ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC.
|
|
- Anna-Leena Honkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1 Yleisiä ohjeita: Työ tehdään yhdessä laskuharjoitusten aikaan tiistaina kello Jos tämä aika ei sovi, voidaan järjestää toinen aika. Ellei kumpikaan aika sovi, työn voi korvata itsenäisellä tehtävällä. Työhön pääsee osallistumaan, jos esiselostus on hyväksyttävästi tehty. Työn aikana katsomme erilaisia vikatilanteita PSS/E- ja PSCAD-ohjelmilla. Kurssiohjeessa mainittua oppimispäiväkirjaa ei ole, vaan sen korvaa esiselostus. Tutkittava verkko ja simuloitavat viat Tutkitaan kuvan 1 mukaista verkkoa. Verkkokuva on printattu PSS/E-ohjelmasta ja se on 230 kv:n verkko, jossa on kaksi aluetta, joissa kummassakin on kaksi generaattoria. Alueiden välissä on kaksi rinnakkaista yhdysjohtoa, joissa on sarjakompensointi. Rinnakkain olevia sarjakompensointeja (70 %, 50 % ja 30 % johdon reaktanssista) voidaan kytkeä päälle ja pois ja ne voidaan myös ohittaa kokonaan. Verkon taajuus on 60 Hz. Suhteellisarvoilla laskettaessa perusteho on 100 MVA. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC.sav Kuva 1. Tutkittava verkko, joka on tulostettu PSS/-ohjelmasta. Kuvassa on tehonjako nimeltään CASE_ prossc.sav ja ehjät viivat kuvaavat verkkoon kytkettyjä komponentteja ja katkoviivat verkosta irti olevia komponentteja. Punaisella tekstillä opastetaan tehonjaon tulkintaa. Työssä tutkitaan erilaisia vikoja solmussa 8 'MID POINT', joka on johdolla solmujen 14 ja 9 välillä ja on puolessavälissä johtoa Solmut 8 ja 14 eivät ole varsinaisia sähköasemia, vaan ne ovat verkkomallissa keskelle johtoa sijaitsevia solmuja, joiden avulla voidaan laskea erilaisia johtovikoja helposti. Vikoja simuloidaan tehonjako-, dynamiikka- ja transienttilaskentaohjelmilla.
2 ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 2 Esiselostus Osa 1 Epäsymmetristen ja symmetristen vikojen laskemista Vastaa seuraaviin kysymyksiin. 1) Onko siirtojohdon vikavirta pätö- vai loisvirtaa? 2) Laske perusimpedanssi ja perusvirta jännitetasolle 230 kv, kun perusteho on 100 MVA: 3) Laske tutkittavan verkon maasulun, 2-vaiheisen oikosulun ja 3-vaiheisen oikosulun vikavirrat suhteellisarvoina ja ampeereina luennolla ja laskuharjoituksissa käytetyillä yhtälöillä käyttämällä Theveninin impedansseja. Vikaimpedanssi on nolla. Täytä arvo seuraavaan taulukkoon, jota täydennetään työn aikana. Näytä myös käyttämäsi yhtälöt. Vika sattuu solmussa 8, ja solmun jännite vian alkamishetkellä on 230 kv (1,0 pu) ja PSS/E-ohjelman antamat komponenttiverkkojen Theveninin impedanssit suhteellisarvoina ovat: SEQUENCE THEVENIN IMPEDANCES AT FAULTED BUSES BUS# X-- NAME --X BASKV ZERO POSITIVE NEGATIVE r0 x0 r1 x1 r2 x2 8 MID POINT Laskutapa 3-v. vika 2-v. oikosulku maasulku käsin laskettu Tämä lasketaan työn aikana PSS/E-ohjelman ASCCkomentoa Tämä lasketaan työn aikana PSS/E-ohjelman SCMUkomentoa Tämä lasketaan työn aikana PSCAD-ohjelmalla 5) Mitä virhelähteitä sisältyy laskemiisi vikavirtoihin? 6) Mitkä seikat vaikuttavat siihen, paljonko vikavirtaa tulee solmusta 14 ja solmusta 9. Kummasta arvelet tulevan enemmän vikavirtaa ja miksi?
3 ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 3 7) Tutustu johonkin sähkömagneettisten transienttien laskentaohjelmaan netissä. (esimerkiksi näiltä sivuilta ja luettele asioita, joita näillä ohjelmilla lasketaan Kuvaile lyhyesti, mitä asioita ymmärsit ja mitä et ymmärtänyt ohjelmista.
4 ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 4 Osa 2 Dynamiikan simulointi PSS/-ohjelmalla 8) Vertaillaan kahta tehonjakotilannetta, jotka on kuvattu alla. Tilanteessa 1 on sarjakompensointi ohitettu ja tilanteessa 2 on johdot sarjakompensoitu 50-prosentisesti. Mitä muuta eroa tilanteissa on? Tilanne 1: Tilanne 2:
5 ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 5 9) Verkkoon sattuu johtovika solmun 8 kohdalle. Vertaile seuraavia tilanteita kulmastabiiliuden kannalta ja kerro, kumpi tilanne on todennäköisemmin epästabiili. Miksi näin on? Vertailu 1: Tilanne 1 ja tilanteen 1 mukainen verkon kytkentä jossa siirretään 230 MW tehoa alueelta 1 alueelle 2. Vertailu 2: Tilanne 2 ja tilanne, jossa on sama siirto, mutta sarjakompensointi on ohitettu.
6 ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 6 Epäsymmetrisä vikoja PSS/E-ohjelmassa, kuvia manuaalista LIITE 1
7 ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 7
ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1
ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1 Yleisiä ohjeita: Työ tehdään yhdessä laskuharjoitusten aikaan tiistaina 29.11. kello 10.15 12.00 Jos tämä aika ei sovi, voidaan järjestää toinen aika.
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden
Lisätiedot215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR
Sami Repo, TTKK/Sähkövoimatekniikka 1 ESIMERKKI KÄYTTÖVARMUUDEN MÄÄRITTÄMISESTÄ Testijärjestelmässä on kaksi solmupistettä, joiden välillä on kaksi rinnakkaista identtistä johtoa, joidenka yhdistetty impedanssi
LisätiedotJännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla
Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992 Liisa Haarla Pohjoismainen voimajärjestelmä 1992 Siirtoverkko: Siirtoyhteydet pitkiä, kulutus enimmäkseen etelässä, vesivoimaa pohjoisessa (Suomessa ja Ruotsissa),
LisätiedotBL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus
BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka Siirtojohdon suojaus Kantaverkon johtosuojaus Suojauksen nopeus kriittinen stabiilisuuden kannalta Maasulkusuojauksen nopeusvaatimukset myös vaarajännitteistä. U m = 1500
LisätiedotLasketaan siirretty teho. Asetetaan loppupään vaihejännitteelle kulmaksi nolla astetta. Virran aiheuttama jännitehäviö johdolla on
ELEC-E849. Tarkastellaan viittä rinnakkaista siirtojohtoa. Jännite johdon loppupäässä on 400, pituus on 00 km, reaktanssi on 0, ohm/km ( ohmia/johto). Kunkin johdon virta on 000. Jätä rinnakkaiskapasitanssit
LisätiedotELEC-E8419 syksyllä 2017 Sähkönsiirtojärjestelmät 1
ELEC-E8419 syksyllä 2017 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Johdatus, sisältö, kertausta Periodit I II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 11.9.2017 1 Tietoja kurssista Luennot: dosentti Liisa Haarla Laskuharjoitukset:
LisätiedotVAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA
VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa
LisätiedotLisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.
MUUNTAMON PE-JOHDOT Kun kuvia piirretään kaaviomaisina saattavat ne helposti johtaa harhaan. Tarkastellaan ensin TN-C, TN-C-S ja TN-S järjestelmien eroja. Suomessa käytettiin 4-johdin järjestelmää (TN-C)
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta
LisätiedotS. Kauppinen / H. Tulomäki
1 (8) Tutkimustyön tausta... 1 Verkon mallinnus... 2 Sähkön laatu saarekekäytössä ja VJV-vaatimukset... 2 Simulaatiot... 2 Simulaatio 1... 2 Simulaatio 2... 4 Simulaatio 3... 4 Simulaatio 4... 5 Simulaatio
LisätiedotELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö
ELEC-E849 syksy 06 Jännitteensäätö. Tarkastellaan viittä rinnakkaista siirtojohtoa. Jännite johdon loppupäässä on 400, pituus on 00 km, reaktanssi on 0,3 ohm/km (3 ohmia/johto). Kunkin johdon virta on
LisätiedotLääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset
Lääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset Suomen Sairaalatekniikan yhdistys ry Ajankohtaispäivä Jouko Savolainen Käsiteltäviä asioita IT-verkko yleensä 1.vika 2.vika Vaadittava oikosulkuvirta Kosketusjännite
LisätiedotThéveninin teoreema. Vesa Linja-aho. 3.10.2014 (versio 1.0) R 1 + R 2
Théveninin teoreema Vesa Linja-aho 3.0.204 (versio.0) Johdanto Portti eli napapari tarkoittaa kahta piirissä olevaa napaa eli sellaista solmua, johon voidaan kytkeä joku toinen piiri. simerkiksi auton
LisätiedotSähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala
Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon
LisätiedotPohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus
Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian
LisätiedotLuento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Luento 6 1 DEE-11000 Piirianalyysi Ensimmäinen välikoe keskiviikkona 19.11. klo 13-16 salissa S1. Aihepiiri: Tasasähköpiirin analyysi (monisteen luvut 1-6) 2 Solmupistemenetelmä
LisätiedotHelsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely
Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft
Lisätiedot4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA
4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA Sähköverkkoja suunniteltaessa joudutaan tekemään erilaisia verkon tilaa kuvaavia laskelmia. Vaikka laskelmat tehdäänkin nykyaikana pääsääntöisesti tietokoneilla, suunnittelijoiden
LisätiedotELEC-E8419 syksyllä 2016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1
ELEC-E8419 syksyllä 016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Jännitteensäätö Periodit I II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 10.10.016 1 Luennon ydinasiat Jännitteensäädön ja loistehon välinen yhteys Jännitteensäädössä
LisätiedotSiirtokapasiteetin määrittäminen
1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden
LisätiedotLiittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon
FINGRID OYJ Liittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon 31.3.29 Liittymissäännöt tuulivoimaloiden ja maakohtaiset lisätäsmennykset tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen
LisätiedotTasasähköyhteyden suuntaaj-asema. Ue j0ƒ. p,q
EEC-E89 syksy 06 Ttkitaan alla olevan kvan mkaista heikkoon verkkoon kytkettyä srjännitteistä tasasähköyhteyttä. Tässä tapaksessa syöttävän verkon impedanssi (Theveninin impedanssi, kvassa j on j0,65,
LisätiedotSATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä
1040 Piirianalyysi B kevät 2016 1 /6 ehtävä 1. lla olevassa kuvassa esitetyssä symmetrisessä kolmivaihejärjestelmässä on kaksi konetta, joiden lähdejännitteet ovat vaihejännitteinä v1 ja v2. Järjestelmä
LisätiedotELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Luento: Jännitteen säätö. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla
ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Luento: Jännitteen säätö Kurssi syksyllä 015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 1 Luennon ydinasiat Jännitteensäädön ja loistehon välinen yhteys Jännitteensäädössä
Lisätiedot20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:
SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Harjoitus - Luento 2 H1 Kolmivaiheteho Kuinka suuri teho voidaan siirtää kolmivaihejärjestelmässä eri jännitetasoilla, kun tehokerroin on 0,9 ja virta 100 A. Tarkasteltavat jännitetasot
LisätiedotTuulivoima Gotlannin saarella Ruotsissa
Tuulivoima Gotlannin saarella Ruotsissa Johdanto Tässä kappaleessa tarkastellaan ongelmia ja ratkaisuja, joita ruotsalainen Gotlands Energi AB (GEAB) on kohdannut tuulivoiman verkkoon integroinnissa. Tarkastelun
LisätiedotELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Muuntaja ja generaattori. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I ja II, 5 opintopistettä Liisa Haarla
ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Muuntaja ja generaattori Kurssi syksyllä 2015 Periodit I ja II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 1 Luennon ydinasiat Muuntajan ja generaattorin tehtävät sähkönsiirrossa,
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Jakeluverkkojen tekninen laskenta Sähköjohdot - sähkönjakelujohtojen ominaisarvoja Johto r [ohm/km] x [ohm/km] Jännite [kv] Oikosulkukestoisuus Kuormitettavuus [A] Jäähtymisaikavakio
LisätiedotKäyttötoimikunnan kokous Jonne Jäppinen. Ajankohtaiset asiat
27.11.2018 Käyttötoimikunnan kokous Ajankohtaiset asiat Häiriöt Fingridin Inkoo-Karjaa 110 kv voimajohdolla häiriö 27.9 klo 12:47, pysyvä johtovika. Sähköt saatiin palautettua voimajohtoon liittyneelle
LisätiedotS Sähkön jakelu ja markkinat S Electricity Distribution and Markets
S-18.3153 Sähkön jakelu ja markkinat S-18.3154 Electricity Distribution and Markets Voltage Sag 1) Kolmivaiheinen vastukseton oikosulku tapahtuu 20 kv lähdöllä etäisyydellä 1 km, 3 km, 5 km, 8 km, 10 km
LisätiedotJännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva. Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY
Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY Agenda Taustaa Tutkimuskysymykset ja tavoitteet Simuloitava malli Skenaarioiden tarkastelu Tekniset tulokset Taloudelliset
LisätiedotDiplomityö: Kaapeliverkkoon varastoituneen energian vaikutukset kytkentäylijännitteisiin
Diplomityö: Kaapeliverkkoon varastoituneen energian vaikutukset kytkentäylijännitteisiin Aleks Tukiainen, Tampere, 23.11.2018 Työn taustatiedot ja tavoite Työ tehtiin sähköverkkoyhtiö Elenia Oy:lle Verkko-omaisuus
LisätiedotKantaverkon ja asiakasliityntöjen relesuojauksen sovellusohje
Kantaverkon ja asiakasliityntöjen relesuojauksen sovellusohje Kantaverkon ja asiakasliityntöjen relesuojauksen sovellusohje Uudistettuun ohjeeseen on siirretty EVY-asiat erillisestä ohjeesta Lisätty asiakasjohtojen
LisätiedotGeneraattorin suojauksen
Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Generaattorin suojauksen vaatimukset ja tarkasteleminen
LisätiedotSATE1050 PIIRIANALYYSI II / MAARIT VESAPUISTO: APLAC, MATLAB JA SIMULINK -HARJOITUSTYÖ / SYKSY 2015
1 SAT1050 PANAYYS / MAAT VSAPUSTO: APA, MATAB JA SMUNK -HAJOTUSTYÖ / SYKSY 2015 Harjoitustyön tarkoituksena on ensisijaisesti tutustua Aplac-, Matab ja Simulink simulointiohjelmistojen ominaisuuksiin ja
LisätiedotVoimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä
Ohje 1 (6) Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä 1 Voimalaitoksen / generaattorin erottaminen sähköverkosta Muuntaja, jonka kautta liittyy tuotantoa
Lisätiedot521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3
51384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3 1. Tutkitaan mikroliuskajohtoa, jonka substraattina on kvartsi (ε r 3,8) ja jonka paksuus (h) on,15 mm. a) Mikä on liuskan leveyden w oltava, jotta ominaisimpedanssi
LisätiedotDEE Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt. Tasavirtakäyttö
Tasavirtakäyttö 1 Esiselostus 1.1 Mitä laitteita kuuluu Leonard-käyttöön, mikä on sen toimintaperiaate ja mihin ja miksi niitä käytetään? Luettele myös Leonard-käytön etuja ja haittoja. Kuva 1.1 Leonard-käyttö.
LisätiedotKolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015
Kolmivaihejärjestelmän perusteet Pekka Rantala 29.8.2015 Sisältö Jännite- ja virtalähde Kolme toimintatilaa Theveninin teoreema Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä Virrat ja jännitteet Tähti- ja kolmiokytkentä
Lisätiedot, jossa X AF on johdon reaktanssi vikapaikkaan asti. Nyt voidaan laskea reaktanssi asemalta A vikapaikkaan F. U X
. Tiedetään, että 3-aiheisessa oikosulkuiassa ika on asemien ja älisellä johdolla ja että katkaisija on auennut asemalla. Tiedetään iallisen johdon pituus (6 km), (myötä)reaktanssi pituutta kohti (,33
LisätiedotSähköverkon laskentaohjelmiston oppimisympäristön kehittäminen
Martti Kivilä Sähköverkon laskentaohjelmiston oppimisympäristön kehittäminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikka Insinöörityö 15.12.2015 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika
LisätiedotRATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Teho vaihtosähköpiireissä ja symmetriset kolmivaihejärjestelmät Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kompleksinen teho S ja näennästeho S Loisteho
LisätiedotKAAPELIN ULKOPUOLINEN PE-JOHDIN
Helsinki 29.11 21 KAAPELN LKOPOLNEN PE-JOHDN SSÄLTÖ: 1. Johdanto 2. Esimerkki. Symmetristen komponenttien kaaat 1. Johdanto PE-johdin on yleensä puolet aihejohtimien poikkipinnasta. Määriteltäessä poiskytkentäehtojen
LisätiedotJohdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on
LisätiedotTEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ SYMMETRISTEN KOMPONENTTIEN MALLINNUS
TENIIAN JA LIIENTEEN TOIMIALA Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ SYMMETRISTEN OMPONENTTIEN MALLINNUS Työn tekijä: Miika ukkonen Työn valvoja: Sampsa upari Työn ohjaaja: Ilkka inosmaa Työ hyväksytty:..
LisätiedotEMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy
EMC MITTAUKSET Ari Honkala SGS Fimko Oy 5.3.2009 SGS Fimko Oy SGS Fimko kuuluu maailman johtavaan testaus-, sertifiointi-, verifiointi- ja tarkastusyritys SGS:ään, jossa työskentelee maailmanlaajuisesti
LisätiedotELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.
ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus
LisätiedotBL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Stabiilisuus Jarmo Partanen
BL0A0600 Sähkönsiirtotekniikka Stabiilisuus Jarmo artanen Stabiilisuus Järjestelmän kyky palata häiriön jälkeen entiseen tai uuteen tasapainotilaan verkon taajuus (pätötehotasapaino) jännitetaso (loistehotasapaino)
LisätiedotPynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:
EAOL 1/5 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: Passiiviset komponentit Pvm : vaihtosähköpiirissä Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään vastuksen, kondensaattorin
LisätiedotAurinkosähköjärjestelmien verkostovaikutukset
Aurinkosähköjärjestelmien verkostovaikutukset Kari Mäki VTT 12.10.2011 2 Sisältö Perinteinen sähköverkko ja sähkönjakelu Hajautetun sähköntuotannon käsite Aurinkosähkö sähköverkon näkökulmasta Hajautetun
LisätiedotDEE Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Theveninin ja Nortonin ekvivalentit, kuorman maksimiteho Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Theveninin ekvivalentti Nortonin ekvivalentti kuorman
LisätiedotTulos2 sivulla on käyttöliittymä jolla voidaan laskea sulakkeen rajoittava vaikutus. Ilman moottoreita Moottorikuormalla Minimi vikavirrat
Sähkötekniset laskentaohjelmat. Vikavirrat (1-0-19)ohjelman esittely Vikavirrat ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 2007 XML-pohjaisessa,
LisätiedotELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1
ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Suurhäiriöitä Periodit I II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 1.9.2016 1 Yhdysvallat 14.8.2003 Alueet: Ohio, Michigan, Pennsylvnia, New Jersey, New York, Ontario Tavallinen
LisätiedotOmnia AMMATTIOPISTO Pynnönen
MMTTOSTO SÄHKÖTEKNKK LSKHJOTKS; OHMN LK, KCHHOFFN LT, TEHO, iirrä tehtävistä N piirikaavio, johon merkitset kaikki virtapiirin komponenttien tunnisteet ja suuruudet, jännitteet ja virrat. 1. 22:n vastuksen
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotTuulivoimalaitos ja sähköverkko
Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Mikko Tegel 25.5.20 Tarvasjoki Voimantuotannon sähköverkkoon liittymistä koskevat säännökset ja ohjeet 2 / Tuulivoimalatyypit 3 / Suosituksia Tekniset vaatimukset Tuulivoimalan
LisätiedotELEKTRONISET JÄRJESTELMÄT, LABORAATIO 1: Oskilloskoopin käyttö vaihtojännitteiden mittaamisessa ja Theveninin lähteen määritys yleismittarilla
Chydenius Saku 8.9.2003 Ikävalko Asko ELEKTRONISET JÄRJESTELMÄT, LABORAATIO 1: Oskilloskoopin käyttö vaihtojännitteiden mittaamisessa ja Theveninin lähteen määritys yleismittarilla Työn valvoja: Pekka
LisätiedotLiisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia
Liisa Haarla Fingrid Oyj Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia Mikä muuttuu? Ilmastopolitiikka, teknologian muutos ja yhteiskäyttöjärjestelmien välinen integraatio aiheuttavat muutoksia: Lämpövoimalaitoksia
LisätiedotMax teho [MW] Sisäänmeno -ulostulo käyrä [MBtu/h] 1 Hiili 1.1 600 150
SVT-3411 Sähkövoimajärjestelmän säätö ja käyttö Tentti, 6.2.2010 Sami Repo Tentissä saa käyttää omaa ohjelmoitavaa laskinta. Lisäksi tentissä saa olla mukana opiskelijan itsensä laatima kaavaluettelo,
Lisätiedot1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait
Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto 2003. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait Sähkötekniikka ja elektroniikka, sivut 5-62. Versio 3..2004. Kurssin Sähkötekniikka laskuharjoitus-,
LisätiedotTuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010
Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon Verkkotoimikunta 5.5.2010 2 Liittyminen kantaverkkoon Kantaverkkoon liittymisen vaatimukset sekä ohjeet löytyvät Fingridin internet-sivuilta (www.fingrid.fi):
LisätiedotKulkuaaltomomittausjärjestelmä
21.2.2019 Verkkotoimikunta Kimmo Muttonen Kulkuaaltomomittausjärjestelmä Vianpaikannuskeinot Kyseessä vianpaikannusjärjestelmä, jota käytetään FG:llä ilmajohtoverkon vikojen paikantamiseen. Muita käytössä
LisätiedotSÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS
SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina
Lisätiedot1. Generaattorin ja generaattorimuuntajan perustiedot
1 (5) 1. Generaattorin ja generaattorimuuntajan perustiedot Taulukossa 1 on listattuna voimalaitoksen kustakin generaattoriyksiköstä toimitettavat sähköiset ja mekaaniset perustiedot. Taulukko 1. Generaattorista
LisätiedotMIKA RISTIMÄKI 176252 DISTANSSISUOJAUKSEN KOORDINOINTI Projektityö
MKA STMÄK 176252 DSTANSSSUOJAUKSEN KOODNONT Projektityö Tarkastaja: Sami epo Alkusanat Tämä dokumentti on Tampereen teknillisen yliopiston sähkövoimatekniikan laitoksen järjestämällä kurssilla SVT-2490
LisätiedotS Piirianalyysi 1 2. välikoe
S-55.20 Piirianalyysi 2. välikoe 4.2.200 aske tehtävät 2 eri paperille kuin tehtävät 3 5. Muista kirjoittaa jokaiseen paperiin selvästi nimi, opiskelijanumero, kurssin nimi ja koodi. Tehtävät lasketaan
Lisätiedot- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)
LE PSX DIN kisko kiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 3 numeron LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)
SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ
LisätiedotMITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI
MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI 10.2014 Copyright Ols-Consult Oy 1 Yleistä Sähkön turvallinen käyttö edellyttää aina mitoitusta joka voidaan suorittaa vain laskemalla. Tietenkin huolellinen ja osaava suunnittelu
LisätiedotBL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi
BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Vika- ja häiriötilanteita oikosulut maasulut ylikuormitus epäsymmetrinen kuorma kytkentätilanteet tehovajaus ja tehoheilahtelut Seurauksia: lämpeneminen mekaaninen
LisätiedotMIKROAALTOMITTAUKSET 1
MIKROAALTOMITTAUKSET 1 1. TYÖN TARKOITUS Tässä harjoituksessa tutkit virran ja jännitteen käyttäytymistä gunn-oskillaattorissa. Piirrät jännitteen ja virran avulla gunn-oskillaattorin toimintakäyrän. 2.
LisätiedotHarjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi
Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi 3. Selitä: a. Suljettu virtapiiri Suljettu virtapiiri on sähkövirran reitti, jonka muodostavat johdot, paristot ja komponentit. Suljetussa virtapiirissä
LisätiedotVastine Fingrid Oyj:n voimalaitosten järjestelmäteknisistä vaatimuksista (VJV2013) annettuihin lausuntoihin
Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4 00530 Helsinki Kirjeenne Dnro 1155/431/2012 Vastine Fingrid Oyj:n voimalaitosten järjestelmäteknisistä vaatimuksista (VJV2013) annettuihin lausuntoihin Energiamarkkinavirasto
LisätiedotNimi: Muiden ryhmäläisten nimet:
Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,
LisätiedotTasavirtakäyttö. 1 Esiselostus. TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt
Tasavirtakäyttö 1 Esiselostus 1.1 Mitä laitteita kuuluu Leonard-käyttöön, mikä on sen toimintaperiaate ja mihin ja miksi niitä käytetään? Luettele myös Leonard-käytön etuja ja haittoja. Kuva 1.1 Leonard-käyttö.
LisätiedotYleistä turvareleistä
Turva Turvareleet Yleistä Yleistä turvareleistä Yleistä Miksi turvareleitä käytetään? Turvareleillä on mm. seuraavia käyttötarkoituksia Hätäseis painikkeiden, turvarajakytkimien, turvavaloverhojen sekä
Lisätiedot1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset:
521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 4 1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset: f [MHz] [Ω] 870 120-j100 875 100-j80 880 80-j55 885 70-j30 890 70-j15 895 65+j10 900 70+j30
LisätiedotVirtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT
1. (1998.15) Ryhmäkeskukseen liitetään MMJ 5x2,5 johdolla uusi pistorasiaryhmä. Oikosulkuvirta ryhmäkeskuksessa on 146 A. Kuinka pitkä saa ryhmäjohto kosketusjännitesuojauksen kannalta (automaattisen poiskytkennän)
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotTyön ohjaajana ja tarkastajana on toiminut professori Jarmo Partanen. Toisena ohjaajana on toiminut sähköinsinööri Pekka Raukko.
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma MAASULKUVIRTOJEN KEHITYS JA KOMPENSOINTI HAMINAN ENERGIA OY:N KESKIJÄNNITEVERKOSSA Työn ohjaajana ja tarkastajana
LisätiedotKannattaa opetella parametrimuuttujan käyttö muidenkin suureiden vaihtelemiseen.
25 Mikäli tehtävässä piti määrittää R3:lle sellainen arvo, että siinä kuluva teho saavuttaa maksimiarvon, pitäisi variointirajoja muuttaa ( ja ehkä tarkentaa useampaankin kertaan ) siten, että R3:ssä kulkeva
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotSATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 7 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen sovituksessa
SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy 2010 1 /8 Tehtävä 1. Häviötön linja (70 Ω), joka toimii taajuudella 280 MHz, on päätetty kuormaan Z = 60,3 /30,7 Ω. Käytä Smithin karttaa määrittäessäsi, kuinka suuri
LisätiedotVAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö- ja magnetismiopin laboratoriotyöt AHTOTAP Työn tavoitteet aihtovirran ja jännitteen suunta vaihtelee ajan funktiona. Esimerkiksi Suomessa käytettävä verkkovirta
Lisätiedotniin järjestys on tämä: ensin kerto- ja jakolaskut vasemmalta oikealle, sen jälkeen plus- ja miinuslaskut vasemmalta oikealle.
Alkeistason matikkaa Plus-, miinus-, kerto- ja jakolaskujen laskujärjestys Esim. jos pitää laskea tällainen lasku:? niin järjestys on tämä: ensin kerto- ja jakolaskut vasemmalta oikealle, sen jälkeen plus-
LisätiedotMerkittävimmät häiriöt - kesä 2014. 1.9.2014 Timo Kaukonen
Merkittävimmät häiriöt - kesä 2014 1.9.2014 Timo Kaukonen 2 Tihisenniemi - Palokangas 110 kv katkaisija laukesi työvirheen vuoksi 12.6.2014 - Paikalliskytkijä oli suorittamassa Tihisenniemen sähköasemalla
Lisätiedot4 Suomen sähköjärjestelmä
4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,
LisätiedotVIKE Universaali ratkaisu keskijänniteverkon maa- ja oikosulkuvikojen paikannukseen
VIKE Universaali ratkaisu keskijänniteverkon maa- ja oikosulkuvikojen paikannukseen VIKE Vianilmaisufunktiot (FPI, Fault Passage Indication) Yksivaiheinen maasulku, kaksoismaasulku Katkeilevat maasulut
LisätiedotProjekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on
EPOP Kevät 2012 Projeti 5 Systeemifuntiot ja asiportit Tämä projeti tehdään 3 hengen ryhmissä. Ryhmääni uuluvat Kuin ryhmistä tarastelee piiriä eri taajuusilla. Ryhmäni taajuus on Seuraavan projetin aiana
LisätiedotS Suurjännitetekniikka
S-18.3146 Suurjännitetekniikka Osittaispurkausten (PD) mittaukset Paikka: L308 Aalto ELEC 1 (6) Suurjännitetekniikka/PH/PT/SK 2015 Esiselostus 1. Luettele ja kuvaile erilaisia osittaispurkaustyyppejä.
LisätiedotBL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi
BLA7 ähöveroteniian perusurssi Viavirrat BLA7 ähöveroteniian perusurssi Viojen aiheuttajat lastollinen ylijännite Laitteiden toiintahäiriö tai virhetoiinta nhiillinen erehdys Yliuoritus BLA7 ähöveroteniian
LisätiedotTuukka Huikari Loissähköperiaatteet 2016
Loissähköperiaatteet 2016 Taustaa: Loistehon syöttö 110 kv:n verkosta 400 kv:n verkkoon Loistehon anto kasvanut noin reaktorin verran vuodessa ~70 Mvar 2 Loistehoikkunan määrittäminen Loistehoikkuna määritellään
LisätiedotProjekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on
EPOP Kevät 2012 Projeti 5 Systeemifuntiot ja asiportit Tämä projeti tehdään 3 hengen ryhmissä. yhmääni uuluvat Kuin ryhmistä tarastelee piiriä eri taajuusilla. yhmäni taajuus on Seuraavan projetin aiana
LisätiedotJännitekuoppien vaikutus oikosulkumoottorien käyttäytymiseen
Tarmo Makkonen C Jännitekuoppien vaikutus oikosulkumoottorien käyttäytymiseen KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Raportteja, 10 Jännitekuoppien vaikutus oikosulkumoottorien
LisätiedotSähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle
Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Johtava asiantuntija Liisa Haarla, Fingrid Oy Adjunct professor, Aalto-yliopisto Sisältö 1. Tehon ja taajuuden tasapaino
LisätiedotFYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET
FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä
LisätiedotSATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6
SATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6 SATAVAKAN suurjännitteisen jakeluverkon liittymismaksut 1.5.2011 2 SATAVAKKA OY:N LIITTYMISMAKSUJEN MÄÄRÄYTYMISPERIAATTEET 110 KV:N SUURJÄNNITTEISESSÄ
Lisätiedot