Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 911/2004 vp Mielenterveyspotilaiden aseman parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Kroonisista mielen sairauksista kärsivät ihmiset ovat usein ilman pitkäaikaista työpaikkaa. Heille ei kerry työeläketurvaa. Kansaneläke on alle 500 euroa/kk, ja pelkkä erilaisten sairauteen liittyvien kulujen omavastuu saattaa nousta 200 euroon/kk. Mielenterveyspalveluissa on resurssipulaa, ja Kela kustantaa harvoja yksityisiä psykoterapioita. Yksityinen psykoterapia maksaa vähintään 60 euroa/tunti. Ollakseen tehokasta ja tuloksellista sen tulee jatkua pitkään 2 3 kertaa viikossa. Kustannukset ovat kohtuuttomat sairaan talouteen nähden. Monet mielen sairaudesta kärsivät, mm. skitsofreenikot, eivät pysty hahmottamaan omaa taloudellista tilannettaan. Kuntien halu ja kyky tukea sekä taloudellisesti että toiminnallisesti näitä henkilöitä on usein heikko ja näyttää yhä vain heikkenevän. Elinkustannukset nousevat ja aiheuttavat näille henkilöille kasvavia ongelmia. Psyykkisesti sairaiden henkilöiden ihmisarvo on vakavasti uhattuna. Heillä ei ole omaa kykyä eikä riittävän vahvoja järjestöjä puolustamassa perusoikeuksia. Taloudellinen ahdinko kärjistää monien elämäntilanteen kestämättömäksi. Tämä vaikeuttaa myös paranemista. Mielen sairaudesta kärsiville tulisi Suomessakin luoda sellainen tukijärjestelmä, joka takaisi heidän täyden ihmisarvonsa. Esimerkiksi Tanskassa nuorena eläkkeelle joutuneille maksetaan muihin verrattuna korkeampaa, jopa kaksinkertaista, eläkettä. Työkykyisille tulisi luoda sellaisia asianmukaisesti palkattuja työpaikkoja, jotka takaisivat heille riittävän ja ihmisarvoisen toimeentulon muiden ihmisten rinnalla. Nykyisin heille saatetaan maksaa alipalkkaa ns. suojatyöpaikoista. Suomalaisen yhteiskunnan sivistyksen tasoa mitataan sillä, miten se kohtelee kaikkein heikoimmassa asemassa olevia jäseniään. Näitä ovat mm. psyykkisesti sairaat henkilöt, joiden kohtelu nykyisin osoittaa valitettavan alhaista tasoa. He ovat suomalaista 2000-luvun köyhälistöä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä mielen sairaudesta kärsivien henkilöiden taloudellisen ja toiminnallisen perusturvan parantamiseksi ja heidän ihmisarvoisen kohtelunsa nostamiseksi perustuslain edellyttämälle tasolle? Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2004 Toimi Kankaanniemi /kd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kankaanniemen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 911/2004 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä mielen sairaudesta kärsivien henkilöiden taloudellisen ja toiminnallisen perusturvan parantamiseksi ja heidän ihmisarvoisen kohtelunsa nostamiseksi perustuslain edellyttämälle tasolle? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kansaneläkelaitos järjestää harkinnanvaraisena kuntoutuksena psykoterapiaa 16 vuotta täyttäneille henkilöille, joita uhkaa työ- tai opiskelukyvyn menetys tai jotka eivät pysty palaamaan työhön tai opiskelemaan ilman psykoterapian tukea. Työelämässä olevista terapiaa saavat ensisijaisesti ne, joilla nähdään työkyvyttömyyseläkkeen uhka lähivuosina. Kansaneläkelaitos tukee pitkäkestoista psykoterapiaa 1 2 kertaa viikossa kahden vuoden ajan. Opiskelijat voivat saada tukea terapiaan kolmannen vuoden ajan kerran viikossa, kun terapia on tarpeen opintojen loppuun saattamiseksi. Jos mielenterveyspotilas on kuntoutettavana kansanterveyslain, erikoissairaanhoitolain, kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain, työterveyshuoltolain tai vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain, lastensuojelulain, kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain tai päihdehuoltolain perusteella, on hänellä mahdollisuus saada kuntoutusrahaa. Kuntoutusrahan maksamisen edellytyksenä on, että kuntoutus tähtää työllistymiseen, työelämässä pysymiseen tai työelämään palaamiseen. Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman sopeutumisvalmennuksen ajalta. Ammatillisen kuntoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi kuntoutusrahaa maksetaan myös 16 vuotta täyttäneelle nuorelle, jonka työkyky- ja ansiomahdollisuudet tai mahdollisuudet valita ammatti ovat olennaisesti heikentyneet. Edellytyksenä on, että nuorelle on laadittu opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma. Tätä kuntoutusrahaa maksetaan enintään sen kuukauden loppuun, jona nuori täyttää 20 vuotta. Kuntoutusrahan suuruus määräytyy työtulojen perusteella. Työttömyysturvalain mukaista työttömyysetuutta, julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaista koulutustukea tai työllistämistukea työelämävalmennukseen taikka opintotukilain mukaista opintorahaa tai aikuisopintorahaa ennen kuntoutusta saaneelle kuntoutusrahana maksetaan kuntoutuksen alkaessa vähintään tämän tuen suuruinen summa lisättynä noin 10 prosentilla. Myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevalla mielenterveyskuntoutujalla on kuntoutuksen ajalta oikeus eläkkeiden lisäksi kuntoutusrahaan, joka on noin 10 prosenttia eläkkeiden määrästä. Mielenterveyspotilaalla voi olla oikeus myös sairausvakuutuslain mukaiseen sairauspäivärahaan. Sairauspäiväraha määräytyy työtulojen perusteella. Jos työtulot jäävät alle säädetyn tulorajan, maksetaan päiväraha vähimmäismääräisenä sen jälkeen, kun työkyvyttömyys on kestänyt yhdenjaksoisesti 55 päivää. Työttömyysetuutta tai opintorahaa saaneen sairauspäiväraha lasketaan edeltävien etuuksien perusteella. Vuoden 2005 alusta sekä vähimmäismääräisen sairauspäivärahaetuuden että vähimmäis- 2

3 Ministerin vastaus KK 911/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd määräisen kuntoutusrahan määrää korotetaan 11,45 eurosta 15,20 euroon päivässä. Tämä korotus parantaa kaikkein vähävaraisimpien toimeentuloa. Myös kansaneläke nousee lukien 7 eurolla kuukaudessa. Samansuuruinen tasokorotus tehdään myös leskeneläkkeen täydennysmäärään, maahanmuuttajan erityistukeen, luopumistuen täydennysosaan ja sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosaan. Kansaneläkkeen tasokorotus koskee noin kansaneläkkeen saajaa, ja arviolta yli eläkkeensaajan nettotulot kasvavat vuonna Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän pohtimaan keinoja edistää vaikeasti työllistyvien työllistymistä ja sosiaalista kuntoutusta. Mielenterveyspotilaiden työllistymisen kannalta ongelmiksi havaittiin pitkät toipumisajat ja sopivien työpaikkojen puute. Laki sosiaalisista yrityksistä tuli voimaan Työllistämistukena sosiaaliselle yritykselle maksettava tuki on samansuuruinen kuin muillekin työnantajille, mutta sitä maksetaan normaalia pidemmältä ajalta. Vajaakuntoisen työllistämisestä sosiaaliselle yritykselle maksetaan tukea kolme vuotta, jonka jälkeen tukipäätös voidaan uudistaa. Mielenterveyskuntoutujien työllistämisen toimintajärjestelmä koostuu sosiaalihuoltolain mukaisesta työtoiminnasta sekä sosiaalihuoltolain mukaisesta työllistymistä edistävästä toiminnasta. Työllistämistukien avulla on työllistynyt vuosittain noin 700 mielenterveysongelmaista. Työllistymistä on pyritty tukemaan myös eläkkeen lepäämäänjättämissäännöksillä. Vuonna 2004 ovat aloittaneet toimintansa työvoiman palvelukeskukset, jotka tarjoavat palvelua työttömille, joiden auttamiseen nykyiset palvelut ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Mielenterveyspalvelujen kehittäminen on ollut sosiaali- ja terveysministeriön yhtenä painopistealueena viime vuosina. Vuonna 2001 julkaistussa mielenterveyspalvelujen laatusuosituksessa painotetaan erityisesti avohoidon ja kuntouttavan asumisen kehittämistä kunnissa. Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta Stakes on nyt laatimassa tarkempaa mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen laatusuositusta, joka valmistuu ensi vuonna. Mielenterveyspalvelujen kehittäminen on myös kansallisen terveyshankkeen yhtenä painopistealueena. Tämä tarjoaa kunnille ja kuntayhtymille tilaisuuden saada valtionavustusta mielenterveyspalvelujen avohoidon ja kuntoutuksen kehittämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Stakes tarjoavat hyväksytyille hankkeille aiempaa tiiviimpää tukea. Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2004 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 911/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Toimi Kankaanniemi /kd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att förbättra den ekonomiska och funktionella grundtryggheten för personer som lider av psykiska sjukdomar och för att de skall börja bemötas på ett människovärdigt sätt, så som grundlagen förutsätter? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Folkpensionsanstalten ordnar psykoterapi i form av rehabilitering enligt prövning för personer som fyllt 16 år och som hotar att förlora sin arbets- eller studieförmåga eller som inte förmår återvända till arbetet eller studierna utan psykoterapeutiskt stöd. När det gäller personer som är i arbetslivet ges terapi i första hand sådana som hotas av invalidpension inom de närmaste åren. Folkpensionsanstalten stöder långvarig psykoterapi som ges 1 2 gånger per vecka under två års tid. Studerande kan få stöd för terapi under ett tredje år en gång i veckan, när terapin är nödvändig för att de skall kunna slutföra studierna. Om en psykiatrisk patient deltar i rehabilitering med stöd av folkhälsolagen, lagen om specialiserad sjukvård, lagen om rehabilitering som ordnas av folkpensionsanstalten, lagen om företagshälsovård eller lagen om service och stöd på grund av handikapp, barnskyddslagen, lagen angående specialomsorger om utvecklingsstörda eller lagen om missbrukarvård, har han eller hon möjlighet att få rehabiliteringspenning. En förutsättning för att rehabiliteringspenning skall betalas är att rehabiliteringen skall syfta till att hålla kvar rehabiliteringsklienten i arbetslivet, eller att göra det möjligt för honom eller henne att återvända till eller placera sig i arbetslivet. Rehabiliteringspenning kan betalas också för tiden för anpassningsträning som finansieras av Penningautomatföreningen. För att säkerställa yrkesinriktad rehabilitering och främja möjligheterna att få arbete betalas rehabiliteringspenning också till en ung person som fyllt 16 år, om hans eller hennes arbetsförmåga och förvärvsmöjligheter eller möjligheter att välja yrke och arbete är väsentligt försämrade. Då förutsätts det att en personlig studie- och rehabiliteringsplan har uppgjorts för den unga personen. Denna rehabiliteringspenning betalas högst till utgången av den månad under vilken mottagaren fyller 20 år. Rehabiliteringspenningens storlek bestäms på grundval av arbetsinkomsterna. Till den som fått arbetslöshetsförmån enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa, utbildningsstöd eller sysselsättningsstöd för arbetslivsträning enligt lagen om offentlig arbetskraftsservice eller studiepenning eller vuxenstudiepenning enligt lagen om studiestöd före rehabiliteringen betalas när rehabiliteringen börjar i rehabiliteringspenning ett belopp som är minst lika stort som detta stöd ökat med ungefär 10 %. Också en psykiatrisk rehabiliteringsklient som har invalidpension har för rehabiliteringstiden rätt till en rehabiliteringspenning som betalas utöver pensionerna och som är ungefär 10 % av det sammanlagda pensionsbeloppet. En psykiatrisk patient kan också ha rätt till sjukdagpenning enligt sjukförsäkringslagen. Sjukdagpenningen bestäms på grundval av arbetsinkomsterna. Om arbetsinkomsterna stannar under den föreskrivna inkomstgränsen, betalas dagpenningens minimibelopp när arbetsoförmå- 4

