Vuoden 2013 investointimäärärahojen ylitykset Edustajan nimeäminen Kunnan Taitoa Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen

Transkriptio

1 nro 3/2014 SISÄLLYSLUETTELO KH 37 KH 38 KH 39 KH 40 KH 41 KH 42 KH 43 KH 44 KH 45 KH 46 KH 47 KH 48 KH 49 KH 50 KH 51 Kokouksen järjestäytyminen Talouden seuranta Perusturvalautakunnan vuoden 2013 talousarvion ylittäminen Vuoden 2013 tilinpäätös Vuoden 2013 henkilöstöraportti Sopimus n jätevesien johtamisesta Kirkkonummen kunnan viemäriverkkoon Tarjouksen jättäminen kiinteistöosakeyhtiö Pikkalanlahti II:sta ja kiinteistöosakeyhtiö Pikkalanlaiturista Kiinteistön (Åvalla) myyminen Kiinteistön (Botåker) myyminen Etevan perussopimuksen muutos Nuorten kesätyötuki Lausunto selvitysmiehen luonnoksesta hallituksen esitykseksi valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta Äänestysaluejaon muuttaminen Elinkeino- ja maapoliittisen toimikunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Osallistujien nimeäminen Suomen Yrittäjien kunnallisjohdon seminaariin KH 52 Kunnanjohtajan säästövapaat lomanmääräytymiskaudelta KH 53 KH 54 KH 55 KH 56 KH 57 Lautakuntien ja viranhaltijoiden päätösten laillisuusvalvonta Saapuneet kirjeet, ilmoitukset ja päätökset Muut asiat Vuoden 2013 investointimäärärahojen ylitykset Edustajan nimeäminen Kunnan Taitoa Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen

2 Sivu 2 Nro 3/2014 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo klo Läsnä olevat jäsenet Muut läsnä olevat Laaksonen Merja, puheenjohtaja Kaisla Heikki, jäsen Karell Anders, jäsen Koroma-Hintikka Maria, jäsen Louekoski Vesa-Matti, jäsen Martin Kirsi, jäsen Nygård Johanna, varajäsen Parviainen Kristian, jäsen Sneck Minna, jäsen Svanfeldt Stefan, jäsen Tanskanen Veikko, jäsen Alho Arja, KV:n puheenjohtaja Penttinen Arto, KV:n II varapuheenjohtaja Isotupa Juha-Pekka, kunnanjohtaja, poistui 52 käsittelyn ajaksi Löfbacka Mikko, hallintojohtaja Nordman Tina, sivistysjohtaja, poistui 55 käsittelyn jälkeen klo Skyttä Jorma, tekninen johtaja, poistui 42 käsittelyn jälkeen klo Öberg Benita, perusturvajohtaja, poistui 41 käsittelyn jälkeen Eerola Erkki, taloussuunnittelija, poistui 48 käsittelyn jälkeen klo Kiili Sari, henkilöstöpäällikkö, poistui 41 käsittelyn jälkeen klo Kiljunen Taneli, maankäyttöinsinööri, poistui 45 käsittelyn jälkeen klo Asiat Allekirjoitukset Merja Laaksonen puheenjohtaja Mikko Löfbacka pöytäkirjanpitäjä Vesa-Matti Louekoski pöytäkirjantarkastaja Heikki Kaisla pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Mikko Löfbacka hallintojohtaja

3 Sivu 3 KH 37 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa päätti 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Vesa-Matti Louekosken ja Heikki Kaislan päätti ottaa käsiteltäväkseen kokoukseen pöydille jaetut asiat 56 ja 57. päätti, että asia 41 käsitellään :n 37 jälkeen seuraavana ja asia 56 käsitellään :n 39 jälkeen seuraavana. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto

4 Sivu 4 KH 38 TALOUDEN SEURANTA on hyväksynyt kunnanvaltuuston hyväksymän talousarvion täytäntöönpano-ohjeet. Täytäntöönpano-ohjeiden mukaan talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kunnanhallituksessa kuntatasolla ja lautakunnissa toimielintasolla. Helmikuussa 2014 n kunnan tilikauden tulos on talousarvioennusteen mukaan euroa ja lainakanta/asukas 28.2 on ollut euroa. Talousarviosta on toteutunut toimintakatteeseen nähden 17,9 prosenttia, verotuloihin nähden 18,3 % ja valtionosuuksiin nähden 16,8 %. Tammikuun laskennallinen talousarvion toteumaprosentti on 16,66 %. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina talouden seuranta Ehdotus: merkitsee tiedoksi talousseurannan. merkitsi tiedoksi talousseurannan. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto

5 Sivu 5 KH:521 /2012 KH 39 PTLTK PERUSTURVALAUTAKUNNAN VUODEN 2013 TALOUSARVION YLITTÄMINEN Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan vuoden 2013 talousarvion. Kokouksessaan kunnanvaltuusto päätti muuttaa perusturvalautakunnan vuoden 2013 talousarviota siten, että perusturvalautakunnan toimintakate oli euroa aikaisemmin budjetoidun toimintakatteen euron sijaan. Perusturvaosaston talousarvion laadinta oli haastavaa, koska palvelun järjestämisestä ei ollut tietoa ja aikaisempaa taloudellista tietoa talousarvion toteutumisesta ei ollut saatavana. Tämä osaltaan johti siihen, että talousarvio oli normaalia epätarkempi. Talousarvioon ei myöskään ollut sisällytetty n euron suuruisia eläkemenoperusteisiä maksuja eikä jaksotettuja palkkoja euron määrästä. Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden edellyttävät määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia. Valtuuston hyväksymän vuoden 2013 talousarvion mukaan kunnanhallituksen ja lautakuntien käyttötalouden toimintakatteista voidaan poiketa vain valtuuston päätöksin. Tämä tarkoittaa sitä, että määrärahojen korottamista tai tuloarvion alentamista koskeva talousarviomuutos, joka muuttaa toimintakatetta on käsiteltävä valtuustossa riippumatta siitä, johtuuko poikkeama arvioitujen bruttomenojen ylittymisestä vai bruttotulojen alittumisesta. Kuntalain 73 :n mukaan tilintarkastajan tehtävänä on tarkistaa, onko kunnan hallintoa hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. Jos tilinpäätöksessä esiintyy olennaisia toimintakatteen ylityksiä, joita ei ole käsitelty talousarviovuoden aikana valtuustossa, ei voida todeta, että kunnan hallintoa on hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. Jotta tilintarkastaja voisi puoltaa vastuuvapauden myöntämistä tilinpäätöksen osalta, tulisi talousarviota koskevat ylitykset viedä valtuustoon ja hyväksyä talousarvioylityksenä. Talousarviomuutoksia ei voida pitää hyvän hallintotavan mukaisina talousarviovuoden jälkeen. Valtuuston hyväksymää vuoden 2013 muutettua talousarviota ylitettiin Erikoissairaanhoidon kustannuksia on seurattu koko vuoden aikana, mutta HUSin lopputilitykseen tammikuussa 2014 sisältyi sellaisia kustannuksia, joista ei talousarviovuonna ollut ilmoitettu kunnalle ja näin ollen näitä ei voitu huomioida seurantaa tehtäessä. Kokonaisuudessaan erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kuitenkin n arviota pienemmät. Lautakunta Kunnanvaltuusto

