Teknologia-arkkitehtuuriperiaatteet

Transkriptio

1 Teknologia-arkkitehtuuriperiaatteet Teknologia-arkkitehtuurin periaatteiden kuvaamisesta Seuraavassa taulukossa on esitetty Helsingin yliopiston tietotekniikkakeskuksen johtokunnan hyväksymät teknologia-arkkitehtuurin periaatteet, jotka perustuvat kokonaisarkkitehtuuriperiaatteisiin. Taulukossa on kuvattu periaate ja sen kuvaus. Nämä periaatteet ovat luonteeltaan enemmän suosituksia kuin sitovia määräyksiä. Kuitenkin on niin, että jos joihinkin periaatteisiin sitoudutaan, niin niistä poikkeaminen vaatii erityisen perustelun. Periaatteita pitää myös aina tulkita, niitä vain harvoin voi soveltaa sellaisenaan käytännön toimiin. Periaatteet muuttuvat hallitusti ajan myötä sillä niiden pitää seurata aikaansa ja ympäröivässä maailmassa tapahtuvia muutoksia. Avoin keskustelu periaatteista ja niiden tulkinnasta tai soveltamisesta on aina tarpeen ja paikallaan. Mihin periaatteita tarvitaan? Periaatteita tarvitaan siihen, että osataan valmistella ja tehdä valintoja, joille ei ole olemassa varsinaista tukea missään muualla. Kun edessä on uusia kysymyksiä, on hyvä olla olemassa jotain kättä pidempää, jolla ratkaisuja voidaan tuottaa. Teknologia-arkkitehtuurin periaatteita tarvitaan myös tietoteknisen kehityksen tahtotilan kuvaamiseen, sen viestimiseen ja rajaamiseen esimerkiksi laite- tai sovellustoimittajille. On hyvä tietää millaisia ratkaisuja organisaatio suosii ja miksi, jotta organisaatiolle voidaan tarjota sellaista tekniikkaa ja teknologiaa, jota se oikeasti haluaa. Periaatteet ja niiden kuvaukset Seuraavassa on kuvattu teknologia-arkkitehtuurin periaatteet siten, että niistä esitellään periaate ja sen tarkempi kuvaus viitteineen yliopiston kokonaisarkkitehtuuriperiaatteisiin 1. Id Arkkitehtuuriperiaate Periaatteen kuvaus Kokonaisarkkitehtuuriperiaate, johon perustuu 1 Teknologia-arkkitehtuuri noudattaa yliopiston kokonaisarkkitehtuuriperiaatteita. 2 Teknologia-arkkitehtuurin kehittäminen ja hallinta on avointa. Kokonaisarkkitehtuuri koskee kokonaisarkkitehtuuriperiaatteiden mukaan yliopiston koko organisaatiota ja sitä noudatettava toiminnan ja järjestelmien kehittämisessä. Teknologiaarkkitehtuuri ei tee tästä poikkeusta. Teknologia-arkkitehtuurin kehittäminen on avointa siinä laajuudessa kuin se tietoturvaa vaarantamatta on mahdollista. Avoimeen kehittämiseen ja hallintaan liittyy toimintatapojen avoimuuden lisäksi myös avointen standardien ja rajapintojen hyödyntäminen, avoimen datan periaate sekä tiedon jakamiseen liittyvien teknologioden laaja tuki. Avointen standardien käyttö on erityisen tärkeää silloin kun sovellukset hankitaan palveluina verkosta tai jonkun muun kuin organisaation itsensä tuottamana esimerkiksi nk. pilvipalveluina. Oman organisaation toteutuksissa avointen standardien käyttö taas on organisaatiotason tehokkuutta lisäävä ja toiminnan jatkuvuutta edistävä tekijä. 1 2, 8

