Tulevaisuus innovaatioissa ja osaamisessa. Pentti Malinen Kainuun maakunta kuntayhtymä; Itä- Suomi ohjelma Kajaani

Transkriptio

1 Tulevaisuus innovaatioissa ja osaamisessa Pentti Malinen Kainuun maakunta kuntayhtymä; Itä- Suomi ohjelma Kajaani

2 Esityksen rakenne Mistä on kyse: innovaatiot, innovaattorit, innovaatioiden tukeminen (käsitteitä)? Mikä on Kainuun nykyisen innovaatiostrategian ydinsisältö? Miten uusi kansallinen innovaatiostrategia haastaa Kainuun (ja muiden alueiden) innovaatiostrategiat?

3 Innovaatio mikä se on? Innovaatio ymmärretään hyödynnettynä osaamislähtöisenä kilpailuetuna. Se voi rakentua teknologian soveltamisen ohella esimerkiksi uusille palvelu- ja liiketoimintamalleille, työ- ja toimintatavoille tai tuotekonseptien ja brändien hallinnalle. Tavallisimmin innovaatio syntyy monien osaamisten yhdistelmänä.

4 Innovaatiopolitiikka Innovaatiojärjestelmään kohdistuva julkinen politiikka on innovaatiopolitiikkaa, jota harjoittavat useat eri hallinnonalat ja yksiköt. Innovaatiopolitiikalla vaikutetaan julkisin toimenpitein innovaatiotoiminnan edellytyksiin ja innovaatioympäristön toimivuuteen sekä innovaatioiden syntyyn ja hyödyntämiseen taloudessa ja yhteiskunnassa. Laaja-alainen innovaatiopolitiikka tukee eri politiikkasektoreiden (esim. sosiaali- ja terveys, energia, liikenne, tietoyhteiskunta, koulutus, alueiden kehitys) uudistumista innovaatiotoiminnan keinoin sekä korostaa politiikkasektoreiden ja julkisen innovaatiotoiminnan tiiviin yhteistyön tärkeyttä.

5 Alueellinen innovaatiopolitiikka Teknologiakeskukset ja Oske -konsepti 1980-luvulla Yliopisto 1990-luvulla Yritys Yliopistot Teknologiakeskus Yritykset Amk:t Yliopistot 2000-luvulla Osaamiskeskusohjelma Teknologiakeskus Yritykset Teknologiakeskukset tutkimuksen ja yritysten tuotekehitystoiminnan yhdistäjinä (ns. välittäjäorganisaationa). Osaamiskeskusten on tavoitteena hyödyntää huippu-osaamista aluekehittämisessä.

6 Innovaatiojärjestelmä Muut yritykset korkeakoulut, tutkimuslaitokset Idea, lähtökohta innovaatiolle projektin suunnittelu välittäjäorganisaatiot kaupallistaminen tulosten siirto tuotantoon projektin toteutus Innovaatiojärjestelmä on kokonaisuus, jonka muodostavat tiedon ja osaamisen tuottajat, hyödyntäjät sekä näiden väliset moninaiset vuorovaikutussuhteet. Innovaatiojärjestelmän keskeiset osat ovat koulutus, tutkimus ja tuotekehitys sekä tietointensiivinen yritystoiminta.

7 Innovaatioympäristö Innovaatiot ovat monen toimijan yhteistyön tulosta. Edellytykset yhteistyölle syntyvät hedelmällisessä innovaatioympäristössä, jossa yrityssektori, tutkimuslaitokset ja julkinen sektori (välittäjäorganisaatiot) toimivat vuorovaikutuksessa. Innovaatioympäristö on tulevaisuudessa yhä selkeämmin osa globaalia innovaatiokeskittymien verkostoa. Menestyäkseen niiden on pystyttävä houkuttelemaan osaajia ja toimimaan tiiviissä yhteistyössä muiden kanssa.

8 Klusterit Turvallisuus Koulutus Ympäristö Hyvinvointi IV Kauppa-, jakelu ja logistiikka (kuljetus) III Rakentaminen ja kiinteistönhallinta Elintarvike Energia Metsä Tietoyhteiskunta 2 ICT Matkailu Luova talous Elämäntapa- ja kulttuuripalvelut Muovi-, metalli- ja muiden materiaalien työstäminen Ennallaan/supistuu MARKKINAOSUUS Kasvaa Tavoite synnyttää (osaamispohjaisia) klustereita edellyttää alueilta kykyä ja halua tehdä strategisia valintoja. I II Nopea MARKKINOIDEN KASVU Hidas Klusterit muodostuvat toisiinsa sidoksissa olevista toimialoista ja niihin liittyvistä muista toimijoista, jotka ovat merkittäviä kilpailun kannalta. Ne ovat yritysten ja yhteisöjen muodostamia maantieteellisiä keskittymiä jollain erityisellä osa-alueilla. Klusteriajatus perustuu siihen, että verkostoyhteyksillään organisaatio voi tuottaa hyötyä itselleen ja koko verkostolle.