6 Sivu 6 Doctagon Oy:n kanssa solmitussa sopimuksessa on sovittu korvauksesta erikoissairaanhoidon kustannusten pienentämiseksi sekä euron kuukausittaisesta korvauksesta mikäli sopimus päättyy ennen Nämä kustannukset on huomioitu kokonaisylityksessä Henkilöstökustannusten ylitys on , josta suorat palkkakustannukset ovat n ja muut henkilöstökustannukset n Muiden henkilöstökustannusten ylitys muodostuu eläkemenoperusteisista maksuista. Suorien palkkakustannusten ylitys selittynee omaan toimintaan panostamisella ja tältä osin ostopalveluja on voitu vähentää. Ostopalvelujen osalta alitus on Aineet, tarvikkeet ja tavarat ylittyivät vuoden 2013 muutettuun talousarvioon verrattuna. Tästä summasta kalusto, ATK-laitteisto ja ohjelmistot olivat n , lääkkeet ja hoitotarvikkeet n sekä muu materiaali n Perusturvalautakunnan toiminnan muut kustannukset ylittyivät Nämä kustannukset syntyivät toiminnan käynnistämisen seurauksena. Maksetut avustukset ylitettiin n Tästä summasta omaishoidontuki on n Suositusten mukaan kuntien tulisi panostaa omaishoidontukeen, koska tämä vähentää hoitopaikkojen määrää ja ostopalvelua. Toimeentulotuen osalta ylitys oli n Muut ylitykset ovat mm. vammaispalvelulain edellyttämät tuet ja työmarkkinatuki, yhteensä n Tulot olivat arviota suuremmat. Toimintakate kokonaisuudessaan vuodelta 2013 on euro. Valmistelu: perusturvajohtaja Benita Öberg, puh , s-posti: benita.oberg@siuntio.fi Ehdotus: Perusturvalautakunta 1. Toteaa, että saadut selvitykset vuoden 2013 perusturvalautakunnan talousarvioylityksistä ovat riittävät. 2. Ehdottaa kunnanhallitukselle, että saatujen selvitysten perusteella kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että se hyväksyy vuoden 2013 talousarvion toimintakatteeksi perusturvaosastolle euroa. Ehdotuksen mukaan. KH 39 Perusturvalautakunnan toimintakate vuodelle 2013 muutetussa talousarviossa oli euroa. Tilinpäätöksen toimintakate on perusturvalautakunnalla euroa. Tilinpäätöksen toimintakate ylittää talousarvion toimintakatteen eurolla. Lautakunta Kunnanvaltuusto

7 Sivu 7 Ehdotus: päättää 1. merkitä perusturvalautakunnan selvitykset vuoden 2013 määrärahojen ylityksistä tiedoksi ja 2. esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy perusturvalautakunnan vuoden 2013 toimintakatteeksi euroa. Ehdotus hyväksyttiin. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto

8 Sivu 8 KH:53 /2014 KH 40 VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS Liite 1 Kuntalain 68 mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahoituksesta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. n kunnan tilikauden tulos vuodelta 2013 on ,35 euroa ylijäämäinen. Tulos on ,35 euroa alkuperäistä talousarviota parempi ja ,35 euroa muutettua talousarviota parempi. Tilinpäätöksen ylijäämä ja edellisen tilikauden kumulatiivinen alijäämä muodostavat yhteensä 0,61 miljoonan alijäämän. n kunnan toimintatuotot olivat yhteensä 9,5 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen nähden oli 18,6 prosenttia. Toimintatuottojen merkittävin ulkoinen erä oli maksutuotot. Toimintakulut olivat vuonna ,4 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 3,6 prosenttia. Merkittävimpiä toimintakulueriä n kunnassa olivat palvelujen ostot -17,3 miljoonaa euroa ja henkilöstökulut -14,8 miljoonaa euroa. Toimintakatteeksi muodostui -29,9 miljoonaa euroa ja se parani edellisestä vuodesta 0,1 miljoonaa euroa. n verotulot vuonna 2013 olivat 27,5 miljoonaa euroa ja kasvua edellisvuoteen oli 11,2 prosenttia. Kunnallisveron osuus verotuloista oli 25,3 miljoonaa euroa, yhteisöverotulot olivat 0,46 miljoonaa euroa ja kiinteistöverotulot olivat 1,7 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien toteuma oli 5,18 miljoonaa euroa, laskua edelliseen vuoteen oli 1,1 prosenttia. Rahoitustuotot ja -kulut olivat -0,35 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen nähden oli noin 2 prosenttia. Tilikauden vuosikatteeksi muodostui 2,4 miljoonaa euroa. Vuosikate oli 2,8 miljoonaa vuotta 2012 parempi. Vuonna 2013 poistot olivat 1,91 miljoonaa euroa. Poistot kasvoivat 55 prosentilla vuoteen Syynä poistojen kasvamiseen oli vuosien 2012 ja 2013 korkea investointitaso sekä voimaantullut uusi yleisohje kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista. Vuonna 2013 nettoinvestoinnit olivat 4,3 miljoonaa euroa. Rahoitusosuuksia investointeihin ei Lautakunta Kunnanvaltuusto

9 Sivu 9 saatu vuonna Pysyvien vastaavien luovutusvoitot olivat ,38 euroa. Lainakanta kasvoi vuonna 2013 kokonaisuudessaan 1,65 miljoonalla eurolla. Lainaa/asukas oli vuoden 2013 lopussa euroa eli 264 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Tilintarkastuskertomustaan varten PwC Julkistarkastus Oy tarvitsee kunnanhallituksen vahvistusilmoituskirjeen noudattaakseen hyvää tilintarkastustapaa. Tilinpäätöksen ja vahvistusilmoituksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja. n kunnan tilinpäätös vuodelta 2013 on oheisena erillisenä liitteenä. Liitteet ja oheismateriaali: - liitteenä tilinpäätös vahvistuskirje Ehdotus: päättää allekirjoittaa vuoden 2013 tilinpäätöksen ja vahvistusilmoituskirjeen tilintarkastajalle ja jättää tilinpäätöksen tilintarkastajan tarkastettavaksi sekä oikeuttaa kunnanjohtajan tekemään vuoden 2013 tilinpäätökseen teknisiä korjauksia. ehdottaa valtuustolle, että tilikauden tulos ,35 euroa siirretään kokonaisuudessaan ylijäämänä taseen omaan pääomaan edellisiltä tilikausilta kertyneisiin yli-/alijäämiin. päättää lähettää tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan käsittelyn jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi. Ehdotus hyväksyttiin. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto

10 Sivu 10 KH:176 /2014 KH 41 VUODEN 2013 HENKILÖSTÖRAPORTTI Liite 2 Henkilöstöraportti on tärkeä suunnittelun ja johtamisen väline, joka on tarkoitettu sekä työyhteisöjen, johdon että poliittisten päätöksentekijöiden käyttöön. Raportin perusteella voidaan arvioida miten kunnan henkilöstöstrategia on toteutunut. Henkilöstöraportti on henkilöstövoimavaroista saadun tilastotiedon pohjalta tehty raportti, joka sisältää n kunnan henkilöstöön liittyviä määrällisiä ja laadullisia tunnuslukuja, kehittämistoimenpiteitä ja niiden vaikutusta henkilöstöön, toimintaan ja talouteen. Henkilöstöraportoinnissa esitellään sellaisia henkilöstöä kuvaavia tietoja, joita kunnan normaalissa toiminnassa syntyy henkilöstöhallinnon, palkanlaskennan sekä työterveydenhuollon tietojärjestelmistä. Henkilöstöraportissa on koottu tietoa henkilöstövahvuudesta- ja rakenteesta, rekrytoinnista, henkilöstökustannuksista, työajasta ja työpanoksesta, työhyvinvoinnista, henkilöstökoulutuksesta sekä yhteistoiminnasta ja paikallisesta sopimisesta. n kunnan henkilöstöpoliittiset linjaukset perustuvat henkilöstöstrategiaan sekä kunnan visioon, arvoihin ja strategiaan. Strategiset tavoitteet ja periaatteet n kunnan henkilöstöasioiden hoitamiselle tulevat n kunnan henkilöstöstrategiasta, joka on hyväksytty Vuoden 2013 talousarvion laadinnan yhteydessä on määritelty kyseisen vuoden toiminnalliset tavoitteet. n kunnan yhtenä neljästä strategisesta päämäärästä on vastuullisena työantajana edistää henkilöstön työhyvinvointia sekä henkilökunnan osaamisen kokonaisvaltaista huomioimista ja kehittämistä. Tämän strategisen päämäärän saavuttamiseksi asetettiin henkilöstöhallinnolle vuodelle 2013 yksi toiminnallinen tavoite: paikallisen palkkausjärjestelmän kehittäminen aloittamalla tehtävien vaativuuden arviointityö. Henkilötyövuosien kokonaismäärä n kunnassa vuonna 2013 oli yhteensä 323,44 (259,95 vuonna 2012). n kunta työllisti yhteensä 373 työntekijää, joista 284 oli vakinaisia ja 89 määräaikaisia. Kunnan henkilöstöstä 59 % työskenteli sivistysosaston alaisuudessa. Vakinaisesta henkilöstöstä naisia oli 67 % ja miehiä 9 %. Määräaikaisesta henkilöstöstä 21 % oli naisia ja 3 % miehiä. Koko henkilöstön keski-ikä vuonna 2013 oli 42 vuotta (44 v. 2012). Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 46 vuotta (46 vuotta) ja määräaikaisen henkilöstön keski-ikä 39 vuotta (39 vuotta). Vuoteen 2012 verrattuna henkilöstökulut nousivat n kunnassa 10,7 % (10,3 %). Menojen kasvuun on vaikuttanut henkilöstömäärän kasvu. Työvoimakustannuksia on nostanut myös kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukainen palkkojen yleiskorotus sekä kertakorvaukset. Teknisellä osastolla kasvu selittyy määräaikaisten sijaisten palkkakulujen kasvusta ja hallintoosastolla sekä sivistysosastolla henkilöstötyövuosien määrän kasvusta. Pe- Lautakunta Kunnanvaltuusto

11 Sivu 11 rusturvaosaston henkilöstökustannusten nousua selittää varhaiseläkemenoperustaisen maksun budjetoinnin ongelmat ja osaltaan myös uusien vakanssien perustaminen ja täyttäminen sekä tiettyjen tehtävänimikkeiden tehtävän vaativuuden uudelleenmäärittelystä aiheutunut tehtäväkohtaisen palkan palkkaluokan yhtenäistäminen. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset nousivat 25 % ( e) vuoden 2012 kustannuksiin verrattuna. Sairauspoissaoloprosentti oli 3,94 %, kun se vuonna 2012 oli 2,64 %. Sairauspoissaolojen määrä lisääntyi vuoteen 2012 verrattuna merkittävästi. Vuonna 2013 keskimääräinen työkyvyttömyyspäivien määrä työntekijää kohden oli 14,4 päivää, vastaavan luvun ollessa vuonna ,63 päivää. Kuntatyönantajien keskiarvo työkyvyttömyyspäiville työntekijää kohti vuonna 2012 oli 17,2 päivää. Edellisestä vuodesta lyhyet sairaslomat (1-3 pv) ovat vähentyneet (-11 %) ja pitkät sairaslomat ovat lisääntyneet (11-16 pv ja pv) Kunnan henkilöstö on vuoden 2013 aikana ollut sairauden takia poissa työstä yhteensä 5361 päivää. Liitteet ja oheismateriaali: Liitteenä henkilöstöraportti 2013 Ehdotus: päättää 1. hyväksyä liitteen mukaisen n kunnan henkilöstöraportin vuodelta 2013, 2. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee henkilöstöraportin vuodelta 2013 tiedoksi ja 3. lähettää henkilöstöraportin vuodelta 2013 tarkastuslautakunnalle tiedoksi sekä 4. oikeuttaa kunnanjohtajan tekemään henkilöstöraporttiin 2013 teknisiä korjauksia. Ehdotus hyväksyttiin. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto

12 Sivu 12 TEKNLTK:608 /2011 KH 42 SOPIMUS SIUNTION JÄTEVESIEN JOHTAMISESTA KIRKKONUMMEN KUNNAN VIEMÄRIVERKKOON TEKNLTK Liite 2 Oheismateriaali Teknisen lautakunnan ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä teknisen osaston voimaan tulleen johtosäännön 9 15.kohdan mukaan tekninen lautakunta päättää sopimusten ja muiden sitoumusten solmimisesta ellei muualla johtosäännössä toisin määrätä. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt , 54 esisopimuksen Kirkkonummen kunnan ja n kunnan välillä, jossa on sovittu periaatteet n jätevesien johtamisesta Kirkkonummen ja Espoon viemäriverkostoon ja Espoon puhdistamolle. Esisopimus on allekirjoitettu ja on voimassa saakka. Kirkkonummen vesihuoltolaitoksen johtajan kanssa on pidetty palaveri , jossa sovittiin että esitetään esisopimusta korvattavaksi uudella sopimuksella. n kunta rakentaa siirtoviemärin ja johtaa jätevetensä Kirkkonummen siirtoviemäriin mennessä. Kirkkonummella on sopimus HSY:n kanssa (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen). Sopimusta tulee päivittää niin että, siinä on huomioitu myös n jätevedet. n keskivirtaama on m3/vuorokausi. Tarkoitus on, että n kunta maksaa Kirkkonummelle kapasiteettivarauksena mukaisen osuuden Kirkkonummen kunnan rakentamasta ja n kunnan palvelevasta siirtoviemäristä pumppaamoineen sekä Kirkkonummen Espoon kaupungille ja HSY:lle maksamista investointiosuuksista vuosilta n kunnan korvaus Kirkkonummelle on yhteensä ,99 euroa. Tämä korvaus maksetaan Kirkkonummen kunnalle, kun n kunta on liittynyt Strömsbyn kokoojaviemäriin , maksueräpäivä Virtaamaosuuksia seurataan. Mikäli n kunnan keskivirtaamaosuus huomattavasti nousee tulee ostaa lisää kapasiteettia. n kunnalla ei tällä hetkellä ole merkittävää teollisuutta mikä aiheuttaisi paineita jätevesimääriin. Käyttökustannusten laskutus perustuu todellisiin jätevesimääriin. Laskutus tapahtuu kuukausittain. Käyttökustannuksista on sovittu etukäteen. Lautakunta Kunnanvaltuusto

13 Sivu 13 Sopimuksen seurantaa varten perustetaan seurantaryhmä, johon kuuluu molemmista kunnista 1-2 henkilöä. Tapaamisia n. 2 kertaa vuodessa. n kunta osallistuu siirtoviemärin ja pumppaamoiden saneerauskuluihin sekä osallistuu vuotuisiin kunnossapito- ja käyttökustannuksiin. n kunnan osuudet selviävät uudesta sopimuksesta, Kirkkonummen vesihuoltolaitoksen johtaja on laatinut sopimusluonnoksen jota käsitellään molempien kuntien päätöselimissä. Kirkkonummen kunnan vesijohtolaitoksen johtokunta kokoontuu Sopimusta ei voida irtisanoa ilman molempien osapuolten hyväksyntää ja uutta korvaavaa sopimusta. Oheismateriaali ja liitteet - Liitteenä sopimusluonnos ja sopimusluonnoksen liitteet - Oheismateriaalina allekirjoitettu esisopimus - Oheismateriaalina kustannustaulukot Esittelijä: Tekninen johtaja Catharina Lindström p , s-posti catharina.lindstrom@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - korvata päivätyn esisopimuksen uudella sopimuksella ja - esittää sopimusluonnosta edelleen kunnanhallitukselle vahvistettavaksi. Lautakunta päätti - korvata päivätyn esisopimuksen uudella sopimuksella ja - esittää sopimusluonnosta edelleen kunnanhallitukselle vahvistettavaksi. ==== KH Liite 2 Ehdotus: päättää hyväksyä sopimuksen n jätevesien johtamisesta Kirkkonummen kunnan viemäriverkkoon liitteen mukaisesti. Ehdotus hyväksyttiin. === Lautakunta Kunnanvaltuusto

14 Sivu 14 TEKNLTK Liite 3 Kirkkonummen kunta ja n kunta ovat allekirjoittaneet sopimuksen n jätevesien johtamisesta Kirkkonummen jätevesiviemäriverkostoon n kunnanhallitus hyväksyi sopimuksen ( 228). Sopimusta on tämän jälkeen päivitetty veloitusten ja korvausten osalta sekä teknisten yksityiskohtien osalta. Uudessa sopimuksessa veloitusperusteet ovat muuttuneet siten, että Kirkkonummen kunta veloittaa lta yksikköhintaa, joka koostuu Kirkkonummen HSY:lle maksamasta jäteveden yksikköhinnasta sekä Kirkkonummen siirtoviemärin ja -pumppaamoiden käytön ja tulevat saneeraukset kattavasta yksikköhinnasta. Vuonna 2014 yksikköhinta on 1,062 /m 3. Yksikköhintaa tarkistetaan vuosittain. Tarkemmin yksikköhinnan muodostumisesta on kerrottu liitteenä olevassa sopimusehdotuksessa. maksaa liittymisestään välittömästi aiheutuvat investointikustannukset kuten pumppaamojen tai linjojen muutokset muutostarvetta aiheuttavien varauksiensa suhteessa. Välittömästi aiheutuvia kustannuksia on ,80 (alv 0 %). Välittömiä toimenpiteitä Kirkkonummen puolella ovat olleet Strömsbyn ja Pikkalanlahden jätevesipumppaamoiden kapasiteettien nosto. n varaukset Kirkkonummen siirtoviemäristä ja jätevedenpumppaamoista sekä korvaus Kirkkonummen Espoon kaupungille ja HSY:lle maksetuista osuuksista vuosilta laskutetaan lta sopimuksen liitteen 1 mukaisesti maksettavaksi mennessä. Veloitettava summa on ,18 (alv 0 %). Uuden sopimuksen mukaisesti n rakentaa siirtoviemärin ja johtaa jätevetensä Kirkkonummen siirtoviemäriin mennessä. Samalla on tarkennettu n jätevesimääriä siten, että siirtoviemäristä saa maksimissaan johtaa 33 l/s jätevettä Strömsbyn jätevesipumppaamoon, joka on Kirkkonummen vesihuoltolaitoksen omistuksessa. Oheismateriaali ja liitteet: Liite sisältää seuraavat asiakirjat: - sopimusehdotus n jätevesien johtamisesta Kirkkonummen kunnan viemäriverkkoon - n Kirkkonummelle maksettavat osuudet Kirkkonummen kustannuksista vuosilta (sopimuksen liite 1) - n varauksen osuudet Kirkkonummen kokoojaviemärin ja pumppaamoiden kapasiteeteista (sopimuksen liite 2) Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, puh , s-posti: Lautakunta Kunnanvaltuusto

15 Sivu 15 Ehdotus: jorma.skytta(at)siuntio.fi Lautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle - hyväksyttäväksi sopimusehdotuksen n jätevesien johtamisesta Kirkkonummen kunnan viemäriverkostoon liitteineen. KH 42 Liite 3 Ehdotuksen mukaan. ==== Esisopimuksessa korvaus Kirkkonummen kunnalle on ollut ,99 euroa. Uuden sopimuksen mukainen korvaus on ,18 euroa ( ,19 euroa). Tämän lisäksi n kunnan maksettavaksi tulee ,80 euroa investointikustannuksia. Oheismateriaali ja liitteet: Liitteenä on - sopimusehdotus n jätevesien johtamisesta Kirkkonummen kunnan viemäriverkkoon - n Kirkkonummelle maksettavat osuudet Kirkkonummen kustannuksista vuosilta (sopimuksen liite 1) - n varauksen osuudet Kirkkonummen kokoojaviemärin ja pumppaamoiden kapasiteeteista (sopimuksen liite 2) Ehdotus: päättää hyväksyä päivitetyn sopimuksen n jätevesien johtamisesta Kirkkonummen kunnan viemäriverkkoon liitteen mukaisesti. Ehdotus hyväksyttiin. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto

16 Sivu 16 KH:665 /2012 KH 43 Liite 4 TARJOUKSEN JÄTTÄMINEN KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖ PIKKALANLAHTI II:STA JA KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖ PIKKALANLAITURISTA on edellisen kerran käsitellyt tarjouksen jättämistä kiinteistöistä Bölen kylässä Tuolloin kunnanhallitus on päättänyt ilmoittaa kihlakunnanvoudille, että kunta tulee myöhemmin jättämään tarjouksen kaikista myytävänä olevista kiinteistöistä (Adolsberg II, Pikkalanlahti ja Pikkalanranta). Kihlakunnanvoudin kanssa on käyty jatkoneuvotteluja tarjouksen jättämisestä kiinteistöjen osalta. Vouti on ilmoittanut, että yksinomaan kiinteistöjä koskevia tarjouksia ei tulla hyväksymään. Tarjous on siis tehtävä kiinteistöosakeyhtiöistä. Kiinteistöosakeyhtiö Pikkalanlahti II (Y-tunnus ) Yhtiön koko osakekanta on 1000 kpl. Osakekirjoja ei ole painettu, vaan niistä on annettu väliaikaistodistus. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin Yhtiö omistaa ja hallitsee kiinteistöjä Adolfsberg II ( ) sekä Pikkalanlahti ( ). Adolfsbergin maapinta-ala on 0,8832 ha ja Pikkanlahden 28,7178 ha. Kiinteistöihin on vahvistettu yhteensä euron suuruiset kiinnitykset. Yhtiön omistamat kiinteistöt koostuvat neljästä palstasta. Kiinteistöillä ei ole rakennuksia, joilla olisi rakennusteknistä arvoa. Lähimmät tiet ovat Kaapelitie, Solvikinkuja ja Solvikintie. Kiinteistöosakeyhtiö Pikkalanlaituri (Y-tunnus ) Yhtiön koko osakekanta on 500 kpl (huom! ei 1000 kpl, kuten ulosottoviraston esitteessä on mainittu). Osakekirjoja ei ole painettu, vaan niistä on annettu väliaikaistodistus. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin Yhtiö omistaa ja hallitsee kiinteistöä Pikkalanranta ( ), jonka maapinta-ala on 1,0000 ha. Kiinteistöön ei ole kiinnitetty panttikirjoja. Kiinteistöllä ei ole rakennuksia. Kaapelitie kulkee osittain kiinteistön halki. Kiinteistöosakeyhtiöiden taustat on pyritty selvittämään analysoimalla saatavilla olevat yhtiöihin liittyvät asiakirjat. PricewaterhouseCoopers Oy on n kunnan toimeksiannosta laatinut yhtiöistä taloudellisen ja oikeu- Lautakunta Kunnanvaltuusto