2 3 Tietojärjestelmien kehityshankkeissa suositaan avoimia ja yleisiä teknologioita. 4 Yksiköille yhteisissä toiminnoissa noudatetaan yhdenmukaista teknologia-arkkitehtuuria. 5 Teknologia tukee tiedon yhteiskäyttöisyyttä tietojärjestelmien välillä. 6 Teknologiavalinnat tukevat tietoturvan ja -suojan vaatimuksia tietojärjestelmien elinkaaren ajan. Elinkaarinäkökulman, teknologiaarkkitehtuurin yhtenäisyyden toteuttamisen, ylläpidettävyyden parantamisen, toimittajariippumattomuuden sekä teknologia-arkkitehtuurin toimittajariippumattomuuden takaamiseksi on teknologiavalinnoissa suosittava avoimia ja yleisiä teknologioita sekä avoimen lähdekoodin ratkaisuja. Kehitysprojekteissa on ensin tarkasteltava avoimen lähdekoodin ratkaisujen mahdollisuudet toimia kehittämisen teknologiaperustana. Avoimeen kehittämiseen, hallintaan ja teknologioihin liittyy eräänä keskeisenä elementtinä toimenpiteiden lopputulosten (kuten avoimen lähdekoodin sovellusten, niiden osien tai konfiguraatioiden) jakaminen intressiryhmille mahdollisuuksien mukaan. Avointen teknologioiden käytössä on myös huomioitava elinkaareen liittyvät kokonaiskustannukset. Koko yliopistoa tai useaa yksikköä koskevissa toiminnoissa eri teknologia-arkkitehtuurin kehittämistä koskevat periaatteet ovat määrääviä. Periaatteista poikkeamiseen yhteisissä toiminnoissa tarvitaan selvästi vahvemmat periaattet kuin esimerkiksi tutkimuksen tietojärjestelmissä. Yhdenmukaiset toimintatavat mahdollistavat yhteisten tietojärjestelmäratkaisujen käytön. Kokonaisarkkitehtuuriperiaatteen mukaan tiedon jakelussa sovelletaan avoimen datan periaatetta. Sen toteuttaminen edellyttää käytettävän teknologian tukea sille, että yhteiskäyttöisyys on mahdollista. Teknologiavalinnoissa on painotettava suunnitteluperiaatteita, joissa tietoa on saatavissa ja jaettavissa avoimien ja standardien rajapintojen kautta sekä riippumatta valittavista sovelluksista. Tietojärjestelmien integraatiot on suunniteltava niin, että yhteiskäyttöisyys on mahdollista ensimmäisen toteutuksen jälkeenkin. Teknologiavalinnoilla voidaan tukea esimerkiksi datan ja tiedon säilymistä, niiden elinkaarenhallintaa, käytettävyyttä, sekä tietoturvaa. Teknologiavalinnat on tehtävä niin, että esimerkiksi organisaation palautuminen mahdollisista ongelmatilanteista on hallittua ja vastaavasti datan hävittäminen voidaan tehdä hallitusti. Teknologiavalinnoilla tuetaan myös tietoturvaluokitusten toimeenpanoa. Esimerkiksi TL3- luokitellun tiedon vaatimukset ovat pakollisia teknologiavaatimuksia ja ne on huomioitava suunniteltaessa ja toteutettaessa esimerkiksi verkkoratkaisuja, palomuureja, palvelinten kahdennuksia, tietokantojen ja edustapalvelinten hajautusta eri palvelimille ja eri verkkosegmentteihin, lokitusta, auditointia, valvontaa jne. 2, 11,

3 7 Teknologioilla on omistajat. Kaikille teknologioille määritellään omistaja samalla tavalla kuin sovelluksille tai tiedolle. Teknologian omistaja vastaa teknologian asianmukaisesta käsittelemisestä koko sen elinkaaren ajan eli vastaa sen hallintamallista, uusien teknologioiden ottamisesta osaksi teknologia-arkkitehtuuria ja vanhojen poistamisesta mahdollisten teknologioiden valikoimasta. Omistaja varmistaa, että teknologioiden kehittämisessä ja hallinnassa avoimuus toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. 9 8 Teknologiainfrastruktuuri on yhteiskäyttöistä. 9 Teknologia-arkkitehtuuri on yhtenäinen. Teknologisia valintoja ja ratkaisuja tehtäessä on huomioitava olemassa oleva teknologia ja sen mahdollisimman tehokas käyttö. Projekteja ja muita toimijoita on kannustettava esimerkiksi erilaisten järjestelmien virtualisointitekniikoiden ja jaettujen laitteiden käyttöön. Yhteiskäyttöisyyttä on syytä tarkastella myös osana hankintoja esimerkiksi siten, että pyritään aina käyttämään ensisijaisesti jo olemassa olevia teknologiaarkkitehtuurin mukaisia sovelluksia uusien hankinnan sijaan, mikäli teknologian elinkaari antaa siihen mahdollisuuden. Poistuvaa teknologiaa ei organisaation kannata hankkia, vaikka sitä voisikin yhdessä muiden kanssa hetken käyttää. Osana yhteiskäyttöisyyttä on huomioitava yhtenäiset ylläpitokäytännöt ja niiden vaatimukset. Ratkaisujen modulaarisuus on yhteiskäyttöisyyttä edistävä tekijä. Teknologia-arkkitehtuuri on mahdollisimman yhtenäinen. Ratkaisuissa käytetään yhteisesti sovittuja ja yleisiä, standardinmukaisia teknologioita, jotka takaavat kokonaisuuden ja sen osien yhteentoimivuuden, tehokkuuden, taloudellisuuden, kehitettävyyden ja ylläpidettävyyden. Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden tuki edellyttää teknologia-arkkitehtuurilta avointen standardien, avointen rajapintojen sekä yhteentoimivuutta edistävien verkkoratkaisujen, kuten protokollien, huomioimista. Yhtenäisellä teknologiaarkkitehtuurilla pyritään helpottamaan järjestelmäongelmien ratkaisua ja tuettava järjestelmien ja tietojen yhteentoimivuutta sekä tätä kautta parantamaan koko yliopiston suoritusta , 14

