Ihminen - Talous - Ympäristö. Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi

Transkriptio

1 Ihminen - Talous - Ympäristö Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 1 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

2 Sisältövalintojen asema Tekesin strategiassa Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja vientiä ja siten luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tekesin arvot ovat hyvinvointi, näkemys, luottamus, yhteistyö ja kehittyminen. Tekesin työssä on kolme tärkeää päämäärää, joiden toteutumiseen se vaikuttaa välillisesti, asiakkaiden toiminnan kautta. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vahva osaamispohja. Tavoitetilassa tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrä ja laatu ovat Suomessa korkealla tasolla. Osaamispohja ja sitä tukevat verkostot ovat vahvoja Suomen keskeisillä toimialoilla ja klustereissa. Tekes kiinnittää erityistä huomiota innovaatiotoiminnan kansainvälistymiseen ja vahvoihin verkottuneisiin osaamisen keskittymiin. Tuottavuus ja elinkeinoelämän uudistuminen. Tavoitetilassa tuottavuus kansantalouden ja yhteiskunnan kannalta tärkeillä aloilla ja klustereissa on innovaatioiden ansiosta kansainvälistä huippua ja yritykset globaalisti kilpailukykyisiä. Tekes kiinnittää erityistä huomiota nuoriin innovatiivisiin yrityksiin ja kasvuyrityksiin. Hyvinvointi. Tavoitetilassa taloudellinen kasvu yhdistyy ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin. Teknologia ja innovaatiot muodostavat perustan yhteiskunnan hyvinvointi- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiselle. Tekes kiinnittää erityistä huomiota kestävään energiatalouteen, laadukkaaseen terveydenhuollon palvelujärjestelmään ja alueiden elinvoimaisuuteen. Jäljempänä tässä julkaisussa esitellyt valinnat ovat osa Tekesin strategiaa. Strategia pyrkii toiminta-ajatuksen ja päämäärien toteuttamiseen arvojen mukaisella toiminnalla. Tekesin ohjelmien sisältö määräytyy pääosin näiden valintojen perusteella.

3 Hyvinvointi ja terveys -teema luo edellytyksiä hyvälle elämänlaadulle, johon kuuluvat terveyden edistäminen ja kokonaisvaltainen hoito ajasta ja paikasta riippumattomasti, inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla toteutettuna. Samalla edistetään yksityisten ja julkisten toimijoiden työjakoa ja toimivien markkinoiden syntymistä. Tavoitteena on, että Suomi pysyy hyvinvoinnin edelläkävijämaana. Kaikkien tietämysyhteiskunta -teema kehittää edellytyksiä uudistumiseen, oppimiseen ja luovuuteen. Se luo edellytykset tuottaa sirpaleisesta ja hajallaan olevasta tiedosta hyödyllistä osaamista, ymmärrystä ja tietämystä sekä auttaa vastuullisuuteen ja toisista välittämiseen. Tavoitteena on hyvä elämä. Puhdas energia -teemaan kuuluvat kestävä kehitys ja ympäristöstä huolehtiminen, energian hinnannousu ja ilmastonmuutoksen hillitseminen. Nämä ilmiöt sekä luovat tarpeita että synnyttävät mahdollisuuksia. Tavoitteena on erityisesti löytää ratkaisuja yhdyskuntien puhtaan energian tarpeeseen. Niukkaresurssiset ratkaisut -teema rakentuu ajatukselle, että ympäristötietoisuudesta, regulaatiosta sekä raaka-aineiden ja energian hinnasta nousee uusia haasteita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Tavoitteena on saada niukkaresurssisuudesta kilpailuetua suomalaiselle elinkeinoelämälle.

4 Rakennettu ympäristö -teema hyödyntää ja kehittää rakennettua ympäristöä elinkeinorakenteen uudistumisen mahdollistajana ja kilpailuedellytysten luojana sekä elämänlaadun parantajana. Tavoitteena on kehittää tästä ympäristöstä käyttäjäkeskeistä fyysistä ja virtuaalista palvelualustaa, joka lisäksi säästää luonnonvaroja. Älykkäät järjestelmät ja ympäristöt -teema hyödyntää eri sovellutuksissa niitä mahdollisuuksia, joita tietotekniikka ja digitalisointi tarjoavat älykkyyden ja käyttäjäkeskeisyyden noustessa. Tavoitteena on ihmisen ja toimintaympäristön luonnollinen yhteistoiminta järjestelmiin lisättävän älykkyyden avulla. Palveluliiketoiminta ja palveluinnovaatiot -teema kehittää palveluliiketoimintaa ja -osaamista sekä perinteisillä palvelualoilla että muilla toimialoilla. Palveluita ja tuotteita yhdistämällä kehitetään kokonaisratkaisuja. Tavoitteena on, että Suomi menestyy asiakaskeskeisen palveluliiketoiminnan laadun parantuessa ja määrän lisääntyessä. Vuorovaikutteinen viestintä -teema tunnistaa ja kehittää niitä liiketoiminnan, verkottumisen, hyödyn ja viihteen mahdollisuuksia, joita avautuu digitaalisen median ja vuorovaikutteisuuden yleistyessä. Tavoitteena on toimiva ja luotettava digitaalinen mediainfrastruktuuri.

5 ESIPUHE... 2 YHTEENVETO... 4 MUUTOSAJURIT... 8 TEEMAT Hyvinvointi ja terveys Kaikkien tietämysyhteiskunta Puhdas energia Niukkaresurssiset ratkaisut Rakennettu ympäristö Älykkäät järjestelmät ja ympäristöt Palveluliiketoiminta ja -innovaatiot Vuorovaikutteinen viestintä LÄPILEIKKAAVAT OSAAMISET JA TOIMINTATAVAT KLUSTERIT Hyvinvointiklusteri Palvelutoimialat Tieto- ja viestintäklusteri Energia- ja ympäristöklusteri Metsäklusteri Metalliklusteri Kiinteistö- ja rakennusklusteri Elintarvikeklusteri TOTEUTUS LIITE Klusterien strategiset osa-alueet ja osaamiset... 55

6 Esipuhe Hyvä lukija asiakkaamme, yhteistyökumppanimme, sidosryhmämme edustaja, Tämä julkaisu esittelee tiiviissä muodossa Tekesin strategian sisältölinjaustyön tulokset. Tuloksena ovat ne sisällölliset valinnat, joihin nojautuen Tekes yhdessä asiakkaidensa ja sidosryhmiensä kanssa ohjaa lähivuosina merkittäviä kansallisia resursseja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Tämän työn pohjimmaisena tarkoituksena on varmistaa, että suomalaisten hyvinvointi ja elinkeinoelämämme kilpailukyky kehittyvät hyvin myös vastaisuudessa, vaikka avoin globalisaatiokehitys tuo eteemme uusia haasteita. Valinnat on tehty tiiviissä vuorovaikutuksessa Tekesin asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa sekä yhteydessä kansalliseen innovaatiostrategiaan. Jo itse prosessi on ollut tärkeä, koska se on auttanut yhteisen näkemyksen ja tahtotilan muodostamisessa. Tekes toteuttaa strategian sisältölinjauksia ohjelmien ja strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) avulla. Työmme lähtökohtana ovat ihminen ja ihmisten yhteisöt tarpeineen ja mahdollisuuksineen. Elämänpiiri muuttuu: Suomi elää osana globaalia taloutta. Maailmantalouden muutokset, väestökehitys, ympäristöasiat, kulttuurien ja arvojen kehitys sekä esimerkiksi turvallisuuteen liittyvät kysymykset tuovat eteemme monenlaisia uudistumisen haasteita. Suomen ja suomalaisten kaikkien Suomessa elävien ihmisten hyvinvointi edellyttää työtä, osaamista, yhteistoimintaa, tasapainoa elämän eri osa-alueiden välillä ja elämän mielekkyyden kokemusta. Tarvitsemme kaikenikäisten ja kaikenlaisten ihmisten tarpeiden kuulemista ja toisaalta heidän mahdollisuuksiaan hyödyntää kykynsä ja osaamisensa erilaisissa elämäntilanteissa. Tarvitsemme yhteisiä tulevaisuudennäkyjä ja uskoa kykyymme saavuttaa tavoitteet. Globaalit arvoverkostot muotoutuvat nopeasti uusilla tavoilla. Arvoverkostojen muutoksia on osattava ennakoida ja analysoida, jotta oikea-aikainen ja oikeanlainen uudistuminen ja mukaanpääsy olisi mahdollista. Loppukäyttäjien tar- IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 2 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

