Ministeri Sirkka-Liisa Anttila

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (kuormaja linja-autoliikenteen liikennelupa-asetus) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle Euroopan yhteisöjen komission 23 päivänä toukokuuta 2007 hyväksymä komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tieliikenteen ammattiin pääsyn ehdoista sekä ehdotuksesta laadittu muistio. Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2007 Ministeri Sirkka-Liisa Anttila Hallitusneuvos Jorma Hörkkö

2 2 EU/2007/1073 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ MUISTIO KOMISSION EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUK- SEKSI TIELIIKENTEEN AMMATTIIN PÄÄSYN EHDOISTA (KUORMA- JA LIN- JA-AUTOLIIKENTEEN LIIKENNELUPA-ASETUS); KOM(2007) 263 LOPULL. 1 Ehdotuksen tavoite ja soveltamisala Komissio on tehnyt 23. päivänä toukokuuta 2007 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maanteiden liikenteenharjoittajan ammatin harjoittamiseksi täytettäviä edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä (kuorma- ja linja-autoliikenteen liikennelupa-asetus). Asetuksella pyritään tehostamaan sisämarkkinoiden toimivuutta, selventämään oikeudellista säädöspohjaa sekä parantamaan yhdenmukaisuutta ja valvontaa. Ehdotuksessa esitetään kumottavaksi neuvoston direktiivi 96/26/EY maanteiden kansallisen ja kansainvälisen tavara- ja henkilöliikenteen harjoittajien ammattiin pääsystä sekä tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta sekä toimenpiteistä näiden liikenteenharjoittajien sijoittautumisvapauden tehokkaan käyttämisen edistämiseksi (ammattiinpääsydirektiivi). Se korvattaisiin uudella samasta asiasta annettavalla asetuksella. Ehdotuksessa esitetään liikenneluvan saamisen vähimmäisehtojen tarkentamista pääperiaatteet kuitenkin säilyttäen. Tarkoituksena on, että liikenneluvan saamisen edellytykset olisivat nykyistä yhtenäisemmät eri jäsenvaltioissa. Säädös ei edelleenkään koskisi takseja. Tämä muistio perustuu asiakirjaan KOM (2007) 263 lopullinen. Muistio on laadittu huomioiden eri sidosryhmien kannat. Asia on käsitelty EU-liikennejaostossa kirjallisessa menettelyssä Ehdotuksen pääasiallinen sisältö 2.1 Yleistä Liikenneluvan saamisen ehtoina säilyisivät vakavaraisuus, ammattitaito ja hyvä maine. Ellei yritystä harjoiteta henkilöyhtiönä, sillä on oltava liikennejohtaja, jonka tulee täyttää kaksi viimeksi mainittua vaatimusta. Säädösten sisältöä muutettaisiin niin, että yrityksen liikenteestä vastaavalle henkilölle edellytetään tiiviimpää yhteyttä yritykseen vaatimalla joko yrittäjyyttä tai työsopimusta. Liikenteestä vastaavan henkilön vastuuta yrityksen toiminnasta lisätään. Valvonnan parantamiseksi yritykseltä vaadittaisiin kiinteä toimipaikka kaluston ja kirjanpidon säilyttämiseksi. Tarkoituksena on estää niin sanotut postilaatikkoyritykset. Valvonnan parantamiseksi esitetään luotavaksi sähköinen rekisteri liikenneluvista ja muiden jäsenvaltioiden valvontaviranoma i- sille ehdotetaan rekisterin käyttöoikeutta. Yrittäjän ja liikenteestä vastaavan henkilön ammattitaitovaatimuksia kiristettäisiin niin, että ammattitaitokokeeseen ei joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta pääsisi käymättä ensin vähintään 140 tunnin kurssia. Suomessa on pakollinen kurssi tavaraliikenteessä, ja sen pituus on 140 vähintään 45 minuutin oppituntia (Liikenne- ja viestintäministeriön

