Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR3,0l-KR4,0l-KR7,0l-KR9 ja Ol-KR 10 vuosina
|
|
- Otto Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työraportti Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR,l-KR4,l-KR7,l-KR9 ja Ol-KR vuosina Virpi Karttunen Mia Mäntynen Outi Salonen.Joulukuu 999 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN- HELSINKI, FINLAND Tel Fax
2 Työraportti 99-7 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä OL-KR,L-KR4,L-KR7.L-KR9 ja OL -KR vuosina Virpi Karttunen Mia Mäntynen Outi Salonen Joulukuu 999
3 POSIVA OY MIKONKATU 5 A FIN- HELSINKI TEL. (+58-9-)228 FAX (+58-9-) KRNRO 644. TRADE REG. HELSINKI M.Snellman/ ALA 2..2 () PAINOVIRHE Posiva Työraportti Karttunen, V., Mäntynen, M. & Salonen.. Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä OL-KR, OL-KR4, OL-KR7, OL-KR9 ja OL-KR vuosina Olkiluodon kairanreiän OL-KR näytteenottosyvyys on m.
4 (g Fortum Ympäristö ja kemia Virpi Karttunen Saa te 8..2 () Posiva Oy Margit Snellman Mikonkatu 5 A HELSINKI Sopimuksen mukaan Hyväksyttäväksi Toimenpiteitä varten Tiedoksi 8 Lausuntoa varten Pyydän palauttamaan Pyydän yhteydenottoa Allekirjoitettavaksi Hei Margit, tässä on nämä Olkiluodon raportit 2 kpl uudelleen. Arkistokappaleita on 2, joista toisenjätin meille. Etusivuja, joihin sinun hyväksymismerkinnät tulevat, on myös 2 kpl, joten pyytäisin toisen niistä tänne meidän arkistoon. Ystävällisin terveisin,. /67 Fortum Power and Heat Oy, Teknologia Rajatorpantie 8, Vantaa, PL 2, 48 Fortum Puhelin 45 Faksi (9) , Kotipaikka Helsinki krnro Ly 96-2
5 (2 Fortum, \//,,\/V Ympäristö ja kemia H!rpi Karttunen Jakelu: Posiva Oy Raportti TECH-247 Tarkastaja, pvm vv'<,o () Avainsanat pohjavesi, näytteenotto, analyysit OLKILUODON KAIRANREIKIEN VESINÄ YTTEENOTOT JA ANALYYSITULOKSET VUOSINA Virpi Karttunen, Mia Mäntynen (Fortum, Loviisa), Outi Salonen (Fintact Oy) Fortum Power and Heat Oy, Teknologia Rajatorpantie 8, Vantaa, PL 2, 48 Fortum Puhelin 45 Faksi (9) , Kotipaikka Helsinki kmro Ly 96-2
6 Työraportti 99-7 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR,l-KR4,l-KR7,l-KR9 ja Ol-KR vuosina Virpi Karttunen Fortum Power and Heat Oy Teknologiakeskus Mia Mäntynen Fortum Power and Heat Oy Loviisan voimalaitos Outi Salonen Fintact Oy Joulukuu 999 Pesivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.
7 POHJA VESINÄYTTEIDEN OTTO EURAJOEN OLKILUODON KAIRANREI'ISTÄ OL-KR, OL-KR4, OL-KR7, OL-KR9 JA OL KRlO VUOSINA TIIVISTEL MÄ Olkiluodon tutkimusalueena kerättiin vuonna 998 ja keväällä 999 yhteensä viisi pohjavesinäytettä syvistä kairanrei'istä. Näytteiden avulla on tarkoitus tuottaa aineistoa alueellisen hydrogeokemian karakterisoinnin, geokemian mallinnuksen ja turvallisuusanalyysin tarpeisiin. Kaikki näytteet otettiin avoimista kairanrei'istä P A VEnäytteenottolaitteistolla, kahden tulpan avulla eristetystä kohdasta. Tässä raportissa esitetään pohjavesinäytteiden otto ja analyysitulokset kairanrei'istä OL KR ( m), OL-KR4 ( m), OL-KR7 ( m), OL-KR9 ( m) ja OL-KR ( m). Avainsanat paikkatutkimukset, pohjavesi, näytteenotto, analysointi
8 GROUNDWATER SAMPLING FROM DEEP BOREHOLES OL-KR, OL-KR4, OL-KR7, OL-KR9 AND OL-KRlO AT OLKILUOTO, EURAJOKI IN ABSTRACT In 998 and in spring 999 groundwater was sampled at Olkiluoto from deep boreholes OL-KR, OL-KR4, OL-KR7, OL-KR9 and OL-KR. The aim of groundwater sampling is to produce input data for hydrogeochemical characterisation, geochemical modelling and performance assessment. Five groundwater samples were taken from open boreholes with the P A VE sampler, using the double packer technique to isolate the sampling depths. This study presents the groundwater sampling methods and the results of laboratory analyses of the groundwater samples from deep boreholes OL-KR ( m), OL KR4 (86-865m), OL-KR7 ( m), OL-KR9 (47-475m) and OL-KR (498-5m) taken at Olkiluoto in Keywords: site investigations, groundwater, sampling, analysis
9 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä Abstract YLEISTÄ 2 VESINÄYTTEIDEN OTTO 2. Tutkimussyvyydet ja pumppausajat 2.2 Näytteenottomenetelmä ja kenttämittausten tulokset 2. Analysoitavat parametrit ja käsittely ennen analysointia NÄYTTEIDEN EDUSTAVUUS. Kenttämittaukset ja uraniidipitoisuus.. OL-KR:n näytteenottojen edustavuus.. OL-KR7:n näytteenottojen edustavuus..4 OL-KR9:n näytteenottojen edustavuus..5 OL-KR:n näytteenottojen edustavuus.2 Laboratorio- ja kenttälaboratorioanalyysit 4 ANALYYSITULOKSET 4. Fysikaalis-kemialliset ominaisuudet 4.2 Isotoopit ja kaasut 5 YHTEENVETO 6 VIITTEET LIITE. KENTTÄMITTAUSKUVAT LIITE 2. TUTKITUT SUUREET, ANALYYSIMENETELMÄT JA LABORATORIOT 87 LIITE. ANALYYSITULOKSET 9 LIITE 4. REFERENSSIVEDEN ANALYYSITULOKSET 99 LIITE 5. LABMASTER-TULOSTEET 5 LIITE 6. UUSINTA-ANALYYSIEN ALUMIINITULOKSET 45
10 YLEISTÄ Käytetyn ydinpolttoaineen yksityiskohtaisten paikkatutkimusten rungoksi vuosille on laadittu Posiva Oy:n tutkimusohjelma, jota toteuttaa P-2-PARVI-projekti. Ohjelmassa on kuvattu mm. tutkimusten sisällölliset painopistealueet sekä tutkimusten pääpiirteet. P-2-ohjelman PARVI-projektin pohjavesikemian tutkimusohjelmalla on useita tavoitteita, mm: pohjaveteen liuenneiden kaasujen ja mikrobien tutkiminen paineeilisten vesinäytteiden avulla muuttujien alueellisten ääriarvojen ("end members") ja syvien suolaisten pohjavesien kemiallisten ominaisuuksien tutkiminen redox-kemian selvittäminen ja hydrogeokemian alueellinen karakterisointi. luotettavien lähtötietojen saaminen geokemian mallinnuksen, turvallisuusanalyysien ja li ukoisuustutkimusten tarpeisiin. Tässä raportissa esitetään Olkiluodon kairanreikien OL-KR, OL-KR4, OL-KR7, OL KR9 ja OL-KR O:n pohjavesinäytteiden otto ja analyysitulokset vuosina (Posivan tilaukset 97/98/MVS ja 97/99/MVS). Tähän raporttiin Mia Mäntynen on kirjoittanut luvut 2., 2.2 ja.., Virpi Karttunen luvut 2.,.2 ja 4., Outi Salonen on laatinut liitteen.
11 5 2 VESINÄYTTEIDEN OTTO 2. Tutkimussyvyydet ja pumppausajat Vuosina 998 ja 999 Olkiluodossa suoritettiin pohjavesinäytteenottoja kairanrei'istä OL-KR, OL-KR4, OL-KR7, OL-KR9 ja OL-KR (kuva ). Näiden lisäksi esipumpattiin OL-KR2. Kairanreiät OL-KR2 ja OL-KR ( reikäpituus 52 m) on kairattu vuonna 989. OL-KR2 on jatkettu vuonna 995 reikäpituuteen 5 m. OL-KR4 on kairattu vuonna 99 ja syvennetty vuonna 995 reikäpituuteen 9 m. OL-KR7 (reikäpituus m) on kairattu 994 ja kairanreiät OL-KR9 (reikäpituus 6 m) ja OL-KR (reikäpituus 64 m) vuonna 996. Olkiluodon vesinäytteenottojen tutkimuskohdat, -syvyydet, pumppausajankohdat, pumpatun veden määrät, vaihtuvuudet ja näytteenottoajat on esitetty taulukossa. Taulukossa esitetty pumppausaika on kokonaispumppausaika, johon sisältyy myös vesinäytteenotto. Viimeisenä pumppauspäivänä on kerätty P A VB-laitteiston (Ruotsalainen et al. 996) paineastianäytteet liuenneita kaasuja ja mikrobeja varten ja laitteisto on nostettu ylös kairanreiästä. Kairanreiän veden vaihtuvuuskertojen laskennassa on esipumpatun vesimääränjakajana käytetty ko. tulppavälin ja vesinäytteenottoletkun yhteistilavuutta. Kairanreikien sijainti KKJ (Projektlo: Gauss-Kruger) Mittakaava: : Saanlo & Rlekkola Oy/HM SELITYKSET: & Kairanreika ja sen maanpintaprojektia 25 5 Kuva : Olkiluodon kairanreikien sijainti.
