Kunnallisilla elinkeinopalveluilla elinvoimaa. Seinäjoki Jarkko Huovinen

Transkriptio

1 Kunnallisilla elinkeinopalveluilla elinvoimaa Seinäjoki Jarkko Huovinen

2 Elinvoimajohtamisen osatekijät kunnassa Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen kuntaorganisaatiossa - Kaikki kuntaorganisaation yksiköt ja palvelut vaikuttavat elinvoimaan Verkostojohtaminen ja markkinoiden kautta johtaminen - vaikutus kuntalaisten sekä sidosryhmien tekemiseen ja valintoihin Osaamisen johtajuus: Koulutuspolitiikka ja omistajaohjaus verkostojen kautta hankittu osaaminen osaavan työvoiman saanti Kuntalaisten muuttuvat roolit ja osallisuus päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä (avoin data) Elinvoimaa nakertavien tekijöiden minimointi: Syrjäytymisen ehkäisy Työllisyyden hoito Instrumentteja, jotka toteutuksessa syytä tuntea Hankinnat: Palveluiden kehittäminen Innovaatioiden edistäminen Palvelusektorin kehitys Sosiaaliset kriteerit syrjäytymisen ehkäisy Johtajuus elementtien tiedostaminen toimintaympäristön antamat edellytykset kokonaisuuden hallinta organisointi (kunnassa ja kuntien kesken) strategiset valinnat VISIO, jonka toteuttamisessa myös yhteistyötahot mukana EU:n valtiontukisäädökset: Infrahankkeet Toimitilat ja tontit Työllisyyden hoito SGEI ja maaseudun peruspalvelut Käyttäjälähtöisyyden edistäminen: kuntalaisten/palvelujen käyttäjien perinteinen kuuleminen uudet innovatiiviset keinot osallistaa palvelujen käyttäjät palvelujen suunnitteluun ja tuotantoon Vetovoimaisuus: Sujuva arki (maankäyttö ja liikenne) Palvelut (yksityiset ja julkiset) myös kulttuuri- ja liikuntapalvelut Saavutettavuus Luonto + rakennettu ympäristö Perinteiset elinkeinopolitiikan instrumentit Yritysneuvonta Kehittämishankkeet (kehittämisalustat, verkost...) Toimitilat Alueen markkinointi Tässä tehtäväkentässä tehty paljon uudelleenorganisointia

3 Kunta seutu maakunta - Suomi Elinvoimapoliittinen tavoiteasetanta kuntatasolla» Visio, johon koko kuntakonserni ja sidosryhmät sitoutetaan (maankäyttö, hankinnat, opetustoimi, sote tähän liittyy myös linjaukset palveluseteleistä) Seutu / maakuntataso» Erikoistuminen (omistajanvaihdokset, toimialakohtaiset hankkeet / ekspertit, yrittäjyyskoulutus)» Ylikunnallisen yhteistyö hanketoiminnassa, alueen markkinoinnissa Kansallinen taso» Kaikille yhteisen perustiedon tuottaminen, tietotekniset alustat, sähköiset palvelut

4 Päättäjätutkimus 2015 Kohdejoukko henkilöä Johtavat viranhaltijat (johtoryhmä) Valtuutetut Hallituksen jäsenet Kaikkien lautakuntien jäsenet (laajennettu kohdejoukko verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin) 40 ARTTU2-kuntaa + 2 liittyvää kuntaa (Hämeenkoski & Köyliö) Sähköinen digium-kysely Vastauksia yhteensä Koko aineiston vastausprosentti 43 Laaja lautakuntaotos laski vastausprosenttia. Avovastausten perusteella kysely oli vaikea eivaltuutetuille. Valtuutettujen vastausprosentti 53 Korkein vastausprosentti Vantaalla (60)! Vastausten lukumäärä/kunta Kuntakohtaisia tuloksia ei raportoida, jos lukumäärä on alle 11 vastausta/kunta. (= Hämeenkosken ja Köyliön tulokset eivät ole mukana kuntakohtaisissa taulukoissa ja kuvioissa) ARTTU2: Päättäjätutkimus 2015 / Siv Sandberg / Åbo Akademi /

5 Kaavoitus ja elinkeinopolitiikka päättäjien suosikkikeinot elinvoiman parantamiseksi % vastaajista, jotka maininneet ko. keinon. Kys25: Kun ajattelet, mitä kunnalliset päätöksentekijät voivat tehdä paikallisen elinvoimaisuuden parantamiseksi, mitkä toimenpiteet näet tärkeimpinä? Kaavoitus ja maankäyttö Elinkeinotoimintaa Elinkeinojen edistävät edistäminen hankkeet Asuntopolitiikka Julkiset liikenneyhteydet Kunnalliset palvelut Yritysten toimitilatarjonta Kunnan markkinointi Lisää tapahtumia paikkakunnalle Yhteisöllisyyden edistäminen Syrjäytymisen ehkäisy Koulutusmahdollisuudet Tapa toteuttaa kunnan hankinnat Paikallinen kokeilutoiminta Valinnanvapauden lisääminen Yritysneuvonnan palvelut Verojen alentaminen Avoimen datan hyödyntäminen 36,5 36,3 32,9 31,2 27,9 27,9 26, , ,8 16,4 13,6 11,1 9 69,8 64, ARTTU2: Päättäjätutkimus 2015 / Siv Sandberg / Åbo Akademi /

6 Vantaan elinvoimaohjelma

7 Lahden kaupungin työllisyys- ja elinvoimaohjelma Akuutit työllisyystoimet, jotka edistävät osallisuutta» Nuorisotakuun toimeenpaneminen» Poikkihallinnollinen työllisyysohjelma (kunnan ja valtion roolijako) Elinkeinojen uudistaminen (yrityspolitiikka)» Kaupunkikonsernin yritysprosessien virtaviivaistaminen ja yritysinvestointien edistäminen (kaikilla hallinnonaloilla maankäyttö, tekninen sektori ), elinkeinorahasto» Tuotekehityksen vahvistaminen (muotoilu innovaatioalustat)» Yrittäjyyskulttuuri kokeilut, opiskelijayrittäjyys yms.» Hankinnat yritystoiminnan edellytysten luojana (hankintakriteerit, pienyritykset mukaan, vuoropuhelu ennen hankintoja) Elinvoima ja houkuttelevuus (pitkäjänteinen kehittäminen)» Tunnettuuden kehittäminen» Osaamispohjan vahvistaminen (koulutus / oppilaitokset)» Matkailu ja tapahtumakaupunki (urheilu kulttuuri)

8 Alueellisten yrityspalveluiden tarjonta Viereisessä taulukossa on koottu yhteen tarkastelun kohteena olevien alueiden osalta henkilöresurssien jakaantumista organisaatioryhmittäin. Kuten taulukosta käy hyvin ilmi, niin valtaosa yrityspalvelujen työpanoksesta tehdään kehittämisyhtiöissä. Kehittämisyhtiöiden työ painottuu tieto- ja neuvontapalveluiden tuottamiseen sekä verkostoitumispalvelujen sekä toimintaympäristön kehittämishankkeiden toteutukseen. Ely-keskusten työpanoksesta kohdistuu eniten rahoituspalveluihin, lopun jakautuessa tieto- ja neuvontapalveluiden ja verkostoitumispalveluiden kesken. Seudulliset kehittämisyhtiöt Ely -keskukset LAPPI 23 7,5 UUSIMAA 47,5 8 KAAKKOIS- SUOMI 52,5 8 KESKI-SUOMI 49,5 8 POHJOIS- KARJALA 55,5 9,5 YHTEENSÄ Lähde: Selvitys julkisista yrityspalveluista, TEM julkaisuja 10/2016

9 Lähde: Selvitys julkisista yrityspalveluista, Tem julkaisuja 10/2016

10 Asiakaslähtöisen yrityskehittämisen kokonaisuus! Konsultit/yksityiset palveluntarjoajat Rahoittajat & kehitysinstrumentit Kehittämisyhtiöt, niiden järjestämät täsmäpalvelut ja erillishankkeet Yritykset Finnvera TEKES Strategiset, alueen ja yritysten tarpeista kumpuavat hankkeet! Ely Kehittämisyhtiö Tesi Finpro Tutkimus ja oppilaitokset AMK Yliopistot Uyk Living Lab Protomo Sidosryhmäyhteistyö Yrittäjät Kauppakamari 10

11 Kuntaliiton valtuusto: Itsehallintoalueita ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus MAAKUNNAT Roolit Rajapintakysymykset ja palvelut: esim. hyte, tukipalvelut, oppilashuolto, työllisyys,, kaavoitus, rakentaminen, joukkoliikenne, kotouttaminen, elinvoima,, asuminen, järjestöyhteistyö, osallisuus jne. Vuorovaikutus ja neuvottelumenettely KUNNAT Roolit Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset

12 Kunnan uudet roolit Orientaatio ennaltaehkäisyssä ja hyvässä elämässä Hyvinvointirooli Palvelurooli Orientaatio uuden luomisessa, työssä ja yritteliäisyydessä Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa Elinkeinorooli Perinnerooli Yhteisöjen alusta -rooli Demokratia ja koordinaatio

13 Elinkeinopolitiikka maakuntauudistuksessa Kuntalaki 1 kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa Elinkeinopolitiikka ei kuntien lakisääteinen tehtävä (yleinen toimiala) päätökset kuntakohtaisia ja perustuvat paikalliseen toimintaympäristöön» Elinkeinopolitiikan resursointi perustuu kuntien omiin päätöksiin Valtion ja EU:n elinkeino-/ aluekehittämisen instrumenttien hallinto maakuntiin ja kansallisiin kehittämisorganisaatioihin operatiivinen toteuttaminen yrityksissä, kunnissa, kehyissä, oppilaitoksissa, yhdistyksissä jne.» Kehittämiskohteen vaihtelevat tarpeen mukaan maakunnan sisällä» Hankerahoitus ja sen hallinto erillään toteutuksesta Proaktiivinen työllisyyden edistäminen on elinkeino- ja koulutuspolitiikkaa (jälkihoito sosiaalipolitiikkaa) Organisaatiorakenteiden joustavuus ja dynamiikkaa luovat elementit mahdollistavat toimintojen kehittymisen syntyvien rakenteiden sisällä (vähän normiohjausta, mahdollisuus siirtää tehtäviä sopimuksin, valinnan vapaus, tehtävien rajapintojen tunnistaminen ja kytkentöjen huomioiminen) Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 13

14 Aluekehittämisen rajapinnat Kunta Kuntastrategia Elinkeinopoliittiset kehittämiskohteet ja niihin liittyvät kehittämishankkeet (kehittämisyhtiöt, oppilaitokset) Yleis- ja asemakaava (maankäyttö vetovoimatekijänä) Tarpeen edellyttämät liikennejärjestelmät ja niiden toteutus (kaavoitus) Maahanmuuttajien kotoutus Maakunta Maakuntasuunnitelma» maakuntaohjelma + maakuntakaava» Ennakointi Kehittämisrahoituksen kohdentaminen» Rakennerahastot + maaseutuohj.+ yritystuet +» Kehittämisyhtiöt ja valtiontukeen liittyvät tulkinnat Maakuntakaava Liikennejärjestelmäsuunnitelma Kotouttamiseen liittyvä rahoitus kunnille

15 Rajapintatarkastelua hallituksen linjausten jälkeen Yhteistyöalueet (5) YA V Valtio 1. Valtio on vahva vaikuttaja maakuntiin päin 2. Maakunnilla on palveluiden järjestäjinä mahdollisuudet olla vahvoja toimijoita Maakunnat (18) M T Tuottajat 3. Kunnan asema riippuu kytkennästä maakuntaan, tuottajiin ja asiakkaisiin 4. Maakunta joutuu erottamaan järjestämisen ja tuottamisen (yhtiöittäminen) Kunnat K Järjestämisen taso A Tuottamisen taso Asiakkaat 5. Asiakkaiden ja tuottajien välisestä kytkennästä voi tulla hyvinkin merkittävä 6. Asiakkaiden valinnanvapaus korostuu erityisesti siellä, missä on suuret markkinat

16 Jyväskylän palvelusetelitoiminnan kehittyminen Aloitettiin vuonna 2004 Palveluseteli otettiin käyttöön Jyväskylässä vuonna Tuottajia kilpailutettiin kolme yritystä valittiin tuottajiksi. Alussa seteli oli käytössä omaishoidossa ja vanhusten kotihoidossa. Vuosibudjetti oli euroa Tilanne vuonna 2012 Tuottajat ja tuotteet klemmari alustalla netissä Kukin tuottaja kilpailee hinnalla ja laadulla asiakas valitsee Kaupunki hyväksyy tuottaja palvelusetelituottajiksi Yrityksiä yli 200 kpl Käyttö 10 milj eur Asiakkaista yli 90% oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä palvelusetelillä tuotettuun palveluun. Transaktiokustannukset 4,7 % palvelusetelin kokonaiskustannuksista (suun terveydenhuolto poikkeus).