9 Innovaatiotoiminta Kainuussa Maakunnat: Etelä-Karjala Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Etelä-Savo Suuralueet: Pohjois-Suomi Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Ahvenanmaa Koko maa Euroa/asukas * yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta Lähde: Tilastokeskus/Tutkimus- ja kehittämistoiminta Yritykset Julkinen sektori+yvt* Korkeakoulusektori Hautamäki (SITRA): Olemme siirtyneet innovaatiovetoiseen talouteen, jossa yritykset kilpailevat innovaatioilla ja kansakunnat ja alueet kilpailevat innovaattoreista Millä keinoilla Kainuu pärjää tässä kisassa?

10 Kainuun innovaatiopolitiikan ydin

11 Haaste 1: Osaamisen johtaminen Riskirahasto Yrityspoolit VTT, MTT, METLA, ym Woodpolis koulutus, tutkimus, t&k Virtuosi (OSKE) koulutus, tutkimus, t&k Seniorpolis koulutus, tutkimus, t&k Elinkeinojen kehittäminen Kainuun Etu Kunnat, Maaseutukeskus, Woimala ym. Osaamisperusta KYK & KAMK Snowpolis Oy koulutus, tutkimus, t&k Osaamisintensiiviset yritykset Kainuun maakunta SOTE-toimiala Koulutustoimiala Aluekehittäminen Measurepolis (OSKE) koulutus, tutkimus, t&k Kajaanin teknologiakeskus Oy Innova, Intotalo Via Vartius Oy Osaamiskeskittymät ja organisaatiot alueen ulkopuolella Maakuntaohjelmassa tulee huomioida innovaatiojärjestelmän luonne: toisaalta sitoutuminen strategiaan ja sen jalkauttaminen -> pitkäjänteisyys mutta lisäksi toimintaympäristön (yllättävien) muutosten huomioon ottaminen -> reagointiherkkyys kehittäjäorganisaatioiden roolien selkeyttäminen (yhtenäisellä omistajaohjauksella) kehittäjät tiiviiseen verkostomaiseen yhteistyöhön = kehittäjäverkosto avoin vuorovaikutus; kohtaamispaikat vetovoimaisen maakuntakuvan luominen dynaaminen ja luova paikka/alue

12 Haaste 2: Toimintaympäristön muutokset Uusi kansallinen innovaatiostrategia nostaa esiin neljä keskeistä MUUTOSTEN AJURIA: Globalisaatio. Teollinen valmistus sijoittuu nykyisin hyvin joustavasti sinne, missä toimintaedellytykset ovat edullisimmat. Sama on tapahtumassa myös tiedolle ja osaamiselle. Kestävä kehitys. Kasvanut tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä uhkista on synnyttänyt paineen siirtyä ekologisesti kestävään tuotantoon ja kulutukseen. Painetta lisäävät raaka-aineiden ja energian niukkuus ja niiden jyrkästi nousseet hinnat. Uudet teknologiat. Teknologian kehitys jatkuu kiihtyvällä nopeudella. Esimerkiksi tieto- ja viestintä-, bio- sekä nanoteknologioiden aloilla syntyy jatkuvasti tietoa ja tuloksia, jotka synnyttävät valtavan potentiaalin uusille sovelluksille ja vanhojen toimintojen uudistamiselle. Väestön ikääntyminen. Suomi on yksi ensimmäisistä maista, joka kohtaa työvoiman supistumisen. Nopea väestörakenteen muutos pakottaa Suomen nopeisiin tuottavuutta ja tehokkuutta parantaviin ratkaisuihin ja luo samalla edellytyksiä uusille innovaatioille.

