Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR1, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 vuonna 1998
|
|
- Anni Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työ raportti Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 vuonna 998 Eliisa Hatanpää Outi Salonen Virpi Kart:t:unen Minna Rantanen Toukokuu 999 POSIVA OY Mikonkatu 5 A. FIN- HELSINKI. FINLAND Tel Fax
2 Työ raportti Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 vuonna 998 Eliisa Hatanpää Outi Salonen Virpi Karttunen Minna Rantanen Toukokuu 999
3 (2 Fortum Raportti () Ympäristö ja kemia Eliisa Hatanpää TECH-36 Jakelu: Posiva Oy Tarkastaja, pvm 9 \.---.:. Korvaa Avainsanat paikkatutkimukset, pohjavesi, sadevesi, näytteenotto, analysointi POHJAVESINÄYTTEIDEN OTTO LOVIISAN HÄSTHOLMENIN KAIRANREI'ISTÄ HH KR, HH-KR4, HH-KR5 JA HH-KR6 VUONNA 998 Eliisa Hatanpää, Outi Salonen (Fintact Oy), Virpi Karttunen, Minna Rantanen Fortum Power and Heat Oy, Teknologiakeskus Rajatorpantie 8, Vantaa, PL 2, 48 Fortum Puhelin 45 Faksi (9) , Kotipaikka Helsinki krnro Ly 96-2
4 Työraportti 99-4 Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 vuonna 998 Eliisa Hatanpää Fortum Povver and Heat Oy Teknologiakeskus Outi Salonen Fintact Oy Virpi Karttunen, Minna Rantanen Fortum Povver and Heat Oy Teknologiakeskus Toukokuu 999 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.
5 POHJA VESINÄYTTEIDEN OTTO LOVIISAN HÄSTHOLMENIN KAIRANREI'ISTÄ HH-KRl, HH-KR4, HH-KRS JA HH-KR6 VUONNA998 TIIVISTELMÄ Hästholmenin tutkimusalueelia kerättiin vuoden 998 aikana yksitoista vesinäytettä syvistä kairanrei'istä sekä yksi sadevesinäyte. Näytteiden avulla on tarkoitus tuottaa aineistoa alueellisen hydrogeokemian karakterisoinnin, geokemian mallinnuksen ja turvallisuusanalyysin tarpeisiin. Kaikki näytteet (sadevettä lukuunottamatta) otettiin avoimista kairanrei'istä HH-KR, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 PA VEnäytteenotto laitteisto lla. Tässä raportissa esitetään vesinäytteiden otto ja analyysitulokset kairanrei'istä HH-KR ( m), HH-KR4 (22-22 m, m, m ja m), HH-KR5 (5-56 m, m, mja m)ja HH-KR6 (62-67 mja m). Avainsanat paikkatutkimukset, pohjavesi, sadevesi, näytteenotto, analysointi
6 GROUNDW ATER SAMPLING FROM DEEP BOREHOLES HH-KRl, HH-KR4, HH-KRS AND HH-KR6 AT HÄSTHOLMEN, LOVIISA IN 998 ABSTRACT In 998 groundwater was sampled at Hästholmen from deep boreholes HH-KR, HH-KR4, HH-KR5 and HH-KR6. One rainwater sample was also collected. The aim of groundwater sampling is to produce input data for hydrogeochemical characterisation, geochemical modelling and performance assessment. Eleven groundwater samples were taken from open boreholes with the P A VE sampler. This study presents the groundwater sampling methods and the results of laboratory analyses of the groundwater samples from deep boreholes HH-KR ( m), HH-KR4 (22-22 m, m, m and m), HH-KR5 (5-56 m, m, m and m) and HH-KR6 (62-67 m and m) taken at Hästholmen in 998. Keywords: site investigations, groundwater, rainwater, sampling, analysis
7 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä Abstract YLEISTÄ 2 VESINÄYTTEIDEN OTTO 2. Tutkimussyvyydet ja pumppausajat 2.2 Näytteenottomenetelmä ja kenttämittausten tulokset 2.3 Analysoitavat parametrit ja käsittely ennen analysointia 2.4 Sadevesinäyte 3 NÄYTTEIDEN EDUSTAVUUS 3. Kenttämittaukset ja uraniinipitoisuus 3.. HH-KR:n näytteenoton edustavuus 3..2 HH-KR4:n näytteenottojen edustavuus 3..3 HH-KR5:n näytteenottojen edustavuus 3..4 HH-KR6:n näytteenottojen edustavuus 3.2 Laboratorio- ja kenttälaboratorioanalyysit 4 ANALYYSITULOKSET 4. Fysikaalis-kemialliset ominaisuudet 4.2 Isotoopit ja kaasut 4.3 Sadevesinäyte 6 VIITTEET LIITE. KENTTÄMITTAUSKUVAT 33 LIITE 2. TUTKITUT SUUREET, ANALYYSIMENETELMÄT JA LABORATORIOT LIITE 3. ANALYYSITULOKSET 7 LIITE 4. REFERENSSIVEDEN ANALYYSITULOKSET 7 LIITE 5. LABMASTER-TULOSTEET 2 LIITE 6. ALKALITEETTIMÄÄRITYS GRAN'IN MENETELMÄLLÄ, MUISTIO 89
8 2
9 3 YLEISTÄ Käytetyn ydinpolttoaineen yksityiskohtaisten paikkatutkimusten rungoksi vuosille on laadittu Posiva Oy:n tutkimusohjelma, jota toteuttaa P-2-PARVI-projekti. Ohjelmassa on kuvattu mm. tutkimusten sisällölliset painopistealueet sekä tutkimusten pääpiirteet. Em. ohjelman lisäksi jokaiselle tutkimusalueelle on laadittu paikkakohtainen tutkimusohjelma, johon sisältyy mm. kunkin alueen pohjavesikemian tutkimuksia. P-2-ohjelman PARVI-projektin pohjavesikemian tutkimusohjelmalla on useita tavoitteita, mm: pohjaveteen liuenneiden kaasujen ja mikrobien tutkiminen paineeilisten vesinäytteiden avulla muuttujien alueellisten ääriarvojen ("end members") ja syvien pohjavesien kemiallisten ominaisuuksien tutkiminen redox-kemian selvittäminen ja hydrogeokemian alueellinen karakterisointi. tuotettavien lähtötietojen saaminen geokemian mallinnuksen, turvallisuusanalyysien ja liukoisuustutkimusten tarpeisiin. Hästholmenin tutkimusten tavoitteena on erityisesti syvän, yli 2 metrin syvyydessä, esiintyvän pohjaveden karakterisoiminen. Tässä raportissa esitetään vuoden 998 vesinäytteiden otto ja analyysitulokset Hästholmenin kairamei'istä HH-KR, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 (Posivan tilaus 9699/98/MVS). Tähän raporttiin Outi Salonen (Fintact Oy) on kirjoittanut luvut 2., 2.2 ja 3. sekä liitteen, Eliisa Hatanpää luvut 3.2 ja 4 ja Minna Rantanen luvun 2.3. Virpi Karttunen on laatinut liitteet 2, 4 ja 6.
10 5 2 VESINÄYTTEIDEN OTTO 2. Tutkimussyvyydet ja pumppausajat Vuonna 998 Hästholmenissa suoritettiin pohjaveil)äytteenottoja kairanrei'istä HH KR, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 (kuva ). Kairanreiät HH-KR(reikäpituus 2,3 m) ja HH-KR4 (reikäpituus,99 m) on kairattu vuonna 997 ja HH-KR5 (reikäpituus,54 m)ja HH-KR6 (reikäpituus 7,9 m) vuonna 998. Hästholmenin vesinäytteenottojen tutkimuskohdat, -syvyydet, pumppausajankohdat, pumpatun veden määrät, vaihtuvuudet ja näytteenottoajat on esitetty taulukossa. Taulukossa esitetty pumppausaika on kokonaispumppausaika, johon sisältyy myös vesinäytteenotto. Viimeisenä pumppauspatvana on kerätty P A VB-laitteiston (Ruotsalainen et al. 996) paineastianäytteet liuenneita kaasuja ja mikrobeja varten ja laitteisto on nostettu ylös kairanreiästä. Kairanreiän veden vaihtuvuuskertojen laskennassa on esipumpatun vesimäärän jakajana käytetty ko. tulppavälin ja vesinäytteenottoletkun yhteistilavuutta... -':. :..l.. fl. Hudöfjärden.,. '.-, ) ' V tah n, en Kuva. Hästholmenin kairanreikien sijainti.
11 6 Taulukko. Hästholmenin vuoden 998 vesinäytteenottokohdat, pumppausajat ja esipumpattu vesimäärä ennen näytteenottoa. Tutkimussyvyys tarkoittaa kairauspituutta - tasona maanpinta. Tutkimusalue- Tutkimus- Pumppausaika Vesi näytteen- Esipum- Vaihtuvuus Koko pumpattu kairanreikä syvyys (m) otto pattu (krt) vesimäärä () vesi määrä () HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR5:n ( m) pumppaus keskeytettiin huonon tuoton takia ja laitteisto nostettiin varakohteeseen (HH-KR5, m). 2.2 Näytteenottomenetelmä ja kenttämittausten tulokset Kaikki Hästholmenin vuoden 998 pohjavesinäytteenotat suoritettiin PA VE-laitteistolla (Ruotsalainen et al. 996). P A VB-laitteisto sisältää kairanreiässä kalvopumpun, paineastiat ja paineelia pullistettavat kumitulpat. Maanpinnalla laitteistoon kuuluvat läpivirtauskennosto elektrodeineen sekä pumppauksen ohjausyksikkö. Paineastioiden tarkastukset, paineistukset ja steriloinnit suoritettiin Raumalla Lapela Oy:ssä. Pasivan kenttähenkilöt hoitivat laitteistojen asennukset kairanrei'illä Lapelan asiantuntijan avustuksella ja tarkastivat päivittäisen pumppauksen toimivuuden. Koko pumppauksen ajan pohjaveden kemiallista laatua seurattiin kairanreiälle asennetun läpivirtauskennoston elektrodien avulla. Elektrodien mittaustuloksien tasaannuttuaja uraniinipitoisuuden tarkastuksen jälkeen käynnistettiin vesinäytteenotto kenttälaboratoriossa suoritettavia ja muihin laboratorioihin lähetettäviä analyysejä varten. Näyte otettiin aina suoraan vesinäyteletkusta ennen läpivirtauskennostoa. Vesinäytteenoton jälkeen kenttähenkilökunta aukaisi PA VE-venttiilin, jolloin pohjavesi virtasi paineastioiden kautta ja paineeilinen vesinäyte kerättiin. Elektrodien läpivirtauskennosto on asennettuna tiiviiseen kaappiin, jota huuhdellaan koko pumppauksen ajan N 2 -kaasulla happikontaminaation ehkäisemiseksi. Läpivirtauskennoston elektrodit mittasivat liuenneen hapen pitoisuutta, ph:ta, redox-potentiaalia ja sähkönjohtokykyä. Elektrodit kalibroitiin (Ruotsalainen et al. 998) aina uuden pumppauksen käynnistyessä ja tarvittaessa pumppauksen aikana. Kalibroinnin yhteydessä elektrodien ja läpivirtauskennoston kunto tarkistettiin ja elektrodit vaihdettiin tarvittaessa uusiin. Sähkönjohtavuuden kalibroinnissa siirryttiin lokakuussa 998 käyttämään
12 7 kaupallisia valmiita standardeja itse valmistettujen sijaan. Redox-elektrodin kalibroinnissa käytetyn Mettler Toledo-merkkisen liuoksen (254m V, 25 C) tilalle valittiin Reagecon-merkkinen standardi (24m V, 25 C) syyskuussa 998. Syksyllä 998 valmistui Posivan uusi kenttämittauslaitteisto, jota koekäytettiin rinnakkain vanhan kennoston kanssa kairanreikien HH-KR5 ( m) ja HH-KR6 (62-67 m ja m) pumppauksissa. Pohjavesi jaettiin kairanreiän vesipinnan alapuolelle asennetun T-haaran avulla kahteen vesiletkuun ja edelleen kahteen kennostoon. Uuden kenttämittauslaitteiston elektrodien valinnoissa kiinnitettiiin huomiota niiden soveltuvuuteen suolaisten pohjavesien mittaukseen (Mäntynen, 999) ja läpivirtauskennoston rakenteeseen (Mäntynen & Tompuri, 999). Uuden kennoston etu on mm. se, ettei läpivirtauskennostokaapin ovea tarvitse avata näytteenoton aikana. Kokonaan uuden kenttämittauslaitteiston käyttöön siirryttiin kairanreiän HH-KR5 (5-56 m, m, m ja m) pumppauksissa. Uuden ja vanhan kennoston mittaustuloksissa oli selvä tasoero ph-, Eh- ja sähkönjohtavuustuloksissa. Taulukossa 2 on esitetty Hästholmenin vesinäytteenottoihin liittyvät elektrodien kalibroinnit sekä huomiot ja toimenpiteet pumppauksien aikana. Pumppauksien aikaiset tarkemmat huomiot on esitetty tallenteiden graafisten kuvaajien yhteydessä liitteessä. Elektrodien mittaustulokset tallentuvat automaattisesti Metrosonics-tiedonkeräimiin, joista toinen on 2-kanavainen ja toinen 4-kanavainen ja lisäksi tulokset merkitään päivittäin muistiin manuaalisesti. Elektrodien manuaaliset ja tiedonkeräimiin tallentuneet mittaustulokset on esitetty graafisina kuvaajina liitteessä. Mittaustuloksien lisäksi liitteessä on kairanreiän pumppausjakson tuoton kuvaajat. Metrosonics-tiedonkeräinten ongelmana on kuitenkin ollut liian pieni muistikapasiteetti ja pattereiden nopea kuluminen. Pattereiden vaihdon yhteydessä tiedonkeräimet ovat saattaneet kadottaa edelliset taliennetiedot ja samalla niiden ohjelmointi on voinut palata alkuasetuksiin. Uudessa kenttämittauslaitteistossa on käytössä 2-kanavainen Flukemerkkinen tiedonkeräin. 2.3 Analysoitavat parametrit ja käsittely ennen analysointia Vesinäytteistä analysoitiin kentällä ph, sähkönjohtokyky, atkaliteetti (m- ja p-luku), asiditeetti ( -p -luku), sulfidi, ferrorauta (Fe2+), kokonaisrauta (Fekok), ammonium, sulfaatti, kloridi, fluoridi ja bromidi. Parametrien määritysmenetelmät on kuvattu liitteessä 2 sekä Posivan kenttätyöohjeessa (Ruotsalainen et al. 998). Osa pohjavesinäytteistä kestävöitiin näytteenoton yhteydessä Posivan kenttätyöohjeen mukaisesti taulukossa 3 esitetyllä tavalla. Näyteastiaina käytettiin polyeteenipulloja, seerumiputkia, hioskorkillisia ja Pyrex-lasipulloja sekä lasiampulleja. Osa näytteistä suodatettiin typpikaapissa ohjeen mukaan,45 J.!m kalvosuodattimen läpi. HH-KR :n näyte suodatettiin suoraan kairanreiällä on-line-suodatuksena.
13 Taulukko 2. Läpivirtauskennoston elektrodien kalibroinnit ja muut pumppauksien aikaiset huomiot. Tutkimusaluekairanreikä Kalibroinnit Toimenpiteet ja huomiot pumppauksen aikana. ( tutkimussyvyys [m)) HH-KR ( ) & Ukkonen rikkoi sähkönjohtokyky-ja ph-vahvistimet sekä tyhjensi 2 :nja lämpötilan Metrosonicsin Säh- (redox:in kökaappi ja läpivirtauskennosto siirrettiin 5 vuorokautta tarkistus ja ennen P AV En laukaisua korjattavaksi. hapen nollapisteen korjaus) HH-KR4 (22-22) Pumppauksen alussa vaihdettiin uusi laturi ja hapen nollapistettä korjattiin. Metrosonicsit karlottivat taliennetiedot pumppauksen lopussa suoritetun patterin vaihdon yhteydessä. HH-KR4 (42-47) Laturivian takia pumppaus oli pysähtynyt monta kertaa. Metrosonicsit tyhjennettiin vahingossa ennen tuloksien siirtoa tietokoneelle. HH-KR4 ( ) Pumppauksen alussa läpivirtauskennoston kiertovesipumppu vaihdettiin. Happimittari lainattiin vesinäytteenoton jälkeen uuden kennoston kehitystöihin. HH-KR4 (882-89) (ei Laitteiston laskun yhteydessä lisättiin ylimääräinen takaishapen kuventtiili vesinäyteletkuun kairanreiän vesipinnan alanollapiste- puolelle. Typen kulutus oli suuri johtuen kalvopumpun kalibrointia) suuresta työ_p_aineesta. HH-KR5 (5-56) Kenttämittaukset suoritettiin uudella kennostolla. HH-KR5 ( ) , Kenttämittaukset suoritettiin uudella kennostolla redox-elektrodi huollettu HH-KR5 ( ) Veden vähyyden takia pumppaus keskeytettiin ja laitteisto nostettiin syvyyteen m. HH-KR5 (59-595) Pumppauksen alussa oli ongelmia vanhan kennoston paineenalennusventtiilin kanssa ja loppupumppaus suoritettiin uuden kennoston pumppausyksiköllä. Laitteistoa Iaskettiin pumppauksen alussa kaksi metriä veden vähyyden takia; epäilynä oli vaijerivenymästä johtuva mittavirhe. Uuden kennoston phja redox-elektrodeissa ongelmia koko pumppauksen ajan. Vanhan kennoston typetyksessä oli ongelmia. HH-KR5 (75-755) Kenttämittaukset suoritettiin uudella kennostolla. phelektrodin täyttöliuos väheni nopeasti koko pumppauksen ajan. HH-KR6 (62-67) Kenttämittaukset suoritettiin rinnakkain vanhalla ja uudet- Ia kennostolla. Mittauksissa tasoero. Tulppien tiiveydessä oli ongelmia. HH-KR6 (34-346) Kenttämittaukset suoritettiin rinnakkain vanhalla ja uudet- Ia kennostolla. Mittauksissa tasoero. ph-mittauksissa ongelmia.
14 9 Taulukko 3. Kairanreikien vesinäytteiden analysoidut parametrit, näytemäärät ja näytteenottoon liittyvät muut toimenpiteet (x = suodatettu,- =ei suodatettu). Analyysit Näytemäärä () ja astia.. Suod.,45 m Muut toimenkenttälaboratoriossa piteet ph, atkaliteetti ja asiditeetti x,5 Pyrex-lasipullo X On-line suodatus (Ruotsalainen et al. 998) sähkönjohtokyky X, PE - sz- 3 x, Winkler-lasipullo -,5 ml M Zn(Ac) 2 +,5 ml MNaOH Fe 2 +, Fe kok 6 X, lasinen mittapullo, X Fe 2 + kestävöity happopesty Nz-kaapissa 8 ml ferroziinipuskuriliuosta/ ml näytettä anionit*{ic, titraattori ja poten- X,25 PE X tiometri) NH4+ 2 X, PE - Analyysit laboratoriossa Näytemäärä () ja astia ph, Si 2 X,5 PE X sähkönjohtokyky, tiheys 2 X,5 PE - sl 3 x, Winkler-lasipullo -,5 ml M Zn(Ac) 2 +,5 ml MNaOH DIC+DOC 2 X,5 lasiampulli (Nz- X huuhdeltu) uraniini x,25 PE, happopesty - Näyte suojataan alumiinifoliolla kairanreiällä metallit, AAS** x,2 PE, happopesty X ml väk. HN 3 Li, Rb, Sr, Cs x,5 PE, happopesty X ml väk. HN 3 P4, Pkok. X,5 PE X 5 ml4 M HzS4 Bkok x,25 PE, happopesty X Nkok X,25 PE X Skok X, PE X x, Pyrex-lasipullo X H-2, -8 2 x, lasinen seerumiputki - H-3 2 x tumma lasipullo - Rn-222 x, ml tuikeliuoslasipullo - Cl-37 min. 5 mg Cl X PE, happopesty Ukok, U-234/U x PE, happopesty X 5 ml väk. HCI, suod.kalvot talteen Sr-87 /Sr-86 2 x,5 PE, happopesty - 5 ml väk. HN 3 C-3/C-4 (DIC) 2 x,5 ja 2 X, Pyrex- X lasipullo, happopesty
15 S-34(S 4 )+-8(S 4 ) mg HDPE, happopesty kiinteä Zn(Ac ) 2 Ohje muutettu elokuun lopussa, aiemmin lis. 4 tl Zn( Ac )z/ HzO. (Ruotsalainen et al. 994) * Anionit: IC = Ionikromatografi: sulfaatti ja bromidi; Titraattori: kloridi; Potentiometri: fluoridi. ** AAS = Atomiabsorptiospektrometri: Al, Mn, Fe(kok), Ca, Mg, Na, K. 2.4 Sadevesinäyte Hästholmenilta kerättiin vuonna 998 yksi sadevesinäyte. Sadevesinäyte otettiin Posivan työohjeen (TYÖ--8/98) mukaisesti. Näyte otettiin tiistaina 8.8. Keruu tapahtui muovikalvolle klo Keruupaikka sijaitsee tavaran vastaanottohallien takana Hästholmenin saaren itänurkassa olevalla aukealla (samasta paikasta on aikaisemminkin kerätty sadevettä). Sadekuuro oli melko runsas. Keruupaikalta vesi siirrettiin muovikaivoita puhtaaseen ämpäriin ja kuljetettiin laboratorioon, jossa näyte puuotettiin ohjeen edellyttämällä tavalla. Vesinäytteen keruun suorittivat Erkki Lindström ja Johanna Hansen ja pakkaamisen suoritti Johanna Hansen. Keräyspäivänä vuorokauden keskimääräinen lämpötila oli 5,3 C. Tuulen suunta oli luoteesta kaakkoon. Vuorokauden keskimääräinen kosteusprosentti oli 34,5 %ja sadanta 4,6 ml/vrk. Sadevedestä analysoitiin isotoopit 3 H, 2 H ja 8.
16 3 NÄYTTEIDEN EDUSTAVUUS 3. Kenttämittaukset ja uraniinipitoisuus Vesinäytteenotolle sopiva ajankohta päätettiin kenttittausten ja uraniinipitoisuuksien perusteella. Joidenkin vesinäytteenottojen kenttämittmisparametrit eivät ehtineet tasoittua ennen näytteiden keräystä ja parametrien muuttumista saattoi tapahtua vielä vesinäytteenoton jälkeen ennen PAVE-venttiilin laukaisua. Liitteessä 3 on esitetty läpivirtauskennoston (C), kenttälaboratorion (F) ja laboratorion tulokset (L). Kaikkien läpivirtauskennoston parametrien tuloksissa on eroja kenttälaboratorion ja laboratorion tuloksiin verrattuna. Syynä eroihinjohtokyky-ja ph-mittauksissa voidaan pitää läpivirtauskennossa vesifaasista evakuoituneita kaasukuplia. Kenttälaboratorion ja Fortumin laboratorion ph-mittauksiin vaikuttavat myös hiilidioksiditasapainon muutokset ilmakehän hiilidioksidin liuetessa näytteeseen tai poistuessa näytteestä sekä muutokset näytteenoton, kuljetuksen tai laboratorioanalyysin aikana. Läpivirtauskennoston Eh-mittaukset kärsivät elektrodin hitaasta reagoimisesta ja siten kenttämittauksista Eh:n tulokset tasoittuivat aina hitaammin kuin muut parametrit. Erityisesti HH-KR4:n Eh-tulokset ennen pohjavesinäytteenottoa ovat olleet positiivisia ja tasoittuminen on ollut hidasta. Tutkimusreiän kairauksen aikana reiän ja kairausterien huuhteluun käytettävään veteen lisätään merkkiaineeksi uraniinia (Na-fluoresiini). Pumpatun pohjavesinäytteen uraniinipitoisuus tarkistetaan ennen vesinäytteenottoa, jottei analysoitava pohjavesi olisi huuhteluvettä. Uraniinipitoisuuden pohjavesinäytteessä tulisi olla korkeintaan 2 %. Taulukossa 4 on koottuna läpivirtauskennoston mittaustulokset hetkeä ennen vesinäytteenottoa. Läpivirtauskennoston tulokset ovat yksittäisiä mittaustuloksia, jotka eivät kuvaa koko mittausjakson tuloksia. Taulukon mittaustuloksista osa on otettu uudesta, vuonna 998 rakennetusta läpivirtauskennostosta. Taulukossa on myös laboratoriossa fluorimetrisesti määritetyt uraniinipitoisuudet. Uraniininäyte on otettu yleensä vesinäytteenottoa edeltävällä viikolla. 3.. HH-KRl:n näytteenoton edustavuus Hästholmenin KR :n m näytteen otossa ei käytetty kalvopumppua vaan pohjavesi nousi hydrostaattisella paineelia ylös kennostoon. Kenttämittausten seuranta ja vesinäytteenotto tapahtuivat Hästholmenin VLJ-luolan ajotunnelista noin 33 metrin syvyydellä olevassa lastauspaikassa, jossa kairattu reikä lävisti tunnelin. Pohjaveden victausta pienennettiin näyteletkua puristamalla, jotteivät elektrodit häiriintyisi liian suuresta virtauksesta. Kenttämittausarvoista ph, Eh ja liuennut happi olivat tasoittuneet ennen näytteenottoa, mutta Eh oli huomattavan positiivinen ( m V). Positiivinen Ehtulos viittaa redox-elektrodin häiriöihin. Ukkonen rikkoi kolme päivää ennen näytteenottoa ph- ja sähkönjohtokykyvahvistimet sekä liuenneen hapen ja lämpötilan Metrosonicsin. Metrosonicsin tallentama sähkönjohtavuustulos muuttui päivää ennen ukkosvauriota likimain tasaantuneesta arvosta 45 ms/m 43 ms/m:iin. Muutos johtui todennäköisesti patterin vaihdosta Metrosonicsiin.
17 2 Taulukko 4. Läpivirtauskennoston mittaustulokset ja uraniinipitoisuudet ennen Hästholmenin vesinäytteenottoja. HH-KR :n ph ja sähkönjohtavuustulokset puuttuvat vahvistimien rikkoutumisen vuoksi. Suluissa olevat lukemat ovat vanhasta kennostosta, muut uudesta (Mäntynen & Tompuri 999). Tutkimusalue- ph Oz Eh Sähkönjoh- Lämpö- Uraniini Huuhtelukairanreikä (mg/) (mv) tavuus tila (Jtg/) vesijää mä ( tutkimussyvyys (ms/m) ec) (o/o) rmn HH-KR ( ) - (-,3) (95) - (7) < <,2 HH-KR4 (22-22) (7,9) (-,6) (4) (26) (8),2 HH-KR4 (42-47) (8,) (-,3) (3) (82) (8) 7 3,4 HH-KR4 ( ) (7,8) (-,) (2) (26) (2),2 HH-KR4 (882-89) (7,4) (,4) (9) (394) (8) < <,2 HH-KR5 (5-56) 7,9, < <,2 HH-KR5 ( ) 7,8 -, < <,2 HH-KR5 (59-595) (7,4) -,5(,4*) (5) 46 (96) (4*) 28 5,6 HH-KR5 (75-755) 7,4 -, ,4 HH-KR6 (62-67) 7,9 (7,8) -,2 (-,8) -88(-6) 867 (786) 6 (5),2 HH-KR6 (34-346) 7,6 (7,) -,2 (-, 2) -34 (427) 28 (6) 2 (5) 34 6,8 * manuaalisista tallenteista HH-KR4:n näytteenottojen edustavuus HH-KR4:n (22-22 m) esipumppauksen aikana ph, liuennut happi ja sähkönjohtavuus tasoittuivat. Vuorokauden ajankohdan mukaan vaihtelevan lämpötilan vaikutus on havaittavissa ainakin läpivirtauskennoston ph-tuloksessa. Aamulla otetut phmittaustulokset ovat hiukan korkeampia kuin iltapäivällä otetut, vaihtelu oli välillä 7,88-7,82. Happimittarin nollapistettä tarkistettiin uudelleen pumppauksen alussa. Eh-mittaus oli ennen vesinäytteenottoa edelleen laskeva ja lukema oli positiivinen. Eh-elektrodin hitautta tässä pumppauksessa kuvaa kuuden vuorokauden aikana tapahtunut lukeman lasku, 33 m V. HH-KR4:n (42-47 m) näytteenoton esipumppausaika oli lyhyt, 6 päivää, ja pohjaveden vaihtuvuus oli 7-kertainen. Pumppauksen aikana oli sähköongelmia laturin ja redox-elektrodin kanssa, joten läpivirtauskennoston mittaustuloksissa näkyy lukemien epävakaus. Eh:n mittaus oli selkeästi positiivinen ja lukema oli vielä laskemassa ennen vesinäytteenottoa. Happipitoisuus oli saavuttanut ppb-tason ja sähkönjohtavuus oli tasoittunut ennen näytteenottoa. ph-lukema vaihteli ennen vesinäytteenottoa välillä 7,85-8,2. HH-KR4:n tutkimussyvyyttä ( m) esipumpattiin 2 vuorokautta ennen pohjavesinäytteenottoa ja kenttämittaustulokset ehtivät tasaantua hyvin. Liuennut happi saavutti ppb-tason neljä vuorokautta ennen vesinäytteenottoa ja johtokyky tasaantui lukemaan 25 ms/m. ph-lukema vaihteli välillä 7,75-7,95. Eh-tulos oli myös vakaa, jääden kuitenkin alle 3 mv:iin. Pumppauksen HH-KR4 ( m) tuoton keskiarvo oli 2,3 /h. Tutkimuskohteen syvyyden vuoksi kalvopumpulle ohjattiin suuri typpipaine. Typen loppuminen aiheutti
18 3 poikkeamia kenttämittausarvoihin ja etenkin redox-elektrodin lukema laski hitaasti pysähdyksien jälkeen. Esipumppaus kesti 2 vuorokautta, jonka aikana kenttämittausarvot ehtivät tasoittua. Eh jäi kuitenkin positiiviseksi HH-KRS:n näytteenottojen edustavuus... HH-KR5:n (5-56 m) näytteen esipumppaus kesti seitsemän vuorokautta Ja läpivirtauskennoston mittaustulokset tasaantuivat hyvin ennen vesinäytteenottoa. HH-KR5:n ( m) läpivirtauskennoston nittaustulokset tasaantuivat ennen vesinäytteenottoa Eh:ta lukuunottamatta. Eh oli negatiivinen ennen näytteenottoa, jonka yhteydessä elektrodi huollettiin. Eh laski edelleen näytteenoton aikana ja sen jälkeen ennen P A VE-venttiilin aukaisua aina tulokseen -46 m V asti. Happielektrodi saavutti nopeasti nollapisteensä. HH-KR5:n ( m) pumppauksen tuotto oli keskimäärin 7, /h. Pohjavesi johdettiin kairanreiän T-haaran avulla vanhaan ja uuteen kennostoon. Uudessa kennostossa oli ongelmia ph- ja redox-elektrodien kanssa (Mäntynen & Tompuri 999). Vanhan kennoston tuloksista ph, liuennut happi ja Eh tasaantuivat ennen näytteenottoa. Sähkönjohtavuus oli noususuuntainen ennen ja jälkeen näytteenoton. Uuden ja vanhan kennoston tuloksista erosivat merkittävästi Eh- ja sähkönjohtavuusmittaukset. Vanhan kennoston Eh-tulos ei laskenut negatiiviselle puolelle vanhalla elektrodilla (Yokogawa SM29-PT9) koko pumppauksen aikana, mutta uudella elektrodilla (Orion Pt-9778) tulos uudessa kennostossa oli alle - m V neljä päivää ennen näytteenottoa. Läpivirtauskennoston mittaustulokset tasaantuivat hyvin ennen HH-KR5 ( m) vesinäytteenottoa. Liuenneen hapen nollapiste oli asetettu liian alas, minkä johdosta mittaustulokset olivat negatiivisia. ph-elektrodi kulutti paljon täyttöliuosta ja sitä lisättiin neljän päivän välein. Jos täyttöliuos väheni huomattavasti, se näkyi mittauksen tason nousuna. Redox-elektrodin lukema laski pumppauksen alussa kahdessa päivässä Eh-tuloksesta 5 m V tulokseen - m V :a, jonka jälkeen lasku oli hitaampaa; tulos ennen näytteenottoa oli -22 mv:a HH-KR6:n näytteenottojen edustavuus Näytettä HH-KR6 (62-67 m) esipumpattiin vuorokautta. Liuennut happi saavutti ppb tason nopeasti pumppauksen alussa. Eh, ph ja sähkönjohtavuus olivat koko esipumppauksen ajan laskusuuntaisia eivätkä stabiloituneet ennen vesinäytteenottoa. Vanhan ja uuden kenttämittauslaitteiston tuloksien välillä oli selvä tasoero. Näytteenotto suoritettiin vanhan kennoston näytteenottolinjan kautta. HH-KR6:n ( m) näytteen pumppauksessa olivat uusi ja vanha kenttämittauslaitteisto rinnakkain. Uuden kennoston ph-elektrodin maadoituksessa oli ongelmia, mutta sen tasaantunut mittaustulos oli kuitenkin lähempänä Loviisan voimalaitoksen laboratoriossa mitattua ph:ta kuin vanhan kennoston ph. Molempien kennostojen mittaukset ehtivät tasaantua ennen vesinäytteenottoa. Sähkönjohtavuudessa oli kennostojen mittauksien välillä eroa 5 ms/m (vanhan kennoston tulos noin
19 4 ms/mja uuden kennoston tulos noin 25 ms/m). Vanhalla kennostolla mitattu Eh-arvo ei ollut negatiivinen ennen vesinäytteenottoa, mutta uudella kennostolla mitattu Eh-arvo oli alle -3 mv. Pohjavesinäytteenotto suoritettiin uuden kennoston näytteenottolinjan kautta. 3.2 Laboratorio- ja kenttälaboratorioanalyysit Hästholmenin pohjavesien analyysitulosten edustavuustarkastelussa on keskitytty lähinnä S4-, Cl-, HC 3 - ja Fe-tulosten luotettavuuden arviointiin. Kationeista analysoitiin kentällä raudan lisäksi ainoastaan NH4, muut kationit analysoitiin laboratoriossa ja niiden edustavuustarkastelu on esitetty luvussa 4.. Anionit Pohjavesinäytteiden sulfaatti- ja suuidipitoisuudet määritettiin kenttälaboratoriossa. Jos näytteen suuidipitoisuus kentällä oli yli määritysrajan (, mg/), suuidipitoisuus analysoitiin myös laboratoriossa. Kokonaisrikkipitoisuudet määritettiiin laboratoriossa (vetyperoksidi-hapetus + S4:n määritys IC:llä) ja tuloksia verrattiin sulfaatti- ja sulfidipitoisuudesta laskettuun teoreettiseen kokonaisrikkipitoisuuteen. Suolaisten vesinäytteiden matriisiongelmien sekä IC:n ongelmien vuoksi useita sulfaattianalyysejä uusittiin (6 kpl). Kokonaisrikkimääritys uusittiin kolmelle näytteelle. Uusinta-analyysit sekä niiden syyt on esitetty taulukossa 5. HH-KR5:n ( m) näytteelle ei ole lainkaan sulfaatin kenttätulosta, koska IC:n johtokykydetektori oli näytteenottohetkellä rikki. Tälle näytteelle edustavammaksi tulokseksi on valittu uraniininäytteestä saatu tulos, vaikka näytettä ei olekaan suodatettu typpikaapissa. Tämä näyte on kuitenkin analysoitu nopeasti laboratoriossa ja tulos ei ole ristiriidassa kokonaisrikkituloksen kanssa. HH-KR5:n ( m) näytteen sulfaattianalyysissä kentällä oli todennäköisesti tapahtunut laimennusvirhe. HH-KR6:n (62-67 m) näytteen kenttäanalyysissä IC:n pohjaviiva ei pysynyt tasaisena johtokykydetektoinnissa. Lopullisten tulosten mitattu kokonaisrikkipitoisuuden ero teoreettiseen pitoisuuteen kaikilla näytteillä oli alle 5 %. Suliidianalyysit onnistuivat kentällä yleensä hyvin, poikkeuksena HH-KR:n näyte (<, mg/), jolle saatiin laboratoriossa selvästi suurempi tulos (,4 mg/). Myös HH-KR5:n ( m) näytteen kenttä- ja laboratorioanalyysin tulokset eroavat toisistaan, mutta tätä näytettä ei ole laboratoriossa suodatettu ennen mittausta (,4 mg/ (F) ja,9 mg/ (L)). OLSO-referenssiveden sulfaattipitoisuus määritettiin kenttälaboratoriossa sekä laboratorioanalyysien (uusinnat) yhteydessä myös laboratoriossa. OLSO 2/97 -vedelle (Liite 4) saatiin laboratoriossa S4-pitoisuudeksi 5,2 mg/ (teoreettinen arvo: 4,2 mg/[) kolmen määrityksen keskiarvona. OLSO 2/98 -vedelle saatiin laboratoriossa S4-pitoisuudeksi 5, mg/ neljän määrityksen keskiarvona ja OLSO 3/98 -vedelle saatiin vastaavasti S4- pitoisuudeksi 5, mg/ kahdeksan määrityksen keskiarvona. Tulosten suhteelliset keskihajonnat (rsd) olivat vastaavasti 2, 9,4 ja 9,5 %. Kenttälaboratoriossa OLSO /98 referenssivedelle saatiin S4-pitoisuus 5,5 mg/ kahden määrityksen keskiarvona, OLSO 2/98 ja OLSO 3/98 referenssivesille vastaavasti 5,2 mg/ viiden määrityksen keskiarvona ja 5,6 mg/ viiden määrityksen keskiarvona. Tulosten suhteelliset keskihajonnat (rsd) olivat vastaavasti 3, 5 ja 3 %. Referenssivesien sulfaattitulokset ovat keskimäärin noin 2 % liian suuria. Referenssivedelle kenttälaboratorion sulfaattitulokset ovat hie-
20 5 man suurempia kuin laboratoriossa saadut tulokset. Myös kenttämääritysten hajonnat ovat isompia kuin laboratoriomääritysten. Taulukko 5. Sulfaatti- ja kokonaisrikkipitoisuusmääritykset (S 4 ja Stot). Kenttä-, laboratorio- ja uusinta-analyysien tulokset. Ero-% = (Stot,mitauu-Stot,teor)IStot,teor. * %. Epävarmat tulokset tai ne tulokset joita ei ole valittu jatkokäsittelyyn on merkitty lihavoinnilla. Näyte S4- S4- S4- Stob Stot Uusinnan Erokenttä, laboratorio, uusinta, mg/ uusinta, syy % mg/ mg/l mg/ mg/ HH-KR( m) 4 34 * * Ero-% 25-4 HH-KR4( m) * 6 48* Ero-% 2-5 HH-KR5( m) - 3 # 365 * 9 - Uraniini- 5 näyte HH-KR5(59-595m) * * Ero-% -4 -, HH-KR5(75-755m) * 58 Kenttä -7 S4:n RSD% 4,5 HH-KR6(62-67m) * Kentällä 4 ICongelmia * = pakastetusta varanäytteestä. #=tehty uraniininäytteestä, eli ei ole suodatettu typpikaapissa. Hästholmenin pohjavesinäytteiden kloridi- ja fluoridipitoisuuksien määritykset onnistuivat yleensä hyvin eikä niistä tehty lainkaan uusintoja vuonna 998. Referenssivesille saatiin kenttälaboratoriossa seuraavat kloriditulokset (teoreettinen arvo: 46 mg/l) : OLSO mg/ (2 määritystä), OLSO 2/98 49 mg/ (5 määritystä) ja OLSO 3/ mg/ (7 määritystä). Suhteelliset keskihajonnat näille analyysituloksille olivat,3,,8 ja,4 %. OLSO 98-referenssivedelle saadut kenttälaboratorion fluoriditulosten keskiarvo on, mg/ (teoreettinen arvo:,2 mg/l) (2 määritystä), OLSO 2/98 ja OLSO 3/98 vastaavasti, mg/ (5 määritystä) ja, mg/ (8 määritystä). Suhteelliset keskihajonnat kenttälaboratoriossa olivat: 27, 7 ja 4 %. Referenssivesien tulosten suhteellista hajontaa kasvattaa se, että OLSOlle ei aina kentällä tehdä saantokoetta tai laimennusta, jos tulos on ennalta annettujen rajojen sisällä. Jos OLSOa ei laimenneta, tulos on pienempi kuin laimennetuille näytteille. Kaikille Hästholmenin vuoden 998 näytteille on kuitenkin tehty saantokoe ja tarvittaessa laimennus. Näytteiden saantoprosentit ovat vaihdelleet välillä 85-2 % (keskiarvo 94 % ). Kahden näytteen bromidimääritykset tehtiin myös laboratoriossa. Molempien näytteiden HH-KR4 ( m) sekä HH-KR5 ( m) bromiditulos pieneni selvästi uusinta-analyysissä. Uusinnan jälkeen HH-KR4:n näytteen bromidi/kloridi-suhde poikkeaa selvästi muista vuoden 998 näytteistä. Bromidimääritys on kuitenkin tehty Fortumin laboratoriossa kahdella menetelmällä (IC ja LC) sekä yhdessä ulkopuolisessa laboratoriossa (Lahden Tutkimuslaboratorio, ICP-MS), joten pienempää bromiditulosta voidaan pitää edustavana.
Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR3,0l-KR4,0l-KR7,0l-KR9 ja Ol-KR 10 vuosina 1998-1 999
Työraportti 9 9-7 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR,l-KR4,l-KR7,l-KR9 ja Ol-KR vuosina 998-999 Virpi Karttunen Mia Mäntynen Outi Salonen.Joulukuu 999 POSIVA OY Mikonkatu
LisätiedotPohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä DL -KR 11 ja Loviisan Hästholmenin kairanreiästä HH-KR9 vuonna 2000
Työraportti 2-4 7 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä DL -KR ja Loviisan Hästholmenin kairanreiästä HH-KR9 vuonna 2 Virpi Kart:t:unen Mia Mäntynen Minna Rantanen Joulukuu 2 POSIVA
LisätiedotHästholmenin HH-KR 1 :n kairauksenaikainen vesinäytteiden otto ja analysointi vuonna 1 997
Työraportti 98-22 Hästholmenin HH-KR 1 :n kairauksenaikainen vesinäytteiden otto ja analysointi vuonna 1 997 Marja Keinonen Jouko Helenius Raija Mäkinen Huhtikuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-1 HELSINKI.
LisätiedotTyö raportti 9 9-3 5. Virpi Karttunen. Outi Salonen. Minna Rantanen. Huhtikuu 1999
Työ raportti 9 9-3 5 Pohjavesinäytteiden otto Kuhmon Romuvaaran kairanrei'istä RO-KR9 ja RO-KR sekä Aänekosken Kivetyn kairanrei'istä KI-KR, KI-KR 2 ja KI-KR 3 vuonna 998 Virpi Karttunen Outi Salonen Minna
LisätiedotPohjavesinäytteiden otto loviisan Hästholmenin kairanreiästä KA 1 vuonna 2002
Työraportti 23-6 Pohjavesinäytteiden otto loviisan Hästholmenin kairanreiästä KA 1 vuonna 22 Minna Rantanen Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Mia Mäntynen Posiva Oy Helmikuu 23 Pasivan työraporteissa
LisätiedotPohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanmristä KR 13 ja KR 14 vuosina 2001-2003
Työraportti 2333 Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanmristä KR 3 ja KR 4 vuosina 223 Timo Kröger Teollisuuden Voima Oy Eliisa Hatanpää Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Mia Mäntynen Posiva
LisätiedotPohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanreristä Ol-KR2, 0 l-kr4,
Työraportti 2334 Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanreristä OlKR2, lkr4, OlKRll ja OlKR2 vuonna 22 Nina Paaso Eliisa Hatanpää Mia Mäntynen Lokakuu 23 POSIVA OY FIN276 OLKILUOTO, FINLAND
LisätiedotPohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä OL -KR2. OL-KR3,0L-KR4,0L-KR5,0L-KR8, OL -KR9 ja OL -KR 10 vuonna 1997
Työraportti 98-2 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä OL -KR2. OL-KR,L-KR4,L-KR5,L-KR8, OL -KR9 ja OL -KR vuonna 997 Jouko Helenius Virpi Karttunen Eliisa Hatanpää Raija Mäkinen
LisätiedotPohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä KR6 pitkäaikaisten virtaus- ja sähkönjohtavuusmittausten yhteydessä
Työ r a p o r t t i 2 2-5 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä KR6 pitkäaikaisten virtaus- ja sähkönjohtavuusmittausten yhteydessä Nina Paaso Mia Mäntynen Huhtikuu 22 POSIVA OY Töölönkatu
LisätiedotPohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR 1, HH-KR2 ja HH-KR3 vuonna 1997
-- ----------------- -- ---- Työraportti 98-46 Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR, HH-KR2 ja HH-KR vuonna 997 Jouko Helenius Virpi Karttunen Eliisa Hatanpää Raija Mäkinen
LisätiedotPohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR7 ja HH-KRB vuonna 1 ggg
Työ r a p o r t t i 2-2 Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR7 ja HH-KRB vuonna ggg Virpi Karttunen Mia Mäntynen Toukokuu 2 POSIVA OY Mikonkatu 5 A. FIN- HELSINKI. FINLAND
LisätiedotVesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä oohjavesioutkista (PVP) vuonna 2002
Työraportti 2002-41 Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä oohjavesioutkista (PVP) vuonna 2002 Birgitta Backman Hanna Kahelin Nina Paaso Jussi Ahonen Syyskuu
LisätiedotPohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiistä KR 12 ja KR6 vuonna 2001
Työraportti 2-26 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiistä KR 2 ja KR6 vuonna 2 Virpi Karttunen Mia Mäntynen Elokuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN- HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax
LisätiedotLatauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003
Työraportti 2003-25 Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Mari Lahti Tero Laurila Kesäkuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti
LisätiedotJÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ
Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)
TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotVesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013
Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään
LisätiedotPaineeilisella vesinäytteiden ottolaitteistolla (PAVE) otettujen kaasunäytteiden edustavuustarkastelu
Työraportti 2000-50 Paineeilisella vesinäytteiden ottolaitteistolla (PAVE) otettujen kaasunäytteiden edustavuustarkastelu Virpi Karttunen Rolf Sellge Mia Mäntynen Sarianna Alhonmäki-Aalonen Joulukuu 2000
LisätiedotPosivan vesinäytteenoton kenttätyöohje
Työraportti 2003-02 Posivan vesinäytteenoton kenttätyöohje Vuoden 2003 päivitys, rev. 3 Nina Paaso (toim.) Mia Mäntynen Annina Vepsäläinen Tarja Laakso Tammikuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND
LisätiedotPosivan vesinäytteenoton kenttätyöohje
Työraportti 98-54 Posivan vesinäytteenoton kenttätyöohje Vuoden 1998 päivitys, rev. 2 Paula Ruotsalainen (toim.) Outi Salonen (toim.) Eliisa Hatanpää ~ouko Helenius Virpi Karttunen Marja Keinonen Tarja
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:
Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi
LisätiedotKairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla
Työraportti 98-36 Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Tauno Rautio Toukokuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 Työraportti
LisätiedotOlkiluodon VLJ-Iuolan pohjavesinäytteiden tulokset vuosina 1997-1 998 oteluista näytteistä
Työ r a p o r t t i 9 9-3 7 Olkiluodon VLJ-Iuolan pohjavesinäytteiden tulokset vuosina 997-998 oteluista näytteistä Jouko Helenius Toukokuu 999 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FI- HLSIKI, FILAD Tel. +358-9-228
Lisätiedot1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely
JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
LisätiedotVoimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä
Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten
LisätiedotKUIVAKOLUN KAATOPAIKKA
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TOIVAKAN KUNTA KUIVAKOLUN KAATOPAIKKA Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.8.2017 P25062P004 Tutkimusraportti 1 (3) Pitkänen Alisa 17.8.2017 Sisällysluettelo
LisätiedotKaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja
Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1 Näytteenotto 1 Näytteenottolinja Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 2 Näytteenotto 2 Näytteenkäsittelytekniikat y Suositus: näytekaasu suoraan kuumana
LisätiedotHiidenveden vedenlaatu 15.8.2005
LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN
LisätiedotKaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO)
Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Ilmo Kukkonen & Lasse Ahonen Geologian tutkimuskeskus, Espoo KYT2010 Seminaari 26.9.2008 Helsinki 1 Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä
LisätiedotPUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa
LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Vesilaitosvesi
LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Laboratorio TESTAUSSELOSTE Vesilaitosvesi 3.8.2017 17-2767 #1 1 (6) Vihdin kunta / Vihdin Vesi Saarikko Santeri vesilaitoksen johtaja PL 13 03101 NUMMELA Tilausnro
LisätiedotOlkiluodon pohjavesikemia - suolainen ja murtovesi - suolaisen referenssiveden resepti
Työ r a p o r t t i- 9 7-2 5 Olkiluodon pohjavesikemia - suolainen ja murtovesi - suolaisen referenssiveden resepti Ulla Vuorinen, Kaija Ollila VTT Kemiantekniikka Margit Snellman Posiva Oy Elokuu 1997
LisätiedotPohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä KR9 ja KR 11 sekä Korvensuon altaasta vuonna 2001
Työraportti 22-9 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä KR9 ja KR sekä Korvensuon altaasta vuonna 2 Minna Rantanen Nina Paaso Mia Mäntynen Huhtikuu 22 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-
LisätiedotPaimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015
1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015
1 (3) Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöterveydenhuolto Pankkitie 1 23600 KALANTI Tilausnro 185289 (WTAIVA/Lähtevä), saapunut 13.10.2015, näytteet otettu 13.10.2015 Näytteenottaja: Kati Lorjo NÄYTTEET Lab.nro
LisätiedotKevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018
Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-002382-01 12.10.2018 Tutkimusnro EUAA56-00002241 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja
LisätiedotASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA
ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA Jaakko Lohenoja 2009 Johdanto Asetyylisalisyylihapon määrä voidaan mitata spektrofotometrisesti hydrolysoimalla asetyylisalisyylihappo salisyylihapoksi ja muodostamalla
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotVesinäytteiden otto ja analysointi Kivetyn matalista porakonerei'istä PR 1 ja PR2 sekä pohjavesiputkista PVP 1 ja PVP2 vuonna 1997
Työraportti 98-1 5 Vesinäytteiden otto ja analysointi Kivetyn matalista porakonerei'istä PR 1 ja PR2 sekä pohjavesiputkista PVP 1 ja PVP2 vuonna 1997 Marja Tuominen Helmikuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15
LisätiedotKOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012
Tiia Sillanpää ja Eeva Kaarina Aaltonen / 26.11.2012 KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 1. TAUSTA Kokkolan jätevedenpuhdistamolla
LisätiedotÍ%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018
Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-008423-02 Tutkimusnro EUAA56-00006080 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja Timo Putkonen
LisätiedotSisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013
Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013 2 1 Tutkimuksen tarkoitus 2 Tutkimuskohde Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Genano 310 ilmanpuhdistuslaitteiden vaikutus pahasti mikrobivaurioituneen omakotitalon
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :
Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi
LisätiedotVXLIRAPORTTI LOVIISAN H~~STHOLMENIN POHJAVEDEN GEOKEMIALLISESTA TUTKIMUKSESTA
ARKISTOKAPPALE I / Juho Hyyppa Geologinen tutkimuslaitos Maaperaosasto VXLIRAPORTTI LOVIISAN H~~STHOLMENIN POHJAVEDEN GEOKEMIALLISESTA TUTKIMUKSESTA 31.8.19 82 Imatran Voima Oy ja Geologinen tutkimuslaitos
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen
Lisätiedot1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.
