Tekninen lautakunta nro 11/ SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 nro 11/2015 SISÄLLYSLUETTELO TEKNLTK 96 Kokouksen järjestäytyminen TEKNLTK 97 Teknisen lautakunnan talouden seuranta 9/2015 TEKNLTK 98 Etelä-n alueen yleiskaavan tarkistaminen TEKNLTK 99 Oikaisuvaatimus koskien Åvallan myyntiä TEKNLTK 100 Teknisen lautakunnan, ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä teknisen osaston johtosäännön muuttaminen TEKNLTK 101n sydämen maarakennusurakka TEKNLTK 102Kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen ja taseyksikön avaavan taseen vahvistaminen TEKNLTK 103Vesihuoltolaitoksen hintojen tarkistus TEKNLTK 104Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien kunnan opaskartan ja opastaulujen päivittämistä TEKNLTK 105Yleissuunnitelma n vedenhankinnasta ja sen tehostamisesta TEKNLTK 106Vastaus valtuustoaloitteeseen Aleksis Kiven koulun homevaurioiden selvittämiseksi TEKNLTK 107Viranhaltijapäätösten laillisuusvalvonta TEKNLTK 108Muut asiat

2 Sivu 2 Nro 11/2015 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo klo Läsnäolevat jäsenet Dahlqvist Rabbe, puheenjohtaja Vierinen Kari, varapuh.johtaja Hanhikorpi Pirjo, jäsen Holmlund Åke, jäsen Heikkilä Risto, varajäsen Niskanen Lasse, jäsen Rahikainen Eljas, jäsen Lindström Catharina, jäsen Rosengren Heidi, jäsen Muut läsnäolevat Skyttä Jorma, tekninen johtaja Malmberg Magnus, rakennusmestari Latvala Ann-Britt, toimistonhoitaja *) Elina Kuusisto Saija Miettinen-Tuoma Ramboll, asiantuntija Asiat Allekirjoitukset Rabbe Dahlqvist Puheenjohtaja Ann-Britt Latvala Pöytäkirjanpitäjä Lasse Niskanen Pöytäkirjantarkastaja Eljas Rahikainen Pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Tekninen toimisto Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Ann-Britt Latvala Toimistonhoitaja *) Kirjoitusvirhe korjattu hallintolain 51 :n mukaan

3 Sivu 3 TEKNLTK 96 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää - todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi - valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Lautakunta - totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi - valitsi pöytäkirjatarkastajiksi Lasse Niskasen ja Eljas Rahikaisen - päätti tämän jälkeen käsitellä esityslistan :n 98. ====

4 Sivu 4 TEKNLTK 97 TEKNISEN LAUTAKUNNAN TALOUDEN SEURANTA 9/2015 Oheismateriaalia Teknisen lautakunnan talousarvion käyttötalouden toteutumaa on tarkasteltu tilanteen mukaan. Lautakunnan käyttötalouden toteutumassa ei ole tapahtunut muutosta viime kokouksen jälkeen. Tulopuolella on suuri vaje, johtuen siitä ettei Slussenin maankäyttösopimus toteudu. Sitä yritetään paikata Karlsåkerin kaavasopimuksella, mutta sen vaikutus on parhaimmillaankin vain n Kaavasopimusten ja liittymismaksujen aiheuttama vaje tulopuolella on yhteensä 0,8-1,0 M. Budjetoidut maanmyyntitulot on saatu n sydämen maanmyynnin myötä. Menopuoli näyttää pysyvän budjetissa. Liitteet ja oheismateriaali: - Oheismateriaalina o talouden toteutumatilasto 9/2015 Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, p , s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi Lautakunta päättää merkitä talouden seurannan tiedoksi. Ehdotuksen mukaan. ====

5 Sivu 5 TEKNLTK:264 /2012 TEKNLTK 98 ETELÄ-SIUNTION ALUEEN YLEISKAAVAN TARKISTAMINEN TEKNLTK Liite 1 on päättänyt määrätä Kaakkois- n yleiskaava-alueelle MRL 38 mukaisen rakennuskiellon ja MRL 128 mukaisen toimenpiderajoituksen kahden vuoden ajaksi alkaen siitä päivästä, kun päätös on asetettu kuulutettavaksi. Päätös on asetettu kuulutettavaksi ja tällöin rakennuskielto ja toimenpiderajoitus olisivat päättymässä Kaavoitus ei ole edistynyt alkuperäisen suunnitelman mukaan, joten rakennuskieltoa ja toimenpiderajoitusta on syytä jatkaa, jottei työn aikana pääse syntymään kaavoitusta vaikeuttavaa rakentamista tai muita toimenpiteitä. Kaavoitustyön arvioidaan kestävä vielä kaksi vuotta. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan on mahdollista myöntää poikkeamislupa mainituista kiellosta ja rajoituksesta harkintansa mukaan MRL 172 mukaisten edellytysten täyttyessä. Liitteet ja oheismateriaali: - liitteenä Kaakkois-n osayleiskaava-alue Esittelijä: maankäyttöinsinööri Taneli Kiljunen, puh , sähköposti: taneli.kiljunen@siuntio.fi päättää jatkaa liitteen mukaiselle Kaakkois-n osayleiskaava-alueelle määrättyä rakennuskieltoa (MRL 38 ) ja toimenpiderajoitusta (MRL 128 ) kahdella vuodella siten, että ne päättyvät Ehdotuksen mukaan. ==== TEKNLTK Oheismateriaali Yleiskaavan tarkistamisen aloitusvaiheen tehtävistä on sovittu Pöyry Finland Oy:n kanssa. Yrityskauppojen seurauksena yhdyskuntasuunnittelun liiketoiminta on siirtynyt vanhoine toimeksiantoineen Ramboll Finland Oy:lle. Ramboll Finland Oy on laatinut työohjelman Etelä-n alueen yleiskaavan tarkistamiseksi. Työn alkuvaiheessa tarkasteltavaa aluetta on laajennettu kunnanhallituksen päätöksestä poiketen, koska on katsottu tarpeelliseksi tutkia maankäytön kehityskuvan mukaisten painopistealueiden (Kuntakeskus, Störsvik-Sunnanvik) ja Kaakkois-n osayleiskaava-alueen muodostaman kokonaisuuden toimivuutta ja kehittä-

