi-, hiilimonoksidi- ja hiukkaspäästöjä sekä tulosten laskemiseksi savukaasun virtausnopeutta, lämpötilaa, painetta ja kosteutta. Hiilidioksidipäästöjä lasketaan ominaispäästöjen ja käytetyn polttoainemäärän perusteella. Laitokselle hankitaan mittauslaitteisto, jonka avulla voidaan mitata HCL-, HF- ja TOC-päästöjä jatkuvatoimisesti. Raskasmetallien, polykloorattujen dioksiinien ja furaanien päästöjä mitataan uudessa tilanteessa ensimmäisen vuoden aikana kaksi kertaa vuodessa, minkä jälkeen mittauksia tehdään 1 2 kertaa vuodessa. Epäpuhtauksien ja prosessiin liittyvien muuttujien edustavat mittaukset, näytteidenotto ja analysointi sekä automaattisten mittausjärjestelmien kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset tehdään CEN-, ISO- tai kansallisten standardien mukaisesti. Jatkuvissa mittauksissa mittausjärjestelmän luotettavuus ja tulosten taso tarkistetaan rinnakkaismittauksin vähintään kerran vuodessa. Laitoksella muodostuvien jätteiden laadusta, määrästä ja hyödyntämisestä pidetään kirjanpitoa jätelain ja ympäristöluvan edellyttämällä tavalla. Kirjanpidosta ilmenee mm. jätteen laatu, määrä, käsittely- ja hyödyntämistavat ja sijoituspaikka. Tiedot raportoidaan säännöllisin väliajoin ympäristöluvan edellyttämällä tavalla. Ennen tuhkan käsittely- tai hyödyntämistapojen määrittämistä selvitetään eri polttojätteiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet ja haitallisuus ympäristölle. Selvitys koskee polttojätteen liukoisen jakeen ja raskasmetallien liukoisen jakeen kokonaismäärää. Melu Melumittaukset tehdään voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti kaksi kertaa vuodessa neljästä eri pisteestä laitoksen ympäristössä. Ympäristövaikutusten tarkkailu Ilmoitukset ja raportointi Ilman laadun tarkkailua suoritetaan yhdessä Rautjärven kunnan kanssa noin viiden vuoden välein. Ilmanlaadun tarkkailua ei ole syytä muuttaa rinnakkaispolton myötä. Vesistö- ja kalatalousvaikutusten tarkkailua tehdään voimassa olevan ympäristönluvan velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti. Rinnakkaispoltto ei aiheuta muutostarvetta tarkkailuohjelmaan. Laitoksen toiminnasta laaditaan vuosittain selvitys valvontaviranomaiselle jätteenpolttoasetuksen mukaisesti. Selvityksessä selostetaan ainakin prosessin toiminta päästöt suhteutettuna asetuksen mukaisiin päästörajoihin. Välittömästi ilmoitettavia tietoja ovat häiriötilanteet, joista aiheutuu normaalia suurempia päästöjä ja niihin liittyvät ympäristönsuojelutoimenpiteet.

