Öjanjärven säännöstely-yhtiö
|
|
- Jaana Kahma
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 16WWE Öjanjärven säännöstely-yhtiö Öjanjärven Kräkilän kalatien toimivuus Loppuraportti
2 16WWE0437 Öjanjärven kalatien tarkkailu Öjanjärven Kräkilän kalatien tarkkailu vuosina Sisällys 1 JOHDANTO KALATIEN KUVAUS KRÄKILÄN KALATIEN NOUSUKALOJEN TARKKAILUT NOUSUKALOJEN KESKIPAINOT NOUSUKALOJEN PITUUS- JA PAINOJAKAUMAT KALATIEN AUKIOLOAJAT KRÄKILÄN KALATIEN KAUTTA MEREEN VAELTAVIEN KALOJEN TARKKAILU KESÄLLÄ TULOSTEN TARKASTELUA YHTEENVETO...10 Liitteet Liite 1 Kalatien virtaamat ja vedenkorkeudet pyyntiajankohtina Liite 2 Kalatien saalis- ja havaintopöytäkirjat Liite 3 Valokuvia Pöyry Finland Oy Jorma Keränen, FM Yhteystiedot PL 38, Harjutie Kaustinen puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa. 1
3 16WWE0437 Öjanjärven kalatien tarkkailu JOHDANTO Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään 34/08/3 ( ) antanut Öjanjärven säännöstely-yhtiölle luvan rakentaa kalatie Öjanjärveen, Kokkolan kaupungin Knifsundin kylässä olevan Aligrundet saaren länsipuolelle. Luvan saajan on tarkkailtava kalatien toimivuutta ja kalatien virtaamia Pohjanmaan TE-keskuksen ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä. Länsi-Suomen ympäristökeskus hyväksyi Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistyksen laatiman tarkkailuohjelman ja Pohjanmaan TE-keskus Kalatien toimivuutta tarkkailtiin ensi kerran syksyllä 2009 ja toimivuuden tarkkailua jatkettiin keväällä, kesällä ja syksyllä Kesäpyynnin tarkoituksena oli selvittää Öjanjärvestä mereen laskevien kalojen lajikoostumusta ja määriä. Kesäpyynti oli alkuperäisen ohjelman mukaan tarkoitus toteuttaa , mutta tuolloin saman kesän kalanpoikaset ovat liian pieniä jäädäkseen 8 mm tiheään pyydykseen. Tarkkailuohjelmaa muutettiin Pohjanmaan ELY-keskuksen päätöksellä POHELY/3842/5723/2008 siten, että pyynti aloitettiin vasta 23.7 ja se päättyi KALATIEN KUVAUS Vuonna 2008 rakennettu kalatie korvasi vanhan, toimimattoman venesulun vieressä sijaitsevan kalatien. Uusi kalatie on suunniteltu siten, että siitä kykenevät nousemaan yleisimpien sisävesikalojen lisäksi meritaimen, vaellussiika ja nahkiainen. Kalatiessä on seitsemän kynnystä, joiden keskimääräinen putouskorkeus on cm. Järven ja meriveden pinnankorkeuksista riippuen kalatien virtaama on 0-3 m 3 /s. Kalatie toimii Öjanjärven veden korkeuden ollessa N60 +0,10-+0,20 m ja meriveden ollessa Öjanjärven vedenpinnan alapuolella. 3 KRÄKILÄN KALATIEN NOUSUKALOJEN TARKKAILUT Nousukalojen pyynti tapahtui siten, että kalatien yläpäähän viritettiin 8 mm havaksesta tehty paunetti (avorysä) siten, etteivät nousevat kalat pääse pyydyksen ohi. Alapaulat painotettiin kettingeillä, jotta pyydys pysyy pohjaa vasten kovassa virtauksessa. Pyydykseen menneet kalat mitattiin ja punnittiin ennen niiden vapauttamista Öjanjärven puolelle. Jos kaloja oli runsaasti, niin niistä otettiin 20 yksilön otos pituusmittauksiin. Kaikki kalat kuitenkin punnittiin ja lukumäärät kirjattiin ylös. Pyynnin aikana kirjattiin myös meriveden ja järviveden lämpötila. Päivittäiset meri- ja järviveden korkeudet ja virtaamat sekä kalatien aukioloajat saatiin Öjanjärven säännöstely-yhtiön tarkkailuista (liite 1). Pyydyksen kokemisen aikana kirjattiin pyyntiin liittyvät havainnot ylös. Havaintopöytäkirjat ovat liitteessä 2. Vuoden 2009 syyspyynti alkoi 15.9 ja päättyi järven jäädyttyä Kalatien kautta Öjanjärveen pyrkiviä kaloja oli syksyllä 2009 vähän, vain neljä lahnaa ja kaksi muikkua (taulukko 1). Lahnat olivat suhteellisen suuria, keskipainoltaan yli 1 kg. Talvi oli kylmä ja jäät sulivat myöhään. Kalatien koepyynti pääsi alkamaan vasta Vapun jälkeen 3.5 päättyen vähän ennen juhannusta Kräkilän kalatien kevätpyynnin kokonaissaalis oli noin 84 kg koostuen lähinnä särjistä ja ahvenista (taulukko 1). Särkien osuus oli yli puolet kokonaissaaliin massasta ja myös yksilömäärissä särki oli selvästi runsaslukuisin. Kevätkutuisten särkien ja ahventen 2
4 16WWE0437 Öjanjärven kalatien tarkkailu nousu keskittyi toukokuun puolenvälin paikkeille. Kesäkuussa kalatiehen nousi vain joitain suuria lahnoja. Syksyn 2010 pyynti alkoi tarkkailuohjelman mukaisesti 15.9 ja päättyi Syksyn 2010 kokonaissaalis oli noin 133 kg. Saalis kostui pääosin suurikokoisista lahnoista, mutta loppusyksyllä kalatiehen nousi myös vaellussiikaa. Myös muikkuja nousi kalatiehen jonkin verran. Muikkujen nousu oli kaksijakoinen, osa nousi syyskuun puolella ja osa vasta kutuajan kynnyksellä lokakuun lopulla. Kevätkutuisten kalojen kuten lahnojen, särkien ja ahventen nousu ajoittui lämpimien vesien aikaan eli pääosin syyskuun puolelle. Kräkilän kalatien paunettipyynnin vuosien kokonaissaalis oli noin 220 kg koostuen yhdeksästä eri kalalajista ja hieman yli kalayksilöstä (taulukko 1). Lukumääräisesti runsaimpina kalatietä käyttivät särjet (901 kpl), mutta painoyksikössä tarkasteltuna runsain kalalaji oli lahna (noin 115 kg). Taulukko 1. Kräkilän kalatien paunettipyynnin nousukalojen kokonaissaaliit pyyntijakso yhteensä g lahna kpl g särki kpl g ahven kpl g siika kpl g muikku kpl g kiiski kpl g seipi kpl g kuore kpl 7 7 g salakka kpl 1 1 yhteensä g kpl Vuosien syys- ja kevätpyynnin aikana Öjanjärvestä kalatien kautta kaloja oli menossa myös merelle päin. Kalatien ollessa toiminnassa virtaus oli pyydyksen kohdalla niin voimakas, etteivät kalapoikaset jaksaneet uida verkoista pois, vaan menehtyivät virran paineeseen. Pyydyksen ohjausverkkoihin tarttui runsaasti pääasiassa pieniä särkiä, lahnoja ja ahvenia. Syksyllä 2010 verkkoihin oli tarttunut myös kesänvanhoja kuhanpoikasia. 