Hyvät tutkimustavat betonirakenteisten. korjaustarpeen arviointiin. Hanna Keinänen

Transkriptio

1 Hyvät tutkimustavat betonirakenteisten lattioiden muovipäällysteiden korjaustarpeen arviointiin Hanna Keinänen

2 Tausta Rakennusten sisäilmaselvitysten yhteydessä tulee vastaan tilanteita,,jossa betonirakenteisten lattioiden muovipäällyste on liian kostealla alustalla epäily käyttäjien oireilun aiheuttajasta Riittävän tarkkoja ohjeita päällystevaurioiden tutkimiseen ja tulosten tulkintaan ei ole annettu väärät ät johtopäätökset t myös vaurioitumattomien päällysteiden uusiminen ja tarpeettoman suuret korjauskustannukset virheellisten tutkimusmenetelmien käyttö vakiintunutta, mm. yksittäiset näytteidenotot ilman kokonaisuuden tarkastelua Tästä on aiheutunut vilkasta julkista keskustelua, riitaa eri osapuolten keskuudessa, sisäilmahaittoja, tilojen käyttäjien turhaa huolestumista sekä tarpeettomia korjauskustannuksia

3 Taloussanomat Rakennuslehti Väri ja pinta 1/2012 Aamulehti Väri ja pinta 5/2011 Rakennuslehti Rakennuslehti Kaleva Valvira lausunto VOC-mittaustulosten tulkinnasta asuntojen terveyshaitta-asioissa

4 Ohjeen laadintaan osallistunut työryhmä Työterveyslaitoksen Eero Palomäen kokoon kutsuma työryhmä: Vahanen Oy: Hanna Keinänen, Sami Niemi i ja Jarno Komulainen Työterveyslaitos: Eero Palomäki, Tapani Tuomi, Peter Backlund, Hanna Hovi, Sirpa Rautiala, Tuomo Lapinlampi ja Markku Sainio VTT Expert Services Oy: Helena Järnström, Kiia Miettunen ja Rain Köiv Tampereen teknillinen yliopisto: Jommi Suonketo Sirate Oy: Mikko Kallinen, Tommi Vehviläinen ja Timo Murtoniemi Halton Oy: Markku Hyvärinen Suomen Sisäilmakeskus Oy: Reetta Valkeinen Sisäilmatalo Kärki Oy: Jukka-Pekka Kärki Rakennustietosäätiö: Tiina Tirkkonen Valvira: Pertti Metiäinen Etelä-Suomen aluehallintovirasto: Helena Mussalo-Rauhamaa ja Vesa Pekkola YM/Kosteus- ja hometalkoot: Karoliina Viitamäki Mikrobioni Oy: Markku Seuri Suomen yliopistokiinteistöt Oy: Anne Korpi Senaatti-kiinteistöt: Timo Keskikuru ja Kirsi Liljenroos Upofloor Oy: Jouko Siltanen, Kaisa Penttilä ja Tomi Tehomaa Kiilto Oy: Raija Polvinen, Tapani Harjunalainen ja Ari Tuominen 1 Tarkett Oy: Rami Kakko ja Ronald Karlsson

5 Yleistä Rakennus on aina tutkittava kokonaisuutena! Ohje on jaettu vaiheisiin 1, 2 ja 3. VAURIO Mattovaurioiden tutkimukset alkavat aina vaiheen 1 tutkimuksesta. Vaiheen 2 tutkimukset toteutetaan, jos vaihe 1 antaa siihen riittävät perusteet ja vaihe 3 toteutetaan, jos vaihe 2 antaa siihen riittävät perusteet. KUNNOSSA Päällystevaurion arviointi aistinvaraisesti, kosteusmittauksin, rakenteen ikä, rakenneratkaisut sekä pintarakennetiedot huomioiden antaa usein hyvän kuvan korjaustarpeesta

6 Vaihe 1 Lähtötietojen selvittäminen. Katselmuskäynti kohteessa. Arvio jatkotutkimustarpeesta. Tutkimussuunnitelman laatiminen -> vaihe 2. Tutkimuksen tavoite on määrittää korjaustarve ja tarvittavan korjauksen laajuus ja laatu sisäilman laadun parantamiseksi

7 Vaihe 2 Kohdetietoja tarkennetaan. Rakenneselvitykset. Kosteusmittaukset (pintakosteuskartoitus, viilto- ja porareikä- ja näytepalamittaukset). Muu havainnointi mittausten yhteydessä. Kokonaisarvio tilanteesta -> tarvittaessa vaihe 3. Tutkimustapaohjeessa t tarkennetaan t betonirakentamisen t i päällystämisen ohjeita vuodelta

8 Vaihe 3 Sisäilman VOC-näyte (ISO ). Emissionäyte ehjän lattiapäällysteen päältä ja tarvittaessa betonirakenteen pinnasta FLEC-menetelmällä = Field and laboratory emission cell (ISO ja NT BUILD 484). Bulk-Materiaalinäyte. li t HUOM! FLEC-näytteenotto ehjän päällysteen pinnasta on ensisijainen menetelmä lattiamateriaalin pintaemissiota arvioitaessa. Kupu- ja viiltokupumittaukset jäävät pois ohjeesta

9 Tulosten tarkastelua (1/2) Kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin asioihin: päällysteeseen kontaktissa olevan rakenteen kosteus. mistä kosteus on peräisin, mm. rakennusaikainen kosteus, siivousvedet, vesivahingot tai maaperän kosteus. päällystemateriaalin vesihöyrynläpäisevyyden merkitys ja rakenteen kuivumiskyky. Ennen päällystämistä betonin oltava riittävän kuiva. Arvostelusyvyys 85 RH% ja pinnassa 75 RH%. Päällysteen asentamisen jälkeen syvemmällä rakenteessa oleva kosteus tasaantuu kuivempaa pintaa kohden. Useimpien liimojen kriittisenä kosteutena pidetään n. 85 RH%

10 Tulosten tarkastelua (2/2) Mitatut VOC-yhdisteet (mm. 2-etyyli-1-heksanoli) ovat vain indikaattoriyhdisteitä eivätkä sisäilmasta tyypillisesti mitattuna pienenä pitoisuutena aiheuta ihmisten oireilua. Oireiden aiheuttaja on joku muu tekijä kun mitatut VOC-yhdisteet (mm. 2-etyyli-1-heksanoli). Mitattu suuri indikaattoriyhdisteiden pitoisuus antaa viitteitä vauriosta. Tavalliset muovimatot ja mattoliimat sisältävät tyypillisesti mm. 2-etyyli-1-heksanolia eli pieninä pitoisuuksina niitä havaitaan lähes aina! Täysin emissiovapaita lattioiden muovipäällysteitä ei ole olemassa!

11 Viitearvot Ohjeessa esitetään viitearvoja (TTL:n ja VTT:n tutkimustulokset). Prosenttiosuuspäättelyä ei käytetä. Näytteidenotossa edellytetään verrokkinäytteet. VOC-näytteiden tulosten tulkinta vauriotutkimuksissa edellyttää tietoja rakenteesta, materiaalityypistä, kosteuspitoisuudesta ja rakenteen/materiaalien iästä. Mittausepätarkkuus huomioitava. VOC-mittausten virherajat ovat n. ±30 % ja kenttämittauksissa mittausvirhe i kasvaa johtuen mm. materiaalien vaihtelusta. t Lisäksi analyysilaboratorioissa on eroja

12 Kiitos!