11 11 (23) Jatkuvatoimisista mittauksista kertyvän tietomäärän hallitseminen edellyttää automaattista tietojen keräystä ja raportointia. Jatkuvatoimiset mittalaitteet tarkastetaan viikoittain automaatiohenkilöstön toimesta ja tulokset ja mahdolliset hälytykset poikkeamista näkyvät voimalaitoksen valvomon raportoinnissa. HAKEMUKSEN TÄYDENNYS Muutoshakemusta on täydennetty siten, että kiinteän polttoaineen kattilassa voidaan polttaa yhdyskuntajätteen (REF 1) ja jäteöljyn lisäksi bio- ja lietekompostipolttoainetta sekä lateksia sisältävää turvetta. Päästöraja-arvoiksi on esitetty nykyisiä raja-arvoja asti ja vuosina osittain jätteenpolttoasetuksen mukaisia rajaarvoja sekä vuoden 214 alusta lähes jätteenpolttoasetuksen mukaisia raja-arvoja seuraavasti. Ominaisuudet > mg/m 3 (n), 6 % O Rikkidioksidi Typen oksidit Hiukkaset Kloorivety, HCl Fluorivety, HF 2 2 Dioksiini ja furaani,1 1-6,1 1-6 Cd+Tl,5,5 Hg,5,5 Sb+As+Pb+Cr+Co+Cu+Mn+Ni+V,5,5 TOC CO <25 < Lupaehtojen porrastamisvaihtoehtoa on perusteltu sillä, että haettuihin SO 2 -päästörajoihin on nykyisellä laitoksella lähes mahdotonta päästä ja myös NO x -päästörajaa on vaikea saavuttaa. Ajanjaksolle on esitetty raja-arvoja nykyisen luvan mukaisille päästöille. Mittauksia tehdään kuitenkin myös muille taulukossa oleville ilmapäästöille jätteenpolttoasetuksen vaatimusten mukaisesti. Märän kesän seurauksena turpeen kosteus ja ylipäätään turpeen saatavuus tulevat olemaan kriittisiä tekijöitä lähivuosina. Turpeen saatavuuden arvioidaan vähenevän 2 4 kuormaa/vrk. Vaatimuksia turpeen rikkipitoisuudelle on lähes mahdotonta esittää, koska kaikki saatavissa oleva turve halutaan ottaa vastaan, jotta laitos pysyy toimintakunnossa. Laitoksen vanha raportointijärjestelmä on otettu pois käytöstä elokuussa 28. Uuden mittausjärjestelmän mukaiset elo-syyskuun päästöt perustuvat laskelmiin, jotka pohjautuvat minuuttitason mittaustietoon. Oheisessa taulukossa on esitetty kyseisen ajanjakson SO 2 - ja NO x -päästön kuukausikeskiarvot (Kk-ka) ja vuorokausikeskiarvojen (Vrk-ka) minimi- ja maksimitasot. Päästö Elokuu Syyskuu mg/m 3 (n) Kk-ka Vrk-ka min Vrk-ka max Kk-ka Vrk-ka min Vrk-ka max SO NO x

12 12 (23) Kyseisen ajanjakson päästöjä on tarkasteltu myös eri raja-arvoihin nähden vertaamalla vuorokausikeskiarvojen ylitysaikoja eri raja-arvoilla a) suoraan raja-arvoon b) mittausepävarmuus huomioiden (NO x ja SO 2 15 % raja-arvosta). Raja-arvot ja savukaasumäärät on laskettu vuoden 27 kokonaispolttoainetehon mukaan seuraavin vaihtoehdoin: 1 Turve-puu-REF suhde: 43 % 47 % 1 %, tiukat rajat jälkeen huomioiden 2 Turve-puu-REF suhde: 43 % 47 % 1 %, saakka sallituin huojennuksin 3 Turve-puu-REF suhde: 45 % 45 % 1 %, saakka sallituin huojennuksin 4 Turve-puu-REF suhde: 4 % 5 % 1 %, saakka sallituin huojennuksin KAS = Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ehdottama raja Vanha lupa = Tehtaan voimassa oleva ympäristölupa LCP = LCP-asetus Elo syyskuun päästöjä on vertailtu eri raja-arvoihin nähden oheisessa taulukossa. Yhdiste Raja mg/m 3 Vuorokausikeskiarvon ylityksiä Elokuu Syyskuu Raja Raja+epv Raja Raja+epv NO x 1 2 3/KAS Vanha lupa LCP SO KAS Vanha lupa LCP Pääkattilaa ajetaan käyttäen kahta linjaa, turve ja puupolttoaineet. Tarkoituksena on, että jätepolttoaine ajetaan puupolttoaineeseen sekoitettuna. Se aiheuttaa hankaluuksia pysäyttää jätteen syöttö nopeasti, vaikka tuloksissa nähtäisiin raja-arvoylityksiä. Siksi hakija toivoo riittävän laajaa vuorokausitasoseurantaa vuositasolla mittausepävarmuus huomioiden. Seurantataso vuorokausina tulee olla 1. jaksolla pitempi kuin 2. ja 3. jaksolla. Muutoshakemusta täydennetään REF 1 -polttoaineen lisäksi muilla koepolttoluvan mukaisilla polttoaineilla. Koepolttolupa on voimassa vuoden 28 loppuun ja se pitää sisällään bio- ja lietekompostin. Näiden lisäksi polttoaineisiin lisätään ekoturve (sisältää turvetta 5 osaa ja lateksia 1 osa). Jätepolttoaineilla korvataan enintään 1 % turvetai puupolttoaineista. Jätepolttoaineiden keskinäiset osuudet riippuvat kunkin polttoaineen saatavuudesta. Rautjärven kunnan Simpeleen taajaman biologisen jätevesipuhdistamon biokompostia syntyy vuodessa noin 2 m 3 ja sen polttoaineteho on noin 2 GWh. Joutsenon kompostointilaitokselta valmistuu biokompostia noin 9 m 3 (4 t) ja puhdistamolietekompostia noin 13 m 3 (6 5 t) vuodessa ja niiden energiasisältö on noin 24 GWh. Jätepolttoaineiden epäpuhtaudet eivät poikkea merkittävästi toisistaan.

