Monkola, kaupunginhallituksen kokoushuohe, Karstuntie 4, Lohja. Ilmarinen Pekka jäsen. Stranius Anne-Margit jäsen. Weintraub Roger jäsen

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvatus- ja opetuslautakunta AIKA klo 18:00-20:37 PAIKKA Monkola, kaupunginhallituksen kokoushuohe, Karstuntie 4, Lohja OSALLISTUJAT LÄSNÄ Väre Jari puheenjohtaja Wikberg Gunilla varapuheenjohtaja Heir Björn jäsen Ilmarinen Pekka jäsen Janérus Mirja jäsen Luoma Pekka jäsen Ojanen Tarja jäsen Stranius Anne-Margit jäsen Tommila Eija jäsen Weintraub Roger jäsen POISSA Niemimaa Juha jäsen Saukkola Heli jäsen Savolainen Pirjo jäsen MUUT LÄSNÄOLIJAT Piekka Tuija kaupunginhallituksen edustaja, poistui 15 kä sit te lyn aikana klo Äyräväinen Irene kaupunginhallituksen puheenjohtaja, poistui 15 käsittelyn aikana klo Kalske Katri sivistysjohtaja, esittelijä Kuusimurto Merja varhaiskasvatuspäällikkö Lemberg Juha tukipalvelupäällikkö Lindroos Raija hallintopäällikkö Alatalo Johanna tekninen asiantuntija Syrjälä Juha-Pekka tekninen asiantuntija Vireä-Aihio Paula pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT :t 7-18 ALLEKIRJOITUKSET Jari Väre Puheenjohtaja Paula Vireä-Aihio Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Gunilla Wikberg Lohja / 016 PÖYTÄKIRJA YLEISESTI Asiakaspalvelukeskus, Karstuntie 4, Lohja NÄHTÄVÄNÄ Paula Vireä-Aihio, suunnittelija

2 PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvatus- ja opetuslautakunta KÄSITELLYT ASIAT Sivu 7 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 32 8 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 33 9 Varajäsenen valitseminen kasvatus- ja opetuslautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon 10 Opetus-ja kulttuuritoimen valtionosuudet Lisämäärärahan myöntäminen kasvatus- ja opetuslautakunnalle tuntikehystä varten 12 Selvitys yläkouluverkon tiivistämisestä Oilaannummen kampusalueen hankesuunnitelma Varhaiskasvatuslain ja lasten päivähoidosta annetun asetuksen muutokset päivähoidossa 15 Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut alkaen Tiedotusluontoiset asiat Viranhaltijapäätökset Valmistavan opetuksen järjestäminen turvapaikanhakijoille / Lisämäärärahaesitys

3 PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KOPLK Esitys Kokous todetaan laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Hyväksyttiin

4 PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Pöytäkirjan tarkastajan valinta 98/ /2013 KOPLK Esitys Tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan kasvatus- ja ope tuslau ta kun nan jäsen Gunilla Wikberg. Päätös Hyväksyttiin

5 PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Varajäsenen valitseminen kasvatus- ja opetuslautakunnan ruotsin kie li seen jaostoon 1045/ /2012 KOPLK Kasvatus- ja opetuslautakunnan varajäsen Sebastian Oksanen on pyy tänyt saapuneella sähköpostiviestillä eroa kasvatus- ja ope tuslau ta kun nan ruotsinkielisen koulutusjaoston jäsenyydestä. Perusteeksi Oksanen esittää paikkakunnalta muuton. Kasvatus- ja opetuslautakunta on sivistystoimen johtosäännön mukaisesti va lin nut kokouksessaan keskuudestaan toimikaudeksi kasvatus- ja opetuslautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon Roger Weintraubin henkilökohtaiseksi varajäseneksi Sebastian Oksasen. Luottamushenkilövalinnoissa tulee noudattaa tasa-arvolain säännöksiä. Sään nök sen mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee valtuustoa lukuun ot ta mat ta olla vähintään 40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä. Jaostossa on varsinaisina jäseninä tällä hetkellä kolme miestä ja kaksi naista. Va ra jäsen ten sukupuolijakauma on kolme miestä ja kaksi naista. Uuden kuntalain perusteella nykyisten luottamuselinten toimikausi jatkuu tou ko kuun 2017 loppuun asti. Luottamushenkilöllä on kuitenkin niin ha lutes saan mahdollisuus erota luottamustoimestaan vuoden 2016 lopussa. (Rai ja Lindroos) Esitys Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää 1. myöntää Sebastian Oksaselle eron ruotsinkielisen jaoston varajäsenen teh tä väs tä; sekä 2. valita ruotsinkieliseen koulutusjaostoon varajäsenen jaoston toi mi kauden jäljellä olevaksi ajaksi. Päätös Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti 1. myöntää Sebastian Oksaselle eron ruotsinkielisen jaoston varajäsenen teh tä väs tä, sekä 2. valitsi ruotsinkieliseen koulutusjaostoon Roger Weintraubin va ra jä senek si toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi Rebecka Strengin

6 PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Opetus-ja kulttuuritoimen valtionosuudet / /2015 KOPLK Valtionosuusjärjestelmä uudistui (laki 676/2014). Kunnan val tionosuus ra hoi tus muodostuu kahdesta osasta: Valtiovarainministeriön hal linnoi mas ta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kult tuu ritoi men rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jo ta hallinnoi Opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta myönnetään kunnille mm. eri koissai raan hoi don, terveydenhuollon, sosiaali-, opetus- ja kulttuuritoimen palve lu jen järjestämiseen. Peruspalvelujen valtionosuusprosentti vuodelle 2016 on 25,47 % ja kunnan omarahoitusosuus on 3 640,75 euroa/asukas. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikä ra ken teen, sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannusten mää räy ty mis te ki jöi den perusteella. Kunnan peruspalvelujen val tion osuuteen sisältyvät myös lisäosat, valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäyk set ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen rahoituksen eu ro mää räises ti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yk sik kö hin tara hoi tus lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja am mat ti kor keakou luil le. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen op pi las koh tais ta lisärahoitusta ja rahoituksen muuhun opetus- ja kult tuu ritoi min taan. Opetuksen järjestäjälle maksetaan lisärahoituksena (6-15-vuo tiai den ikäluokan mukaan määräytyvän valtionosuuden lisäksi) oppi las koh tais ta rahoitusta perusopetuksen lisäopetuksesta, maa han muut tajien perusopetuksen valmistavasta opetuksesta, muille kuin oppivelvollisille jär jes tet tä väs tä esi- ja perusopetuksesta, pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuu lu vas ta perusopetuksesta (vammaisopetus). Lisäksi kunnan saamiin valtionosuuksiin kuuluvat liikunnan, nuorisotyön, kan sa lais- ja työväenopistojen, museoiden, teattereiden ja orkestereiden se kä aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuudet. Opetuksen järjestäjä on oikeutettu kotikuntakorvaukseen oppilaan suo rittaes sa oppivelvollisuuttaan muussa kuin oman kotikuntansa esi- tai pe rusope tuk ses sa. Kotikuntakorvaus määräytyy oppilaan iän ja kotikunnan mukaan. Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä sisältyy kunnan pe ruspal ve lu jen valtionosuuteen. Kotikuntakorvaustulot ja -menot perustuvat oppi laan kotikunnan kotikuntakorvauksen perusosaan ja opetuksen jär jes täjän kotikuntakorvauskyselyssä tilastointiajankohdan tilanteesta ilmoit ta maan oppilasmäärään. Kaikkien edellä mainittujen valtionosuuksien, kotikuntakorvausten ja ra hoituk sen maksatus tapahtuu kootusti yhtenä kokonaisuutena. Opetus- ja kulttuuriministeriö on vahvistanut sivistystoimen valtionosuuden pe rus ta na olevat yksikköhinnat.

7 PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Laskennallinen perus Yksikköhinta te Perusopetus: vaik. kehitysvammaiset oppilas ,10 Perusopetus: Muut vammaiset oppilas ,44 Perusopetus: Maahanmuutt. valm. oppilas ,53 ope tus Esiopetus: 5-vuotiaat oppilas 9 164,73 Aamu- ja iltapäivätoiminta ohjaustunti 26,00 Lukiokoulutus opiskelija 5 850,15 Lukiokoulutus: yli 18 v. opiskelija 3 393,09 Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto tunti 76,16 Hiiden Opisto tunti 83,60 Liikuntatoiminta asukasmäärä 12,00 Nuorisotyö alle 29-v. 15,00 Lohjan museo henkilötyövuosi ,00 Lohjan kaupunginorkesteri henkilötyövuosi ,00 Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään kunnan oma ra hoitus osuus, joka on kaikissa kunnissa asukasta kohti yhtä suuri. V kun nan omarahoitus on 3 640,75 euroa/asukas. Muista opetus- ja kult tuuri toi men valtionosuuksista vähennetään kunnan rahoitusosuus, joka määräy tyy koko maassa saman yksikköhinnan ja kunnan asukasluvun mukaan. V rahoitusosuus on 291,92 euroa/asukas. Valtionosuudet ovat las ken nal li sia, eivätkä ohjaudu suoraan kyseisten palvelujen jär jes tä miseen. Valtionosuuksien käytöstä päätetään kaupungin talousarviossa. Valtionvarainministeriön päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja päätös kunnan verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksesta kun nil le vuonna 2016 on päivätty Opetus- ja kult tuu ri mi nis teriön rahoituspäätös Lohjan sivistystoimen valtionosuudesta vuodelle 2016 on saapunut Oikaisuvaatimus päätöksiin on tehtävä kolmen kuu kau den kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Erikseen jaettavissa asiakirjoissa on Valtionvarainministeriön päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja Opetus- ja kulttuuriministeriön yk si tyis koh tai nen laskelma käyttökustannuksiin myönnetystä opetus- ja kult tuu ri toi men rahoituksesta annetun lain mukaisesta val tion osuus ra hoituk ses ta. Vuoden 2016 valtionosuuden laskennallisista perusteista, yksikköhinnoista ja kokonaisrahoituksen laskelmasta voidaan todeta, ettei niiden osalta ole huo maut ta mis ta. (Raija Lindroos) Erikseen jaettavat asiakirjat: - Päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja päätös kunnan ve rotu loi hin perustuvan valtionosuuksien tasauksen vahvistamisesta kunnille vuon na 2016 (VM) - Yksityiskohtainen laskelma käyttökustannuksiin myönnetystä val ti onosuu des ta/ra hoi tuk ses ta vuodelle 2016 (OKM) Esitys Sj Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää todeta, että sillä ei ole huo mau tetta vaa sivistystoimen valtionosuuspäätöksen 2016 suhteen.

8 PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Päätös Hyväksyttiin

9 PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Lisämäärärahan myöntäminen kasvatus- ja opetuslautakunnalle tun ti ke hys tä varten 316/ /2013 KOPLK Kaupunginvaltuusto on käsitellessään vuoden 2016 talousarviota edel lyt tänyt, että kaupunginhallitus valmistelee helmikuun 2016 valtuustoon opetus toi men mahdolliset käyttömenojen lisäykset tuntikehyksen osalta. Opetuksessa on eletty tiukan budjettikurin ja tarkan tuntikehyksen vuosia. So vi tut säästöt on pystytty toteuttamaan ja samalla on kyetty ylläpitämään laa du kas ta opetusta. Tilannetta on helpottanut harkinnanvarainen val tionavus tus opetusryhmien pienentämiseen. Pelivaraa ei kouluilla juurikaan ole, mutta toimintaympäristö on pysynyt suhteellisen vakaana. Suurin huolen ai he rahoituksen suhteen on se, että opetusryhmien pienentämiseen tar koi tet tua hankerahaa ei enää ole haettavissa. Tällä hankerahalla on pys tyt ty paikkaamaan tilannetta niin, että esimerkiksi epä tar koi tuk sen mukai sia ryhmiä on voitu välttää. Nyt hankerahoituksen poistuminen (254 vuosiviikkotuntia) ja valtuuston päät tä mä 1,1 %:n säästö (165 vuosiviikkotuntia) tuottaa sen tilanteen, ettei jois sa kin yksikössä saada opetusvelvollisuuksia täyteen omalla koululla. Jos samaan aikaan oppilasmäärässä tapahtuu laskennan näkökulmasta epä suo tui saa vaihtelua, voi tilanne olla tuntikehyssuunnittelun kannalta tuka la. Esimerkiksi Muijalan ja Nummenkylän koulusta laskennallinen kehys ale nee 46,5 tunnilla.muijalan ja Nummenkylän koulujen oppilasmäärä on tu le va na lukuvuonna 228. Oppilasmäärä alenee 20 oppilaalla. Num men kylän koulu tarvitsee kuitenkin nykyisen kehyksen, jolloin tarve kohdistuu Mui ja lan kouluun. Karstun ja Pullin kouluissakaan opetusta ei saada jär jestet tyä näiden yksiköiden laskennallisella kehyksellä. Karstun koulun op pilas mää rä on niin pieni, ettei tuota koululle riittävää tuntimäärää opetuksen jär jes tä mi sek si tarkoituksenmukaisella tavalla. Pullin koulun op pi las ra kenne edellyttää kolmatta luokanopettajaa, jolloin tuntikehyksen lisätarve kohdis tuu Mäntynummen yhtenäiskouluun. Alakouluissa suurin huoli on tarkoituksenmukaisen ryhmittelyn jatkaminen. Yh dys luok ka ope tus ei sinänsä ole ongelma, vaan vaihtuvat pe rus ryh mit telyt. Tuntimäärissä on luokka-asteittaista eroa, mikä vaatii jakotunteja. Koko ajan on huomioitava turvallisuus ja tarkoituksenmukaisuus. Op pi mis ti lanteet ovat enenevässä määrin toiminnallisia. Pidennetyn oppivelvollisuuden op pi laat rajaavat luokkakoon 20 oppilaaseen. Tuntijakomuutos tuo alakou luun 6. luokalle ruotsinkielen opetusta 2 tuntia viikko, joka sitoo tun tike hyk sen tarkoituksenmukaista käyttöä. Jakotunteja tarvitaan elä män katso mus tie don opettamiseen ja joissakin kouluissa myös ortodoksiuskonnon opet ta mi seen. Sujuva ja laadukas opetuksen järjestäminen vaatii tuntien käy tös sä joustoa ja muuttuvien tilanteiden huomioimista. Suurimmassa osas sa alakouluja ei ole riittävästi tunteja tukiopetukseen. Ruot sin kie li sessä alakouluopetuksessa on opetussuunnitelman mukaisesti jaettava äi dinkie len tunnit a-finska- ja modersmålsinriktad finska- ryhmiin. Yhteisten luok kien puute vaatii erityisopetuksen resurssia kertoimia enemmän. Yläkouluissa opetuksen järjestämisen haasteet tulevat jakotuntien ja tu kiope tus tun tien vähyydestä. Tämä koskee kaikkia yläkouluja, joissakin 1,1

10 PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvatus- ja opetuslautakunta % säästö lopettaa jaot ja vähentää tukiopetuksen minimiin. Opetuksen turval li suu den ja laadun takaaminen vaativat jakoja toiminnallisiin aineisiin. Työ suo je lu on esimerkiksi Källhagenissa rajannut teknisen luokan ja Nummi-Pu su lan yläkoulussa fysiikka-kemialuokan oppilasmäärät työ tur val lisuus syis tä 10 oppilaaseen. Jakotunteina se tarkoittaa 12 tuntia viikossa kum ma sa kin yksikössä. Anttilan koulun S2 ja valmistava opetus, yhteensä 44 tuntia, on rahoitettu opetusryhmän pienentämiseen tarkoitetuilla han kera hoil la. Vuoden 2016 talousarvioon sisältyy uusi S2-luokanopettaja alkaen, mutta se ei kata kokonaan S2-opetuksen lisätarvetta. Lukio-opetuksen kurssimäärissä ei ole opetusryhmien pienentämisrahan tuo maa vääristymää. Haasteet tulevat Lohjan Yhteislyseon lukion suuresta ryh mä koos ta. Opetuksen laadun takaamiseksi oppilasryhmien keskiarvo tu li si olla 28 opiskelijaa nykyisen 30,1 sijaan. 1,1 % säästö tarkoittaa 12 lukion kurssia, joka edelleen kasvattaa ryhmäkokoa. Jos ryhmäkokoa ha lutaan alentaa, se merkitsisi lisäresurssina 30 kurssia. Virkby Gymnasiumissa saadaan kurssit rakennettua nykyisellä resurssilla kun sisään otettavat opiskelijat muodostavat yhden vuosiluokan. Nummi-Pu su lan lukioon ei enää oteta uusia opiskelijoita, jolloin kurssimäärä las kee noin 60 kurssilla ( euroa/5 kk). Opiskelijaryhmät ovat ver rattain pieniä. Lohjan lukion aikuislinjalla on tarvetta saada resurssia tukiopetuksen järjes tä mi seen opiskelijoille, jotka ovat aloittaneet vanhan ope tus suun ni telman mukaisesti. B3 kielen opetukselle on jatkuvaa kysyntää, samoin S2 lu ke vien määrä kasvaa. Yhteensä nämä aikuislinjan lisäykset ovat 8 kurssia. Rehtorien kanssa on yhdessä valmisteltu näkemys resurssien riit tä vyy destä tuntikehyskertoimilla. Alla olevassa listassa on rehtorien näkemys siitä pal jon ko kehystä tarvitaan turvaamaan laadukas opetus ja turvallinen toimin ta ym pä ris tö. Koulukohtaiset erittelyt esitellään erikseen jaettavissa asia kir jois sa: Koulu Lisäresurssin tarve, tuntia Roution koulu ja Karstun koulu 20 Sammatin koulu 4 Anttilan koulu 61 Jalavan koulu - Tytyrin koulu 24 Metsolan koulu 28 Ojamon koulu 18 Ojaniitun koulu 20 Harjun koulu 20 Rauhalan koulu ja Maksjoen koulu 22 Ristin koulu ja Karjalohjan koulu 22 Järnefeltin koulu 20 Perttilän kouluja Asemanpellon koulu 19,5 Muijalan koulu ja Nummenkylän koulu 19 Lehmijärven koulu ja Pullin koulu 32

11 PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Mäntynummen yhtenäiskoulu Oinolan koulu 16 Pusulan koulu ja Ikkalan koulu 20 Nummi-Pusulan koulu 35 Solbrinkens skola ja Virkby skola 28 Källhagens skola 21 Yhteensä 449,5 Koulu Lisäresurssin tarve, kurssia Lohjan Yhteislyseon lukio 42 Virkby gymnasium - Nummi-Pusulan lukio -60 Lukion aikuislinja 8 Yhteensä -18 Yleissivistävästä opetusta leikattiin 1,1 % eli euroa (5 kk, koska sääs tö voidaan toteuttaa alkaen. Vuositasolla säästö on eu roa), joka vastaa noin 165 tuntia opetusta. Opetusryhmien pie nen tä miseen kohdennetun avustuksen lakkaaminen noin euroa merkitsee noin 254 tunnin vähenemistä verrattuna lukuvuoteen Pal ve luverk ko pää tös ten seurauksena Karstun, Pullin ja Nummenkylän kouluille tar vi taan 59 tuntia ( euroa/5 kk), jotta opetus pystytään jär jes tämään tarkoituksenmukaisesti ilman, että se vie tuntikehystä isommalta kou lul ta. Nummi-Pusulan lukion 60 kurssin väheneminen tarkoittaa eu ron säästöä. Tästä säästöstä voidaan osoittaa Lohjan Yhteislyseon lukiol le tunteja siirtyvien opiskelijoiden tukemiseen. Edellä esitetyt rehtorien li sä tar peet (425,5 tuntia) poislukien Karstun, Pullin ja Nummenkylän li sätar ve, on366,5 tuntia kustannusvaikutus n euroa. Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää esittää, että - 1,1 % säästöä ei toteuteta euroa - palveluverkkopäätöksen seurauksena varmistetaan Karstun, Pullin ja Num men ky län koulujen opetus euroa - Nummi-Pusulan lukion kurssien vähentäminen euroa, josta osoitetaan euroa Lohjan yhteislyseon lukiolle opiskelijoiden tukemiseen. (Juha Lemberg) Erikseen jaettavat asiakirjat: - Taulukko: tuntikehyslaskentaa TA Oppilasmäärät Koulukohtainen erittely euroa euroa Esitys Sj Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edel leen kaupunginvaltuustolle että se päättää myöntää kasvatus- ja opetus lau ta kun nal le lisärahaa tuntikehykseen ja lukioresurssiin yhteensä euroa. Uusi muutettu toimintakate on euroa.

12 PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Esittelijän muutettu päätösesitys Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää esittää, että - 1,1 % säästöä ei toteuteta euroa - palveluverkkopäätöksen seurauksena varmistetaan Karstun, Pullin ja Num men ky län koulujen opetus euroa - Nummi-Pusulan lukion kurssien vähentäminen euroa, josta osoitetaan euroa Lohjan yhteislyseon lukiolle opiskelijoiden tukemiseen euroa euroa Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edel leen kaupunginvaltuustolle että se päättää myöntää kasvatus- ja opetus lau ta kun nal le lisärahaa tuntikehykseen ja lukioresurssiin yhteensä euroa. Uusi muutettu toimintakate on euroa. Vastaesitys Jäsen Björn Heir teki seuraavan vastaesityksen: Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää esittää, että -1,1 % säästöä ei toteuteta euroa - palveluverkkopäätöksen seurauksena varmistetaan Karstun, Pullin ja Num men ky län koulujen opetus euroa - Nummi-Pusulan lukion kurssien vähentäminen euroa, josta osoitetaan euroa Lohjan yhteislyseon lukiolle opiskelijoiden tukemiseen euroa euroa Lisäys: Opetusryhmien pienentämistä poistuneen valtionavustuksen kompen saa tio EUR Yhteensä: EUR Toimintakate: EUR Jäsen Björn Heirin vastaesitystä kannatti jäsen Roger Weintraub ja jäsen An ne-mar git Stranius. Päätettiin suorittaa äänestys: esittelijän muutettu päätösesitys JAA ja Björn Hei rin vastaesitys EI. Äänestyksessä annettiin 10 ääntä, 5 JAA (Pekka Luoma, Jari Väre, Tarja Oja nen, Eija Tommila, Mirja Janérus) ja 5 EI (Roger Weintraub, Björn Heir, Gu nil la Wikberg, Anne-Margit Stranius, Pekka Ilmarinen). Äänten men nessä tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisi (JAA). Päätös: Esittelijän muutetun päätösehdotuksen mukaan; Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää esittää, että -1,1 % säästöä ei toteuteta euroa - palveluverkkopäätöksen seurauksena varmistetaan Karstun, Pullin ja Num men ky län koulujen opetus euroa - Nummi-Pusulan lukion kurssien vähentäminen euroa, josta osoitetaan euroa Lohjan yhteislyseon lukiolle opiskelijoiden tukemiseen euroa euroa

13 PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Päätös Hyväksyttiin Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edel leen kaupunginvaltuustolle että se päättää myöntää kasvatus- ja opetus lau ta kun nal le lisärahaa tuntikehykseen ja lukioresurssiin yhteensä euroa. Uusi muutettu toimintakate on euroa.

14 PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Selvitys yläkouluverkon tiivistämisestä 125/ /2015 KOPLK Taustaa Valtuusto on esittänyt, että suuren peruskorjaus- ja uudisrakentamisen yhtey des sä on syytä selvittää, voidaanko yläkouluverkkoa tiivistämällä saavut taa taloudellista tai toiminnallista hyötyä. Tätä tarkastelua edellyttää myös valtuutettu Gunilla Wikbergin tekemä valtuustoaloite (209/ /2015) Anttilan yläkoulu vaatii peruskorjausta ja oppilaat siirretään viipymättä väis töön. Tytyri puretaan ja oppilaat siirretään väistöön. Suunnittelu aloi tettu periaatteella, että saneerattu Anttila ja uudisrakennettava Tytyri muodos ta vat yhtenäiskoulun, joka tunnetaan työnimellä Laurentiuskoulu. Tällä hetkellä on keskustassa olemassa muitakin tilatarpeita, jotka on ehdot to mas ti ratkaistava tämän selvityksen yhteydessä: Hiiden opiston raken nus puretaan perusopetuksen väistötilan tieltä, ruotsinkielinen var haiskas va tus on vailla riittäviä tiloja. Musiikkiopiston ja orkesterin tilat riittävät, mut ta ajanmukaistamista tarvitaan. Tämä korjaantuu Anttilan pe rus korjauk sen yhteydessä. Suomenkielisten yläkoulujen rehtorit ja erikoissuunnittelija ovat ope tuspääl li kön johdolla valmistelleet tätä selvitystä. Yläkouluverkon tiivistäminen on mittasuhteiltaan ja vaikuttavuudeltaan toimenpide, mikä koskettaa si vistyk sen palveluverkkoa laajasti. Asiasta keskusteltiin kasvatus- ja opetuslautakunnan ja teknisen lau ta kunnan yhteisessä seminaarissa On myös sovittu, että asia tuodaan kasvatus- ja opetuslautakunnan seuraavaan kokoukseen Valmistelun vaihtoehtoiset mallit: 1. Harjun keskittymä: Anttila yläkoulu yhdistetään Harjun yläkouluun, Tyty ri muuttaa Anttilaan. 2. Keskusta kampus: Harjun yläkoulu yhdistetään Anttilan yläkouluun, Ty ty ril le uudisrakennus ja kaikki yhteen. 3. Laurentiuskoulu: Anttilan yläkoulu ja Tytyri yhteen, Harjun yläkoulu jatkaa nykyisellään. 4. Harju alakouluksi Harjun yläkoulu yhdistetään Anttilan yläkouluun, Tyty rin alakoulu Harjun yläkoulukiinteistöön. Kaikki mallit vaativat vanhan peruskorjaamista ja eriasteisesti uu dis ra kenta mis ta. Jokaiselle mallille pyritään antamaan vertailukelpoinen hintalappu. Ko ko nais kus tan nus ten vertailtavuus vaatii yhteisesti sovittuja periaatteita: kor jaus ra ken ta mi sel le pitää arvioida yhteinen käytettävä neliöhinta. Sa malla pitää määritellä korjausrakentamisen laajuus. Uudisrakentamiselle pitää mää ri tel lä yhteisesti käytettävä neliöhinta. Samalla on syytä määritellä sellai set tarpeelliset rakentamis- ja korjaustoimenpiteet, jotka pitää tehdä kaikis sa vaihtoehdoissa, eivätkä siten muuta vertailuhintaa. Liikuntatilojen ja eri kois luok kien riittävyys ja toiminnallisuus pitää ratkaista samalla. Ko ko-

15 PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvatus- ja opetuslautakunta nai suu des saan liikuntatilojen määrää ei voi vähentää toiminnallisuuden siitä kärsimättä. 1. Jos yläkoulut yhdistetään Harjulle, nykyinen Anttila peruskorjataan alakou luk si ja säästetään Tytyrin uudisrakentaminen. Mitoitukseltaan Tytyri mah tuu nykyiseen Anttilaan. Vastaavasti Harjulle pitää peruskorjauksen lisäk si uudisrakentaa enemmän kuin Harjun koulun saneerauksen yh teydes sä on esitetty. Harjun korjaamisen aikaisemmin valmistuneessa kustan nus las ken nas sa Harjun olemassa olevista tiloista on laskettu pe rus korjat ta vak si noin puolet. Yläkoulujen yhdistyminen vaatii koko kiinteistön perus kor jaa mi sen vastaamaan oppilasmäärän lisäystä.tilanteen muut tu minen vaatii uuden hankesuunnitelman. Logistisesti Harjun kampus on jo nykyi sel lään haasteellinen. Liikuntakeskuksen liikuntapaikat ja ulkoilualueet ovat hyvin saavutettavissa. Oppilaaksi oton alueet tulee tarkistaa. Osa nykyi ses tä Harjun oppilaaksioton alueesta siirtyy Järnefeltiin ja Män ty nummel le. Sammatin ja Karjalohjan yläkoulualueeksi osoitettaisiin Num mi-pusu lan yläkoulu. 2. Jos Harju yhdistyy osaksi Laurentiuskoulua, nykyinen Harjun pe rus korjaus ja laajennus voidaan jättää tekemättä ja kiinteistöstä voidaan luopua. Täs sä vaihtoehdossa oppilasmäärän lisäys tuo logistista haastetta kes kusta-alu eel le. Jalankulkijoiden, saattoliikenteen, henkilöstöliikenteen ja yl lä pito lii ken teen määrä kasvaa. Keskusta-alueen pysäköinti on selvitettävä koko nai suu des saan. Uudisrakentaminen on nykyistä suunnitelmaa laa jempaa kuin ja todennäköisesti vaatii kaavamuutoksen. Synergia Harjun ur heilu kes kuk seen häviää osittain. Tällä ratkaisulla yhtenäiskoulu muodostuu isos ta yläkouluyksiköstä ja pienestä alakouluyksiköstä. Oppilaaksioton alueet tulee tarkistaa: Osa nykyisestä Harjun alueesta siirtyisi Järnefeltiin ja Män ty num mel le. Sammatin ja Karjalohjan yläkoulualueeksi osoitettaisiin Num mi-pu su lan yläkoulu. 3. Nykyisen suunnitelman jatkaminen ja toteuttaminen ei vaadi op pi lasaluei den radikaalia tarkistamista. Logistisesti tilanne ei ratkaisevasti muutu, saattoliikenne on tietysti suunniteltava uudelleen, kuten kaikissa vaih toeh dois sa. 4. Tässä vaihtoehdossa Harju palautuisi alakouluksi. Vaatii Harjun ainakin osit tai sen saneeraamisen, mutta ei lisärakentamista. Anttilan yhteyteen lisä ra ken ta mis ta tulisi hiukan enemmän kuin vaihtoehdossa 3. Oppilaaksi oton alueet tulee tarkistaa. Osa nykyisestä Harjun alueesta Järnefeltiin ja Män ty num mel le. Sammatin ja Karjalohjan yläkoulualueeksi osoitettaisiin Num mi-pu su lan yläkoulu. Alakoulun saavutettavuus ei olisi paras mah dol linen ja sijainti olisi liian lähellä Metsolan ja Ojaniitun alakouluja. Nykyisen Anttila-Tytyri kampusalueen rakentaminen, kuten myös mah dol linen yläkouluverkon tiivistäminen tulee nähdä isona koulupoliittisena ja stra te gi se na ratkaisuna, jolla on vaikutus lohjalaiseen kau pun ki ra ken teeseen ja -kuvaan kymmeniä vuosia tulevaisuuteen. Toiminnallisia muutoksia on kaikissa vaihtoehdoissa. Pedagogiikka saadaan toimimaan kaikissa vaihtoehdoissa, mielipiteitä painotuksista on tietys ti runsaasti. Liikenneturvallisuus ja koko keskusta-alueen pysäköinti nou see hyvin suureen rooliin ja on syytä tarkistaa jo nykyistä infraa. Mahdol li nen yläkouluverkon muutosten vaikutukset koulumatkakuljetuksiin tu-

16 PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvatus- ja opetuslautakunta lee selvittää. Nykyisellään yläkoulut ovat suhteellisen tasakokoisia.siirtyminen viidestä suo men kie li ses tä yläkoulusta neljään vaatii koko yläkoulujen op pi las aluejaon tarkistamista. Tällä hetkellä Ojamon koulusta mennään kolmeen yläkou luun. Jos nykyinen jako muutetaan, voi tulla useampi yksikkö, joista kul je taan eri yläkouluihin. Nummi-Pusulan yläkoulun peruskorjauksen suunnittelu etenee samalla. Ylä kou lu ver kon tiivistäminen voisi tarkoittaa Sammatin ja Karjalohjan koulu jen oppilaiden käyvän yläkoulunsa Nummella. Järnefeltin kouluun voidaan vastaanottaa enemmän nykyiseltä Harjun yläkoulualueelta. Sam matin oppilaiden sijoittuminen Nummelle pienentäisi vastaavasti yhdistyvien ylä kou lu jen oppilasmäärää. Tämä muutos tietysti vaatii kuljetusyhteyden. On mahdollista, että koululaiskuljetuksiin tukeutuva liikennöinti Karjalohja Sam mat ti Lohja tulisi vähenemään. Mikäli yläkouluverkkoa tiivistettäisiin il man Karjalohjan ja Sammatin yläkouluoppilaiden ohjaamista Num mi-pusu lan yläkouluun, kasvaisi uusi yhdistetty yläkoulu vastaavasti. Yhteenveto Mitään erityisen painavaa toiminnallista tai ylläpitoon liittyvää syytä tii vis tämi sel le ei tällä hetkellä ole. Harjun yläkoulun kiinteistöstä luopuminen olisi mer kit tä vä investointisäästö. Lohjalla yläkouluyksiköt ovat kohtuullisen kokoi sia. Toiminnallista olisi parempi, että kaikki yksiköt ovat suunnilleen saman ko koi sia. Nykyisen rakenteen purkaminen on erittäin suuri ja mo ni vaikut tei nen prosessi. Nykyinen rakenne on toimiva, uhkana suunnittelun ja to teu tuk sen paisuminen, huolena turvallisuudentunteen ja huolenpidon säilyt tä mi nen. Tärkeinä asioina jatkossa on pidettävä monitoimijuutta, mo derne ja uusia oppimisympäristöjä, korkean käyttöasteen tavoittelua jo suunnit te lu vai hees sa. Jos tiivistämistä tehdään, tulee huolehtia siitä, että oppilaaksiottoalueita muu te taan siten, että oppilasmäärät yläkouluissa saadaan tasoitettua. Pidem män päälle voidaan opetuksen, hallinnoinnin ja opiskeluhuollon kustan nus te hok kuut ta jonkin verran nostaa yläkouluverkkoa tiivistämällä. Toimin nan keskittäminen ainakin periaatteessa tehostaa kiinteistön ylläpitoa. Selvitystä jatketaan ja se tuodaan lautakunnan päätettäväksi sen val mistut tua. (Juha Lemberg) Esitys Sj Kasvatus-ja opetulautakunta keskustelee selvityksestä ja antaa tar vit taessa ohjeita jatkotyöskentelyyn. Päätös Hyväksyttiin

17 PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Oilaannummen kampusalueen hankesuunnitelma 892/ /2013 KOPLK Hankesuunnitelma on laadittu Lohjan kaupunginvaltuuston käsi tel lyn ( 79) tarveselvityksen ja siihen perustuen tehdyn han ke suun nit telun jatkamispäätöksen mukaisesti. Hankesuunnitelman sisällössä on huomioitu Lohjan kaupungin tavoite muut taa Oinolan ja Nummi-Pusulan koulut yhtenäiskouluksi. Yh te näis koulul le laaditussa tilaohjelmassa tilankäyttö on mitoitettu 500:lle oppilaalle, jos sa opiskelevat vuosiluokat 0-9. Nummen kampusalueen oppilassuunnitteiden mukaan välisenä ai ka na oppilaita on noin 480, jonka jälkeen alueen oppilassuunnitteet tippu vat noin 450 oppilaaseen. Pedagogisessa visiossa Nummen kampusalueen tavoitteena on vaalia ym pä ris töä ja kasvattaa koululaisista ja opiskelijoista vastuullisia kestävän ke hi tyk sen ja ympäristöarvojen merkityksen tiedostavia yhteiskunnan jä seniä ja vaikuttajia, jotka omaavat myös liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia am men ta vat elämäntavat. Ympäristökasvatus ja liikuntapedagogiikka huomioidaan kampusalueen kai kis sa yksiköissä oppimisympäristöjen rakentamisessa, opettamisessa, op pi mi ses sa ja harrastetoiminnassa yhdessä lasten ja nuorten kanssa suun ni tel len ja toteuttaen. Koko koulualueella kerrosalaa on noin kem2 (eri tontteja erit te lemät tä) ja rakennettua tilavuutta on noin m3. Koulualueen ra kennuk set ovat rakentuneet vaiheittain vuosina Alueella sijaitsee yhdeksän erillistä rakennusta: Oinolan koulu (ala-aste) Nummi-Pusulan koulu (yläaste ja lukio) Liikuntasali (käyttökiellossa/ puretaan) Teknisen käsityön rakennus Nyk. oppilashuollon rakennus (ns. Vanha metallipaja) Tähtitalo (Iltapäivätoiminta) Taitotalo (Hiidenopisto ja alakoulun luokkien askartelu- ja puukäsityöt) Väliaikainen päiväkotirakennus Hakevoimala Oinolan ja Nummi-Pusulan koulujen osalta tilamuutos- ja pe rus kor jaussuun ni tel man tilaohjelma perustuu Opetushallituksen (2012) yh te näis koulun tilamitoitus tunnuslukuihin. Lisäksi tilatarpeita on tarkistettu suhteessa käy tet tä vis sä oleviin tiloihin, käyttäjiä kuulemalla sekä Lohjan kaupungin val mis te lus sa olevaan opetussuunnitelmaan 2016 perustuen. Koulukeskuksen vanhojen koulurakennusten tilankäyttö on suunniteltu yhte näis kou lun tilaohjelman mukaisesti uudelleen. Nummi-Pusulan koulun rakennus on tilojen toimivuuden, pintarakenteiden

18 PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvatus- ja opetuslautakunta kun non, paloturvallisuuden, esteettömyyden ja vanhentuneen talotekniikan osal ta laajasti peruskorjauksen tarpeessa. Oinolan koulun osalta akuuttia laa jem paa peruskorjaustarvetta ei ole, mutta toiminnallisiin tilamuutoksiin on. Esikoulun tilaohjelma on mitoitettu Lohjan kaupungin päi vä ko ti ra ken ta misen suunnitteluohjeisiin perustuen sekä muokattu yhteistyössä var hais kasva tuk sen ja päiväkodin edustajien kanssa ja sovitettu Oinolan koulussa käy tet tä vis sä oleviin tiloihin. Hankesuunnitelmassa on esitetty myös Oi nolan kouluun muutostöihin liittyen tehtäväksi pienehkö laajennus, johon sijoi te taan esikoulun tarvitsema kuraeteinen ja ulkoilu- ja leikkivälinevarasto. Neuvolan osalta tilaohjelma on luotu perusturvan esittämien tilatarpeiden ja neuvolalle muokattavien vanhojen asuntotilojen asettamien fyysisten rajoi tus ten puitteissa. Nuorisotilat esitetään uudisrakentamisen sijasta toteutettavaksi Nummi-Pu su lan koulun rakennukseen korjattaviin tiloihin. Vanhojen koulurakennusten korjaus- ja muutostöiden laajuustarpeeksi on tar ve sel vi tyk ses sä arvioitu yhteensä hum2. Suunnitteluratkaisun mukaiset muutostyöt ovat 2 456,6 hum2, jolloin tar vesel vi tyk seen kirjattu laajuustavoite ylittyy 356,6 hum2:llä. Peruskorjaustarve Nummi-Pusulan koulun osalta kattaa koko rakennuksen huo neis to alan, joten peruskorjaustarpeen ja muutostöiden yhteismäärä on 4 213,8 hum2 (= 814,5 hum2 / Oinolan muutostarvetta ,3 hum2 ylä kou lun peruskorjaustarvetta), joka ylittää asetetun laajuustavoitteen 2 113,8 hum2:llä. Peruskorjaustarpeet ovat muutos- ja rakennustekniset työt, jotka pe rus tuvat erillisissä selvityksissä todettuihin toiminnallisiin, rakenteellisiin tai ta lotek ni sis sä järjestelmissä havaittuihin puutteisiin, ongelmiin tai todettuihin vau rioi hin. Peruskorjaustarpeet ovat rakennuskohtaisia eikä niitä Ope tushal li tuk sen mitoituksissa huomioida. Hankkeen tarveselvityksessä esitettiin, että hankkeeseen sisältyvän uu disra ken ta mi sen tarve on noin 830 hum2, sisältäen uuden liikuntasalin pukeu tu mis ti loi neen yhteensä 530m2, nuorisotilat 150 m2 ja tekniset tilat ja au lat 150m2. Hankesuunnitelmassa on lisäksi huomioitu käyttäjien toive sisäyhteydestä kou lu ra ken nuk seen, jota varten tarveselvityksessä ei ole ennakoitu käy tettä vän neliöitä. Suunnitelmassa uudisrakennus ja vanha koulurakennus liite tään toisiinsa aulatilalla, joka samalla toimii koulun pääsisäänkäyntinä. Au la ti lo jen, teknisten tilojen, porras ja käytävätilojen kokonaisuus siis tuottaa käytännössä ylimääräisen 19,6 hum2 uudisrakentamiseen. Sekä uudisrakentamisen että peruskorjauksen hankesuunnittelussa huomioi daan oppilaiden ja henkilöstön turvalliselle työ- ja oppimisympäristölle ase te tut vaatimukset, kuten esteettömyys ja poistumisen turvallisuus ja muu yleinen turvallisuus niin sisäisiä kuin ulkoisia uhkatekijöitä vastaan.

19 PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Tiloihin järjestään riittävä valaistus, lämmitys, äänenvaimennus ja eristys se kä ja ilmanvaihto kosteuden poistamiseksi ja oleskelumukavuuden li säämi sek si. Piha-alueesta hankesuunnitelmassa halutaan turvallisia ja ajo neu vo lii kenteen ja jalankulkijoiden reitit eriytetään mahdollisuuksien mukaan. Uusiutuvia energialähteitä suositaan ja toteutettavat energiaratkaisut raken tei den ja tekniikan osalta valitaan taloudellisuutta, energiatehokkuutta, kes tä vän kehityksen ja ekologisuuden näkökulmaa painottaen. Jatkosuunnittelun aikataulu on jaettu 4 eri vaiheeseen. 2/2016 9/2016 Uudisrakentamisen (liikuntasalin) tekninen suunnittelu. 7/2016 7/2017 Uudisrakennuksen (liikuntasalin) rakentaminen. 2/ /2016 Oilaannummen yhtenäiskoulun (Oinolan ja Nummi-Pusulan koulun) tek ninen suunnittelu. 1/ /2017 Oilaannummen yhtenäiskoulun (Oinolan ja Nummi-Pusulan koulun) pe ruskor jaus. Hankesuunnitelman alustavat arviot kustannuksista ovat: Hankesuunnitelman alustavat arviot kustannuksista ovat: Peruskorjaus Uudisrakennus Yhteensä Irtaimisto (10 %) Yhteensä (Tapani Tapiola) Erikseen jaettavat asiakirjat: - Nummen kampusalueen hankesuunnitelma Esitys Sj Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää Päätös Hyväksyttiin pyytää tekniseltä lautakunnalta teknis-taloudellisen lausunnon Nummen kam pus alu een hankesuunnitelmasta; 2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Nummen kam pus alu een hankesuunnitelma hyväksytään.

20 PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Varhaiskasvatuslain ja lasten päivähoidosta annetun asetuksen muu tok set päivähoidossa 1242/ /2013 KOPLK voimaan tulleen varhaiskasvatuslain mukaan (5 a ) "var hais kasva tuk sen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää si ten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päivä ko din yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöstöä vastaava määrä lapsia". Valtioneuvosto on antanut asetuksen lasten päivähoidosta anne tun asetuksen 6 ja 8 :n muuttamisesta. Asetus tulee voimaan Päivähoidon 6 :ää muutetaan siten, että yhtä kasvatushenkilöä kohden voi olla kahdeksan kokopäiväistä yli 3-vuotiasta lasta aiemman 7 lapsen sijaan. Alle 3-vuotiaiden (1:4) ja osa-aikaisessa päivähoidossa olevien yli 3-vuo tiai den osalta (1:13) suhdeluvut säilyvät entisellään. Varhaiskasvatuslain 5 a :n mukaan yli 3-vuotiaiden kokopäivälasten ryhmä ko ko voi olla 21 lasta; asetuksen 6 :n muutoksen mukaan ryhmät kasva vat 24 lapsen ryhmiksi samanaikaisesti päivähoitoasetuksen kanssa astuu voimaan subjek tii vi sen päivähoito-oikeuden muutos, jonka mukaan jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Oikeus laajempaan pal ve luun syntyy vanhempien työn, opiskelun tai yrittäjyyden perusteella se kä lapsesta tai perheestä johtuvien tarpeiden vuoksi. Kunnan on järjestettävä 20 tuntia viikossa vähintään kahdella tavalla: osapäi väi se nä ja osaviikkoisena. Perheen muuttuneissa tilanteissa päiväkoti ei saa vaihtua ilman van hempien suostumusta. Esiopetuksessa olevalla lapsella on oikeus esiopetuksen jälkeiseen täyden tä vään toimintaan ainoastaan silloin, kun hänellä on oikeus var hais kasva tuk seen laajempana kuin 20 tuntia / viikko. Muutosten toteuttaminen Lohjalla Valtuusto on päättäessään varhaiskasvatuksen tulosalueen talousarviosta vuo del le 2016 päättänyt, että Lohjalla noudatetaan muutetun asetuksen 6 :n mukaista ryhmäkokoa päiväkodeissa. Lasten määrä: Lohjalla on kunnallisissa päiväkodeissa 952 yli 3-vuotiasta ko ko päi vä hoidos sa olevaa lasta (joulukuu 2015). Varhaiskasvatuslain muuttuessa siten, että jokaiselle lapselle säädetään oi keus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa ja tarpeen mukaan laajem paa varhaiskasvatusta, osa lapsista siirtyy osapäiväiseen tai osa viikkoi seen varhaiskasvatukseen. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että ryhmässä ole vien yksittäisten lasten määrä kasvaa: henkilöstömitoituksen muut tuessa ryhmässä voi olla enintään 24 kokopäiväistä lasta, mutta kun osa näistä pai kois ta täytetään osapäiväisinä, voi lasten määrä olla

21 PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Esiopetuksen lisäksi päivähoidon tarve on Lohjalla 75 % esiopetusikäisten mää räs tä. Lähes kaikille esiopetuksessa oleville lapsille on riittänyt osa-aikai nen päivähoito. Tilat: Kaikki Lohjan päiväkodit eivät tilojensa tai kuntonsa puolesta mahdollista lap si mää rän lisäämistä. Kaikki tilat eivät myöskään ole alunperin päi vä kodeik si suunniteltuja ja osassa taloista on jouduttu vähentämään hoi to paikka mää rää sisäilman laadun tai ilmanvaihdon riittämättömyyden vuoksi. Vanhin päiväkoti, Lintula, on 1920-luvulta ja otettu käyttöön Suurin osa taloista on valmistunut 1970 ja 1980 luvuilla. Päiväkodeissa hoitopaikkamäärään vaikuttavat hyötyneliöt; Lohjalla mi toituk se na käytetään 7 hyötyneliömetriä / hoitopaikka. Yksikön hoitopaikkamäärät ja niiden mahdolliset rajoitteet määritetään ympä ris tö ter veys toi mes sa. Uuden päiväkodin suunnittelu ja rakentaminen alkavat Lohjalla tar ve suunni tel man laadinnalla. Tarpeen perusteena on kaikissa yksiköissä ollut uusien hoitopaikkojen tarve. Suunnitelmat on siis tehty tarvetta vastaavaksi, jol loin mahdollisuutta suurentaa ryhmiä ei ole osattu huomioida. Liitteenä on yksikkökohtainen taulukko, jossa ovat päiväkotien lap si määrät, hyötyneliöt sekä mahdollisuus lisätä lapsia yli 3-vuotiaiden ko ko päi väryh miin. Koko Lohjan varhaiskasvatuksessa pystyttäisiin nykyisiin päiväkoteihin lisää mään hyötyneliöiden ja tilojen kunnon perusteella 6 uutta lasta. Henkilöstö: Lasten ja kasvatushenkilöstön suhdeluvun muutoksen tarkoitus on tuoda sääs tö jä vähentämällä henkilöstömenoja. Koska päiväkoteihin ei voida lisät lapsia, saataisiin säästö aikaiseksi vähentämällä kasvatushenkilöstöä. Las ken nal li ses ti 952 yli 3-vuotiaan lapsen hoitoon ja kasvatukseen tar vittai siin tällöin laskennallisesti nykyisen 136 kasvattajan sijaan 119 kas vat tajaa. Vähennys olisi siis 17 lastentarhanopettajaa tai lastenhoitajaa. Säästöä olisi vuositasolla n euroa. Lohjalla on voimassa kuntaliitossopimuksen henkilöstön irtisanomissuoja vuo den 2017 loppuun. Oikeus 20 tuntiin varhaiskasvatusta viikossa: Lapsella, jonka huoltaja on perhevapaalla tai työttömänä, on oikeus 20 tun tiin varhaiskasvatusta viikossa. Kunnan on järjestettävä var hais kas vatus ta vähintään kahdella tavalla: osapäiväisenä ja osaviikkoisena. Kunta päät tää tällöin hoitoajat: osapäiväisessä kellonajat ja osaviikkoisessa hoito päi vät. Lapsen ollessa osapäiväisessä varhaiskasvatuksessa on suhdelukuna 1:13 ja osaviikkoisessa 1:8 lapsen läsnäolopäivinä. Lohjan varhaiskasvatuksessa on tällä hetkellä n. 75 lasta, joiden huoltaja on perhevapaalla kotona ja n. 120 lasta, joiden vanhempi on työttömänä; nyt näistä lapsista osa on osa-aikaisen ja osa kokopäiväisen var hais kas vatuk sen piirissä. Yksityinen päivähoito: Uuden asetuksen peruslähtökohtana on, että kaikilla lapsilla on oikeus varhais kas va tuk seen vähintään 20 tuntia viikossa. Tällöin kunnan tuki on pienem pi kuin kokopäivähoidossa mikäli lapsella ei ole oikeutta laajempaan

22 PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvatus- ja opetuslautakunta var hais kas va tuk seen. Näiden lasten osalta yksityisen hoidon tuen tasoon vai kut ta va päätös laajemmasta oikeudesta varhaiskasvatukseen on kunnan tehtävä. Yksityisessä päivähoidossa voidaan tarjota päivähoitopalvelua yrittäjän pää tök sen mukaisesti; esim. kokopäiväistä varhaiskasvatusta lapselle, jonka huoltaja on kotona. Silloin, kun lapsella ei ole oikeutta 20 tuntia laa jempaan varhaiskasvatukseen, maksaa perhe itse haluamansa lisäpalvelun. (Merja Kuusimurto) Erikseen jaettavat asiakirjat: - Päiväkotien tilakapasiteetti Esitys Sj Kasvatus- ja opetuslautakunta päätää esittää kaupunginhallitukselle ja edel leen valtuustolle, että: Päätös Hyväksyttiin Lohjalla ei siirrytä uuden asetuksen mukaiseen lasten ja kas va tus hen kilös tön suhdelukuun, vaan suhdelukuna pidetään edelleen 7 yli 3-vuotiasta ko ko päi vä hoi dos sa olevaa lasta yhtä kasvattajaa kohti; 2. suhdelukua tarkastellaan uudellen vuoden 2017 lopulla huomioiden ti lojen kunto ja neliömäärät.

23 PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut alkaen 103/ /2013 KOPLK Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kerhomaksujen enimmäismäärät sää de tään perusopetuslain 48 f :ssä. Edellisen kerran enimmäismäärät on päivitetty tammikuussa Eduskunnan päätöksen mukaisesti perusopetuslain 48 f : mukaiset aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut on päivitetty siten, että enimmäismaksu saa olla 570 tunnin osalta 120 euroa ja 760 tunnin osalta 160 euroa kuukau des sa. Lohjalla iltapäivätoiminnan maksut on määritelty siten, että 570 tuntia kattaa iltapäiväkerhon toiminta-ajan klo 16 asti ja 760 tuntia klo 17 asti. Lukuvuonna maksut ovat 80 ja 110 euroa. Maksu voidaan periä jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jona lapsi osal listuu aamu- ja iltapäivätoimintaan. Jos aamu- ja iltapäivätoimintaa annetaan enintään 10 päivänä kuu kau dessa, peritään vain puolet maksusta. Samoin, jos lapsi ei sairautensa vuoksi voi kalenterikuukauden aikana osallistua aamu- ja iltapäivätoimintaan yli 10 päivänä, maksusta peritään vain puolet. Jos sairaudesta aiheutuva pois sa olo kestää koko kuukauden, maksua ei peritä. Jos lapsi ei muusta syys tä osallistu toimintaan koko kalenterikuukautena, maksuna peritään puo let kuukausimaksusta. Toimintaan osallistumisesta ei voida periä muita mak su ja. Maksu voidaan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa, jos huoltajan elatus vel vol li suus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huo mioon ottaen siihen on syytä. Elokuusta peritään aina puolet kuukausimaksusta. Syys- ja tal vi lo ma viik kojen ajalta ei kerhomaksuja hyvitetä. Päätöksen maksuvapautuksesta tai -alennuksesta tekee sivistysjohtaja sosi aa li työn te ki jän lausunnon tai toimeentuloselvityksen kautta. Tarvittavan aamuhoidon järjestäminen on pääsääntöisesti huoltajien vastuul la. (Merja Kuusimurto) Esitys Sj Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää, että koululaisten aamu- ja il ta päivä toi min nan kuukasimaksu on alkaen /kk klo 16 asti kestävästä kerhoajasta ja /kk klo 17 asti kestävästä kerhoajasta. Päätös Hyväksyttiin Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Irene Äyräväinen ja kau pun gin hal lituk sen edustaja Tuija Piekka poistuivat kokouksesta tämän pykälän kä sitte lyn aikana klo

24 PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Tiedotusluontoiset asiat KOPLK Lohjan kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvion toteutuminen ajalta esitellään erikseen jaettavissa asiakirjoissa. Erikseen jaettavat asiakirjat: - Kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvion toteutuminen joulukuu Kasvatus- ja opetuslautakunnan palkkavertailu joulukuu 2015 Esitys Sj Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää merkitä asiat tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin

25 PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Viranhaltijapäätökset KOPLK Kuntalain 51 :ssä säädetyssä tarkoituksessa kasvatus- ja ope tus lau takun nal le esitellään opetustointa koskevat opetuspäällikön, sivistysjohtajan, hal lin to pääl li kön ja varhaiskasvatuspäällikön sekä tukipalvelupäällikön ja nuo ri so toi men pääl li kön päätökset ajalta Dynastia-järjestelmään tehdyt päätökset - Nuorisotoimenpäällikön päätökset :t - - Opetuspäällikön päätökset :t 57/15-1/16 - Sivistysjohtajan päätökset :t 33/15-1/16 - Hallintopäällikön päätökset :t 11/15 - Tukipalvelupäällikön päätökset :t 7/15-1/16 - Varhaiskasvatuspäällikön päätökset :t -14/15-1/16 Erikseen jaettavat asiakirjat: - Viranhaltijoiden päätösluettelo Web-tallennetut palkkauspäätökset ajalta Esitys Sj Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää merkitä edellä esitetyt pää tös pöy täkir jat tiedoksi ja todeta, ettei lautakunta käytä tehtyjen päätösten osalta otto-oi keut taan. Päätös Hyväksyttiin

26 PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Valmistavan opetuksen järjestäminen turvapaikanhakijoille / Lisä mää rä ra ha esi tys 269/ /2015 KOPLK Lohjalle on sijoitettu 14 alaikäistä ilman huoltajaa olevaa turvapaikan ha kijaa. Inkooseen on sijoitettu 38 alaikäistä turvapaikan hakijaa. Lohja jär jestää Lohjan kaupungin ja Inkoon kunnan väliseen sopimukseen perustuen in koo lais ten oppilaiden yläkouluopetuksen. Turvapaikan hakijoista n. 30 on 16-vuotiaita. Turvapaikan hakijoiden opetus järjestetään neljässä ryhmässä. Lohjan vastaanottokeskuksen tur vapai kan hakijoille järjestetään opetus Järnefeltin koululla. Inkoolaisten opetus järjestetään Harjun koulussa (Harjula), Mäntynummen yh te näis kou lussa ja Kanneljärven opistossa. Kuhunkin ryhmään palkataan opettaja ja avus ta ja. Kustannusvaikutus asti e/ryhmä, yhteensä euroa. Vuoden 2016 tarvitaan toiminnan järjestämiseksi li sä määrä ra haa. Maahanmuuttajaoppilaista saadaan valtionavustusta ,53 eu roa/op pi las, jos opetusta järjestetään yli 8 kk:n ajan tai 8.092,26, jos ope tus ta järjestetään vähintään 4 kk. Valtionosuus maksetaan taan neh tivas ti vuonna Valtion rahoitus kattaa kustannukset. Esitys Sj Päätös Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edel leen kaupunginvaltuustolle että se päättää myöntää kasvatus- ja opetus lau ta kun nal le lisärahaa turvapaikan hakijoiden valmistavan opetuksen jär jes tä mi seen yhteensä euroa. Uusi muutettu toimintakate on euroa. Hyväksyttiin.

27 PÖYTÄKIRJA 2/ OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Tämä pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävillä MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kun nal lis va litus ta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa Pykälät 7-8, 10-14, Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seu raa viin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla Pykälät 9, 15, HallintolainkäyttöL 5 :n / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta va lit ta mal la Pykälät ja valituskieltojen perusteet - OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite Lohjan kasvatus- ja opetuslautakunta Karstuntie 4, PL LOHJA LOHJA sähköposti: sivistystoimi@lohja.fi Pykälät 9 ja 15 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti näh täväk si. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän ku lut tua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tie dok si saan ti todis tuk seen merkittynä aikana. Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos mää rä ajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona työt virastoissa on kes key tettä vä, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava.