1. Janne Sariola esitteli opetusteknologiakeskuksen toimintaa

Transkriptio

1 TieVie-suunnitteluryhmän kokous Aika: klo Paikka: Helsingin yliopisto Läsnä: Janne Sariola, Sari Koski-Kotiranta, Marja Venna, Antti Auer, Sanna-Marja Heinimo, Peppi Taalas, Maarit Saarenkunnas, Tytti Tenhula Muistio 1. Janne Sariola esitteli opetusteknologiakeskuksen toimintaa - joustava oppiminen - uni-wap, mobiiliteknikka, e-book - haetaan tulevaisuuden näkymiä - mikä on opettajan tilanne vuonna 2002, millaisia palveluja silloin pitäisi olla - tieto- ja pedagogisten innovaatioiden kehittämisyksikkö: tukipalveluja henkilöstölle ja strategista työtä johdon kanssa - vetää tukihenkilöverkostoa (30 osapäiväistä henkilöä - pedagogisia tukihenkilöitä) - neuvontapalvelut - ope.fi II koulutus 50 opettajaa (koulutuspoliittinen opettajankoulutus ja humanistinen tiedekunta), keväällä 100, syksyllä tutkija tapaamisia, tutkimustoimintaa - hankkeiden koordinointi, rahan jaon valmistelu - tuki WebCt:hen, tuhat opiskelijaa käyttäjänä - tiedekuntien tieto- ja viestintäteknologian strategia (laitosjohtajakoulutus) - noin 20% yliopiston henkilöstöstä hallitsee tvt:n pedan soleltamistaidot 2. II-tason koulutus Keskustelua: Sanna-Marja Heinimo: omarahoitusosuudet ja muu virtuaaliyliopisto rahoitukset pitäisi saada näkyviin. Liitteenä taulukko. Sari Koski-Kotiranta: virtuaaliyliopisto/hankekohtainen tuutorointi pitäisi kirjoittaa auki. Mitä se tarkoittaa ja kuka rahoittaa? Tukirakenne. Tuutorointia ei rahoiteta. Helsinki olisi kiinnostunut rahoituksen jakamisesta myös II-tasolla, koska se heidän näkemyksensä mukaan voisi parhaiten tukea toimintaa. Mitkä olisivat kohtuulliset osallistujakiintiöt/yliopisto? Ehdotus: 30 henkilöä suurista yliopistoista, 15 henkilöä keskikokoisesta yliopistosta, 5 pienestä yliopistosta. Janne Sariola kommentoi: yliopistojen pitäisi sovittaa omat tavoitteensa TieViehen. Marja Venna kommentoi, että verkostoitumisen kokemus on olennaisen tärkeä. TT: Mitä muuta lisäarvoa tästä voi saada kuin helpostusta työhön.