13 Ikääntymisen vaikutukset talouteen Suomi on yksi ensimmäisistä maista, joka kohtaa työvoiman supistumisen: muutos koskee erityisen voimakkaasti koko Itä- Suomea Kun työvoima kokonaisuutena vähenee, talouskasvu saadaan aikaan vain tuottavuuden nousulla koska palvelut ovat 2/3 BKT:sta, niiden tuottavuuden nousu on keskeistä talouskasvulle

14 IKÄÄNTYMINEN VAATII UUSIA TAPOJA TUOTTAA JULKISIA PALVELUJA % 65 % % nelj. Kainuun väestörakenne 3. nelj Itä Länsi 35 % 51 % Pohjoine 14 % n Terveys- ja sosiaalipalvelujen tarve lisääntyy voimakkaasti: ikääntymisen lisäksi nuorempien ikäluokkien elämäntapamuutokset ja ongelmien kasaantuminen aiheuttavat merkittäviä kustannuspaineita terveyspalveluissa Myös Kainuussa on huomattavia alueellisia terveyseroja julkisen sektorin tuottavuudessa on ongelmia; terveydenhoidossa tuottavuuden kehitys on ollut laskeva julkisen talouden kustannusrasite tulee kestämättömäksi ellei pystytä tehokkaisiin palvelujen tuottamistapoihin ja vahvistamaan terveyden edistämistä

15 Haaste 3: Kansallisen innovaatio- strategiaan tarttuminen Innovaatiotoiminta rajattomassa maailmassa: liittyminen ja asemoituminen globaaleihin osaamis- ja arvoverkostoihin edellyttää aktiivista osallisuutta ja vaikuttamista sekä kansainvälistä liikkuvuutta ja vetovoimaisuutta. Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys: Kysynnän ohjaama innovointi, joka ottaa huomioon asiakkaiden, kuluttajien ja kansalaisten tarpeet niin julkisen kuin yksityisen sektorin toiminnassa, edellyttää kannustavia markkinoita sekä käyttäjien ja kehittäjien yhteisiä innovaatioprosesseja. Innovatiiviset yksilöt ja yhteisöt: Yksilöillä ja tiiviillä innovaatioyhteisöillä on keskeinen asema innovaatioprosesseissa. Yksilöiden ja yrittäjien innovaatiokyvykkyys ja kannusteet ovat kriittisiä tulevaisuuden menestystekijöitä. Systeemisyys: Innovaatiotoiminnan tulosten hyödyntäminen edellyttää laaja-alaista, myös rakenteiden uudistamiseen tähtäävää kehittämistoimintaa ja määrätietoista muutosjohtamista.

16 Systeemisyys Systeemisyydellä tarkoitetaan eri toimiala- ja politiikkasektorit (horisontaalinen) sekä näihin liittyvän toiminnan eri tasot (vertikaalinen) yhteen sovittavaa kokonaisvaltaista kehittämisotetta. Systeemisyys on laajaalaisen innovaatiopolitiikan toteuttamisen avainkäsite. Se viittaa kokonaisvaltaisesti eri ilmiöiden yhteen kytkeytymiseen ja keskinäisiin riippuvuuksiin. Yhden prosessin tai toiminnon muuttaminen edellyttää yleensä siihen liittyvien muiden prosessien vastaavaa kehitystä.

17 Osaamisperustan vahvistaminen Osaamisten ylläpitäminen ja vahvistaminen on tämän toimenpideohjelman läpileikkaava painopiste: tutkimus- ja kehitysprojektit sekä työelämälähtöiset koulutus- ja kehittämispalvelut synnyttävät tehokkaasti niin uutta osaamista, osaamista levittäviä verkostoja kuin osaamisperustan rakentamisessa tarvittavaa infrastruktuuriakin. Hallitus turvaa tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen koko maassa. Työelämän osaamistarpeisiin ja ikärakenteen muutokseen vastataan myös parantamalla aikuiskoulutusjärjestelmän toimintaa ja vahvistamalla korkeakoulujen aikuiskoulutus-tehtävää. Strateginen kysymys: Millainen on Kainuun tulevaisuuden kannalta suotuisa koulutusjärjestelmä ja -tarjonta? Millaista koulutusta tulee alueella järjestää ja tarjota? Miten aikuiskoulutus hoidetaan riittävän kattavasti Kainuussa? Miten osaajia hankitaan aloilta, joilla (korkeimman asteinen) koulutus tapahtuu alueen ulkopuolella?