13 13 (23) Mittareiden ja jatkuvatoimisten mittalaitteitten ja raportointijärjestelmän uusinta on meneillään. Jatkuvatoimiset mittalaitteet pyritään uusimaan jätteenpolttoasetuksen 362/23 mukaisesti, mikäli kustannukset eivät nouse liian korkealle. Uudistuksen uskotaan parantavan mahdollisuuksia seurata ilmapäästötasoa luotettavammin ja tehokkaammin kuin vanhan järjestelmän aikana. Mittaustulosten tarkastelu tehdään kokonaisvaltaisesti ja kootusti kerran vuodessa vuosiraportoinnin yhteydessä helmikuun loppuun mennessä. Tulosten perusteella arvioidaan mahdollisuudet päästä tiukentuviin lupa-arvoihin ja pystytään analysoimaan mahdollisia laitemuutos- tai laiteparannustarpeita. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Lupahakemusta on täydennetty ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto asianomaisilta viranomaisilta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Rautjärven kunnassa Hakemus on annettu erikseen tiedoksi asianosaisille. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Parikkalan Rautjärven Sanomat -nimisessä lehdessä ) Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on lausunut, että rinnakkaispoltosta aiheutuvat päästöt, riskit ja mahdolliset ympäristövaikutukset eivät juuri lisäänny kattilan nykyiseen käyttöön nähden. Polttokokeista saadut tulokset tukevat tätä näkemystä. Esitetty kierrätyspolttoaine ei poikkea oleellisesti laitoksessa tavanomaisesti käytettävistä polttoaineista. Simpeleen tehtailla on käytetty myös vastaavia polttoaineita (mm. jäteöljyä) tehtaan aiemman ympäristöluvan perusteella, eikä niiden käytöstä tuolloinkaan havaittu aiheutuneen ympäristönpilaantumista tai sen uhkaa. Lähiympäristön tilaa on seurattu mm. sammalpalloanalyysein. Ympäristökeskus on pitänyt tärkeänä, että yhtiö on aiemmin saamiensa koetoimintalupien perusteella selvittänyt polttoaineeksi mahdollisesti soveltuvien jätemateriaalin käyttöä. Polttokokeet ovat koskeneet puhdistamoliete- ja biojätekompostin sekä REF 1:n polttoa. Koetulosten perusteella yhtiö on päätynyt REF 1:n polttoon. Kompostipolttoaineen käytössä ongelmaksi näyttää muodostuneen riittävien polttoolosuhteiden (viipymä ja lämpötila) saavuttaminen osakuorma-ajossa. Sekä kompostipolttoaineilla että REF 1:llä voidaan pienentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja samalla vähentää kaatopaikkasijoituksen tai muun toisarvoisen käytön tarvetta. Myös rajoitettu polttomahdollisuus kompostipolttoaineen poltolle etenkin maakunnallisen kompostointilaitoksen pitkäaikaisissa häiriötilanteissa olisi alueen yhdyskuntajätehuollon toimivuuden kannalta tärkeää. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon kattilan toimintaan liittyvät rajoitteet koepolttotilanteiden esille tuomalla tavalla. Esitetyllä yhdyskuntajätepolttoaineen käytöllä on tälläkin tavalla toteutettuna mm. ilmastomuutoksen kannalta positiivinen merkitys.

14 14 (23) M-real Oyj on esittänyt laitoksen ilmapäästöille päästörajoja, jotka ovat joko nykyisiä luparajoja pienempiä tai samaa tasoa. Rinnakkaispolttolaitoksen päästöraja-arvot ilmaan määräytyvät sekoitussäännön perusteella. Laitoksella on tarkoitus käyttää pääpolttoaineina turvetta ja biomassaa lähes yhtä paljon sekä jätepolttoaineita alle 1 % kokonaismäärästä. Simpeleen tehtaiden kiinteiden polttoaineiden kattilaan sovelletaan valtioneuvoston asetuksen 117/22 olemassa oleville polttolaitoksille annettuja päästöraja-arvoja. Ottaen huomioon sekoitussääntö rikkidioksidin raja-arvo olisi 365 mg/m 3 (n), typenoksidien 56 mg/m 3 (n) ja hiukkasten 46 mg/m 3 (n) sekä hiilimonoksidin 235 mg/m 3 (n) vuorokausikeskiarvoina happipitoisuudessa 6 %. Ympäristökeskus esittää, että hiukkaspäästölle asetettaisiin raja-arvoksi 46 mg/m 3 (n) ja häkäpitoisuudelle 235 mg/m 3 (n). Rikkidioksidipäästölle tulisi asettaa laitoksen esittämä raja-arvo 3 mg/m 3 (n), samoin kuin typenoksideille 37 mg/m 3 (n) NO 2 :na. Kaikki arvot on esitetty happipitoisuudessa 6 %. Muilta osin on noudatettava asetuksen 362/23 mukaisia raja-arvoja. Rinnakkaispoltolla ei ole erityisiä vaikutuksia Simpeleen tehtaiden muuhun toimintaan tai alueen ilmanlaatuun. Jätepolttoaineen käsittelyssä on kuitenkin kiinnitettävä huomiota mm. roskaantumiseen. Laitoksen päästö- ja käytönvalvontaan, mm. mittalaitteiden käytettävyyteen, tulee kiinnittää riittävää huomiota, jotta toiminta saadaan dokumentoitua ja raportoitua riittävän hyvin. Jonkin verran ongelmia on ollut hiukkasmittauksen toimivuudessa. Sinänsä laitoksen esittämä mittaussuunnitelma on riittävä. Muilta osin ympäristökeskus viittaa voimassa olevan ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä antamaansa lausuntoon sekä muihin kannanottoihin sekä koepolttoilmoituksesta antamaansa lausuntoon. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on hakemuksen täydennyksestä lausunut, että sekä REF-polttoaineen ja kompostipolttoaineen käyttö ei käytännössä lisää ilmaan meneviä päästöjä eikä riskejä. Sama pätee myös lateksia sisältävälle turpeelle. Aiemmin M-real Oyj on esittänyt laitoksen ilmapäästöille päästörajoja, jotka ovat joko nykyisiä luparajoja pienempiä tai samaa tasoa. Rinnakkaispolttolaitoksen päästörajaarvot ilmaan määräytyvät asetuksen 362/23 sekoitussäännön perusteella. Laitoksella on tarkoitus käyttää pääpolttoaineina turvetta ja biomassaa lähes yhtä paljon sekä jätepolttoaineita alle 1 % kokonaismäärästä. Simpeleen tehtaiden kiinteiden polttoaineiden kattilaan sovelletaan valtioneuvoston asetuksen 117/22 olemassa oleville polttolaitoksille annettuja päästöraja-arvoja. Aiemassa lausunnossaan ympäristökeskus on, ottaen huomioon jätepolttoaineen laadun ja laitoksen ominaisuuden, lähtenyt siitä, että sekoitussäännössä voitaisiin käyttää em. asetuksen arvoja. Tällä perusteella on päädytty esitettyihin raja-arvoihin. Jätteenpolttoasetus ei kuitenkaan siirtymäaikojen umpeuduttua enää mahdollistaisi em. tulkintaa, jolloin raja-arvot määräytyisivät asetuksen liitteen II kohtien 1 ja 3 sekä liitteen V perusteella, jolloin päädyttäisiin täydennyksessäkin mainittuihin "tiukat rajat" arvoihin. Ympäristökeskus esittääkin, että siirtymävaiheessa käytettäisiin ympäristökeskuksen aiemmin esittämiä raja-arvoja ja tämän jälkeen siirryttäisiin jätteenpolttoasetuksen mukaisiin rajoihin. 2) Etelä-Suomen lääninhallitus on todennut, ettei se käytä sille varattua mahdollisuutta lausunnon antamiseen.