2 MV: Kuka opintoviikottaa? AA: tämä on täydennyskoulutusta. JS: Päämäärä on PD. Henkilöstökolutuksella aloitetaan, tavoitellaan laatuleimaa. Opintoviikotukset ovat yksittäisten yliopistojen annettava. Tavoitteena on saada tämä osaksi mediakasvatuksen, koulutusteknologian, korkeakoulupedagogiikan kokonaisuuksien osaksi. Jokaisesta yliopistosta tarvitaan professori mukaan. Toivotaan yhteistyötapaamista kasvatustieteen verkostohankkeen kanssa. Kutsu esitetään. Sisältöjen kehittäminen eteenpäin on tarpeellista ja ne ovat vielä liian hataralla pohjalla. Tarvittaisiin esimerkiksi laadukas kirjaluettelo. Kirjallisuus intergoidaan hankkeeseen. Mitä ne tuotokset ovat, joita opiskelijoilta pyydetään ja joita arvioidaan? Kenellä on kompetenssi arvioida tätä? Kuka arvioi meidän opintotuotokset. Millaisia ne tuotokset ovat? SS: Kurssin arviointikehikkoa pitää kehittää. Hyv./hyl./täydennettävä? MS: onko mahdollista muodostaa editorial board, joka hyväksyy tuotuokset? JS: laadun kriteeristö pitää kehittää. PT: mitkä ovat tämän koulutuksen kriteerit? Kuka valmistelee nämä kriteerit? Pitäisikö tätä hyväksyttää kasvatustieteen verkostossa? ehi JS: Kirjallisuusluettelo OPSiin mukaan. Kuvaus siitä, mitä tuo kehittämishankkeen raportti sisältää? Kuvaus siitä, miten verkko-osioon pitää osallistua? Onko erityyppisiä raportteja vai vain yksi? Kakkostasolla osoittaa, että ykköstason taidot on hallussa. JS: koulutuksen isona tavoitteena on luoda laadunkriteeristöä. PT: myös uudenlaisien työtapojen sisällyttäminen tähän on tärkeää. AA: Arvioinnin arviointi. Esitys: - TieVie suunnitteluryhmä kirjoittaa arviontikriteeristön (mitä tulee osata tämän koulutuksen jälkeen) - Kriteeristö tehdään selväksi paikallisryhmien tuutoreille, tuutorit jotka arvioivat laadittavat tuotokset - Paikallisryhmissä tuotetaan itsearviointi raportti (portfolio), joka toimitaan tuutorille, joka arvioi ja antaa kirjallisen palautteen arvioinnista. - Oma kehittämishankkeen ulkoistamiseen luodaan ohjeellinen oma rakenne: teoreettinen näkökulma, oman oppimisen kuvaaminen, verkkokeskustelujen reflektointi, työpäiväkirjan pitäminen on suositeltavaa - Verkostoitumista täytyy osata käyttää hyväksi: tiimityöskentelyä ja valtakunnalista verkostoa, miten pareja ja pienryhmiä muodostetaan muutenkin kuin oman yliopiston sisällä, erityisesti tämä on tärkää verkkotyöskentelyä' - Ryhmä arvioi toisen ryhmän työtä ja antaa kirjallista palautetta - Mentor arvioi arviointia - Mentoreille pitää antaa kouluttajakoulutuksessa avaimia metatyöskentelyyn - Yhteistyö kasvatustieteiden verkoston kanssa on tärkeää Arviointi kuuluu yliopistokohtaiselle tasolle. Kansallisella tasolla luodaan kriteeristö. SKK: kurssi tarjoaa kokemuksen opiskelijoiden ohjaamisesta pitää poistaa.

3 Kurssille valitaan ensisijaisesti niitä, joilla on jokin oma ajatus siitä, mitä haluaa tehdä? Koulutuksen aikataulu: koulutuksen kesto liittyy siihen, että mitä koulutuksessa tapahtuu. Millaisia ovat jaksojen sisällöt ja miten ne toteutetaan? Koulutuksen kesto: koulutus alkaa lokakuussa ja päättyy helmikuun lopussa. Miten taitokurssit otetaan huomioon? Järjestävän yliopiston tehtävä on hoitaa taitokurssien järjestäminen. Pedagoginen taitokoulutus. Kuvioon kirjoitettava auki, että miten pedagogiset taitokurssit toteutetaan. JS: Miten rahoitetaan näitä taitokursseja? Vitosen jälkeen ihmisen pitäisi osata soveltaa tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessaan. Onko TieVien tehtävä toteuttaa näitä taitokursseja: JS: esittää: Himmeliä muutetaan valinnaiset verkko- ja taitokurssit. Jokainen yliopisto huolehtii siitä, että taitokursseja tarjotaan. Tämä kirjoitetaan suunnitelmaan. Materiaali: Avoin verkkoresurssi. Palveluportaali, TieVie portaali. Kouluttajien pitää tuottaa tähän koulutukseen jokin perusmateriaali. Budjettikeskustelu: Pitäisi tuottaa sopimus siitä, millaisia resursseja tämä koulutus tuottaa yksittäisille osallistujille. Lähiseminaarit: Ensimmäinen alussa (verkostoituminen, verkkotyöskentelyn aloittaminen, tieteenalakohtaiset seminaarit), toinen loppupuolella (noin kuukautta ennen kuin työskentely päättyy. Sibis, HY ja TKK järjestää yhteistyössä ensimmäisen seminaarin, johon kutsutaan osallistujat ja mentorit. Ensimäinen seminaari järjestetään Jyväskylä järjestää toisen seminaarin Oulun osallistuu sisällön suunnitteluun. Verkkoseminaarit: Johdanto ja verkko-opetuksen tuotantoprosessi: TKK ja Helsinki (0,5 ov) Ohjaus: Turku (0,5 ov) Arviointi: Oulu (0,5 ov) Sisältötuotanto: Jyväskylä (0,5 ov) Oulu saa vastuulleen portaalin ensivaiheen suunnittelun: toiminnallinen ja tekninen toiminnan määrittely. II-tason koulutuksen alkuun mennessä on verkossa TieVie sivusto, jonka tuottaa Oulu. Keskeinen osa suunnittelua on yhteistyö Seppo Collanin ja IT-pedaverkoston kanssa. Oululaiset toimittaa ehdotuksen. TieVie portaali: tekninen ja toiminnallinen määrittely visuaalisen ilmeen suunnittelu portaalin sisällön tuottaminen