12 6 Taulukko : Olkiluodon vuoden 998 ja 999 vesinäytteenottokohdat, pumppausajat ja esipumpattu vesimäärä ennen näytteenottoa. Tutkimussyvyys tarkoittaa kairauspituutta -tasona maanpinta. Tutkimusalue- Tutkimus- Pumppausaika Vesinäytteenotto Esipum- Vaihtuvuus Koko kairanreikä syvyys (m) pattu (krt) pumpattu vesi- vesimäärä () määrä () OL-KR OL-KR OL-KR (. pumppaus) OL-KR * (2.pumppaus) OL-KR OL-KR OL-KR (. pumppaus) OL-KR (2. pumppaus) OL-KRIO (. pumppaus) * Ainoastaan P A VE näyte. OL-KR2:sta ei tehty vesinäytteenottoa, sillä näytteenottovälin vesi oli ilmeisesti kontaminoitunut kairarueiässä noin 88 m syvyydellä käytetystä stabilointisementistä. OL KR4:n ensimmäinen pumppaus ( ) epäonnistui PAVE-näytteiden osalta, sillä laitteisto juuttui kairanreikään noin 5 m kohdalle viikoksi. Tästä syystä pumppaus käynnistettiin uudestaan ja toisen pumppausjakson päätteeksi otettiin puuttuvat PAVE-näytteet. OL-KR ensimmäinen näytteenotto ( ) epäonnistui, koska vesi tuli näytteenottovälille tulppien ohitse. OL-KR:n toinen pumppaus ( ) keskeytettiin tulppalinjassa havaitun vuodon vuoksi. 2.2 Näytteenottomenetelmä ja kenttämittausten tulokset Kaikki Olkiluodon vuoden 998 ja 999 pohjavesinäytteenotat suoritettiin PAVE-laitteistolla (Ruotsalainen et al. 996). PA VE-laitteisto sisältää kairarueiässä kalvopumpun, paineastiat ja paineelia pullistettavat kumitulpat. Maanpinnalla laitteistoon kuuluvat läpivirtauskennosto elektrodeineen sekä pumppauksen ohjausyksikkö. Paineastioiden tarkastukset, paineistukset ja steriloinnit suoritettiin Raumalla Lapela Oy:ssä. Pasivan kenttähenkilöt hoitivat laitteistojen asennukset kairaruei'illä Lapelan asiantuntijan avustuksella ja tarkastivat päivittäisen pumppauksen toimivuuden. Koko pumppauksen ajan pohjaveden kemiallista laatua seurattiin kairanreiälle asennetun läpivirtauskennoston elektrodien avulla. Elektrodien mittaustuloksien tasaannuttuaja uraniinipitoisuuden tarkastuksen jälkeen käynnistettiin vesinäytteenotto kenttälaboratoriossa suoritettavia ja muihin laboratorioihin lähetettäviä analyysejä varten. Näyte otettiin aina suoraan vesinäyteletkusta ennen läpivirtauskennostoa. Vesinäytteenoton jälkeen kenttä-
13 7 henkilökunta aukaisi PAVE-venttiilin, jolloin pohjavesi virtasi paineastioiden kautta. P A VE astioita huuhdeltiin vähintään kaksi kertaa pohjavedellä, jonka jälkeen paineeilinen vesinäyte kerättiin. Elektrodien läpivirtauskennosto on asennettuna tiiviiseen kaappiin, jota huuhdellaan koko pumppauksen ajan N 2 -kaasulla happikontaminaation ehkäisemiseksi. Läpivirtauskennoston elektrodit mittasivat liuenneen hapen pitoisuutta, ph:ta, redox-potentiaalia ja sähkönjohtokykyä. Elektrodit kalibroitiin (Ruotsalainen et al. 998) aina uuden pumppauksen käynnistyessä ja tarvittaessa pumppauksen aikana. Kalibroinnin yhteydessä elektrodien ja läpivirtauskennoston kunto tarkistettiin ja elektrodit vaihdettiin tarvittaessa uusiin. Sähkönjohtavuuden kalibroinnissa siirryttiin lokakuussa 998 käyttämään kaupallisia valmiita standardeja itse valmistettujen sijaan. Redox-elektrodin kalibroinnissa käytetyn Mettler Toledo-merkkisen liuoksen (254 m V, 25 C) tilalle valittiin Reagecon-merkkinen standardi (24 mv, 25 C) syyskuussa 998. Taulukossa 2 on esitetty Olkiluodon vesinäytteenottoihin liittyvät elektrodien kalibroinnit sekä huomiot ja toimenpiteet pumppauksien aikana. Pumppauksien aikaiset tarkemmat huoniot on esitetty tallenteiden graafisten kuvaajien yhteydessä liitteessä. Elektrodien mittaustulokset tallentuvat automaattisesti Metrosonics-tiedonkeräimiin, joista toinen on 2-kanavainenja toinen 4-kanavainenja lisäksi tulokset merkitään päivittäin muistiin manuaalisesti. Elektrodien manuaaliset ja tiedonkeräimiin tallentuneet mittaustulokset on esitetty graafisina kuvaajina liitteessä. Mittaustuloksien lisäksi liitteessä on kairanreiän pumppausj akson tuoton kuvaajat. Metrosonics-tiedonkeräinten ongelmana on ollut liian pieni muistikapasiteetti ja paristojen nopea kuluminen. Paristojen vaihdon yhteydessä tiedonkeräimet ovat saattaneet kadottaa edelliset taliennetiedot ja samalla niiden ohjelmointi on voinut palata alkuasetuksnn.
14 8 Taulukko 2: Läpivirtauskennoston elektrodien kalibroinnit ja muut pumppauksien aikaiset huomiot. Tutkimusalue- Kalibroinnit Toimenpiteet ja huomiot pumppauksen aikana kairanreikä ( tutkimussyvyys [m]) OL-KR2 (597-62)..998 Pumppaus keskeytettiin huomattavan korkeiden pharvojen takia. Näytteenottovälin vesi oli todennäköisesti kontaminoitunut n. 88 m syvyydellä olevan stabilointisementin vaikutuksesta. Väliltä ei suoritettu vesinäytteenottoa. OL-KR ( 48-44)..998 Pumppaus aloitettu ilman toimivaa mittarikaappia. (Happielektrodin Pumppaus pysähtynyt kaksi kertaa sähköongelmien vuoksi. kalibrointi) & Toimiva mittarikaappi kairanreiälle 5.. PAVEn , laukaisun jälkeen ei tullut vettä ylös (happielektrodi huollettu ja kalibroitu) OL-KR4 (86-865) Typpikaapin kiertovesipumppu meni rikki. Happimittarin (l.pumppaus) näytön pariston jännite oli purkaantunut. ph-elektrodin johto vaihdettu. P A VB-laitteisto juuttui kairanreikään n. 5 m syvyydelle noin viikoksi. Kaasunäytteet eivät olleet edustavia. OL-KR4 (86-865) ph vahvistimen mittariosa vaihdettu. Happimittarin (2. pumppaus) tallennuslinja ( output) rikki. Ainoastaan PA VE-näyte. OL-KR7 ( ) Pumppaus toteutui suunnitelmien mukaan. OL-KR9 (47-475)..999 Pumppaus toiminut akkuvirralla. Akkujen tyhjentyminen (Happielektrodin on aiheuttanut joitakin katkoja kenttämittauksiin. Toinen kalibrointi) & Metrosenies tallennin kadetti ohjelmointinsa ja lakkasi , tallentamasta kaksi kertaa pumppauksen aikana. Se (Uusi ohjelmoitiin ja tallennus käynnistettiin molemmilla redox -elektrodi) kerroilla uudelleen. OL-KRIO ( Pumppauksen aikana sähköongelmia useaan eri otteeseen. 5) (Happielektrodin Redox-elektrodi vaihdettu kesken pumppausjakson. (l.pumppaus) huolto ja Johtokykyelektrodi rikkoutui Näytteenoton kalibrointi) & loputtua havaittiin, että tuotto oli , kaksinkertaistunut ja kenttämittaustulokset muuttuneet (Happielektrodia Vesi tuli tulppien ohitse. Näytteenotto jouduttiin uusimaan. ei kalibroitu), (Uusi redox -elektrodi) OL-KRIO ( Pumppaus keskeytettiin, koska tolppalinjassa havaittiin 5) (Happielektrodin vuoto. (2.pumppaus) kalibrointi) & OL-KRIO ( ph ja sähkönjohtavuusarvot mitattiin sekä 5) (Happielektrodin läpivirtauskennossa että kannettavalla mittarilla koko (.pumppaus) kalibrointi) & pumppauksen ajan
15 9 2. Analysoitavat parametrit ja käsittely ennen analysointia Pohjavesinäytteistä analysoitiin kentällä ph, johtokyky, alkaliteetti, asiditeetti, sulfidi, Fe 2 +, Fekok' ammonium, sulfaatti, kloridi, bromidi ja fluoridi. Parametrien määritysmenetelmät on kuvattu liitteessä 2 sekä Pasivan kenttätyöohjeessa (Ruotsalainen et al. 998). Osa pohjavesinäytteistä kestävöitiin näytteenoton yhteydessä taulukossa esitetyllä tavalla. Näyteastiaina käytettiin polyeteenipulloja, seerumiputkia, hioskorkillisia- ja Pyrex-lasipulloja sekä lasiampulleja. Näyte kerättiin typetettyyn keräysastiaan ja suodatettiin ohjeen mukaan typpikaapissa,45 J..tm:n kalvosuodattimen läpi. OL-KR näytteen otossa käytettiin lasisten keräysastioiden lisäksi myös on line -näytteenkeräintä (Ruotsalainen et al. 998). Taulukko : Kairanreikien pohjavesinäytteiden analysoidut parametrit, näytemäärät ja näytteenottoon liittyvät muut toimenpiteet (x = suodatettu, - = ei suodatettu). Analyysit Näytemäärä () ja astia Suod.,45 J.lm Muut toimenkenttälaboratoriossa piteet ph, alkaliteetti ja asiditeetti x,5 Pyrex-lasipullo X On-line suodatus (Ruotsalainen et al. 998) sähkönjohtokyky x, PE - s2- x, Winkler-lasipullo -,5 ml M Zn(Ac)2+,5 ml MNaOH Fe2+, Fekok 6 X, lasinen mittapullo, X Fe 2 + kestävöity happopesty N2-kaapissa 8 ml ferroziinipuskuriliuostal ml näytettä anionit*(ic, titraattori ja poten- X,25 PE X tiometri) NH x, PE - Analyysit laboratoriossa Näytemäärä () ja astia ph, Si2 x,5 PE X sähkönjohtokyky, tiheys 2 X,5 PE - s2- x, Winker-asipullo -,5 m M Zn(Ac)2+,5 ml MNaOH DIC+DOC 2 X,5 lasiampulli (N2- X huuhdeltu) uraniini x,25 PE, happopesty - Näyte suojataan alumiinifoliolla kairanreiällä metallit, AAS ** x,2 PE, happopesty X ml väk. HN Li, Rb, Sr, Cs x,5 PE, happopesty X ml väk. HN P4, pkok X,5 PE X 5 ml4 M H2S4 Bkok x,25 PE, happopesty X Nkok X,25 PE X skok X, PE X x, Pyrex-lasipullo X
16 H-2, -8 2 x, lasinen seerumiputki - H- 2 x tumma lasipullo - Rn-222 x, ml tuikeliuoslasipullo - Cl-7 min. 5 mg Cl X PE, happopesty Ukob U-24/U-28 2 x PE, happopesty X 5 ml väk. HCl, suod.kalvot talteen Sr-87 /Sr-86 2 x,5 PE, happopesty - 5 ml väk. HN C-/C-4 (DIC) 2 X,5 ja 2 X, Pyrex- X lasipullo, happopesty S-4(S 4 )+-8(S 4 ) mg HDPE, happopesty kiinteä Zn(Ac) 2 Ohje muutettu elokuun -98 lopussa, aiemmin lis. /4 tl Zn(Ac)zfl H 2. (Ruotsalainen et al. 994) * Anionit: IC = Ionikromatografi: sulfaatti ja bromidi; Titraattori: kloridi; Potentiometri: fluoridi. ** AAS = Atomiabsorptiospektrometri: Al, Mn, Fekok' Ca, Mg, Na, K.
17 NÄYTTEIDEN EDUSTAVUUS. Kenttämittaukset ja uraniidipitoisuus Vesinäytteenotolle sopiva ajankohta päätettiin kenttämittausten ja uraniinipitoisuuksien perusteella. Joidenkin vesinäytteenottojen kenttämittausparametrit eivät ehtineet tasoittua ennen näytteiden keräystä ja parametrien muuttumista saattoi tapahtua vielä vesinäytteenoton jälkeen ennen PAVE-venttiilin laukaisua. Liitteessä on esitetty läpivirtauskennoston (C), kenttälaboratorion (F) ja laboratorion tulokset (L). Kaikkien läpivirtauskennoston parametrien tuloksissa on eroja kenttälaboratorion ja laboratorion tuloksiin verrattuna. Syynä eroihinjohtokyky-ja ph-mittauksissa voidaan pitää läpivirtauskennossa vesifaasista evakuoituneita kaasukuplia. Kenttälaboratorion ja Fortumin laboratorion ph-mittauksiin vaikuttavat myös hiilidioksiditasapainon muutokset ilmakehän hiilidioksidin liuetessa näytteeseen tai poistuessa näytteestä sekä muutokset näytteenoton, kuljetuksen tai laboratorioanalyysin aikana. Olkiluodossa vuosina 998 ja 999 suoritetuissa kenttämittauksissa on ollut käytössä ns. vanhat kennostot Kaikissa mittauksissa on ollut käytössä samanlaiset elektrodit, sähkönjohtavuuselektrodeja lukuun ottamatta. Sähkönjohtavuuksien mittauksissa on käytetty veden arvioidusta suolapitoisuudesta riippuen joko elektrodia, jonka kennovakio on, cm- tai cm- Eh-arvot on laskettu mitatuista emv-arvoista käyttämällä korjauksessa Ag/AgCl-vertailuelektrodin ( M KCl) omapotentiaalin arvoa 2 mv. Läpivirtauskennoston Eh-mittaukset kärsivät elektrodin hitaasta reagoimisesta ja siten kenttämittauksista Eh:n tulokset tasoittuivat aina hitaammin kuin muut parametrit. Liuenneen hapen mittaustuloksissa näkyy nollakalibroinnin suorittamisen vaikeus. Tulokset ovat kyllä useimmiten tasoittuneet, mutta tasoittuminen on saattanut tapahtua huomattavan negatiivisiin arvoihin. Tutkimusreiän kairauksen aikana reiän ja kairausterien huuhteluun käytettävään veteen lisätään merkkiaineeksi uraniinia (Na-fluoresiini). Pumpatun pohjavesinäytteen uraniinipitoisuus tarkistetaan ennen vesinäytteenottoa, jottei analysoitava pohjavesi sisältäisi liian paljon huuhteluvettä. Uraniinipitoisuuden pohjavesinäytteessä tulisi olla korkeintaan 2%. Läpivirtauskennoston tulokset taulukossa 4 ovat noin -5 vuorokautta ennen näytteenottoa mitattujen tasoittuneiden mittaustulosten keskiarvoja. Jos tasoittunutta mittausjaksoa ei ole tuloksista voitu havaita, on taulukkoon valittu läpivirtauskennostossa juuri ennen näytteenottoa mitattu hetkellinen arvo. Kenttämittaustuloksille on suoritettu tapauskohtainen virhearviointi. Virhe on määritetty laskemalla tasoittuneen pumppausjakson mittaustulosten keskihajonnat. Mikäli tasoittunutta mittausjaksoa ei ole saavutettu on keskihajonta laskettu 5 vrk:n mittaustuloksista ennen näytteenottoa. Arvioinnissa havaittu mittauksen virhe on suluissa varsinaisen mittauslukeman jälkeen. Taulukossa on myös laboratoriossa fluorimetrisesti määritetyt uraniinipitoisuudet. Uraniininäyte on otettu yleensä vesinäytteenottoa edeltävällä viikolla.
18 2 Taulukko 4: Läpivirtauskennoston mittaustulokset ja uraniinipitoisuudet ennen Olkiluodon vesinäytteenottoja. Kenttämittaustulosten tapauskohtaiset virhearviot ovat suluissa mittauslukeman perässä. Tutkimusalue- ph 2 Eh Sähkön- Tuoton Uraniini Huuhtelu- Kairanreikä johtavuus keskiarvo vesijäämä ( tutkimussyvyys [m]) (mg/) (mv) (ms/m) (/h) (Jlg/) (o/o) OL-KR (48-44) 8,,5 7 85,,2 (±,) (±,2) (± )* (± ) OL-KR4 (86-865) 7,5, , < <,2 ennen (±,) (±,2)* (±5)* (± 4) vesinäytteenottoa OL-KR4 (86-865) 7,5 -, ,7 < <,2 ennen Pave-näytteitä (±,) (±,) (± ) (± 5) OL-KR7 ( ) 7,6, - 65,2 4,8 (±,) (±,2) (± ) (± ) OL-KR9 (47-475) 7,8, ,76 2, (±,) (±,2)* (± ) (± 2) OL-KR (497-52, 8,2 -,9-5 59,65 < <,2. pumppaus) (±, )** (±,2) (± ) (± 4)** * Ei tasoittunutta mittausjaksoa. Lukema on yksittäinen mittaustulos ennen näytteenottoa. * * Mitattu kannettavalla mittarilla.. OL-KR:n näytteenottojen edustavuus OL-KR:n (48-44 m) pumppaus käynnistettiin ilman toimivaa mittarikaappia. Toimiva mittarikaappi kytkettiin Esipumppaukseen käytetty kokonaisaika oli 5 vrk, joista mittarit olivat toiminnassa 6 vrk. Kenttämittausarvoista ph ja sähkönjohtavuus ehtivät tasoittua esipumppauksen aikana. Liuennut happi jäi noin 5 ppbtasolle. Eh:n mittaustulokset vaihtelivat esipumppauksen aikana satunnaisesti m V välillä. Yhtenä syynä sekä liuenneen hapen että Eh:n mittaustulosten tason vaihteluihin on pumppauksen pieni tuotto ( n.,2 /h). Veden vaihtuminen kennostossa on ollut hidasta, jolloin happikontaminaatio on mahdollinen typpisuojauksesta huolimatta. Eh-tulosten vaihtelua ei kuitenkaan voida selittää ainoastaan happikontaminaatiolla. Tulosten laaja vaihteluväli ja vaihtelun satunnaisuus viittaavat elektrodi- tai sähkövikaan. Tulosten vaihtelu saattaa johtua myös siitä, että redox-aktiivisten ionien määrä on ollut vesinäytteessä vähäinen (c(fe 2 +) <, mg/ ja c(s 2 -)<, mg/)...2 OL-KR4:n näytteenottojen edustavuus OL-KR4:n pumppaus suoritettiin kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla otettiin pohjavesinäytteet ja toisella P A VE-näytteet. Ensimmäisellä pumppausjaksolla P A VB-näytteiden ottaminen epäonnistui, koska laitteisto juuttui kairanreikään noin viikoksi. Laitteisto
19 saatiin ylös , jolloin todettiin, että kaasu- ja mikrobinäytteet eivät ole enää edustavia. OL-KR4:n ensimmäinen esipumppaus kesti 6 vrk. ph ja sähkönjohtavuusarvot ehtivät tasoittua esipumppauksen aikana. Ehja liuennut happi olivat muuttumassa edelleen, kun näytteenotto aloitettiin. Eh-arvo jäi pumppauksen päätyttyä positiiviseksi. Kairanreikä OL-KR4 esipumpattiin ennen PAVE-näytteiden ottoa 8 vrk:n ajan. Vesi vaihtui näytteenottovälillä ja näytteenottoletkussa 8 kertaa. Kaikki kenttämittausarvot ehtivät tasoittua esipumppauksen aikana. Tasoittunut Eh-arvo jäi kuitenkin positiiviseksi... OL-KR7:n näytteenottojen edustavuus OL-KR7:n ( m) näytteenoton esipumppaus kesti vrk, jonka aikana liuennut happi, ph ja sähkönjohtavuus tasoittuivat. Sähkönjohtavuuden mittaustuloksissa on havaittavissa lievää tason nousua näytteenoton päätyttyä. Lukema ennen näytteenottoa oli 65 ms/mja ennen PAVE venttiilin aukaisua 758 ms/m. Eh-arvo laski näytteenoton aikana ja edelleen sen jälkeen aina PA VE venttiilin aukaisuun saakka, jolloin se oli -26 mv...4 OL-KR9:n näytteenottojen edustavuus OL-KR9:n ( m) pumppauksen tuotto oli keskimäärin 8,7/h. Pumppausta pidettiin toiminnassa akkuvirralla. Akun tyhjentyminen aiheutti kerran pumppauksen pysähtymisen ja happimittarin sammumisen. Näytteenottoväliä esipumpattiin 2 vrk, jonka aikana vesi ehti vaihtua tulppavälissä ja näytteenottolaitteistossa 4 kertaa. ph-, sähkönjohtavuus- ja Eh-arvot ehtivät tasoittua esipumppauksen aikana. Tasoittunut Eh- arvo jäi kuitenkin positiiviseksi, 57 mv. Liuenneen hapen mittaustuloksissa esiintyy vaihtelua, joka johtuu pumppauksen aikana suoritetuista elektrodien huoltotoimenpiteistä sekä happimittarin sähkönsyötön katkoksista. Tästä syystä tasoittunutta arvoa ei saatu. Ennen näytteenottoa mitattu viimeisin lukema 2,5 ppb kuvaa parhaiten tasoa, jolle happipitoisuus oli tasoittumassa ennen pumppauksen loppupuolella ilmenneitä uusia sähkönsyöttö ongelmia...5 OL-KRlO:n näytteenottojen edustavuus Näytettä OL-KR ( m) pumpattiin kolme kertaa. Kaksi ensimmäistä pumppausta jouduttiin keskeyttämään teknisten ongelmien vuoksi. Näytteenotto ja PAVEnäytteet otettiin kolmannella pumppauskerralla. Kaikki kenttämittausarvot ehtivät tasoittua esipumppauksen aikana. Liuenneen hapen tasoittuneissa arvoissa näkyy happimittarin nollakalibroinnin suorittamisen vaikeus. Lukema on tasaantunut noin -8 ppb ta-
20 4 solle. Tällöin oletetaan liuennen hapen pitoisuuden olevan noin ppb luokkaa. ph- ja sähkönjohtavuusarvoja mitattiin koko pumppauksen ajan rinnakkain sekä läpivirtauskennostossa että kannettavalla mittarilla, koska kenttämittauslaitteiston johtokykyelektrodin (kennovakio =, cm- ) mittausalue - ms/m ei riittänyt mitattavalle alueelle. Kannettavan mittarin sähkönjohtavuuselektrodin kennovakio on cm-, jolloin sen mittausalue on - ms/m. Kannettavalla mittarilla saavutettiin huomattavasti suurempia ja totuudenmukaisempia sähkönjohtavuusarvoja vesinäytteelle. Näitä arvoja tulee käyttää vesinäytteen jatkotarkasteluissa. ph:n mittaustuloksissa ei eri mittausmenetelmien välillä ollut havaittavissa merkittäviä eroja..2 Laboratorio- ja kenttälaboratorioanalyysit Olkiluodon pohjavesien analyysitulosten edustavuustarkastelussa on keskitytty lähinnä S 4 -, Cl-, HC - ja Fe-tulosten luotettavuuden arviointiin. Kationeista analysoitiin kentällä raudan lisäksi ainoastaan NH 4, muut kationit analysoitiin laboratoriossa ja niiden edustavuustarkastelu on esitetty luvussa 4.. Anionit Pohjavesinäytteiden sulfaatti- ja suuidipitoisuudet määritettiin kenttälaboratoriossa. Jos näytteen suuidipitoisuus kentällä oli yli määritysrajan (, mg/), suuidipitoisuus analysoitiin myös laboratoriossa. Sulfidia havaittiin ainoastaan OL-KR7 näytteessä (,6 mg/). Kokonaisrikkipitoisuudet määritettiin laboratoriossa (vetyperoksidi-hapetus + S 4 :n määritys IC:llä) ja tuloksia verrattiin sulfaatti- ja sulfidipitoisuudesta lasketluun teoreettiseen kokonaisrikkipitoisuuteen. Tarkastelujen perusteella OL-KR näytteen sulfaattianalyysi uusittiin laboratoriossa. Laboratoriossa saatu S 4 -pitoisuus,7 mg/ on lähempänä teoreettista pitoisuutta (,4 mg/l) kuin kentällä saatu tulos 7 mg/. Hyvin suolaiselle OL-KR4-näytteelle kentällä saatu S 4 -tulos (,2 mg/, 2 rinnakkaista, tuloksen suhteellinen keskihajonta (rsd) on 5, %) on luotettavampi, sillä laboratoriossa rinnakkaisten määritysten hajonta oli poikkeuksellisen suuri (tulos,6 mg/, 2 rinnakkaista, rsd 5 %). Kentällä ja laboratoriossa tehtyjen S 4 -analyysien perusteella OL-KR4 näytteen kokonaisrikkitulosta (2, mg/) voidaan epäillä liian suureksi. OL-KR7 näytteen sulfaattianalyysi joulukuussa ei onnistunut kentällä, koska IC:n johtokykydetektoria ei saatu toimimaan. OL-KR9 näytteenoton aikana helmikuussa IC ei ollut kentällä mukana uuden johtokykydetektorin käyttöönoton vuoksi. Epävarmat tulokset on lihavoitu liitteessä. OLSO-referenssiveden sulfaattipitoisuus määritettiin kenttälaboratoriossa sekä laboratorioanalyysien (uusinnat) yhteydessä myös laboratoriossa. OLSO 2/98 -vedelle saatiin kenttälaboratoriossa S 4 -pitoisuudeksi 5,2 mg/ (teoreettinen arvo 4,2 mg/l) viiden määrityksen keskiarvona, jolloin rsd oli 5, %. Samalle referenssivedelle saatiin laboratoriossa S 4 -pitoisuudeksi 5, mg/ neljän määrityksen keskiarvona, jolloin rsd oli 9,4 %. Ko. analyyseissä käytetty referenssivesi oli enintään n. 4 2 kk vanhaa. OLSO /98 -vedelle saatiin vastaavasti kenttälaboratoriossa S 4 -pitoisuudeksi 5,5 mg/ seitsemän mää-
21 5 rityksen keskiarvona, jolloin rsd oli, %. Laboratoriossa samalle vedelle saatiin S 4 - pitoisuudeksi 5, mg/ yhdentoista määrityksen keskiarvona, jolloin rsd oli,4 %. Ko. analyyseissä käytetty referenssivesi oli enintään n. 8 kk vanhaa. Referenssivesien sulfaattitulokset ovat keskimäärin noin 25 % liian suuria kenttälaboratoriossa ja 2 % liian suuria laboratoriossa. Kentällä tehtyjen sulfaattianalyysien hajonta on suurempi kuin laboratoriossa. Olkiluodon pohjavesinäytteiden kloridi- ja fluoridipitoisuuksien määritykset onnistuivat yleensä kenttälaboratoriossa hyvin. Kloridititrauksissa rinnakkaisanalyysien hajonnat pohjavesinäytteille vaihtelivat välillä,-, 7 %. Fluoridianalyyseissä suolaisia näytteitä jouduttiin laimentamaan enimmillään (OL-KR4 näyte, kloridipitoisuus 4 mg/). Lisäysmenetelmän saantoprosentit F -analyysissä pohjavesinäytteille vaihtelivat välillä 84- %. Referenssivesille saatiin kenttälaboratoriossa seuraavat kloriditulokset (pitkän ajan keskiarvo: 49 mg/l) : OLSO 2/98 49 mg/ (5 määritystä) ja OLSO /98 5 mg/ (8 määritystä). Suhteelliset keskihajonnat näille analyysituloksille olivat,8 ja,5 %. OLSO 2/98-referenssivedelle saatiin kenttälaboratoriossa F-pitoisuudeksi, mg/ viiden määrityksen keskiarvona (teoreettinen arvo:,2 mg/l), jolloin rsd oli 6,9% ja vastaavasti OLSO /98-vedelle tulos, mg/ yhdeksän määrityksen keskiarvona, jolloin rsd oli,7 %. OLSO-vesien mitatut fluoridipitoisuudet sekä kentällä että laboratoriossa ovat yleensä hieman liian pieniä teoreettiseen pitoisuuteen verrattuna (ero -5 %). Olkiluodon bromidimääritykset kenttälaboratoriossa onnistuivat yleensä hyvin ja yhtään uusintaa ei laboratoriossa tehty. Rinnakkaisten kenttäanalyysien hajonnat pohjavesinäytteille vaihtelivat välillä,6-, %. OL-KR9 näyte analysoitiin, muista poiketen, laboratoriossa, koska IC:tä ei viety kentälle lainkaan. Näytteiden Br-pitoisuus kasvaa lähes lineaarisesti kloridin funktiona. Referenssivesille kenttälaboratoriossa saadut bromiditulokset olivat seuraavat (teoreettinen arvo: 5 mg/l): OLSO 2/98 5 mg/ (5 määritystä) ja OLSO /98 4 mg/ (9 määritystä). Suhteelliset keskihajonnat bromidituloksille olivat 6, ja 6,6 %. Olkiluodon pohjavesinäytteiden kokonaisfosforitulokset olivat alle menetelmän määritysrajan (, mg/). OL-KR7 näytteelle saatiin fosfaattitulos,2 mg/, mutta muissa näytteissä ei fosfaattia havaittu. Määritysalarajat vaihtelevat laimennuskertoimen mukaan. Vuonna 998 otettiin käyttöön on-line-suodatus sekä Granin titraus alkaliteettimäärityksissä. Gran-titrauksen käyttöönotto on kuvattu Hästholmenin työraportissa (Hatanpää et. al. 999). Granin titrauksella saatuja vetykarbonaattituloksia (HC, mg/) voidaan verrata DIC-määrityksistä ( dissolved inorganic carbon) laskemalla saatuihin vetykarbonaattituloksiin. Tulokset ovat taulukossa 5 ja niistä on piirretty kuvaaja (Kuva 2), jossa DIC:stä laskettu HC -pitoisuus on esitetty alkaliteettititrauksella saadun HC -pitoisuuden funktiona. Kuvaan 2 piirretty suora (y = x = HC alk.) kuvaa alkaliteettititrauksella saatuja tuloksia. Taulukosta ja kuvasta havaitaan, että Olkiluodon pohjavesinäyt-
22 6 teille titraamalla ja DIC-tuloksista laskemalla saadut HC -pitoisuudet ovat aika lähellä toisiaan. Suurin ero on OL-KR9 näytteellä, jolle saatiin alkaliteettititrauksella suurempi HC -tulos (8 mg/) kuin DIC-analyysistä laskemalla (2 mg/). OLSO 2/98 referenssivedelle saatiin kenttälaboratoriossa HC -pitoisuudeksi,8 mg/ (teoreettinen arvo mg/l) kahdentoista määrityksen keskiarvona, jolloin rsd oli 9,5 %. OLSO 2/98 referenssivedelle saatiin vastaavasti tulokseksi,8 mg/ (2 määritystä) ja rsd oli 9,5 %. Käytetty vesi oli viimeisen analyysin aikana n. 9 kk vanhaa. Kolmen viimeisen analysointikuukauden aikana HC -pitoisuus kasvoi ( viimeistä tulosta). Taulukko 5: Alkaliteettititrauksilla saadut HCO ]-pitoisuudet ja DIC-määrityksistä lasketut HCO ]-pitoisuudet. Näyte (syvyys, m) OL-KR ( ) OL-KR4 (86-865) OL-KR7 ( ) OL-KR9 (47-475) OL-KR (498-5) HC alk.titraus DIC (C mg/) HC DIC:stä (mg/) (mg/), 2,8 4,2 9,2, 6,6 95,2 8,9 96, 7,7 2,,7 6,7, 6,6 HC(DIC) alkaliteetin funktiona -::::: t)f).._ e u f"'l u OLKR OLKR4 åolkr7 XOLKR9 ;(LKR = HC alk (mg/) 8.. Kuva 2: Olkiluodon pohjavesinäytteet : DIC-tuloksesta laskettu HCOJpitoisuus (pisteet) alkaliteettititraustuloksista saadun HCO ]-pitoisuuden funktiona. Suoray = x = HCO alk. (lukuarvot edellisestä taulukosta). Kationit Kokonaisrauta analysoitiin pohjavesinäytteistä kentällä fotometrisesti ja laboratoriossa atomiabsorptiospektrometrisesti (AAS). Fekok-tulokset olivat kahdella eri menetelmällä samat kaikilla muilla paitsi OL-KR7 näytteellä. Tällä näytteellä kentällä fotometrisesti saatu tulos on 25 % suurempi kuin laboratoriossa AAS :llä saatu tulos. Selvästi eniten
23 7 rautaa oli OL-KR4 näytteessä (2,5 mg/, muut näytteet<,2 mg/). F e 2 + analysoitiin kentällä fotometrisesti. Yhtä tapausta lukuun ottamatta F e 2 + -tulokset ovat pienempiä tai yhtä suuria kuin fotometriset kokonaisrautatulokset. OL-KR9 näytteellä Fe 2 +-tulos oli, mg/ suurempi kuin Fekok-tulos. Tässä tapauksessa Fe 2 +- ja Fekok-pitoisuudet olivat lähes samat ja tulosten ero aiheutuu pyöristyssäännöstä (tarkat tulokset :n määrityksen keskiarvona: Fe 2 +:,55 mg/lja Fekok:,5 mg/). Kokonaisrautapitoisuuksista AAS :llä saatu tulos on valittu edustavammaksi kuin fotometrinen tulos, mikä joissakin tapauksissa aiheuttaa negatiivisen Fe + -tuloksen. Pienillä pitoisuuksilla kontaminaatioriski kenttätyöskentelyssä on suurempi kuin laboratoriossa. Olkiluodon potentiometrisissä kenttäanalyyseissä ammoniumia havaittiin vain OL-KR7 näytteellä (,8 mg/). Muissa tapauksissa tulokset olivat alle määritysrajan. Määritysrajat vaihtelivat laimennuskertoimesta riippuen välillä,-,2 mg/. Standardin lisäyksissä saannot vaihtelivat välillä 8-95 %. Laboratoriossa tehtyjä metallianalyysejä tarkastellaan luvussa 4 Analyysitulokset Varaustasapainot Kationien ja anionien kokonaispitoisuuksien (mekv/) avulla lasketut ionitasapainot (-2,..., %) olivat hyväksyttävät Hounslow'n (995) kriteerin (±5 %) mukaan kaikille Olkiluodon pohjavesinäytteille. Jonitasapainot kloridin funktiona on esitetty kuvassa. Ionien varaustasapaino laskettiin prosentteina seuraavan kaavan mukaan: E(%) = (kationit- anionit)/(kationit + anionit)* Laskuja varten analyysitulosten konsentraatioiden yksiköt, mg/, muutettiin yksiköiksi mekv/ seuraavan kaavan mukaisesti: mekv/ = c*arvo*(l/m), jossa c = tontn konsentraatio, mg/, arvo = mekv/mmol ja M mg/mmol. tontn molekyylipaino,
24 8 Iomtasapaino kloridin funktiona 5...oLKR =. ei....; a s Å -. u OLKR4 t::.. OLKR7 D OLKR9 OLKRIO Cl, mg/ Kuva : Olkiluodon pohjavesinäytteet : Jonitasapaino kloridin funktiona. Aiemmin mainittujen analyysi- ja laitteisto-ongelmien johdosta TDS- ja varaustasapainokaavan (Liite sekä PARVI-tiedostot) anioneihin valittiin kenttätulosten sijaan seuraavat laboratoriotulokset OL-KR: S 4 2 -, lähempänä S sta laskettua teoreettista pitoisuutta - OL-KR7: S 4 2 -, detektoriongelmia kentällä - OL-KR9: SO/-, Br-, IC ei ollut mukana kentällä.
25 9 4 ANALYYSITULOKSET Olkiluodon avoimista kairanrei'istä vuosina otettujen pohjavesinäytteiden analyysitulokset ovat liitteessä. Näytteet otettiin kairanrei'istä OL-KR ( m), OL KR4 ( m), OL-KR7 ( m), OL-KR9 ( m) ja OL-KR (498-5 m) PA VE-laitteistolla käyttäen kaksoistulppatekniikkaa tutkimusvälin eristämisessä. Analyysipaikkoja kuvaavat lyhenteet liitteessä ovat C läpivirtauskennosto, F kenttälaboratorio ja L laboratorio. Analyysimenetelmät ovat joko SFS- tai muiden standardien mukaisia tai yleisesti hyväksyttyjä ja käytettyjä menetelmiä (Liite 2). 4. Fysikaalis-kemialliset ominaisuudet Analysoitujen näytteiden lämpötilat vaihtelivat välillä - 26 oc (läpivirtauskennosto). Liuennutta happea havaittiin vähän tai ei ollenkaan ( 2,5 mg/). Vesinäytteet olivat lievästi emäksisiä (ph: 7,5-8,; F, mittaus N 2 -atmosfåärissä). Kaksi laboratoriossa mitattua ph:ta (OL-KR4: 6,5 ja OL-KR: 7,) poikkeavat selvästi kenttälaboratorion mittausarvoista (ero - ph-yksikkö). OL-KR4 näytteen ph-mittaus tehtiin laboratoriossa monta kertaa, mutta tulos ei muuttunut. Myös referenssivedelle saatiin laboratoriossa liian pieni ph-arvo. Elektrodin kunto vaikuttaa merkittävästi ph-mittaukseen ja Rosselektrodienkin välillä voi olla laatueroja. Pohjavesinäytteiden ph-mittaukseen vaikuttavat myös hiilidioksiditasapainon muutokset näytteen pullotuksen, kuljetuksen ja mittauksen aikana. Läpivirtauskennoston sähkönjohtavuus- ja ph-arvoja sekä uraniinipitoisuuksia (L) on käsitelty jo aiemmin luvussa. Pohjavesinäytteiden tulokset viittaavat pelkistäviin olosuhteisiin, sillä happea ei havaittu juuri lainkaan, sitävastoin pohjavesinäytteissä havaittiin Fe 2 + -pitoisuuksia ja liuenneista kaasuista vety- ja metaanipitoisuuksia. Davis & De Wiestin (967) luokituksen mukaan OL-KR näyte on vesityyppiä Na-Cl, OL-KR4 näyte on tyyppiä Ca-Na-Cl ja muut näytteet ovat tyyppiä Na-Ca-Cl (Taulukko 6). Näytteiden TDS vaihteli välillä mg/ (Kuva 4). TDS-luokituksen (Davis 964) mukaan OL-KR ja OL-KR7 näytteet ovat murtovesiä ja muut näytteet ovat suolaisia pohjavesiä. Taulukko 6: Olkiluodon pohjavesinäytteet : TDS [mg/l] ja vesityypit Davis & De Wiestin (967) luokituksen mukaan. Kairanreikä Syvyys, m Vesityyppi TDS, mg/ OL-KR Na-Cl 475 OL-KR Ca-Na-Cl 6797 OL-KR Na-Ca-Cl 476 OL-KR Na-Ca-Cl 296 OL-KR Na-Ca-Cl 22 Näytteiden alkaliteetit ja asiditeetit analysoitiin kenttälaboratoriossa N 2 -atmosfåärissä titraattorin avulla. Liuennut epäorgaaninen ja orgaaninen hiili (DIC, DOC) analysoitiin
26 2 laboratoriossa. Pohjavesinäytteiden kokonaisalkaliteettituloksia ja DIC-tuloksia on käsitelty luvussa, Näytteiden edustavuus. Olkiluodon näytteiden DOC-pitoisuudet vaihtelivat välillä 4,8-5,8 mg C/. Menetelmässä kuplituksen aikana mahdollisesti poistuneet hiilivedyt, esimerkiksi CH 4, eivät ole DOC-tuloksessa mukana. OL-KR9 näytteen DOC-pitoisuus (4,8 mg/) on selvästi pienempi kuin muiden yli 4 m syvyydeltä otettujen näytteiden pitoisuudet (-6 mg/). TDS kloridin funktiona 7 6.oLKR 5 OLKR4 e 4 t::. OLKR7 o OLKR9 2 )t(olkr /t Cl, mg/ Kuva 4: Olkiluodon pohjavesinäytteet : TDS kloridin funktiona. Kloridi-, sulfaatti-, sulfidi- ja kokonaisrikkituloksia on käsitelty luvussa, Näytteiden edustavuus. Kationeista suurin osa analysoitiin Fortum Power and Heat Oy:n Gäljempänä Fortum P&H) laboratoriossa ja osa VTT:n Kemiantekniikassa (Rb, Sr, Li, Cs). Pääkationeista Na- ja Ca-pitoisuudet kasvavat kloridipitoisuuden funktiona. Olkiluodon pohjavesinäytteiden Mg-pitoisuuksissa OL-KR7 näyte poikkeaa edellisestä trendistä, sillä sen Mg-pitoisuus (92 mg/) on suurempi kuin muilla murtovesinäytteillä (Liite ). Posivan työraportissa 99-4 (Hatanpää et. al. 999) kuvattujen alumiinimääritykseen liittyneiden ongelmien vuoksi kaikille vuonna 998 otetuille Olkiluodon ja Hästholmenin pohjavesinäytteille, joilla saantokokeet olivat epäonnistuneet tai niitä ei ollut tehty, tehtiin uusinta-analyysit Fortum P&H:n laboratoriossa. Kaikkien näytteiden Al:n uusinta-analyyseissä standardin lisäysten saantoprosentit olivat hyväksyttävät (8-2 % ). Nämä suolaisten pohjavesien ja murtovesien alumiinitulokset ovat liitteessä Isotoopit ja kaasut Pohjavesinäytteiden tritiumpitoisuudet analysoitiin Waterloon yliopistossa, Kanadassa ja ne vaihtelivat välillä <,8-,6 TU (OL-KR : tulos puuttuu vielä). Uraani-isotooppien U-24 ja U-28 aktiivisuudet on analysoitu vedestä ja hiukkasista (=suodatinkalvoista, P=Partic., HYRL). Pitoisuudet vedestä olivat <,5-5,87 mbq/ U-28. Suurim-
27 2 mat uraaniaktiivisuudet olivat OL-KR7 näytteissä. Rn-222 isotoopin vaihteluväli oli 8- Bq/. Myös radanaktiivisuus oli suurin OL-KR7 näytteellä. Happi-isotoopin -8 pitoisuudet vaihtelivat välillä -2,... -9, %o SMOW ja deuteriumin H-2 pitoisuudet välillä -92, ,5 %o SMOW. Hiili-isotoopeista C-4 tulokset vaihtelivat välillä 4-45 pmc ja C- tulokset välillä -8, ,8 %o PDB. OL-KR näytteelle ei saatu hiiliisotooppituloksia, koska analyysissä näytemäärä ei ole ollut riittävä, vaikka näytteet kerättiin Posivan kenttätyöohjeen mukaisesti. S-4 ja -8 isotoopit määritettiin näytteen sisältämästä sulfaatista. Tulokset vaihtelivat välillä: S-4(S4): 22,6-24,8 %o CDT ja - 8(S4):,-4,5 %o SMOW (OL-KR:n tulokset puuttuvat vielä). Olkiluodon pohjavesinäytteiden pienen sulfattipitoisuuden vuoksi kaikista näytteistä ei Waterloossa saatu S-4(S4) ja -8(S4) isotooppeja määritettyä. Jotta sulfaatin konsentrointiin suolaisille pohjavesille (> mg/ kloridia) käytettävä ioninvaihtopatruuna pidättäisi sulfaatin, sen pitoisuuden vedessä tulisi olla yli 5 mg/. Olkiluodon pohjavesinäytteestä tehtiin kaasuanalyysejä yhteensä kahdeksasta paineastiasta. Ensimmäiset OL-KR4 näytteen kaasutulokset hylättiin, sillä näyte oli otettu teknisesti väärin. Paineastioiden täyttökaasuna käytettiin pääasiassa argonia. V eteen liuenneiden kaasujen pitoisuudet määritettiin sekä Ar- että N 2 -täytteisestä paineastiasta OL KR7 ja OL-KR näytteistä. Kaasutulokset on esitetty taulukossa 7. Taulukossa on lihavoituna N 2 -, 2 - ja Ar-tulokset silloin, kun on epäilty ilmakontaminaatiota (happea yli % kaasuista). Taulukossa on suluissa ilmoitettu ilmakontaminaatiokorjatut tulokset, jotka on saatu vähentämällä mitattua happipitoisuutta vastaava ilmamäärä näytteistä. Näin on saatu korjatut typpi-, argon- ja kokonaiskaasumäärätulokset, kun happipitoisuus on oletettu nollaksi. Pohjavesinäytteisiin liuenneen kaasun määrä vaihteli välillä ml/ H 2 (kosteaa kaasua). Kostealla kaasulla tarkoitetaan tässä paineellisen vesinäytteen sisältämää liuenneiden kaasujen kokonaismäärää, jossa on aina mukana myös vesihöyryä. Varsinaiset kaasukohtaiset analyysitulokset sisältävät vain ko. kaasun pitoisuuden. Kun verrataan saman pohjavesinäytteen Ar- ja N 2 -täytteisen paineastian kaasutuloksia, Ar-täytteisen paineastian Ar-tulos on aina suurempi kuin N 2 -täytteisen paineastian. Tämän tiedon, ja aikaisempien vuosien havaintojen perusteella voidaan sanoa, että argontäytteisen paineastian pohjavedestä saatu Ar-tulos on epäluotettava. Kaasunäytteiden luotettavuutta voidaan arvioida mm. happipitoisuuksien perusteella. Happipitoisuudet olivat pieniä (,8-,2 ml/) seuraavissa näytteissä: OL-KR7(N 2 -täyte), OL-KR9(Ar-täyte) ja OL-KR(Ar-täyte). Melko pienet pitoisuudet olivat myös OL-KR(Ar) ja OL-KR O(N 2 ) näytteissä (,2-, ml/). Sen sijaan kahden näytteen, OL-KR4(Ar) ja OL-KR7(Ar), happipitoisuudet olivat yli ml/. Näistä OL-KR4(Ar) näytteen paineastiassa liitin oli auki ja myös OL-KR 7(Ar) näytteellä oli selvästi tapahtunut ilmakontaminaatio (happea yli 2% kaasuista). Epävarmat kaasutulokset on lihavoitu taulukossa 7. OL-KR4 näytteen kaasutuloksiksi on kahden rinnakkaisen näytesylinterin GC-ajoista valittu ne tulokset, joissa 2 -pitoisuus oli pienempi (happea % kaasuista, kun rinnakkaisessa oli happea 9 % kaasuista). OL-KR näytteen kaasutulokset on laskettu kolmen rinnakkaisen sylinterin GC-ajoista. Yhden sylinterin happipitoisuus (happea,55% kaasuista) oli muita korkeampi, mutta se otettiin tarkasteluihin mukaan,
28 22 koska toisaalta viimeisen rinnakkaisen kaasu-vesi-suhde poikkesi muista (kaasua paljon, vettä vähemmän). Syitä rinnakkaisten eroihin voivat olla liitosongelmat tai kupla näytesylinterissä. OL-KR näyte poikkesi muista paineistetuista kaasunäytteistä, sillä kaasunja veden erotuksen loppuvaiheessa säiliöstä tullut vesi oli likaista. Taulukko 7: Olkiluodon pohjavesinäytteet : veteen liuenne et kaasut Ar-ja N 2- täytteisistä paineastioista: HH-KRJ ja HH-KR4 ( näytettä) (huom. paineastian paikka PAVE-laitteistossa, J!!E..astia/ala-astia/keskimmäinen astia, merkitty). Epävarmat tulokset on lihavoitu. Näytteet OL-KR OL-KR4 OL-KR7 OL-KR7 OL-KR9 OL-KR OL-KRlO m m m m m 498-5m 498-5m Ar-täyte Ar-täyte Ar-täyte N 2 -täyte Ar-täyte Ar-täyte N 2 -täyte uusinta* (keski)* (ylä) (ylä) (ala) Liuenneet () kaasut (99) ml/ H 2 Vettä, g N 2, ml/ 6,2 296,7 2,9 8, 79,2 9,2 8,8 (66,6) (96,2) 2, ml/, 4,9,,,84,2,2 CO, ml/ <,2 <,58 <, <,4 <,7 <,2 <,24 co2 'ml/,46,2 2,42,76,7,, H 2, ml/,2 7,,8,5, <,4 <,4 Ar, ml/ 6,2 5,8 (4,2) 2,85,76,24 2,5,76 (,47) He, ml/ 4,4 6,,29,27 9,69 5, 5, CH 4, ml/ 5,9 768,4,6 24,5 48,2 6,7 C 2 H 2, f..ll/ <, <,6 <, <,4 <,2 <,2 <,2 C 2 H 4 f..ll/, <,6,, <,2 <,2 <,2 C 2 H 6, f..l/l 2,7, C H 6, - <,2 <,2 <, <,9 <, <,5 <,5 C H 8, f..l/ <,2 5 <, <,9 4 2 *ilmakontaminoituneet näytteet Metaania löytyi runsaasti lähes kaikista Olkiluodon kaasunäytteistä, eniten OL KR4 näytteestä (77 ml/). Ainoastaan OL-KR7 näytteissä metaanin määrä oli vähäinen (,4-,6 ml/). OL-KR4, OL-KR9 ja OL-KR näytteissä CH 4 oli dominoivin kaasu (2-77 ml/), jonka jälkeen toiseksi eniten löytyi typpeä (8-7 ml/). N 2 puolestaan oli dominoivin kaasu OL-KR ja OL-KR7 näytteissä (8-6 ml/). OL-KR näytteessä metaania oli toiseksi eniten (52 ml/), mutta OL-KR7 näytteestä toiseksi eniten löytyi hiilidioksidia (suurin C 2 -pitoisuus, n.2 ml/, muissa näytteissä,-,46 ml/). Näin suurta C 2 -pitoisuutta ei Olkiluodon paineistetuista kaasunäytteistä ole aikaisemmin
29 2 löydetty, sillä vuonna 997 otettujen PA VE-näytteiden C 2 -pitoisuudet olivat alle,2 ml/ (Helenius et. al. 998a). Lähimpänä maanpintaa otettuna OL-KR7( m) näyte poikkeaa kaasun koostumukseltaan ja kaasumäärältään selvästi muista Olkiluodon näytteistä (Taulukko 7). Metaanivaltaisissa näytteissä (OL-KR4, OL-KR9 ja OL-KR ) myös heliumia oli eniten ( -6 ml/). Heliumia löytyi kaikista näytteistä ja pitoisuus kasvoi näytteenottosyvyyden kasvaessa. Aiemmin mainittujen kaasujen lisäksi argonia (,8-6,2 ml/) ja etaania (,5-, ml/) löytyi kaikista näytteistä. Vetyä havaittiin kaikissa muissa, paitsi OL-KR näytteessä (H 2 -pitoisuudet:,8-7, ml/). Kaasukromatografilla analysoitujen liuenneiden kaasujen määritysrajat määräytyvät kunkin analyysin ajo-olosuhteiden ja kokonaiskaasumäärän mukaan. PA VE-GC-kaasuanalyysien määritysrajojen laskentatapa on esitetty työraportissa Helenius et al. 998b.
30 25 5 YHTEENVETO Olkiluodon tutkimusalueen syvistä kairanrei'istä otettiin viisi pohjavesinäytettä heinäkuun 998 ja toukokuun 999 välisenä aikana. Näytteet kerättiin PA VE-näytteenottimella avoimista rei'istä OL-KR ( m), OL-KR4 ( m), OL-KR7 ( m) ja OL-KR9 ( m) OL-KR(498-5 m). Tutkimuskohta eristettiin muusta kairanreiästä kaksoistulppalaitteistolla. Pohjavesinäytteiden edustavuutta ennen näytteenottoa voidaan arvioida kenttämittaustulosten, kuten sähkönjohtavuuden, ph:n, liuenneen hapen pitoisuuden ja redox-potentiaalin avulla sekä uraniinipitoisuuden perusteella. Läpivirtauskennoston (C) tulokset eivät ole suoraan verrattavissa kenttälaboratorion (F) ja laboratorion (L) tuloksiin erilaisten mittausolosuhteiden ja viiveiden vuoksi. ph- ja johtokykymittaustulosten erot johtuvat mm. vesifaasista evakuoituneista kaasukuplista läpivirtauskennostossa ja hiilidioksiditasapainon muutoksista (ph-mittaus: typpi- tai ilma-atmosfåärissä). Redox-elektrodin hitauden vuoksi pohjavesinäytteenotat aloitettiin usein ennen kuin vakiintunut taso Ehmittauksissa oli saavutettu. Eh ei ollut tasaantunut kunnolla seuraavilla näytteillä: OL KR, OL-KR4 ja OL-KR7. Sähkönjohtavuus- ja ph-arvot (C) olivat melko hyvin tasaantuneet ennen näytteenottoja. Liuenneen hapen pitoisuus ei ollut tasaantunut ennen OL-KR4 ja OL-KR9 näytteenottoja. Happipitoisuudet olivat kuitenkin pienet ( 2 s,5 mg/). Pumpatun pohjaveden huuhteluvesijäämät ennen näytteenottoa olivat kaikissa näytteissä s2 %. Läpivirtauskennostojen mittaustulokset ja uraniinipitoisuudet on esitetty taulukossa 4. Kaikki Olkiluodon vesinäytteet olivat lievästi emäksisiä (ph: 7,5-8,; F, mittaus N 2 -atmosfåärissä). Kenttämittaukset ja analyysitulokset Olkiluodon pohjavesinäytteistä (määritysrajan ylittävät Fe 2 +- ja 2 -pitoisuudet sekä liuenneiden kaasujen koostumus) viittaavat yleensä pelkistäviin olosuhteisiin. Davis & De Wiestin (967) luokituksen mukaan Olkiluodon vuosien pohjavesinäytteet edustavat kolmea eri vesityyppiä. OL-KR näyte on vesityyppiä Na-Cl ja OL KR4 näyte on tyyppiä Ca-Na-Cl. OL-KR7, OL-KR9 ja OL-KR näytteet ovat vesityyppiä Na-Ca-Cl. Näytteiden TDS vaihteli välillä mg/. TDS-luokituksen (Davis 964) mukaan OL-KR ja OL-KR7 näytteet ovat murtovesiä ja loput näytteet ovat suolaisia pohjavesiä. Kationien ja anionien kokonaispitoisuuksien (mekv/) avulla lasketut ionitasapainot olivat hyväksyttävät Hounslow'n (995) kriteerin (±5 %) mukaan kaikille Olkiluodon pohjavesinäytteille: -2,..., %. Näytteiden alkaliteetit ja asiditeetit analysoitiin kenttälaboratoriossa N 2 -atmosfåärissä titraattorin avulla. Liuennut epäorgaaninen ja orgaaninen hiili (DIC, DOC) analysoitiin laboratoriossa. Pohjavesinäytteiden kokonaisalkaliteettituloksia ja DIC-tuloksia on käsitelty luvussa, Näytteiden edustavuus. Olkiluodon näytteiden DOC-pitoisuudet vaihtelivat välillä 4,8-5,8 mg C/. Menetelmässä kuplituksen aikana mahdollisesti poistuneiden hiilivetyjen, esimerkiksi CH 4 :n osuus, ei ole DOC-tuloksessa mukana. OL-KR9 näytteen DOC-pitoisuus ( 4,8 mg/) on selvästi pienempi kuin muiden yli 4 m syydeltä otettujen näytteiden pitoisuudet (-6 mg/).
31 26 Alkaliteetin määrityksessä kenttälaboratoriossa Granin titrauksella saatuja vetykarbonaattipitoisuuksia voidaan verrata DIC-määritysten perusteella laskettuihin HC -pitoisuuksiin ja tulokset vastasivat yleensä hyvin toisiaan. OLSO 2/98-referenssivedelle alkaliteettititrausten suhteellinen keskihajonta oli 9,5 % (2 näytettä). Kokonaisrikkipitoisuudet määritettiiin laboratoriossa ja tuloksia verrattiin sulfaatti- ja suuidipitoisuudesta lasketluun teoreettiseen kokonaisrikkipitoisuuteen. Vertailujen perusteella kenttätulosten sijaan valittiin laboratorion S 4 -tulokset edustavimmiksi näytteillä: OL-KR, OL-KR7 ja OL-KR9. Sulfidia havaittiin ainoastaan OL-KR7 näytteessä (, 6 mg/). Referenssivesien sulfaattitulokset ovat keskimäärin yli 2 % liian suuria. Kenttälaboratoriossa referenssiveden sulfaattitulokset ovat hieman suurempia kuin laboratoriossa saadut tulokset. Myös hajonnat ovat suurempia kenttälaboratorion analyyseissä. Olkiluodon pohjavesinäytteiden kloridimääritykset onnistuivat yleensä hyvin eikä niistä tehty lainkaan uusintoja vuonna 998. Referenssivesille saatiin kenttälaboratoriossa seuraavat kloriditulokset (pitkän ajan keskiarvo: 49 mg/) : OLSO 2/98 49 mg/ (5 määritystä) ja OLSO /98 5 mg/ (8 määritystä). Suhteelliset keskihajonnat näille analyysituloksille olivat,8 ja,5 %. Kokonaisraudan osalta kenttälaboratorion tulokset spektrofotometrisellä menetelmällä ja laboratorion tulokset atomiabsorptiospektrometrisesti olivat samat muilla paitsi OL KR7 näytteellä. Tälle näytteelle saatiin kentällä 25 %suurempi Fekok-tulos kuin laboratoriossa (Fe(F):,5 mg/ ja Fe(L):,2 mg/). Myös Fe 2 + analysoitiin kentällä spektrofotometrisesti. Kaikissa tapauksissa fotometrinen Fe 2 + -tulos on pienempi tai yhtä suuri kuin fotometrinen kokonaisrautatulos. Ammoniumpitoisuudet analysoitiin kenttälaboratoriossa potentiometrisesti. Ainoastaan OL-KR7 näytteestä löytyi ammoniumia (,8 mg/). Muilla Olkiluodon pohjavesinäytteillä tulokset olivat alle määritysrajan. Olkiluodon pohjavesinäytteiden metallipitoisuuksista suurin osa analysoitiin Fortum Power and Heat Oy:n laboratoriossa. Päämetalleista Na- ja Ca-pitoisuudet kasvavat kloridipitoisuuden funktiona. Mg-pitoisuuksissa OL-KR7 näyte poikkeaa ko. trendistä, sillä näytteen Mg-pitoisuus on suurempi kuin muilla murtovesillä (Liite ). Alumiinimäärityksiin liittyneiden ongelmien vuoksi kaikille vuonna 998 otetuille Olkiluodon ja Hästholmenin pohjavesinäytteille, joilla saantokokeet olivat epäonnistuneet tai niitä ei ollut tehty, tehtiin uusinta-analyysit Fortum P&H:n laboratoriossa syyskuussa 999. Uusintaanalyysit tehtiin pakastetuista, kestävöidyistä varanäytteistä ja ne onnistuivat hyvin. Matriisihäiriöiden vuoksi useita näytteitä jouduttiin laimentamaan, mutta lopulta standardin lisäysten saantoprosentit olivat hyväksyttävällä tasolla (8-2 %). Alumiinitulokset on esitetty liitteessä 6. Olkiluodon pohjavesinäytteistä analysoitiin useita eri isotooppipitoisuuksia. Pohjavesinäytteiden tritiumpitoisuudet vaihtelivat välillä <,8-,6 TU (OL-KR tulos
Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä DL -KR 11 ja Loviisan Hästholmenin kairanreiästä HH-KR9 vuonna 2000
Työraportti 2-4 7 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä DL -KR ja Loviisan Hästholmenin kairanreiästä HH-KR9 vuonna 2 Virpi Kart:t:unen Mia Mäntynen Minna Rantanen Joulukuu 2 POSIVA
LisätiedotPohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanmristä KR 13 ja KR 14 vuosina 2001-2003
Työraportti 2333 Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanmristä KR 3 ja KR 4 vuosina 223 Timo Kröger Teollisuuden Voima Oy Eliisa Hatanpää Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Mia Mäntynen Posiva
LisätiedotPohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanreristä Ol-KR2, 0 l-kr4,
Työraportti 2334 Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanreristä OlKR2, lkr4, OlKRll ja OlKR2 vuonna 22 Nina Paaso Eliisa Hatanpää Mia Mäntynen Lokakuu 23 POSIVA OY FIN276 OLKILUOTO, FINLAND
LisätiedotPohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR1, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 vuonna 1998
Työ raportti 9 9-4 Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 vuonna 998 Eliisa Hatanpää Outi Salonen Virpi Kart:t:unen Minna Rantanen Toukokuu 999 POSIVA
LisätiedotTyö raportti 9 9-3 5. Virpi Karttunen. Outi Salonen. Minna Rantanen. Huhtikuu 1999
Työ raportti 9 9-3 5 Pohjavesinäytteiden otto Kuhmon Romuvaaran kairanrei'istä RO-KR9 ja RO-KR sekä Aänekosken Kivetyn kairanrei'istä KI-KR, KI-KR 2 ja KI-KR 3 vuonna 998 Virpi Karttunen Outi Salonen Minna
LisätiedotHästholmenin HH-KR 1 :n kairauksenaikainen vesinäytteiden otto ja analysointi vuonna 1 997
Työraportti 98-22 Hästholmenin HH-KR 1 :n kairauksenaikainen vesinäytteiden otto ja analysointi vuonna 1 997 Marja Keinonen Jouko Helenius Raija Mäkinen Huhtikuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-1 HELSINKI.
LisätiedotPohjavesinäytteiden otto loviisan Hästholmenin kairanreiästä KA 1 vuonna 2002
Työraportti 23-6 Pohjavesinäytteiden otto loviisan Hästholmenin kairanreiästä KA 1 vuonna 22 Minna Rantanen Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Mia Mäntynen Posiva Oy Helmikuu 23 Pasivan työraporteissa
LisätiedotPohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä OL -KR2. OL-KR3,0L-KR4,0L-KR5,0L-KR8, OL -KR9 ja OL -KR 10 vuonna 1997
Työraportti 98-2 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä OL -KR2. OL-KR,L-KR4,L-KR5,L-KR8, OL -KR9 ja OL -KR vuonna 997 Jouko Helenius Virpi Karttunen Eliisa Hatanpää Raija Mäkinen
LisätiedotVesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä oohjavesioutkista (PVP) vuonna 2002
Työraportti 2002-41 Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä oohjavesioutkista (PVP) vuonna 2002 Birgitta Backman Hanna Kahelin Nina Paaso Jussi Ahonen Syyskuu
LisätiedotPohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä KR6 pitkäaikaisten virtaus- ja sähkönjohtavuusmittausten yhteydessä
Työ r a p o r t t i 2 2-5 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä KR6 pitkäaikaisten virtaus- ja sähkönjohtavuusmittausten yhteydessä Nina Paaso Mia Mäntynen Huhtikuu 22 POSIVA OY Töölönkatu
LisätiedotPohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiistä KR 12 ja KR6 vuonna 2001
Työraportti 2-26 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiistä KR 2 ja KR6 vuonna 2 Virpi Karttunen Mia Mäntynen Elokuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN- HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax
LisätiedotPUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa
LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys
LisätiedotPohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR7 ja HH-KRB vuonna 1 ggg
Työ r a p o r t t i 2-2 Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR7 ja HH-KRB vuonna ggg Virpi Karttunen Mia Mäntynen Toukokuu 2 POSIVA OY Mikonkatu 5 A. FIN- HELSINKI. FINLAND
LisätiedotVesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013
Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään
LisätiedotVoimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä
Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten
LisätiedotPohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR 1, HH-KR2 ja HH-KR3 vuonna 1997
-- ----------------- -- ---- Työraportti 98-46 Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR, HH-KR2 ja HH-KR vuonna 997 Jouko Helenius Virpi Karttunen Eliisa Hatanpää Raija Mäkinen
LisätiedotPaimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015
1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotKuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston
LisätiedotLatauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003
Työraportti 2003-25 Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Mari Lahti Tero Laurila Kesäkuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti
LisätiedotTITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU
Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:
LisätiedotKaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO)
Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Ilmo Kukkonen & Lasse Ahonen Geologian tutkimuskeskus, Espoo KYT2010 Seminaari 26.9.2008 Helsinki 1 Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016
TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET
LisätiedotPosivan pohjavesinäytteiden analyysitulosten virhetarkastelut
Työraportti 2000-34 Posivan pohjavesinäytteiden analyysitulosten virhetarkastelut Virpi Karttunen Elokuu 2000 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotKannettavat Monitoimimittarit
Kannettavat Monitoimimittarit Malli ph/cond 340i ph/oxi 340i Multi 340i Multi 350i ProfiLine 197i ph/mv-, ORP- ja johtokykymittauksiin ph/mv-, ORP- ja liuenneen hapen (DO) mittari ph/mv-, liuenneen hapen-(do)
LisätiedotKevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018
Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-002382-01 12.10.2018 Tutkimusnro EUAA56-00002241 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotPohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä KR9 ja KR 11 sekä Korvensuon altaasta vuonna 2001
Työraportti 22-9 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä KR9 ja KR sekä Korvensuon altaasta vuonna 2 Minna Rantanen Nina Paaso Mia Mäntynen Huhtikuu 22 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-
Lisätiedot* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.