3 3 asetus 757/2006). Henkilöliikenteessä joukkoliikenneluvan myöntämisen edellytyksenä on luvanvaraisesta henkilöliikenteestä annetun asetuksen (666/1994) 3 :n mukaan 160 tunnin pituisen kurssin suorittaminen. Vakavaraisuusvaatimusta kiristettäisiin niin, että entisellään pysyvän ajoneuvokohtaisen rahoitusomaisuuden minimimäärän lisäksi yrityksellä saisi olla tilinpäätöshetkellä lyhytaikaista velkaa enintään 80 % rahoitusomaisuudesta (quick ratio). Jos tämä määrä ylittyy, yrityksen pitäisi osoittaa vakavaraisuutensa rahoituslaitoksen antamalla vakuudella. 2.2 Yksityiskohtaisemmat määräykset Ehdotuksen 1 artikla sisältää määritelmiä. Uutta on, että liikennejohtajan olisi oltava sopimussuhteessa yritykseen. Suomessa vastaava määrittely on luvanvaraisesta henkilöliikenteestä annetun lain 2 :ssä ja kaupallisista tavarankuljetuksista annetun lain 15 :ssä, joiden mukaan liikenteestä vastaavan henkilön on oltava lääninhallituksen hyväksymä ja sekä tosiasiallisesti ja jatkuvasti toimittava yrityksessä. Käytännössä tämä on tarkoittanut työsopimussuhdetta. Kohta ei siis aiheuttaisi muutoksia Suomen käytäntöön. Ehdotuksen 1 artiklan c-kohdan määritelmän mukaan henkilöliikenteessä soveltamisala on rajattu linja-autoihin. Eikaupallista henkilöliikennettä koskeva poikkeus säilytettäisiin. Asetus ei 2 artiklan mukaan koskisi tavaraliikenteessä alle 3,5 kokonaispainotonnin ajoneuvoilla suoritettavia kuljetuksia. Suomessa raja on 2 kokonaispainotonnia. Nykyisin direktiivi sallisi poikettavan myös 3,5 6 kokonaispainotonnin tai 3,5 hyötykuormatonnin ajoneuvoilla sekä sellaiset yritykset, jotka harjoittavat kansallista liikennettä, jolla ei ole vaikutusta yhteismarkkinoihin. Ehdotuksen 3 artiklassa liikennelupavaatimuksiin on lisätty kohta, jonka mukaan yr i- tyksen täytyy olla tehokkaasti ja pysyvästi sijoittautunut johonkin jäsenvaltioon. Muut vaatimukset, hyvä maine, määrätty taloude l- linen asema ja ammattitaito pysytetään ennallaan. Sen lisäksi jäsenvaltio voi päättää lisäehtoja. Lisäehtojen tyyppiä ei ole määrite l- ty. Jokaisessa yrityksessä on 4 artiklan mukaan oltava vähintään yksi liikennejohtaja, joka täyttää edellä mainitun hyvämaineisuuden ja ammattitaitovaatimuksen. Suomessa tällaista henkilöä kutsutaan liikenteestä vastaavaksi henkilöksi. Edellä 1 artiklassa mainitun lisäksi vaadittaisiin että jos kuljetusyrittäjä harjoittaa elinkeinoa itsenäisesti mutta ei täytä ammattitaitovaatimusta, hän voisi pa l- kata vain määrätyt vaatimukset täyttävän henkilön liikennejohtajaksi. Uutta