5 Ministerns svar KK 911/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd gan oavbrutet har varat 55 dagar. För den som fått arbetslöshetsförmån eller studiepenning beräknas sjukdagpenningen på grundval av dessa förmåner. Från ingången av 2005 höjs både sjukdagpenningsförmånens minimibelopp och rehabiliteringspenningens minimibelopp från 11,45 euro till 15,20 euro per dag. Denna förhöjning förbättrar utkomsten för de minst bemedlade. Den 1 mars 2005 stiger också folkpensionen med 7 euro i månaden. En lika stor nivåförhöjning företas också i efterlevandepensionens kompletteringsbelopp, det särskilda stödet till invandrare, avträdelsestödets kompletteringsdel och generationsväxlingspensionens kompletteringsdel. Nivåförhöjningen av folkpensionen berör ungefär folkpensionstagare och nettoinkomsterna för uppskattningsvis över pensionstagare ökar år Den 3 december 2003 tillsatte social- och hälsovårdsministeriet en arbetsgrupp som fick i uppdrag att försöka finna metoder att främja möjligheterna till arbete och social rehabilitering för personer som är svåra att sysselsätta. När det gäller sysselsättningen av psykiatriska patienter befanns problemen vara långa konvalescenstider och brist på lämpliga arbetsplatser. Lagen om sociala företag trädde i kraft den 1 januari Det stöd som betalas till sociala företag i form av sysselsättningsstöd är lika stort som för andra arbetsgivare, men det betalas för längre tid än normalt. Sociala företag betalas stöd för sysselsättning av en handikappad person för tre år utan avbrott, varefter stödbeslutet kan förnyas. Systemet för sysselsättning av psykiatriska rehabiliteringsklienter består av arbetsverksamhet enligt socialvårdslagen samt verksamhet i sysselsättningssyfte enligt socialvårdslagen. Med hjälp av sysselsättningsstöd har varje år sysselsatts ungefär 700 personer med psykiska problem. Man har också försökt stöda sysselsättningen med hjälp av de bestämmelser som gör det möjligt att lämna pensionen vilande. Under 2004 har servicecentralerna för arbetskraft inlett sin verksamhet. De erbjuder mångfacklig service för sådana arbetslösa för vilkas vidkommande hjälpen med den nuvarande servicen visat sig vara otillräcklig. Under de senaste åren har utvecklande av mentalvårdsarbetet varit ett av social- och hälsovårdsministeriets prioriterade områden. I den kvalitetsrekommendation för mentalvårdstjänsterna som publicerades 2001 betonas i synnerhet att öppenvården och rehabiliteringen i hemmet bör utvecklas i kommunerna. På uppdrag av social- och hälsovårdsministeriet håller Stakes nu på och utarbetar en närmare kvalitetsrekommendation om boendeservice för psykiatriska rehabiliteringsklienter, som blir klar nästa år. Även för det nationella hälsoprojektet är utvecklande av mentalvårdsarbetet ett prioriterat område. Detta erbjuder kommuner och samkommuner möjlighet att få statsunderstöd för utvecklande av öppenvård och rehabilitering inom mentalvårdsarbetet. För godkända projekt erbjuder social- och hälsovårdsministeriet och Stakes intensivare stöd än tidigare. Helsingfors den 15 december 2004 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 5