15 Hakijan selitys MERKINTÄ 15 (23) 3) Rautjärven kunnan ympäristölautakunta on lausunut, että voimassa olevia päästöjen raja-arvoja ja määräyksiä tulee noudattaa. Raja-arvoja ja päästörajoja määrättäessä on otettava huomioon Simpeleen taajaman läheisyys ja se, ettei päästöjen määrässä saa tapahtua nousuja, jotka huonontaisivat alueen ilmanlaatua. Hakemuksen täydennyksestä annettu lausunto on samansisältöinen edellisen kanssa. Hakijalla ei ole huomautettavaa tai lisättävää annettujen lausuntojen johdosta. Ympäristölupa päätös nro 75/1/2, Itä-Suomen ympäristölupavirasto ja päätös nro 3/113/2 Vaasan hallinto-oikeus sekä päätös nro 2683, Korkein hallinto-oikeus sekä niihin liittyvät asiakirjat ovat olleet ympäristölupaviraston käytettävissä. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää M-real Oyj:lle ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen ja laajuiseen bio- ja lietekompostin, ekoturpeen sekä kierrätyspolttoaineen rinnakkaispolttoon Simpeleen tehtaiden voimalaitoksen pääkattilassa Rautjärven kunnassa. Tämän päätöksen lupamääräykset korvaavat päätöksen nro 75/1/2, (Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 3/113/2, ja Korkeimman hallintooikeuden päätös nro 2683, ) lupamääräysten jaksoon "päästöt ilmaan" sisältyvät voimalaitoksen pääkattilan toimintaa ja päästöjä koskevat lupamääräykset 5, 6, 7, 8 (ensimmäinen kappale) ja 9. Voimalaitoksen pääkattilaa käytetään joko valtioneuvoston antaman jätteenpolttoasetuksen (VNA 362/23) 2 :n 5) kohdan mukaisena rinnakkaispolttolaitoksena, jossa jätettä käytetään lisäpolttoaineena, tai LCP-polttolaitoksena, jota koskee valtioneuvoston asetus 117/22 (ns. LCP-asetus). Toiminnan muutoksesta eli siitä, käytetäänkö kattilaa rinnakkaispolttolaitoksena vai LCP-laitoksena, on ilmoitettava hyvissä ajoin Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Voimalaitoksen pääkattilan lupamääräykset Polttoaineet ja poltto-olosuhteet 1. Rinnakkaispolttolaitoksena toimiessa pääkattilassa saadaan polttaa hakemuksen mukaisia tavanomaisia polttoaineita ja jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (362/23) soveltamisalaan kuuluvia jätteitä. Jätepolttoaineita ovat kierrätyspolttoaine (REF 1), biokomposti, puhdistamolietekomposti ja ekoturve sekä jäteöljy. Jätepolttoaineiden enimmäismäärä saa olla enintään 3 tonnia vuodessa ja vuorokausikeskiarvona enintään 1 % kattilaan syötettävän polttoaineen kokonaisenergiasta.

16 Päästöt ilmaan 16 (23) 2. Poltettavien jäteöljyjen polykloorattujen aromaattisten hiilivetyjen, kuten polykloorattujen bifenyylien (PCB) tai pentakloorifenolin (PCP), massapitoisuus saa olla enintään 1 mg/kg. Jäteöljyjen klooriyhdisteiden pitoisuus klooriksi laskettuna saa olla enintään 5 mg/kg ja fluoriyhdisteiden pitoisuus fluoriksi laskettuna enintään 3 mg/kg. Jäteöljyt saavat sisältää raskasmetalleja enintään seuraavat määrät: kadmium 1 mg/kg, nikkeli 5 mg/kg, arseeni 5 mg/kg sekä kromi, kupari, vanadiini ja lyijy yhteensä 6 mg/kg. 3. Rinnakkaispoltossa on polttoaineiden palamisen oltava mahdollisimman täydellistä. Lämpötila tulipesässä on oltava vähintään 85 o C ja viipymän tässä lämpötilassa on oltava vähintään 2 sekuntia. Kattilassa on oltava lisäpolttimet, jotka automaattisesti kytkeytyvät toimintaan, jos tulipesän lämpötila laskee alle 85 o C. Lisäpolttimia on käytettävä myös laitoksen käynnistys- ja pysäytystoimien aikana lämpötilan ylläpitämiseksi niin kauan kun palamiskammiossa on polttamatonta jätettä. Rinnakkaispolttolaitoksessa on oltava käytössä automaattinen järjestelmä, joka estää jätteen syöttämisen käynnistyksen aikana ennen kuin tulipesän lämpötila on saavuttanut 85 o C sekä polton aikana, jos lämpötila laskee alle 85 o C tai jos jatkuvatoimiset seurantamittaukset osoittavat, että jokin päästöraja-arvo ylittyy. 4. Pääkattilan savukaasut poistetaan 82 m korkean piipun kautta ulkoilmaan. 5. LCP-laitoksena toimiessa pääkattilan ilmaan johdettavien päästöjen raja-arvot kuivassa savukaasussa 6 %:n happipitoisuudessa ovat seuraavat: Rikkidioksidi, SO 2 6 mg/m 3 (n) Kuukausikeskiarvo Typenoksidit, NOx (NO 2 :na) 45 mg/m 3 (n) Kuukausikeskiarvo Hiukkaset 5 mg/m 3 (n) Kuukausikeskiarvo Hiilimonoksidi, CO 25 mg/m 3 (n) 24 tunnin jakson ka 6. Rinnakkaispolttolaitoksena toimiessa pääkattilan ilmaan johdettavien päästöjen raja-arvot kuivassa savukaasussa 6 %:n happipitoisuudessa ovat seuraavat: Rikkidioksidi, SO mg/m 3 (n) Vuorokausikeskiarvo Typenoksidit, NOx (NO 2 :na) 26 mg/m 3 (n) Vuorokausikeskiarvo Hiukkaset 28 mg/m 3 (n) Vuorokausikeskiarvo Hiilimonoksidi, CO 225 mg/m 3 (n) 24 tunnin jakson ka 7. Muiden epäpuhtauksien päästöjen raja-arvot kuivassa savukaasussa 6 %:n happipitoisuudessa ovat rinnakkaispoltolle seuraavat: Suolahappo, HCl 15 mg/m 3 (n) Vuorokausikeskiarvo Fluorivety, HF 2 mg/m 3 (n) Vuorokausikeskiarvo Orgaaninen hiili, TOC 15 mg/m 3 (n) Vuorokausikeskiarvo Luvan saajan on selvitettävä mennessä HCL:n, HF:n ja TOC:n massapitoisuudet poltettaessa tavanomaisia polttoaineita ja noudatettava sen jälkeen perusteluissa esitetyllä laskentakaavalla saatavia HCL, HF- ja TOC-päästöraja-arvoja.

17 17 (23) Vähintään 3 minuutin ja enintään 8 tunnin näytteenottoaikana mitattavat kaikki keskiarvot (muunnettuina 6 %:n jäännöshappipitoisuuteen kuivaa kaasua): Cd+Tl,5 mg/m 3 (n) Kertamittausten ka Hg,5mg/m 3 (n) Kertamittausten ka Sb+As+Pb+Cr+Co+Cu+Mn+Ni+V,5 mg/m 3 (n) Kertamittausten ka Vähintään 6 ja enintään 8 tunnin näytteenottoaikana mitattavat kaikki keskiarvot (muunnettuina 6 %:n jäännöshappipitoisuuteen kuivaa kaasua): Dioksiinit ja furaanit,1 ng/m 3 (n) Σ TCDD ekv Kertamittausten ka Poikkeukselliset käyttöolosuhteet Tarkkailu 8. Tavanomaisia polttoaineita poltettaessa pääkattilan savukaasujen puhdistinlaitteiden häiriö- ja rikkoontumistilanteista on 48 tunnin kuluessa ja polttoaineen saatavuudessa ilmenneistä häiriöistä välittömästi ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Rautjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pääkattilassa on käytettävä vähän päästöjä aiheuttavia polttoaineita silloin, kun savukaasujen puhdistinlaitteiden rikkoutumisen tai toiminnanhäiriöiden vuoksi on mahdollista, että päästöt ilmaan olisivat tavanomaista suuremmat. Jos vähän päästöjä aiheuttavien polttoaineiden käyttö ei ole mahdollista ja laitos ei voi palata normaalitoimintaan 24 tunnin kuluessa, on toimintaa rajoitettava tai se on keskeytettävä. Laitos saa toimia ilman savukaasujen puhdistinlaitteita enintään 12 tuntia yhden kalenterivuoden aikana. 