7 peet sekä tieteen ja teknologian kehitys luovat jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, joita suomalaisten toimijoiden tulee olla eturivissä hyödyntämässä. Mahdollisuuksiin tarttuminen ja haasteisiin vastaaminen edellyttää uutta ajattelua, ketteryyttä ja uudistumisen tahtoa kansantalouden ja yhteiskunnan eri osa-alueilla sekä jokaisen yksilön aktiivisuutta ja yrittäjyyttä. Voimme kehittää innovaatio-osaamisestamme ylivoimaisen kilpailuedun. Tieteellis-teknologisen kehityksen sovellusten tarjoamisesta siirrytään yhä selvemmin asiakas- ja kysyntävetoisiin arvonmuodostuksen malleihin: yhä useampi uusi innovaatio syntyy kansainvälisissä verkostoissa, joissa käyttäjät ovat mukana aktiivisina toimijoina. Tämä edellyttää kaikilta osapuolilta uudenlaisia osaamisia. Muun muassa asiakaskäyttäytymisen, vuorovaikutuksen ja verkostojen hallinnan osaaminen nousee arvoonsa. Tarvitaan myös tahtoa uudistaa vakiintuneita toimintatapoja ja rohkeutta tarttua rakenteellisiinkin uudistuksiin. Innovaatiotoiminta on ymmärrettävä laajana kokonaisuutena, joka kattaa sekä yritykset ja tutkimusmaailman että yhteiskunnan muut sektorit, kuten ympäristö-, hyvinvointi- ja koulutustoimialat sekä kolmannen sektorin. Innovaatioiden edistämiseen liittyy yhä useammin toimintatapoihin, organisointiin, kannusteisiin, julkisiin hankintoihin tai regulaatioon liittyviä kysymyksiä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Työelämän haasteet ovat tärkeä innovaatioiden kohde. Suomalaisen innovaatioympäristön vahvuuksia ovat monialaisuus ja kyky avoimeen vuorovaikutukseen toimijoiden välillä. Myös julkinen ja yksityinen sektori osaavat kohdata toisensa. Tällaista osaamista tarvitaan, kun rakennetaan vahvuuksia uudenlaisista kumppanuuksista systeemisiksi ja sosiaalisiksi innovaatioiksi. Tekesillä on innovaatioympäristössämme keskeinen rooli. Merkittävine resursseineen, tiiviine verkostoineen ja syvään asiantuntijuutensa nojautuen Tekesillä on suuri vastuu vaikuttamisessa paitsi omien, myös yhteistyökumppaneiden resurssien käyttöön. Tämän asiantuntijuuden uudistumisen ja kasvun ytimen muodostaa avoin ja luottamuksellinen, jatkuva vuorovaikutus eri alojen yritysten, tutkijoiden ja sidosryhmien kanssa. Strategian sisältölinjaustyö, jonka tulokset tässä esittelemme, on Tekesin tulkinta näistä keskusteluista. Tekes kiittää asiakkaitaan, sidosryhmiään ja kaikkia tähän prosessiin osallistuneita henkilöitä ja organisaatioita. Haastamme kaikki mukaan uudistamaan ja mukaan uudistuviin arvoverkostoihin! Yhteisvoimin toimien ja tulevaa ennakoiden Suomi menestyy. Tekes IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 3 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

8 Yhteenveto Tekesin strategian sisältölinjaustyössä elinkeinoelämän, tutkimusorganisaatioiden ja sidosryhmien yhteistyön ja vuorovaikutuksen tuloksena on syntynyt näkemys Suomelle tärkeistä strategisista valinnoista. Näillä valinnoilla Tekes yhdessä asiakkaidensa ja sidosryhmiensä kanssa ohjaa merkittäviä kansallisia resursseja. Valinnoilla suunnataan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sellaisille alueille, joissa suomalaisella elinkeinoelämällä on tulevaisuudessa parhaat kasvun ja kilpailun edellytykset globaalisti. Valinnat suuntautuvat pitkälle tulevaisuuteen, usein yli kymmenen vuoden päähän. Tällaisella aikajänteellä on otettava huomioon hitaatkin ilmiöt, kuten arvojen muutokset. Tehtyihin valintoihin vaikuttaa entistä voimakkaammin kolme tekijää: ihmisestä ja ihmisen hyvinvoinnista nousevat haasteet ja mahdollisuudet, teknologian ja talouden mahdollisuudet sekä ympäristön rajoitteet, haasteet ja mahdollisuudet. Voimistuessaan nämä tekijät vaikuttavat kysynnän, arvojen ja regulaation kautta yhä selkeämmin markkinoihin. Ne vaikuttavat elinkeinoelämän kilpailun edellytyksiin ja niihin valintoihin, joita tässä sisältölinjaustyössä on tehty. Talous & Teknologia VUOROVAIKUTUS JA KOKONAISUUS DIGITAALINEN MAAILMA Ihminen henkisine voimavaroineen ja valintoineen on kaiken keskiössä. Hyvinvoivat ja osaavat yksilöt ovat luovia ja innovatiivisia ja pystyvät hyödyntämään niin työssä kuin vapaa-aikanaan monipuolisia tietolähteitä ja työnjakoa sekä erilaisia kumppanuuksia ja verkostoja. Terve ja hyvinvoiva maailma edellyttää Yhteiskunta TERVE HYVINVOIVA MAAILMA IHMINEN KESTÄVÄ MAAILMA Ympäristö panostuksia myös terveys- ja hyvinvointipalveluiden kehittämiseen kansallisesti ja globaalisti. Loppukäyttäjän tarpeiden ymmärtäminen ja inhimillinen vuorovaikutus korostuvat. Teknologian ja talouden kehittyminen on edelleen keskeinen tekijä hyvinvoinnin ja sen taloudellisten edel- IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 4 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