17 Sivu 17 dellisen selvitystyön. Raportti on päivätty ja sen taustatietoina on käytetty Helsingin ulosottovirastolta saatuja asiakirjoja sekä Maanmittauslaitoksen kiinteistötietoja (kiinteistörekisteriote, rasitustodistus). Selvitystyön keskeisimmät havainnot ovat: 1. Yhtiöiden taseet eivät välttämättä anna oikeata ja riittävää kuvaa yhtiön velvoitteista, sillä yhtiö ei ole kirjannut kuluja lainkaan tuloslaskelmaansa tarkastelujaksolla. Viimeisimmässä tilinpäätöksessä esitetty tieto ei myöskään ole ajantasaista, koska vuoden 2012 tilinpäätöstä ei ole rekisteröity. 2. Yhtiöiden maksamatta jääneet kiinteistöverot vuosilta 2011 ja 2012 sekä laiminlyöntimaksu vuodelta 2013 yhteismäärältään n tulee huomioida taseen ulkopuolisina vastuina, jotka kaupan toteutuessa siirtyvät ostajan maksettaviksi. 3. Yhtiöiden osakkeista on annettu väliaikaistodistukset, jotka tulee kaupan yhteydessä luovuttaa ostajalle siirtomerkinnöin varustettuna ja rasitteettomina. Kaupan yhteydessä tulee myös nyt rekisteröidyt hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja muuttaa sekä huolehtia tilinpäätösten rekisteröinneistä ja laatimisesta samoin kuin toimialan päivittämisestä. 4. Kiinteistöihin Pikkalanlahti ( ) ja Adolfsberg II ( ) on vahvistettu kiinnitykset, joihin liittyvät panttikirjat tulee luovuttaa ostajalle kaupan yhteydessä. 5. Saatavilla olleiden asiakirjojen perusteella kiinteistöyhtiöt tai niiden omistamat kiinteistöt eivät ole osallisina riidoissa, oikeudenkäynneissä, välimiesmenettelyissä eivätkä julkisoikeudellisissa tai hallinnollisissa menettelyissä lukuun ottamatta kiinteistöyhtiöt omistavan Helsingin Neliömyynti Oy:n velkoihin liittyvää ulosmittausmenettelyä. Ottaen huomioon, että yhtiöiden taustalla ei ole varsinaista liiketoimintaa ja että yhtiöiden osakkeet ja omistamat tilat on ulosmitattu (KOy Pikkalanlahti II) ja (KOy Pikkalanlaituri), ei yllä mainitun kohdan 1. mukaista epävarmuustekijää ole syytä pitää kohtuuttomana. Kohdat 3. ja 4. tulee huomioida kauppaehdoissa. Kohdan 2. mukaiset taseen ulkopuoliset vastuut ovat kaupan kohteeseen suhteutettuna vähäiset. Käyvän hinnan määrittelyä varten pohjana toimii voimassa oleva osayleiskaava. Omistajayhtiö on laatinut alueelle kaavoittamisesta ja rakentamisesta suunnitelmaluonnoksen, jossa alueelle on osoitettu rakennusoikeutta n k-m2. Tätä ei kuitenkaan voida pitää hinnan määrityksen perusteena edes osittain, sillä luonnoksen valmistelua ei ole tehty maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Luonnoksessa osoitettua rakennusoikeutta on myös pidettävä alueen erityispiirteet ja todennäköiset suojelutarpeet huomioiden varsin optimistisena näkemyksenä. Vertailukauppoina tässä tapauksessa toimivat parhaiten kuntakeskuksen tuntumasta vuonna 2009 hankitut raakamaa-alueet, joilla oli voimassa saman sisältöinen osayleiskaava, kuin nyt kyseessä olevilla alueilla. Edellä mainituissa kaupoissa kunta Lautakunta Kunnanvaltuusto

18 Sivu 18 hankki omistukseensa yhteensä noin 14 ha raakamaata kahdelta eri alueelta keskimääräisen hinnan ollessa 1,54 /m2. Yllä mainituin perustein ja alueen erinomaisen sijainnin huomioiden käyväksi hinnaksi voidaan arvioida noin 1,80 /m2. Kokonaishinnaksi kahdesta kiinteistöosakeyhtiöstä muodostuisi siis Kokonaishinta jakautuisi yhtiöiden välillä seuraavasti: 1. Kiinteistöosakeyhtiö Pikkalanlahti II, ,00 euroa (532,00 euroa / osake) 2. Kiinteistöosakeyhtiö Pikkalanlaituri, ,00 euroa (36,00 euroa / osake) Talousarviossa 2014 on varattu euroa kiinteistöjen ja raakamaan hankintaan. Investointien perusteluissa on tarkennettu, että summa varataan kiinteistöjen tai maan hankintaan tai kiinteistöyhtiöiden hankintaan. Kunnan on perusteltua hankkia kyseessä olevat kiinteistöyhtiöt niiden omistuksessa olevien maa-alueiden vuoksi käyvällä hinnalla tulevaisuuden tarpeita varten. Liitteet ja oheismateriaali Liitteenä: - Kiinteistöjen , ja kiinteistörekisteriotteet, karttaotteet, lainhuutotodistukset sekä rasitustodistukset. Oheismateriaalina: - Kiinteistöyhtiöistä laadittu taloudellinen ja oikeudellinen selvitystyö - Helsingin ulosottoviraston laatimat myyntiesitteet. Ehdotus: päättää tehdä Helsingin ulosottovirastolle Kiinteistöosakeyhtiö Pikkalanlahti II:n koko osakekannasta (1000 kpl) ja Kiinteistöosakeyhtiö Pikkalanlaiturin koko osakekannasta (500 kpl) yhteistarjouksen ,00 euroa. Kaupan ehtona on, että: 1. kaupan kohteena olevista osakkeista annetut väliaikaistodistukset luovutetaan ostajalle asianmukaisin siirtomerkinnöin varustettuna ja rasitteettomina kauppahinnan maksamista vastaan; 2. kaupan kohteeseen kuuluviin Kiinteistö Oy Pikkalanlahti II:n omistamiin Pikkalanlahti ja Adolfsberg II nimisiin kiinteistöihin vahvistetut yhteensä euron suuruiset kiinnitykset, jotka on pantattu Helsingin Neliömyynti Oy:n veloista ja vastuista ja joihin liittyvät Ålandsbanken Abp:lle pantatut panttikirjat luovutetaan kunnalle rasitteettomina kauppahinnan maksamista vastaan. Käsittely: Tanskanen Louekosken kannattamana ehdotti, että tarjousta kiinteistöosakeyhtiöiden Pikkalanlahti II ja Pikkalanlaituri osakekannasta ei tehdä. Lautakunta Kunnanvaltuusto