1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
LisätiedotTITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU
Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan
LisätiedotKannettavat Monitoimimittarit
Kannettavat Monitoimimittarit Malli ph/cond 340i ph/oxi 340i Multi 340i Multi 350i ProfiLine 197i ph/mv-, ORP- ja johtokykymittauksiin ph/mv-, ORP- ja liuenneen hapen (DO) mittari ph/mv-, liuenneen hapen-(do)
LisätiedotLämpötilakorjauskertoimen määrittäminen sähkönjohtavuuden mittauksiin ja havaintoja TDS:n ja sähkönjohtavuuden välisestä yhteydestä
Työraportti 2-16 Lämpötilakorjauskertoimen määrittäminen sähkönjohtavuuden mittauksiin ja havaintoja TDS:n ja sähkönjohtavuuden välisestä yhteydestä Mia Mäntynen Maaliskuu 2 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-1
Lisätiedot5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät
LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus
LisätiedotKaasunäytteiden otto kairanreiästä maanpinnalle pumpatusta vedestä
Työraportti 2006-44 Kaasunäytteiden otto kairanreiästä maanpinnalle pumpatusta vedestä Jere Lahdenperä Elokuu 2006 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS 2012E
TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Vesilaitosvesi Tilausnro (1195/BollBeha), saapunut , näytteet otettu Näytteenottaja: Leif Helander
1 (3) Inkoon kunta Yhdyskuntatekniset palvelut Bergman, Peter PL 6 10211 INKOO Tilausnro 113791 (1195/BollBeha), saapunut 14.5.2019, näytteet otettu 14.5.2019 Näytteenottaja: Leif Helander NÄYTTEET Lab.nro
LisätiedotLIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia
LIITE 4 Pintavesitarkkailutuloksia Tutkimustodistus Nro VEJV898/2011 4.7.2011 1(2) YMPÄRISTÖLABORATORIO Toivonen Yhtiöt Oy Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen pintavesitarkkailu Näytteenottopäivä: 11.5.2011
LisätiedotVesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista porakonerei'istä PR3 ja PR4 sekä pohjavesiputkista PVP1 ja PVP2 vuonna 1997
Työraportti 98-07 Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista porakonerei'istä PR3 ja PR4 sekä pohjavesiputkista PVP1 ja PVP2 vuonna 1997 Marja Tuominen Tammikuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15
LisätiedotKuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston
LisätiedotKallioperän redox-olosuhteiden muutosten tutkiminen
Kallioperän redox-olosuhteiden muutosten tutkiminen Radiokemian laboratorio Kemian laitos Juhani Suksi KYT 21 Kalliokulkeutuminen-seminaari 15.2.28 Kallioperän redox-olosuhteiden muutosten tutkiminen Uraanin
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:
LisätiedotTURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU
TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU
LisätiedotKahden laboratorion mittaustulosten vertailu
TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,
LisätiedotC-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) C-14 vapautuminen aktivoituneesta metallijätteestä loppusijoituksessa Kaija Ollila, VTT
C-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) C-14 vapautuminen aktivoituneesta metallijätteestä loppusijoituksessa Kaija Ollila, VTT C-14 pidättyminen kalsiittiin Jukka Lehto, HY Radiokemian laboratorio
LisätiedotFINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA
FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen
LisätiedotEi ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja
Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotMÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET
MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...
Lisätiedotdekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki
Vastuuhenkilö Tiina Ritvanen Sivu/sivut 1 / 5 1 Soveltamisala Tämä menetelmä on tarkoitettu lihan ph:n mittaamiseen lihantarkastuksen yhteydessä. Menetelmää ei ole validoitu käyttöön Evirassa. 2 Periaate
LisätiedotEndomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015
1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava
LisätiedotJäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016
Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotAlikuoret eli orbitaalit
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Alkuaineen kemialliset ominaisuudet määräytyvät sen ulkokuoren elektronirakenteesta. Seuraus: Samanlaisen ulkokuorirakenteen omaavat alkuaineen ovat kemiallisesti sukulaisia
LisätiedotFORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017 (ANALYYSIT), LAADUNVALVONTA
astaanottaja Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Satu iranko satu.viranko@fortum.com Päivämäärä 19.1.2018 iite 15100 10375/50 FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017
LisätiedotMittaustulosten tilastollinen käsittely
Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe
Lisätiedot1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen
1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA Ilppo Kettunen L K E N M 0 N I S T E S A R J 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA I Kettunen n ves Kouvola 1980 irin vesitoimisto S I S Ä L L Y S L U E T T E L 0
LisätiedotKenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa
1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016
LisätiedotStandardien merkitys jätelainsäädännössä
Standardien merkitys jätelainsäädännössä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan seminaari SFS:ssä 13.5.2014 11:45-16:15 Malminkatu 34, Helsinki Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013),
LisätiedotNäytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis
Tutkimustodistus '1.RA03' Kierros: elo 26.09.2018 Ranuan Infra Oy Keskustie 11 97700 Ranua Tulokset hyväksynyt Hanna Kemppe Laboratoriokemisti 040 704 0528 22569 (26.09.2018), 22570 (21.09.2018), 22571
LisätiedotHAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS
LisätiedotPosivan pohjavesinäytteiden analyysitulosten virhetarkastelut
Työraportti 2000-34 Posivan pohjavesinäytteiden analyysitulosten virhetarkastelut Virpi Karttunen Elokuu 2000 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719
LisätiedotRantatunnelin ympäristöseurannat 2018
Rantatunnelin ympäristöseurannat 2018 Vuosiraportti 1 15.2.2019 Painumaseuranta Finlaysonin kirkon seurantapisteissä ei todettu painumia mittaustarkkuuden rajoissa Onkiniemen autokatos painuu jatkuvasti
LisätiedotFORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS
Vastaanottaja Näytteenottaja Asiakirjatyyppi Näytteenotto-ohjelma Päivämäärä 2.7.2013 Projektinumero 1510006887 FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotIlmanäytteet (mikrobi) Laihian keskuskoulu
Ilmanäytteet (mikrobi) Laihian keskuskoulu Kohde: Pinta-ala: - Rakennusvuosi: 1970 Koulurakennus Rakennusala: - Käyttötarkoitus: koulu Länsitie 64 Kerrosluku: 2 66400 Laihia Näytteenoton tilaaja: Laihian
LisätiedotPermanganaattiluvun määrittäminen uima-allasvesistä. Kirsti Nikkola MetropoliLab Oy
Permanganaattiluvun määrittäminen uima-allasvesistä Kirsti Nikkola MetropoliLab Oy 1 KMnO4-luku KMnO4-kukua märitetään koska korkea arvo on merkki allasveden orgaanisesta likaisuudesta. Orgaaninen aines
LisätiedotAsuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012
Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Pienvesitapaaminen 2.6.2014 Päivi Haatainen Helsingin yliopisto Geotieteiden
LisätiedotMark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member
Summary Form Skill Number 604 Skill Laborantti Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C Elintarvikevalvonta Elintarvikevalvonta ja tutkimus Lääketurvallisuus 35.00 40.00
LisätiedotHaukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015
1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotSeoksen pitoisuuslaskuja
Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai
LisätiedotNäytteenottokerran tulokset
Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut
LisätiedotSELVITYS YLÄNEEN SULJETUN KAATOPAIKAN JÄLKITARKKAILUSTA, TARKKAILUN MUUTOSEHDOTUS. Raportti nro
SELVITYS YLÄNEEN SULJETUN KAATOPAIKAN JÄLKITARKKAILUSTA, TARKKAILUN MUUTOSEHDOTUS Raportti nro 16-17-376 Varsinais-Suomen ELY-keskus on lähettänyt Pöytyän kunnalle 28.12.2016 päivätyn kehotuksen (Dnro
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Vesilaitosvesi Tilausnro (1001/VIHTIVL), saapunut , näytteet otettu Näytteenottaja: Tilaaja, JM
LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Laboratorio TESTAUSSELOSTE Vesilaitosvesi 12.12.2016 16-4749 #1 1 (4) Vihdin kunta / Vihdin Vesi PL 13 03101 NUMMELA Tilausnro 98290 (1001/VIHTIVL), saapunut 21.11.2016,
Lisätiedot