Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä EU:n puhtaan energian paketti. Petteri Kuuva Fingridin verkkotoimikunta, 3.5.

Transkriptio

1 Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä EU:n puhtaan energian paketti Petteri Kuuva Fingridin verkkotoimikunta, , Käpylä

2 Agenda Energia- ja ilmastostrategia EU:n puhtaan energian paketti (talvipaketti) Työ- ja elinkeinoministeriö

3 EU:n päästöjenvähennystavoitteet EU:n ilmastotavoitteet Kasvihuonekaasujen vähennystavoite vähintään 40 % vuoteen 2030 FI: max. 2 % FI: max. 1,3 % Päästökauppasektori (ETS) - 43% Taakanjakosektori (ESD) - 30% Kompensaatio jos LULUCF päästölähde Maankäyttö (LULUCF) Komission ehdotuksessa taakanjakoasetukseksi Suomelle esitetty tavoite -39 % vuoden 2005 päästöistä EU:n tavoitteena on lisäksi vuoteen 2030 mennessä: - nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus 27 %:iin energian loppukäytöstä - parantaa energiatehokkuutta 27 % vuoden 2007 perusurasta Työ- ja elinkeinoministeriö

4 Energia- ja ilmastostrategian keskeiset linjaukset Saavutetaan hallitusohjelman energiatavoitteet Uusiutuva energia 50 % energian loppukäytöstä Omavaraisuus 55 % energian loppukäytöstä Öljyn energiakäytön puolitus vuoteen 2005 verrattuna (bensa, diesel, polttoöljyt, kotimaan lentoliikenteen polttoaineet) Tieliikenteen biopolttoaineet energiasisältönä sekoitusvelvoite 30 % (yli 23,5 %:n erillisen tavoitteen) Lopetetaan kivihiilen käyttö ottaen huomioon energian toimitusvarmuus, huoltovarmuus ja poikkeukselliset tilanteet. Valmistellaan asiaa koskeva lakiesitys tämän hallituskauden aikana. Politikkatoimia ohjaa kustannustehokkuus ja energiajärjestelmän muutostarpeet Sähkömarkkinoiden toimintaa kehitetään Pohjoismaiden ja Baltian alueellisten ja eurooppalaisten markkinoiden lähtökohdista. Työ- ja elinkeinoministeriö

5 Energia- ja ilmastostrategian linjauksia uusiutuvasta energiasta Uusiutuvan energian investointitukia kohdennetaan ensisijaisesti uuden teknologian kaupallistamiseen sekä taakanjakosektorille Energiatuen valtuus esitetty nostettavaksi 40 milj. euroon (+5 milj. euroa) Kärkihankerahaa esitetty 6 x 60 milj. euroa, josta biojalostamoihin milj. euroa Yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa etusijalla metsähake ja metsäteollisuuden sivuvirrat (kuori, puru). Energiaverotus nykyisen veromallin mukaisesti, mahdolliset korotukset CO2-komponenttiin Arvioidaan metsätalouden kannustinjärjestelmä myös uusiutuvan energian näkökulmasta Metsähakesähkön tukijärjestelmä arvioidaan vuoden 2018 aikana, ei muuteta vielä nykyisen komission valtiontukihyväksynnän aikana (2020 loppuun) Ylimenokautena vuosina kilpailutettu tuotantotuki uusiutuvalle sähkölle yhteensä 2 TWh. Tukea voivat saada mm. kustannustehokkaimmat tuuli- ja pien-chp-hankkeet. Tuulivoimasta teetään ympäristö- ja terveysselvitys. Sähkön pientuotannossa nykyiset ohjauskeinot (verotuki ja kotitalousvähennys työlle sekä yrityksille investointituki) Hallituksen puoliväliriihi: Energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon uutta rahaa vuosittain vain 25 milj. euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö

6 Sähkömarkkinoita koskevat linjaukset - markkinamalli Tehokkaat alueelliset ja eurooppalaiset sähkömarkkinat sekä riittävän vahvat rajasiirtoyhteydet ovat toimivin ja kustannustehokkain keino taata sähkön kilpailukykyinen hinta ja toimitusvarmuus. Jotta investoinnit suhtautuvat järjestelmän kannalta oikeaan kapasiteettiin, myös lyhyen aikavälin markkinoiden hintasignaalien pitää heijastaa aidosti sähkön kysyntää ja tarjontaa. Kuluttajien aktivoimiseksi näiden kohtaaman sähkön hinnan tulisi entistä paremmin heijastaa tukkuhinnan vaihtelua. Sähkömarkkinoiden toimintaa kehitetään alueellisten ja eurooppalaisten markkinoiden lähtökohdasta. Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välille suunniteltu uusi vaihtosähköyhteys on keskeinen hanke riittävien siirtoyhteyksien varmistamiseksi. Tavoitteena on saada Suomen ja Ruotsin välinen uusi 800 MW:n sähköyhteys EU:n PCI-listalle vuonna Suomi on osa Pohjoismaiden ja Baltian alueellista sekä EU:n sisämarkkinoita Sähkömarkkinat perustuvat energy only markkinaan, mutta seuraamme ja osallistumme kapasiteettimarkkinoita koskevaan keskusteluun (vrt. Ruotsi) Toimivat markkinat edellyttävät riittäviä siirtoyhteyksiä ja vaihtelevan tuotannon lisääntyminen korostaa niiden merkitystä. Fingrid esittänyt FI-SE AC-yhteyden PCI-listalle Työ- ja elinkeinoministeriö

7 Sähkömarkkinoita koskevat linjaukset sähköjärjestelmän joustavuus Edistetään kulutuksen ja tuotannon joustavuutta ja aktiivista osallistumista sähkömarkkinoille älykkäiden ratkaisuiden avulla sekä säilytetään edelläkävijäasema älyverkkojen kehityksessä. Älyverkkojen kehittämisellä on keskeinen asema kuluttajien roolin vahvistamisessa, uusiutuvan sähköntuotannon integroinnissa sähköjärjestelmään, toimitusvarmuuden parantamisessa sekä uusien liiketoimintamallien luomisessa. Kysyntäjousto on keskeinen osa energiatehokkuutta. Älyverkot ja sähköjärjestelmän joustavuuden lisääminen ovat edellytyksenä, jotta järjestelmä voisi ylipäätään toimia vaihtelevan tuotannon lisääntyessä Käytännön toimenpiteiden pohtiminen TEM:n älyverkkotyöryhmässä kokonaisuutena: emme (virkamiehet) halunneet, että strategiassa linjataan vielä yksityiskohdista. Keskeistä hintasignaalien (sekä sähköenergian että siirron hinnan ohjaus) vahvistaminen loppukäyttäjille ja kysyntäohjausinfrastruktuurin kehittäminen. Älyverkkotyöryhmän väliraportti ja loppuraportti Työ- ja elinkeinoministeriö

8 Smart grid working group, action plan Defining measures on how smart grids can facilitate customers to participate in the markets as well as increase security of supply. Proposal from Fingrid 2015 Decision by the ministers Nomination of the WG in MEAE Meetings ca. once a month Topics in the first phase e.g. Smart grid vision 2025 Roles and business models in demand response Energy communities Storage Taxation Distribution tariffs Requirements for distributed resources Data exchange AMR 2.0 Interim report Final report Possible topics in the second phase e.g.: Cyber security, building codes, real time datahub, big data, network regulation model for demand response, electrical vehicles as a part of the markets

9 Sähkömarkkinoita koskevat linjaukset toimitusvarmuus (tehon riittävyys) Määritellään sähkötehon riittävyyteen liittyvä sähkön toimitusvarmuustavoite. Säilytetään tehoreservijärjestelmä ja kehitetään sitä joustavammaksi. Energiaviraston kilpailuttaman tehoreservin kasvattaminen nykyisestä 299 MW:sta noin 600 MW:iin on perusteltua. Säilytetään edellytykset yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon osana toimitusvarmaa, energiatehokasta ja vähäpäästöistä energiajärjestelmää Talvipaketin sähkökauppa-asetusehdotuksessa (art ) velvollisuus määrittää toimitusvarmuuden taso (reliability standard). Sähkön toimitusvarmuustavoitteen valmistelu alkaa, kun ETSO-E:n metodologia valmistuu (syksy 2018?) Tehoreservijärjestelmä on myös jatkossa tarpeellinen varmistamaan sähkötehon riittävyyttä. Toimitusvarmuuden taso on poliittinen kysymys (varmuus ja hinta, mitä siitä ollaan valmiita maksamaan) ja päättäjien on otettava siihen poliittinen kanta. Uusi tehoreservikausi alkaa Tunnustetaan CHP:n keskeinen merkitys sähköjärjestelmässä. Vaihteleva uusiutuva sähköntuotanto on vuodenaikaisten vaihtelujen kannalta ongelmallinen. Perustelutekstissä maininta ydinvoimasta. Asiasta ei ollut tarvetta linjata lisää. Työ- ja elinkeinoministeriö

10 Sähkömarkkinoita koskevat linjaukset vähittäismarkkinat Jatketaan yhteispohjoismaisten vähittäismarkkinoiden edellytysten luomista. Valmistellaan hallituksen esitys datahubia koskevasta lainsäädännöstä käsiteltäväksi eduskunnan kevätistuntokauden 2017 aikana. Pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden kehittäminen on edelleen asialistalla, vaikka emme ole aktiivisesti viime aikoina ajaneet asiaa. Asia on strategiassa muistipaikkana Datahubin hallituksen esitys siirtynyt alkusyksyyn kaasuhe:n viivästyttyä. Mahdolliset vähittäismarkkinoita koskevat ratkaisut tehdään samassa aikataulussa dathubin edellyttämien tiedonvaihtomuutosten kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriö

11 Sähkömarkkinoita koskevat linjaukset sähköverkot Huolehditaan sähköjärjestelmän kyberturvallisuudesta. Varmistetaan jakeluverkkojen toimitusvarmuustavoitteen toteutuminen ja verkkojen toimitusvarmuuden hyvä taso sekä korvausinvestoinnit. Sähköjärjestelmän kyberturvallisuus keskeinen osa yritysten toimintaa sekä osana valtion kokonaisturvallisuuden pohdintaa Vuonna 2013 voimaan tulleet linjaukset jakeluverkkojen toimitusvarmuuden parantamisesta ovat edelleen tärkeitä. Energiavirasto kiinnittää toiminnassaan huomiota myös sähkömarkkinalain kehittämisvelvollisuuteen. Kaasumarkkinoita koskevan HE:n yhteydessä täsmennetään myös toimitusvarman sähkönjakeluverkon siirtymäaikaa. Poikkeuksen hakeminen on mahdollista myös, jos investointitarpeet ovat suuret asiakasta kohden vaikka kaapelointitarve ei olisi suuri. HE annetaan Työ- ja elinkeinoministeriö

12 Kivihiilen energiakäytöstä luopuminen Valmistellaan nykyisen hallituskauden aikana hallituksen esitys laiksi, jossa säädetään siirtymäaika kivihiilen energiakäytöstä luopumiselle vuoteen 2030 mennessä ottaen huomioon energian toimitusvarmuuteen, huoltovarmuuteen ja poikkeuksellisiin tilanteisiin liittyvät näkökohdat. Vahvistettiin hallitusohjelmassa päätetty linjaus siten, että toimitusvarmuus ja huoltovarmuus eivät vaarantuisi linjauksella vahva poliittinen tuki, joka tuli esille myös eduskunnan lähetekeskustelussa. Jatkovalmistelussa selvitetään hyvän säädösvalmistelun mukaisesti myös energiatalouteen ja sähköjärjestelmään liittyvät vaikutukset. Oikeudellisista näkökohdista pyydettiin asiantuntijalausunto OTT Alice Guimaraes-Purokoskelta. Syksyllä 2017 käynnistetään selvitys kivihiilestä luopumisen energiataloudellisista vaikutuksista. Samassa yhteydessä selvitetään CHP:n asemaa. Työ- ja elinkeinoministeriö

13 Liikenteen ratkaisut Liikenteen päästöjen puolitus vuoteen 2030, kolme pilaria: Liikennejärjestelmän energiatehokkuus Ajoneuvojen energiatehokkuus Liikenteen fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla ja/tai vähäpäästöisillä vaihtotoehdoilla Biopolttoaineiden osuus tieliikenteen polttoaineista 30 % energiasisällöstä sähköautoa ja kaasuautoa Sekä biopolttoaineita että vaihtoehtoisia käyttövoimia koskevat linjaukset ovat erittäin kunnianhimoisia, tarvitaan molempia Biopolttoaineita (liikenne) ja nesteitä (POK:n korvaaminen) edellyttää noin 600 kt uutta biojalostamokapasiteettia (noin 5-6 Kaukaan yksikköä tuotannoltaan) sähköauton tavoite edellyttää, että sähköautojen osuus on noin viidennes myytävistä autoista , vuonna 2030 osuus olisi vajaa 10 % Liikenteen ratkaisujen valmistelu on LVM:n parlamentaarisessa ryhmässä, väliraportti päästöjen vähentämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö

14 Sähkön kulutus politiikkaskenaariossa SÄHKÖN KOKONAISKULUTUS, TWh TWh Politiikkaskenaario Tilasto Työ- ja elinkeinoministeriö

15 Työ- ja elinkeinoministeriö

16 Päästökaupan ulkopuoliset kasvihuonekaasupäästöt Mt CO2 ekv 35 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT, päästökaupan ulkopuoliset * E-i-strategian päästövähennys Ilmastosuunnitelman lisävähennys päästötavoite päästötavoite ml. kertaluontoinen jousto päästötavoite % * vuoden 2013 mukainen päästökaupan laajuus % - 39 % Työ- ja elinkeinoministeriö