19 Sivu 19 Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Tanskasen ehdotusta äänestävät ei. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 9 (Kaisla, Karell, Koroma-Hintikka, Martin, Parviainen, Nygård, Sneck, Svanfeldt, Laaksonen) 2 (Louekoski, Tanskanen). Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto

20 Sivu 20 TEKNLTK:423 /2012 KH 44 KIINTEISTÖN (ÅVALLA) MYYMINEN TEKNLTK Oheismateriaali Teknisen lautakunnan johtosäännön 9 kohta 21 mukaan tekninen lautakunta huolehtii kunnan kiinteistöjen ja alueiden rakentamisesta, kunnossapidosta ja käytöstä. Svartbäck: Svartbäckin kiinteistö koostuu lainhuutotodistuksien mukaan kahdesta alueesta: kiinteistötunnus , maapinta-ala 0,3232 hehtaaria sekä , maapinta-ala 0,7700 hehtaaria. Rekisteriyksikön alueella on yleiskaava. Alue on osayleiskaavamerkinnän ja määräyksen mukaan P-aluetta. (Alueella voidaan rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti palvelujen ja hallinnon rakennuksia.) Kohde on SRmerkitty, joka tarkoittaa, että se on rakennuslain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu kohde tai alueen osa. Kauppakirjojen mukaan alueet on myyty n kunnalle Myyjinä ovat olleet Ragnar Karell ja Karl ja Anna Salovius. Kauppakirjaehtojen mukaan n kunta sitoutuu käyttämään aluetta kansakoulurakennuksien pystyttämiselle. Kauppakirjoissa ei ole mainintaa, että tila siirtyy takaisin myyjälle, mikäli käyttötarkoitus muuttuu. Koulurakennus rakennettiin Rakennus toimi alussa kouluna, mutta se on myöhemmin otettu käyttöön päiväkodiksi. Rakennuksen kylmä ullakkotila on vaurioitunut salamaniskusta aiheutuneessa tulipalossa vuonna Rakennuksen ollessa päiväkotitoiminnassa lähinnä henkilökunta on oireillut huonon sisäilman takia. Rakennus poistettiin päiväkotikäytöstä tämän takia joulukuussa Talossa tehtiin talvella mittavia tutkimuksia, joissa voitiin todeta sieni- ja sädesieni-itiöiden kohonneita pitoisuuksia, jotka ovat tyypillisiä tämän ikäisissä rakennuksissa käytetyn rakennustekniikan osalta. Myös tulipalossa käytetyllä sammutusvedellä on ollut mahdollista vaikutusta alapuolella ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteen purueristeessä todettuihin mikrobeihin. Lautakunta Kunnanvaltuusto

21 Sivu 21 Rakennus on seissyt tyhjillään vuodesta 2008 lähtien lukuun ottamatta muutamaa kuukautta vuoden 2012 alusta, jolloin liikuntasalitila on toiminut taiteilijan ateljeena. Tällaisen talon pitäminen tyhjillään ei ole asianmukaista. Talo ränsistyy entisestään. Mikäli kunta ottaa sen omaan käyttöönsä, vaatii se laajaa kunnostamista, mitä ei tällä hetkellä ole huomioitu kunnan talousarviossa ja -suunnitelmassa. Ulkopuolista kiinnostusta on ollut talon ostamiselle. Talo soveltuu asuinkäyttöön. Tämän salliminen vaatii kuitenkin kaavamuutoksen. Talo sijaitsee kauniilla paikalla. Åvalla: Åvallan kiinteistötunnus Rekisteriyksikön alueella on yleiskaava. Alue on osayleiskaavamerkinnän ja määräyksen mukaan A-aluetta. (Alueelle voidaan rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti erillispientalo talousrakennuksineen ja / tai sellaisia työtiloja, jotka eivät aiheuta asumiselle haittaa.) Kohde on SR-merkitty, joka tarkoittaa, että se on rakennuslain tai rakennussuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu kohde. Maapinta-ala on lainhuutotodistuksen mukaan 0,3232 hehtaaria. Yrkeshögskolan Sydvästin rakennusinsinööriopiskelijat ovat tehneet oppilastyönä kuntokartoituksen. Talo on tällä hetkellä lähinnä yhdistyksien ja seurojen käytössä. n partiolaisilla on talossa aktiivista toimintaa. Yhdistys- ja seuratoiminnalle tulee löytää korvaavia tiloja. Kunnan omistamiin ja hallinnoimiin kiinteistöihin tehtyjen kuntoluokitusten mukaan Åvallan kiinteistö on kuntoluokkaa yksi ja Svartbäckin kiinteistö luokkaa kaksi. Molempia on ehdotettu heti myytäviksi. Kuntoluokka yksi tarkoittaa, että talot ovat huonossa kunnossa ja vaativat mittavia korjaustoimenpiteitä, jotta niistä saadaan käyttökelpoisia. Talon tekniikka on olematon ja vanha sekä käyttöaste pieni. Jotta rakennuksen elinikä jatkuisi, vaatii se heti korjaustoimenpiteitä. Kuntoluokka kaksi tarkoittaa, että rakennukset vaativat korjaustoimenpiteitä. Rakennusmateriaalit ovat vanhoja, kuluneita ja epäkäytännöllisiä. Talotekniikka on puutteellinen. Oheismateriaali ja liitteet - oheismateriaalina Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy:n tekemä Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus, Lautakunta Kunnanvaltuusto

22 Sivu 22 - oheismateriaalina päiväkodin sisäilman laatuun liittyvät jatkotoimenpiteet oheismateriaalina päivätty rakennuksen korjaamiseen liittyvät jatkotoimenpiteet. - oheismateriaalina kiinteistörekisterin karttatulosteet - oheismateriaalina Länsi-n osayleiskaavamerkinnät ja määräykset alueella. - oheismateriaalina ote katsauksesta Kunnan omistamat ja hallinnoimat kiinteistöt ja asunto-osakkeet Esittelijä: vt. tekninen johtaja Magnus Malmberg puh: , s- posti: magnus.malmberg@siuntio.fi Ehdotus: Käsittely: Muutettu ehdotus: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että - Svartbäckin ja Åvallan kiinteistöt myydään eniten tarjoavalle. - mahdollisille ostajille tulee selkeästi tuoda esille kaikki taloissa havaitut ongelmat ja todetut vauriot. Kiinteistönvälittäjälle annetaan toimeksianto kiinteistöjen myymiseksi. - sivistyslautakunta ja tekninen lautakunta selvittävät Åvallan seura- ja yhdistystoiminalle korvaavia tiloja. Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että - Svartbäckin ja Åvallan kiinteistöt myydään, Svartbäckin myyntiehtoihin lisätään, että etuosto-oikeus perinneyhdistyksille, yleishyödyllisille säätiöille tai vastaavalle - mahdollisille ostajille tulee selkeästi tuoda esille kaikki taloissa havaitut ongelmat ja todetut vauriot. Kiinteistönvälittäjälle annetaan toimeksianto kiinteistöjen myymiseksi. - kunta velvollinen osoittamaan ensin korvaavia tiloja ennen myyntiä Åvallan seura- ja yhdistystoiminnalle. Muutetun ehdotuksen mukaan. === KH Ehdotus: ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää 1. asettaa Svartbäckin ja Åvallan kiinteistöt myyntiin ja 2. valtuuttaa teknisen lautakunnan huolehtimaan kiinteistöjen myynnistä ja tarkempien myyntiehtojen laatimisesta sekä 3. kehottaa teknistä lautakuntaa osoittamaan korvaavia tiloja Åvallan seura- ja yhdistystoiminnalle ennen kiinteistön myyntiä. Lautakunta Kunnanvaltuusto

23 Sivu 23 Käsittely: Malmgren poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kaisla ehdotti, että kohta 3 muutetaan muotoon: 3. kehottaa teknistä lautakuntaa osoittamaan korvaavia tiloja Åvallan seura- ja yhdistystoiminnalle. Koska tehtyä ehdotusta ei kannatettu, puheenjohtaja totesi sen raukeavan kannattamattomana. Martin Laaksosen kannattamana ehdotti, että Svartbäckiä ei myydä, vaan Åvalla myydään ja Åvallan käyttäjät saavat käyttää Svartbäckiä. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Martinin ehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 8 (Janhunen, Kaisla, Sneck, Penttinen, Huittinen, Ryynänen, Sarviaho, Svanfeldt) 2 (Martin, Laaksonen). Ehdotus hyväksyttiin. === KV Käsittely: Oinonen von Essenin kannattamana ehdotti, että asia palautetaan tekniselle lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi. Koska tehtyä ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kunnanvaltuuston yksimielisesti hyväksyneen sen. Kunnanvaltuusto palautti asian tekniselle lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi. === TEKNLTK Oheismateriaali Teknisen lautakunnan johtosäännön 9 kohta 21 mukaan tekninen lautakunta huolehtii kunnan kiinteistöjen ja alueiden rakentamisesta, kunnossapidosta ja käytöstä. Åvalla: Åvallan kiinteistötunnus Rekisteriyksikön alueella on yleiskaava. Alue on osayleiskaavamerkinnän ja määräyksen mukaan A-aluetta. Lautakunta Kunnanvaltuusto

24 Sivu 24 (Alueelle voidaan rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti erillispientalo talousrakennuksineen ja / tai sellaisia työtiloja, jotka eivät aiheuta asumiselle haittaa.) Kohde on SR-merkitty, joka tarkoittaa, että se on rakennuslain tai rakennussuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu kohde. Maapinta-ala on lainhuutotodistuksen mukaan 0,3232 hehtaaria. Yrkeshögskolan Sydvästin rakennusinsinööriopiskelijat ovat tehneet oppilastyönä kuntokartoituksen. Talo on tällä hetkellä lähinnä yhdistyksien ja seurojen käytössä. n partiolaisilla on talossa aktiivista toimintaa. Yhdistys- ja seuratoiminnalle on tarkoitus osoittaa korvaavia tiloja. Kunnan omistamiin ja hallinnoimiin kiinteistöihin tehtyjen kuntoluokitusten mukaan Åvallan kiinteistö on kuntoluokkaa yksi. Kuntoluokka yksi tarkoittaa, että talot ovat huonossa kunnossa ja vaativat mittavia korjaustoimenpiteitä, jotta niistä saadaan käyttökelpoisia. Talon tekniikka on olematon ja vanha sekä käyttöaste pieni. Talossa on selvästi todettavissa voimakasta homeen hajua. Jotta rakennuksen elinikä jatkuisi, vaatii se heti korjaustoimenpiteitä. Edellä mainituista syistä on tarpeen osoittaa nykyisille käyttäjille korvaavia tiloja Åvallan kiinteistön tilalle. Kunnanvaltuusto on palauttanut asian uudelleen valmisteltavaksi tekniselle lautakunnalle. Nyt Åvallan ja Svartbäckin myymiset on erotettu toisistaan erillisiksi pykäliksi ja Åvallan tapauksessa on tarkoituksenmukaista kartoittaa mahdollisia korvaavia tiloja Åvallan tämänhetkisille käyttäjille ennen varsinaista myyntiin laittamista. Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina ote katsauksesta Kunnan omistamat ja hallinnoimat kiinteistöt ja asunto-osakkeet - oheismateriaalina kiinteistörekisterin karttatuloste. Esittelijä: rakennusmestari Magnus Malmberg puh: , s-posti: magnus.malmberg@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - käydä yleiskeskustelun mahdollisista Åvallan kiinteistön korvaavista tiloista sen nykyisille käyttäjille - pyytää lausuntoa n kunnan sivistyslautakunnalta koskien korvaavien tilojen löytämistä Åvallan kiinteistön nykyisille käyttäjille toivoen, että sivistyslautakunta kuulee Åvallan käyttäjiä lausuntoa antaessaan. Lautakunta Kunnanvaltuusto

25 Sivu 25 Käsittely: Jäsen Malmgren poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Käytiin yleiskeskustelu mahdollisista Åvallan kiinteistön korvaavista tiloista. Ehdotettiin, että otetaan yhteyttä nuorisoseuroihin ja seurakuntaan esim. Västanlid ja Edvardsberg voisivat olla vaihtoehtoja. Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Muutettu ehdotus: Lautakunta päättää - että, yhteyttä otetaan nuorisoseuroihin ja seurakuntaan esim. Västanlid ja Edvardsberg voisivat olla vaihtoehtoja. - pyytää lausuntoa n kunnan sivistyslautakunnalta koskien korvaavien tilojen löytämistä Åvallan kiinteistön nykyisille käyttäjille toivoen, että sivistyslautakunta kuulee Åvallan käyttäjiä lausuntoa antaessaan. - Muutetun ehdotuksen mukaan. SIVLTK Oheismateriaalia ====== Tekninen lautakunta on kokouksessaan käsitellyt Åvallan kiinteistön myymistä ja korvaavien tilojen löytämisestä kiinteistössä toimiville seurojen, yhdistysten ja ryhmien toiminnalle. Teknisen lautakunnan johtosäännön 9 kohta 21 mukaan tekninen lautakunta huolehtii kunnan kiinteistöjen ja alueiden rakentamisesta, kunnossapidosta ja käytöstä. n kunnanvaltuusto on siirtänyt sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 5 :n nojalla päätösvallan tehtäväalueensa taksoista, maksuista, tulorajoista, vuokrista ja muista korvausperusteista sivistyslautakunnan tehtäväksi alkaen. Åvallan kiinteistö kuuluu sivistyslautakunnan hallinnoimiin tiloihin ja sivistysosasto myöntää vakiovuorot ja tilapäisvuorot yhdistyksille, järjestöille ja yksityisille henkilöille kaikkiin sivistyslautakunnan hallinnoimiin tiloihin sivistyslautakunnan n kunnan sivistyslautakunnan hallinnoimien tilojen käytön ja myöntämisen periaatteiden asiakirjan mukaisesti. Åvallassa toimii tällä hetkellä pääsääntöisesti n Koskikarat ry. Sivistystoimen johtaja on päättänyt, että n Koskikarat Lautakunta Kunnanvaltuusto