6 Sivu 6 mistarpeita strategisella tasolla. Varsinainen yleiskaavan tarkistamistarve ja mahdollinen vaiheistus tarkentuu strategisen tarkastelun pohjalta. Laaditun työohjelman keskeisimmät periaatteet ovat: - Määritellään koko Etelä-n alueen maankäytön nykytila, kehittämistarpeet ja niiden suhde Etelä-n alueella olemassa oleviin Kaakkois-n osayleiskaavaan ja Störsvikin osayleiskaavaan. Maankäytön kehityskuva toimii pohjana alueen maankäytön kehittämiselle. Huomioon otettavia lähtökohtia ovat myös mm. Uudenmaan maakuntakaava, asemakaava-alueet ja kunnan maanomistus. - Olemassa olevien kaavojen toimivuus suhteessa edellä mainittuihin lähtökohtiin ja kunnan tämänhetkisiin tavoitteisiin tarkastellaan. Muilta osin määritellään alueet, joiden osalta on tarpeen päivittää tai laatia kaavoja (osayleiskaava tai asemakaava) periaatteiden eteenpäin viemiseksi. - Kaavoja laaditaan vain sinne, missä ohjaustarve on muuttunut. Kaavat laaditaan lähtökohtaisesti kiireellisyysjärjestyksessä, ei kaikkia samaan aikaan. - Periaatteena on, että Kaakkois-n osayleiskaavassa mitoitetut kiinteistökohtaiset rakennusoikeudet säilyvät. Mahdolliset uudet osayleiskaavat tai asemakaavat tulevat koskemaan alueita, joissa suunnittelutarve on muuttunut, ja siellä rakennusoikeutta mahdollisesti muutetaan, aluevarauksia ja määräyksiä tarkennetaan. - Suurella osalla maaseutua/haja-asutusalueita, sekä saaristossa ei ole tarpeen lähteä muuttamaan voimassaolevia kaavoja tai laatimaan uusia. - Tarkastelun tuloksena voidaan tarkentaa kartalla Etelä-n jakoa alueisiin, joilla ei ole kaavoitustarvetta, tai on tarve osayleiskaavalle tai asemakaavalle. Ensivaiheessa tarkemmin tarkasteltaviksi on määritelty: - Marsuddenin, Kaakkois-n oyk:ssa osoitetun työpaikka-alueen ja kunnan omistaman alueen (kt51 eteläpuolella) muodostama kokonaisuus; - Störsvikin, Sunnanvikin ja kt51 risteysalueen muodostama kokonaisuus; - Kelan alue; - Liikenneyhteydet maankäytön kehityskuvan mukaisesti painopistealueilla; - Muut tarkempaa ohjausta vaativat alueet (esim. asutustiivistymät). Liitteet ja oheismateriaali: - Oheismateriaalina: o Etelä-n alueen yleiskaavan tarkistamisen työohjelma Esittelijä: maankäyttöinsinööri Taneli Kiljunen, puh , sähköposti: taneli.kiljunen@siuntio.fi

7 Sivu 7 Käsittely: merkitsee valmistelutilanteen ja työohjelman tiedoksi. Selostusosan muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. merkitsee valmistelutilanteen ja työohjelman tiedoksi. ==== TEKNLTK 98 Liite 1A ja 1B Oheismateriaali Kaavamuutosta valmistelevia töitä on tehty. Arkeologinen selvitys on valmis, maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys on luonnosvaiheessa ja luontoselvitystä on tekeillä. Asiasta on pidetty ensimmäinen viranomaisneuvottelu ja Uudenmaan liiton kanssa on pidetty erillinen neuvottelu. Muistiot neuvotteluista ovat oheismateriaalina. Näissä neuvotteluissa arvioitiin maakuntakaavan ohjaavaa merkitystä. Todettiin, että yleiskaavaluonnoksessa voi ehdottaa myös maakuntakaavasta poikkeavia ratkaisuja, jos ne ovat perusteltuja. Viranomaiset ottavat kantaa ratkaisuihin lausunnoissaan. Erityisesti alueen itäosassa on tarvetta maakuntakaavasta poikkeavaan ratkaisuun. Uudenmaan ELY-keskus on tehnyt kantatielle 51 palvelutasoselvityksen suunnittelualueelle. Tätä työtä ELY jatkaa tekemällä aluevaraussuunnitelman. Aluevaraussuunnitelma tulee tämän yleiskaavaan liitteeksi. Lähtökohtana on, ettei erillistä tien yleissuunnitelmaa näin ollen tarvita. Kaavahankkeelle on valmisteltu liitteenä 1A oleva osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Hankkeen kehittelyn myötä kaavoitettavan alueen rajaus on muuttunut siten että se on nyt liitteen 1B mukainen. Lautakunta on asettanut alkuperäiselle Kaakkois-ta koskevalle kaavamuutosalueelle rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen vuoden 2016 loppuun saakka. Kaavoitettava alue on nyt muuttunut siten, että Kaakkois- n osayleiskaavan pohjoisimmat alueet ja saaristo eivät sisälly alueeseen, mutta sen sijaan osia Störsvikin osayleiskaavasta ja Asema- Kirkonkylä-Sunnanvik osayleiskaavasta sisältyvät. On tarkoituksenmukaista muuttaa myös rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen aluetta vastaamaan uutta kaavoituksen aluerajausta. Aluerajaus saattaa tarkentua työn aikana. Liitteet ja oheismateriaali: - Liitteenä:

8 Sivu 8 o Etelä-n osayleiskaavaa käsittelevä osallistumis- ja arviointisuunnitelma o kartta kaavoitettavan alueen uudesta rajauksesta - Oheismateriaalina: o muistiot viranomaisneuvottelusta ja Uudenmaan liiton kanssa käydystä neuvottelusta Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, puh , s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi Esittelijä jakaa kokouksessa pöydälle selostusosan ja antaa päätösehdotuksen. Käsittely: Esittelijä jakoi kokouksessa selostusosan ja liite 1 B. Esittelijän kokouksessa pöydälle jaettu selostusosan muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Esittelijä jakoi kokouksessa pöydälle seuraavan muutetun päätösehdotuksen: päättää 1. tarkentaa KH liitteen mukaista yleiskaavan muutosaluetta (oheismateriaalina) tämän kokouksen liitteen mukaiseksi alueeksi. 2. muuttaa kaavahankkeen nimeksi Etelä-n osayleiskaavan tarkistus 3. kuuluttaa muutoksesta Kirkkonummen Sanomissa ja Västra Nylandissa 4. hyväksyä hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteen mukaisesti 5. tiedottaa kuulutuksen yhteydessä, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi tutustua kunnan teknisellä toimistolla ja kunnan kotisivuilla 6. muuttaa Kaakkois-n osayleiskaava-alueelle määräämänsä ja jatkamansa rakennuskiellon (MRL 38 ) ja toimenpiderajoituksen (MRL 128 ) aluerajausta. *) Elina Kuusisto Saija Miettinen-Tuoma Ramboll Oy:stä esitti Etelä- n osayleiskaavan muutosehdotus. Käytiin yleiskeskustelu asiasta. Esittelijä muutti päätösehdotustaan käsittelyn aikana seuraavasti: Muutettu ehdotus: päättää 1. tarkentaa KH liitteen mukaista yleiskaavan muutosaluetta (oheismateriaalina) tämän kokouksen liitteen mukaiseksi alueeksi. 2. muuttaa kaavahankkeen nimeksi Etelä-n osayleiskaavan tarkistus 3. kuuluttaa muutoksesta Kirkkonummen Sanomissa ja Västra Nylandissa

9 Sivu 9 4. hyväksyä hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteen mukaisesti 5. tiedottaa kuulutuksen yhteydessä, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi tutustua kunnan teknisellä toimistolla ja kunnan kotisivuilla. Muutetun ehdotuksen mukaan. päätti tämän jälkeen käsitellä esitylistan :n 97. *) Pykälän kirjoitusvirhe korjattu hallintolain 51 :n mukaan ====