9 lytysten luojana. Digitaalinen maailma mahdollistaa uudenlaisia toimintatapoja, uudenlaisia organisaatiomalleja ja liiketoimintakonsepteja. Samalla digitaalisuus luo tuottavuuden kasvua ja uusien innovaatioiden käyttöönottoa sekä lisää kokonaisuuksien hallintaa, työnjakoa ja verkottunutta toimintaa. Ympäristön sietokyvyn rajallisuuden tiedostaminen vie arvoja ja liiketoimintaa kestävän maailman suuntaan. Taustalla on kansalaisten kasvava tietoisuus ympäristön rajallisuudesta ja erityisesti ilmastonmuutoksesta ja sen mukanaan tuomista energian ja raakaaineiden hinnannousuista. Kestävä toiminta merkitsee sitä, että toiminnan eettisyys ja organisaatioiden, yhteisöjen ja yksilöiden sosiaalinen vastuu nousevat toiminnan arvottamisen yhdeksi vahvaksi perustaksi. Valitut teemat ja toimintatapapainotukset ovat niitä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan alueita, joiden avulla ihmisen, teknologian ja talouden sekä ympäristön tarpeiden yhdistymistä viedään proaktiivisin toimin eteenpäin. Valintoja tehtäessä on kiinnitetty huomiota erityisesti globaalin toimintaympäristön kilpailukykyedellytyksiin, joskin joissain valinnoissa, esimerkkinä terveydenhuolto, myös kansalliset erityistarpeet painottuvat merkittävästi. Toimintatavat edellyttävät yksilöiltä aktiivisuutta, yrittäjyyttä, luovuutta ja vuorovaikutustaitoja. Yhteistyöltä edellytetään monialaisuutta, erilaisuuden kunnioitusta ja avointa oppimista toiselta. Organisaatioilta edellytetään ennakointikykyä, ketteryyttä ja jatkuvaa uudistumista. Liiketoimintakonseptit monimuotoistuvat ja arvonmuodostus syntyy usein aineettomien arvojen kautta; esimerkkeinä brändit ja organisaation maine. Haasteena on kannustava ja motivoiva johtajuus usein hajautetuissa ja monikulttuurisissa organisaatioissa kompleksisten asioiden ympärillä. Uudistuvassa innovaatiotoiminnassa asiakastarpeet ja luovat ideat jalostetaan hyötykäyttöön laaja-alaisen, usein käyttäjälähtöisen yhteistyön avulla eri osaamisia yhdistämällä. Käyttäjä tarvitaan mukaan luomaan innovaatioita. Haasteet ovat kompleksisia. Hajautetun/avoimen innovaatiotoiminnan myötä myös aineettoman pääoman arvotus muuttuu. Testaus, pilotointi ja koealustat ovat entistä tärkeämmissä rooleissa. Käyttäjätarpeiden ennakointi tarkoittaa ajattelua, jossa kaiken toiminnan keskiöön nostetaan loppukäyttäjä. Merkitystä on käytettävyydellä, toiminnallisuudella, inhimillisyydellä, terveellisyydellä, ympäristömyötäisyydellä ja vuorovaikutteisuudella. Lisääntyvä käyttäjävuorovaikutus haastaa myös yritysten sosiaalisen ja eettisen vastuun. Globaalit arvoverkostot -toimintamallissa toiminta-alueet laajentuvat luontevasti maantieteellisten ja kulttuuristen rajojen yli. Yrityksiltä edellytetään kykyä luoda globaaleja uusia arvoverkostoja tai hakeutua olemassa oleviin verkostoihin ja toimia niissä kilpailukykyisesti. Tämä edellyttää jatkuvaa ennakointia ja analysointia sekä strategista ketteryyttä suhteessa muutoksiin. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö tähtää siihen, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on jäsenilleen hyvä ja turvallinen ympäristö ja kokonaisuutena merkittävä kansallinen voimavara, kilpailutekijä ja uudistumisen mahdollistaja. Julkinen sektori voi toimia monella tapaa myös innovaatioiden rohkaisijana tai joskus jopa ensimarkkinoiden luojana. Tieto- ja viestintäteknologian merkitys eri sovellusaloilla on uusia toimintatapoja mahdollistava. Se uudistaa klustereita, organisaatioita ja johtamista, mahdollistaa liiketoimintakonsepteja monimuotoisesti sekä lisää tuottavuutta. Kaikki tämä näkyy kansalaisten arjessa. Suomen on mahdollista nousta kansainväliseen kärkeen mm. työelämän laadussa ja tuottavuudessa sekä oppimisen sovelluksissa. Teemoja viedään eteenpäin ennen kaikkea Tekesin ohjelmien ja muun proaktiivisen toiminnan avulla. Joitakin teemoja edistetään jo käynnissä olevin ohjelmin, joillekin on ohjelmia tai muita aktiivisia toimenpiteitä valmisteilla. Ohjelmiin ja muuhun proaktiiviseen toimintaan haastetaan mukaan myös yhteistyökumppanit. Käynnistymässä olevat strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) nostavatkin esiin ohjelmiin luontuvia, sovelluslähtöisiä kehitystarpeita. Tässä esitetyt teemavalinnat on pyritty sovittamaan yhteen SHOK-valintojen kanssa. Hyvinvointi ja terveys -teema luo edellytyksiä hyvälle elämänlaadulle, johon kuuluvat terveyden edistäminen ja kokonaisvaltainen hoito ajasta ja paikasta riippumattomasti, inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla toteutettuna. Samalla edistetään yksityisten ja julkisten toimijoiden työnjakoa ja toimivien markkinoiden syntymistä. Tavoitteena on, että Suomi pysyy hyvinvoinnin edelläkävijämaana. Kaikkien tietämysyhteiskunta -teema kehittää edellytyksiä uudistumiseen, oppimiseen ja luovuuteen. IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 5 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

10 Globaalit arvoverkostot TEEMAT JA JA TOIMINTATAVAT Yhteenveto YHTEENVETO Uudistuva innovaatiotoiminta Hyvinvointi ja terveys Puhdas energia Niukkaresurssiset ratkaisut Rakennettu ympäristö Palveluliiketoiminta ja palveluinnovaatiot Älykkäät järjestelmät ja ympäristöt Kaikkien tietämysyhteiskunta Vuorovaikutteinen viestintä Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö Käyttäjätarpeiden ennakointi ICT:n tarjoamat mahdollisuudet Se luo edellytykset tuottaa sirpaleisesta ja hajallaan olevasta tiedosta hyödyllistä osaamista, ymmärrystä ja tietämystä sekä auttaa vastuullisuuteen ja toisista välittämiseen. Tavoitteena on hyvä elämä. Puhdas energia -teemaan kuuluvat kestävä kehitys ja ympäristöstä huolehtiminen, energian hinnannousu ja ilmastonmuutoksen hillitseminen. Nämä ilmiöt sekä luovat tarpeita että synnyttävät mahdollisuuksia. Tavoitteena on erityisesti löytää ratkaisuja yhdyskuntien puhtaan energian tarpeeseen. Niukkaresurssiset ratkaisut -teema rakentuu ajatukselle, että ympäristötietoisuudesta, regulaatiosta sekä raaka-aineiden ja energian hinnasta nousee uusia haasteita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Tavoitteena on saada niukkaresurssisuudesta kilpailuetua suomalaiselle elinkeinoelämälle. Rakennettu ympäristö -teema hyödyntää ja kehittää rakennettua ympäristöä elinkeinorakenteen uudistumisen mahdollistajana ja kilpailuedellytysten luojana sekä elämänlaadun parantajana. Tavoitteena on kehittää tästä ympäristöstä käyttäjäkeskeistä fyysistä ja virtuaalista palvelualustaa, joka lisäksi säästää luonnonvaroja. Älykkäät järjestelmät ja ympäristöt -teema hyödyntää eri sovellutuksissa niitä mahdollisuuksia, joita tietotekniikka ja digitalisointi tarjoavat älykkyyden ja käyttäjäkeskeisyyden noustessa. Tavoitteena on ihmisen ja toimintaympäristön luonnollinen yhteistoiminta järjestelmiin lisättävän älykkyyden avulla. Palveluliiketoiminta ja palveluinnovaatiot -teema kehittää palveluliiketoimintaa ja -osaamista sekä perinteisillä palvelualoilla että muilla toimialoilla. Palveluita ja tuotteita yhdistämällä kehitetään kokonaisratkaisuja. Tavoitteena on, että Suomi menestyy asiakaskeskeisen palveluliiketoiminnan laadun parantuessa ja määrän lisääntyessä. Vuorovaikutteinen viestintä -teema tunnistaa ja kehittää niitä liiketoiminnan, verkottumisen, hyödyn ja viihteen mahdollisuuksia, joita avautuu digitaalisen median ja vuorovaikutteisuuden yleistyessä. Tavoitteena on toimiva ja luotettava digitaalinen mediainfrastruktuuri. Läpileikkaavia osaamistarpeita on tunnistettu kahta kautta: mitä osaamista teemavalinnat ja toimintatapapainotukset edellyttävät ja mitä sellaista IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 6 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

