Ky:llä ei yhtään ostopalveluihin (kaikki käytetty); ylijäämää saattaa ehkä voida käyttää.

Transkriptio

1 BGC-VALMISTELUKOOSTE 5/ HANKE LYHYESTI m 3 v. Eni-lähialueyhteistyöhanke Suomi-Ruotsi-Venäjä, alkaisi Itä-Lappi, Kemin kaupunki + satama, Luulajan teknillinen yliopisto, Socium +, Oulun yo alustavasti sovittu Barents Growth Corridor Barentsin kehittämiskäytävä - kehittämisvyöhyke Perämereltä Murmanskiin - logistiikka + pk-sektorin (logistiikka + matkailu) kehittäminen - satamasta satamaan -logistiikka - kulttuuri-liikunta matkailun osana - taustalla Salla Gate- ja KolaSport ENPI-hankkeet 2. VALMISTELU TÄHÄN MENNESSÄ BGC- valmisteluhanke: projektisuunnittelija , MKR + kunnat Esiselvityksessä kootaan esitietoja alueelta, haetaan kansainväliset kumppanit hankkeelle ja valmistellaan lopullinen hankehakemus Kolarctic CBC-ohjelmaa varten. Maakunnan kehittämisraha käytetään Itä-Lapin osuuden valmisteluun (WP ja yhteistyö kumppaneiden kesken, 7-9 htkk) ja hankehakemuksen kirjoittamiseen (2-4 htkk). - alueen esitiedot kerätty, toisaalta paljon muutoksia tulossa - kv. kumppaneista osa tiedossa - ei lopullista hankehakemusta Ohry 28.4.: - Kemin satama + kaupunki yht, lähinnä palkkoihin, mahd. Hanna Alila - Alila mukana viime talven muulla rahoituksella, tutkija, töissä satamassa; onko käytettävissä? - valmistelu mielellään ilman uusia hankkeita käyttäen organisaatioiden omaa työvoimaa - ohry: konsultti hankkeen kirjoittamiseen, kunnat + satama voivat laittaa muutaman tuhat/toimija OY/Jari Juga: oli käytössä hankkeen vastinrahaa, lähinnä palkkakuluihin (Hanna Alila, Jari Juga). Voisi olla edelleen käytössä, mikäli olisi hanke. Ky:llä ei yhtään ostopalveluihin (kaikki käytetty); ylijäämää saattaa ehkä voida käyttää. Nyt ehkä voisi hakea MKR:aa, keskusteltu alustavasti n. 1 kk sitten Ekdahlin kanssa, pyysin tapaamista. Jari P:n kanssa keskusteltiin SYKSYN SUUNNITELMA - tavoite: hankehakemus valmis alkuvuonna 2016 (aikataulu täsmentyy) - lopullisten hankekumppaneiden haku ja neuvottelut heidän kanssaan, erit. Venäjä - Olga Buchin (Socium +) ja Murmanselfin lisäksi mukana olisi hyvä olla erityisesti kaivostoimintaan liittyviä kuntia/kaupunkeja (Kirovsk & Apatit varmaan halukkaita); Olga Buch on koettu luotettavaksi hankekumppaniksi

2 - Kemin satama esitti Kirovskin ja Apatitin mukaan ottamista - Olga Buch esitti Monchegorskia mukaan (21.5.), Kemin satamalle tämä sopii (25.5.) - Tornio 8.6. tapaaminen: Ruotsin kumppani (Anders Segerstedt; lisäksi Jari Juga, OYA) - Kemi 12.6.: Riitta Ahtiainen, elinkeinopäälliikö, Oili Ruokamo, kehittämiskoordinaattori - suunnitelma työpakettien toimenpiteiden täsmentämiseksi: - alueittain ja työpaketeittain; vastuuhenkilöt ja työryhmät (ehdotuksia) Meri-Lappi: Oili Ruokamo, Riitta Ahtiainen, Hannu Tikkanen (satama) Venäjä: Olga Buch Oulun yliopisto: Jari Juga (Hanna Alila satama /OY?) Ruotsi/Luulajan teknill. yliopisto: Anders Segerstedt; yhteistyö OY:n kanssa Itä-Lappi: elinkeinotiimi (kokous 26.5.): valmistelu elinkeinotiimin johdolla, mukana matkailuyhdistykset, yrittäjät tiiviisti mukaan pääpartnerin tehtävät: konsulttiselvityksessä, osin virkatyönä - menetelmät voivat eri työpaketeissa olla erilaisia - erit. Venäjän osalta työpaketteja tulee käydä läpi konsultin johdolla erit. mahdollisten uusien kumppaneiden kanssa - lopullisen hankkeen kirjoittamisen resursointi (kuka tekee [esim. Hanna Alila + kosultti], rahoitus, aikataulu, toimenpiteet, ml. sopimusten teko kumppaneiden kesken ym.) - oltava kokemusta + Venäjän taito: konsultti (Ari Huhtala/FCG tms.) 4. HANKKEEN TYÖPAKETIT WP 1 Projektihallinto ja pääpartnerin tehtävät Pääpartneri Itä-Lapin kuntayhtymä vastaa hankkeen kokonaiskoordinaatiosta, hallinnosta ja toteuttamisesta. Rahoitus ja raportoinnit kulkevat pääpartnerin kautta. Vastuupartnerit vastaavat pääpartnerille omissa maissaan tehtävistä, joita pääpartneri tekee. Osatoteuttaja vastaa joko pääpartnerille tai vastuupartnerille osatehtävän toteuttamisesta. Muut yhteistyökumppanit antavat sitoumuksella lupaamansa panoksen hankkeen käyttöön, saavat tulokset käyttöön ja voivat vaikuttaa hankkeeseen esimerkiksi ohjausryhmässä. WP 2 Kasvukäytävän kriteerit ja profiilin muodostaminen Tavoitteet: - kehittää Perämeren ja Koillisväylän välistä kuljetuskäytävää: Suomi, Ruotsi, Venäjä - sopia alueellisessa yhteistyössä maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelurakenteiden ja elinkeinojen toimintaedellytysten turvaamisesta - edistää liiketoiminnan ja työpaikkojen syntymistä - kehittää BGC:stä kansainvälisesti tunnettu, elinvoimainen liikennekäytävä: kv. brändi Toimenpiteet: - määritellään BGC:n profiili ja laaditaan tavoitteet ja kriteerit;

3 - kunnat, maakuntaliitot, ELY-keskukset, oppilaitokset, yrittäjäjärjestöt, kehitysyhtiöt ja vastaavat + yksityiset toimijat - Suomi + Venäjä: paremmat tieyhteydet, ratayhteyden edistäminen, rajanylityspaikan kehittäminen - laaditaan investointi- ja kehittämissuunnitelma julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä (esim. maankäyttö, energia, matkailu, logistiikka, kauppa, teollisuus) - laaditaan edunvalvontastrategia: elinkeinoelämän, sijoittajien, päättäjien ja kuluttajien tietoisuus kasvu- ja sijoitusmahdollisuuksista - vakiinnutetaan BGC:n asemaa itä-länsi suuntaisena väylänä - edistetään mahdollisuutta liittyä vahvemmin TEN-T verkostoon - käytetään aiempia selvityksiä, jatkoselvityksiä konkreettisten investointien tukemiseksi Kv. tiedotus: - yhteys kv. verkostoon (esim. Koillisväylän tiedotuskeskus, BEAC) - kv. logistiikkafoorumit (esim. Arctic Logistics -konferenssi) - edistetään Barents Euro-Arctic Transport Area (BEATA) Joint Barents Transport Planin ja Barents Freeway -projektin suositusten toteutumista - aktiivinen tiedotus, toimijatapaamiset WP 3 Elinkeinoelämän ja yritysten toimintaedellytysten parantaminen Alueella on kaivoksia, puunjalostus-, kemian- ja metallitehtaita sekä konepajoja ja korkean teknologian yrityksiä sekä matkailua ja palveluita. Norjassa ja Venäjällä on öljy- ja kaasuteollisuutta sekä kalateollisuutta, Perämeren kaarella ja Murmanskin alueella suuria kemian- ja metallitehtaita. Metsäteollisuutta on paljon Perämeren kaarella ja Itä-Lapin metsäklusteri vahvistuu. Venäjällä metsäteollisuus painottuu Arkangeliin, jossa raakapuuta on enemmän kuin voidaan käyttää. Tulevaisuudessa Koillisväylä avautunee kansainväliselle meriliikenteelle ja alueen raakaainevarojen merkitys ja teollisuus kasvavat. Luonto houkuttelee entistä enemmän matkailijoita. Hankkeen painopisteinä ovat logistiikka- ja matkailualojen kehittäminen sekä alojen kestävä yhteensovittaminen. Toimijat määrittelevät yhteistyön ja toimintaympäristön ongelmat ja uudet mahdollisuudet sekä päättävät toimenpiteistä ongelmien ratkaisemiseksi, mahdollisuuksien realisoimiseksi ja investointien toteuttamiseksi. Hanke edistää yritysten ja alueen palveluiden markkinointia ja alueen saavutettavuuden parantamista. Sivuvirtojen hyödyntäminen kasvaa ja syntyy uusia liiketoimintakonsepteja ja yhteistyökuvioita. Yritysten kansainvälistä osaamista parannetaan mm. työpajoilla ja räätälöidyillä tutustumismatkoilla. Satamat ja liikennekäytävä Tavoitteena on tavarakuljetusten ja matkustajakuljetusten analysointi sekä satamien yhteisten turvallisuusstandardien kehittäminen. Logistisia ketjuja tutkitaan myös intermodaalisten reittien kehittämiseksi. Venäjän jäämeren satamien (Murmansk, Dudinka jne.) kautta tavarakuljetukset ovat jo nyt liki 50 miljoonaa tonnia vuodessa.

4 Analysoidaan satamien nykyinen rahti- ja matkustajaliikenne Yhteisen toimintaohjeen laatiminen palveluille satamien yhteistyössä: tehokkuus, turvallisuus, laatu Yhteisten satamatyön turvallisuusstandardien kehittäminen Intermodaalisten reittien kehittäminen ja pilottikuljetukset (esim. Länsi-Eurooppa Kemi Murmansk - Dudinka) Kaivosten logistiset ketjut Kehittämissuunnitelma Matkailu Tavoite: lisää matkailuliikennettä, kiinnostava alue hyvinvointimatkailussa Hyvinvointimatkailu: liikunta-, kulttuuri-, luonto- ja muut hyvinvointituotteet, yhteistyö osaamiskeskittymien muodostamiseksi esim. talvi/kesämatkailu, tuotepaketointi, yritysten ja järjestöjen yhteistyö Järjestöt mukana liikunta- ja kulttuurimatkailussa + tapahtumatuotannossa, järjestöt yritykset- yhteistyömalleja selkeytetään 3. sektoria tuetaan matkailun kehittämisen näkökulmasta Tapahtumatuotannon toimintamallit ja niiden kehittäminen Osaamisen kehittäminen: benchmarking -matkat, toimijavaihto, kv. tapahtumat, laatukoulutus (turvallisuus, asiakaspalvelu, kielet), tuotekehitys ja -testaus Investoinnit: tapahtuma- tuotekehitys- testaustarpeisiin, yhteismarkkinointi Alueen yhteinen matkailun kehittämissuunnitelma WP 4 Poikkitieteellinen tutkimus kasvukäytävän edellytyksistä ja vaikutuksista Tutkimusta suunnitellaan muiden hankkeen toimijoiden kanssa ja hyödynnetään muissa työpaketeissa. Aiheet liittyvät Perämerenkaaren perusteollisuuden kilpailukykyyn, energian hintaan, liikennevirtoihin ja Barentsin pk-yritysten toimintaedellytyksiin. Tutkimus palvelee kasvukäytävä-konseptin kehittämistä (tarve, kannattavuus, saavutettavuus yms. selvittäminen). Laaditaan skenaariotarkastelu vaihtoehtoisista kehityspoluista ja ratkaisumalleista sekä teknologian kehittymisestä (es. Green Logistics ja Smart Port teemat satamien kanssa, selvitetään uusien toimintojen käynnistämistä, es. varasto-hub). Tavoite: Kasvukäytävän kehittämiseen liittyvän tieto hyödyttää alueen elinkeinoelämää, julkista sektoria ja muita toimijoita. Kohderyhmät: Pk-yritykset, logistiikka-alan toimijat, julkisen sektorin toimijat sekä muut toimenpiteistä ja tutkimusaiheista kiinnostuneet tahot Toimenpiteet: - skenaariotarkastelut (OY, LTU) - Perämerenkaaren perusteollisuuden kilpailukyky selvitys (OY, LTU) - selvitykset liittyen satamatoimintoihin ja logistiikka-alan toimijoille - tutkimustulosten levittäminen Tulokset:

5 - kasvukäytävä-alueen ja Barentsin toiminnan parempi ymmärtäminen liittyen elinkeinoelämään, yritystoimintaan, logistiseen toimintaan jne. (esim. Kemijärven puutavaralogistiikka + logistiikkakeskuksen kehittäminen) - tutkimusraportit - selvitykset ja niiden perusteella tehtävät ehdotukset, toimintasuunnitelmat yms. WP 5 Tulosten levittäminen ja tiedottaminen Tavoite: Alueen yrittäjät ja julkishallinto sekä kansainväliset kumppanit ovat kiinnostuneita Barentsin Growth Corridor kasvukäytävän tarjoamista mahdollisuuksista ja hyödyntävät niitä aiempaa enemmän. Alueen tavara-, henkilö- ja lentoliikenne ovat kasvu-uralla ja kehitysnäkymät ovat hyvät. Hankkeelle laaditaan tiedotus- ja viestintäsuunnitelma. Lähteet: Aalto Tuomas, Kokeiluhanke: E18-kasvukäytävä välillä Koskenkylä Vaalimaa, Tampereen ammattikorkeakoulu 2013 Barents Transport Corridor: Barents Freeway project: Joint Barents Transport Plan: Kehittämisvyöhykkeet aluekehittämisessä/ SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 22/2007 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, E18- älykäs ja vihreä kasvukäytävä Kaakkois-Suomen Venäjä-yhteistyöseminaari , kehittämispäällikkö Hanna Kailasto Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennepoliittiset päätökset kasvukäytävän mahdollistajina, Marko Forsblom Pohjois-Suomen kansainväliset liikennekäytävät, Pohjois-Pohjanmaan Liitto, 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö & liikenne- ja viestintäministeriö 2013, 14.