T&k-toiminnan menojen kehitys 2000-luvulla (milj. )

Transkriptio

1 Kokonaiskustannusmalli ja tiedepolitiikka Kokonaiskustannusmalliseminaari Johtaja Anita Lehikoinen

2 T&k-toiminnan menojen kehitys 2000-luvulla (milj. )

3 T&k-toiminnan menojen reaalinen kehitys 2000-luvulla (viitevuosi 2000)

4 Miksi kokonaiskustannusmalli? 1(2) EU: Yhteisön puitteet tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle (C323/2006) edellyttää taloudellisen lli toiminnan i ja muun toiminnan i kustannusten t ja rahoituksen erillään pitoa näin julkista tutkimusrahoitusta ei katsota kielletyksi valtiontueksi tutkimuksen suorituspaikalle siirtymäkausi päättyi VM:n yhteisrahoitustyöryhmän muistio 9/2007 ( ) "Kokonaiskustannusten laskenta ja niihin perustuva yhteisrahoitus" edellytti julkisilta rahoittajilta kokonaiskustannusten rahoitukseen siirtymistä piilevät kustannukset tulevat esiin ja kustannustietoisuus lisääntyy

5 Miksi kokonaiskustannusmalli? 2(2) Kehyspäätös "Tarkoituksena on selvittää nopealla aikataululla valtion tutkimusrahoituksessa, T&K -rahoituksessa ja muussa hankerahoituksessa mahdollisuudet siirtyä nykyisten lukuisten erilaisten rahoitusmallien sijasta kaikkien rahoittajien osalta yhdenmukaisiin rahoitusperiaatteisiin perustuvaan rahoitustapaan, jossa rahoittaja osallistuu päättämällään osuudella hankkeen kaikkiin kustannuksiin (kokonaisrahoitusmalli)" Siirtyminen KKM:iin otettiin mukaan keväällä 2008 neuvoteltuihin SA:n ja yliopistojen sopimuksiin: sovittiin KKM käyttöönotto vuodelle 2009 Eurooppalaisella tiedekentällä Suomi etulinjassa KKM käyttöönotossa, mutta ei suinkaan ainoana Merkittävimmät tutkimusyliopistot (UK, USA) käyttävät kokonaiskustannusmallia EUA:n suositus kaikille eurooppalaisille yliopistoille UK Reseach Council, lisäksi lukuisia variaatioita kokonaiskustannusmallista käytössä Euroopassa mm. Hollanti

6 Kilpailtu tutkimusrahoitus TIN: rahoituspohjan laajentaminen välttämättömyys Yliopistojen perusrahoitus/rahoitusmalli vs. kilpailtu tutkimusrahoitus kilpailtu tutkimusrahoitus laatuindikaattorina uusi rahoitusmalli valmistelussa, käyttöön 2013 alkaen Kilpailtu rahoitus tärkeä, laatua korostava lisäresurssi yliopistoille ja tutkimuslaitoksille tukien yliopistojen strategioita ja rakenteellista kehittämistä Vahvistaa yliopistojen mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää vetovoimaisia tutkimusympäristöjä (ml. tutkimusinfrastruktuurit) tieto toiminnan kustannuksista tukee tutkimuksen suorituspaikan strategista johtamista ja toimintaedellytyksiä KKM mahdollistaa olemassa olevien resurssien (vakinainen henkilöstö, tilojen ja laitteiden käyttö) rahoittamisen

7 Suomen Akatemia tieteen tukena Akatemian valtuus kasvanut 2000-luvulla huomattavasti milj milj mil. KKM otettiin käyttöön milj. Vuosille tehty kehyspäätös tekninen ( ) julkisen tutkimusrahoituksen tuleva taso uuden hallituksen päätettävissä KKM:n käyttöönoton myötä hankkeiden kokonaiskustannukset ovat kasvaneet ja tämä on lisännyt hankepäätösten priorisointipainetta Haasteena tutkimusmäärärahojen siirtyvien erien määrän kasvu viimeisen kolmen vuoden aikana 83,8 miljoonasta eurosta 212,6 miljoonaan euroon Tutkimusrahoituspäätösten vuosierät poikenneet talousarviossa varatusta rahoituksesta Määrärahojen ä käyttö tutkimuksen tki k suorituspaikoissa ik i takapainotteisesti tt i ti Maksupäätösperusteiseen budjetointiin siirtyminen , jolloin kolmas maksatuserä kirjautuu seuraavalle vuodelle Hankkeissa tapahtuneet muutokset, jotka vähentäneet määrärahan käyttöä

8 Työryhmän askelmerkit eteenpäin Arvokas prosessi KKM-tietämyksen parantamiseksi, käsitteistön ja kustannustietoisuuden kirkastamiseksi Tieto kiertoon tutkijoille, yliopistoille/tutkimuslaitoksille ja rahoittajille suorituspaikkojen ikk järjestämä j ä tiedottaminen/koulutus tt i t tutkijoilletkij ill talous- ja hankehallinto-osaamisen resursointi yliopistoissa/tutkimuslaitoksissa yliopistojen taloushallinto- ja työajanseurantajärjestelmien kehittäminen suorituspaikkojen ikk ja rahoittajien tietojärjestelmien t j t i yhteensopivuus rahoittajien yhdenmukaiset rahoitusperiaatteet Toimintojen virtaviivaistaminen välttämättömyys niin rahoittajaorganisaatioissa kuin tutkimuksen suorituspaikoillakin kokemusten perusteella kustannukset eivät välttämättä laske, mutta laadulliset näkökulmat korostuvat henkilöresurssit, erityisesti hallintotehtävissä sähköinen asiointi ja toimintojen automatisointi valtion yleinen toimintaperiaate

9 Suomen innovaatiojärjestelmä kansainvälisessä vertailussa: panosindikaattorit

10 Suomen innovaatiojärjestelmä kansainvälisessä vertailussa: tuotosindikaattorit