Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2013 ( )

Transkriptio

1 Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2013 ( ) Maa Hanke Nepal Lasten mielenterveystyö, CMC-Nepal Hankenumero Kumppani Center for Mental Health and Counseling Nepal, CMC-Nepal Hankkeen kuvaus Lasten mielenterveystyö-hankkeen päämääränä on, että tietämys lasten ja nuorten mielenterveysongelmista ja niiden ehkäisemisestä lisääntyvät. Koulut ja lasten vanhemmat ottavat käyttöön lapsiystävällisemmät opetus- ja kurinpitomenetelmät, minkä seurauksena erityisesti lasten ja nuorten mielenterveysongelmat vähenevät. Lisäksi tavoitteena on ammattitaitoisen hoidon kehittäminen. Mielenterveysongelmat ovat Nepalissa lisääntyneet 10-vuotisen sisällissodan jälkeen. Erittäin julma ruumiillinen kurittaminen (mm. nokkosilla piiskaaminen) on vielä yleisesti käytössä maaseutukouluissa. Opetus- ja kasvatusmenetelmät eivät kiinnitä tarpeeksi huomiota lasten luovuuteen ja kehitykseen. Lisäksi opetusympäristö on usein epäviihtyisä eikä leikkivälineitä ole tarjolla. Lasten mielenterveystyö-hankkeen puitteissa koulutetaan opettajia ja muuta koulun henkilökuntaa sekä lasten vanhempia. Samoin tuetaan ja parannetaan olemassaolevia terveyspalveluja, jotta ne kattaisivat myös mielenterveyspalvelut. Hanke on toiminut kahden läänin, Dolakhan ja Kavren, alueilla. Nyt näissä kahdessa läänissä työ on kokonaan luovutettu paikallisille toimijoille: opettajille, terveydenhoitohenkilökunnalle ja viranomaisille ja CMC on siirtynyt kahden uuden läänin alueelle. Nämä läänit ovat Salyan ja Kailali. Molemmat sijaitsevat Länsi-Nepalissa; Salyan Keski-Lännessä ja Kailali Kauko-Lännessä lähellä lännen puoleista Intian rajaa. Hankkeen toiminnot raportointiaikana Lasten mielenterveys-hankkeen tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten psykososiaalista hyvinvointia. Hankkeen puitteissa opettajia ja koulujen muuta henkilökuntaa voimannnutetaan ja heidän tietoisuuttaan mielenterveysongelmista kasvatetaan monenlaisen kouluttamisen kautta. Tietoisuuden kasvattaminen lasten vanhempien parissa on myös hyvin tärkeää. Hankkeen kautta on lisäksi parannettu mielenterveyteen liittyviä terveyspalveluja hankkeen toimintapiirissä olevissa lääneissä. Esimerkiksi Dhulikhelin sairaalaan on perustettu lähetesysteemi, jonka avulla potilas voi saada ammattimaista psykososiaalista palvelua entistä helpommin. Tänä raportointiaikana CMC on aktiivisesti toteuttanut hankkeittensa luovuttamista paikallisille toimijoille ja samanaikaisesti omaa vetäytymistään vanhoista lääneistä. Hankkeiden luovuttaminen paikallisille toimijoille vaatii paljon työtä, jotta aktiviteetit jatkuisivat samanlaisina itse hankkeiden

2 alullepanijan poistuessa. Tietoisuutta mielenterveysasioista ja niiden tärkeydestä on kasvatettu monella eri tasolla. On tärkeää, että kaikki eri koulujen työhön vaikuttavat tahot ovat sitoutettuja mukaan mielenterveystyöhön ja että tahot ymmärtävät työn tärkeyden. Näitä tahoja ovat koulun henkilökunta ja lautakunnat, lasten vanhemmat ja opettajat yhdistykset, kaikki vanhemmat ja poliittiset toimijat. Tarvittavaa rahoitusta on haettu kyläkehityskomiteoilta ja rahoittajiksi on saatu mukaan myös joitakin vanhempia ja kyläläisiä. Tänä raportointiaikana uutta toimintaa oli myös se, että CMC auttoi mielenterveysongelmista kärsiviä perustamaan omia ryhmiä, joissa he voivat yhdessä asiantuntijan avulla käydä läpi ongelmiaan. Kahdessa hankeläänissä perustettiin yhteensä 11 tällaista ryhmää. Raportointiaikana CMC on ollut yhä aktiivisesti mukana Dolakhan ja Dhulikhelin sairaaloiden mielenterveystyössä mm. kouluttamalla hoitohenkilökuntaa. Yhteensä 102 lasta ja 26 aikuista on saanut psykososiaalista apua tänä raportointiaikana. 175 lasta on saanut psykososiaalista apua kouluissaan. CMC on kouluttanut hankesairaaloiden henkilökuntaa siten, että mielenterveystyö voi jatkua sairaaloissa CMC:n siirtyessä uusiin lääneihin. CMC on perustanut lisäksi psykososiaalisen hyvinvoinnin yksiköitä kouluihin. Yksiköiden avuilla ongelmista kärsivät lapset huomataan ja he saavat apua entistä helpommin. CMC on myös tuottanut mm. videomateriaalia, jota voidaan käyttää eri yhteyksissä. Videoiden avulla esitellään mm. lapsiystävällisiä opetusmenetelmiä ja positiivista kurinpitoa. Lasten mielenterveystyön hanke on edennyt todella hyvin. Läänien opetusviranomaiset ovat ottaneet käyttöönsä lapsiystävällisiä opetusmenetelmiä ja näyttää todella siltä, että menetelmät voisivat tulla hyväksytyiksi yleisissä valtion opetusohjelmissa. Kuva 1: Lasten mielenterveyshanketta esittelevä posteri CMC:n 10-vuotisjuhlassa.

3 Hankkeen tulokset ja vaikutukset raportointiaikana Lasten mielenterveystyö ohjelman suoria hyötyjiä ja avunsaajia ovat mielenterveysongelmista kärsivät lapset ja nuoret. Moni lapsi ja nuori on saanut apua ongelmiinsa. Lisäksi hankkeen vaikutuspiirissä lähes lasta on päässyt osalliseksi lapsiystävällisestä opetuksesta ja virikkeellisistä opetustiloista. Suoria ohjelmasta hyötyjiä ovat myös opettajat, jotka pystyvät koulutuksen jälkeen tarjoamaan oppilaille tietoa ja apua mielenterveysongelmiin. Ohjelman puitteissa CMC on pystynyt kouluttamaan koulujen ja sairaaloiden henkilökuntaa, ja suoriin avunsaajiin katsotaan myös ne, jotka ovat voineet saada apua ongelmiinsa CMC:n kouluttamien asiantuntijoiden avulla. Perinteisissä hallituksen tukemissa kouluissa tilat ovat hyvin virikkeettömät eikä leluja, pelejä tai edes koulutarvikkeita ole aina saatavilla. CMC tuottaa kouluille yksinkertaisia peli-, leikki- ja musiikkivälineitä. Lapsiystävällisen menetelmän myötä opettajat lopettavat lasten ruumiillisen kurittamisen, mikä varsinkin Nepalin maaseutukouluissa on yhä valitettavan yleistä. Opettajia koulutetaan lasten kehitykseen, luovuuteen ja yksilölliseen oppimiseen lliittyvissä asioissa. Tietämys lasten kehityksestä on Nepalissa yleisesti vielä hyvin puutteellista ja siksi CMC pyrkii tekemään työtä kokonaisvaltaisesti ottaen mukaan opettajien ja koulun henkilökunnan lisäksi myös lasten vanhemmat ja perheet, jotta tietoisuus kasvaisi ja mielenterveysongelmat voitaisiin tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Raportointiaikana CMC luovutti työn paikallisille toimijoille kahden läänin alueella ja siirtyi työskentelemään kahden uuden läänin alueille. Työn luovuttaminen toteutettiin harkitusti ja tulos oli hyvä: ainakin 60 % kouluista on itsenäisesti ja aktiivisesti jatkanut lapsiystävällisten opetusmenetelmien käyttöä, positiivista kurinpitoa ja kannustamista sekä ongelmien tunnistamista ja niihin puuttumista. Vanhempien ja opettajien ymmärrys lasten oppimisesta, kehityksestä ja vanhempien roolista lasten kasvattajina on kasvanut merkittävästi. Lasten kerhojen on todettu olevan hyvä väylä köyhien tai erilaisista ongelmista kärsivien lasten oppimisen vahvistamiseksi ja psykososiaalisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Myös hallitus on huomannut lapsiystävälliset opetusmenetelmät ja harkitsee niiden valtavirtaistamista koko valtion kouluissa tehtävää opetusta koskeviksi. Työ uusissa hankelääneissä, Salyanissa ja Kailalissa, on jo aloitettu. Näissä lääneissä lasten mielenterveystyö-hanke on yleisesti hyväksytty sekä valtion, koulujen että vanhempien taholta. Vastuusta, työnjaosta ja osallistumisesta on keskusteltu kaikkien toimijoiden kesken.

4 Kuva 2: Iloisia koululaisia Dolakhan läänin hankekoulussa. Rituka Rituka on 15-vuotias perheen esikoistyttö. Esikoisena hänen on tehtävä paljon kotitöitä, sillä Ritukan perhe on köyhä ja lasten apua tarvitaan kaikessa. Perhe viljelee maata elannokseen. Ritukan äidillä on mielenterveysongelmia, minkä vuoksi Ritukalla esikoisena on perheessään lähes äidin rooli. Vuosi sitten Rituka alkoi itse kärsiä mielenterveysongelmista. Hän pelkäsi, vapisi ja yritti kolme kertaa itsemurhaa. Ritukan koulunkäynti kärsi pahasti eikä hän voinut enää tehdä kotitöitä. Ystävät hylkäsivät hänet huonon koulumenestyksen ja likaisuuden takia Rituka ei enää välittänyt pitää huolta henkilökohtaisesta hygieniastaan. Ritukan isä päätti vaihtaa tyttären koulua, mutta sekään ei auttanut tytön ongelmissa. Vaihto oli kuitenkin hyvä, sillä koulussa oli opettaja, joka tunnisti Ritukan ongelmat. Opettaja lähetti Ritukan heti tutkimuksiin Dhulikhelin sairaalaan mielenterveyspuolelle. Rituka pääsi hoitoon. Jälkeenpäin Rituka kuvailee kokeneensa hoitoon pääsystä, että tuntui, kuin jumala olisi alkanut kuunnella hänen ongelmiaan. CMC:n psykologi auttoi Ritukaa kuuntelemalla tämän ongelmia, huolia ja pelkoja. Rituka sai myös piirtää ja kertoa tarinoita. Nämä luovat menetelmät auttoivat häntä ilmaisemaan tunteita, joita hän oli käynyt läpi yli vuoden ajan. Psykologi opetti Ritukalle erilaisia keinoja hallita stressiä ja rakentaa omaa itsetuntoaan. Ritukan elämä muuttui täysin avun myötä. Nykyään hän pystyy auttamaan kotitöissä ja samalla opiskelemaan. Rituka kokee olevansa uudella tavalla iloinen ja onnellinen. Hänellä on tänä keväänä edessä suuri koulunpäättökoe SLC (School Leaving Certificate) ja hänellä on myös ystäviä ja hyvä olla perheessään. Nanai Nanai on Ritukan tavoin 15-vuotias tyttö. Nanailla on 6 sisarusta ja hän on sisarusparven nuorin. Nanain perhe viljelee maata toimeentulonaan. Vajaa vuosi sitten Nanai alkoi kärsiä pyörtymisistä. Pahimmillaan hän pyörtyi kaksi kertaa koulupäivän aikana. Kouluunmeneminen alkoi tuntua pelottavalta ja lopulta hän ei enää mennyt kouluun ollenkaan. Nanain sosiaalinen elämä alkoi myös olla hankalaa, eikä hän enää tavannut ystäviäänkään. Nanain vanhemmat eivät ymmärtäneet tyttärensä ongelmia eivätkä osanneet etsiä apua. Vanhemmat painostivat tyttöä opiskelemaan ahkerammin ja uhkasivat naittaa tytön nuorena toiseen perheeseen, jos tämä ei parantaisi tapojaan. Nanain vanhemmat moittivat tytärtään tämän käytöksestä siitä, että Nanai alkoi olla sulkeutunut ja epäsosiaalinen eikä jaksanut kiinnittää huomiota pukeutumiseensa. Nanai itse koki, että kaikki tahot asettivat hänelle ainoastaan paineita: niin perhe, koulu kuin omat ystävätkin. Nanain vanhemmat pyysivät apua perinneparantajalta. Tilanne ei kuitenkaan kohentunut. Nanain opettaja sai kuitenkin tänä aikana kuulla Dhulikhelin sairaalan tarjoamasta mielenterveyspalvelusta. Opettaja lähetti Nanain Dhulikhelin sairaalaan, jossa Nanai sai heti mielenterveysapua CMC:n psykologilta. Psykologi kuunteli Nanain ongelmia, keskusteli niistä tämän kanssa ja opetti Nanaille stressin- ja elämänhallintatapoja. Nanain elämä ja terveys parani psykologikäyntien myötä. Nanai on oppinut pyytämään opettajilta apua sitä tarvitessaan ja pyörtymiskohtaukset ovat lakanneet lähes kokonaan. Nanailla on ystäviä ja hänen opiskeluintonsakin on palannut.

5 Muita huomioita/viestit työn tukijoille CMC tekee todella hienoa työtä lasten mielenterveyden ja opetusemenetelmien kehittämiseksi. On mahtavaa, että valtiotasolla on huomattu CMC:n tekemä työ ja hankkeen keskeinen sanoma on levinnyt useaan kouluun ja samoin virkamiesten tietoisuuteen. Tietämys lasten kehityksestä ja yksilöllisestä oppimisesta on Nepalissa yhä usein valitettavan puutteellista. CMC tekee tärkeää ja hyvää työtä tietoisuuden levittämiseksi. Kiitos tärkeästä tuestanne! Kuva 3: Hankekoulun virikkeellinen luokkahuone. Teksti:Anni Takko Kuvat:Anni Takko