Pvm: 16.9.2015 Projekti: 1510019970/1 Näytteenottopvm: 8.9.2015 Näytteenottopiste: Alvettula, kaivo Näyte saapui: 8.9.2015 Näytteenottaja: Antti Rehula Analysointi aloitettu: 8.9.2015 Määritys 15TP02480
LisätiedotOlkiluodon VLJ-Iuolan pohjavesinäytteiden tulokset vuosina 1997-1 998 oteluista näytteistä
Työ r a p o r t t i 9 9-3 7 Olkiluodon VLJ-Iuolan pohjavesinäytteiden tulokset vuosina 997-998 oteluista näytteistä Jouko Helenius Toukokuu 999 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FI- HLSIKI, FILAD Tel. +358-9-228
LisätiedotC-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) C-14 vapautuminen aktivoituneesta metallijätteestä loppusijoituksessa Kaija Ollila, VTT
C-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) C-14 vapautuminen aktivoituneesta metallijätteestä loppusijoituksessa Kaija Ollila, VTT C-14 pidättyminen kalsiittiin Jukka Lehto, HY Radiokemian laboratorio
LisätiedotTaajuusmittauskilpailu Hertsien herruus 2008. Mittausraportti
Taajuusmittauskilpailu Hertsien herruus 2008 1. MITTAUSJÄRJESTELMÄ Mittausraportti Petri Kotilainen OH3MCK Mittausjärjestelmän lohkokaavio on kuvattu alla. Vastaanottoon käytettiin magneettisilmukkaantennia
LisätiedotASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA
ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA Jaakko Lohenoja 2009 Johdanto Asetyylisalisyylihapon määrä voidaan mitata spektrofotometrisesti hydrolysoimalla asetyylisalisyylihappo salisyylihapoksi ja muodostamalla
LisätiedotMittaustulosten tilastollinen käsittely
Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe
LisätiedotÍ%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018
Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-008423-02 Tutkimusnro EUAA56-00006080 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja Timo Putkonen
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979
LisätiedotPaineeilisella vesinäytteiden ottolaitteistolla (PAVE) otettujen kaasunäytteiden edustavuustarkastelu
Työraportti 2000-50 Paineeilisella vesinäytteiden ottolaitteistolla (PAVE) otettujen kaasunäytteiden edustavuustarkastelu Virpi Karttunen Rolf Sellge Mia Mäntynen Sarianna Alhonmäki-Aalonen Joulukuu 2000
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotTURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013
Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS
LisätiedotHAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS
LisätiedotHiidenveden vedenlaatu 15.8.2005
LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN
LisätiedotYmpäristölupahakemuksen täydennys
Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI
T203/M13/2014 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI NATURAL RESOURCES INSTITUTE FINLAND VANTAA, ROVANIEMI
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen
LisätiedotKuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa
Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Jari Aromaa, Lotta Rintala Teknillinen korkeakoulu Materiaalitekniikan laitos 1. Taustaa, miksi kupari syöpyy ja kuinka
LisätiedotOlkiluodon pohjavesikemia - suolainen ja murtovesi - suolaisen referenssiveden resepti
Työ r a p o r t t i- 9 7-2 5 Olkiluodon pohjavesikemia - suolainen ja murtovesi - suolaisen referenssiveden resepti Ulla Vuorinen, Kaija Ollila VTT Kemiantekniikka Margit Snellman Posiva Oy Elokuu 1997
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:
Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi
LisätiedotPohjois- ja Etelä-Savon pohjavesiseuranta 2010
Pohjois- ja Etelä-Savon pohjavesiseuranta 2010 2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen erillisjulkaisu Pohjois- ja Etelä-Savon pohjavesiseuranta 2010 Golder Associates Oy / Pasi
LisätiedotJÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ
Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015
1 (3) Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöterveydenhuolto Pankkitie 1 23600 KALANTI Tilausnro 185289 (WTAIVA/Lähtevä), saapunut 13.10.2015, näytteet otettu 13.10.2015 Näytteenottaja: Kati Lorjo NÄYTTEET Lab.nro
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Vesilaitosvesi Tilausnro (1195/BollBeha), saapunut , näytteet otettu Näytteenottaja: Leif Helander
1 (3) Inkoon kunta Yhdyskuntatekniset palvelut Bergman, Peter PL 6 10211 INKOO Tilausnro 113791 (1195/BollBeha), saapunut 14.5.2019, näytteet otettu 14.5.2019 Näytteenottaja: Leif Helander NÄYTTEET Lab.nro
LisätiedotOrimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016
Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet
LisätiedotBOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013
Vastaanottaja Borealis Polymers Oy Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 28.8.2013 Viite 82137404-03A BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Päivämäärä 28.8.2013 Laatija Tarkastaja
LisätiedotAlikuoret eli orbitaalit
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Alkuaineen kemialliset ominaisuudet määräytyvät sen ulkokuoren elektronirakenteesta. Seuraus: Samanlaisen ulkokuorirakenteen omaavat alkuaineen ovat kemiallisesti sukulaisia
LisätiedotKenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa
1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti
LisätiedotJärviveden happamoitumiseen vaikuttavat tekijät. Tulokset: KaiHali-projekti
Järviveden happamoitumiseen vaikuttavat tekijät Tulokset: 1.3.-31.8.2017 KaiHali-projekti Hanna Runtti 17.11.2017 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 3 2 Tutkittavat järvivedet... 3 3 Koesuunnitelmat... 3 3.1
Lisätiedot5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät
LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus
Lisätiedot/. / 0* 12 / / ' // 2" / /# * / #. # # # #. # # 3'"* * # # ) * # # 4 # # 5 # )+ 5 # 4 * #/. ) ##! #5 *! # *), #. # 4 #
! " ..*. /. / 0* 12 / / ' // 2" / /# * / #. # # # #. # # 3'"* * # # ) * # # 4 # # # )+ # 4 * #/. ) ##! # *! # *), #. # 4 # #/. ) ## * # 6, #. # 4 # #/. ) / ## * / #/ 7 / #/. / #/ 4 # #/ # #//. ) # #/#
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 29.5.2015
1 (3) Heinäveden kunta Tekninen lautakunta Kermanrannantie 7 79700 HEINÄVESI Tilausnro 188708 (4232/TALVE), saapunut 11.5.2015, näytteet otettu 11.5.2015 Näytteenottaja: Kuuva Kauko NÄYTTEET Lab.nro Näytteen
LisätiedotArseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet
Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden
LisätiedotKUIVAKOLUN KAATOPAIKKA
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TOIVAKAN KUNTA KUIVAKOLUN KAATOPAIKKA Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.8.2017 P25062P004 Tutkimusraportti 1 (3) Pitkänen Alisa 17.8.2017 Sisällysluettelo
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotKaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo
Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo Tuomo Eskelinen Ylitarkastaja 1 Valimon jätteet Ympäristöluvassa kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä: hiekka 11,6 t ja sekajäte 83
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :
Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi
LisätiedotFINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA
FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen
Lisätiedot1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.
1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-
LisätiedotSeoksen pitoisuuslaskuja
Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
LisätiedotVXLIRAPORTTI LOVIISAN H~~STHOLMENIN POHJAVEDEN GEOKEMIALLISESTA TUTKIMUKSESTA
ARKISTOKAPPALE I / Juho Hyyppa Geologinen tutkimuslaitos Maaperaosasto VXLIRAPORTTI LOVIISAN H~~STHOLMENIN POHJAVEDEN GEOKEMIALLISESTA TUTKIMUKSESTA 31.8.19 82 Imatran Voima Oy ja Geologinen tutkimuslaitos
Lisätiedott osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä
Mittausepävarmuuden määrittäminen 1 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä on todellinen arvo tietyllä todennäköisyydellä Kokonaisepävarmuusarvioinnissa
LisätiedotVesinäytteiden otto ja analysointi Kivetyn matalista porakonerei'istä PR 1 ja PR2 sekä pohjavesiputkista PVP 1 ja PVP2 vuonna 1997
Työraportti 98-1 5 Vesinäytteiden otto ja analysointi Kivetyn matalista porakonerei'istä PR 1 ja PR2 sekä pohjavesiputkista PVP 1 ja PVP2 vuonna 1997 Marja Tuominen Helmikuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS 2012E
TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus
LisätiedotNäytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis
Tutkimustodistus '1.RA03' Kierros: elo 26.09.2018 Ranuan Infra Oy Keskustie 11 97700 Ranua Tulokset hyväksynyt Hanna Kemppe Laboratoriokemisti 040 704 0528 22569 (26.09.2018), 22570 (21.09.2018), 22571
LisätiedotKairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla
Työraportti 98-36 Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Tauno Rautio Toukokuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 Työraportti
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Vesilaitosvesi
LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Laboratorio TESTAUSSELOSTE Vesilaitosvesi 3.8.2017 17-2767 #1 1 (6) Vihdin kunta / Vihdin Vesi Saarikko Santeri vesilaitoksen johtaja PL 13 03101 NUMMELA Tilausnro
LisätiedotLOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi
LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön
LisätiedotKemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka
Kemometriasta Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka Mistä puhutaan? Määritelmiä Määritys, rinnakkaismääritys Mittaustuloksen luotettavuus Kalibrointi Mittausten
LisätiedotOtoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654
1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää
LisätiedotKemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus
Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa
LisätiedotEllinghamin diagrammit
Ellinghamin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 1 - Luento 2 Tavoite Oppia tulkitsemaan (ja laatimaan) vapaaenergiapiirroksia eli Ellinghamdiagrammeja 1 Tasapainopiirrokset
LisätiedotInsinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala
Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan
LisätiedotANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)
TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotKaasunäytteiden otto kairanreiästä maanpinnalle pumpatusta vedestä
Työraportti 2006-44 Kaasunäytteiden otto kairanreiästä maanpinnalle pumpatusta vedestä Jere Lahdenperä Elokuu 2006 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti
LisätiedotPAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012. Mittausaika: 13.6. - 9.10.2011. Hattuvaara, Ilomantsi
Mittausraportti_1196 /2012/OP 1(10) Tilaaja: Endomines Oy Henna Mutanen Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010 666 7818 olli.parjala@symo.fi PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012 Mittausaika:
LisätiedotKallioperän redox-olosuhteiden muutosten tutkiminen
Kallioperän redox-olosuhteiden muutosten tutkiminen Radiokemian laboratorio Kemian laitos Juhani Suksi KYT 21 Kalliokulkeutuminen-seminaari 15.2.28 Kallioperän redox-olosuhteiden muutosten tutkiminen Uraanin
LisätiedotJäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016
Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...
LisätiedotASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotTehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta
Tehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta painuu törmäyssaumassa kevyemmän mantereisen laatan alle.
LisätiedotKalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002
Työraportti 2002-51 Kalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002 Mari Lahti Lokakuu 2002 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax
LisätiedotVesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista porakonerei'istä PR3 ja PR4 sekä pohjavesiputkista PVP1 ja PVP2 vuonna 1997
Työraportti 98-07 Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista porakonerei'istä PR3 ja PR4 sekä pohjavesiputkista PVP1 ja PVP2 vuonna 1997 Marja Tuominen Tammikuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15
LisätiedotFysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille
Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 28.1.2016 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille
LisätiedotIoniselektiivinen elektrodi
ELEC-A8510 Biologisten ilmiöiden mittaaminen Ioniselektiivinen elektrodi Luento 2 h: menetelmän teoria ja laboratoriotyön esittely Itsenäinen työskentely 2 h: materiaaliin tutustuminen Laboratoriotyöskentely
LisätiedotSideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3
Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.
LisätiedotKaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja
Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1 Näytteenotto 1 Näytteenottolinja Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 2 Näytteenotto 2 Näytteenkäsittelytekniikat y Suositus: näytekaasu suoraan kuumana
Lisätiedot