11 LÄPILEIKKAAVAT OSAAMISET YHTEENVETO Yhteenveto MATERIAALIT materiaalien läpimurtosovellukset nanoteknologian sovellukset TIETO- JA VIESTINTÄ järjestelmäosaaminen ja sulautettu tietotekniikka tulevaisuuden tietoverkkoratkaisut tietämyksen ja sisällön hallinta ohjelmistot ja digitaaliset palvelut LIIKETOIMINTA- OSAAMINEN ansaintalogiikat arvoverkostoissa innovaatio-osaaminen monikulttuurisuuden hallinta johtaminen design BIOTEKNOLOGIA bioteknologian soveltaminen energia-, ympäristö- sekä hyvinvointialoilla systeemibiologia ja laskennalliset menetelmät bioprosessiteknologia PALVELUOSAAMINEN asiakaskeskeiset palveluinnovaatiot palvelujen konseptointi ja teknologian soveltaminen YHTEISKUNNALLINEN OSAAMINEN ennakointiosaaminen regulaatio- ja standardointiosaaminen tuottavuus ja työelämän laatu elinikäinen oppiminen osaamista on kehittymässä, joka itsessään uudistaa toimintakenttää. Tarpeen mukaan osaamisia on lisäksi ryhmitelty sen mukaan, tarvitaanko onnistumiseen kansainvälisesti ajatellen huipputason osaamista vai riittääkö kansallisen tason osaaminen. Tieto- ja viestintäteknologian osaamisvalinnat, joissa halutaan olla kansainvälisessä kärjessä ovat järjestelmäosaaminen ja sulautettu tietotekniikka, tulevaisuuden tietoverkkoratkaisut, tietämyksen ja sisällön hallinta sekä ohjelmistot ja digitaaliset palvelut. Materiaalien sovellusosaaminen ja nanoteknologian sovellukset ovat horisontaalisia osaamisalueita, joissa Suomi haluaa päästä maailman kärkeen ja pysyä huipulla. Niihin panostetaan vastaisuudessakin. Bioalan sovellusosaaminen energia-, ympäristö- sekä hyvinvointialoilla on tärkeä panostuskohde. Systeemibiologian laskennalliset menetelmät ja bioprosessiteknologia panostuskohteina mahdollistavat hyppäyksiä valituilla sovellusaloilla. Liiketoimintaosaamisen ja liiketoiminnan kehittämisen kannalta oleellisia osaamisen painopisteitä ovat ansaintalogiikat arvoverkostoissa, innovaatio-osaaminen, johtaminen, monikulttuurisuuden hallinta ja design. Näissä Suomi haluaa pysyä maailman kärjessä jatkuvasti uudistuvana ja kehittyvänä toimijana. Palveluosaamisessa puolestaan asiakaskeskeisten palveluiden konseptointi ja teknologioiden täysmittainen hyödyntäminen tunnistetaan tärkeiksi osa-alueiksi. Yhteiskunnan tärkeinä läpileikkaavina osaamisina nousevat ennakointiosaaminen, regulaatio- ja standardointiosaaminen, tuottavuus sekä työelämän laatu. Väistämätön muutos ja uudistuminen edellyttävät mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskuntamme tarvitsee menestyäkseen monipuolista osaamista. Osaamisia voi kehittyä sekä yksilöille että organisaatioille, mutta myös rakenteisiin ja toimintatapoihin. IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 7 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

12 Muutosajurit Maailman muutoksen ymmärtämisen avainsanoja ovat globalisaatio, teknologia, energia, väestö ja ympäristö. Nämä luonnehtivat kehityksen ja muutoksen pitkiä trendejä; pitkään jatkuneita ja pitkään jatkuvia muutoksia, jotka muokkaavat maailman rakenteita ja markkinoita. Monista muutoksen suurista linjoista ollaan varsin yksimielisiä. Muutosten vauhti, ajoitus, seuraukset ja sopeutumistarve ovat vaikeasti ennakoitavissa. Historia on opettanut, että myös yllättäviä, kehityksen suuntaa muuttavia tai epäjatkuvuutta aiheuttavia asioita voi tapahtua. Muutosten merkkejä etsitään ja niitä pyritään tulkitsemaan. Samalla koetetaan ennakoida myös vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Tavoite on joustava varautuminen erilaisiin tulevaisuuksiin. Tulevaisuus on vain osin annettu osin se on otettavissa. Muuttuva maailma, muuttuva Suomi IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 8 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

13 Kulttuurit yhdentyvät Maailmaa muokkaavat 2000-luvun alkupuolella voimatekijät, joista huomattava osa on nähtävissä jo nyt. Väestönkasvu jatkuu, mutta kehittyneissä maissa väestön koko pysyy ennallaan ja iäkkäiden osuus väestöstä kasvaa. Kehittyvien maiden väkiluvun ennakoidaan kasvavan puolitoistakertaiseksi ja kehitysmaiden väestön kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Samaan aikaan vauraus maapallolla lisääntyy, ja keskituloisten osuus kasvaa myös kehittyvissä ja kehitysmaissa. Tämä mahdollistaa sen, että kulutusvaltainen elämäntapa on yhä useampien saavutettavissa. Vastavoimana vahvistuvat myös kuluttamista vastustavat arvot. Aasian kasvava merkitys maailmantaloudelle on jo pitkään ollut tiedossa. Nyt katseet ovat kääntymässä Afrikkaan. Kulttuurien kohtaaminen, verkottuminen ja ihmisten liikkuvuus luovat mahdollisuuksia uudenlaisiin identiteetteihin ja elämäntapoihin. Kaikkinainen valinnanvapaus kasvaa. Huoli ympäristön tilasta ja luonnonvaroista nostaa kestävän kehityksen arvoonsa. Eettinen kuluttaminen voi eri kulttuureissa tarkoittaa erilaisia asioita se voi perustua ympäristöystävällisyyteen, mutta myös esimerkiksi uskonnollisiin tai poliittisiin valintoihin. Myös huoli turvallisuudesta vaivaa yhä useamman mieltä. Kuluttajien ja loppukäyttäjien rooli nousee entistä keskeisemmäksi. Kehitystä vauhdittavat lähivuosikymmeninä toisiaan ruokkien sekä tarjonta että kysyntä samalla, kun teknologia muuntuu tärkeään mahdollistajan rooliin. Käyttäjien ja tuottajien, tuotteen ja palvelun, käytön ja tuotantoprosessin rajapinnat ja vuorovaikutusmuodot muuttuvat. Tämä merkitsee jatkuvaa ja merkittävää innovaatiotoiminnan muutosta. Globaalien muutosten lisäksi Suomen tulevaisuuteen vaikuttavia erilliskysymyksiä ovat EU:n ja Venäjän kehitys ja suomalaisen yhteiskunnan oma uudistumiskyky. Väestön ikääntyminen, elinkeinorakenteen muutokset, muuttuva työelämä ja jaksaminen, rakennetun ympäristön ikääntyminen ja julkisen sektorin tuottavuus ovat suomalaisen yhteiskunnan ja talouden erityisiä haasteita. Vastapainona tunnistetaan merkittävää talouden kasvun potentiaalia esimerkiksi palveluissa, vapaa-ajan ja harrastamisen lisääntymisessä, kestävän kehityksen ja eettisen kulutuksen markkinoissa sekä luovissa aloissa. Suomalaisten nuorten mielissä tulevaisuuden unelmat ja hyvän elämän eväät löytyvät läheltä ystävistä ja perheestä. Arvoina tärkeitä ovat luotettavuus ja ahkeruus. Identiteettiä luonnehtii ylpeys suomalaisista juurista sekä avarakatseisuus maailmanmatkaajana. Kansainvälisyys on itsestään selvä osa elämää. Suomi on monen nuoren mielessä mukava mutta vähän tylsä. Heikot signaalit Signaalikartoituksen mukaan suomalaiset uskovat vahvaan innovaatiojärjestelmäänsä tulevaisuuden turvaajana. Toisaalta tämä yksimielisyys on vahvuus, toisaalta siihenkin on osattava suhtautua kriittisesti: järjestelmän hyvät puolet eivät saa estää näkemästä sen puutteita ja tarttumasta sen kehittämiskohteisiin. Maailman muuttuessa suomalaistoimijat tarvitsevat uudenlaista ketteryyttä ja joustavuutta sekä monimuotoisuutta ajatteluun reagoidakseen ajoissa ja oikealla tavalla. Osana Tekesin strategiaprosessia kartoitettiin heikkoja muutoksen merkkejä, jotka voivat kuitenkin merkittävästi muuttaa kehityksen suuntaa. Kartoitus osoitti, miten vaikea näitä on havaita ja tulkita. Milloin ilmastonmuutos oli heikko signaali? Milloin sen vaikutuksia ymmärrettiin, osattiin tulkita ja hyödyntää politiikan, yritysten, liiketoimintojen tai energiankulutuksen muutoksissa? Uusia heikkoja signaaleja innovaatiopohjaisen tulevaisuuden rakentamiseen löytyi kulttuurin ja taiteen, IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 9 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

