Ratkaisukuvaus. Sisällysluettelo

Transkriptio

1 Ratkaisukuvaus Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Käyttöliittymät 4 3 Asiointialusta Sovelluskohtaiset palvelut Yleiskäyttöisen palvelut Esimerkki asiointialustan soveltamisesta 5 4 Taustajärjestelmät 6 Copyright Fujitsu Finland Oy Sivu 1 (6)

2 1 Johdanto Tämä dokumentti kuvaa Fujitsun sähköisen asiointialustan arkkitehtuurin yleisellä tasolla. Fujitsun asiointialusta on suunniteltu siten, että se mahdollistaa asiakkaan sähköisen asioinnin ja siihen liittyvien palveluiden kustannustehokkaan ja suunnitelmallisen kehitystyön. Sähköinen asiointi toteutetaan asiointisovelluksilla, joiden suunnittelu-, kehitys- ja ajoalustana toimii sähköinen asiointialusta. Tämän mahdollistamiseksi sähköinen asiointialusta määrittelee asiointisovellusten arkkitehtuuriset, ohjelmistotekniset ja hallinnolliset käytännöt. Asiointialustan ajoympäristö kattaa laitteistoinfrastruktuurin ja palvelinohjelmistot asiointialustalle sekä asiointisovelluksille. Lisäksi asiointialustan keskeisenä osana toimivat palvelut, joista erityisesti yleiskäyttöiset palvelut määrittelevät asiointialustan asiointisovelluksista riippumattomista toiminnallisuuksista merkittävän osan. Yleiskäyttöisiä palveluita voivat olla mm. tunnistautumis- ja tilastopalvelut. Asiointialusta on osa asiakkaan kokonaisarkkitehtuuria ja sillä on riippuvuuksia useimpiin taustajärjestelmiin. Taustajärjestelmät ovat usein asiakkaalla olemassa olevia järjestelmiä, jotka sisältävät asiointisovellusten tarvitsemia tietoja. Näitä järjestelmiä voivat olla middleware-ohjelmistot, rekisterit tai muut tyypillisesti kapean alueen erillisjärjestelmät. Mikäli taustajärjestelmä on tyypiltään sellainen, että se tarjoaa pääsääntöisesti tietoja vain sähköisen asioinnin tarpeisiin, voidaan taustajärjestelmää käyttää ensimmäisessä vaiheessa asiointialustan ulkopuolisena tietolähteenä ja ko. taustajärjestelmän elinkaaren sopivassa vaiheessa taustajärjestelmä voidaan muokata asiointialustan ohjelmistokehitysperiaatteiden mukaiseksi yleiskäyttöiseksi palveluksi. Tässä tapauksessa yleiskäyttöinen palvelu pysyy asiointisovelluksen näkökulmasta samana (palvelutoteutuksen ansiosta), vaikka taustajärjestelmän toteutuspaikka vaihtuu erillisestä taustajärjestelmästä kiinteäksi osaksi asiointialustaa. Asiointisovellukset voivat liittyä sekä asiakkaan asiakkaiden (esim. kuntalaiset) että asiakkaan sisäiseen toimintaan (esim. viranhaltijan tekemä käsittelytyö). Sähköisen asioinnin viitekehys on erittäin laaja ja edellyttää asiointialustan toiminnalta joustavuutta, suorituskykyä sekä hallinnoinnin keskittämistä asiointialustan toimintamallin määritysten mukaiseksi. Asiointialustalta edellytetään usein myös yhteensopivuutta erilaisten kansallisten ja kansainvälisten standardien kanssa. Yhteensopivuusvaatimukset voivat myös muuttua asiointialustan elinkaaren aikana uusien standardien syntyessä ja vanhojen kehittyessä. Tämä asettaa asiointialustan teknologiavalinnalle joustavuuteen ja muunneltavuuteen liittyviä vaatimuksia, joiden perusteella useat valmistuoteratkaisut rajautuvat asiointialustan teknologiavalinnan ulkopuolelle. Fujitsun asiointialustan arkkitehtuurissa asiointialusta perustuu teknologiaan, joka mahdollistaa suuren muunneltavuuden ja joustavuuden. Samalla arkkitehtuuri kuitenkin mahdollistaa asiointisovellusten toteuttamisen lähes millä teknologialla tahansa sekä valmistuoteratkaisuiden käytön. Näin sähköisen asioinnin kokonaisuudessa on huomioitu asiakaskohtaisen sovitustyön tuomat joustavuuden, muunneltavuuden ja suorituskyvyn hyödyt sekä valmisratkaisuiden tuoma kustannustehokkuus. Kuvassa 1 on esitetty Fujitsun sähköisen asiointialustan periaatekuva, joka käydään läpi yleisellä tasolla tässä dokumentissa. Copyright Fujitsu Finland Oy Sivu 2 (6)

3 Kuva 1. Asiointialustan kokonaisarkkitehtuuri Copyright Fujitsu Finland Oy Sivu 3 (6)

4 2 Käyttöliittymät Käyttöliittymäkerroksen tehtävänä on toimia asiointisovellusten esityskerroksena. Kuvan 1 mukaisesti asiointialustalla voi toimia useita asiointisovelluksia, joista kukin tarjoaa oman esityskerroksensa loppukäyttäjän käytettäväksi. Esityskerros, eli loppukäyttäjän käyttöliittymä, voidaan ottaa käyttöön sisäverkossa (intranet-sovellus), ulkoverkossa rajatulle käyttäjäkunnalle (extranet-sovellus) tai ulkoverkossa kaikille käyttäjille (internet-sovellus). Yhdellä asiointisovelluksella voi olla useampi eri käyttöliittymä, jolloin esimerkiksi yhdellä käyttöliittymällä lähetetään hakemus ja toisella käyttöliittymällä hakemuksen käsittelijä tekee viranhaltijalle kuuluvat käsittelytoimenpiteet. Kaikissa tapauksissa käyttöliittymäkerroksen tehtävänä on esittää tietoa asiointisovelluksen käyttäjälle, ei suorittaa asiointisovelluksen toimintalogiikkaa. Käyttöliittymäkerroksen eriyttäminen omaksi kerroksekseen mahdollistaa sähköiseen asiointiin liittyvien tietojen esittämisen monipuolisella tavalla erilaisissa käyttöliittymissä. Esimerkiksi tietyn hakemuksen käsittelyä ei ole sidottu tiettyyn käyttöliittymään, vaan sama hakemus voidaan haluttaessa esittää erilaisissa käyttöliittymissä. Näin ollen hakemus voi esimerkiksi sisältää 20 täytettävää kenttää, joista 10 täytetään hakemuksen jättäjän toimesta yhdessä käyttöliittymässä ja 10 hakemuksen käsittelijän työn tuloksena toisessa käyttöliittymässä. Lopputuloksena syntyvä valmis käsitelty hakemus sisältää 20 täytettyä kenttää, joista mahdollisesti vain 2 halutaan esittää julkisessa verkossa tiedonantona kaikille kuntalaisille. Tällöin hakemuksen jättäminen, sen käsittely tai tietojen julkaisu ei ole sidottu tiettyyn käyttöliittymään tai integraatioon käyttöliittymien välillä, vaan mikä tahansa käyttöliittymä voi julkaista tai sen kautta voi käsitellä valittuja tietoja hakemuksesta siten, kuin asiakas on määritellyt sähköisen asiointialustakokonaisuuden toimivan. Itsenäinen käyttöliittymäkerros mahdollistaa myös käyttöliittymäteknologioiden joustavan hyödyntämisen. Tiedon esittäminen voidaan tehdä periaatteessa millä tahansa käyttöliittymäteknologialla, sillä käyttöliittymä voi kutsua liiketoimintalogiikan palveluita hyödyntäen standardirajapintoja (Web Services). Fujitsun asiointialustan käyttöliittymien referenssitoteutukset toteutetaan ASP.NET MVC (Model View Component) ohjelmointikehikolla. Tällä tavoin toteutettu referenssitoteutus tarjoaa ns. matalan tason toteutuksen asiointisovelluksen käyttöliittymästä, jota voidaan laajasti soveltaa teknologisesti erilaisten asiointisovellusten käyttöliittymätoteutuksissa ml. valmistuotteet sekä.net-ohjelmointikehyksen ulkopuoliset tekniikat. 3 Asiointialusta Asiointialustan ydin muodostuu joukosta palveluita. Palvelut on jaoteltu sovelluskohtaisiin sekä yleiskäyttöisiin palveluihin. Palvelutoteutusten keskeisenä ideana on tarjota yleiskäyttöisten rajapintojen välityksellä palveluita sähköisen asioinnin asiointisovelluksille. Palvelut on rakennettu siten, että mitä lähempänä palvelu on yksittäistä asiointisovellusta, sitä sovelluskohtaisempi on palvelun liiketoimintalogiikkatoteutus. Vastaavasti mitä paremmin palvelu palvelee usean asiointisovelluksen tarpeita, sitä yleisempi on palvelun liiketoimintalogiikan toteutus. Näin ollen asiointisovellus hyödyntää asiointialustaa kutsumalla sen tarjoamia palveluita siten, kun ko. asiointisovelluksen toiminnan näkökulmasta on tarpeellista. 3.1 Sovelluskohtaiset palvelut Sovelluskohtainen palvelutoteutus on asiointisovelluksen liiketoimintalogiikan toteutus, joka on kapseloitu palvelutoteutukseksi. Sovelluskohtaiset palvelut hajauttavat ja modularisoivat asiointisovellusten liiketoimintalogiikan, jolloin asiointisovellukset ovat ohjelmistoarkkitehtuurin näkökulmasta hallittavia ja niitä voidaan soveltuvin osin myös käyttää uudestaan joko suoraan muiden asiointisovellusten tarpeisiin tai uuden sovelluskohtaisen toteutuksen perustana. Sovelluskohtaiset palvelut ovat keskeinen osa hyviä sovelluskehitysperiaatteita, sillä niiden avulla liiketoimintalogiikkatoteutus modularisoidaan ja eriytetään käyttöliittymä- tai taustajärjestelmäintegraatiototeutuksista. Copyright Fujitsu Finland Oy Sivu 4 (6)

5 3.2 Yleiskäyttöiset palvelut Yleiskäyttöiset palvelut ovat asiointisovellusten tarvitsemia liiketoimintalogiikkatoteutuksia, jotka ovat kaikille tai lähes kaikille asiointisovelluksille yhteisiä. Yleiskäyttöiset palvelut eriyttävät asiointisovelluksista toteutuksia, joiden tekeminen jokaiseen asiointisovellukseen aiheuttaisi merkittävän määrän päällekkäistä työtä. Keskittämällä palvelut yleiskäyttöisiksi voidaan palvelutoteutus optimoida vastaamaan esimerkiksi sille asetettuja suorituskyky- tai saatavuusvaatimuksia tehokkaasti. Yleiskäyttöiset palvelut huolehtivat tyypillisesti myös tietolähdeintegraatioista niiden ollessa asiointisovellusten näkökulmasta yleiskäyttöisiä. Esimerkiksi tietolähdeintegraatioon liittyvä tietojen haku tai tallennus ei yleisesti liity tiettyyn asiointisovellukseen, vaan tiedon haku tai tallennus on yleinen operaatio, joka voidaan kapseloida yleiskäyttöiseksi palveluksi ja tarjota kaikkien asiointisovellusten saataville ilman mahdollisesti monimutkaista sovelluskohtaista integraatiota tietolähteisiin. 3.3 Esimerkki asiointialustan soveltamisesta Asiointisovellus, joka käsittelee yksityishenkilöiden tekemiä hakemuksia, voi jäsentyä Fujitsun asiointialustan arkkitehtuurin mukaisesti seuraavasti. Alla oleva jäsennys on esimerkki ja sen tarkoituksena on antaa yleiskuva asiointialustan roolista sekä sen liitynnästä muihin arkkitehtuuritasoihin (käyttöliittymä ja taustajärjestelmät). Jokaisen yksittäisen asiointisovelluksen tapauksessa arkkitehtuuritasojen käytännön ilmentymä voi olla yksityiskohdiltaan erilainen yleisten periaatteiden säilyessä kuitenkin sovelluksesta riippumatta samana. Asiointialustakokonaisuuden näkökulmasta on erittäin tärkeää säilyttää yleiset periaatteet samoina yli asiointisovellusten, jotta sähköisen asioinnin kokonaisuuden hallinta asiointialustan avulla on mahdollista. Esimerkki Fujitsun asiointialustan arkkitehtuurin jäsennyksestä yksittäisen asiointisovelluksen tapauksessa Arkkitehtuuritaso Esimerkki sisällöstä yksittäisen asiointisovelluksen näkökulmasta Käyttöliittymä Asiointialusta Sovelluskohtaiset palvelut Yleiskäyttöiset palvelut Taustajärjestelmät Käyttöliittymästä voi olla kaksi toteutusta. Yksi toteutus julkisessa verkossa, jonka välityksellä kansalainen/kuntalainen voi tehdä hakemuksen. Toinen käyttöliittymistä on asiakkaan sisäverkossa, jonka avulla hakemus käsitellään. Julkisessa verkossa oleva käyttöliittymä voidaan toteuttaa RIA (Rich Internet Application) tyyppiseksi selainyhteensopivuuden ja työpöytämäisyyden mahdollistamiseksi. Sisäverkon käyttöliittymä voi noudatella samoja linjoja, tai se voi olla esimerkiksi työpöytäsovellus. Molemmat käyttöliittymät esittävät asiointialustan palvelukerroksen palveluiden välittämiä tietoja ja ovat puhtaita käyttöliittymätoteutuksia. Käyttöliittymätoteutus voi kutsua teknologiasta riippumatta asiointialustan palvelukerrosta standardein Web Services -kutsuin. Asiointialustalle toteutetaan asiointisovelluksen tarvitsema liiketoimintalogiikka ja kapseloidaan se palvelutoteutuksiksi. Lisäksi asiointialusta tarjoaa ajoympäristön sekä palveluille että asiointisovellukselle infrastruktuurin, käyttöjärjestelmien ja varusohjelmistojen näkökulmasta. Sovelluskohtaiset palvelut ovat keskittyneet esimerkkisovelluksessa lomakkeen käsittelyyn. Tietty hakemustyyppi voi edellyttää sovelluskohtaista käsittelyä, jonka toteutus tehdään sovelluskohtaiseksi palveluksi. Tällainen palvelu voi olla esimerkiksi lomakkeella olevan tietueen käsittely liiketoimintaprosessin määritysten mukaisesti. Jokaiseen asiointisovellukseen voi liittyä useita sovelluskohtaisia palveluita. Yleiskäyttöisiä palveluita ei ole liitetty tiettyyn asiointisovellukseen, vaan ne ovat pääsääntöisesti hyödynnettävissä asiointisovelluksesta riippumatta. Yleiskäyttöinen palvelu voi olla esimerkiksi käyttäjän tunnistautumispalvelu. Jokainen asiointisovellus kutsuu tyypillisesti useampaa yleiskäyttöistä palvelua. Esimerkkisovelluksen tapauksessa taustajärjestelmä voi olla Väestötietojärjestelmä, joka on ulkopuolinen palvelu. Ko. palvelu on loogisen Copyright Fujitsu Finland Oy Sivu 5 (6)