26 Sivu 26 ry:llä on toistaiseksi lupa käyttää kokoontumistiloinaan Åvallan alakerrassa sijaitsevaa kahta isompaa huonetta ja yhtä pienempää huonetta. Lisäksi sillä on käytössään varastotila. Kiinteistössä sijaitseva keittiö on yhteiskäytössä muiden kiinteistöä käyttävien kanssa. Tilan käytöstä ei peritä vuokraa. Partiotoiminnan lisäksi Åvallan tiloja vuokrataan satunnaisesti mm. Kirkkonummen kansalaisopistolle. Partiolaisten tilatarpeet poikkeavat muiden yhdistysten ja järjestöjen tarpeista. Sivistystoimenjohtaja on pyytänyt n Koskikarat ry:n lippukunnanjohtaja Johanna Kanervalta tilankäyttöselvitystä ja saanut sen sähköpostitse Lippukunnanjohtaja on lausunnossaan todennut että jotta lippukunta voisi tarjota laadukasta toimintaa jäsenilleen, on erittäin tärkeää että kokoustila soveltuu partiotoimintaan. Partiokolon tulee olla luonteeltaan partiotoimintaa tukeva ja sijainnin puolesta erilaisia ulkoaktiviteetteja mahdollistava. Ryhmäkokojen sekä ohjelman toiminnallisuuden vuoksi kokoustilan tulee olla myös toimiva ja riittävän tilava. toiminnalle on myös tärkeää, että partiolaisten kalusto on samassa paikassa kokoustilojen kanssa koska kalustoa käytetään säännöllisesti niin kokouksissa kuin retkeilläkin. Lippukunnanjohtajan lausunnot ovat oheismateriaalina. Sivistysosastolla ei ole osoittaa partiotoiminnalle sopivia tiloja sivistyslautakunnan hallinnoimista tiloista. Lippukonnanjohtaja Kanerva on keskustellut n seurakunnan kirkkoherran kanssa mahdollisten tilojen löytämisestä. Seurakunnan omistuksessa oleva Friden - kiinteistö vapautuu toukokuussa 2013 ja seurakunta on ilmoittanut että haluaa vuokrata tiloja n Koskikarat ry:lle asialliseen hintaan kesäkuusta 2013 alkaen. Sivistystoimen johtaja on keskustellut asiasta kirkkoherran kanssa Sivistystoimi ei voi vuokrata tiloja yksittäisten yhdistysten tai yhteisöjen käyttöön vaan kaikkia tulee kohdella tasa-arvoisesti (koirakerho, motocrossrata). n Koskikarat ry voi jatkossakin hakea toiminta-avustusta sivistyslautakunnalta. Liitteet ja oheismateriaali: - oheismateriaalina lippukunnanjohtajan lausunnot Valmistelu: sivistystoimen johtaja Tina Nordman, puh , tina.nordman@siuntio.fi Ehdotus Lautakunta päättää lausua tekniselle lautakunnalle, että - Åvallan kiinteistön myymisestä aiheutuu suurinta haittaa n Koskikarat ry:lle. Sivistyslautakunnalla ei ole osoittaa n Koskikarat ry:lle heidän toimintaansa soveltuvia tiloja Lautakunta Kunnanvaltuusto

27 Sivu 27 - n seurakunta on ilmoittanut, että heillä on partiotoiminnalle sopivat tilat ja että seurakunta mielellään tekee yhteistyötä partiolaisten kanssa. Lippukunnanjohtaja Kanerva on ilmoittanut että kyseinen tilaratkaisu olisi heidän toimintaansa soveltuva - Sivistyslautakunta toivoo, että Åvallan myynti ajoitetaan syksylle 2013 niin, että n Koskikarat ry ehtivät muuttaa uusiin tiloihin Päätös Ehdotuksen mukaan = = = TEKNLTK Oheismateriaali Rakennuksessa on teetetty kuntotarkastus Tarkastuksen suoritti Raksystems Anticimex. Raportin perusteella rakennus on varsin huonokuntoinen ja vaatii mittavia korjaustoimenpiteitä. Kunnan ei ole tarkoituksenmukaista harkita rakennuksen kunnostamista tai miettiä sille uusia käyttötarkoituksia tulevaisuudenkaan tarpeita varten. Sivistyslautakunnan lausunnossa mainittu n Koskikarat ry on muuttanut uusiin tiloihin ja rakennuksella ei ole enää käyttäjiä. Kunnalle tarpeettomana kiinteistö tulisi asettaa myyntiin. Huonosta kunnosta huolimatta rakennus on korjauskelpoinen ja tämän kaltaisille vanhoille puurakennuksille on oma ostajakuntansa. Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina kiinteistörekisterin karttaote sekä ote kuntotarkastusraportista (yhteenveto ja oleellisimmat havainnot) Esittelijä: maankäyttöinsinööri Taneli Kiljunen, puh , s-posti: taneli.kiljunen(at)siuntio.fi Ehdotus: Tekninen lautakunta päättää - ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että se asettaa kiinteistön myyntiin; - sekä ehdottaa kunnanhallituksella ja edelleen kunnanvaltuustolle, että se valtuuttaa teknisen lautakunnan huolehtimaan kiinteistön myynnistä ja tarkempien myyntiehtojen laatimisesta sekä päättämään kiinteistövälittäjälle annettavasta toimeksiannosta. Ehdotuksen mukaan. ==== Lautakunta Kunnanvaltuusto

28 Sivu 28 KH 44 Ehdotus: Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina kiinteistörekisterin karttaote sekä ote kuntotarkastusraportista (yhteenveto ja oleellisimmat havainnot) päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. asettaa kiinteistön myyntiin sekä 2. valtuuttaa teknisen lautakunnan huolehtimaan kiinteistön myynnistä ja tarkempien myyntiehtojen laatimisesta sekä päättämään kiinteistönvälittäjälle annettavasta toimeksiannosta. Ehdotus hyväksyttiin. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto

29 Sivu 29 TEKNLTK:95 /2014 KH 45 KIINTEISTÖN (BOTÅKER) MYYMINEN TEKNLTK Oheismateriaali Teknisen osaston muutettua joulukuussa 2013 Suitiaan, on Krouvintie 1:ssä sijaitseva nk. Botåkerin talo jäänyt tyhjilleen. Rakennus on kooltaan noin 380 m2 ja kiinteistön pinta-ala on 3273 m2. Rakennus on huonokuntoinen ja sekä pohja- että teknisiltä ratkaisuiltaan sellainen, ettei kunnan ole tarkoituksenmukaista harkita sen kunnostamista tai suunnitella sille uusia käyttötarkoituksia kunnan tulevaisuuden tarpeita varten. Kiinteistö olisi siis järkevää asettaa myyntiin. Kiinteistö on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty Yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Kaavamerkintä mahdollistaa rakennuksen käyttämisen ainoastaan julkiseen hallintoon tai julkisiin palveluihin. Rakennuksen kohdalla on sr-merkintä (Rakennustaiteellisesti arvokas tai kyläkuvan säilyttämisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen tai vesikattojen taiteellista arvoa tai muuttavat rakennuksen kyläkuvan kannalta merkittävää luonnetta.). Osa kiinteistöstä ulottuu Y-korttelin ulkopuolisille katualueille. Näiden osien lohkomisesta on toimitettu hakemus Maanmittauslaitokselle. Lohkomisen jälkeen kiinteistön pinta-alaksi jää noin 2300 m2. Oheismateriaali: - kiinteistörekisterin karttaote - asemakaavaote - ote kuntotarkastusraportista (oleellisimmat havainnot) Esittelijä: maankäyttöinsinööri Taneli Kiljunen, puh , s-posti: taneli.kiljunen(at)siuntio.fi Ehdotus: Tekninen lautakunta päättää - ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että se asettaa kiinteistön myyntiin; - sekä ehdottaa kunnanhallituksella ja edelleen kunnanvaltuustolle, että se valtuuttaa teknisen lautakunnan huolehtimaan kiinteistön myynnistä ja tarkempien myyntiehtojen laatimisesta sekä päättämään kiinteistövälittäjälle annettavasta toimeksiannosta. Ehdotuksen mukaan. ==== Lautakunta Kunnanvaltuusto