14 toimintatapa- ja johtamisosaamisen, yhteisöllisyyden ja avoimuuden sekä suomalaisuuden hyödyntämisestä globaaleilla markkinoilla. Myös se viesti tuli selväksi, että muutosantureita pitää rakentaa ja tulkintakykyä kehittää. Tekes laati vaihtoehtoisia kehityspolkuja tulevaisuudesta - kolme epäjatkuvuus- ja kolme jatkuvuusskenaariota. Epäjatkuvuusmallit perustuvat pääosin heikkoihin signaaleihin, jatkuvuusmallit megatrendeihin. Tavoitteena oli kuvata hyvinkin erilaisia, mutta kuitenkin mahdollisia tulevaisuuden maailmoja. Mahdolliset maailmat ovat yhtäältä lähtökohtia kehitysimpulsseille, toisaalta niiden avulla voidaan testata omien valintojen toimivuutta. Pärjätäänkö valituilla linjauksilla kaikissa oloissa toivotuissa, mahdollisissa, maailman mullistuessa? Merkittäviä innovaatioalueita ja kehityssuuntia Mistä löytyvät potentiaalisimmat innovaatiomarkkinat ja missä on suurinta kysyntää uudistumiselle? Kyselyn tulosten mukaan lähivuosien ja -vuosikymmenien merkittävimpien globaalien innovaatioalueiden arvioidaan löytyvän energia-alalta (mm. hiilidioksidin hallinta), logistiikasta, luontoon ja luonnonvaroihin liittyvistä aloista (mm. vesi, maatalous, biopolttoaineet), viestinnästä sekä ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä aloista. Yhtä tärkeää kuin on luoda innovaatiotoiminnalle suotuisa ympäristö, on myös kehittää innovatiivisia toimintatapoja ja markkinoita. Tämä tulee olemaan suomalaisen innovaatioympäristön seuraava haaste. KUVA IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 10 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

15 Teemat Globaalit arvoverkostot TEEMAT JA TOIMINTATAVAT YHTEENVETO TEEMAT JA TOIMINTATAVAT YHTEENVETO Uudistuva innovaatiotoiminta Hyvinvointi ja terveys Puhdas energia Niukkaresurssiset ratkaisut Rakennettu ympäristö Palveluliiketoiminta ja palveluinnovaatiot Älykkäät järjestelmät ja ympäristöt Kaikkien tietämysyhteiskunta Vuorovaikutteinen viestintä Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö Käyttäjätarpeiden ennakointi ICT:n tarjoamat mahdollisuudet Teemat ovat Tekesin strategian sisällöllisiä valintoja. Niitä viedään eteenpäin ennen kaikkea Tekesin ohjelmien ja muun proaktiivisen toiminnan avulla. Suurimmassa osassa teemoja on jo ohjelmia käynnissä, osaan on ohjelman valmisteluja käynnissä ja osaan niitä aletaan valmistella. Teemoja toteuttamaan haastetaan mukaan kaikki yhteistyökumppanit. Teemavalinnat on pyritty sovittamaan yhteen käynnistymässä olevien strategisen huippuosaamisten keskittymien tiedossa olevien valintojen kanssa. IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 11 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

16 Hyvinvointi ja terveys Tavoite: Suomesta hyvinvoinnin edelläkävijämaa Tavoitetilassa Suomi on hyvinvoinnin edelläkävijämaa, jossa kansalaiset kokevat saavansa hyvään elämänlaatuun ja kokonaisvaltaiseen hoitoon ja hoivaan liittyvät palvelut ja tuotteet ajasta ja paikasta riippumattomasti, inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla. Suomalainen yhteiskunta huolehtii työvoimastaan, houkuttelee maahan huippuosaajia, hyödyntää hyvinvointimarkkinapotentiaalia sekä edistää yksityisten ja julkisten toimijoiden välistä kumppanuutta. Hyvinvointituotteille ja -palveluille on syntynyt toimivat markkinat, yritysten määrä on kasvanut ja niiden valikoima on monipuolistunut, valtakunnallistunut ja kansainvälistynyt. Asiakaslähtöisyys ja kumppanuus Ymmärrys ja kuuntelu Organisaatiokeskeisyys Hyvinvointi HYVINVOINTI JA ja TERVEYS terveys TAVOITETILA tavoitetila Yksilöllinen ja kokonaisvaltainen hoito ja hoiva Terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy Pienten yritysten kasvuhalukkuus ja julkisen sektorin innovaatiotoiminta ovat lisääntyneet. Verkostomainen toimintatapa ja kumppanuusmalli ovat muodostuneet alalle tyypilliseksi tavaksi toimia. Uudenlaiset kumppanuudet ja toimintamallit Ajurina inhimilliset tarpeet ja hyvinvointiyhteiskunnan toimivuus Hyvinvointi HYVINVOINTI ja JA terveys TERVEYS Yhteenveto YHTEENVETO SUOMI HYVINVOINNIN EDELLÄKÄVIJÄMAA Yksilöllisen ja inhimillisen näkökulman huomioiminen tehokkaiden palveluiden luomisessa Tiedon, osaamisen ja teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet kokonaisvaltaisen elämänlaadun ja hoidon edistäjinä AIKA Palvelujen saatavuuden turvaamiseksi palvelujärjestelmää on uudistettu, ja useat palvelut ovat saatavilla aika-, paikka- ja kanavariippumattomasti. Teknologia on laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä yksilön palveluksessa. Ikääntyminen ja väestörakenteen muutos - Vaikutus huoltosuhteeseen ja terveyteen Miksi? Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen -Yksilöllinen ja inhimillinen näkökulma -Palvelujen sekä hoidon ja hoivan saatavuuden näkökulma -Palvelujärjestelmän toimivuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden näkökulma Tiedon, osaamisen ja teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet yksilöllisen ja kokonaisvaltaisen elämänlaadun, terveyden edistämisen sekä hoidon ja hoivan edistäjänä Sosiaali- ja terveyspalvelut Elämän laatu ja hallinta Oppiminen ja koulutus Mitä? Teeman osa-alueet Kumppanuuksista hyvinvointia ja kilpailukykyä Sairauksien yksilöllinen, kokonaisvaltainen hoito Terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy Harrastus & vapaa-aika Arki & työelämä Elinikäinen oppiminen ja opetus Miten? osaamiset toimintatavat yhteistyö Rakenteellisten ja asenteellisten esteiden poistaminen Verkostojen ja kumppanuuksien johtaminen ja hallinta Osaamisten yhdistäminen Uudenlaiset asiakaslähtöiset arvoketjut Kompleksisuuden hallinta Yksityisen, julkisen ja 3.sektorin win-win kumppanuus Verkosto-, arvoketjuja asiakasrajapintainnovaatiot Palveluliiketoiminta Teknologioiden hyödyntäminen Asiakastarpeiden ennakointi ja huomioiminen IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 12 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

17 Muutosajureina inhimilliset tarpeet ja hyvinvointiyhteiskunnan toimivuus Väestön ikääntyminen, varallisuus- ja koulutustason nousu sekä kulutustottumusten muutokset lisäävät hyvinvointipalvelujen kysyntää tulevina vuosikymmeninä. Julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevaan palvelutuotantoon tarvitaan uusia ja uudistuvia toimintamalleja, jotta kasvava kysyntä ja tarpeet voidaan tyydyttää. Suomalainen hyvinvointiyhteiskuntamalli on muutoksessa. Jotta palvelujen sekä hoidon ja hoivan saatavuus voitaisiin varmistaa, tarvitaan uudenlaista ajattelutapaa ja hyvinvointiyhteiskunnan uudelleenrakentamista. Yksilöllinen ja inhimillinen näkökulma korostuu samalla, kun palvelujärjestelmän toimivuus, tehokkuus ja vaikuttavuus on taattava. Uusien yhteistyömallien ja kumppanuuksien rakentaminen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välille on tässä työssä välttämätöntä. Kilpailun kiristyminen edellyttää palvelutoimittajilta valtakunnallista ja entistä useammin myös globaalia toimintatapaa. Oleellista on voida hyödyntää olemassa olevaa tietoa, osaamista ja teknologioita yksilöllisessä ja kokonaisvaltaisessa elämänlaadun parantamisessa, terveyden edistämisessä ja sairauksien hoidossa. Näiden avulla voidaan parantaa koko toimialueen toiminnan laatua ja vaikuttavuutta muun muassa vapauttamalla henkilöstön aikaa varsinaiseen hoito- ja hoivatyöhön. Kehittämiskohteina kumppanuudet ja arvoverkot Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen ja uudistamisen mahdollistajina ovat uudenlaisten arvoverkkojen, kumppanuuksien ja toimintamallien kehittäminen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välille. Kump- Globaali yhteistyö EU-yhteistyö Kansallinen yhteistyö Tekesin ohjelmat Hyvinvointi HYVINVOINTI ja JA terveys TERVEYS YHTEISTYÖ Yhteistyö JA ja TEKESIN Tekesin ohjelmat OHJELMAT Diabetes, Canadian Institute of Health Research - CHR Painonhallinta, US Department of Agriculture - USDA EU:n 7. puiteohjelma -> 8. puiteohjelma Teknologiayhteisöt: Innovative Medcines for Europe - IMI Era-Net: EUROTRANS-BIO - ETB Ambient assisted living - AAL Terveys ja hyvinvointi - SHOK Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys - Elvira (SA) Terveydenhuollon ohjelma - TEHO (Sitra) Kunta- ja palvelurakenteen uudistamishanke - PARAS-hanke (SIS) Palveluinnovaatiohanke (STM) HealthBio OSKE FinnWell Terveydenhuollon laatu ja tuottavuus Pharma Kilpailuetua uusista toimintatavoista Vapaa-ajan palvelut panuudet luovat uutta hyvinvointia ja kilpailukykyä. Terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn on panostettava. Sairaudet todetaan varhaisessa vaiheessa, ja yksilöillä on käytettävissään vaikuttavat diagnosointi-, hoito-, hoivaja palvelukokonaisuudet kansantaloudellisesti kestävällä tavalla toteutettuina. Sairauksien hoidossa ja hoivatyössä lähtökohtana voivat olla yksilöllisyys ja kokonaisvaltaisuus. Sosiaali- ja terveyspalvelujen korjaavien toimenpiteiden tarvetta voidaan minimoida panostamalla sosiaalisten ongelmien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen. Elämänlaatuun ja -hallintaan liittyvät tuotteet ja palvelut ovat oleellisesti kasvattaneet merkitystään sekä kansalaisten arjessa että yritysten markkinapotentiaalina. Myös arjen ja työelämän yhteensovittamisen uudenlaisia ratkaisuja on käytettävissä. Harrastus-, hemmottelu- ja elämyshakuinen toiminta lisääntyy voimakkaasti. Elinikäinen oppiminen ja koulutus ovat luonteva osa ihmisten arkea ja työelämää. Uudistettuun hyvinvointipalvelujen järjestämismalliin liittyy kiinteästi myös perus- ja ammatillisen opetuksen ja koulutuksen kehittäminen. Oppiminen ja koulutus nivoutuvat vapaa-ajan virkistäytymiseen ja itsensä kehittämiseen. Innovaatioita kokonaisvaltaisiin uudistuksiin Hyvinvointiyhteiskunnan uudistaminen, julkisen sektorin tehokkuuden ja vaikuttavuuden kasvattaminen sekä elinkeinoelämän mahdollisuuksien ja kilpailukyvyn lisääminen edellyttävät uudenlaisia ajattelumalleja. Rakenteellisia ja asenteellisia esteitä on poistettava aktiivisesti ja yhteistyössä. Uudistusten lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, systeemiset uudistukset. Uudenlaisia innovaatioita tarvitaan erityisesti verkostoihin, arvoketjuihin ja asiakasrajapintoihin. Keskeistä on myös teknologioiden ja tiedon systemaattinen hyödyntäminen ja soveltaminen sekä niiden kehittäminen rinnakkain toimintamallien kanssa. Innovaatiotoiminnassa korostuu asiakastarpeiden ennakointi, tuotteiden ja palveluiden yhdistäminen, palveluliiketoiminta sekä tiedon, osaamisen ja teknologioiden hyödyntäminen ja jalostaminen. IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 13 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

18 Kaikkien tietämysyhteiskunta Tavoite: Suomessa on hyvä elää Tavoitetilan Suomi on hyvä yhteiskunta elää. Suomessa elävät ihmiset pystyvät osaamisensa, taitojensa ja luovuutensa turvin ylläpitämään hyvinvointi-, tieto-, osaamis- ja palveluyhteiskuntaa, jonka kaikilla jäsenillä on mahdollisuus hyvään elämään. Työtä tekevät ihmiset pystyvät elättämään lapset, vanhukset ja ne työikäiset, jotka syystä tai toisesta eivät voi vastata omasta elatuksestaan. Työn, perheen ja vapaa-ajan yhdistämiseen löydetään mielekkäitä ja toimivia ratkaisuja, jotka mahdollistavat ihmisten aktiivisen toiminnan erilaisissa rooleissa ja yhteisöissä. Kaikkien KAIKKIEN tietämysyhteiskunta TIETÄMYSYHTEISKUNTA TAVOITETILA tavoitetila Hyvä elämä Avoin uudistuminen ja oppiminen Suomi on tietoja hyvinvointiyhteiskuntana edelläkävijä Yhteensopivat ja kaikkialla toimivat palvelut Yksityisen ja julkisen sektorin kehittyneet toimintatavat ja yhteistyö Osaavat yksilöt, yhteisöt, menestyvät yritykset ja tuottava julkinen sektori Työn ja vapaa-ajan tasapaino Luovuus ja osaamisten soveltaminen menestyksen perustana HYVÄ ELÄMÄ Hyvä elämä, hyvinvointi ja luovuus vaativat työn ja vapaa-ajan tasapainoa Uusille tuotteille ja palveluille kasvava kysyntä Työelämä ja globaali työnjako muuttuvat AIKA KAIKKIEN Kaikkien TIETÄMYSYHTEISKUNTA tietämysyhteiskunta Yhteenveto YHTEENVETO Avoin uudistuminen, nopea oppiminen, luovuus ja osaamisten soveltaminen menestyksen perustana. Miksi? Tuottavuus ja kilpailukyky vaatimuksina, ICT mahdollistajana. Työelämä ja globaali työnjako muuttuvat. Hyvä elämä, hyvinvointi ja luovuus vaativat työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Valtava ja nopeasti kasvava määrä tietoa digitaalisessa muodossa on helposti saatavilla. Tarvitaan hyviä tallennus-, käsittely- ja hakumenetelmiä sekä ymmärrystä. Uusille tuotteille ja palveluille on kasvavaa kysyntää. Mitä? Teeman osa-alueet Työn ja vapaa-ajan tasapaino Harrastukset ja itsensä toteuttaminen Avoin uudistuminen ja elinikäinen oppiminen Digitaaliset palvelut, luottamus, turvallisuus ja tunnistaminen Yhteisöt ja sosiaaliset verkostot Miten? osaamiset toimintatavat yhteistyö Organisointi, johtaminen ja uudet toimintatavat Uudistuva innovaatiotoiminta ja liiketoimintaosaaminen Osaamisen hallinta Yhteistyö, vuorovaikutus ja ymmärrys Työn ja vapaa-ajan hallinta Joustavuus ja ketteryys Tiedon hallinta ja haku Regulaatio, lainsäädäntö ja standardointi ICT:n mahdollisuuksien hyödyntäminen Kansainvälinen yhteistyö ja benchmarking Sulautettu tietoja viestintätekniikka IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 14 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