olisi, että tällainen henkilö ei saisi olla useamman kuin neljän yrityksen liikennejohtajana, joissa on enintään 12 ajoneuvoa eikä hän saa olla kuljetusten tilaajista riippuvainen. Suomessa luvanhaltijalta on tavaraliikenteessä kielletty olla toisen yhtiön liikenteestä vastaavana henkilönä, ellei samalla ole määräysvaltaa tässä yhtiössä. Sen sijaan ei ole rajoituksia siitä kuinka monen yhtiön liikenteestä vastaavana henkilönä voi olla. Vastaavaa kie ltoa ei ole henkilöliikenteessä. Edellä mainittu tosiasiallisen johtajuuden vaatimus kuitenkin asettaa rajoituksen sekä tavara- että henkilöliikenteessä. Ehdotuksen 5 artiklassa määritellään mitä tarkoitetaan pysyvällä ja tehokkaalla sijoittautumisella. Artikla on uusi. Luvanhaltijalla tulee olla toimitila, jossa on kirjanpidon ja henkilöstöhallinnon asiakirjat sekä muut viranomaisten määräämät asiakirjat, sijoittautumisvaltiossa rekisteröityjä ajoneuvoja, jotka voivat olla vuokrattuja ja operatiivinen keskus, jossa on riittävä määrä pysäköintitilaa. Suomen lainsäädännössä ei ole vastaavia vaatimuksia. Liikennejohtajalta tai luvanhaltijalta vaadittava hyvä maine määritellään 6 artiklassa nykyistä yksityiskohtaisemmin. Hyvää mainetta vaaditaan liikennejohtajan lisäksi muultakin yhtiön johtajilta. Artiklassa on yksityiskohtaisesti määritelty, mitkä yhteisön oikeuden rikkomukset ovat merkityksellisiä. Jäsenvaltioiden on tarkemmin määriteltävä millaisista kansallisen lain rikkomuksista hyvä maine menetetään. Myöskään yritystä ei saa olla tuomittu työsuhde- tai liikenneturvallisuusrikkomuksista. Artiklassa annettaisiin komissiolle oikeus laatia luettelo hyvämaineisuuden menettämi-

4 4 seen johtavien rikkomusten vakavuusasteesta ja toistuvuudesta. Komissiota avustaisi komitea, joka käsittelee myös ajoaika- ja ajopiirturikysymyksiä. Ehdotetun 7 artiklan mukaan vakavaraisuuden vaatimusta kiristettäisiin niin, että entisellään pysyvän ajoneuvokohtaisen vaihtoja rahoitusomaisuuden minimimäärän lisäksi yrityksellä saisi olla vuositilinpäätöksen perusteella lyhytaikaista velkaa ja muuta vierasta pääomaa enintään 80 % saamisten, sijoitusten, rahan ja pankkisaamisten määrästä (quick ratio). Ammattitaitovaatimusta kiristettäisiin 8 artiklassa niin, että ammattitaitokokeen lisäksi olisi käytävä vähintään 140 tunnin pituinen kurssi. Kohta vastaa Suomen vaatimuksia. Ehdotuksen 9 artiklassa säädetään, että jokaisessa jäsenvaltiossa on oltava viranoma i- set tämän asetuksen tehtävien hoitamiseksi. Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on 10 artiklan mukaan laadittava sähköinen tietokanta luvan saaneista yrityksistä. Anomusten käsittelylle säädetään 3 kuukauden määräaika ja 28 päivän määräaika yritykselle ilmoittaa muutoksista. Sähköinen tietokanta olisi kaikkien jäsenvaltioiden viranomaisten käytössä ja siihen on merkittävä onko liikennejohtaja viimeisten kahden vuoden aikana julistettu soveltumattomaksi. Viimeksi mainitusta asiasta on säädetty 13 artiklassa. Viranomaisen on nykyiseen tapaan tarkistettava vaatimusten täyttyminen vähintään joka viides vuosi. Uutta on, että viranoma i- sen tulee 11 artiklan mukaan ilmoittaa yr i- tykselle, jos sillä on ajoaikojen valvontadirektiivin mukaisen riskiluokitusjärjestelmän mukainen riski menettää lupa. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi laajennettava riskiluokitusjä r- jestelmä muihinkin rikkomuksiin kuin ajoa i- karikkomuksiin. Luvanhaltijalle on annettava 12 artiklan mukaan varoitus ennen luvan peruuttamista. Varoituksen antamisesta on säädetty Suomessa kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 20 :ssä. Henkilöliikennelaissa vastaavaa säännöstä ei ole. Liikennejohtaja on 13 artiklan mukaan julistettava soveltumattomaksi, kun yrityksen liikennelupa on peruutettu ja liikennejohtaja on toiminnassaan vakaviin syyllistynyt rikkomuksiin ja tietojen peittelyyn. Pätevyystodistus on julistettava kelpaamattomaksi, kunnes asiantila on korjattu. Ehdotuksen14 artiklan mukaan viranomaisen on perusteltava päätöksensä. Edellä artikloissa viitatun kansallisen sähköisen rekisterin tietosisällöstä on säädetty 15 artiklassa. Siihen merkitään yr i- tysten ja liikennejohtajien tiedot. Kunkin jäsenvaltioin sähköisestä rekisteristä on oltava yhteydet muiden jäsenvaltioiden viranoma i- sille viimeistään vuoden 2010 lopussa. Yhteydet olisivat vastaavat kuin digitaalisen ajopiirturin kuljettajakortista. Järjestelmän teknisistä yksityiskohdista päättäisi komissio neuvoa antavan komitean avustamana. Rekisteriin tallennetuilla tiedoilla olisi 16 artiklan mukaan oltava direktiivin 95/46/EY vaatima henkilötietojen suoja. Tähän rekisteriin viitataan myös kansainvälisen maanteiden tavarankuljetusten markkinoillepääsystä ja kansainvälisen linja-autoliikenteen markkinoille pääsystä annetuissa asetusehdotuksissa. Jäsenvaltioiden on 17 artiklan mukaan oltava yhteistyössä keskenään ja muun muassa nimettävä kansallinen yhteyspiste tietojen vaihdolle. Ehdotuksen artikloissa säädetään todistusten vastavuoroisuuden tunnustamisesta kuten nykyisin. Ajoneuvon konfiskaatio on 21 artiklan mukaan sallittava rikkomustapauksissa. Komissiolle annettaisiin toimivalta laatia lista rikkomuksista, jotka voivat johtaa luvan kokonaan tai väliaikaiseen peruuttamiseen tai hyvän maineen menetykseen. Kohta on uusi. Ehdotuksen 22 artiklan mukaan nykyisille luvanhaltijoille annettaisiin oikeus jatkaa ilman ammattitaitovaatimuksen täyttymistä, jos ovat täyttäneet kansallisen vaatimuksen ennen Euroopan Unioniin liittymistä. Tämä vastaa nykyistä säännöstä. 23 artiklassa säädetään kuitenkin, että yritysten olisi täytettävä uudet ehdot kahden vuoden kuluttua asetuksen voimaan tulosta. Ehdotuksen 24 artiklan mukaan kansallisten viranomaisten on avustettava toisiaan tämän asetuksen soveltamisessa. Komissiota avustaisi 25 artiklan sama komitea kuin ajo- ja lepoaikakysymyksissä. Ehdotuksen artiklat sisältävät asetuksen täytäntöönpanosäännöksiä.

5 5 Liitteet sisältävät kurssin ja pakollisen loppukokeen aihepiirit ja painotukset sekä ammattitaitotodistuksen mallin. Ne sisältävät vain vähäisiä muutoksia nykyiseen. 3 Käsittelyvaiheet Komissio antoi ehdotuksen osana tieliikenteen lainsäädäntöpakettia 23 päivänä toukokuuta Paketin muut osat ovat asetusehdotus kansainvälisen maanteiden tavarankuljetusten markkinoillepääsystä, asetusehdotus kansainvälisen linja-autoliikenteen markkinoille pääsystä ja komission selvitys kuljettajien työaikadirektiivin 2002/15/EY soveltamisesta yrittäjäkuljettajiin. Kahdesta ensin mainitusta lähetetään eduskunnalle U-kirje ja viimeksi mainitusta on lähetetty E-kirje. Neuvoston liikennetyöryhmässä lainsäädäntö paketti on esitelty heinäkuussa Puheenjohtajamaa Portugalin tarkoituksena ei kuitenkaan ole viedä ammattiinpääsyasetusta eteenpäin omalla kaudellaan. Euroopan parlamentti ei vielä ole tehnyt päätöstä ammattiinpääsyasetuksen käsittelyajankohdasta. 4 Vaikutukset Suomen kansalliseen lainsäädäntöön, ml. Ahvenanmaan asema Koska säädös annetaan asetuksena eikä direktiivinä, kuten nykyinen vastaava säädös, kansallisia sovelluksia olisi vähemmän. Asetusehdotuksen hyväksyminen edellyttää muutoksia lakiin kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä ja lakiin luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tie llä. Sähköistä tietokantaa koskevat säännökset saattavat edellyttää henkilörekistereitä koskevia säädösmuutoksia. Ehdotus koskee tieliikenteen kuljetuselinkeinon harjoittamista, jossa Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 :n nojalla maakunnalla on lainsäädäntövalta. 5 Taloudelliset vaikutukset Asetuksen hyväksyminen lisäisi hallinnollisia kustannuksia viranomaisissa ja kuljetusyrityksissä. Tehostunut valvonta vähentäisi jonkin verran niin sanottua harmaata taloutta. Suuria taloudellisia vaikutuksia ei olisi. 6 Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto pitää komission ehdotusta kannatettavana, koska ehdotuksella pyritään tehostamaan EU:n sisämarkkinoiden toimivuutta ja lisäämään markkinoilla toimivien yhdenvertaisuutta. Valtioneuvosto hyväksyy sen että liikenneluvan saamisen ehtoja kiristetään ja valvontaa lisätään muun muassa sähköisten rekisterien avulla. Rekistereitä ja tiedonvaihtoa koskevissa säännöksissä olisi pyrittävä hallinnon ja yr i- tysten kannalta kustannusten minimointiin kuitenkin niin, että olisi mahdollista valvoa, että eri valtioiden kuljetusyritykset noudattavat kaikkia kansallisiin tai Euroopan yhteisön säädöksiin perustuvia velvoitteitaan eikä niiden noudattamatta jättämisestä syntyisi kilpailuetua. Ehdotuksen vaatimus pakollisesta toimipaikasta, jossa yrityksen asiakirjat olisivat, on valvonnan kannalta perusteltu. Toimitilaksi pitäisi kuitenkin voida hyväksyä myös yrityksen käyttämä kirjanpitotoimisto tai muu vastaava yrityksen ulkopuolinen tila. Vaatimus pakollisesta pysäköintipaikasta saattaa joissakin tapauksissa olla liian rajoittava. Valtioneuvosto suhtautuu kriittisesti uuteen vakavaraisuuden arvioimismenetelmään. Se ei valtioneuvoston käsityksen mukaan aina kuvaa luotettavasti yrityksen taloudellista tilaa ja lisäksi se on niin tiukka, että se estäisi joidenkin nykyisin elinkelpoisten kuljetusyr i- tysten toimimisen alalla. Lähtökohtaisesti valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti vakavaraisuusvaatimuksen uudistamiseen, niin että se nykyistä paremmin kuvaisi yrityksen todellisen taloudellisen tilanteen. Siirtymäsäännöksen ammattitaitovaatimusta koskevan vapautuksen tulisi valtioneuvoston mielestä koskea kaikkia alalla jo toimivia yrityksiä ja henkilöitä, eikä pakollista kurssia tai koetta tulisi vaatia niiltä, joilla asetuksen voimaan tullessa on säädetty ammattitaito.