10 Sivu 10 TEKNLTK:423 /2012 TEKNLTK 99 OIKAISUVAATIMUS KOSKIEN ÅVALLAN MYYNTIÄ TEKNLTK Oheismateriaali Teknisen lautakunnan johtosäännön 9 kohta 21 mukaan tekninen lautakunta huolehtii kunnan kiinteistöjen ja alueiden rakentamisesta, kunnossapidosta ja käytöstä. Svartbäck: Svartbäckin kiinteistö koostuu lainhuutotodistuksien mukaan kahdesta alueesta: kiinteistötunnus , maapinta-ala 0,3232 hehtaaria sekä , maapinta-ala 0,7700 hehtaaria. Rekisteriyksikön alueella on yleiskaava. Alue on osayleiskaavamerkinnän ja määräyksen mukaan P-aluetta. (Alueella voidaan rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti palvelujen ja hallinnon rakennuksia.) Kohde on SRmerkitty, joka tarkoittaa, että se on rakennuslain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu kohde tai alueen osa. Kauppakirjojen mukaan alueet on myyty n kunnalle Myyjinä ovat olleet Ragnar Karell ja Karl ja Anna Salovius. Kauppakirjaehtojen mukaan n kunta sitoutuu käyttämään aluetta kansakoulurakennuksien pystyttämiselle. Kauppakirjoissa ei ole mainintaa, että tila siirtyy takaisin myyjälle, mikäli käyttötarkoitus muuttuu. Koulurakennus rakennettiin Rakennus toimi alussa kouluna, mutta se on myöhemmin otettu käyttöön päiväkodiksi. Rakennuksen kylmä ullakkotila on vaurioitunut salamaniskusta aiheutuneessa tulipalossa vuonna Rakennuksen ollessa päiväkotitoiminnassa lähinnä henkilökunta on oireillut huonon sisäilman takia. Rakennus poistettiin päiväkotikäytöstä tämän takia joulukuussa Talossa tehtiin talvella mittavia tutkimuksia, joissa voitiin todeta sieni- ja sädesieni-itiöiden kohonneita pitoisuuksia, jotka ovat tyypillisiä tämän ikäisissä rakennuksissa käytetyn rakennustekniikan osalta. Myös tulipalossa käytetyllä sammutusvedellä on ollut mahdollista vaikutusta alapuolella ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteen purueristeessä todettuihin mikrobeihin.

11 Sivu 11 Rakennus on seissyt tyhjillään vuodesta 2008 lähtien lukuun ottamatta muutamaa kuukautta vuoden 2012 alusta, jolloin liikuntasalitila on toiminut taiteilijan ateljeena. Tällaisen talon pitäminen tyhjillään ei ole asianmukaista. Talo ränsistyy entisestään. Mikäli kunta ottaa sen omaan käyttöönsä, vaatii se laajaa kunnostamista, mitä ei tällä hetkellä ole huomioitu kunnan talousarviossa ja -suunnitelmassa. Ulkopuolista kiinnostusta on ollut talon ostamiselle. Talo soveltuu asuinkäyttöön. Tämän salliminen vaatii kuitenkin kaavamuutoksen. Talo sijaitsee kauniilla paikalla. Åvalla: Åvallan kiinteistötunnus Rekisteriyksikön alueella on yleiskaava. Alue on osayleiskaavamerkinnän ja määräyksen mukaan A-aluetta. (Alueelle voidaan rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti erillispientalo talousrakennuksineen ja / tai sellaisia työtiloja, jotka eivät aiheuta asumiselle haittaa.) Kohde on SR-merkitty, joka tarkoittaa, että se on rakennuslain tai rakennussuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu kohde. Maapinta-ala on lainhuutotodistuksen mukaan 0,3232 hehtaaria. Yrkeshögskolan Sydvästin rakennusinsinööriopiskelijat ovat tehneet oppilastyönä kuntokartoituksen. Talo on tällä hetkellä lähinnä yhdistyksien ja seurojen käytössä. n partiolaisilla on talossa aktiivista toimintaa. Yhdistys- ja seuratoiminnalle tulee löytää korvaavia tiloja. Kunnan omistamiin ja hallinnoimiin kiinteistöihin tehtyjen kuntoluokitusten mukaan Åvallan kiinteistö on kuntoluokkaa yksi ja Svartbäckin kiinteistö luokkaa kaksi. Molempia on ehdotettu heti myytäviksi. Kuntoluokka yksi tarkoittaa, että talot ovat huonossa kunnossa ja vaativat mittavia korjaustoimenpiteitä, jotta niistä saadaan käyttökelpoisia. Talon tekniikka on olematon ja vanha sekä käyttöaste pieni. Jotta rakennuksen elinikä jatkuisi, vaatii se heti korjaustoimenpiteitä. Kuntoluokka kaksi tarkoittaa, että rakennukset vaativat korjaustoimenpiteitä. Rakennusmateriaalit ovat vanhoja, kuluneita ja epäkäytännöllisiä. Talotekniikka on puutteellinen. Oheismateriaali ja liitteet - oheismateriaalina Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy:n tekemä Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus,

12 Sivu 12 - oheismateriaalina päiväkodin sisäilman laatuun liittyvät jatkotoimenpiteet oheismateriaalina päivätty rakennuksen korjaamiseen liittyvät jatkotoimenpiteet. - oheismateriaalina kiinteistörekisterin karttatulosteet - oheismateriaalina Länsi-n osayleiskaavamerkinnät ja määräykset alueella. - oheismateriaalina ote katsauksesta Kunnan omistamat ja hallinnoimat kiinteistöt ja asunto-osakkeet Esittelijä: vt. tekninen johtaja Magnus Malmberg puh: , s- posti: magnus.malmberg@siuntio.fi Käsittely: Muutettu ehdotus: esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että - Svartbäckin ja Åvallan kiinteistöt myydään eniten tarjoavalle. - mahdollisille ostajille tulee selkeästi tuoda esille kaikki taloissa havaitut ongelmat ja todetut vauriot. Kiinteistönvälittäjälle annetaan toimeksianto kiinteistöjen myymiseksi. - sivistyslautakunta ja tekninen lautakunta selvittävät Åvallan seura- ja yhdistystoiminalle korvaavia tiloja. Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että - Svartbäckin ja Åvallan kiinteistöt myydään, Svartbäckin myyntiehtoihin lisätään, että etuosto-oikeus perinneyhdistyksille, yleishyödyllisille säätiöille tai vastaavalle - mahdollisille ostajille tulee selkeästi tuoda esille kaikki taloissa havaitut ongelmat ja todetut vauriot. Kiinteistönvälittäjälle annetaan toimeksianto kiinteistöjen myymiseksi. - kunta velvollinen osoittamaan ensin korvaavia tiloja ennen myyntiä Åvallan seura- ja yhdistystoiminnalle. Muutetun ehdotuksen mukaan. === KH Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää 7. asettaa Svartbäckin ja Åvallan kiinteistöt myyntiin ja 8. valtuuttaa teknisen lautakunnan huolehtimaan kiinteistöjen myynnistä ja tarkempien myyntiehtojen laatimisesta sekä 9. kehottaa teknistä lautakuntaa osoittamaan korvaavia tiloja Åvallan seura- ja yhdistystoiminnalle ennen kiinteistön myyntiä.

13 Sivu 13 Käsittely: Malmgren poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kaisla ehdotti, että kohta 3 muutetaan muotoon: 3. kehottaa teknistä lautakuntaa osoittamaan korvaavia tiloja Åvallan seura- ja yhdistystoiminnalle. Koska tehtyä ehdotusta ei kannatettu, puheenjohtaja totesi sen raukeavan kannattamattomana. Martin Laaksosen kannattamana ehdotti, että Svartbäckiä ei myydä, vaan Åvalla myydään ja Åvallan käyttäjät saavat käyttää Svartbäckiä. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Martinin ehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 8 (Janhunen, Kaisla, Sneck, Penttinen, Huittinen, Ryynänen, Sarviaho, Svanfeldt) 2 (Martin, Laaksonen). Ehdotus hyväksyttiin. === KV Käsittely: Oinonen von Essenin kannattamana ehdotti, että asia palautetaan tekniselle lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi. Koska tehtyä ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kunnanvaltuuston yksimielisesti hyväksyneen sen. Kunnanvaltuusto palautti asian tekniselle lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi. === TEKNLTK Oheismateriaali Teknisen lautakunnan johtosäännön 9 kohta 21 mukaan tekninen lautakunta huolehtii kunnan kiinteistöjen ja alueiden rakentamisesta, kunnossapidosta ja käytöstä. Åvalla: Åvallan kiinteistötunnus Rekisteriyksikön alueella on yleiskaava. Alue on osayleiskaavamerkinnän ja määräyksen mukaan A-aluetta.