3.1 Nousukalojen keskipainot Kräkilän kalatien kautta nousseiden kalojen keskipainojen perusteella (taulukko 2) kalatietä käyttävät lähinnä vain aikuiset kalat. Pienin yksittäinen särki oli 133 mm pituinen painaen noin 13 g ja suurin särki 265 mm painaen 160 g. Pienin kalatien kautta noussut ahven oli 130 mm, 17 g ja suurin 285 mm, 220 g. 3
5 16WWE0437 Öjanjärven kalatien tarkkailu Lahnat olivat suuria ja keskipainotkin yli kilon. Pienin lahna oli 340 mm, 430 g. ja suurin lahna 510 mm ja 1611g. Muikut olivat suuria, kutukypsiä yksilöitä, joiden keskipainot olivat yli 20 g.. Siiat olivat suhteellisen suuria, niiden keskipaino oli yli 500 g.. Ulkonäön perusteella (solakoita) suurin osa siioista oli vaellussiikoja, mutta ensimmäisten siikojen joukossa oli pari alle 200 gramman siikaa, jotka muista poikkeavan ulkonäön perusteella (lyhyitä, paksuja) olivat ilmeisesti jotain muuta siikakantaa. Taulukko 2. Kräkilän kalatien paunettipyynnin runsaimpien kalojen keskipainot Kalalaji yhteensä paino/kpl syksy 2009 kevät 2010 syksy 2010 Särki g kpl keskipaino g Ahven g kpl keskipaino g Lahna g kpl keskipaino g Muikku g kpl 2 57 keskipaino g Siika g kpl 31 keskipaino g Nousukalojen pituus- ja painojakaumat Kalatien saaliista määritettiin kalojen painon lisäksi pituudet. Kalojen iänmääritykset eivät kuuluneet tarkkailuohjelmaan, mutta myös kalan pituuden perusteella ikää voidaan arvioida karkeasti nuorempien ikäluokkien kohdalla. Särkien ja ahventen kutuaika oli toukokuun 2010 pyynnin aikana käynnissä, joten niiden kutukypsyys oli helppo todeta mittauksien yhteydessä. Myös syksyisin syyskutuisten siikojen ja muikkujen sukukypsyys oli helppo todeta. Kalatiestä ei noussut syksyllä 2009 yhtään ahventa, mutta keväällä ja syksyllä 2010 yhteensä 396 ahventa, joista mitattiin 103 kappaleen otos. Ahventen osalta pituusjakauma oli kaksiosainen, noin kolmasosa kaloista oli alle 180 mm ja loput yli 200 mm pituisia (kuva 1). Kaksiosainen jakauma kuvaa usein eri ikäluokkien osuutta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) kala-atlaksen mukaan ahven tulee sukukypsäksi 2-5 vuoden iässä ja tuolloin pituus on mm eli käytännössä kaikki kalatiestä saadut ahvenet olivat jo sukukypsiä. Myös kenttähavaintojen perusteella kalatiestä saadut ahvenet olivat sukukypsiä. 4
6 16WWE0437 Öjanjärven kalatien tarkkailu Ahven kpl mm Kuva 1. Kräkilän kalatien nousukalapyynnin ahventen pituusjakaumaluokat. Syksyllä 2009 kalatiestä ei saatu yhtään särkeä, mutta keväällä ja syksyllä 2010 nousi kalatiehen yhteensä 901 särkeä, joista pituusjakaumaa varten mitattiin 183 kappaletta. Särkien pituusjakauman perusteella suurin osa kalatiehen nousseista särjistä oli yli 170 mm eli käytännössä jo sukukypsiä kutuvalmiita yksilöitä (kuva 2). RKTL:n kala-atlaksen mukaan särki saavuttaa kutukypsyyden 3-5 -vuoden iässä. Särjen kasvussa on suuria eroja alueellisesti ja myös samassa vesistössä, mutta kuitenkin kaikki yli 200 mm ovat jo sukukypsiä. Kalatien pyydyksestä keväällä 2010 saadut pienimmätkin särjet olivat myös kenttähavaintojen mukaan sukukypsiä. kpl Särki mm Kuva 2. Kräkilän kalatien nousukalojen pyynnin särkien pituusjakaumaluokat. Kräkilän kalatiehen nousi syksyllä 2009 ja keväällä 2010 sekä syksyn 2010 aikana yhteensä 96 lahnaa, joista pituusjakaumaan mitattiin 73 kappaletta. Lahnat olivat suuria, pääosin yli 440 mm pituisia (kuva 3). Yli 440 mm lahnat painoivat kaikki yli 1 kg, joten vain muutama lahna oli alle kilon painoisia. Lahnat kutevat alkukesällä ja vasta 7-11 vuoden iässä, jolloin ne ovat tuolloin jo varsin kookkaita. Lahnat nousivat pääosin (91 kpl) syksyllä kalatiehen, joten kutukäyttäytymiseen syksyiset nousut eivät liittyneet. Ka- 5
7 16WWE0437 Öjanjärven kalatien tarkkailu lojen pääasiallisin vaellusten syy on kudun lisäksi ravinto, joten ilmeisesti Öjanjärven pehmeiden pohjien ravintovarat kiinnostivat niitä. kpl Lahna mm Kuva 3. Kräkilän kalatien nousukalojen pyynnin lahnojen pituusjakaumaluokat. Kräkilän kalatiehen nousi syksyllä 2010 aikana yhteensä 31 siikaa. Pääosin siiat olivat yli 350 mm pituisia (kuva 4), jotka painoivat yli 350 grammaa. Suurin siika oli 480 mm ja painoi noin 900 grammaa. Siiat olivat Öjanjärveen menossa kutemaan, sillä kaikki olivat kutukypsiä. Nousu ajoittui suhteellisen lyhyelle ajanjaksolle loka-marraskuun vaihteeseen. 5 Siika 4 kpl mm Kuva 4. Kräkilän kalatien nousukalojen pyynnin siikojen pituusjakaumaluokat. Kalatiehen nousi syksyllä 2009 kaksi muikkua ja syksyllä 2010 jo 57 muikkua. Muikut olivat kaikki mm pituisia sukukypsiä yksilöitä. Lokakuun lopulla 2010 muikkujen kutu oli jo hyvin lähellä, sillä mäti valui helposti jo mittauksien yhteydessä. 6
8 16WWE0437 Öjanjärven kalatien tarkkailu Kalatien aukioloajat Kalatien aukioloajat vaihtelivat suuresti eri pyyntijaksojen aikana. Syksyllä 2009 vettä oli Öjanjärvessä vähän ja tästä johtuen kalatie oli kiinni pitkiä aikoja. Keväällä 2010 vettä riitti hyvin ja kalatie oli pääosin auki. Kesäpyynnin aikana kalatie oli lähes koko ajan kiinni Öjanjärven veden vähyyden vuoksi. Syksyllä 2010 satoi runsaasti vettä riitti kalatiehen hyvin. Päiväkohtaiset kalatien aukioloajan ja juoksutukset on esitetty liitteessä 1. Syksyllä 2009 kalatie oli 58 vrk pyyntiajasta auki vain 25 vuorokautena yhteensä 525 tunnin ajan (taulukko 3). Kalatie oli kiinni yhtäjaksoisesti 17 vuorokauden ajan välillä Pyyntijakson lopulla kalatie meni kiinni, eikä enää auennut ennen pyynnin loppumista Keväällä 2010 kalatie oli auki suurimman osan ajasta, vain kesäkuussa ja kalatie oli kiinni. Alasvaeltavien kalojen kesäpyynnin aikana kalatie oli suurimman osan ajasta kiinni. Kalatie oli avoinna vain välisenä ajalla. Syksyllä 2010 kalatie oli auki joka pyyntipäivä. Muutaman kerran kalatie laitettiin kiinni muutamiksi tunneiksi lähinnä luukkujen koeajoa ja pyydyksen huoltoa varten. Taulukko 3. Kalatien aukioloajat eri pyyntijaksojen aikana Pyyntijakso jakso vrk jakso h kalatie auki h kalatie kiinni h kalatie auki % 37,7 81,4 94,8 20,8 3.4 Kräkilän Kalatien kautta mereen vaeltavien kalojen tarkkailu kesällä 2010 Kalatien alaosalle viritettiin 8 mm havaksesta tehty paunetti (avorysä) siten, etteivät alas laskeutuvat kalat pääse pyydyksen ohi ja etteivät merestä nousevat kalat pääse pyydyksen. Alapaulat painotettiin kettingeillä, jotta pyydys pysyy pohjaa vasten kovassa virtauksessa. Pyydykseen menneet kalat mitattiin ja punnittiin ennen niiden vapauttamista mereen. Pyynnin aikana kirjattiin ylös meriveden ja järviveden lämpötila. Päivittäiset meri- ja järviveden korkeudet ja virtaamat sekä kalatien aukioloajat saatiin säännöstely-yhtiön tarkkailuista (liite 1). Kalatien tarkkailu alkoi heinäkuussa Kesä oli vähäsateinen ja kalatie suurimman osan kesästä kiinni. Pyyntiajanjaksolla ( ) kalatie oli vain välisenä aikana auki. Tämän lisäksi 23.7 avattiin luukut 1 tunniksi koeajon vuoksi. Kalatiestä mereen laski heinä-elokuussa 2010 noin 2,3 kg kaloja. Kokonaissaalis koostui särjistä, ahvenista ja lahnoista. Runsaimmin tuli lahnoja (168 kpl), mutta myös särkiä ja ahvenia tuli lähes yhtä paljon. Kaikki kalat olivat pieniä, sillä niiden keskipainot jäivät selvästi alle 10 g (taulukko 4). 7
9 16WWE0437 Öjanjärven kalatien tarkkailu Taulukko 4. Kesän 2010 alasvaeltavien kalojen kokonaissaalis 2010 särki ahven lahna yhteensä yhteensä pvm g kpl g kpl g kpl g kpl yhteensä keskipaino g Kalatietä alas laskevien kalojen pituusjakaumat kuvaavat hyvin kalojen ikärakennetta. Särjistä suurin osa kuului mm pituusluokkaan (taulukko 5), mikä vastaa hyvin särjen ensimmäisen kasvukauden kasvua. Särjistä vain kuusi oli yli 100 mm, jotka olivat vanhempia ikäluokkia. Ahventen ja lahnan pituusjakaumat painottuivat mm välille. Ahventen ja lahnojen ensimmäisen kesän kasvu ei yleensä ole näin nopeaa ja oletettavaa onkin että ahvenet ja lahnat olivat jo kaksikesäisiä tai sitä vanhempia. Taulukko 5. Kesän 2010 alasvaeltavien kalojen pituusjakaumat Pituusluokka Särki Ahven Lahna mm kpl % kpl % kpl % , , , , , , , , ,1 2 1, , , ,8 1 0, ,0 1 0, , ,8 yhteensä TULOSTEN TARKASTELUA Syksyn 2009 pyynnin aikana Kräkilän kalatien toimivuudesta ei saatu kovin selviä tuloksia, sillä kaloja kalatien kautta nousi erittäin vähän. Suurin syy kalojen vähäiseen kalatien käyttöön oli kalatien aukioloaikojen vähyys. Keväällä 2010 Kräkilän kalatie oli avoinna koko toukokuun eli pääosin juuri kevätkutuisten kalalajien kutuaikana. Saalis oli kuitenkin heikko. Kalatiehen nousseet kalat olivat pääosin sukukypsiä, joten kutuvaelluksiin nousu selkeästi liittyi. Hauet ovat erityisen halukaita nousemaan virtavesiin keväisin, mutta Kräkilän kalatiestä niitä ei saatu yhtään. Haukien puuttuminen saaliista ei varmaan johdu kalatien virtaa- 8
10 16WWE0437 Öjanjärven kalatien tarkkailu mista, sillä ne pystyvät nousemaan kovistakin koskista. Sen sijaan syynä voi olla se, että hauet saattavat vaeltaa kutupaikoille hyvin aikaisessa vaiheessa ja siten niitä on voinut nousta kalatien kautta jäiden aikana jo ennen pyynnin alkamista. Syynä voi olla myös se, ettei Kokkolan edustan merialue ole erityisen hyvää haukivettä, joten kalatiehen ei ollut lähialueella riittävästi haukia. Kuoreiden nousu kalatiehen ei ollut yllättävää, sillä niitä esiintyy runsaasti Kokkolan merialueella. Kuoreet nousevat virtapaikkoihin mielellään kutuaikana. Lohikalana sitä ei suuretkaan virrannopeudet haittaa. Kuore on parvikala ja siihen nähden niitä nousi vähän. Kuoreiden vähyys saaliissa saattoi osaltaan johtua suurten koskeloparvien ilmaantumisesta kalatiehen, jotka verottivat ja ennen kaikkea karkottivat kuoreita. Kalatien kautta nousi myös muutama seipi, joka on virtavesille tyypillinen särkikala, jota esiintyy rannikkovesissä harvakseen. Kiiskiä on Kokkolan merialueella erittäin runsaasti ja jonkin verran suuria kiiskiä nousi myös kalatiehen. Nahkaisia ei tullut kalatiestä yhtään, vaikka niitä nousee Kokkolan merialueelta Perhonjokeen. Nahkiaiset valitsevat virtavedet virtauksen perusteella eli suunnistavat sinne mistä tulee eniten virtausta. Kokkolan merialueelle pääosa makeista vesistä tulee Perhonjoesta, josta nähden Kräkilän kalatie sijaitsee kaukana ja kalatien virtaama ei ilmeisesti riitä houkuttelemaan nahkiaisia. Kalatiestä mereen vaeltavien kalojen tarkkailuaikana kesällä kalatie oli suurimman osan ajasta kiinni. Kalatien kautta mereen laski pieniä särkiä, ahvenia ja lahnoja. Kalat olivat niin pieniä, ettei voi sanoa niiden vaeltavan Öjanjärvestä mereen, sillä kalatien ollessa auki ne paremminkin ajautuvat merelle kuin uivat sinne. Saaliin perusteella voitiin todeta, että kaloja kulkeutuu Öjanjärvestä merelle kesäaikana. Myös muina ajankohtina merelle menee kalanpoikasia, sillä nousukalojen rysäpyynnissä pyydyksen verkkoihin tarttui Öjanjärven puolelta runsaasti pientä lahnaa, särkeä, kiiskeä ja myös kuhanpoikasia. Syksyllä 2010 kalatie oli auki lähes koko ajan ja kaloja nousikin suhteellisen hyvin kalatiehen. Lahnat olivat määrällisesti ja myös painoltaan merkittävin saaliskalalaji. Lahnat ovat kevätkutuisia, joten niiden syksyinen vaellus ei liittynyt kutuun. Syksyllä 2010 saadut lahnat ovat tietysti voineet olla peräisin Öjanjärvestä, sillä ne ovat voineet vaeltaa mereen järvessä tapahtuneen kudun jälkeen, kun kalatiessä ei ollut alasvaellusta estävää pyydystä. Siikojen nousu kalatiehen tapahtui välisenä aikana eli vaellus liittyi selvästi siikojen kutuun, mikä näkyi myös siinä, että kaikki yksilöt olivat jo kutuvalmiita. Siiat vapautettiin Öjanjärven puolelle, joten niistä ei tehty tarkempia siikamuotomäärityksiä, mutta ulkonäön perusteella suurin osa oli vaellussiikoja. Muikut käyttivät myös kalatietä kutuvaellukseen Öjanjärven puolelle. Muikkuja olisi ollut enemmänkin tulossa kalatiehen, mutta lukuisat koskelot pyydystivät kaloja kalatiessä ja ajoittain suoraan pyydyksestä. Pahimpaan lehtien varisemisaikaan kalatiehen ei noussut lainkaan kaloja, mutta heti sen jälkeen siikojen ja muikkujen kutuvaellus käynnistyi. Syys-lokakuun vaihteessa vedet viilenivät ja kevätkutuisten lahnojen, ahventen ja särkien tulo loppui tyystin. Kräkilän kalatien toimivuus oli vuosien koepyyntien mukaan hyvä. Kalatien virtaamat eivät muodosta lohikaloille kuten siika, muikku ja kuore ongelmaa. Myös muiden kalojen aikuiset yksilöt selviävät suhteellisen helposti kalatiestä. Meriveden ollessa korkealla, virtaamat kalatiessä ovat suhteellisen vähäisiä ja tuolloin myös pienemmät kalat voivat nousta siitä ylös. Kokkolan merialueelta on ollut aiemminkin yhteys Öjanjärveen vanhan ja pienen kalatien kautta, mutta sen tekniset ratkaisut olivat huonoja ja sen käyttö jäi hyvin vähäiseksi. Kräkilän kalatien tarkkailusta saatiin hyviä kokemuksia, miten kalat löytävät aivan uuteen paikkaan tehtyyn kalatiehen. Kalatiehen nous- 9
11 16WWE0437 Öjanjärven kalatien tarkkailu seet kalat tulivat pelkästään virtaaman houkuttelemana kalatiehen. Kalat löysivät kyllä kalatien, jos vain virtaamaa sieltä tuli, mutta näinhän asia ei aina ollut. Kalatie on rakennettu aivan uuteen paikkaan, joten luonnollisesta vaellusreitistä ei ole kysymys. Muutamien vuosien kuluttua kalatiestä voi tulla uusi toimiva vaellusreitti kaloille Öjanjärven ja meren välille. Tähän kuluu vielä muutama vuosi, sillä kun meressä kasvaneet kalat vaeltavat kutemaan Öjanjärven puolelle ja tästä kudusta syntyneille kaloille muodostuu aivan oma "Öjanjärven leima" ja ne toistavat sitten saman vaelluskäyttäytymisen aikuisena. Öjanjärven puolelle tehdyillä/tehtävillä istutuksilla on samankaltainen vaikutus, sillä ne leimautuvat istutusveteen ja vaelluksien jälkeen palavat "kotivesiin". Näistä seikoista johtuen Kräkilän kalatien tarkkailu tulee toistaa viiden vuoden kuluttua, jolloin leimautumista on ehtinyt jo tapahtua. Suurin ongelma on kalatien toimivuuden kannalta kalatien aukioloajan riippuminen säännöstelystä ja vähävetisinä vuosina kalatien käyttö voi jäädä hyvin vähäiseksi. Kalojen nousu perustuu siihen, että kalat haistavat kalatien kautta tulevan Öjanjärven makean veden. Tämä vaiheen toteutuminen tulisi turvata ensisijaisesti siten, että kalatie olisi auki aina jonkin verran. Toinen, hieman huonompi vaihtoehto, on kalatien säännöllinen vuorokautinen aukioloaika vähävetisinä aikoina. Jos vettä on Öjanjärvessä riittävästi, kalatie olisi auki koko ajan. Aukioloajan tulee olla ilta- tai aamuhämärän aikaan, sillä kalat ovat silloin kaikkien aktiivisimpia. 5 YHTEENVETO Kokkolan Kräkilään rakennettiin uusi kalatie vuonna 2008 mahdollistamaan kalojen nousu merestä padottuun Öjanjärveen. Kräkilän kalatien toimivuuden tarkkailua tehtiin syksyllä 2009, keväällä 2010 ja syksyllä Tarkkailu toteutettiin kalatien yläpäähän Öjanjärven puolelle asennetulla rysällä. Kesällä 2010 tarkkailtiin myös kalatien kautta alas mereen vaeltavia kaloja kalatien alaosaan asennetulla rysällä. Kräkilän kalatien rysäpyynnin vuosien kokonaissaalis oli noin 220 kg koostuen yhdeksästä eri kalalajista ja hieman yli kalayksilöstä. Lukumääräisesti runsaimpina kalatietä käyttivät särjet, mutta painoyksikössä tarkasteltuna runsain kalalaji oli lahna. Käytännössä kaikki kalatiestä nousseet kalat olivat aikuisia yksilöitä ja siten jo sukukypsiä ja kalat olivat menossa Öjanjärveen kutemaan. Syksyllä kalatietä käyttivät myös kevätkutuiset kalat kuten lahnat, joten muutakin kuin kutuvaelluskäyttäytymistä esiintyi. Kalatien käyttö riippui suuresti sen aukioloajoista. Syksyllä 2009 kalatie oli suhteellisen vähän auki ja saalis heikko. Syksyllä 2010 kalatie oli auki joka päivä ja saaliissa esiintyi kohtalaisesti myös lohikaloja kuten siikaa ja muikkua. Keväällä 2010 kalatie oli auki pitkiä jaksoja, mutta saalis jäi odotuksiin nähden vaatimattomaksi, esiintyyhän kevätkutuisia kaloja runsaasti Kokkolan merialueella. Kesällä 2010 toteutettu Öjanjärvestä alasvaeltavien kalojen pyynti oli turhauttavaa, sillä kesä oli vähävetinen ja kalatie oli kiinni lähes koko ajan. Saalis oli heikko koostuen pienistä lahnoista, särjistä ja ahvenista. Kalat olivat lähes kaikki poikasvaiheen kaloja, joko saman kesän tai edellisen kesän kalanpoikasia. Kalatien toimivuus oli hyvä, silloin kun se oli auki. Kalatien virrannopeudet eivät estäneet aikuisten kalojen nousua, mutta ilmeisesti poikasvaiheen kalat siitä eivät pystyneet nousemaan. 10
12 16WWE0437 Öjanjärven kalatien tarkkailu Kalatie on rakennettu aivan uuteen paikkaan, joten luonnollisesta vaellusreitistä ei ole kysymys. Muutamien vuosien kuluttua kalatiestä voi tulla uusi toimiva vaellusreitti kaloille Öjanjärven ja meren välille kunhan kalat ehtivät leimautua Öjanjärveen. Tästä johtuen Kräkilän kalatien tarkkailu tulee toistaa viiden vuoden kuluttua, jolloin leimautumista on ehtinyt jo tapahtua. Kirjallisuus Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Kokkolan väylän ruoppauksien jälkitarkkailuraportti vuonna Pöyry Environment Oy 2009: Öjanjärven Kräkilän kalatien toimivuus vuonna 2009 Pöyry Environment Oy 2010: Öjanjärven Kräkilän kalatien toimivuus keväällä 2010 Pöyry Environment Oy 2010: Öjanjärven Kräkilän kalatien toimivuus kesällä 2010 Kaustisella Pöyry Finland Oy FM. limnologi Jorma Keränen 11
13 Pöyry Finland Oy PL 38, Harjutie KAUSTINEN Puh Viite: Öjanjärven kalatien toimivuuden tarkkailu keväällä 2010 Oheisena lähetämme Öjanjärven kalatien toimivuuden tarkkailuyhteenvedon keväältä Kaustisella PÖYRY FINLAND OY Jorma Keränen FM, limnologi Jakelu: Öjanjärven säännöstely-yhtiö Pohjanmaan Ely-keskus, kalatalousyksikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys Norra Svenska fiskeområdet Kokkolan kaupungin ympäristösuojelutoimi Öja fiskelaget Pöyry Finland Oy 2 kpl 1 kpl 1 kpl 1 kpl 1 kpl 1 kpl 1 kpl 1 kpl
14 LIITE 1. Virtaamat ja vedenkorkeudet Datum/päivä Reipskärs/ Kräkilä Reipskärs/ Kräkilä Fiskporten. Öppen Fiskleden September/syyskuu hav/meri [cm] sjö/järvi (cm) Timmar m 3 /s tm 3 /d , , , , , , , , , , , Datum/päivä Reipskärs/ Kräkilä Reipskärs/ Kräkilä Fiskporten. Öppen Fiskleden Oktober/Lokakuu hav/meri [cm] sjö/järvi (cm) Timmar m 3 /s tm 3 /d , , , , , , , , , , , , , , Datum/päivä Reipskärs/ Kräkilä Reipskärs/ Kräkilä Fiskporten. Öppen Fiskleden November/Marraskuu hav/meri [cm] sjö/järvi (cm) Timmar m 3 /s tm 3 /d
15 LIITE 1. Virtaamat ja vedenkorkeudet Datum/päivä Reipskärs/ Kräkilä Reipskärs/ Kräkilä Fiskporten. Öppen Fiskleden Maj/Toukokuu hav/meri [cm] sjö/järvi (cm) Timmar m3/s tm3/d , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 251 Datum/päivä Reipskärs/ Kräkilä Reipskärs/ Kräkilä Fiskporten. Öppen Fiskleden Juni/Kesäkuu hav/meri [cm] sjö/järvi (cm) Timmar m3/s tm3/d , , , , , Mätningarna i oskick , , , , , , , , , , , , , ,
16 Liite 1. Virtaamat ja vedenkorkeudet Datum/päivä Reipskärs/ Kräkilä Reipskärs/ Kräkilä Fiskleden Fiskleden 2010 Öppen Juli/Heinäkuu hav/meri [cm] sjö/järvi (cm) Timmar m3/s tm3/d , Datum/päivä Reipskärs/ Kräkilä Reipskärs/ Kräkilä Fiskleden Fiskleden 2010 Öppen Augusti/Elokuu hav/meri [cm] sjö/järvi (cm) Timmar m3/s tm3/d , , , , , , , , , , ,9 251
17 Liite 1. Virtaamat ja veden korkeudet Datum/päivä Reipskärs/ Kräkilä Reipskärs/ Kräkilä Fiskporten Fiskleden 2010 Öppen September/syyskuu hav/meri [cm] sjö/järvi (cm) Timmar m3/s tm3/d , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 251 Datum/päivä Reipskärs/ Kräkilä Reipskärs/ Kräkilä Fiskporten Fiskleden 2010 Öppen Oktober/Lokakuu hav/meri [cm] sjö/järvi (cm) Timmar m3/s tm3/d , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 181 Datum/päivä Reipskärs/ Kräkilä Reipskärs/ Kräkilä Fiskleden Fiskleden 2010 Öppen November/Marraskuu hav/meri [cm] sjö/järvi (cm) Timmar m3/s tm3/d , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 251
18 LIITE 2. Havaintopöytäkirja 2009 kalatie auki viimeksi virtaama lahna muikku Öjanjärvi meri ilma huom Koentakerrat pvm ja jakson pituus m 3 /s paino (g) pituus (mm) paino (g) pituus (mm) vesi o C o C pyynti alkoi ,7 14,1 14,5 16,0 koku , ,2 13,0 10, koku ,7 11,8 13,0 9,0 roskia runsaasti koku , ,2 11,4 6,0 roskia runsaasti koku ei 7,8 6,6-2,0 koku ei 5,0 5,4 4,0 koku ,9 3,1 5,1 5,0 runsaasti pientä särkeä ja ahventa verkon ulkopuolella (3 kg) koku ,9 3,0 5,0 2,0 runsaasti pientä särkeä verkon ulkopuolella (noin 3 kg) koku ei ,8 2,0-1,0 runsaasti pientä särkeä ja lahnaa verkon ulkopuolella (noin 2 kg) koku ei 0,1 3,3-2,0 jäätä 1 cm, yöllä pakkasta 10 astetta koku ei 0,8 2,3-1,0 jäät suli pois koku ei 0,0 0,6-2,0 pyydys pois, jäässä koko lahti noin 0,5-1 cm
19 LIITE 2. Kalatien saalis- ja havaintopöytäkirja kevät 2010 Koenta kalatien aukiolo- virtaama särki ahven salakka seipi kuore lahna kiiski yhteensä Öjanjärvi meri ilma huom kerrat pvm jakson pituus m 3 /s kg kg kg kg kg kg kg kg vesi o C o C alkoi ,9 3,0 1,5 5 pyynti alkoi, jäitä vielä vähän järvessä, merellä runsaasti koku ,9 2,7 0,3 0,96 3,9 7,5 8,0 9 koku ,9 8,9 1,9 0,010 10,9 8,3 8,8 5 koku ,9 12,5 0,5 0,103 13,1 8,5 6,6 5 kalatiessä koskeloja koku ,9 3,9 5,6 0,181 9,7 12,0 12,2 14 kalatiessä koskeloja koku ,9 1,0 2,5 0,073 3,6 16,0 16,3 25 kalatiessä koskeloja koku ,9 11,0 12,1 23,2 16,1 15,5 20 kalatiessä koskeloja koku ,9 0,1 0,4 0,6 17,2 18,5 18 kalatiessä runsaasti koskeloja, muutama pyydyksessä koku ,9 6,2 5,2 11,4 14,2 12,5 10 ahventen ja särkien kutu loppunut, pyydyksessä runsaasti mätiä koku ,9 0,1 0,1 0,1 14,2 12,5 10 noin 60 koskeloa kalatiessä, pyydyksen päälle lintuverkko koku ,9 tyhjä 12,0 12,6 5 koskeloja runsaasti kalatiessä koku ,9 0,1 0,1 15,5 12,5 12 koku ,9 tyhjä 16,0 13,2 16 koku ei 0,1 6,60 6,7 15,1 15,0 13 koku 9.6. kiinni ei tyhjä 14,1 13,9 10 koku ei 0,2 0,34 0,6 16,2 16,5 12 koku ,9 0,1 0,04 0,22 0,4 17,4 16,2 14 rysä pois yhteensä 46,81 28,77 0,01 0,10 0,25 7,56 0,56 84,06
20 Liite 2 Saalis- ja havaintopöytäkirja kesä särki ahven lahna yhteensä yhteensä Öjanjärvi meri ilma huom pvm g kpl g kpl g kpl g kpl vesi o C o C ,6 20,1 18 pyynti alkoi, kalatie kiinni ,0 20, kalatie auki 1 h ,3 20,1 22 kalatie kiinni ,0 20,8 18 kalatie kiinni ,6 21,0 22 kalatie auki 11.8 lähtien ,2 20,0 20 kalatie auki ,2 16,2 14 kalatie meni kiinni ,2 16,2 14 pyynti loppui, kaivinkone paikalla yhteensä keskipaino g 3 7 7
21 LIITE 2 Saalis- ja havaintopöytäkirja syksy kalatie auki keskivirtaama särki ahven lahna muikku siika seipi yhteensä yhteensä Öjanjärvi meri ilma huom pvm jakson pituus m 3 /s g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl vesi o C o C ,2 14,5 16 kalatie aukaistiin heti kun pyydys pyynnissä auki 2, ,5 13,2 16 rysän virittelyä auki 2, ,2 12,5 12 kalatie auki, koskeloja runsaasti kalatiessä auki 2, ,2 11,6 10 merivesi korkealla auki 2, ,5 11,5 12 merivesi korkealla auki 2, ,7 9, auki 2, ,0 8, auki 2, ,4 9,2 11 lehtiä paljon rysässä tuntia kiinni 2,4 7,2 7,5 9 kalatie kiinni rysän huollon ajaksi 11 h tuntia kiinni 2,4 8,2 9,1 9 lehtiä paljon rysässä auki 2,9 7,3 8,2 6 ei enää lehtiä tuntia kiinni 1,5 5,5 6,0 5 noin 10 kpl Öjanjärven kuhanpoikasia (80 mm) kiiinni verkoissa auki 2,9 4,0 3,3 4 lunta maassa, noin 20 kpl kuhanpoikaisia kiinni verkossa auki 2, ,7 5, auki 2, ,5 4,5 3 muikkujen mäti valuu auki 2, ,5 4,8 2 jäätä rannoilla tuntia kiinni 2, ,7 4,0 9 jäät vähän repineet rysää tuntia kiinni 2, ,5 4,5 6 luukku oli kiinni, aukesi pois lähtiessä auki 2,4 3,2 3,2 1 alkaa jäätämään järveä auki 2,9 0,5 1,5-3 jäässä koko Öjanjärvi, rysä pois yhteensä keskipaino g
22 LIITE 3. Kalatien valokuvia Kuva 1. Kräkilän kalatien paunetti pyynnissä Kuva 2. Kräkilän kalatien ylimmän kynnyksen virtausta (2,8 m 3 /s). Nuoli kohdassa, jossa virrannopeus varsin suuri.
23 LIITE 3. Kalatien valokuvia Kuva 3. Kräkilän kalatien luukku Kuva 4. Kräkilän kalatien alapuolinen allas ja seuraava kynnys Kuva 5. Kräkilän kalatien paunetti (nuoli kohdassa mihin tarttui runsaasti Öjanjärven puolelta tulleita pieniä särki ja ahvenia).
24 LIITE 3. Kalatien valokuvia Kuva 6. Kräkilän kalatien paunetti ja alapuolinen allas. Kuva 7. Rauhallista kesäpyyntiä 2010 (kalatie kiinni).
25 LIITE 3. Kalatien valokuvia Kuva 8. Syksyn 2010 lahnasaalista.
9M UPM Kymmene Oyj
9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
Lisätiedot2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa
2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys
LisätiedotNorpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke
Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke Amma7kalastajalähtöinen hanke, jonka päätavoi3eena mahdollistaa amma7kalastuksen jatkuminen saimaannorpan esiintymisalueilla 3- vuo=nen hanke Aluksi keskitytään
LisätiedotIstukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry
Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry Vaellustieto perustuu merkintöihin ja vaelluksella olevien pyyntiin
LisätiedotIso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012
Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen
Kala- ja vesimonisteita nro 112 Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Vaelluspoikaspyynti Ingarskilanjoessa vuonna 2013 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Heinäkuu 2013 Kirjoittajat:
LisätiedotKokemäenjoen vaellusankeriaat
Kokemäenjoen vaellusankeriaat Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä, 8.4.214 Ellivuori 213 Reposaari, Mitä Kokemäenjoella pitäisi vielä tehdä?
LisätiedotPOLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotNousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella
Kala- ja vesimonisteita nro 68 Ari Haikonen ja Petri Karppinen Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 211 VAKI -kalalaskurin perusteella KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala-
Lisätiedot2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta
Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön
LisätiedotNäsijärven siikaselvitys v. 2010
2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotVesijärvestä Sargassomerelle
Vesijärvestä Sargassomerelle Jouni Tulonen Luonnonvarakeskus Asetus ankeriaskannan elvytystoimenpiteistä (ns. ankeriasdirektiivi, EY N:o 1100/2007) - jäsenvaltioiden on määriteltävä ankeriasvetensä ja
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotLOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotSuuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017
Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevat Suuren ja Pienen Raudanveden kesällä
LisätiedotEtelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011
ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 76. Ari Haikonen
Kala- ja vesimonisteita nro 76 Ari Haikonen Taimenen vaelluspoikaspyynti Ingarskilajoessa vuonna 212 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Kesäkuu 212 Kirjoittaja(t): Ari Haikonen
LisätiedotAnkerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015
Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015 Jouni Tulonen Mitä Kokemäenjoella tehty tähän mennessä? 1. Kannan hoitosuunnitelman mukainen seuranta -saalis, vaellus, Anguillicola? -toteutettu osana
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotNäsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen
212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...
LisätiedotRavustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015
Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2015 myynnissä yhteensä
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotRÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET
Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON
LisätiedotRappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018
Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevan Rappusen kesällä 2017. Verkkokoekalastusten
LisätiedotKyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon
LisätiedotRaumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti
LisätiedotPielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
LisätiedotPerämeren hylkeiden ravintotutkimus
Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen
LisätiedotNuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014
Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten
LisätiedotRavustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014
Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2014 myynnissä yhteensä
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika
LisätiedotMitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto
Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke
Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:
LisätiedotTyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014
Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti
LisätiedotHiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010
Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotIIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014
VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA
LisätiedotKokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti
LisätiedotPuulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista
Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit
LisätiedotPärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus
Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista
LisätiedotNäsijärven muikkututkimus
1 Näsijärven muikkututkimus Markku Nieminen iktyonomi 1.1.1 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA MUIKKUTUTKIMUS VUONNA 1 1. Johdanto Näsijärven muikkukannan tilaa on seurattu kalastusalueen saaliskirjanpitäjien
LisätiedotEnäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko
Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.
LisätiedotVastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen
Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt Amorella 6.2.2019 Jarno Aaltonen Vuodet 2007-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä.
LisätiedotKISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015
KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015 Olli Ylönen L-S Kalatalouskeskus ry 2015 Puutarhakatu 19 A 20100 Turku 1 1. Johdanto Kirkkojärvi on Kiskonjoen vesistön toiseksi suurin järvi, 717 hehtaaria.
LisätiedotHoitokalastusta Vesijärvellä
Hoitokalastusta Vesijärvellä Taustaa Sinilevien massaesiintymät alkoivat Vesijärvellä 1960-luvulla Ulkoinen kuormitus oli suurimmillaan 1970 luvun alussa 1975 1978 saneerattiin Vesijärveä kuormittaneita
LisätiedotMerimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä
Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat
LisätiedotKalasta tietoa -visa Tehtävät
Kalasta tietoa -visa Tehtävät 1. Mikä kala? Yhdistä viivalla kalan nimi ja kalan kuvan SÄRKI VINKKI Ahvenella on raitoja Hauella on laikkuja AHVEN HAUKI 2. Kalan evät Yhdistä viivalla evä kalan kuvaan
LisätiedotTyösuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE
TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille
LisätiedotÖjanjärven vedenottotunnelin kalataloudellisen tarkkailuohjelman hyväksyminen vuosille
KUULUTUS VARELY/5860/5723/2016 22.2.2017 Asia Öjanjärven vedenottotunnelin kalataloudellisen tarkkailuohjelman hyväksyminen vuosille 2017-2026. Ohjelmaesitys on toimitettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen
LisätiedotPudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012
Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti Eero Hiltunen 2013 1. Johdanto Oulun Kalatalouskeskus suoritti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta
LisätiedotSaarijärven koekalastus 2014
Saarijärven koekalastus 2014 Johdanto Saarijärvi on keskisuuri, pinta-alaltaan 1020 ha järvi Mikkelin ja Juvan rajalla. Järvin on humuspitoisuudeltaan keskihumuksinen ja sen ekologinen tila on vuonna 2013
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012
LisätiedotLopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012
Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotKOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.
Lisätiedot1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009
TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 29 Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 29 Olli Ylönen, Perttu Louhesto Lounais-Suomen kalastusalue 1. Johdanto Maarian allas sijaitsee Turussa. Se on
LisätiedotKokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa
Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa Anna Väisänen 15.3.2019 Velvoitetarkkailusta Toteutettu kalataloudellisena yhteistarkkailuna 1970-luvulta
LisätiedotHIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 2004
Hiidenveden kunnostusprojekti Hiidenveden kalastusalue HIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 24 Helsinki 11.1.25 Juhani Niinimäki 1 Taustaa Hiidenveden kunnostusohjelmassa vuosille 25-28 (Vesi-Eko Oy 23) todettiin
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
Lisätiedot1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit
OPPILAAN MATERIAALIN VIITTEELLISET RATKAISUT Näyttelyn sijainti Arktikumissa: Pyydä ja pidä -näyttely Arktikum alakerta (portaat alas) 1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä
LisätiedotVAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA
VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA Merikirjo Oy Risto Liedes Kalatalousasiantuntija 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta. 3 2 Vaelluskalojen
LisätiedotVastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen
Vastarannan kiiski Contrarian Helsinki 6.4.2018 Jarno Aaltonen Vuodet 2009-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä. Enemmän harrastus kuin ammatti. Halu kehittyä kova.
LisätiedotPilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön
Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön LOPPURAPORTTI Dnro 382/3561/9, hankenumero 93 1 Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön Dnro 382/3561/9, hankenumero 93
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotKERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5284 PRO RUOKOJÄRVI RY KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 29.-31.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 5.10.2017 1. KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKO- JÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
LisätiedotKoekalastus seitsemällä Tammelan järvellä
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotLuonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat
Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotTaimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern
Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013
LisätiedotKokemäenjoen ankeriastutkimus
Kokemäenjoen ankeriastutkimus Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 21.3.2013 Reposaari Ankerias - erittäin uhanalainen Vaellusesteet kasvualueille,
LisätiedotPaimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet
Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet vuonna 2005 Lounais-Suomen kalastusalue 2006 Jussi Aaltonen Lounais-Suomen kalastusalue Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku Puh. 02-2623 444 2 Johdanto Vähäjoessa ja sen
LisätiedotRavustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012
Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä
LisätiedotLonginoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA
Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten
LisätiedotNäsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13
Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue
LisätiedotKISSAKOSKEN KALATIESEURANTA VUONNA 2017
KISSAKOSKEN KALATIESEURANTA VUONNA 2017 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 375/2017 Janne Raunio & Liisa Muuri TIIVISTELMÄ Tässä raportissa tarkastellaan Kissakosken kalatiessä vuonna
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli
LisätiedotLohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos G. Van Ryckevorsel Esityksen sisältö Kansallinen kalatiestrategia 2012 Lohen elinkierto Ylä-Kemijoen lohen mahdolliset
LisätiedotVAELLUSKALOJEN MÄÄRÄN ARVIOINTI KYMIJOEN KOIVUKOSKEN KALATEISSÄ VUONNA 2013
VAELLUSKALOJEN MÄÄRÄN ARVIOINTI KYMIJOEN KOIVUKOSKEN KALATEISSÄ VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 215/2013 Janne Raunio & Jani Kirsi TIIVISTELMÄ Kymijoen vesi ja ympäristö
LisätiedotLeppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit
Kuhasaalis kg/vvrk Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven 55-6-65 mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit 21 215 K-S Kalatalouskeskus ry, Matti Havumäki Leppäveden kalastusalueen kalastonseuranata
LisätiedotKakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.
LisätiedotMÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT
MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT Helsingin perhokalastajat ry on vuodesta 2009 alkaen kunnostanut Mätäjokea Pitäjänmäen Talissa. Tavoitteena on palauttaa äärimmäisen
LisätiedotTutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä
Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis
LisätiedotSOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA
VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20942 i VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA 22.9.2016 Perttu Tamminen,
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotLapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena
Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu
LisätiedotPerämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL
Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,
Lisätiedot