VÄLIRAPORTTI: Toimintakykyisenä ikääntyminen hanke, Salon kuntapilotti / KASTE

Transkriptio

1 VÄLIRAPORTTI: Toimintakykyisenä ikääntyminen hanke, Salon kuntapilotti / KASTE Vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa Outi Korpelainen Projektikoordinaattori Salon kuntapilotti

2 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 2 PILOTIN ETENEMINEN 3 3 PILOTIN TOIMINTAMUODOT Yleinen toiminta Koulutus Sidosryhmäyhteistyö Yhteistyö kaupungin eri osastojen kanssa Yhteistyö yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa Viestintä 13 4 PILOTIN VOIMAVARAT Henkilöstö Opiskelijat Ohjausryhmätyöskentely 17 5 HANKKEEN TULOS JA TUOTOS Ikäkeskustoiminta Ikäinfoiltapäivät Salonikäinfo.fi neuvontaa ja ohjausta verkossa Salon Ikäinfo 2012 messut Ryhmätoimintakokeilut erityisryhmille Liikuntakyvyn tukeminen Hyvinvointikysely 24 6 LOPUKSI 26 LÄHTEET 28 LIITTEET

3 2 1 JOHDANTO Salon kaupungin vanhuspalvelut on ollut mukana Kaste-ohjelman Toimintakykyisenä ikääntyminen vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa hankkeessa, jossa koko hankkeen päätavoitteena oli tukea ikääntyneiden mahdollisuuksia asua kotonaan tai kodinomaisissa olosuhteissa mahdollisimman pitkään. Salon kuntapilotissa päätavoitteina oli kehittää salolaisille, kotona asuville ikääntyneille henkilöille suunnattuja neuvontapalveluita, muun muassa mallintamalla ikäkeskustoimintaa ja käynnistää hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä niille ikäihmisille, jotka eivät ole säännöllisten vanhuspalveluiden piirissä ja, joille olisi hyötyä hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä. Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä lähdettiin kehittämään hyvinvointikyselyn avulla, jonka tarkoituksena oli seuloa henkilöt, jotka eniten hyötyisivät kotikäynneistä sekä muista kotona asumista tukevista interventioista. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus linjaa palveluiden painopisteen siirtämistä varhaiseen puuttumiseen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä kotona ja kodinomaisissa oloissa asumiseen (STM 2008a), mitä vahvistaa vuonna 2011 voimaan tullut Terveydenhuoltolain 20 (FINLEX 2010). Kun Salossa tehtiin päätös hakea mukaan Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeeseen, ei Salon kaupungin palvelurakenne vastannut uutta laatusuositusta. Erityisenä haasteena koettiin monimuotoisen ja monitoimijaisen ehkäisevän toiminnan kehittäminen. Salon kuntapilotin päätavoitteisiin liittyy vahvasti palveluohjaus, jota tapahtui eri muodoissa sekä neuvontapalveluihin ja että hyvinvointia edistäviin kotikäynteihin liittyen. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa koettiin edellytyksenä etenkin neuvontapalveluiden rakentumiselle. Erityisesti ikäkeskustoiminnassa nähtiin merkittävänä ikäihmisten yhteisöllisyys ja osallisuus sekä ikääntyneeseen kohdistuvana toimintana että neuvontapalveluiden sisällön tuottamisen näkökulmasta. Salon kuntapilotin tuloksena syntyi kaksi kokonaisuutta päätavoitteisiin liittyen: 1. neuvontapalveluiden

4 3 kokonaisuus ja 2. hyvinvointikyselyjen kokonaisuus (Kuvio 1.), joita on tarkoitus juurruttaa ja edelleen kehittää hankkeelle myönnettynä jatkovuotena NEUVONTAPALVELUT Toimintakyvyn edistäminen. Tietoa, neuvontaa, ohjausta eri alueilla ja kiinteissä ikäkeskuksissa sekä verkossa. Kaikille avointa sekä erityisryhmille kohdennettua toimintaa. 2.HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Riskiryhmäperustainen. Kartoitetaan hyvinvointikyselyn avulla tarve. Kohdennetut interventiot, jotka osittain ovat olemassa. YHTEISTYÖ JA OSALLISUUS YHTEISTOIMINTA- VERKOSTOT Kaupungin eri toimialat, kolmas sektori, srk, vapaaehtoiset, omaiset, yritykset VANHUSPALVELUT Eri työntekijäryhmät osallistuvat omalla työskentelyllään ikäkeskuksen toimintoihin ja toteuttavat hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä. Kuvio 1. Salon kuntapilotin päätavoitteet ja toimijat. 2 PILOTIN ETENEMINEN Kevät 2010: Salon kuntapilotin alkuvaiheessa projektikoordinaattori työskenteli hankkeessa ajalla , jolloin Salon kuntapilotin tavoitteita tarkennettiin ja tehtiin suunnitelma hankkeen käynnistämisestä ja etenemisestä. Tässä työssä oli vahvasti mukana vanhuspalveluiden johtaja Hannele Lyytinen. Kevään aikana projektikoordinaattori tutustui neuvontapalveluista sekä hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä olemassa olevaan kirjallisuuteen, kuten valtakunnallisiin selvityksiin (STM 2008a, STM 2009) ja ohjelmiin (STM 2008b), kansainväliseen tutkimustietoon (Korpelainen 2009) sekä muiden paikkakuntien olemassa oleviin toteutustapoihin.

5 4 Projektikoordinaattori tutustui Salossa myös paikallisten toimijoiden (mm. kaupungin muut toimialat, yhdistykset, seurakunta, vapaaehtoiset, oppilaitokset) ikääntyneisiin kohdistuvaan toimintaan ja palveluihin sekä kävi esittelemässä käynnistymässä olevaa Toimintakykyisenä ikääntyminen -hanketta ja solmi kumppanuuksia eri yhteistyötahojen kanssa. Lisäksi projektikoordinaattori selvitti vanhuspalveluiden ja terveyspalveluiden työntekijöiltä kuntaliitoskuntien aikaisempia käytäntöjä hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä. Syksy 2010 kesä 2011: Kesätauon ( ) jälkeen projektikoordinaattori palasi hanketyöhön. Salon kuntapilottiin liittyen projektikoordinaattori teki omana opiskelijatyönään kyselyn, jonka avulla kartoitettiin kotona asuvan ikääntyneen henkilön toimintakyvyn edistämiseen osallistuvia tahoja Salossa, niiden järjestämiä palveluita ja toimintaa sekä eri tahojen välisen yhteistyön toteutumista. Kyselyn tulokset raportoitiin pro gradu tutkielmana Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella (Korpelainen 2011). Kyselyn avulla saatuja tietoja hyödynnettiin myös Salon kuntapilotissa. Salon kuntapilotissa etsittiin yhteistyökumppaneita osallistumalla lukuisiin erilaisiin tilaisuuksiin ja järjestämällä niitä Salon kuntapilotin toimintana sekä tapaamalla mahdollisia yhteistyökumppaneita, kuten keväälläkin. Syksyllä 2010 perustettiin Halikon ikäkeskustoiminnan suunnittelun tueksi yhteistyöryhmä, joka muodostui aluksi viiden yhdistyksen edustajista, jotka sitoutuivat järjestämään ikäkeskuksessa kaikille avointa toimintaa. Syksyllä käynnistyivät myös ikäinfoiltapäivät Salon eri taajamissa, jotka olivat Salon kanssa yhteen liittyneiden kuntien entisiä kuntakeskuksia. Ikäinfoiltapäivien järjestämisessä mukana olivat vanhuspalvelut, liikuntapalvelut ja useita alueellisia toimijoita, kuten yhdistyksiä sekä seurakunta.

6 5 Ikäkeskustoiminta Halikossa käynnistyi pienimuotoisesti jo syksyllä 2010, mutta varsinaisesti toiminta aloitettiin Samaan aikaan käynnistettiin myös vapaaehtoisten koulutus (4 x 2 h) yhteistyössä seurakunnan, Salon Muistiyhdistyksen ja Salon Seudun Mielenterveysseuran kanssa. Toukokuussa toteutettiin geronomiopiskelijan kanssa yhteistyössä ryhmätoimintakokeiluna omaishoitajien- ja hoidettavien ryhmä (Kåla 2011). Loppukeväästä ja alkukesästä pilotoitiin kolmessa taajamassa hyvinvointikysely 75 ja 80 vuotta täyttäville ikäihmisille (N = 122), jotka eivät olleet säännöllisten vanhuspalveluiden piirissä. Ikäihmisten itse täyttämän kyselyn avulla tarkoituksena oli seuloa niitä henkilöitä, jotka eniten hyötyisivät hyvinvointia edistävästä kotikäynnistä ja muista kohdennetuista interventioista. Kesällä Halikon ikäkeskus nimettiin sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä Ikäkeskus Majakaksi. Syksy 2011 kesä 2012: Syksyllä ikäkeskustoiminta jatkui muutaman uuden toimijan tullessa mukaan yhteistyöryhmään. Ikäinfoiltapäivien toinen kierros käynnistyi uudella ohjelmalla. Erilaista ryhmätoimintaa kokeiltiin: VaLi-ryhmä toteutettiin yhteistyössä liikuntapalveluiden kanssa ja siinä kohderyhmänä olivat henkilöt, joiden liikuntakyky oli alentunut. Ikäkeskuksessa käynnistettiin 10-ryhmä itsensä yksinäisiksi kokeville ikäihmisille, joiden ohjaus ryhmään tapahtui useiden eri yhteistyötahojen kautta. Syksyllä alkoi myös suunnittelu neuvontapalveluiden tuottamiseksi uusilla tavoilla: hyvinvointikyselyn jatkotyöstämistä varten kehitettiin verkkopohjainen työkalu yhteistyössä Turun yliopiston informaatioteknologian laitoksen kanssa ja keväällä 2012 toteutettiin Salon Ikäinfo 2012 messut ja verkkosivusto. Keväällä toteutettiin Halikon ikäkeskuksessa myös uusi 10-ryhmä ja kaikille avoin toiminta jatkui. Alettiin suunnitella ikäkeskustoiminnan laajentamista Perniöön ja sinne etsittiin yhteistyötahoja toiminnan järjestäjiksi. Loppukeväällä hyvinvointikysely laajennettiin koskemaan koko Salon alueen 75 vuotta täyttäviä ikäihmisiä (N = 486), jotka asuvat kotona ilman säännöllisiä vanhuspalveluita. Lisäksi kesäkuussa käynnistyi

7 6 yhdistysten, yritysten ja muiden tahojen käyttäjäkoulutus salonikäinfo.fi nettisivujen päivittäjille. Syksy 2012: Elokuussa, osana hankkeen juurruttamista, aloitti Salon kaupungin vanhuspalveluiden ikäkeskustoiminnassa uusi toiminnanohjaaja, joka jatkaa työskentelyä niiden toimintojen parissa, joita hankkeessa on käynnistetty sekä kehittää niitä edelleen. Halikon ikäkeskuksessa toiminta jatkui ja Perniössä käynnistyi toinen ikäkeskus, jonka avajaisia vietettiin Perniön toimipiste nimettiin Ikäkeskus Reimariksi. Ikäinfoiltapäivät eri taajamissa pyörähtivät kolmannen kerran käyntiin uudella ohjelmalla. Niiden kehittäminen jatkuu edelleen Salon kuntapilotin jatkovuotena Salonikäinfo.fi- verkkosivustolle etsittiin ja koulutettiin lisää käyttäjiä. Yksinäisille suunnattuja 10-ryhmiä käynnistettiin sekä Halikon että Perniön ikäkeskuksissa. Hyvinvointikyselyn tulosten tarkastelu ja niiden pohjalta tehtävien jatkotoimenpiteiden suunnittelu käynnistyi. Hyvinvointikyselyjen kehittäminen jatkuu Salon kuntapilotin jatkovuonna Vuoden 2012 hyvinvointikyselyn tulosten pohjalta on Turun yliopiston informaatioteknologian laitoksella tekeillä pro gradu tutkielma, jonka aiheena on tiedonlouhinta ja sen hyödyntäminen ikääntyneiden palveluiden tulevaisuuden suunnittelussa. 3 PILOTIN TOIMINTAMUODOT 3.1 Yleinen toiminta Salon kuntapilotissa on tavoitteiden mukaisesti kehitetty ikääntyneiden neuvontapalveluita ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä. Neuvontapalveluiden kehittämiseen on kutsuttu ja osallistettu yhteistyökumppaneita mukaan mahdollisimman laajaalaisesti. Neuvontapalvelut muodostivat Salon kuntapilotin päättyessä kokonaisuuden, joka sisältää sekä kaikille avointa että erityisryhmille kohdennettua toimintaa ja neuvontaa ikääntymiseen liittyen niin ikäkeskuksissa Halikossa ja Perniössä kuin alueellisissa ikäinfoiltapäivissä sekä salonikäinfo.fi verkkosivuilla. Lisäksi mallinnettiin ikäihmisten messutapahtuma ja kulttuurikävelyreitti Halikkoon sekä otettiin käyttöön

8 7 arkiliikuntasopimus kahdessa kotihoidon tiimissä. Salon kuntapilotin toista päätavoitetta, hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä ja niihin liittyvää hyvinvointikyselyä kehitettiin moniammatillisesti, yhteistyössä vanhuspalveluiden kanssa. Kysely pilotoitiin vuonna 2011 ja se laajennettiin keväällä 2012 koskemaan kaikkia 75 vuotta täyttäviä, kotona ilman säännöllisiä vanhuspalveluita asuvia salolaisia ikäihmisiä. 3.2 Koulutus Hankkeen koulutusteemat ovat liittyneet kotona asuvan ikäihmisen toimintakyvyn tukemiseen. Pääasiassa koulutustilaisuudet on kohdistettu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille että ikäihmisten parissa toimiville yhdistystoiminnan aktiiveille, joista useat itsekin ovat ikäihmisiä. Koulutustilaisuuksiin on usein ollut vapaa pääsy kaikille, joita aiheet ovat kiinnostaneet. Koulutukset vanhuusiän masennuksen hoidosta ja arkiliikuntasopimuksen käyttöönotosta olivat suunnattu pelkästään vanhuspalveluiden henkilöstölle. Vapaaehtoistyön koulutus oli suunnattu vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille, joista osa oli yhdistystoimijoita. Yhteensä koulututustilaisuuksiin osallistui noin 520 henkilöä, jonka lisäksi Salon Ikäinfo 2012 messuille osallistui yli 1000 henkilöä (Liite 1.). 3.3 Sidosryhmäyhteistyö Salon kuntapilotissa tehtiin laajasti yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa. Hanketyöskentely antoi mahdollisuuden yhteistyöhön muiden pilottikuntien projektityöntekijöiden kanssa Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella. Hanketapaamisissa oli mahdollisuus vertaistuen ja hanketyöstä saatujen kokemusten jakamiseen. Myös STM järjesti kaikille yhteisiä, valtakunnallisia Kaste-hankkeiden tapaamisia, jolloin pääsi kuulemaan laajemmin eri puolilla Suomea toteutetuista hankkeista. Projektipäällikön johdolla Salon ja Rauman kuntapilotit pääsivät mukaan työstämään THL:n laatimaa verkkosivustoa ut_kotikaynnit liittyen neuvontapalveluiden ja hyvinvointia edistävien kotikäyntien järjestämiseen. Salon kaupungissa kutsuttiin eri tahoja yhteistyöhön Salon kuntapilotin kanssa.

9 8 Yhteistyökumppaneina olikin kaupungin muita osastoja, yhdistyksiä, oppilaitoksia, seurakunta, yrityksiä jne Yhteistyö kaupungin eri osastojen kanssa Salon kuntapilotti teki erilaista yhteistyötä useiden kaupungin osastojen kanssa. Eniten yhteistyötä tehtiin vanhuspalveluiden, liikuntapalveluiden, kulttuuripalveluiden ja terveyspalveluiden kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös teknisen toimen ravitsemispalveluiden ja viheryksikön kanssa. Viheryksikköä lukuun ottamatta kaikki edellä mainitut osastot esittelivät toimintaansa ja palveluitaan myös Salon ikäinfo 2012 messuilla. Lisäksi Salon kuntapilotti teki yhteistyötä vanhuspalveluissa ja kulttuuripalveluissa meneillään olevien teknologiahankkeiden kanssa. Yhteistyö vanhuspalveluiden kanssa Koska Salon kuntapilotti toimi vanhuspalveluiden osastolla, oli Salon kaupungin vanhuspalveluiden kanssa tehtävä yhteistyö laajaa. Lisäksi alusta alkaen oli selvää, että Salon kuntapilotissa tavoitellaan pysyviä käytäntöjä vanhuspalveluihin ja niiden juurruttaminen käynnistyi jo varhain. Salon kuntapilotissa käynnistetty ikäkeskustoiminta liitettiin vuoden 2012 alusta lähtien toiminnallisesti osaksi Salon kaupungin vanhuspalveluiden Neuvonta- ja arviointiyksikköä, jonka tehtävä on tukea vanhusten kotona asumista ja, jonka työntekijöitä ovat SAS-koordinaattorit, omaishoidontukikäsittelijä, palveluohjaaja ja kotihoitokoordinaattorit. Eniten yhteistyötä Salon kuntapilotissa tehtiin vanhuspalveluiden johtajan kanssa, joka hyväksyi projektikoordinaattorin tekemät suunnitelmat kuntapilotin tavoitteiden saavuttamiseksi. Vanhuspalveluiden johtaja myös toimi puheenjohtajana ohjausryhmässä sekä hyvinvointikyselyn asiantuntijaryhmässä. Vanhuspalveluiden asiantuntijat antoivat tukea erilaisissa käytännön kysymyksissä, jonka lisäksi he osallistuivat asiantuntijaryhmään, jossa kehitettiin hyvinvointikyselyä. Paljon yhteistyötä tehtiin

10 9 vanhuspalveluiden palveluohjaajan kanssa, joka osallistui kaikkiin järjestettyihin ikäinfoiltapäiviin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ja vieraili myös ensimmäisessä 10-ryhmässä. Lisäksi hän kävi Halikon ikäkeskuksessa pitämässä avoimia luentoja ikäihmisille. Omaishoidon tukikäsittelijä ehdotti omaishoitajahoidettava -pareja kuntapilotissa järjestettyyn ryhmään ja vieraili myös ryhmässä. Kotihoidon henkilökunta ohjasi asiakkaita järjestettyihin 10-ryhmiin ja kotihoidosta oli edustus 10-ryhmän suunnitteluryhmässä. Kuntapilotin loppuvaiheessa mukaan hyvinvointikyselyjen käytännön toimenpiteiden suunnitteluun tulivat mukaan vanhuspalveluiden kotihoitokoordinaattori ja kuntoutuskoordinaattori. Salon vanhuspalveluissa käynnissä olleet hankkeet Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin ja TeknoPro hanke olivat mukana järjestämässä Salon Ikäinfo 2012 messuja. Hankkeiden hyvinvointiteknologiasuunnittelija oli mukana syksyn 2011 ja kevään 2012 ikäinfoiltapäivissä kertomassa ikäihmisille suunnatuista uusista palveluista ja teknologiasovelluksista, joita Salon seudulla oli käytössä. Lisäksi hän osallistui salonikäinfo.fi verkkosivujen suunnitteluun ja sisällön tuottamiseen. Yhteistyö liikuntapalveluiden kanssa Salon kuntapilotissa tehtiin yhteistyötä Salon kaupungin liikuntapalveluiden kanssa. Liikuntapalvelut on järjestänyt sekä liikunnanohjaajan että vertaisohjaajien ohjaamia liikuntaryhmiä Halikon ja Perniön ikäkeskuksissa. Yhteensä ikäihmisille suunnattuja liikuntapalveluiden ryhmiä on ikäkeskuksissa ollut neljä erilaista. Liikunnanohjaaja on käynyt Halikon ikäkeskuksessa antamassa opastusta kuntosalin käytössä. Eri taajamissa pidetyissä ikäinfoiltapäivissä on liikuntapalveluiden työntekijä ollut mukana kertomassa liikunnan merkityksestä, liikuntamahdollisuuksista ko. taajamassa sekä laajemmin Salossa ja ohjaamassa tuolijumppatuokion. Salon kuntapilotin liikunta-aiheinen väliseminaari järjestettiin yhteistyössä liikuntapalveluiden kanssa. Väliseminaarissa liikuntapalveluiden kouluttamat vertaisohjaajat opastivat yleisölle liikuntamuotoja, jotka ovat ikäihmisille sopivia. Lisäksi liikuntapalvelut oli mukana suunnittelemassa Halikon

11 10 kulttuurikävelyreitin toteutusta ja mm. avajaistapahtumassa ohjasi alkulämmittelyn osallistujille. Yhteistyö kulttuuripalveluiden kanssa Kulttuuripalvelut oli POLKU -hankkeen kautta mukana sekä suunnittelemassa että toteuttamassa 10-ryhmän sisältöä ja oli käynnistämässä kaikille avoimeen ikäkeskustoimintaan runoryhmää järjestämällä sinne ohjaajan. Runoryhmä on Halikon ikäkeskukseen ensimmäisenä perustettu ryhmä, joka toimii nykyisin vapaaehtoisen ohjaajan voimin. Halikon kulttuurikävelyreitin toteutuksessa kulttuuripalvelut tuotti sekä sisällön että kuvituksen reitistä laadittuun opaskarttaan. Kulttuurikävelyn avajaisissa saatiin nauttia kulttuuripalveluiden kulttuurituottajan vetämistä opastetuista kävelykierroksista. Museopalvelut on rikastuttanut ikäkeskustoiminnan sisältöä tuomalla sinne kaksi vanhoista esineistä koottua muistelumatkalaukkua, jotka ovat lainattavissa kaikkialle, missä ikäihmisiä kokoontuu. Halikon ikäkeskus on hoitanut muistelumatkalaukkujen lainausta. Yhteistyö terveyspalveluiden kanssa Salon kaupungin terveyspalvelut oli mukana yksinäisiksi itsensä kokevien ikäihmisten 10-ryhmän suunnitteluryhmässä. Lisäksi terveyspalveluiden ravitsemusterapeutti kävi antamassa ravitsemusneuvontaa ikäkeskuksen avoimessa luentotilaisuudessa sekä vieraili ensimmäisessä 10-ryhmässä. Aikuisneuvonnan terveydenhoitaja vieraili molemmissa järjestetyissä 10-ryhmissä. Hänen kauttaan ryhmään myös ohjautui osallistujia. Vanhustenhuollon ylilääkäri oli mukana hyvinvointikyselyä kehittäneessä asiantuntijaryhmässä ja kuntapilotin ohjausryhmässä. Syksyn 2012 osalta käytiin neuvotteluja siitä, että suun terveydenhuolto osallistuu ikäinfoiltapäivien seuraavalle kierrokselle vuonna , mikä myös toteutui. Yhteistyö kirjastopalveluiden kanssa Salon kaupungin kirjastopalveluiden kanssa tehtiin yhteistyötä eri taajamien ikäinfoiltapäivissä, joissa kirjaston henkilökunta oli

12 11 kertomassa sekä ikääntyneille suunnatuista kirjastopalveluista että kirjastoissa sijaitsevien kaikkia kaupunkilaisia palvelevien palvelupisteiden toiminnasta eri taajamissa. Halikossa kirjastopalvelut oli mukana kulttuurikävelyreitin toteutuksessa siten, että avajaispäivänä siellä oli koottuna Halikon historiaa käsittelevää kirjallisuutta, joka oli esillä myös avajaisten jälkeen. Kulttuurikävelyreitin karttoja saa edelleen lainata Halikon kirjastosta. Lisäksi Halikossa kokoontuvan 10-ryhmän jäsenet tekivät vierailuja Halikon kirjastoon ja saivat siellä opastusta kirjastopalveluiden käyttöön. Yhteistyö teknisen toimen palveluiden kanssa Salon kaupungin ravitsemuspalveluiden kanssa yhteistyössä kartoitettiin vanhuksille avoimet ruokapaikat eri taajamissa ja laadittiin niistä tiedote kaupungin internet-sivuille sekä Salon kaupunki tiedottaa lehteen. Ravitsemuspalvelut osallistui myös valtakunnallisen ulkoilupäivän järjestelyihin vuonna 2011 vanhuspalveluiden kanssa. Salon kaupungin teknisen toimen viheryksikkö oli mukana Halikon kulttuurikävelyreitin suunnittelussa ja toteutuksessa mm. reittien kartoittamisen osalta sekä hankkimalla kolme levähdyspenkkiä reitin varrelle, jotta käveltävät matkat eivät muodostuisi liian pitkiksi Yhteistyö yhdistysten, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa Salon kuntapilotin ohjausryhmään kutsuttiin kaupungin toimijoiden lisäksi kolmannen sektorin toimijoita. Ohjausryhmässä oli edustus vanhusneuvostosta, potilasyhdistysten yhteistyöyhdistyksestä, sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksesta, seurakunnasta ja vanhuspalveluyhdistyksestä (Liite 2.). Eniten Salon kuntapilotilla oli yhteistyötä eläkeläisyhdistysten kanssa. Tämä osittain johtunee siitä, että eläkeläisyhdistyksiä on Salossa runsaslukuisesti ja niitä toimii lähes kaikissa Salon 10

13 12 taajamassa, ainoastaan yhtä lukuun ottamatta. Lisäksi eläkeläisyhdistysten toiminta on hyvin vilkasta ja ikäihmisten toimintakykyä edistävää, mikä on ollut myös Toimintakykyisenä ikääntyminen -hankkeessa tavoitteena. Halikon ikäkeskustoiminnassa ja sinne perustetussa yhteistyöryhmässä on ollut mukana kolme Halikossa toimivaa eläkeläisyhdistystä (Eläkeliiton Halikon yhdistys ry, Halikon Eläkkeensaajat ry ja Oikeutta eläkeläisille ry Halikon seudun osasto) sekä lisäksi Salon Seudun Osteoporoosiyhdistys ry ja Halikon Kaffekellari ry. Lisäksi paljon yhteistyötä tehtiin mm. Salon Muistiyhdistyksen ja Salon seurakunnan kanssa. Yhdistykset järjestivät ikäkeskuksessa kaikille avointa toimintaa ja osallistuivat yhteisen toiminnan järjestämiseen yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa. Muuta toimintaa olivat mm. yhteistyöyhdistysten järjestämät myyjäiset ja tuolijumppa, jossa eri yhdistyksillä oli vuoroviikoin ohjausvastuu. Lisäksi yhdistyksistä on tarvittaessa löytynyt vapaaehtoisia järjestely- ja kahvinkeittotehtäviin Salon kuntapilotissa järjestettyihin tilaisuuksiin. Edellä mainittujen lisäksi mm. Halikon Martat, Salon seurakunta sekä sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset Salon seudun aikuisopisto, Salon seudun ammattiopisto ja Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipiste ovat olleet mukana yhteistyössä. Hankkeessa järjestetyillä Salon Ikäinfo 2012 messuilla eri yhdistykset (mm. eläkeläis-, potilas-, veteraani- ja vapaaehtoisyhdistykset sekä muut yhdistykset, kuten esim. omakotiyhdistykset), seurakunta, sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset sekä erilaiset yritykset ympäri Saloa esittelivät toimintaansa ja osallistuivat ohjelmajärjestelyihin. Eri taajamissa järjestetyissä ikäinfoiltapäivissä oli mukana paikallisesti toimivia yhdistyksiä kertomassa toiminnastaan. Hankkeessa toteutetuilla salonikäinfo.fi -nettisivuilla on mukana useita erilaisia yhdistyksiä ja yrityksiä, jotka tiedottavat eri alueilla järjestämästään, ikäihmisille suunnatusta toiminnasta, palveluista ja tapahtumista. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykogeriatrinen poliklinikka oli mukana 10-ryhmän suunnitteluryhmässä. Lisäksi heidän kauttaan on ryhmään tullut mukaan osallistujia. Salossa toimii viisi aluetoimikuntaa, joiden toiminta alkoi toteutuneen

14 13 kuntaliitoksen myötä. Kolme aluetoimikunnista on tutustunut Salon kuntapilotin toimintaan ja niiden kautta on välitetty tietoa toiminnasta mm. eri alueilla toimiville yhdistyksille. 3.4 Viestintä Hankkeen projektikoordinaattori on hoitanut viestintää monin eri tavoin. Viestintämuodoista mittavin on ollut eri tilaisuuksissa vieraileminen ja hankkeesta kertominen. Yhteensä hankeaikana projektikoordinaattori on vieraillut eri tilaisuuksissa tai tapaamisissa pitämässä hanke-esittelyjä 56 kertaa (Liite 3.) ja järjestänyt erilaisia tilaisuuksia 50 kertaa (Liite 4.), joissa hanke on ollut esillä. Tämän lisäksi Ikäkeskus Majakassa ja Ikäkeskus Reimarissa järjestettiin viikoittain säännöllistä toimintaa, mikä ei ole tässä luvussa mukana. Projektikoordinaattori osallistui FCG:n valtakunnalliseen koulutukseen luennoimalla aiheesta: Matalan kynnyksen neuvontakeskuksen käynnistäminen ja luennoi Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeen Salon kuntapilotista Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry:n seminaarissa , jonka järjestäjänä toimi Salon kaupungin terveyspalvelut. Lisäksi vanhuspalveluiden johtaja on vienyt hankkeeseen liittyviä asioita tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakuntaan sekä sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmään. Salon kuntapilotin toiminnasta on tiedotettu alueellista lehdistöä paikallisesti Salossa ja Varsinais-Suomessa. Lehtijuttuja on hankeaikana julkaistu yhteensä 29 kappaletta, joista neljän kirjoittamiseen on Salon kuntapilotin projektikoordinaattori osallistunut joko yksin tai yhdessä muiden Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeen projektityöntekijöiden sekä projektipäällikön kanssa (Liite 5.). Salon alueen sanomalehdissä on ilmoiteltu toiminnasta sekä maksullisilla ilmoituksilla että ilmaisilla minne mennä palstoilla. Lisäksi joka talouteen jaettavassa Salon kaupunki tiedottaa lehdessä on säännöllisesti tiedotettu Salon kuntapilotin järjestämistä tapahtumista ja toiminnasta.

15 14 Internetiä on viestinnässä käytetty Salon kuntapilotissa järjestetystä toiminnasta tiedottamiseen sekä ajankohtaisten tiedotteiden uutisointiin. Salon kuntapilotin toiminnasta tiedotettiin Ikäkeskus Majakan internetsivuilla, facebook-sivuilla ja hankkeessa perustetuilla ikäihmisille suunnatuilla sivuilla osoitteissa: Lisäksi ajankohtaisia tapahtumatiedotteita julkaistiin Salon kaupungin nettisivujen etusivulla ja Salon kaupungin vanhuspalveluiden etusivulla. Ikäihmisille on lisäksi tiedotettu toiminnasta sähköpostin ja postin välityksellä lähetettyjen tiedotteiden avulla. Yhteystietoja kerättiin tilaisuuksien osallistujalistojen avulla ja yhdistysten yhdyshenkilöiden yhteystietoja etsittiin mm. internetistä. Edellä mainittujen lisäksi eri tilaisuuksien ja toiminnan mainoksia on ollut esillä yleisillä ilmoitustauluilla ja niitä on jaettu Salon kuntapilotin tilaisuuksissa. Salon kuntapilotista tai siihen läheisesti liittyvistä aiheista on hyväksytty neljä abstraktia yhdessä kansainvälisessä konferenssissa ja kahdessa kansallisessa konferenssissa. Projektikoordinaattori Outi Korpelainen (2011) on tehnyt pro gradu tutkielman aiheesta Kotona asuvan ikääntyneen henkilön toimintakyvyn edistäminen, jossa selvitettiin mitkä tahot Salossa osallistuvat kotona asuvan ikääntyneen henkilön toimintakyvyn edistämiseen järjestämillään palveluilla ja millaista on eri tahojen välinen yhteistyö. Pro gradututkielman tuloksia on hyödynnetty Salon kuntapilotin käynnistämisessä. Abstraktit on hyväksytty seuraaviin konferensseihin: 2011, Klaipeda: posteriesitys ja Vanhustyön vastuunkantajat 2011, Helsinki: suullinen esitys julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyöstä sekä Hoitotieteellinen konferenssi 2012, Oulu: posteriesitys neuvontapalveluista ja suullinen esitys hyvinvointikyselystä.

16 15 Taulukko 1. Salon kuntapilotin esilläolo eri viestintäkanavien (lehdet ja suullinen viestintä) kautta. VIESTINTÄKANAVA Yhteensä Turun Sanomat Salon Seudun Sanomat Perniönseudunlehti Salonjokilaakso Halikon Kuntasanomat Ammattilehdet Tiedotuslehdet Abstraktit tieteellisissä konferensseissa Tilaisuudet hankkeessa *) Hanke-esittelyt Yhteensä esillä *) Ei sisällä Ikäkeskus Majakassa viikoittain järjestettyjä tilaisuuksia ja toimintaa. 4 PILOTIN VOIMAVARAT 4.1 Henkilöstö Salon kuntapilotissa on työskennellyt yksi kokoaikainen projektikoordinaattori lähes koko hankeajan, ensimmäisen vuoden kesätaukoa ( ) lukuun ottamatta. Sen lisäksi kolme projektityöntekijää on työskennellyt hankkeessa lyhytaikaisesti viimeisenä hankevuotena. (Taulukko 2.). Lisäksi Salon kuntapilotissa on tehty valtava määrä vapaaehtoistyötä eri yhdistysten ja yksityishenkilöiden kautta.

17 16 Taulukko 2. Salon kuntapilotin henkilöstöresurssit. valtiotieteen kandidaatti askartelunohjaaja toimintaterapeutti, AMK ja NIMIKE KOULUTUS AJANJAKSO TYÖAIKA, % TYÖAIKA, KK projektikoordinaattori 100 % 26,25 kk terveydenhoitaja, terveystieteiden maisteri projektityöntekijä projektityöntekijä projektityöntekijä % 2 kk 50 % 1 kk 100 % 1,75 kk 31 kk 4.2 Opiskelijat Salon kuntapilotissa on kolme opiskelijaa suorittanut opintoihinsa liittyvää harjoittelua (Taulukko 3.). Taulukko 3. Salon kuntapilotin opiskelijaharjoittelut. TUTKINTO OPPILAITOS AJANJAKSO AIKA/VKO SISÄLTÖ toimintaterapeutti Turun AMK pv / vko seurasi työs- geronomi käsi- ja taideteollisuuden perustutkinto Satakunnan AMK Salon seudun ammattiopisto kentelyä 5 pv / vko ohjasi ikäihmisiä, laati kehittämis -tehtävän ja ohjasi erilaisia ryhmiä 3 h / vko ohjasi ikäihmisten ryhmää

18 Ohjausryhmätyöskentely Kuntapilotin ohjausryhmään kuuluvat edustajat seuraavilta tahoilta: Salon seudun ammattiopisto: sosiaali- ja terveysala, Salon seurakunta, Syty ry, Salva ry, vanhusneuvosto, Salon kaupungin kulttuuri-, liikunta-, terveys- ja vanhuspalvelut. Salon kuntapilotin ohjausryhmän rooli ja tehtävät: toimii kuntapilotin toteuttajan tukena seuraa kuntapilotin tavoitteiden saavuttamista tarvittaessa muuttaa kuntapilotin toimenpiteitä, jotta tulokset saavutettaisiin antaa asiantuntemustaan kuntapilotille ja tiedottaa siitä ja saavutetuista tuloksista omille sidosryhmilleen käsittelee kuntapilotin eri raportit ja mahdolliset suunnitelmamuutokset hyväksyy kuntapilotin loppuraportin Ohjausryhmä on kokoontunut Salon kuntapilotin toiminta-aikana 2 kertaa vuodessa, yhteensä viisi kertaa (Liite 2.). 5 HANKKEEN TULOS JA TUOTOS Neuvontapalveluiden kehittäminen tuotti useita pysyviä käytäntöjä edistää ikäihmisten toimintakykyä (Kuvio 2.). Kuvio 2. Neuvontapalveluiden kokonaisuus Salon kuntapilotissa.

19 Ikäkeskustoiminta Halikon ikäkeskus (Ikäkeskus Majakka) aloitti toimintansa osana Salon kuntapilotin neuvontapalveluita alkaen. Ikäkeskustoiminnan kehittämiseen kutsuttiin mukaan vapaaehtoisia, kaupungin osastoja ja kolmannen sektorin sekä muiden tahojen toimijoita. Toiminnan järjestämiseen säännöllisesti osallistuvista yhdistyksistä koottiin yhteistyöryhmä kehittämään ikäkeskustoimintaa, jonka kaikille avoimeen toimintaan osallistui vuoden 2011 loppuun mennessä 2979 kävijää. Vuonna 2011 yhteistyöryhmän jäseniä olivat: Eläkeliiton Halikon Yhdistys ry, Halikon Eläkkeensaajat ry, Halikon Kaffekellari ry, Oikeutta Eläkeläisille ry Halikon Seudun Osasto ja Salon Seudun Osteoporoosiyhdistys ry. Yhteistyöryhmässä on jokaisella yhdistyksellä edustajansa, joiden kautta tieto kulkee. Toisaalta he vievät tietoa Ikäkeskus Majakan toiminnasta omien yhdistystensä jäsenille ja heidän kauttaan saadaan yhdistysten jäsenten ääni mukaan yhteiseen suunnitteluun. Yhdistyksissä aktiivisesti toimivista monet ovat itsekin ikäihmisiä. (Liite 6.). Toinen ikäkeskus käynnisti toimintansa Perniössä alkaen (Ikäkeskus Reimari) ja samalla toiminta Halikossa jatkui. Osa ikäkeskusten toiminnasta on yhdistysten olemassa olevaa toimintaa, joka on koottu saman katon alle ja siitä tiedotetaan yhteisesti. Osa toiminnasta on yhdistysten yhdessä järjestämää toimintaa, kuten Halikon tuolijumppa, jonka ohjausvastuu vaihtuu viikoittain eri yhdistysten välillä. Lisäksi yhteistyöyhdistykset ovat järjestäneet yhdessä myyjäisiä. Muuta toimintaa ovat olleet esimerkiksi runo-, tarina- ja kädentaitoryhmät sekä ohjelmalliset tilaisuudet. Lisäksi on järjestetty tietoiskuja eri aiheista. Yhteistyötä toiminnan järjestämiseksi on tehty myös mm. muiden yhdistysten, oppilaitosten, seurakunnan ja kaupungin eri osastojen kanssa. Ikäkeskuksissa tapahtuva toiminta on avointa kaikille salolaisille ikäihmisille. 5.2 Ikäinfoiltapäivät Ikäinfoiltapäiviä on toteutettu syksystä 2010 alkaen eri puolilla Saloa, kahdeksassa eri taajamassa: Muurlassa, Kiikalassa, Kuusjoella, Perniössä, Kiskossa, Särkisalossa, Perttelissä ja

20 19 Suomusjärvellä. Ikäinfoiltapäivissä on kerrottu ikäihmisille suunnatuista kaupungin palveluista, oman alueen liikuntapalveluista sekä esimerkiksi palveluliikenteen toiminnasta ja muista ikäihmisten arkea koskettavista asioista. Mukana ikäinfoiltapäivissä ovat olleet esimerkiksi vanhuspalveluiden palveluohjaaja, liikuntapalveluiden liikunnanohjaaja sekä paikallisten yhdistysten toimijoita ja seurakunnan työntekijöitä. Ikäinfoiltapäivät käynnistyivät ensin kokeiluna, mutta niistä saadun hyvän palautteen perusteella niitä päätettiin jatkaa. Syksyllä 2011 käynnistyi toinen kierros eri kuntataajamissa järjestettäviä ikäinfoiltapäiviä. Uusina yhteistyökumppaneina mukaan tulivat kirjastopalvelut, Salon Muistiyhdistys ja uusia palvelutarpeita kartoittava Yrityssalo. Vuoden 2011 tilaisuuksiin osallistui 207 henkilöä, joiden keski-ikä oli 73,4 vuotta (välillä v.). Palautetta antaneista (N = 170) 99 % oli sitä mieltä, että tilaisuus oli hyvä ja tarpeellinen tai melko hyvä ja melko tarpeellinen ja 89 % aikoi osallistua vastaavaan tilaisuuteen uudestaan. Ikäinfoiltapäivät jatkuvat osana pysyvää toimintaa ja niitä kehitetään edelleen Salon kuntapilotissa Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeen jatkovuotena (Liite 7.). 5.3 Salonikäinfo.fi neuvontaa ja ohjausta verkossa Salon kuntapilotissa kehitettin ikääntyneille suunnattua, internetin kautta tapahtuvaa tiedottamista ja palveluohjausta. Keväällä 2012 käyttöön otettu internet-sivusto kerää yhteen Salon eri alueilla toimivien yhdistysten, yritysten ja muiden toimijoiden sekä kaupungin järjestämän, ikääntyneille suunnatun toiminnan ja palvelut sekä neuvontaa. Sivusto sisältää seuraavat kokonaisuudet: tapahtumakalenteri sekä ajankohtaista -osio, ikäkeskustoiminta Salossa, yhdistysten, yritysten ja muiden toimijoiden järjestämä toiminta ja palvelut Salon eri alueilla, Salon kaupungin palvelut ikäihmisille, hyvinvointilinkkejä sekä yhteydenottolomakkeen vanhuspalveluiden työntekijään. Sivujen ulkoasussa ja käytettävyydessä on huomioitu esteettömyys ja ikääntyneiden tarpeet, koska suuri osa ikääntyneistä saattaa olla aloittelevia internetin käyttäjiä. Lisäksi sivut toimivat näkövammaisille tarkoitetun ohjelman avulla. Sivuston

21 20 käytettävyyttä testattiin niiden suunnittelun eri vaiheissa yhdessä hyvinvointiteknologia-asiantuntijaraadin kanssa, johon kutsuttiin salolaisia ikäihmisiä. Sivuille kirjautuneet yhdistykset, yritykset ja muut toimijat päivittävät itse tiedot omista palveluistaan ja toiminnastaan sekä järjestämistään tapahtumista. Apua päivittämiseen saa ikäkeskuksesta. Sivusto palvelee vanhuspalveluiden työntekijöitä, muita ikääntyneiden kanssa työskenteleviä, ikääntyneitä, heidän omaisiaan ja yhdistyksiä. Salonikäinfo.fi -sivustolla oli heinäkuun 2012 loppuun mennessä mukana yhteensä 35 yhdistystä, yritystä tai muuta toimijaa, joista 25 on saanut käyttäjäkoulutuksen. Kuva 1. salonikäinfo.fi nettisivusto.

22 Salon Ikäinfo 2012 messut Toimintakykyisenä ikääntyminen hanke ja kaksi muuta vanhuspalveluissa käynnissä olevaa hanketta: Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin ja TeknoPro järjestivät yhteistyössä Salon Ikäinfo 2012 messut keväällä Tarkoituksena oli järjestää monipuolinen koulutus- ja messutapahtuma (Liite 8.) kotona asuville ikääntyneille henkilöille, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä vanhuspalveluiden henkilökunnalle ja opiskelijoille sekä muille asiasta kiinnostuneille, kuten omaisille. Messutapahtuman keskeisenä ideana oli nostaa esille palveluita, joiden avulla voidaan ikääntyneen toimintakykyä edistää ja kotona asumista tukea. Tieto tällaisista palveluista hyödyttää sekä kotona asuvia ikääntyneitä henkilöitä että vanhuspalveluiden henkilökuntaa ja lisäksi muita ikääntyneiden kanssa toimivia tahoja. Näytteilleasettajia oli messuilla lähes 100 (Liite 9.) ja kävijöitä reilu Yhdistysten toimintaa sekä ohjelmaa esitteli runsaslukuinen joukko ikäihmisiä. Lisäksi messuilla oli esillä mm. hoivayrittäjien kotiin vietäviä palveluita, apuvälineitä, hyvinvointiteknologiaa ja kaupungin omia, toimintakykyä edistäviä palveluita. Messutapahtuman avulla pystyttiin tarjoamaan laajoille väestöryhmille tietoa ikäihmisille suunnatuista toimintamahdollisuuksista ja palveluista. Tapahtuma kokosi yhteen niin yhdistysten aktiivit ja palveluiden järjestäjät kuin innovaatioitaan esittelevät tuotekehittäjät yhdessä ikäihmisten kanssa. Tapahtumaa on alustavasti suunniteltu järjestettäväksi uudestaan myös tulevaisuudessa. Vielä kuitenkin on auki, mikä olisi sopiva järjestämistiheys ja kuka tai ketkä olisivat järjestävät tahot. Ensimmäinen messutapahtuma kuitenkin osoitti, että tilausta kyseiselle tapahtumalle on, mikä todennäköisesti edistää yhteistyötahojen löytymistä messujärjestäjiksi.

23 Ryhmätoimintakokeilut erityisryhmille 10-ryhmä Ikäkeskus Majakassa järjestettiin vuonna 2011 kokeiluna ryhmätoimintaa henkilöille, jotka kokivat itsensä yksinäisiksi. Henkilöitä (N = 11) etsittiin yhteistyötahojen avulla, joita olivat kotihoito, terveyskeskuksen aikuisneuvonta, psykiatrian poliklinikka ja seurakunnan diakoniatyö. Tuttu työntekijä suositteli ryhmää ikäihmiselle, jonka jälkeen ryhmänohjaaja (projektikoordinaattori) tapasi hänet ennen ryhmän alkua. Ryhmä kokoontui 10 kertaa, 3 tuntia kerrallaan ja ohjelma kokoontumisissa liittyi hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja yhdessä tekemiseen sekä keskusteluun (Liite 10.). Ryhmässä loppuun asti mukana olleet ikäihmiset (n = 10) kertoivat yksinäisyytensä lievittyneen ryhmän aikana. Osallistujista 3 rohkaistuivat osallistumaan Ikäkeskus Majakan avoimeen toimintaan varsinaisten ryhmäkokoontumisten jälkeen. 10-ryhmästä saatu hyvä palaute kannusti järjestämään uuden 10-ryhmän keväällä 2012, jossa oli yhteensä 10 osallistujaa, joista neljä oli samoja kuin edellisessä ryhmässä. Myös hankkeen jatkovuonna on tarkoitus järjestää uusia 10-ryhmiä sekä Halikon että Perniön ikäkeskuksissa ja tavoitteena on, että mahdollisimman usea yksinäiseksi itsensä kokeva ikäihminen voisi osallistua ryhmiin. VaLi-ryhmä VaLi-ryhmä toteutettiin Kiskossa. Ryhmä oli vanhuspalveluiden ja liikuntapalveluiden yhteinen ryhmä, joka oli suunnattu kotona asuville henkilöille, joiden liikuntakyky oli jostain syystä alentunut. Liikunnanohjauksen lisäksi heille annettiin neuvontaa hyvinvointiin ja yleensä ikääntymiseen liittyvistä aiheista. Tavoitteena oli liikuntakyvyn paraneminen ja terveystaitojen edistäminen. Ryhmä kokoontui 11 kertaa, 11/2 h kerrallaan ja ohjauksesta vastasivat liikuntapalveluiden liikunnanohjaaja ja Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeen projektikoordinaattori. Ryhmään kutsuttiin hyvinvointikyselyjen perusteella 14 henkilöä, joista osallistui yhteensä 7 henkilöä. Osallistujat olivat iältään vuotiaita. Heistä 6 vastasi palautekyselyyn. Kolme vastaajaa ilmoitti liikuntatottumustensa muuttuneen ryhmän myötä paremmiksi ja yleisesti ryhmää pidettiin hyödyllisenä ja motivoivana. Ryhmän toiminnalle ei kuitenkaan nähty jatkoa, koska ryhmää olisi jatkossa

24 23 pitänyt tarjota kaikissa Salon 10 taajamassa ja siihen ei ollut resursseja. Lisäksi ryhmään kutsutuista ne, jotka eniten olisivat hyötyneet ryhmästä, eivät halunneet osallistua siihen. Omaishoitajien ja hoidettavien ryhmä Omaishoitajien ja hoidettavien ryhmä toteutettiin yhteistyössä geronomiopiskelija Sanna Kålan kanssa. Ryhmän suunnittelu ja toteutus oli Sanna Kålan opiskeluun liittyvä kehittämishanke. Tarkoituksena oli kutsua omaishoitaja ja -hoidettava pareja yhteiseen ryhmään, jossa molemmille ryhmille oli ohjelmaa yhdessä ja erikseen. Ryhmä kokoontui 4 kertaa, 3 tuntia kerrallaan, jonka jälkeen oli mahdollisuus ruokailuun. Tavoitteena oli, että omaishoitajat saavat tietoa toimintakykyä edistävistä ajankohtaisista aiheista ja olemassa olevista palveluista ja toiminnasta ja, että molemmat ryhmät saavat mahdollisuuden liikuntaan, liikkumiseen ja vertaistukeen muilta ryhmäläisiltä sekä virkistymistä mm. yhteisen ruokailumahdollisuuden myötä. Ryhmään osallistui 6 omaishoitaja ja hoidettava paria, joista suurin osa oli aviopuolisoita ja yksi pari olivat tytär ja äiti. Palautekyselyyn vastasi 4 paria, jotka olivat tyytyväisiä ryhmän antiin ja halukkaita jatkossakin osallistumaan vastaavaan ryhmään. 5.6 Liikuntakyvyn tukeminen Kulttuurikävelyreitti Kaupungin eri osastojen (kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja vanhuspalvelut sekä puistoyksikkö) välisenä yhteistyönä toteutettiin Halikossa kaikenikäisille sopiva esteetön kulttuurikävelyreitti. Kulttuurikävelyreitin ideointi käynnistyi osana Salon kuntapilotin toimintaa ja se on toteutettu kaupungin eri osastojen välisenä yhteistyönä. Mukana toteutuksessa olivat kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut, puistoyksikkö ja vanhuspalvelut sekä Toimintakykyisenä ikääntyminen hanke. Kulttuurikävelyn tavoitteena oli saada aikaan ikääntyneiden tarpeet huomioiva, kaikenkuntoisia liikkumaan houkutteleva helppokulkuinen reitti, jossa samalla voi nauttia kulttuurikohteista

25 24 pienen maantieteellisen alueen sisällä Halikossa. Kävelyreittiä on mahdollista hyödyntää ikääntyneiden virkistyksessä monin tavoin. Kulttuurikävelyreitin karttoja voi lainata Halikon kirjastosta ja monipalvelupisteestä sekä Ikäkeskus Majakasta. Lisäksi oman kartan voi ladata ja tulostaa internetistä osoitteesta Arkiliikuntasopimus Salon kuntapilotti järjesti kuntoutuksen ja kotihoidon työntekijöille opintomatkan Helsinkiin tutustumaan Ikäinstituutin ja Helsingin kotihoidon yhteistyössä käynnistämään arkiliikkumissopimukseen. Salon arkiliikuntasopimus on laadittu Helsingin mallia mukaillen. Salon kuntapilotti järjesti touko syyskuussa 2012 yhteensä 3 x 4 tunnin koulutuksen kahden kotihoidon tiimin ja kuntoutuksen työntekijöille arkiliikuntasopimuksen käyttöönotosta. Koulutus ostettiin Turun AMK:sta ja Salon Muistiyhdistyksestä. Arkiliikuntasopimuksen avulla motivoidaan asiakasta ylläpitämään toimintakykyään suorittamalla säännöllisesti pieniä arkisia askareita ja erilaisia harjoituksia yksin, ryhmässä, kotihoidon työntekijän tai muun henkilön avustamana. Sopimus tehdään kirjallisena määräajaksi, jonka jälkeen sopimuksen sisältöä voidaan muuttaa. Tarkoitus on, että arkiliikuntasopimuksen koulutus ja käyttöönotto laajenee myöhemmin myös muihin kotihoidon tiimeihin Salossa. 5.7 Hyvinvointikysely Kotona, ilman säännöllisiä vanhuspalveluita asuville ikäihmisille suunnatun hyvinvointikyselyn tarkoituksena on selvittää, voidaanko sen avulla löytää hyvinvointiriskejä, jotka edellyttävät tarkempaa selvittelyä hyvinvointia edistävän kotikäynnin avulla. Hyvinvointikysely pilotoitiin Salon kuntapilotissa vuonna 2011 kolmessa eri taajamassa asuville 75- ja 80 vuotiaille ikäihmisille (N = 122), joista 83 % palautti kyselyn. Kyselyn avulla saatiin tietoa ikäihmisten asumisesta ja ympäristöstä, terveydestä ja

26 25 toimintakyvystä, sosiaalisesta osallistumisesta ja koetusta yksinäisyydestä sekä tarpeesta saada tietoa ikäihmisten palveluista. Hyvinvointikyselyn avulla saatiin tietoa ikäihmisen asumisesta ja ympäristöstä, terveydestä ja toimintakyvystä, sosiaalisesta osallistumisesta ja koetusta yksinäisyydestä sekä tarpeesta saada tietoa ikäihmisten palveluista. Pilotoinnin perusteella todettiin, että hyvinvointikyselyn avulla voidaan löytää ikäihmisiä, joilla on riskejä oman hyvinvointinsa eri osa-alueilla. Lisäksi todettiin, että vastaajista noin 5-7 %:lla havaittiin riskejä usealla hyvinvoinnin osa-alueella ja heille katsottiin tarpeelliseksi suositella hyvinvointia edistävää kotikäyntiä. Noin 20 %:lle vastaajista tarjottiin mahdollisuutta osallistua erilaiseen liikuntakykyä edistävään (VaLiryhmä) ja yksinäisyyttä lievittävään ryhmätoimintaan (10-ryhmä). Kaikki kyselyyn vastanneet henkilöt saivat kirjeitse kutsun oman alueensa ikäinfoiltapäivään sekä vanhuspalveluiden palveluohjaajan yhteystiedot mahdollista yhteydenottotarvetta varten. Pilotti osoitti, että hyvinvointikysely on hyödyllinen työväline, jonka avulla voidaan arvioida ikäihmisen hyvinvoinnin osa-alueita. Vuonna 2012 hyvinvointikyselyt laajennettiin kaikille kotona, ilman säännöllisiä vanhuspalveluita asuville 75 vuotiaille salolaisille ja kyselyn vastaanotti 486 henkilöä. Vuoden 2012 aikana saatiin käyttöön sähköinen hyvinvointikysely, jonka tekninen toteutus on laadittu opiskelijatyönä Turun yliopiston informaatioteknologian laitoksella. Hyvinvointikyselyn juurruttaminen ja pysyvän toimintamallin kehittäminen tapahtuu Salon kuntapilotissa Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeen jatkovuonna Tavoitteena on, että hyvinvointikyselyn avulla saatuja tietoja voidaan hyödyntää ikäihmisen kotona asumista heikentävien tekijöiden tunnistamisessa ja arvioinnissa sekä antaa ikäihmiselle monipuolisesti informaatiota voimavaroja tukevista palveluista ja toiminnasta sekä hyödyntää olemassa olevia palveluita ja työntekijöiden osaamista mahdollisimman laajasti ikäihmistä ja koko ikääntyneiden palvelujärjestelmää hyödyttävällä tavalla. Alustava toimintamalli: 1. Tunnistetaan kotona asumista heikentäviä tekijöitä eli riskejä 2. Suoritetaan moniammatillinen riskien arviointi