17 Agenda Energia- ja ilmastostrategia EU:n puhtaan energian paketti (talvipaketti) Työ- ja elinkeinoministeriö

18 EU:n puhtaan energian paketti Komissio antoi laajan puhtaan energian -paketin, joka pitää sisällään kahdeksan lainsäädäntöehdotusta sekä useita tiedonantoja ja raportteja (yhteensä 4900 sivua). Säädösehdotukset Uusiutuvan energian direktiivi (RED II), U 5/2017 vp Sähkömarkkinadirektiivi, U 6/2017 vp Sähkömarkkina-asetus, U 7/2017 vp Hallintomalliasetus, U 8/2017 vp Sähkön toimitusvarmuusasetus, U 9/2017 vp Energiatehokkuusdirektiivin muutos, U10/2017 vp Acer-asetus, U 11/2017 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutos, U 12/2017 vp Työ- ja elinkeinoministeriö

19 Uusiutuvan energian direktiivi Kestävyyskriteerien laajentaminen biopolttoaineista ja bionesteistä myös kiinteisiin ja kaasumaisiin biomassapolttoaineisiin Polttoainetoimittajia koskevat eräille liikenteen uusiutuville polttoaineille ja energialähteille asetettavat sitovat minimiosuusvaatimukset ja niiden laskentasäännöt Kehittyneet biopolttoaineet määritellään rajatun raaka-ainelistan perusteella, joka ei sisällä merkittävää osaa Suomen biopolttoainetuotannossa käytettävistä, lähinnä jäte- ja tähderaakaaineista Työ- ja elinkeinoministeriö

20 Sähkömarkkinadirektiivi ja -asetus Sähkömarkkinadirektiivi ja asetus ovat osa neljän säädöksen kokonaisuutta, jolla pyritään uudistamaan sähkömarkkinoiden toimintaa. Muut säädösehdotukset ovat sähkön toimitusvarmuusasetuksen päivitys ja ACER asetuksen päivitys. Kokonaisuuden tavoitteena on saattaa asiakas sähkömarkkinoiden keskiöön lisäämällä sen valinnanmahdollisuuksia ja vapautta, lisätä markkinoiden kilpailua, parantaa uusiutuvan energian integroitumista järjestelmään sekä parantaa sähkön toimitusvarmuutta. Lähtökohtaisesti talvipaketin markkinoita koskevat linjaukset ovat hyviä ja edistävät Suomelle tärkeitä toimintatapoja. Huolenaiheita: Kantaverkkoyhtiöiltä poistuisi mahdollisuus omistaa äkillisiin häiriötilanteisiin tarkoitettuja varavoimalaitoksia. Alueellisten käyttökeskusten (ROCs) ehdotetut tehtävät siirtäisivät toimitusvarmuuteen liittyvää päätöksentekovaltaa pois kansallisilta kantaverkkoyhtiöilta, mitä ei voida hyväksyä. Kapasiteettimekanismien päästöraja puolestaan estäisi hiili- ja turvevoimalaitosten ja suurimman osan kaasulaitosten käytön poikkeustilanteita varten varattuun tehoreserviin. Tämä nostaisi reservin hankinnan kustannuksia merkittävästi ja huonontaisi toimitusvarmuutta. Työ- ja elinkeinoministeriö

21 Hallintomalli Asetusehdotuksella energiaunionin hallintomallista luodaan uusi menettely jäsenvaltioiden ja komission välille EU:n energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden toteutumisen seurannalle. Jäsenvaltiot velvoitetaan laatimaan integroitu kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma kymmenen vuoden välein, ensimmäinen raportoimaan komissiolle kansallisen suunnitelman toimeenpanon etenemisestä joka toinen vuosi (edistymisraportti), ensimmäinen Jäsenvaltion ja komission välillä käydään iteratiivinen prosessi kansallisesta suunnitelmasta ja raportoinnista. Suomen näkemyksiä: Komission antaessa suosituksia tulee yleisesti kunnioittaa jäsenvaltioiden päätöksentekoa ja toimivaltaa oman energiapolitiikkansa laadinnassa perussopimusten mukaisesti. Hallintomallilla ei tule voida rajoittaa jäsenvaltioiden mahdollisuutta muuttaa ja kehittää energiapolitiikkaansa perussopimusten mukaisesti, eikä täten sitoa tulevien hallitusten käsiä. On tarpeen luoda selkeät ja reilut pelisäännöt tilanteeseen, jos EU-maat eivät olisi saavuttamassa yhteistä tavoitetta (kannattaako ottaa etunojaa ) Asetusehdotuksessa olevat aikataulut kansallisen suunnitelman ja raportoinnin osalta ovat osin epärealistisi. Työ- ja elinkeinoministeriö