14 Sivu 14 (Alueelle voidaan rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti erillispientalo talousrakennuksineen ja / tai sellaisia työtiloja, jotka eivät aiheuta asumiselle haittaa.) Kohde on SR-merkitty, joka tarkoittaa, että se on rakennuslain tai rakennussuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu kohde. Maapinta-ala on lainhuutotodistuksen mukaan 0,3232 hehtaaria. Yrkeshögskolan Sydvästin rakennusinsinööriopiskelijat ovat tehneet oppilastyönä kuntokartoituksen. Talo on tällä hetkellä lähinnä yhdistyksien ja seurojen käytössä. n partiolaisilla on talossa aktiivista toimintaa. Yhdistys- ja seuratoiminnalle on tarkoitus osoittaa korvaavia tiloja. Kunnan omistamiin ja hallinnoimiin kiinteistöihin tehtyjen kuntoluokitusten mukaan Åvallan kiinteistö on kuntoluokkaa yksi. Kuntoluokka yksi tarkoittaa, että talot ovat huonossa kunnossa ja vaativat mittavia korjaustoimenpiteitä, jotta niistä saadaan käyttökelpoisia. Talon tekniikka on olematon ja vanha sekä käyttöaste pieni. Talossa on selvästi todettavissa voimakasta homeen hajua. Jotta rakennuksen elinikä jatkuisi, vaatii se heti korjaustoimenpiteitä. Edellä mainituista syistä on tarpeen osoittaa nykyisille käyttäjille korvaavia tiloja Åvallan kiinteistön tilalle. Kunnanvaltuusto on palauttanut asian uudelleen valmisteltavaksi tekniselle lautakunnalle. Nyt Åvallan ja Svartbäckin myymiset on erotettu toisistaan erillisiksi pykäliksi ja Åvallan tapauksessa on tarkoituksenmukaista kartoittaa mahdollisia korvaavia tiloja Åvallan tämänhetkisille käyttäjille ennen varsinaista myyntiin laittamista. Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina ote katsauksesta Kunnan omistamat ja hallinnoimat kiinteistöt ja asunto-osakkeet - oheismateriaalina kiinteistörekisterin karttatuloste. Esittelijä: rakennusmestari Magnus Malmberg puh: , s-posti: magnus.malmberg@siuntio.fi Lautakunta päättää - käydä yleiskeskustelun mahdollisista Åvallan kiinteistön korvaavista tiloista sen nykyisille käyttäjille - pyytää lausuntoa n kunnan sivistyslautakunnalta koskien korvaavien tilojen löytämistä Åvallan kiinteistön nykyisille käyttäjille toivoen, että sivistyslautakunta kuulee Åvallan käyttäjiä lausuntoa antaessaan.

15 Sivu 15 Käsittely: Jäsen Malmgren poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Käytiin yleiskeskustelu mahdollisista Åvallan kiinteistön korvaavista tiloista. Ehdotettiin, että otetaan yhteyttä nuorisoseuroihin ja seurakuntaan esim. Västanlid ja Edvardsberg voisivat olla vaihtoehtoja. Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Muutettu ehdotus: Lautakunta päättää - että, yhteyttä otetaan nuorisoseuroihin ja seurakuntaan esim. Västanlid ja Edvardsberg voisivat olla vaihtoehtoja. - pyytää lausuntoa n kunnan sivistyslautakunnalta koskien korvaavien tilojen löytämistä Åvallan kiinteistön nykyisille käyttäjille toivoen, että sivistyslautakunta kuulee Åvallan käyttäjiä lausuntoa antaessaan. - Muutetun ehdotuksen mukaan. SIVLTK Oheismateriaalia ====== on kokouksessaan käsitellyt Åvallan kiinteistön myymistä ja korvaavien tilojen löytämisestä kiinteistössä toimiville seurojen, yhdistysten ja ryhmien toiminnalle. Teknisen lautakunnan johtosäännön 9 kohta 21 mukaan tekninen lautakunta huolehtii kunnan kiinteistöjen ja alueiden rakentamisesta, kunnossapidosta ja käytöstä. n kunnanvaltuusto on siirtänyt sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 5 :n nojalla päätösvallan tehtäväalueensa taksoista, maksuista, tulorajoista, vuokrista ja muista korvausperusteista sivistyslautakunnan tehtäväksi alkaen. Åvallan kiinteistö kuuluu sivistyslautakunnan hallinnoimiin tiloihin ja sivistysosasto myöntää vakiovuorot ja tilapäisvuorot yhdistyksille, järjestöille ja yksityisille henkilöille kaikkiin sivistyslautakunnan hallinnoimiin tiloihin sivistyslautakunnan n kunnan sivistyslautakunnan hallinnoimien tilojen käytön ja myöntämisen periaatteiden asiakirjan mukaisesti. Åvallassa toimii tällä hetkellä pääsääntöisesti n Koskikarat ry. Sivistystoimen johtaja on päättänyt, että n Koskikarat

16 Sivu 16 ry:llä on toistaiseksi lupa käyttää kokoontumistiloinaan Åvallan alakerrassa sijaitsevaa kahta isompaa huonetta ja yhtä pienempää huonetta. Lisäksi sillä on käytössään varastotila. Kiinteistössä sijaitseva keittiö on yhteiskäytössä muiden kiinteistöä käyttävien kanssa. Tilan käytöstä ei peritä vuokraa. Partiotoiminnan lisäksi Åvallan tiloja vuokrataan satunnaisesti mm. Kirkkonummen kansalaisopistolle. Partiolaisten tilatarpeet poikkeavat muiden yhdistysten ja järjestöjen tarpeista. Sivistystoimenjohtaja on pyytänyt n Koskikarat ry:n lippukunnanjohtaja Johanna Kanervalta tilankäyttöselvitystä ja saanut sen sähköpostitse Lippukunnanjohtaja on lausunnossaan todennut että jotta lippukunta voisi tarjota laadukasta toimintaa jäsenilleen, on erittäin tärkeää että kokoustila soveltuu partiotoimintaan. Partiokolon tulee olla luonteeltaan partiotoimintaa tukeva ja sijainnin puolesta erilaisia ulkoaktiviteetteja mahdollistava. Ryhmäkokojen sekä ohjelman toiminnallisuuden vuoksi kokoustilan tulee olla myös toimiva ja riittävän tilava. toiminnalle on myös tärkeää, että partiolaisten kalusto on samassa paikassa kokoustilojen kanssa koska kalustoa käytetään säännöllisesti niin kokouksissa kuin retkeilläkin. Lippukunnanjohtajan lausunnot ovat oheismateriaalina. Sivistysosastolla ei ole osoittaa partiotoiminnalle sopivia tiloja sivistyslautakunnan hallinnoimista tiloista. Lippukonnanjohtaja Kanerva on keskustellut n seurakunnan kirkkoherran kanssa mahdollisten tilojen löytämisestä. Seurakunnan omistuksessa oleva Friden - kiinteistö vapautuu toukokuussa 2013 ja seurakunta on ilmoittanut että haluaa vuokrata tiloja n Koskikarat ry:lle asialliseen hintaan kesäkuusta 2013 alkaen. Sivistystoimen johtaja on keskustellut asiasta kirkkoherran kanssa Sivistystoimi ei voi vuokrata tiloja yksittäisten yhdistysten tai yhteisöjen käyttöön vaan kaikkia tulee kohdella tasa-arvoisesti (koirakerho, motocrossrata). n Koskikarat ry voi jatkossakin hakea toiminta-avustusta sivistyslautakunnalta. Liitteet ja oheismateriaali: - oheismateriaalina lippukunnanjohtajan lausunnot Valmistelu: sivistystoimen johtaja Tina Nordman, puh , tina.nordman@siuntio.fi Ehdotus Lautakunta päättää lausua tekniselle lautakunnalle, että - Åvallan kiinteistön myymisestä aiheutuu suurinta haittaa n Koskikarat ry:lle. Sivistyslautakunnalla ei ole osoittaa n Koskikarat ry:lle heidän toimintaansa soveltuvia tiloja

17 Sivu 17 - n seurakunta on ilmoittanut, että heillä on partiotoiminnalle sopivat tilat ja että seurakunta mielellään tekee yhteistyötä partiolaisten kanssa. Lippukunnanjohtaja Kanerva on ilmoittanut että kyseinen tilaratkaisu olisi heidän toimintaansa soveltuva - Sivistyslautakunta toivoo, että Åvallan myynti ajoitetaan syksylle 2013 niin, että n Koskikarat ry ehtivät muuttaa uusiin tiloihin Päätös Ehdotuksen mukaan = = = TEKNLTK Oheismateriaali Rakennuksessa on teetetty kuntotarkastus Tarkastuksen suoritti Raksystems Anticimex. Raportin perusteella rakennus on varsin huonokuntoinen ja vaatii mittavia korjaustoimenpiteitä. Kunnan ei ole tarkoituksenmukaista harkita rakennuksen kunnostamista tai miettiä sille uusia käyttötarkoituksia tulevaisuudenkaan tarpeita varten. Sivistyslautakunnan lausunnossa mainittu n Koskikarat ry on muuttanut uusiin tiloihin ja rakennuksella ei ole enää käyttäjiä. Kunnalle tarpeettomana kiinteistö tulisi asettaa myyntiin. Huonosta kunnosta huolimatta rakennus on korjauskelpoinen ja tämän kaltaisille vanhoille puurakennuksille on oma ostajakuntansa. Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina kiinteistörekisterin karttaote sekä ote kuntotarkastusraportista (yhteenveto ja oleellisimmat havainnot) Esittelijä: maankäyttöinsinööri Taneli Kiljunen, puh , s-posti: taneli.kiljunen(at)siuntio.fi päättää - ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että se asettaa kiinteistön myyntiin; - sekä ehdottaa kunnanhallituksella ja edelleen kunnanvaltuustolle, että se valtuuttaa teknisen lautakunnan huolehtimaan kiinteistön myynnistä ja tarkempien myyntiehtojen laatimisesta sekä päättämään kiinteistövälittäjälle annettavasta toimeksiannosta. Ehdotuksen mukaan. ====

18 Sivu 18 KH Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina kiinteistörekisterin karttaote sekä ote kuntotarkastusraportista (yhteenveto ja oleellisimmat havainnot) Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. asettaa kiinteistön myyntiin sekä 2. valtuuttaa teknisen lautakunnan huolehtimaan kiinteistön myynnistä ja tarkempien myyntiehtojen laatimisesta sekä päättämään kiinteistönvälittäjälle annettavasta toimeksiannosta. Ehdotus hyväksyttiin. = = = KV Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen ehdotuksen. = = = TEKNLTK Liite 11 Åvallan kiinteistö, rekisterinumero , on 3800 m2 jokirantaan rajoittuva tila, jolla on entinen kunnantalo. Sen kokonaisala on 380 m2. Rakennus on huonokuntoinen. Tilalla on kunnan jäteveden pumppaamo, joka myynnissä jää tilalle rasitteeksi. Åvallan vanha kunnantalo on ollut myynnissä jo pitkään. Viimeksi sitä on välittänyt VIVA Lkv. Hintapyyntö on ollut Åvalla ei ole herättänyt tähän asti minkäänlaista kiinnostusta. Nyt välittäjää ja kuntaa ovat lähestyneet tarjoajina Elina Mäntylä ja Pasi Jahtisaari, joidenka tarjous on euroa. Tarjoaja perustelee tarjouksessaan pyynnöstä poikkeavaa hintaa sillä, että rakennus on teknisen käyttöikänsä päässä, purkukuntoinen, mutta ei purettavissa suojelumerkinnän takia. Liitteet ja oheismateriaali: - Liitteenä: o Elina Mäntylän ja Pasi Jahtisaaren ostotarjousliite Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, p , s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi päättää myydä tilan Åvalla Elina Mäntylälle ja Pasi Jahtisaarelle hintaan

19 Sivu 19 Käsittely: Jäsen Holmlund ehdotti jäsen Niskasen kannattamana, että tekninen lautakunta palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Koska oli tehty ehdotus asian palauttamisesta, suoritettiin äänestys jäsen Holmlundin ehdotuksesta palauttaa asia uudelleen valmisteltavaksi. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat ehdotusta jatkaa myyntiä palauttamatta asiaa uudelleen valmisteltavaksi äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Holmlundin ehdotusta palauttaa asiaa uudelleen valmisteltavaksi, äänestävät ei. Äänestyksessä ehdotus jättää palauttamatta asiaa uudelleen valmisteltavaksi voitti äänin 5 (Pirjo Hanhikorpi, Heidi Rosengren, Risto Heikkilä, Eljas Rahikainen, Rabbe Dahlqvist) 2 (Åke Holmlund, Lasse Niskanen). Jäsen Rahikainen ehdotti jäsen Niskasen kannattamana, että tekninen lautakunta pudottaa pyyntihintaa euroon, tarjouksia saa antaa elokuun loppuun saakka. Pidettiin 5 min selvitystauko, jonka aikana tekninen johtaja soitti kiinteistövälittäjälle. Tämän jälkeen keskusteltiin jäsen Rahikaisen ehdotuksesta pudottaa pyyntihintaa euroon ja jatkaa tarjouksien jättöaika. Puheenjohtaja totesi keskustelun jälkeen, että koska Rahikaisen ehdotusta ei vastustettu, lautakunta yksimielisesti päättää laittaa uusi pyyntihinta ja jatkaa tarjouksen jättöaikaa elokuun 21 päivään asti. päätti yksimielisesti että; - pyyntihinta pudotetaan euroon - tarjouksia otetaan vastaan elokuun 21 päivään asti. ==== TEKNLTK Liite 16 Tekninen päätti että Åvallan kiinteistö, rekisterinumero , pyyntihinta pudotetaan euroon ja tarjouksia otetaan vastaan elokuun 21 päivään asti. Elokuun 21 päivään mennessä kunta on saanut neljä tarjousta Åvallan kiinteistöstä: 1. Improvement Works Finland Oy tarjoaa Tarjous seuraavat ehdot: rakennuslupa 3 asunnolle, etupuolella 3 sisäänkäyntiä, tontin lohkominen, 1 kpl okt/pt tontti (rakennus oikeus min 200 m2), takapuolelta poistetaan sisäänkäynti ja 3 kpl terassiovea sekä terassit, talon sisustuksen ja ulkolaudoituksen poisvienti kulut ovat maksuttomat,

20 Sivu 20 n ilmoitustaulu poistetaan tontilta sekä lupa uusia ulkokuori ja ikkunat. 2. Liza Natalia Maevskiy tarjoaa Tarjous sisältää seuraavat ehdot: rakennuslupa autokatokselle, ulkovarastolle ja kuistille. 3. Pasi Jahtisaari ja Elina Mäntylä tarjoavat Tarjous sisältää seuraavat ehdot: Mikäli osaa kiinteistöstä ei voi muuttaa asuin tiloiksi, ostajalla on oikeus perua kauppa. Kiinteistön pihalla oleva info-taulu voidaan toistaiseksi säilyttää paikallaan. Talon katolla olevalle väestönsuojelusireenille tulisi löytää toinen sijoituspaikka parin vuoden kuluessa. Talossa sisällä oleva vähäinen irtaimisto voi jäädä paikalleen. 4. Nan Daniel tarjoaa Tarjous sisältää seuraavat ehdot: jos LVI ja sähkö toimii, voidaan hinnasta sopia Liitteet ja oheismateriaali: - Liitteenä: o ostotarjoukset Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, p , s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi päättää myydä tilan Åvalla Liza Natalia Maevskiylle hintaan Improvement Works Finland Oy:n tarjous, joka on korkein ostotarjous, sisältää ehtoja joita ei voida toteuttaa. Ehdotuksen mukaan. ==== TEKNLTK 99 Liite n tekninen lautakunta päätti myydä Åvallan kiinteistön Liza Natalia Maevskiylle hintaan Improvement Works Finland Oy:n tarjous oli korkein ostotarjous, sisältää ehtoja joita ei voida toteuttaa. Tarjouksen tehneet Pasi Jahtisaari ja Elina Mäntylä ovat tehneet oikaisuvaatimuksen teknisen lautakunnan myyntipäätöksestä. Oikaisuvaatimuksen mukaan hyväksytty ostotarjous sisältää ehtoja, joita ei voida toteuttaa vaarantamatta rakennustarkastajan / rakennusvalvonnan riippumattomuutta ja siksi ostotarjous on hylättävä.

21 Sivu 21 Kuntalain 89 :n mukaan lautakunnan päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus tehdään 89 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Teknisen lautakunnan päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen käsittelee tekninen lautakunta. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä viipymättä. Edelleen kuntalain 92 :n mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Pasi Jahtisaari ja Elina Mäntylä ovat asianosaisena oikeutettu tekemään oikaisuvaatimuksen asiassa. Kuntalain 94 :n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa. Oikaisuvaatimuksen mukaan kyseinen tarjouksenehto on edellytys saada rakentaa kuisti. Asiaa on selvitetty maakuntamuseon kanssa. Museon kanta on, että rakennukseen voidaan kuisti tietyin ehdoin rakentaa. Edellytykset koskevat muun muassa kuistin sijaintia ja kokoa. Rakennusluvan yhteydessä tulee hankkia maakuntamuseon lausunto. Koska tarjouksessa ei ole märitelty kuistia sen tarkemmin, on ehto toteutettavissa. Oikaisuvaatimus voidaan hylätä. Liitteet ja oheismateriaali: - Liitteenä: o oikaisuvaatimus Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, p , s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi päättä hylätä Pasi Jahtisaaren ja Elin Mäntylän teknisen lautakunnan tekemää myyntipäätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen selostusosassa selvitetyin perustein. Ehdotuksen mukaan. ====

22 Sivu 22 KH:595 /2013 TEKNLTK 100 TEKNISEN LAUTAKUNNAN, YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNNAN SEKÄ TEKNISEN OSASTON JOHTOSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN Maankäyttö-ja rakennuslakiin on lisätty uusi luku 13 a, johon on sisällytetty hulevesien hallintaa koskevat säännökset, jotka sisältävät uusia tehtäviä kunnalle. Maankäyttö- ja rakennuslain 13a luvun mukaan kunnan määräämä viranomainen voi hakemuksesta myöntää vapautuksen 1 momentissa tarkoitetusta velvollisuudesta johtaa kiinteistön hulevedet kunnan hulevesijärjestelmään, jos kiinteistön omistaja tai haltija huolehtii hulevesien hallinnasta asianmukaisesti muilla toimenpiteillä. Lisäksi kunnan määräämä monijäseninen toimielin voi antaa kuntaa tai kunnan osaa koskevia tarkempia määräyksiä hulevesien hallinnasta. Vastuu hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueilla on jatkossa kunnalla. Maankäyttö- ja rakennuslakiin tehdyt muutokset edellyttävät kunnassa johtosääntömuutosta. Vastaavasti vesihuoltolakiin lisättiin uusi luku 3 a, jota noudatetaan vesihuoltolaitoksen huolehtiessa huleveden viemäröinnistä. Kunta voi päättää vesihuoltolaitoksen kanssa neuvoteltuaan, että vesihuoltolaitos huolehtii huleveden viemäröinnistä. Muutosten taustalla on edistää hulevesien kokonaisvaltaista hallintaa sekä selkeyttää vastuita. Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä. Näitä vesiä syntyy erityisesti kaduilta, teiltä ja rakennusten katoilta muodostuvana pintavaluntana. Kunnassa on vastuutettava tehtävä johtosäännössä. Teknisen lautakunnan, ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä teknisen osaston johtosääntö on astunut voimaan Kuntalain 16 :n mukaan hallinnon järjestämiseksi valtuusto hyväksyy tarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään kunnan eri viranomaisista sekä niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Jotta maankäyttö- ja rakennuslain luvun 13a lisäys tulee huomioiduksi, pitää tehtävä kunnassa vastuuttaa toimielimelle. Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, p , s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että teknisen lautakunnan, ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä teknisen osaston johtosääntöön lisätään teknisen lautakunnan tehtäväksi 9 :n alle seuraava kohta: 46. toimia maankäyttö- ja rakennuslain 13a luvun mukaisena kunnan monijäsenisenä toimielimenä ja hoitaa sille kyseisessä luvussa määrätyt tehtävät.

23 Sivu 23 Ehdotuksen mukaan. ====

24 Sivu 24 TEKNLTK:498 /2015 TEKNLTK 101 SIUNTION SYDÄMEN MAARAKENNUSURAKKA hyväksyi n kuntakeskusta (n sydän) koskevan asemakaavan muutoksen ). Päätös on saanut lainvoiman ja asemakaavan muutos on astunut voimaan Kunnanvaltuusto on talousarviossa varannut investoinneissa n Sydämen katuyhteyksien rakentamista varten euroa, josta vuodelle 2015 on varattu euroa. Maanrakennusurakasta on jätetty ilmoitus HILMAan ja kunnan sähköiselle ilmoitustaululle. Tarjoukset pyydettiin jättämään klo 12 mennessä. Tarjouspyyntöasiakirjoissa oli urakoitsijan valintakriteeriksi ilmoitettu hinta. Teknisen lautakunnan johtosäännön mukaan tekninen lautakunta valitsee urakoitsijat niissä tapauksissa, joissa rakentamisesta aiheutuvat kokonaiskustannukset eivät ylitä euroa. Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, p , s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi päättää valita n sydämen maarakennusurakkaan hinnaltaan halvimman tarjouksen. Käsittely: Esittelijä kertoi, että tarjouksia oli tullut 6 kpl. Tarjoukset avattiin avaustilaisuudessa. Halvimman hyväksyttävän tarjouksen teki Koneyhtymä Engman Oy Kirkkonummelta. Tarjoushinta oli euro (ALV 0 %). päätti valita n sydämen maarakennusurakkaan urakoitsijaksi halvimman hyväksyttävän tarjouksen, jonka on tehnyt Koneyhtymä Engman Oy hintaan euro (ALV 0%). ====

25 Sivu 25 TEKNLTK:506 /2015 TEKNLTK 102 Liite 3 KIRJANPIDOLLISEN TASEYKSIKÖN PERUSTAMINEN JA TASEYKSIKÖN AVAAVAN TASEEN VAHVISTAMINEN Vesihuoltolakia koskevat muutokset ( /681) ovat tulleet voimaan Lain mukaan kunnan tai yrityksen tulee kirjanpidossaan eriyttää vesihuolto muista toiminnoista ja vesihuollolle on tilikausittain laadittava kirjanpitolain mukainen tase ja tuloslaskelma, rahoituslaskelma sekä esitettävä niiden liitteenä olevat tiedot. Kuntajaoston yleisohjeen mukaan vesihuoltolaitoskokonaisuus tulee eriyttää kirjanpidollisesti joko kunnallisena liikelaitoksena tai taseyksikkönä. Sen sijaan huleveden viemäröinti voidaan eriyttää muusta vesihuoltolaitoksen toiminnasta laskennallisesti. Erityisesti sekaviemäröidyillä alueilla huleveden viemäröinnille ei käytännössä ole mahdollista laatia tuloslaskelmaa, tasetta ja rahoituslaskelmaa muulla tavoin kuin laskennallisesti. Lain tarkoituksena on parantaa vesihuollon taloudenpidon läpinäkyvyyttä. n vesihuoltolaitos palvelee noin 1250 kiinteistöä. Sen perustehtävänä on puhtaan veden toimittaminen ja johtaminen sekä jätevesien puhdistaminen viranomaisvaatimusten edellyttämällä tavalla. Laskennallinen eriyttäminen n vesihuoltolaitoksen sisäisen eriyttämisen menetelmäksi on valittu laskennallinen eriyttäminen lähtien. Laskennallisessa eriytyksessä vesihuoltolaitoksen talousarvio sisältyy kunnan talousarvioon samalla tavalla kuin muiden yksiköiden talousarviot. Korvaus jäännöspääomasta ja korkoprosentista hyväksytään talousarvion yhteydessä. Tasearvot ja suunnitelmapoistot ovat kunnan tilinpäätöksen mukaisia. Kustannuksiin ja tuloihin sisältyvät sekä käyttövesi että jätevesi. Kirjanpidollisesti eriytetty taseyksikkö Kunnan laskennallisesti eriytetty vesihuoltolaitos muutetaan takautuvasti vuoden 2015 alusta kirjanpidollisesti eriytetyksi taseyksiköksi. Avaavan taseen tulee perustua kunnan edellisen tilikauden tasearvoihin. Kirjanpidollista taseyksikköä muodostettaessa yksilöidään liiketoimintaan kohdistuvien omaisuus- ja velkaerien sisältö. Kunnan sijoituksen määrä muodostuu omaisuus- ja velkaerien erotuksesta, ja se voidaan jakaa peruspääomaksi ja lainaksi. Koska aloittavassa taseessa määritellään omaisuus ja velkaerät lähtökohtaisesti pysyväisluonteisesti, valtuuston on päätettävä asiasta. Kirjanpidollisesti eriytetyssä taseyksikössä noudatetaan jatkuvuuden periaatetta siten, että kertyvät yli- ja alijäämät kumuloituvat liiketoiminnan omaan pääomaan. Kun laskennallisesta taseyksiköstä muodostetaan vastaavaa toimintaa jatkava kirjanpidollinen yksikkö, aloittavaan taseeseen on suositel-

26 Sivu 26 tavaa merkitä myös ko. liiketoimintaan kohdistuva aikaisemmilta tilikausilta kertynyt yli- /alijäämä. Taseyksikön tulojen tulee enintään neljän vuoden pituisella taloussuunnittelukaudella kattaa toiminnan kustannukset ja pitkällä aikavälillä myös investoinnit siltä osin kuin niitä ei kateta oman pääoman ehtoisella rahoituksella. Taseyksikön määrärahat ja tuloarviot otetaan kunnan talousarvioon. Taseyksiköllä on oma yhdystili kunnan keskuskassaa vastaan. Muutoksen huomioiminen talousarviossa Laskennallisen ja kirjanpidollisen taseyksikön talousarviokäsittelyt eivät eroa toisistaan, joten laskennallisen taseyksikön muuttaminen kirjanpidolliseksi taseyksiköksi ei sinänsä aiheuta talousarviomuutoksia. Jos mallin muuttamisen yhteydessä otetaan käyttöön kunnan sisäinen laina ja siitä maksettava korko tai jos esimerkiksi korvaus kunnan sijoittamasta pääomasta muuttuu, on talousarvioon perusteltua tehdä vastaavat muutokset. Koska n kunnan kirjanpidollisessa taseyksikössä tulee käyttöön kunnan sisäinen laina, siitä maksettava korko sekä kunnan sijoittaman pääoman korvaus muuttuu, vaativat nämä talousarviomuutoksia vuoden 2015 talousarvioon. n kunnan vesihuoltolaitos maksaa kunnan siihen sijoittamalle peruspääomalle korkoa, jonka vuosittaisen suuruuden määrää valtuusto. Vuoden 2015 talousarviossa on laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen jäännöspääoman koroksi vahvistettu 5 %. Vesihuoltolaitoksella ei ole omia pitkäaikaisia lainoja, koska kunnan lainat on yleensä otettu vain kaikkiin investointeihin yhteisesti. Peruspääomasta erotetaan 20 vuoden tasaerälaina vesihuoltolaitokselle. Vesihuoltolaitoksen taseyksikön avaava tase muodostetaan laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen taselaskelman pohjalta. Taseyksikön rahaliikenne hoidetaan kunnan pankkitilien kautta. n kunnan sijoituksen määrä muodostuu omaisuus- ja velkaerien erotuksesta, ,46 eurosta ja se voidaan jakaa jakosuhteessa 70 % peruspääomaa ,12 eur ja 30 % on 20 vuoden tasaerälainaa ,34 eur. Peruspääoman vuotuinen korvaus on 0,5 % sekä tasaerälainan vuotuinen korko on 0,5 %. Peruspääoman korvausta ja tasaerälainan korkoa tarkastetaan vuosittain talousarvion yhteydessä. Vesihuoltolaitoksen taseeseen kertynyt edellisten tilikausien alijäämä on ,62 eur laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen taselaskelman pohjalta. Vesihuoltolaitoksen tulisi kattaa taseeseen kertynyt edellisten tilikausien alijäämä taloussuunnitelmakauden aikana. Liitteet ja oheismateriaali: - Liitteenä: o kirjanpidollisen taseyksikön aloittava tase

27 Sivu 27 Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, p , s-posti: päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että 1. vesihuoltolaitos eriytetään takautuvasti kirjanpidollisesti perustaen vesihuoltolaitoksen kirjanpidollinen taseyksikkö alkaen ja kirjanpidollisen taseyksikön aloittava tase hyväksytään liitteen mukaisesti; 2. peruspääoman määräksi vahvistetaan ,12 euroa ja sille kunta perii korvausta vuosittain 0,5 % vuodesta 2015 lähtien. Korvausta tarkastetaan vuosittain talousarvion yhteydessä. 3. peruspääomasta erotetaan 20 vuoden tasaerälaina ,34 euroa, joka maksetaan tasaerissä takaisin kunnalle. Kunta perii lainalle 0,5 %:n vuotuisen tuoton vuodesta 2015 lähtien. Korkoa tarkastetaan vuosittain talousarvion yhteydessä. 4. hulevesiviemäröinti eriytetään laskennallisesti vesihuoltolaitoksen sisällä ja hulevesiviemäröinti sisältyy vesihuoltolaitoksen avaavaan taseeseen. Hulevesiviemäröinnin eriyttäminen edellyttää sopimusta kunnan sekä vesihuoltolaitoksen välillä. 5. muutetaan n kunnan vuoden 2015 talousarviota vastaamaan edellä esitettyjä päätöksen kohtia. Sitovia eriä valtuustoon nähden ovat vesihuoltolaitoksessa korvaus peruspääomasta, myönnetyn sisäisen tasaerälainan korko, investoinnit hankekohtaisesti sekä tilikauden yli/alijäämä. Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelmaa vuodelle 2015 muutetaan niin, että lisätään oman pääoman muutoksiin vahvistettu peruspääoma sekä pitkäaikaisten lainojen lisäykseen kunnalta (sisäinen) myönnetty tasaerälaina. Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelmaa muutetaan niin, että peruspääoman korvaus on 0,50% sekä kunnalle maksettavat korkokulut ovat lainalle perittävästä 0,50% vuotuisesta korosta. Vesihuoltolaitoksen tilikauden 2015 ali/ylijäämä ei saa olla alijäämäinen enempää kuin ,65 euroa. Muutetaan kunnan rahoituslaskelmaa niin, että antolainasaamisten lisäyksiin (sisäinen) lisätään vesihuoltolaitokselle myönnetty sisäinen tasaerälaina sekä merkitään investointimenoihin vesihuoltolaitokselle vahvistettu peruspääoma kunnan pääomasijoitukseksi muuhun taseyksikköön sekä kirjataan peruspääoma myös oman pääoman muutoksiin. Muutetaan kunnan tuloslaskelman rahoitustuottoja- ja kuluja niin, että vesihuoltolaitoksen kunnalle suorittama korvaus peruspääomasta on 0,50% sekä vesihuoltolaitoksen kunnalle maksama tasaerälainan vuotuinen korkokulu 0,50%. Lisätään kunnan investointiosaan vesihuoltolaitoksen peruspääomaa vastaava määrä peruspääomasijoituksena

28 Sivu 28 kunnan omaan taseyksikköön. Mikäli talousarviomuutosprosessin kuluessa tulee tietoon täsmennettyä informaatiota muutoksien teknisistä toteutuksista eri talousarvioerien välillä niin kunnan kuin vesihuoltolaitoksen tulos- ja rahoituslaskelmissa, voidaan ehdotusta täsmentää. Käsittely: Muutettu ehdotus: Esittelijän tekemät muutokset selostusosaan on huomioitu pöytäkirjassa. Käsittelyn aikana esittelijä tehnyt korjauksia ehdotukseen. päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että 1. vesihuoltolaitos eriytetään takautuvasti kirjanpidollisesti perustaen vesihuoltolaitoksen kirjanpidollinen taseyksikkö alkaen ja kirjanpidollisen taseyksikön aloittava tase hyväksytään liitteen mukaisesti; 2. peruspääoman määräksi vahvistetaan ,12 euroa ja sille kunta perii korvausta vuosittain 0,5 % vuodesta 2015 lähtien. Korvausta tarkastetaan vuosittain talousarvion yhteydessä. 3. peruspääomasta erotetaan 20 vuoden tasaerälaina ,34 euroa, joka maksetaan tasaerissä takaisin kunnalle. Kunta perii lainalle 0,5 %:n vuotuisen tuoton vuodesta 2015 lähtien. Korkoa tarkastetaan vuosittain talousarvion yhteydessä. 4. hulevesiviemäröinti eriytetään laskennallisesti vesihuoltolaitoksen sisällä ja hulevesiviemäröinti sisältyy vesihuoltolaitoksen avaavaan taseeseen. Hulevesiviemäröinnin eriyttäminen edellyttää sopimusta kunnan sekä vesihuoltolaitoksen välillä. 5. muutetaan n kunnan vuoden 2015 talousarviota vastaamaan edellä esitettyjä päätöksen kohtia. Sitovia eriä valtuustoon nähden ovat vesihuoltolaitoksessa korvaus peruspääomasta, myönnetyn sisäisen tasaerälainan korko, investoinnit hankekohtaisesti sekä tilikauden yli/alijäämä. Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelmaa vuodelle 2015 muutetaan niin, että lisätään oman pääoman muutoksiin vahvistettu peruspääoma sekä pitkäaikaisten lainojen lisäykseen kunnalta (sisäinen) myönnetty tasaerälaina. Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelmaa muutetaan niin, että peruspääoman korvaus on 0,50% sekä kunnalle maksettavat korkokulut ovat lainalle perittävästä 0,50% vuotuisesta korosta. Vesihuoltolaitoksen tilikauden 2015 ali/ylijäämä ei saa olla alijäämäinen enempää kuin ,65 euroa. Muutetaan kunnan rahoituslaskelmaa niin, että antolainasaamisten lisäyksiin (sisäinen) lisätään vesihuoltolaitokselle myönnetty sisäinen tasaerälaina sekä merkitään investointimenoihin vesihuoltolaitokselle vahvistettu peruspääoma kunnan pääomasijoitukseksi muuhun taseyksikköön sekä kirjataan peruspääoma myös

29 Sivu 29 oman pääoman muutoksiin. Muutetaan kunnan tuloslaskelman rahoitustuottoja- ja kuluja niin, että vesihuoltolaitoksen kunnalle suorittama korvaus peruspääomasta on 0,50% sekä vesihuoltolaitoksen kunnalle maksama tasaerälainan vuotuinen korkokulu 0,50%. Lisätään kunnan investointiosaan vesihuoltolaitoksen peruspääomaa vastaava määrä peruspääomasijoituksena kunnan omaan taseyksikköön. Mikäli talousarviomuutosprosessin kuluessa tulee tietoon täsmennettyä informaatiota muutoksien teknisistä toteutuksista eri talousarvioerien välillä niin kunnan kuin vesihuoltolaitoksen tulos- ja rahoituslaskelmissa, voidaan ehdotusta täsmentää. Muutetun ehdotuksen mukaan. ====

30 Sivu 30 TEKNLTK:458 /2015 TEKNLTK 103 VESIHUOLTOLAITOKSEN HINTOJEN TARKISTUS TEKNLTK Liite 3 Vesihuoltolaissa säädetään yleisesti sekä talousveden että viemäröinnin maksuista. Vesihuollosta tulee periä käyttömaksua. Maksu peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jäteveden määrän ja laadun perusteella. Laitos voi myös periä liittymismaksua, perusmaksua ja muita maksuja laitoksen palveluista. Lain 18 mukaan maksujen yleiset perusteet kuuluvat: Vesihuollon maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen investoinnit ja kustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Maksujen tulee olla kohtuulliset ja tasapuoliset. Maksun suuruudessa voidaan ottaa huomioon tarve säädellä veden kulutusta, veden erityinen käyttötarkoitus taikka jäteveden poikkeuksellinen laatu tai määrä. Maksujen tulee tarpeen mukaan olla sellaiset, että ne edistävät veden säästäväistä käyttöä ja jäteveden määrän vähentämistä sekä ehkäisevät haitallisten aineiden johtamista viemäriin. Teknisen lautakunnan ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä teknisen osaston johtosäännön mukaan tekninen lautakunta päättää tehtäväalueensa taksoista ja maksuista. Kunnan vesi- ja jätevesikulutusmaksuja sekä perus- ja liittymismaksuja on korotettu viimeksi , jolloin kaikkia edellä mainittuja maksuja korotettiin 3 %. Kustannustason nousun vuoksi maksuja on syytä korottaa 5 %, jotta maksut kattavat vesihuoltolaitoksen investoinnit ja kustannukset. Oheismateriaali ja liitteet: - Liite sisältää seuraavat asiakirjat: o vesihuoltolaitoksen taksat 2015 o vesihuoltolaitoksen taksat golfkartanon pohjoispuolisella alueella 2015 o o vesihuoltolaitoksen suunnitellut taksat alkaen vesihuoltolaitoksen suunnitellut taksat golfkartanon pohjoispuolisella alueella alkaen Esittelijä: rakennusmestari Magnus Malmberg puh: , s-posti: magnus.malmberg(at)siuntio.fi