27 26 3. Annetaan ikäihmiselle tietoa olemassa olevasta toiminnasta ja palveluista 4. Autetaan ja opastetaan ikäihmistä osallistumaan toimintaan ja / tai ottamaan tarvittavat palvelut käyttöön 5. Arvioidaan ikäihmisen tilanne ja interventioiden vaikutukset sovitun ajan kuluttua 6 LOPUKSI Salon kuntapilotissa toiminta perustui laaja-alaiseen yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Laajan yhteistyön avulla on voitu luoda uusia toimintamuotoja, jotka kohdennettiin erilaisille ikäihmisille. Myös sellaisia ikäihmisiä on tavoitettu, jotka eivät perinteisesti osallistu tarjolla olevaan toimintaan. Eri tahojen välinen yhteistyö lisääntyy eri tahoilla toimivien henkilöiden laajakatseisuudella ja sen lisäksi tarvitaan kaupungin johdon ja luottamushenkilöiden näkemys siitä, että yhteistyö koetaan tarpeelliseksi toimintamuodoksi tulevaisuudessa ikäihmisten palveluja kehitettäessä ja, että yhteistyölle luodaan riittävät toimintaedellytykset. Jatkossa voisi jo eri hankkeiden suunnitteluvaiheessa olla enemmän yhteisiä hankkeita, joko kaupungin eri osastojen välillä tai kaupungin ja ulkopuolisten tahojen välillä. Kaupunki tukee eri tavoin monia ulkopuolisia tahoja, kuten yhdistyksiä. Edellytys tuen myöntämiselle voisi olla esimerkiksi, että tuen saajilta edellytetään sitoutumista yhteistyöhön keskenään sekä kaupungin toimijoiden kanssa. Ikäihmisten osallisuus toteutui Salon kuntapilotissa muun muassa, kun yhteistyöyhdistysten jäsenten kanssa keskusteltiin yhteisistä Ikäkeskus-toimintaa koskevista asioista, jotka yhdysjäsenet veivät omiin yhdistyksiinsä edelleen keskusteltaviksi. Samalla tavoin yhdysjäsenet toivat tietoa yhdistysten jäseniltä ikäkeskustoiminnan suuntaan. Yhteistyöyhdistysten toiminta ikäkeskuksissa on ollut osoitus myös ikääntyneiden kesken vallitsevasta yhteisöllisyydestä. Yhteistyöyhdistykset ovat halunneet toimia ikääntyneiden hyväksi järjestämällä kaikille avointa toimintaa, riippumatta siitä, ovatko osallistujat yhdistyksen jäseniä vai eivät. Olemassa olevat yhdistykset tekevät tärkeää työtä eri taajamissa ja tarjoavat monenlaista toimintaa ja palveluitaa, niin ikääntyneille kuin muillekin. Yhdistysten toimintaa Salon kuntapilotissa tuettiin siten,

28 27 että yhteistä tiedotusta toiminnasta ja palveluista kehitettiin -verkkosivuston avulla ja järjestämällä koko Salon laajuiset Salon Ikäinfo 2012 messut, joissa yhdistykset pääsivät esittelemään toimintaansa. Yleisesti voidaan sanoa, että hanketyöskentely antoi erinomaisen mahdollisuuden kehittää vanhuspalveluiden käytäntöjä Salon kuntapilotissa. Kummassakin kuntapilotin päätavoitteessa, sekä neuvontapalveluiden kehittämisessä että hyvinvointia edistävien kotikäyntien käynnistämisessä onnistuttiin erinomaisesti ja luotiin useita, uusia ja konkreettisia toimintamalleja. Ajankohta Salon kuntapilotin toteuttamiselle oli otollinen, johtuen mm. kuntaliitoksesta ( ), joka herätti paljon kysymyksiä ikääntyneissä, kun ikäihmisille suunnatut palvelut ovat muuttaneet muotoaan Salon laajentuessa. Salon kuntapilotin tavoitteiden saavuttamisessa ensiarvoisen tärkeää on ollut se, että projektikoordinaattori on voinut 100%:sesti keskittyä hanketyöskentelyyn. Avarakatseinen esimies on edistänyt monia asioita. Yhteistyökumppanit ovat kuitenkin ne, joiden varaan toiminta rakentuu, koska yksi ihminen ei voi tehdä paljoakaan. Hyvien kumppanuuksien varaan jää paljolti myös toiminnan jatkuvuus. Lisäksi jatkossakin tarvitaan työntekijä (= ikäkeskustoiminnan toiminnanohjaaja), joka pitää lankoja käsissään ja toimii linkkinä vanhuspalveluiden ja yhteistyökumppanien välillä.

29 28 LÄHTEET FINLEX 2010 = Terveydenhuoltolaki / Luku, 20 Iäkkäiden neuvontapalvelut. Viitattu Korpelainen O Ehkäisevät kotikäynnit vanhusten kotona selviytymisen tukena. Kandidaatintutkielma. Turun yliopisto. Julkaisematon lähde. Korpelainen O Kotona asuvan ikääntyneen henkilön toimintakyvyn edistäminen eri toimijoiden toteuttamien palveluiden avulla. Pro gradu tutkielma. Turun yliopisto. Kåla S Omaishoitajien ja hoidettavien kurssi. Kehittämishanke. Vanhustyön koulutusohjelma, geronomi. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Julkaisematon lähde. STM 2008a = Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Sosiaalija terveysministeriö & Suomen kuntaliitto. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:3. Yliopistopaino, Helsinki. STM 2008b = Sosiaali- ja terveydenhuolon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:6. Viitattu STM 2009 = Neuvonta- ja palveluverkosto ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Ikäneuvo-työryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:24. Viitattu me=dlfe-9894.pdf

30 29 Liite 1. Salon kuntapilotissa toteutetut koulutukset. Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Ajankohta Osallistujamäärä Avausseminaari: Avaus, Hannele Lyytinen; Ikääntyminen ja voimavarat, Pirkko Routasalo; Toimintakykyisenä ikääntyminen hanke Länsi-Suomessa, Hanna Nyfors; Toimintakykyisenä ikääntyminen kuntapilotti Salossa, Outi Korpelainen Vanhuspalveluiden työntekijät, kolmannen sektorin toimijat, vertaisohjaajat ja vapaaehtoiset sekä ikäihmiset itse klo Osallistujia n. 180 henkilöä. Vapaaehtoiskoulutus: 1. Vapaaehtoistoiminnan periaatteet / Sanna Saramo, Salon seurakunta 2. Palvelut vanhuuden varalle / Anne Vainio, Salon kaupungin vanhuspalvelut 3. Elämä muovaa erilaiseksi / Sari Mäkinen, Salon Muistiyhdistys ja Päivi Harberg, Salon Seudun Mielenterveysseura 4. Eväitä käytännön toimintaan / Outi Korpelainen, Toimintakykyisenä ikääntyminen -hanke Väliseminaari: Lisää liikuntaa elämään Luennoitsija Elina Karvinen / Ikäinstituutti; lauluryhmä Suomuset; Salon kaupungin liikuntapalveluiden esittely / liikuntatoimenjohtaja Hilpi Tanska; ikäihmisille sopivan liikunnan kokeilupisteet Vapaaehtoistyöst ä kiinnostuneet henkilöt Vanhuspalveluide n työntekijät, kolmannen sektorin toimijat, vertaisohjaajat ja vapaaehtoiset sekä ikäihmiset itse. 4 x 2 tuntia, 2.3., 7.3., 9.3. ja , klo Osallistujia 16 henkilöä. Osallistujia n. 120 henkilöä. Ikäihmisten toimintakykyä edistävät palvelut ja yhteistyö Salossa / TtM Outi Korpelainen esitteli Salossa tehdyn pro gradu Vanhus- ja terveyspalveluide n työntekijät, kolmannen klo Osallistujia n. 95 henkilöä.