18 Laaja-alainen innovaatiotoiminta Menestyvät innovaatiot perustuvat yleensä ennakkoluulottomaan erilaisten osaamisten yhdistämiseen. Liian kapeaalainen käsitys innovaatiotoiminnasta johtaa siihen, että osa innovaatiopotentiaalista jää hyödyntämättä. Laaja-alaisen innovaatiotoiminnan toteuttamista Suomessa vaikeuttaa se, että useat elinkeinoelämän matalan tuottavuuden alat ja julkisen sektorin osa-alueet eivät ole vielä systemaattisesti hyödyntäneet innovaatiotoimintaa toimintansa ja tuottavuutensa kehittämisessä. Luodaan Suomesta kokeileva yhteiskunta, joka kykenee hyvässä yhteistyö- ja innovaatioympäristössään tuottamaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja systeemisten toimintakokonaisuuksien laaja-alaisiin uudistuksiin johtavia innovaatioita. Kehitetään Suomen julkisesta sektorista aktiivinen innovaatioiden kehittäjä, soveltaja ja käyttöönottaja. Onko Kainuun maakuntaohjelman ja innovaatiostrategian innovaatiokäsitettä tarpeen laaja-alaistaa? Mitä toiminnallisia muutoksia tällä on hanke- ja toimintatasolla? Millä aloilla elinkeinoissa ja julkisessa sektorissa on piilevää innovaatio- ja tuottavuuspotentiaalia? Mikä rooli Kainuulla ja hallintokokeilulla voisi olla julkisen sektorin innovaatioiden kehittäjänä ja soveltajana?

19 Innovaatioympäristön kansainvälistyminen ja toiminta rajattomassa maailmassa Tutkijoiden kansainvälinen liikkuvuus on vähäistä ja määrällisesti jopa laskusuunnassa. Ulkomaisten yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta Suomessa on vähäistä, eikä maamme muutenkaan houkuttele tarpeeksi kansainvälisiä innovaatioinve stointeja. Suomeen ei hakeudu tarpeeksi kansainvälisiä asiantuntijoita, eikä täällä olevien ulkomaalaistaustaisten ihmisten monialaista osaamista ja monikulttuurisuutta kyetä riittävästi hyödyntämään innovaatioympäristömme kehittämisessä. Työ- ja osaamisperusteinen maahanmuutto on väestön ikääntyessä yhä tärkeämpi innovaatiotoiminnan menestystekijä Suomelle. Miten voidaan vahvistaa erityisesti Kainuun tutkimus- ja kehittämisyksiköiden kansainvälistymistä ja niiden verkottumista? Miten työ- ja osaamisperusteista maahanmuuttoa voidaan parhaiten toteuttaa Kainuun oloissa?

20 Vahvat ja verkottuneet innovaatiokeskittymät Suomessa on tehty vain vähän eri toimijoita sitovia kansallisia painotusvalintoja, ja valinnoilla on toistaiseksi ollut liian pieni rooli voimavarojen kohdentamisperusteena. Alueille hajautuneesta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta tulee kansallinen voimavara, kun se kootaan verkottuneiksi innovaatioyhteisöiksi. Monialaisia, kansainvälisesti kilpailukykyisiä innovaatiokeskittymiä voi Suomen kokoisessa maassa olla vain muutamia. Mihin Kainuun osaamisrakenteessa keskitytään? Miten linkitytään kansallisesti vahvoihin innovaatiokeskittymiin ja verkostoihin? Miten tehdyissä painotusvalinnoissa pystytään pysymään käytännön resurssien kohdentamisessa (esim. Kainuun kehityssopimus)?

21 Suomalaisen kasvuyritysympäristön määrätietoinen kehittäminen Menestyvässä innovaatioympäristössä yksityiset sijoittajat ja julkistaustaiset rahoittajat toimivat kumppaneina. Julkisten toimijoiden tulee tarjota kasvuyrityksille kokonaisvaltaista yritysrahoitusta, integroituja palvelutuotteita ja palveluketjun osapuolten joustavaa yhteistoimintaa. Kasvuyritysten palveluja kehitetään YritysSuomi yhteistyössä kansallisena kokonaisuutena tarvelähtöisesti. Korkeakouluissa luotujen ideoiden liiketoimintapotentiaalin arviointiin ja näiden jalostukseen kasvuyritysaihioiksi tulee myös tuoda huippuluokan osaamista. Miten löydetään Kainuuseen kasvuyritykset? Miten tehostetaan tutkimuslähtöisten innovaatioiden jalostumista yritys- ja tuoteaihioiksi?

22 Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyden vahvistaminen Laaja-alaisessa innovaatiopolitiikassa teknologian kehittämisen rinnalle nostetaan eiteknologiset innovaatiot ja kysyntälähtöisyyden vahvistaminen innovaatioiden lähteenä. Luodaan valtion tulosohjaukseen ja kuntien valtionosuusjärjestelmään kytketyt selkeät kannusteet julkisen sektorin innovaatiotoiminnalle. Eurooppalaiset edelläkävijämarkkinat ovat yksi keino vaikuttaa Suomen heikkoudeksi todettuun kotimarkkinoiden pienuuteen. Miten Kainuussa kuntayhtymä ja kunnat voivat tarttua innovaatiotoimintaan?