JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN KAAVOITUSKATSAUS 2012 ALAJÄRVI-SOINI-VIMPELI

Transkriptio

1 1 JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN KAAVOITUSKATSAUS 2012 ALAJÄRVI-SOINI-VIMPELI

2 2 JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN KAAVOITUSKATSAUS 2012 ALAJÄRVI SOINI VIMPELI 1. Yleistä Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti kuntien on laadittava vuosittain kaavoituskatsaus, jossa esitetään kaavoitukseen liittyvät ajankohtaiset asiat. Kaavoituskatsauksessa esitellään vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavahankkeet, jotka eivät ole vaikutuksiltaan vähäisiä. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksesta tiedotetaan sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. Kaavoituskatsaus on nähtävillä Internetissä osoitteessa > Palvelut>Kaavat, kiinteistöt ja tontit 2. Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta kaavoituksessa Alajärven kaupunki, Soinin kunta ja Vimpelin kunta ovat muodostaneet Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen alkaen. Merkittävimpiä muutoksia aikaisempaan kuntien palvelujen tuotantojärjestelmään on ollut siirtyminen tilaaja-tuottaja malliin. Tilaajina ovat peruskunnat ja tuottajina yhteislautakunnat, joissa kussakin on neljä edustajaa kustakin kunnasta. Kaavoitus-, maankäyttö- ja mittaustoiminta on Järvi-Pohjanmaan teknisen lautakunnan alaisuudessa. Järvi- Pohjanmaan teknisen lautakunnan hallinnoinnista vastaa Soinin kunta. 3. Maankäytön suunnittelujärjestelmä Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL sekä siihen liittyvä asetus MRA säätelevät kaavoitusta ja rakentamista. Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Kunnat voivat myös laatia yhteisen yleiskaavan. Pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle laadittavaa asemakaavaa kutsutaan ranta-asemakaavaksi. Maakuntakaava ja yleiskaava ovat yleispiirteisiä kaavoja, jotka ohjaavat yksityiskohtaisempien kaavojen laatimista. Ne voivat ohjata myös suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) ohjaa ja valvoo kuntakaavoitusta mm. vuosittain järjestettävillä kehittämiskeskusteluilla sekä yksittäisiä kaavoja koskevilla viranomaisja työneuvotteluilla Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnalliset aluei-

3 3 denkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto, toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto sekä toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistus on astunut voimaan Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Esille on nostettu myös mm. tulvasuojelu erityistavoitteissa: Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Tällä erityistavoitteella on vaikutusta myös Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen maankäytön suunnittelulle. Maankäytön suunnitteluun vaikuttavat myös valtakunnalliset inventoinnit (esim. valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY), erilliset suojelu- ja teemaohjelmat, kuten esim. Natura alueet, soidensuojeluohjelmat ja maisemansuojeluohjelmat. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on nähtävillä Ympäristöministeriön sivuilla Maakuntakaava Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osaalueella. Siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain, jotakin tiettyä aihekokonaisuutta käsittelevänä kaavana. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua. Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen kunnat kuuluvat Etelä-Pohjanmaan liiton alueeseen. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä Maakuntakaava on nähtävillä Etelä-Pohjanmaan liiton sivuilla Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamistyö on käynnistynyt Maakuntakaavan selvityksistä ovat valmistuneet Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 selvitys sekä Etelä- Pohjanmaan pääteiden logistiikka- ja maankäyttöselvitys. Tuulivoimaselvitys valmistui tammikuussa 2012 ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan vaihekaavan laatiminen tuulivoima-asioita koskien on aloitettu. Tietoa maakuntakaavasta sekä vireillä olevista selvityksistä ja vaihekaavasta sekä osallistumisja arviointisuunnitelmasta löytyy Etelä-Pohjanmaan liiton sivuilla (>suunnitelmat ja ohjelmat) Yleiskaava Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittaminen

4 4 ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet, ja yleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osa-aluetta, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan. Kaava esitetään kartalla, ja siihen liitetään kaavamerkinnät ja -määräykset sekä selostus. Kunta vastaa yleiskaavan laatimisesta. Kaavan hyväksyy kaupungin- tai kunnanvaltuusto. Jos kunnat ovat laatineet yhteisen yleiskaavan, sen hyväksyy kuntien yhteinen toimielin ja vahvistaa ympäristöministeriö Asemakaava ja ranta-asemakaava Asemakaavassa määritellään alueen tuleva käyttö: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Asemakaava voi koskea kokonaista asuntoaluetta asuin-, työ- ja virkistysalueineen tai joskus jopa vain yhtä tonttia. Asemakaavan laatii kunta. Ranta-alueiden rakentamista voidaan ohjata ranta-asemakaavalla, jonka laatimisesta vastaa maanomistaja. Yksityinen maanomistaja voi laatia omistamalleen alueelle ranta-asemakaavaehdotuksen, jonka käsittely ja hyväksymismenettely tapahtuu kunnassa. Asemakaavaan kuuluvat asemakaavakartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset. Asemakaavaan liittyy selostus, jossa kerrotaan kaavan laatimisesta ja keskeisistä ominaisuuksista. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista: osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), MRL 62, 63 JA Poikkeamisluvat ja suunnittelutarveratkaisut Kunta ja eräissä tapauksissa ympäristökeskus voivat erityisistä syistä myötää poikkeuksen rakentamista koskevista rajoituksista ja säännöksistä. Poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisuasioista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL). Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyen tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Suunnittelutarvealue on tarkemmin määritelty MRL 16 :ssa Tiedottaminen kaavoitushankkeista Kaava-asioista ilmoitetaan ja kuulutukset julkaistaan yhteistoiminta-alueen kunnissa seuraavissa lehdissä: Alajärvi; Järviseutu ja Torstai, Soini; Ähtärinjärven Uutisnuotta ja Vimpeli; Järviseudun Sanomat. Kuntien kaavahankkeita koskeva aineisto julkaistaan myös Internetissä osoitteessa (/Palvelut/Kaavat,kiinteistöt ja tontit/ Kaavat). Kaavahankkeita koskeva aineisto asetetaan Internetiin nähtäville kun kaavahanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville. Useimmiten samanaikaisesti asetetaan nähtäville myös kaavaluonnos. Kaava-aineisto on nähtävillä Internetissä koko kaavan laadinnan ajan. Järvi-pohjanmaa.fi sivuilla on myös nähtävillä myös asemakaavayhdistelmiä sekä yleiskaavoja.

5 5 4. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUHANKKEET JÄRVI-POHJANMAAN YHTEIS- TOIMINTA-ALUEELLA 5. JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITELMA Alueidenkäytön suunnitelma on valmistunut tammikuussa Alueidenkäytön suunnitelma on kuntien hyväksymiskäsittelyssä talvella Alueidenkäytön suunnitelman konsulttityöstä on vastannut AIRIX Ympäristö Oy. Strateginen alueidenkäytön suunnitelma on alueen rakennetta koskeva yhteinen näkemys, jonka pohjalta määritetään mm. maankäytön mitoitusperusteet, keskusta-alueiden, taajamien ja kyläalueiden tavoiteltu kehitys, kaupan ja muun yritystoiminnan kehityshankkeet, liikenneverkon kehittyminen sekä Järvi-Pohjanmaan maankäyttöpolitiikan periaatteet. Osana suunnitelmaa on alueidenkäytölle luotu yhteinen tulevaisuuden kuva, visio. Järvi-Pohjanmaan strategisen alueidenkäytön suunnitelman tähtäin on vuoteen Suunnitelma ei ole MRL:n mukainen aluevarauskaava eikä oikeusvaikutteinen kaava. Vaikka strategista kaavaprosessia ei ole laissa säädelty, tässä prosessissa noudatettiin vuorovaikutteisuutta, suunnitteluosapuolten kuulemista ja avoimen suunnittelukäytännön periaatteita. Keskeisiä teemoja suunnittelussa ovat mm. alueen vetovoimaisuuden lisääminen, elinkeinoelämän edellytysten parantaminen, asumisen eri muotojen kehittäminen, keskustojen ja kyläalueiden kehittäminen sekä ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen alueidenkäytön osalta. Suunnitelmassa huomioidaan Järvi-Pohjanmaan kuntien kehittämismahdollisuudet sekä itsenäisinä kuntina että kokonaisuutena. Järvi-Pohjanmaan alueidenkäytön suunnitelman loppuraportti löytyy Internetistä osoitteesta (palvelut/kaavat, kiinteistöt ja tontit) 6. ALAJÄRVEN KESKUSTAN RAKENNEMALLI Alajärven keskustan ja sen lähialueen rakennemallityö on käynnistynyt vuoden 2011 lopulla. Rakennemallityö sijoittuu alueidenkäytön suunnitelman sekä varsinaisen yleiskaavatyön väliin. Rakennemallityön tarkoituksena on etsiä keinoja keskeisimmän alueen kehittämiseksi sekä tutkia vaihtoehtoisia yhdyskuntarakenteellisia ratkaisuja varsinaisen yleiskaavatyön pohjaksi. Rakennemallityötä laatii AIRIX Ympäristö Oy. Rakennemallityö valmistuu keväällä/ kesällä YLEISKAAVAT 7.1. ALAJÄRVI (ent. Lehtimäen alue): Mustaniemen-Suninsalmen alueen yleiskaava Mustaniemen Suninsalmen alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Päätöksen kaavan laatimisesta on tehnyt entisen Lehtimäen kunnanvaltuusto. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidetty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ollut nähtävillä vuodenvaihteessa Osayleiskaava laaditaan osittain MRL 44 :n mukaisena kyläkaavana. Osayleiskaavaehdotus on nähtävillä keväällä Tarkoitus on, että osayleiskaava on hyväksymiskäsittelyssä 2012.

6 ALAJÄRVI: Keskustan ja sen lähialueiden osayleiskaava Alajärven keskustan alueen, Kullanmutka-Viinamäki-Pekkola-Isosaari-Pynttärinniemi-Pynttärin alueen sekä Hoiskon keskeiset alueet käsittävä osayleiskaavatyö aloitetaan vuonna Osayleiskaava-alueen tarkempi aluerajaus määritellään myöhemmin. Tarkoituksena on laajentaa yleiskaava-aluetta sekä muuttaa yleiskaavaa muuttuneiden maankäytön tarpeiden mukaisiksi. Yleiskaava laaditaan pitkän ajan tähtäimellä siten, että laadittava yleiskaava ohjaisi maankäyttöä mahdollisesti vuoteen 2030 saakka. Yleiskaavan tärkeimpinä tavoitteina on mm. osoittaa Alajärven keskustan alueelle/ läheisyyteen uudet omakotirakentamiseen soveltuvat alueet sekä muut asumisen alueet, kaupallisten toimintojen alueet, teollisuusalueen laajennusalueet sekä palvelujen alueet. Yhtenä osa-alueena on ratkaista mm. Alajärventien liikenneasiat sekä mahdollisesti uuden liittymän järjestäminen VT 16:lle Alajärven teollisuusalueen kehittämistä silmällä pitäen. Nykyisin voimassa olevat yleiskaavat ovat vanhentuneita: Alajärven Ydinkeskustan osayleiskaava on kaupunginvaltuusto 1994 hyväksymä, Kirkonseudun osayleiskaava on hyväksytty 1984, Pynttärin osayleiskaava on hyväksytty Yleiskaavan laatimisen alkuvaiheessa täsmennetään yleiskaavan tavoitteet sekä laaditaan tarvittavat selvitykset. Yleiskaavatyön pohjaksi laaditaan Alajärven keskustan rakennemalli alkuvuodesta Yleiskaavan etenemisestä tiedotetaan mm. Internetissä sivuilla. Yleiskaavan laatimisen yhteydessä pidettävistä yleisötilaisuuksista ilmoitetaan myöhemmin kuulutuksilla Järvi-Pohjanmaan tuulivoimayleiskaava Etelä-Pohjan maakuntakaavaan uudistamiseen yhteydessä on tehty mm. tuulivoimaselvitys koko Etelä-Pohjanmaan alueelle. Kyseisen selvityksen perusteella etenkin Soinissa on tuulivoimaloiden sijoittamiselle erinomaisesti soveltuvia alueita. Myös Alajärven ja Soinin kunnan rajalla Möksyn kylän eteläpuolella on hyvää aluetta. Vimpelin puolella on laajoja alueita, jonne olisi mahdollista rakentaa tuulivoimaloita, vaikka alueet eivät teknistaloudellisessa tarkastelussa olekaan maakunnan tasolla erityisen hyviä. Kunnat hakevat ympäristöministeriöltä valtionavustusta laajan kolmen kunnan yhteisen MRL 77a :n mukaisen tuulivoiman rakentamista ohjaavan yleiskaavan laatimiseen. Mikäli rahoitus järjestyy, yleiskaavatyö aloitettaisiin jo vuonna Kuvassa tuulivoima-alueiksi soveltuvat alueet (vihreällä potentiaalisimmat alueet)

7 7 8. ASEMAKAAVAT/ ALAJÄRVI 8.1. KULLANMUTKAN ALUE Kullanmutkan alueen suunnittelu on aloitettu syksyllä 2011 yhteistyössä Puuinfon sekä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Kullanmutkan alueesta laaditaan ensivaiheessa Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksella diplomityö. Diplomityön valmistuttua aloitetaan varsinaisen asemakaavan laatiminen alueelle. Asemakaavan laatiminen aloitetaan vuonna Kullanmutkan - Koulukeskuksen alueen suunnittelu on Järvi-Pohjanmaan merkittävin asumiseen liittyvä kaavahanke tulevina vuosina. Tarkoitus on, että Kullanmutkan alueella pidetään asumisen tapahtuma (Vetovoimainen Järviseutu hanke) kesällä 2014, jolloin alue olisi näyttelykunnossa. Suunnittelun ja toteutuksen tavoitteena on vetovoimainen ja esimerkillinen ympäristö, jossa hyödynnetään modernin puurakentamisen mahdollisuuksia monipuolisesti. Asemakaavan vireilletulosta kuulutetaan erikseen. Yllä otteita alustavista vaihtoehtoisista luonnoksista Kullanmutkan Koulukeskuksen alueesta Korttelin 30 asemakaavan muutos Alajärven kirkon läheisyydessä olevan ns. Rantalan talon pihapiiriä koskeva asemakaavan muutos on tullut vireille yksityisen maanomistajan aloitteesta. Suunnittelun kohde sijaitsee Alajärven seurakunnan kirkkoherranviraston naapurissa. Kaavan tarkoituksena on sovittaa yhteen mahdollinen uudisrakentaminen sekä arvokkaan rakennetun ympäristön yhteensovittaminen. Suunnittelu-alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön -Alajärven kirkon ympäristön vieressä. Osallistumisja arviointisuunnitelma (OAS) sekä asemakaavan vaihtoehtoiset muutosluonnokset ovat nähtävillä maalis-huhtikuussa Asemakaavan muutosehdotus nähtäville keväällä Tavoitteena on, että asemakaavan muutos olisi valmis hyväksymiskäsittelyyn keväällä/kesällä Vireillä oleva asemakaava. Kuvassa muutettava kaava.

8 Urheilualue ja MaxiAlen ympäristö, korttelit 17,18,20,40 ja 50 Alajärven keskustan urheilualuetta kehitetään jatkossa seudullisesti vetovoimaiseksi urheilutoimintojen alueeksi. Alueella aloitetaan vuonna 2012 uimahallin rakentaminen. Alueen suunnittelussa huomioidaan lisäksi mm. liikuntahallin ja jäähallin toteuttaminen urheilualueelle. Kaavamuutoksella mahdollistetaan myös urheilualueeseen rajoittuvan Maxin kauppakeskuksen kehittäminen. Kaavassa mahdollistetaan mm. Alajärventien ja Pitkäkankaantien risteykseen uusi liikenneympyrä, joka palvelee etenkin tulevan uimahallin toimintaa. Oas ja kaavaluonnos olivat nähtävillä vuodenvaihteessa Asemakaavan muutosehdotus nähtäville keväällä Tavoitteena on, että asemakaavan muutos olisi hyväksyttävissä kesällä Vireillä oleva asemakaava. Kuvassa muutettava kaava Kortteleiden 47 ja 57 asemakaavan muutos Kortteleiden 47 ja 57 alueelle laaditaan asemakaavan muutosta, jonka tarkoituksena on sovittaa yhteen yksityisen elinkeinonharjoittajan toiminta sekä lähialueen asutuksen tarpeet. Kaupungin omistuksessa olevalle alueelle Kurejoentien varrelle kaavamuutoksella mahdollistetaan esim. paloaseman, sijoittumien. Asemakaavan muutosluonnos ja oas olivat nähtävillä keväällä Asemakaavan muutosehdotus on nähtävillä keväällä Tavoitteena on, että asemakaavan muutos olisi hyväksyttävissä kesällä Vireillä oleva asemakaava. Kuvassa muutettava kaava Asemakaavan muutos korttelissa 5, ns. Pikkupappilan alue Asemakaavan muutoksessa huomioidaan mm. alueella olevan nykyisin kerhotilana toimivan ns. pikkupappilan sekä metsikön säilyttäminen. Korttelin alueelle mahdollistetaan mm. kerrostalorakentaminen. Oas ja asemakaavan muutosluonnos olivat nähtävillä tammi-helmikuussa Alajärven seurakunnan anomuksesta laadittava asemakaavan muutos on tarkoitus saada hyväksymiskäsittelyyn kevään/kesän 2012 aikana. Vireillä oleva asemakaava. Kuvassa luonnosvaiheen havainnekuva.

9 Luoma-ahon asemakaavan muutos ja laajennus, Mikinpuro II Luoma-ahon Mikinpuron asuntoalueen laajennus sijoittuu olemassa olevan asuinalueen pohjoispuolelle. Alueesta halutaan muodostaa viihtyisä asuinalue lähivirkistysmahdollisuuksineen. Uudelle asuinalueelle järjestetään kulkuyhteydet sekä Luomantieltä että Mikinpurontieltä. Alueelle tulee uutta tonttia. Oas ja kaavaluonnos olivat nähtävillä tammi-helmikuussa Tavoitteena on, että kaava olisi hyväksymiskäsittelyssä kesällä Vireillä oleva asemakaava. Kuvassa ote luonnosvaiheen kaavasta Asemakaava-alueiden LYT liikennealueiden muuttaminen katualueiksi Alajärven keskustan ja Lehtimäen kirkonseudun asemakaava-alueilla olevat LYT sekä Lehtimäellä L-1 alueet muutetaan asemakaavan muutoksella katualueiksi ELY keskuksen ohjeiden sekä MRL 83 4.momentin mukaan. Kaavamuutos koskee Alajärven asemakaava-alueella olevia osia Kurejoentiestä ja Koskenvarrentiestä. Lehtimäen Kirkonseudun asemakaava-alueella olevia osia Rannankyläntiestä ja Länsitiestä. Asemakaavan muutos tehdään vuoden 2012 aikana. Asemakaavamuutoksen vireilletulosta kuulutetaan erikseen. 9. ASEMAKAAVAT/ SOINI 9.1. Heikinmäen sahan alueen asemakaavan muutos Soinin teollisuusalueella olevalle Heikinmäen sahan alueella laaditaan vuoden 2012 aikana asemakaavan muutos. Kaavamuutoksen tarkoituksen on selkeyttää alueen asemakaavaa olemassa olevien toimintojen pohjalta sekä samalla huomioidaan kunnan tavoitteet alueen kehittämiseksi pitkällä aikavälillä. Asemakaavan vireilletulosta ilmoitetaan erikseen Vuorenmaan asemakaava Vuorenmaan alueen toiminnan kehittämiseksi alueelle ollaan valmistelemassa asemakaavan laatimista. Tavoitteena on Vuorenmaan alueen kehittäminen monipuoliseksi ja houkuttelevasi talviurheilukeskukseksi. Samalla pyritään edistämään alueen ympärivuotista käyttöä. Kaavoitus-

10 10 työn tarkemmat tavoitteet määritellään myöhemmässä vaiheessa. Asemakaavan laadintatyö alkaisi alustavasti vuonna Vuonna 2012 laaditaan alueelle asemakaavan pohjakarttaa tulevaa kaavoitushanketta ajatellen. Asemakaavan vireilletulosta ilmoitetaan erikseen. 10. ASEMAKAAVAT/ VIMPELI Terveyskeskuksen alueen asemakaavan muutos, asemakaavan muutos kortteleissa 16a, 25, 25a ja 25b Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa nykyisen terveyskeskuksen alueen lisärakentaminen. Kunnan omistamalle alueelle on suunniteltu sijoitettavaksi intervalliyksikkö, Niikooli, Aisakello ja pitkäaikaispotilaiden hoitoyksikkö. Kaavan tarkoituksena on selkeyttää ja ajantasaistaa myös muun kaavaalueen maankäyttöä sekä asemakaavan mukaisia toimintoja. Oas ja asemakaavan muutosluonnos nähtävillä helmi-maaliskuussa Tarkoituksena on asemakaavan muutoksen saaminen kunnalliseen hyväksymismenettelyyn keväällä/ kesällä Vireillä oleva asemakaava Järviseudun sairaalan asemakaavan muutos, kortteli 76 Järviseudun asemakaavan muutoksella mahdollistetaan uuden asumispalveluyksikön sijoittuminen nykyisen sairaalaympäristön yhteyteen. Kaavamuutoksen tavoitteena on myös tutkia korttelin etelä- ja länsireunaan osoitettujen maa- ja metsätalousmaiden hyödyntäminen rakentamistarkoituksiin. Asemakaavan laadintaa on pohjustettu vuoden 2011 puolella. Asemakaavan muutoksen oas ja kaavamuutosluonnos tulee nähtäville keväällä Tavoitteena on asemakaavan muutosehdotuksen saaminen kunnalliseen hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2012 aikana. Asemakaavan muutoksen vireilletulosta ilmoitetaan erikseen Vieresniemen asemakaavan muutos Vieresniemen asemakaavan muutos koskee Vieresnieman asemakaavaalueen Vimpelin kunnan omistamaa osa-aluetta. Kaavan tarkoituksena on muuttaa voimassa olevaa kaavaa siten, että alueesta tulisi vetovoimainen alue. Osa alueesta osoitetaan lomarakentamisen tarpeisiin, osa alueesta puolestaan yleiseen virkistyskäyttöön. Asemakaavan muutosluonnos ja oas olivat vuoden 2011 lopulla teknisen lautakunnan käsittelyssä. Alueesta on tarkoitus tehdä vielä vaihtoehtoinen luonnos ennen kuin asemakaavan luonnos/ luonnokset sekä oas asetetaan nähtäville. Tavoitteena on että asemakaavan muutos olisi kunnallisessa hyväksymiskäsittelyssä vuoden 2012 aikana. Asemakaavan muutoksen vireille tulosta ilmoitetaan myöhemmin samanaikaisesti kun oas ja kaavaluonnos asetetaan nähtäville. Kuvassa ensimmäisen kaavaluonnoksen havainnekuva.

11 Asemakaava-alueiden LYT liikennealueiden muuttaminen katualueiksi Vimpelin keskustan asemakaava-alueella olevat LYT alueet muutetaan asemakaavan muutoksella katualueiksi ELY keskuksen ohjeiden sekä MRL 83 4.momentin mukaan. Kaavamuutos koskee Vimpelin asemakaava-alueilla seuraavia: Patruunantie, Tervatie, Opintie, Jäykäntie, Pöntisentie, Suksitie, Koskelantie ja Pokelantie. Asemakaavan muutos tehdään vuoden 2012 aikana. Asemakaavamuutoksen vireilletulosta kuulutetaan erikseen Hovilan alueen asemakaavan laajennus Vimpelin Hovilan alueen viereen sijoittuvalle yksityisen omistamalle kiinteistölle laaditaan asemakaava vuoden 2012 aikana. Asemakaavassa alueelle osoitetaan muutama uusi rakennuspaikka. Tavoitteena on, että asemakaava on valmis kunnalliseen hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2012 aikana. Asemakaavan vireilletulosta kuulutetaan erikseen. 11. VUONNA 2011 HYVÄKSYTYT KAAVAT Alajärvi: Mäntylän alueen asemakaavan muutos korttelissa 411 (kvalt ) Hirsikankaan asemakaavan muutos, kortteli 91 (kvalt ) Valkealammen ranta-asemakaavan muutos, korttelit 9,10 ja 11 (kvalt ), kaavasta valitettu hallinto-oikeuteen. Lassinlahden ranta-asemakaavan muutos, korttelit 2 ja 3 (kvalt ) Heraskriivarinkydön asemakaavan muutos ja laajennus, kortteli 649 (kvalt ) sai lainvoiman kun kho hylkäsi valitukset. Lisätietoja kaavahankkeista Internetistä > Palvelut>Kaavat, kiinteistöt ja tontit>kaavat Yhteystiedot: Kaavoituspäällikkö Heikki Joensuu, , (06) , heikki.joensuu(at)alajarvi.fi Maanmittausteknikko Ville Vistbacka, , (06) , ville.vistbacka(at)alajarvi.fi