9. Jätepolttoaineiden polttoa ei saa missään olosuhteissa jatkaa keskeytymättä yli neljää tuntia, jos päästöjen mittaamiseen tarkoitetut laitteet ovat poissa käytöstä tai päästöjen raja-arvot ylittyvät. Tällaisten tilanteiden yhteenlaskettu kesto saa olla enintään 6 tuntia vuodessa, mikäli laitos toimii koko vuoden rinnakkaispolttolaitoksena. Muissa tapauksissa päästöraja-arvojen ylittymiselle sallittu vuosittainen enimmäisaika on suhteutettava laitoksen toiminta-aikaan rinnakkaispolttolaitoksena. 1. Tavanomaisia polttoaineita poltettaessa pääkattilan savukaasujen lämpötilaa, painetta sekä happi- ja vesihöyrypitoisuutta on seurattava pääkattilassa jatkuvatoimisilla mittalaitteilla. Vesihöyrypitoisuutta ei tarvitse mitata jatkuvasti, jos savukaasu kuivataan ennen päästöjen analysointia. Myös rikkidioksidi-, typenoksidi-, hiukkas- ja hiilimonoksidipäästöjä on mitattava jatkuvasti. Pääkattilan dioksiini- ja furaanipäästöt sekä HCl-päästöt on mitattava tarvittaessa silloin kun polttoaineet, palamis- tai savukaasujen käsittelyolosuhteet muuttuvat olennaisesti. Päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, jos kalenterivuoden yhdenkään kalenterikuukauden keskiarvo ei ylitä raja-arvoja ja jos rikkidioksidin ja hiukkasten kaikista 48 tunnin keskiarvoista 97 % ja typenoksidien kaikista 48 tunnin keskiarvoista 95 % ei ylitä 11 % raja-arvoista. Raja-arvoon verrattavat kuukausikeskiarvot ja 48 tunnin keskiarvot määritetään mitatuista raja-arvoon verrattavista 48 tunnin keskiarvoista, jotka saadaan vähentämällä mitatusta arvosta mittaustuloksen 95 % luotettavuutta ku-

18 18 (23) vaava osuus laskettuna raja-arvon pitoisuudesta. Yhden mittaustuloksen 95 % luotettavuutta kuvaava osuus on rikkidioksidille ja typenoksideille enintään 2 % päästöjen raja-arvosta ja hiukkasille 3 % päästöjen raja-arvosta. Polttolaitoksen käynnistys- ja alasajojaksoja sekä häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja-arvojen noudattamisen tarkasteluissa. Päästöjen ja kuormitusten laskennassa ja raportoinnissa käytetään mitattuja arvoja. Jos jatkuvatoimisten mittausten tuloksista joudutaan hylkäämään mittaukset vuoden aikana yli 1 päivänä, on ryhdyttävä toimiin mittausjärjestelmän luotettavuuden parantamiseksi. Savukaasupäästöjen seurantaan käytettävien jatkuvatoimisten mittausten laadunvarmennukseen on sovellettava standardia SFS-EN Poltettaessa jätepolttoaineita laitoksella on mitattava jatkuvatoimisesti SO 2 -, NO x -, hiukkas-, TOC-, CO-, HCl- ja HF-epäpuhtauksia sekä polttolämpötilaa, savukaasujen happipitoisuutta, painetta, lämpötilaa ja vesihöyrysisältöä. Vesihöyrysisältöä ei tarvitse jatkuvatoimisesti mitata, jos näytekaasu kuivataan ennen analysointia. Kaakkois- Suomen ympäristökeskus voi päättää, ettei HCl- ja HF-pitoisuuksien jatkuvia mittauksia tarvitse tehdä, mikäli ympäristökeskukselle esitettävistä selvityksistä ilmenee, että päästöt eivät voi missään olosuhteissa ylittää raja-arvoja ja mittaukset tehdään määräaikaisesti. Raskasmetallipäästöt sekä dioksiini- ja furaanipäästöt on mitattava kahdesti vuodessa. Ilmaan johdettavien päästöjen raja-arvot eivät ylity, jos yksikään vuorokausikeskiarvoista tai yksikään metallien tai dioksiinien ja furaanien mittaustulos ei ylity, ottaen huomioon luotettavuusväli ja kokonaisepävarmuus. Jätteenpoltossa mukaan lasketaan kaikki vuorokaudet, joiden aikana on edes osin poltettu jätettä. Ylös- ja alasajovaiheessa ei päästömittaustuloksia lasketa mukaan vuorokausiarvoihin. Päästöjä koskevista mittauksista on määritettävä mittaustulosten kokonaisepävarmuus 95 %:n luotettavuusvälillä. Jatkuvien hiilimonoksidimittausten kokonaisepävarmuus saa olla enintään 1 %, rikkidioksidi- ja typenoksidimittausten enintään 2 %, hiukkasmittausten ja TOC-mittausten enintään 3 % sekä HCL- ja HF-mittausten enintään 4 %. Kaikki mittaukset, näytteidenotto ja analysointi sekä automaattisten mittausjärjestelmien kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset, jatkuvatoimisten mittauslaitteiden laadunvarmennus sekä tarkkailu ja sen laadunvarmennus on suorittava CENstandardien mukaisesti. Jos CEN-standardeja ei ole käytettävissä, on käytettävä ISO-, SFS- tai vastaavan tasoisia kansallisia tai kansainvälisiä yleisesti käytössä olevia standardeja. Mittausjärjestelmän luotettavuus ja tulosten taso on tarkistettava rinnakkaismittauksin ainakin kerran vuodessa. Päästöraja-arvojen ylityksestä on viipymättä ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Rautjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuorokausikeskiarvolla tarkoitetaan liukuvaa 24 tunnin arvoa, jota laskentajärjestelmä laskee vain tätä tarkoitusta varten kymmenen minuutin välein. Vuorokaudessa saa hylätä enintään viisi puolen tunnin keskiarvoa ja vuodessa saa hylätä enintään kymmenen vuorokausikeskiarvoa mittausjärjestelmän toimintahäiriön tai huollon vuoksi.

19 19 (23) Vuosittain hylätyksi sallittu vuorokausikeskiarvojen määrä koskee tilanteita, jolloin laitos toimii koko vuoden rinnakkaispolttolaitoksena. Muissa tapauksissa vuosittain hylätyksi sallittavien vuorokausikeskiarvojen enimmäismäärä on suhteutettava laitoksen toiminta-aikaan rinnakkaispolttolaitoksena. 12. Mittaustulokset on tallennettava tarkoituksenmukaisella tavalla ja tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaisille. 13. Rinnakkaispolttolaitoksella on oltava vastaava hoitaja, jonka nimi on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. 14. Vastaanotettujen jätepolttoaineiden tiedot on kirjattava ja jätteet punnittava jäteerittäin, käyttäen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annetun ympäristöministeriön asetuksen mukaista jäteluokitusta. 15. Polttojätteen määrää on vähennettävä ja haitallisuutta ehkäistävä ja sen hyötykäyttöä on pyrittävä tehostamaan. Polttojätteiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet (liukoisen jakeen ja raskasmetallien liukoisen jakeen kokonaismäärä) ja haitallisuus ympäristölle on selvitettävä ensimmäisen toimintavuoden aikana. Tulokset on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Rautjärven ympäristönsuojeluviranomaiselle. 16. Luvan saajan on vuosittain laadittava selvitys laitoksen toiminnasta. Selvityksessä on selostettava prosessin toiminta ja ilmaan johdetut päästöt verrattuna tämän päätöksen mukaisiin raja-arvoihin. Selvitys on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Rautjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja julkaistava myös sähköisesti. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Voimalaitoksen pääkattilan toiminnalle on asetettu päästöjä ehkäisevät ja rajoittavat lupamääräykset, joissa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Määräysten mukainen toiminta ei alueella jo olevan toiminnan kanssa aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Päätöksessä ja lupamääräyksissä on otettu huomioon toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavoitustilanne ja kaavamääräykset. Kun toimintaa harjoitetaan hakemuksen ja tämän päätöksen määräyksiä noudattaen, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa myös silloin, kun voimalaitoksen pääkattila toimii jätteenpolttoasetuksen mukaisena rinnakkaispolttolaitoksena.