6 arkkitehtuurin näkökulmasta tietolähde, mutta siihen liittyvä palvelu julkaistaan asiointialustan yleiskäyttöisenä palveluna. Ko. yleiskäyttöinen palvelu on riippuvainen ulkopuolisesta järjestelmästä, mutta järjestelmän tarjoamat palvelut on julkaistu keskitetysti asiointialustan palveluiksi, jolloin mitä tahansa palvelutoteutusta voidaan kutsua asiointialustan arkkitehtuurimääritysten mukaisesti, eikä jokaisen asiointisovelluksen tapauksessa tarvitse toteuttaa erilaisia liitäntöjä taustajärjestelmiin. 4 Taustajärjestelmät Taustajärjestelmät ovat järjestelmiä, jotka liittyvät keskeisesti asiointialustaan, mutta eivät ole järjestelmärakenteen näkökulmasta osa sitä. Taustajärjestelmät ovat myös osa asiakkaan kokonaisarkkitehtuuria ja niihin saattaa liittyä sähköisestä asioinnista erillisiä hallinta- ja arkkitehtuuriperiaatteita. Fujitsun sähköisen asiointialustan arkkitehtuurissa taustajärjestelmät ovat asiointialustan ulkopuolinen kokonaisuus, joka on liitetty mahdollisimman yhtenäisellä ja yksinkertaisella tavalla osaksi asiointialustaa asiointisovellusten saataville. Kuvan 1 mukaisesti taustajärjestelmät jakaantuvat Middlewareen ja tietolähteisiin. Middleware-komponentteihin kuuluvat esimerkiksi relaatiotietokannat ja sovelluspalvelimet, jotka tarjotaan asiointialustan ja asiointisovellusten tarpeisiin keskitettyjen asennusten avulla. Asiointialustan arkkitehtuurin näkökulmasta lähtökohtana on Middleware-komponenttien keskittäminen laitteiston, asennusten ja teknologioiden osalta, jolloin sähköisen asioinnin kokonaisarkkitehtuurikustannuksia voidaan hallita tehokkaasti. Middleware-komponentit eivät liity suoraan asiointisovelluksiin, mutta ne asettavat reunaehtoja sähköisen asioinnin kokonaisarkkitehtuurille ja ohjaavat siten myös sovellustoteutuksia yhtenäiseen suuntaan. Tietolähteet ovat asiointialustan näkökulmasta sen ulkopuolisia järjestelmiä, jotka sisältävät asiointialustan tai asiointisovelluksen tarvitsemaa tietoa. Perinteisissä arkkitehtuureissa integraatio toteutettaisiin pisteintegraatioina sovelluksen ja tietolähteen välillä. Tämä johtaa kuitenkin tilanteeseen, jossa integraatioiden määrä kasvaa todella suureksi ja integraatioarkkitehtuurin hallinnasta tulee erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta. Fujitsun sähköisen asiointialustan arkkitehtuurissa asiointisovelluksista tehtävät integraatiot kohdistuvat asiointialustalle, ei yksittäisiin tietolähteisiin. Näin integraatio taustajärjestelmän ja asiointisovelluksen välillä on vakioitu, koska taustajärjestelmäkohtainen sovitustyö on tehty jo asiointialustan ja tietolähteen välillä. Tietolähteiden hallinta on keskeinen osa sähköisen asiointialustan arkkitehtuuria ja mahdollistaa toiminnallisen kokonaisuuden suoraviivaisen hallinnan suorituskykyisellä ja kustannustehokkaalla tavalla. Copyright Fujitsu Finland Oy Sivu 6 (6)