19 Suomalaiset suhtautuvat muutostarpeisiin avoimesti ja tulevaisuuteen luottaen. Uudistuminen, oppimisen halu, luovuus, vastuullisuus ja toisista välittäminen ovat keskeisiä arvoja. Sirpaleisesta informaatiosta ja hajallaan olevasta tiedosta osataan muodostaa osaamista, ymmärrystä ja tietämystä. Suomalaisessa kaikkien tietämysyhteiskunnassa osaavat yksilöt ja yhteisöt sekä menestyvät yritykset toimivat tuottaen yhteiskuntaan uutta hyvää. Julkinen sektori on tuottava ja palveleva ja turvaa osaltaan yhteiskunnan perusrakenteiden toiminnan. Yksilöiden ja yhteisöjen hyvän elämän perusta on hyvinvointi työssä ja elämän osa-alueiden tasapaino. Hyviä asioita vahvistetaan edelleen Suomalaisten tieto- ja hyvinvointiyhteiskunnan hyvän tilanteen ja kansainvälisen aseman säilyttäminen ja kehittäminen on yhä vaativampaa maailmantalouden vuorovaikutusrakenteiden uudistuessa. Kansainvälinen kilpailu sekä houkuttaa että pakottaa uudistumaan. Muuttuvassa tilanteessa on tärkeää, että kaikki suomalaiset tukeutuvat osaamisiinsa ja kehittävät niitä edelleen. Tieto- ja viestintäteknologian kehitys mahdollistaa uusia ratkaisuja ja toimintamalleja. Tietoverkoissa ja tietokannoissa on kasvava määrä informaatiota. Tästä on mahdollista luoda uusia innovaatioita, toimintatapoja ja liiketoimintoja elinkeinoelämän eri aloilla. Samalla yksittäisten ihmisten ja pienryhmien vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät. Kehityksen negatiiviset puolet on tunnistettava, ja ongelmien ratkaisemiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Haasteita liittyy esimerkiksi yksilön suojaan, turvallisuuteen ja erilaisten järjestelmien luotettavuuteen ja toisaalta haavoittuvuuteen. Globaali yhteistyö EU-yhteistyö Kansallinen yhteistyö Tekesin ohjelmat KAIKKIEN Kaikkien TIETÄMYSYHTEISKUNTA tietämysyhteiskunta YHTEISTYÖ Yhteistyö JA ja TEKESIN Tekesin ohjelmat OHJELMAT U-Japan U-Korea EU:n i2010 strategia EU:n 7. puiteohjelma -> 8. puiteohjelma EU:n Competitiveness and Innovation framework Programme (CIP) ICT, Terveys ja hyvinvointi, Energia ja ympäristö, Kone SHOKit OSKE (Jokapaikan tietotekniikka, Digitaaliset sisällöt) Forum Virium Helsinki Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia Arjen tietoyhteiskuntapolitiikan toimintaohjelma GIGA Konvergoituvat verkot Ubicom Sulautettu tietotekniikka Verso Vertical Software Solutions Ihmisten halu elää hyvää elämää yksilöinä ja yhdessä on yhteiskunnassa keskeinen voimavara. Se motivoi toimintaan myös muutosten keskellä ja haasteiden edessä. Kehittämiskohteina elämän ja yhteiskunnan eri osa-alueet Työn ja vapaa-ajan tasapainoon pyrittäessä tavoitteena on järjestää riittävästi aikaa eri asioille: ajattelulle, tekemiselle ja yhteisöllisyydelle, niin työlle kuin siitä palautumisellekin. Tämä mielekäs ajankäyttö koskee kaikkia muitakin kuin työelämässä olevia ihmisiä. Avoin uudistuminen ja elinikäinen oppiminen on kehittämisalue, joka liittyy sekä asenteisiin että toiminnallisiin rakenteisiin ja järjestelmiin. Yhteiskunnassa, jossa uudistumiseen ja uuden oppimiseen suhtaudutaan myönteisesti, on tarjottava myös elinikäistä oppimista tukevia palveluja, rakenteita ja järjestelmiä. Yhteisöt ja sosiaaliset verkostot tarkoittavat kehittämisalueena sekä jo olemassa olevien ihmisyhteisöjen vuorovaikutuksen kehittämistä että kokonaan uusia yhteisöllisyyden muotoja. Yhteisöt ovat ihmisyydelle välttämätön voimavara, ja yhteisöllisyyttä voidaan tukea monin keinoin esimerkiksi hyödyntämällä tietotekniikan ja sosiaalisen median mahdollisuuksia. Harrastusten ja itsensä toteuttamisen kehittämisalue tarkoittaa edellytysten luomista monipuoliselle, henkisesti rikkaalle elämälle, jossa ihminen voi toteuttaa erilaisia taipumuksiaan ja saada iloa ja hyötyä luovuudesta, toiminnallisuudesta, uuden oppimisesta ja yhdessä tekemisestä. Digitaaliset palvelut, luottamus, turvallisuus ja tunnistaminen tarkoittavat kehittämisalueena toimintoja, joiden turvin yksilöt ja yhteisöt voivat entistä paremmin ja joustavammin elää elämäänsä ja toteuttaa pyrkimyksiään. IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 15 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

20 Keinoja monitieteisyydestä ja yhteistyöstä Kaikkien tietämysyhteiskunta -teeman edistäminen edellyttää monitieteisyyttä ja eri alojen yhteistyötä. Tietämysyhteiskunnan toimintatapojen kehittämiseen tarvitaan organisointi- ja johtamistaitoja. Yhtenä keskeisenä näiden osaamisten sovelluskohteena on työelämän muutos, jossa tarvitaan työn, vapaa-ajan ja yhteisöllisyyden hallinnan osaamista. Tarvitaan osaamisten monipuolista yhdistämistä. Kehittyneen tietotekniikan avulla yhdistetään uudella tavalla teknologiset, osaamisiin perustuvat, taloudelliset ja yhteiskunnalliset verkostot. Tällöin tarvitaan esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologian, taloustieteiden, luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden yhteistyötä. Tiedon hallintaan, hakuun ja jalostamiseen liittyvän osaamisen merkitys ja arvo kasvaa, kun digitaalisessa muodossa oleva tieto jatkuvasti lisääntyy. Tarvitaan sellaista uudistuvaa innovaatiotoimintaa, joka yhdistää luovuutta, erilaisia osaamisia ja tarpeita ja joka hyödyttää ihmisiä, yrityksiä ja yhteiskuntaa. Yhteistyö ja vuorovaikutustaidot korostuvat, koska harvoja asioita tehdään yksin. Tarvitaan myös eri kulttuurien ja kielien osaamista sekä yleisesti kansainväliseen yhteistyöhön liittyvää osaamista. Tärkeitä ovat samoin regulaatio-, lainsäädäntö- ja standardointiosaamiset. Lisäksi tarvitaan asenteiden kehittämistä ja asenteisiin vaikuttamista; keskeisinä arvoina ovat yhteistyö, vuorovaikutus, joustavuus ja ketteryys. Tieto- ja tietämysyhteiskunta on meille kaikille arkista toimintaa ja tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksien hyödyntämistä. Puhdas energia Tavoite: Suomi edelläkävijä puhtaiden energiaratkaisujen tarjoajana Tavoitetilassa suomalaiset toimijat tuottavat ratkaisuja kasvavaan puhtaan energian tarpeeseen sekä Suomessa että globaalisti. Puhtaan energian ratkaisut ja innovaatiot ovat uusia prosesseja, järjestelmiä ja laitteita sekä palvelukokonaisuuksia. Kansainvälisen ilmastosopimuksen tavoitteet ja siihen liittyvät rahoitusjärjestelmät sekä laajenevat päästökauppamekanismit tuottavat suomalaiselle osaamiselle merkittäviä uusia markkinoita. Samalla ne luovat investointiedellytyksiä kansalliseen energiajärjestelmään. Puhdas energia tuottaa kilpailuetua sekä liiketoimintana itsessään että välillisesti. Niinpä puhtaan energian hyödyntäminen liiketoiminnas- Kestävän yhdyskunnan ratkaisut Asiakasratkaisut ja järjestelmät Laitteet ja komponentit Puhdas PUHDAS ENERGIA Energia TAVOITETILA tavoitetila Paikallisiin olosuhteisiin sovitetut energianhankinnan kokonaisratkaisut uusiutuvia energialähteitä ja jätteitä hyödyntäen Laitteita ja järjestelmäkomponentteja puhtaaseen energiantuotantoon sa on yrityksille merkittävä kilpailuetu. Suomalaiset toimijat ovatkin painopisteiksi valituilla alueilla johtavassa asemassa puhtaiden energiaratkaisujen tarjoajina. CO 2 -neutraali energiajärjestelmä Energiajärjestelmien kuluttajalähtöinen suunnittelu ja toiminta, asiakaslähtöisiä energiapalveluja Ajurina ilmastosopimuksen päästötavoitteet regulaation kautta ja öljyn hinnan nousu RATKAISUJA YHTEISKUNNAN PUHTAAN ENERGIAN TARPEESEEN Ajurina päästöjen radikaali vähentämisen pakko ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ajurina lisäksi kansalaisten kasvava ympäristötietoisuus ja energian saannin turvaaminen Muutosajureina energian tarve ja ympäristö AIKA Energian kysyntä on maailmanlaajuisesti vahvassa kasvussa. Koko maailman energiatarpeen ja samalla hiilidioksidi- IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 16 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

21 PUHDAS ENERGIA Yhteenveto YHTEENVETO Energian kasvavan tarpeen ja ympäristönäkökohtien yhteensovittaminen taloudelliset ja hyvinvoinnin reunaehdot huomioiden Miksi? Tärkeä kansallisten energiaratkaisujen kehittämisen kannalta Merkittäviä globaaleja liiketoimintamahdollisuuksia ennakoiden kannustavaa lainsäädäntöä Omat olosuhteet luovat hyvän kilpailukykyisen kehitysalustan Kansallisen turvallisuuden ja energian saannin turvaaminen Mitä? Teeman osa-alueet Teollisuuteen integroitu bioenergia ja monituotelaitokset Kuluttajakeskeiset energiapalvelut Nollapäästöinen energiantuotanto Yhdyskuntien kestävät energiaratkaisut Tulevaisuuden radikaalit energiainnovaatiot Miten? osaamiset toimintatavat yhteistyö Tulevaisuuden energiamuotojen ja mullistavien keksintöjen aikainen tunnistaminen Perusteknologiat hallussa energiantuotannon prosesseihin sekä energiankäytön hallintaan Kokeiluhankkeiden aikaansaaminen. Julkisen sektorin esimerkkihankkeet. Asiakastarpeiden tunnistaminen, personoidut asiakasratkaisut, konseptointi Uusien arvoverkostojen hallinta (esim. biojalostamot) Markkinoiden ennakointi. Vahva kytkentä keskeisten maiden ja EU:n olosuhteisiin, tutkimukseen ja regulaatioon. Kansainvälinen partneroituminen osaamisaukoissa päästöjen arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 60 prosenttia. Maailman väestöstä edelleen yli kaksi miljardia kolmannes kaikista elää ilman tai lähes ilman energiapalveluita. Ilmastonmuutoksen hillintä muokkaa lainsäädännön keinoin energiantuotantoa eri puolilla maailmaa. Samaan suuntaan vaikuttavat myös kasvava energian tarve, energiaresurssien kuten öljyn kallistuminen ja uusiutuvan energian kysynnän kasvu. Uusien, nykyistä puhtaampien energiaratkaisujen kysyntä kasvaa, sillä ihmiset ja yritykset ovat yhä tietoisempia muutoksen välttämättömyydestä. Kohtuuhintainen ja puhtaasti tuotettu energia on välttämätön edellytys talouden kasvulle, tulevaisuuden energiainvestoinneille ja koko maapallon hyvinvoinnille. Kehittämiskohteina monentyyppiset ratkaisut Kuluttajakeskeiset energiapalvelut. Päästöjen vähentämisessä ensisijaista on energiankäytön tehostaminen. Lähtökohtana ovat ihmisten tarpeet. Heille on tarjottava energiatehokkaita valintoja helposti siten, että valinnoista koituvat taloudelliset ja ympäristöön liittyvät hyödyt ovat selvästi nähtävissä. Valintojen tekemistä tukevat myös yhteiskunnan säätelykeinot ja taloudellinen ohjaus. Kuluttajalaitteissa ja asumiseen liittyvissä ratkaisuissa energiatehokkuus on etusijalla. Palvelutuotteet sisältävät paitsi energianhankintapalveluita, myös järjestelmätoimituksia esimerkiksi rakennusprojekteihin tai korjausrakentamiseen liitettyinä. Näillä palvelutuotteilla on myös merkittävää vientipotentiaalia. Suomessa varhaisessa vaiheessa avatut energiamarkkinat sekä energiankäytön hallintatyökalut ja mittausteknologiat luovat menestymisen mahdollisuuksia energiapalveluiden tuottamisessa. Yhdyskuntien kestävät energiaratkaisut. Päästöjen vähentämisessä keskeinen alue on yhdyskuntien energiatehokkuuden huomattava parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden käyttö. Tulevaisuuden haasteet koostuvat pitkälle viedyistä asumisen ja tuotannon prosessi-integraatioratkaisuista, joissa energian tarve ja hankinta sovitetaan kestävällä tavalla yhteen. Energiantuotannon ratkaisut pohjautuvat pitkälti paikallisiin energialähteisiin; myös erilaiset jätevirrat hyödynnetään. Puolet ihmiskunnasta asuu kaupungeissa. Päästöjen vähentäminen erityisesti megakaupungeissa on haaste IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 17 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008