4 Ylimenevä rahoitus siirretään pedagogisiin taitokursseihin (vapaavalintaiset ja portaalista jäävä raha (4-5 taitokurssia, paikka saa vähintään kahteen tai kolmeen kurssiin osarahoitusta - puolet ilmaiseksi ja puolet tällä rahalla). Noin /yliopisto. Pohjois-Suomen koulutus: Oulu Itä-Suomi: Kuopio tai TOTY Keski-Suomi: Jyväskylä Länsi-Suomi: Turku Häme: Tampere Vapaavalintaiset kurssit: alueellisesti jaetaan budjetoitu raha, jätetään keskusteltaviksi (taitoosioihin kirjoitetaan yksi opintoviikko - mutta tämä ei ole budjetoinnin peruste). TVT: n opetuskäytön perusmateriaalin tuottaminen, Oululaiset. Oulu saa 6kk koordinointia ja 2 kk koulutusassistenttia. 3. III-tason koulutus Seminaarien järjestäminen: Valinnaiset taitokurssit? Miten taitokurssit? Miten ohjaan ihmisiä käyttämään videoneuvottelua? Tavoitellaanko me III-taso on syventävä osio II-tasolle. Miten III-taso eroaa II-tasolta? Tarjotaan siis eri väyliä: mentoriväylä, tukihenkilöt, koulutusmateriaalin tuottajat. Ryhmäytetään kehittämistehtävien mukaan. Ensisijaisesti koulutukseen otetaan mentoreita. Arviointi osio pitää tähänkin sisällyttää. Miten tätä arvioidaan? Mitä opiskelija tästä saa? Mitä opiskelijan pitää tänne tuottaa? Tehtävän verkkojaksolle asettaa edellisen seminaarin järjestäjä. Ensimmäinen tehtävä: miten paikalliset ryhmät toteutetaan. Paikalliset vertaisryhmien tapaamiset pitää nivoa mukaan tänne. Pitää määritellä minimi, jonka nämä kurssilaiset tapaavat. Miksi nämä vertaisryhmät tapaavat? Yhteistyön parantaminen on tavoite. Budjetti 1. seminaari Vastuu Oululla

5 2. seminaari Jyväskylässä 3. seminaarin järjestää Helsinki seminaari hankkeiden arviointi ja palautekeskustelu (ITK), Turku, Huhtikuu 2002 Verkkojaksot 1. Oulu 2. Oulu - Jyväskylä 3. Jyväskylä - Helsinki 4. Helsinki - Turku Taitokurssit: Pyritään levittämään rahaa niin, että ainakin kahteen kurssiin on resurssia per järjestäjä. Millaisia kiintiöitä näille taitokursseille järjestetään? Taitokurssien resurssit jaetaan suhteessa osallistujamäärään. Kaikkien yliopistojen osallistujilla on oikeus osallistua. Koordinaattori ja koulutusassistentti: III-tasolla koordinaattorin työkuukausia annetaan 6 kk. Koulutus assistenttia lisätään 2 kk. Ylijäävä rahoitus lisätään taitokursseihin. Kiintiöt: 10 helsinkiläistä 3-5 osallistujaa, muut. Markkinointi: Yliopistot valitsevat omat osallistujansa. Visio Vuoden 2002 rahoitus: miten TieVie laajenee? - TieVie monikieliseksi: ruotsin kielinen koulutus, voiko TieVie jatkossa olla englannin kielinen? - TieViessä on jatkossa kansainvälinen osio? Nelosmoduuli. - Esimiehet, tekninen henkilöstö, pedagoginen henkilöstö, yhteen. - Laitosjohtajien koulutus - Avoimen porttaalin kehittämiseen tarvitaan lisää rahaa. - Tutkimuksellinen näkökulma - tutkijakoulut. Budjettiin ei kannata lisätä menoja. Omarahoitus? Mikä on osallistuvien omien yliopistojen osuus? 1.9. miljoonaa ei ole se jolla tämä tuotetaan - yliopistot satsaavat tähän jo omia palkkojaan? Koonti näistä rahoista yhteen.

6 Kriteeristötyöryhmä Portaalityöryhmä Seuraava kokous