4 10 Teknologiavalinnat on tehtävä mahdollisimman toimittajariippumattomasti. 11 Teknologiavalinnoissa on suosittava koeteltuja ja yliopiston kannalta kustannustehokkaita ratkaisuja. 12 Tietotekniikkavalinnoissa otetaan huomioon elinkaarinäkökulma. 13 Kestävän kehityksen vaatimukset otetaan huomioon teknologiavalinnoissa. Tietojärjestelmien toteutuksessa on pyrittävä mahdollisimman hyvään riippumattomuuteen suljetuista teknologiaratkaisuista ja yksittäisistä ratkaisutoimittajista, sillä yliopiston ydintoiminnot ovat tyypillisesti elinkaareltaan pitempiä kuin tietojärjestelmät tai niiden taustalla olevat teknologiat. Tämä mahdollistaa erilaisten teknisten alustojen käytön ja joustavan siirtymisen toiseen teknologiaan esimerkiksi tietokantaratkaisuissa tai LDAP-palveluissa ilman, että kokonaisuus muuttuu epävakaaksi. Periaate on huomioitava tehtäessä päätöksiä järjestelmäratkaisuista ja otettava huomioon jo hankintojen suunnitteluvaiheessa. Tietojärjestelmien kehityshankkeiden toteutuksessa on valittava yleisiin ja avoimiin standardeihin perustuvia ratkaisuja. Koska jo käytössä olevien yleisten ratkaisujen kannalta poikkeavien teknologioiden ylläpito tuo lisäkustannuksia, on poikkeuksista sovittava erikseen ennen teknologian hankintaan liittyviä päätöksiä. Mikäli tietojärjestelmähankintoja tehdään hankkimalla niitä verkosta esimekiksi nk. pilvipalveluina, on myös elinkaarikustannukset ja esimerkiksi teknologian ylläpitoon tai lisensseihin liittyvät kustannukset huomioitava. Tietotekniikan valinnassa otetaan huomioon teknologian kypsyys, elinkaari, käytön laajuus sekä tuen ja asiantuntemuksen saatavuus. Teknologian mahdollisesti mukanaan tuomia ongelmia pyritään välttämään ennalta ottamalla käyttöön riittävän kypsiä teknologioita. Tällä vähennetään myös ylläpitotarvetta ja siitä aiheutuvia kustannuksia.teknologiaarkkitehtuurin hallintamalliin on sisällytettävä menettelyt, joilla uudet teknologiat voidaan tuota osaksi teknologiasalkkua ja käytännön toteutuksia. Tietotekniikkalaitteiden ja -tilojen suunnittelussa suositaan ratkaisuja, joiden ympäristövaikutus on mahdollisimman myönteinen. Sovellusarkkitehtuurissa ja teknologiavalinnoissa pyritään ensisijaisesti hyödyntämään virtualisoituja ratkaisuja. Lisäksi kiinnitetään huomiota sovellustoimittajan valintojen kriteereihin ja mahdollisiin ympäristösertifiointeihin. Teknologiavalinnat rajaavat toimintaprosessien kehittämisen mahdollisuuksia esimerkiksi toimittajariippuvuuden kautta ja myös tätä kautta teknologiavalinoilla voi olla ympäristövaikutuksia Osa yliopiston kokonasarkkitehtuuriperiaatteista on luonteeltaan sellaisia, että ne koskettavat teknologia-arkkitehtuuria niin, ettei teknologiaarkkitehtuurilla ole niihin mitään olennaista lisättävää. Teknologia-arkkitehtuuri noudattaa myös näitä periaatteita. Tällaisia ovat kokonaisarkkitehtuuriperiaatteet no. 3, 4, 6 ja 12. Teknologia-arkkitehtuuriperiaatteet QPR:ssä

5 1) Rehtorin päätös 2012/87: