Korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden yhteistyöryhmän suositukset

Transkriptio

1 yhteistyöryhmän suositukset Korkeakouluyrittäjyys sidosryhmien kuulemistilaisuus Helsingin kauppakorkeakoulu

2 Ohjelma Avauspuheenvuoro Ministeri Mauri Pekkarinen, työ ja elinkeinoministeriö Korkeakouluyrittäjyyden edistämissuositukset ja sidosryhmäkuuleminen Korkeakoulut yrittäjyysmotivaation synnyttäjänä ja tukijana Professori Anne Kovalainen, Turun kauppakorkeakoulu Korkeakoulut yritystoiminnan eri vaiheissa erityisesti kasvuyrittäjyys Rehtori Marja Liisa Tenhunen, Keski Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Korkeakouluinnovaatiot yrittäjyyden lähtökohtana Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola, Elinkeinoelämän keskusliitto Keskustelu korkeakouluyrittäjyyden edistämisestä Yhteenveto ja seminaarin päätössanat Ylijohtaja Sakari Karjalainen, opetusministeriö Teollisuusneuvos Marjukka Aarnio, työ ja elinkeinoministeriö Seminaari päättyy

3 Tavoitteet: yhteistyöryhmä yrittäjän uran valitsee yhä useampi korkeakoulututkinnon suorittanut työuransa aikana korkeakoulututkinnon suorittaneiden yritystoiminta parantaa maamme osaamiselle rakentuvaa kansainvälistä kilpailukykyä 3

4 yhteistyöryhmä Toimenpiteet: selvittää, kartoittaa ja esittää tavoitteita sekä keinoja korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden kehittämiseksi, tehdä selvityksiä ja ehdottaa tutkimuksia korkeakoulupohjaisesta yrittäjyydestä, sekä nostaa esille ja tehdä tunnetuksi korkeakoulujen hyviä käytäntöjä yrittäjyyden edistämisestä. 4

5 Yhteistyöryhmä Puheenjohtaja, ylijohtaja Sakari Karjalainen Opetusministeriö Varapuheenjohtaja, teollisuusneuvos Marjukka Aarnio Työ ja elinkeinoministeriö Rehtori Tapio Reponen Turun kauppakorkeakoulu Emeritusprofessori Pertti Kettunen Jyväskylän yliopisto Rehtori Marja Liisa Tenhunen Keski Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Johtaja Sakari Kuvaja ammattikorkeakoulujen yrittäjyysverkosto Finpin Opetusneuvos Jussi Pihkala Opetusministeriö Opetusneuvos Ari Saarinen Opetusministeriö Ylitarkastaja Ulla Mäkeläinen Opetusministeriö Ylitarkastaja Henri Kähönen Työ ja elinkeinoministeriö 5

6 Yhteistyöryhmä Pysyvät asiantuntijat: Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Elinkeinoelämän keskusliitto Professori Anne Kovalainen Turun kauppakorkeakoulu Toimitusjohtaja Kari Asp Liikesivistysrahasto Elinkeinopoliittinen asiamies Mats Nyman Akava ry Johtaja Martti Pallari Suomen yrittäjät Yhteistyöryhmän sihteerit Toimitusjohtaja Simo Saurio CI City Image Oy Teknologia asiantuntija Aila Maijanen Tekes 6

7 Yhteistyöryhmän käyttämät asiantuntijat Johtaja, ma. professori Jarna Heinonen Turun kauppakorkeakoulu Professori Matti Koiranen Jyväskylän yliopisto TEM:in Innovaatio osaston kasvuyritykset yksikkö Professori Vesa Puhakka Oulun yliopisto Marko Seppä Jyväskylän yliopisto Johtaja Veijo Ilmavirta Teknillinen korkeakoulu Asiamies Antti Aarnio Teknillinen korkeakoulu Professori Markku Maula Teknillinen korkeakoulu Liiketoiminnan johtaja Antti Vettenranta Laurea ammattikorkeakoulu. 7

8 edistämisen strategiset valinnat Korkeakoulut Korkeakouluinnovaatiot yrittäjyysmotivaation synnyttäjänä ja yrittäjyyden tukijana lähtökohtana Korkeakoulut yritystoiminnan eri vaiheissa erityisesti kasvuyrittäjyys 8

9 edistämisen tahtotila Jokaisessa korkeakoulussa on hyväksytty toimintatapa, jossa kannustetaan ja tarjotaan valmiuksia yrittäjän uralle, synnytetään innovaatioita ja luodaan edellytyksiä yritysten kasvulle.

10 edistämisen tahtotila Jokaisessa korkeakoulussa on hyväksytty toimintatapa, jossa kannustetaan ja tarjotaan valmiuksia yrittäjän uralle, synnytetään innovaatioita ja luodaan edellytyksiä yritysten kasvulle Yrittäjyysmotivaatio Kasvuyrittäjyys Korkeakouluinnovaatiot Jokaisessa korkeakoulussa on hyväksytty toimintatapa, jossa kannustetaan yrittäjän uralle ja jossa ideoita jalostetaan liikeideaksi, liiketoimintamalliksi ja yritystoiminnaksi. Korkeakoulut synnyttävät yritysten kasvun perustana olevia uusia innovaatiota ja vahvistavat muita kasvun edellytyksiä. Korkeakouluosaaminen on tehokkaasti hyödynnetty yritystoiminnan lähtökohtana ja kehittämisessä. Korkeakoulut toimivat läheisessä yhteistyössä yritysten kanssa hallitessaan koko innovaatioprosessin immateriaalioikeuksineen ja teknologiansiirtoineen. 10

11 Korkeakoulu yrittäjyysmotivaation synnyttäjänä ja tukijana Kuvan Copyright Tekes 2008 Jokaisessa korkeakoulussa on hyväksytty toimintatapa, jossa kannustetaan yrittäjän uralle ja jossa ideoita jalostetaan liikeideaksi, liiketoimintamalliksi ja yritystoiminnaksi.

12 1. Yrittäjyys on korkeakoulujen strategioissa Korkeakouluja kannustetaan laatimaan yrittäjyysstrategia tai sisällyttämään yrittäjyys painoalana kokonaisstrategiaan. (OPM) Yrittäjyyden edellytetään näkyvän korkeakoulujen strategioissa (yrittäjyysstrategia tai yrittäjyys omana painopistealueenaan kokonaisstrategiassa) sekä tutkimuksessa, koulutuksessa että yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. (korkeakoulut) 2. Yrittäjyys on korkeakoulujen ohjauksessa Yrittäjyys kirjataan korkeakoulun ja OPM:n väliseen sopimukseen. Korkeakoulujen tavoitteissa määritellään päämäärät yrittäjyyttä edistävälle toiminnalle. (OPM, korkeakoulut) OPM:n ohjaus ja rahoitusjärjestelmää kehitetään niin, että korkeakoulut panostavat yrittäjyyteen ja se näkyy korkeakoulun strategiassa. (OPM) 12

13 3. Yrittäjyys on korkeakoulujen opetus ja tutkimussisällöissä 4. Elinkeinoelämäyhteistyö on elimellinen osa korkeakoulutoimintaa koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen alueilla Yrittäjyys ja liiketoimintaosaamisen koulutus laajennetaan ei kaupallisille aloille. (OPM, korkeakoulut) Yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen tutkimus ja kehitystyötä vahvistetaan. (OPM) Koulutus tuottaa globaalin toimintaympäristön hallitsevia yrittäjiä. (yliopistot) Yrittäjyyskoulutus vahvistaa alueellista ja paikallista elinkeinorakennetta. (ammattikorkeakoulut) Korkeakoulut lisäävät elinkeinoelämän edustusta korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden edistämisstrategioiden laatimisessa. (korkeakoulut, yrittäjäjärjestöt) Tehostetaan jo toimivien, korkeasti koulutettujen yrittäjien saamista korkeakouluyhteistyöhön. (korkeakoulut) Tehostetaan harjoittelua yrityksissä (yrittäjäharjoittelija). (korkeakoulut) 13

14 4. Elinkeinoelämäyhteistyö (jatkuu) 5. Korkeakoulut tunnistavat ja tukevat systemaattisesti yrittäjäpotentiaalia 5.1. Jokaiseen opiskelijaan osuu yrittäjyyden signaali 5.2. Jokaisessa korkeakoulussa tunnistetaan yrittäjyydestä kiinnostuneet ja ns. yrittäjäkyvykkyydet Tehostetaan hankeyhteistyötä: yliopistot ammattikorkeakoulut yritykset alueorganisaatiot. (korkeakoulut, yrittäjä ja alueorganisaatiot) Opinto oppaissa korkeakoulun tarjoama yrittäjyyskoulutus, jotta potentiaalinen opiskelija voi tehdä valintojaan nykyistä paremmin jo olemassa olevan yrittäjyyskiinnostuksensa mukaan. (korkeakoulut) Korkeakouluopiskelijoille tarjottavaa koulutusta, opinto ohjausta, ura ja rekrytointipalveluja sekä henkilökohtaista oppimissuunnittelua tulee kehittää nykyistä paremmin yrittäjän uraa miettivien tarpeisiin soveltuvaksi. (korkeakoulut) Tehostetaan yrittäjyydestä kiinnostuneiden tunnistamista. (korkeakoulut) Kehitetään toimintatapoja tunnistaa ns. yrittäjäkyvykkyyksiä. (korkeakoulut, OPM) 14

15 5.3. Tunnistettua yrittäjyysmotivaatiota vahvistetaan systemaattisesti Korkeakoulujen yrittäjyyskasvatusta ja koulutusta tulee kehittää työ ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti. Huomiota tulee kiinnittää moni ja poikkialaisten sisältöjen ja ei kaupallisten alojen yrittäjyysosaamisen kehittämiseen. (korkeakoulut) Opettajankoulutuksessa tulee kehittää yrittäjyyskasvatuksen opetusta, sisältöjä ja toimintamalleja. (ammatilliset opettajakorkeakoulut, OPM) Yliopistojen tutkija ja maisteriohjelmissa sekä ylemmissä amk tutkinnoissa tulee jatkaa yrittäjyyttä tukevien valmiuksien ja opintosisältöjen kehittämistä. (korkeakoulut) Yrittäjyyteen liittyvää johtamis ja esimiesosaamista tulee kehittää täydennyskoulutuksena yhteistyössä yrittäjyyttä edistävien toimijoiden kanssa. (korkeakoulut) Yrittäjyyden kansainvälistymistä tulee edistää tarjoamalla opiskelijoille riittäviä opintokokonaisuuksia kansainvälisen yritystoiminnan edellytyksistä ja kehittämisestä. (korkeakoulut) 15

16 GEM tutkimuksen mukaan Suomesta puuttuu varhaisvaiheen kokeilunhaluinen yrittäjyys. Korkeakouluissa tulisi olla rakenteita ja ympäristöjä, joissa voi kokeilla yrittäjyyttä turvallisessa ympäristössä. (korkeakoulut) Korkeakoulujen roolia yritysten sukupolven ja omistajanvaihdostilanteissa tulee edistää esim. jatkajakoulutusten ja omistajavaihdospalvelujen avulla. (korkeakoulut, TEM) 6. Korkeakoulujen tehtävänä on tarjota yrittäjyysasiantuntemusta ja osaamista työuran eri vaiheissa Alumnistrategiat (korkeakoulut) Aikuiskoulutusstrategiat (korkeakoulut) 16

17 7. Rahoitusmuotojen ja tukipalveluiden suuntaaminen ja kehittäminen korkeakoulupohjaiseen yrittäjyyteen Korkeakouluille osoitettavia, yrittäjyyttä tukevia rahoituslähteitä tulee suunnata niin, että ne tukevat korkeakoulupohjaiselle yrittäjyydelle asetettuja strategisia tavoitteita. Tämä koskee sekä yrittäjyyden tukimuotojen kehittämistä että opetuksen ja tutkimuksen tavoitteita. (korkeakoulut) Korkeakoulupohjaista yrittäjyyttä edistäviä neuvontapalveluja tulee kehittää sekä Yritys Suomi.fi sivuja kehittämällä että seudullista ja alueellista yhteistyötä kehittämällä. Neuvontapalvelujen kehittäminen edellyttää tiiviimpää yhteistyötä korkeakoulujen, TEkeskusten, seudullisten elinkeinojen edistämisorganisaatioiden sekä yrittäjä ja työelämäjärjestöjen välillä. (korkeakoulut, TEM) 17

18 8. Ministeriöiden välinen rahoitusyhteistyö on edellytys em. tavoitetilojen toteutumiselle Opetusministeriö ja työ ja elinkeinoministeriö laativat yhdessä muiden rahoittajien kanssa suunnitelman korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden vahvistamiseksi käytettävissä olevin ja mahdollisin uusin rahoitusinstrumentein. (OPM, TEM, Tekes, Finpro, Finnvera, ym.) 18

19 Korkeakoulut yritystoiminnan eri vaiheissa erityisesti kasvuyrittäjyys Korkeakoulut synnyttävät yritysten kasvun perustana olevia uusia innovaatiota ja vahvistavat muita kasvun edellytyksiä. Kuvan Copyright Tekes 2008

20 1. Yrittäjyys käsitteenä, tutkimuksen kohteena ja koulutuksen sisältönä on muuttunut Siirretään yrittäjyystutkimuksen ja koulutuksen sekä yliopistojen innovaatioiden kaupallistamiseen liittyvän rahoituksen painopistettä kasvuyrittäjyyteen. (OPM, TEM, Tekes, Suomen Akatemia, korkeakoulut). Tehostetaan kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoitumista maailman huippukorkeakoulujen kanssa erityisesti kasvuyrittäjyyden edistämisen osalta. (OPM, TEM, Tekes, korkeakoulut) 2. Parhaimmat kyvyt on saatu perustamaan ja kasvattamaan yritystä. Perustetaan Suomeen kansallisesti koordinoitu, keskitetty ja voimakkaan kansainvälisen kasvuyrittäjyyden ohjelma (sivuainekokonaisuus), johon valitaan kilpailun perusteella vuosittain eri korkeakouluista opiskelijaa. He suorittavat ohjelman osana opintojaan. Jokaisessa korkeakoulussa on kasvuyrittäjyydestä vastaava yhteyshenkilö (OPM, TEM, Tekes, korkeakoulut) 20

21 2. Parhaimmat kyvyt (jatkuu) Alumneille ja jo työelämässä oleville tutkinnon suorittaneille henkilöille tarjotaan osana korkeakoulujen täydennyskoulutusta korkeatasoiset kasvuyrittäjyyden opintokokonaisuudet. (korkeakoulut) Opintokokonaisuuksien toteutukseen kytketään kasvuyrittäjätaustaisia ammattilaisia. Lisätään opettajien tietämystä kasvuyrittäjyyden mekanismeista ja heidän valmiuksiaan ohjata opiskelijoita eteenpäin esimerkiksi kansalliseen, keskitettyyn ohjelmaan sekä yhteistyöhön omien alueidensa kanssayrittäjien ja rahoittajien kanssa. (korkeakoulut) Jatketaan toimenpiteitä, joilla yrittäjyys sisältyy korkeakoulujen ura ja rekrytointipalveluihin. (korkeakoulut) 21

22 3. Yrittäjyyskasvatus ja koulutus tuottaa entistä enemmän kasvuyrittäjiä Korkeakouluissa kannustetaan yrittäjyydestä kiinnostuneita opiskelijoita, henkilöstöä ja alumneja kasvuyrittäjyyteen, sekä sarja ja portfolioyrittäjiksi. (korkeakoulut) Vahvistetaan opetus sekä tutkimus ja kehitystyön henkilöstön tietämystä kasvuyrittäjyyden luonteesta ja merkityksestä kehittämällä ammatillista opettajakoulutusta ja uudistamalla opettajien täydennyskoulutusta. Parannetaan työssä olevien opettajien kasvuyrittäjyyden tietämystä täydennyskoulutuksen avulla. (OPM, korkeakoulut) Selvitetään mahdollisuudet suunnata Tuli ohjelmaa Kyli ohjelmaksi (kasvuyrittäjyyteen tähtäävä liiketoiminta). (TEM, Tekes, OPM, korkeakoulut) Suunnataan korkeakoulujen piirissä tapahtuvaa esi ja yrityshautomo sekä kiihdyttämötoimintaa kasvuyritysten aikaansaamiseksi. Tiivistetään alueen välistä yhteistyötä korkeakoulujen, elinkeino ja työelämän sekä kansainvälisten toimijoiden ja muiden organisaatioiden kesken. (korkeakoulut, OPM, TEM, Tekes, TE keskukset, Keksintösäätiö) Luodaan toimintamalleja, jotka varmistavat yhä useamman korkeakoulutetun siirtymisen yrittäjäksi ja kasvuyrittäjäksi esimerkiksi täydennyskoulutuksen turvin. Hyödynnetään alumneja nykyistä tehokkaammin korkeakoulujen toiminnan kehittämiseksi. Tuetaan alumnitoiminnan järjestelmällistä organisoitumista. Kutsutaan alumneja nykyistä enemmän mentoreiksi ja luennoitsijoiksi. Kannustetaan alumneja yrittäjiksi ja kasvuyrittäjiksi. (korkeakoulut) 22

23 4. Rahoitus, tuki ja neuvontapalvelut mahdollistavat korkeakoulun osallistumisen kasvuyrittäjyyden edistämiseen Kehitetään korkeakoulupohjaiseen kasvuyrittäjyyteen liittyviä neuvontapalveluja. Tiivistetään yhteistyötä korkeakoulujen ja alueellisen ja seudullisen innovaatioympäristön ja yrittäjyyden edistämisympäristön toimijoiden välillä. (TEM, Tekes, TE keskukset, korkeakoulut) Tunnistetaan TEM konsernin kansainvälistymisen edistäjäorganisaatioissa korkeakoulupohjaisen kasvuyrittäjyyden kansainvälistymisen tarpeet ja suuntaavat omia instrumenttejaan kansainvälistymisen edistämiseen. (TEM, Tekes, Finpro, Finnvera, Teollisuussijoitus) Edistetään kanssayrittäjäverkostojen ja korkeakoulujen yhteistyötä. (korkeakoulut, yksityiset toimijat) 23

24 5. Kasvuyrittäjyystutkimuksen sekä tutkimus ja kehittämistyön kehittäminen tapahtuu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiiviissä yhteistyössä Perustetaan kansallinen verkosto, jonka tehtävänä on varmistaa kasvuyrittäjyyden sekä tutkimus ja kehitystyön ja koulutuksen kehittyminen. (korkeakoulut, OPM, TEM, Tekes) Varmistetaan riittävä kasvuyrittäjyyden tutkimuksen sekä tutkimus ja kehitystyön rahoitus. Luodaan mahdollisimman suotuisat olosuhteet korkeatasoisten, kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneiden tutkimusryhmien ja koulutusohjelmien syntymiselle. Varmistetaan jo aloitettujen kasvuyrittäjyyden tutkimus ja koulutushankkeiden resursointi. (OPM, TEM, Tekes, Suomen Akatemia, korkeakoulut) Kiinnitetään tutkijoiden yrittäjyysvalmiuksia kehittävät valmennusohjelmat kyseiseen kasvuyrittäjyyden tutkimus ja koulutustoimintaan. (korkeakoulut) 24

25 Korkeakouluinnovaatiot yrittäjyyden lähtökohtana Kuvan Copyright Tekes 2008 Korkeakouluosaaminen on tehokkaasti hyödynnetty yritystoiminnan lähtökohtana ja kehittämisessä. Korkeakoulut toimivat läheisessä yhteistyössä yritysten kanssa hallitessaan koko innovaatioprosessin immateriaalioikeuksineen ja teknologiansiirtoineen.

26 1. Korkeakouluosaaminen on tehokkaasti hyödynnetty yritystoiminnan lähtökohtana ja kehittämisessä Osaamisen kaupallistaminen/hyödyntäminen on korkeakoulujen strategioissa ja strategioihin on sitouduttu (korkeakoulut, OPM) Tehostetaan korkeakouluyhteisön osaamispääoman hyödyntämistä tunnistamalla huomattavasti aikaisemmin tutkimus ja kehittämisprosessissa sosiaalisia ja teknologisia innovaatioita ja edistämällä korkeakoulupohjaista yrittäjyyttä. (korkeakoulut) Yliopistot ja ammattikorkeakoulut tehostavat osaamispääomansa hyödyntämistä lisäämällä vuoropuhelua yritysten kanssa ja luomalla liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. (korkeakoulut) Korkeakoulupohjaisten innovaatioiden edistämisen pelisäännöt ovat selkeästi määriteltyjä ja omaksuttuja. (tutkijat, t&k henkilöstö, opiskelijat, hallinto, rahoittajat, yritykset). (korkeakoulut) 26

27 1. Korkeakouluosaaminen (jatkuu) Korkeakoulujen tutkimus ja kehittämistoiminnan tulosten liiketoiminnallista hyödyntämistä tehostetaan lisäämällä yhteistyötä kaupallistavien yritysten, välittäjäorganisaatioiden ja korkeakoulujen innovaatiopalvelujen kesken. (korkeakoulut, kaupallistavat yritykset, välittäjäorganisaatiot) Tutkijoiden liikkuvuutta lisätään tutkimus ja yritysmaailman välillä (esim. virka ja toimivapausjärjestelmän kehittäminen) (korkeakoulut, OPM, Suomen Akatemia). Kehitetään tieteiden välisiä ja elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä toteutettavia opintomahdollisuuksia (korkeakoulut) 27

28 2. Korkeakoulut toimivat läheisessä yhteistyössä yritysten kanssa Korkeakoulu yritys yhteistyön ja vuoropuhelun lisääminen seuraavilla toimenpiteillä: Korkeakoulupohjaisista innovaatioaihioista kiinnostuneille yrittäjille ja yrityksille on saatavissa nykyistä kattavampaa tietoa kaupallistamiskelpoisista aihioista. (korkeakoulut) Korkeakouluosaamisen ja innovaatioaihioiden siirtäminen on tehtävä helpoksi yrityksille ja muille hyödyntäjille mm. lisäämällä yhteisiä kehittämisprojekteja. (korkeakoulut) Osaamispääoman hyödyntämiseksi korkeakouluihin kehitetään pysyviä yhteistyöjärjestelmiä ja yrittäjyysfoorumeja muiden toimijoiden kanssa sekä vahvistetaan korkeakoulun yrittäjämäistä toimintaa. (korkeakoulut) Edistetään korkeakoulujen tutkijoiden ja t&khenkilöiden ymmärrystä markkinoilla tarvittavista teknologioista ja osaamisista. (korkeakoulut, yhteistyöyritykset) 28

29 3. Korkeakoulut hallitsevat koko innovaatioprosessin immateriaalioikeuksineen ja teknologiansiirtoineen 4. Yritys Suomi on koonnut korkeakoulujen innovaatiopalvelut yhteen kontaktipisteeseen Yliopistot ja ammattikorkeakoulut kehittävät tutkimus ja kehitystoimintansa tulosten hyödyntämisen osaamistaan ja hallinnointiaan siten, että kukin korkeakoulu pystyy vastaamaan hankevalmistelusta, t&ktoimintaan liittyvistä sopimuksista, keksintöilmoitusten käsittelystä ja omistusoikeuksista sekä niiden siirtämisestä. (korkeakoulut, Tekes) Yritys Suomi verkkopalveluun linkitetään korkeakoulujen innovaatiopalvelut. (TEM, korkeakoulut 29

30 Kansallinen innovaatiostrategia Muodostetaan Suomeen uudistumiskykyisiä sisällöllisiä ja alueellisia osaamisen keskittymiä Kehitetään Suomeen laajasti innovatiivisuuteen kannustava oppimisympäristö. Kehitetään tutkimus ja korkeakoulujärjestelmästämme kansainvälisesti kilpailukykyinen osaamisten ja innovaatioiden kehitysympäristö. Kehitetään strategisen huippuosaamisen keskittymien vahvistumista ja vaikuttavuutta palvelevat rahoitus ja toimintatavat. Luodaan kansallisten sisältövalintojen ja alueiden strategisten vahvuuksien pohjalta alueellisia innovaatiokeskittymiä, joiden toimintaympäristöt ovat maailmanluokkaa. Kehitetään koulutusjärjestelmäämme niin, että se vahvistaa yleistä osaamistasoa ja tukee erityislahjakkuuksien kehittymistä. Tuodaan kansainvälisyys, vuorovaikutustaidot, yrittäjyys, luovuus ja innovatiivisuus opetuksen ytimeen. Synnytetään Suomeen kansainvälisesti huipputasoinen oppimisen kehitysympäristö. Lisätään kannusteita ja mahdollisuuksia ennakoivaan kouluttautumiseen ja jatkuvaan oppimiseen työelämässä. Vahvistetaan yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimuskapasiteettia ottaen huomioon kansallisen innovaatiopolitiikan painopisteet. Toteutetaan valmisteilla olevat yliopisto ja ammattikorkeakouluuudistukset ripeästi ja organisoidaan laajemminkin tutkimuslaitokset ja korkeakoulut merkittävästi nykyistä suuremmiksi, johtamiseltaan, muutoskyvykkyydeltään, resursseiltaan ja hallinnoltaan moderneiksi kokonaisuuksiksi. 30

31 Muodostetaan Suomeen uudistumiskykyisiä sisällöllisiä ja alueellisen osaamisen keskittymiä Kehitetään tutkimus ja korkeakoulujärjestelmästämme kansainvälisesti kilpailukykyinen osaamisten ja innovaatioiden kehitysympäristö Kehitetään julkisen tutkimus, kehitys ja innovaatiorahoituksen periaatteet vastaamaan rajattoman toimintaympäristön vaatimuksia. Vahvistetaan tutkijoiden ja opetushenkilöstön kansainvälisen liikkuvuuden kannusteita ja tulostavoitteita yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa Vaikutetaan aktiivisesti ja tavoitteellisesti yritysten ja tutkimusryhmien kansainvälisen toimintaympäristön muotoutumiseen Kehitetään Suomeen laajasti innovatiivisuuteen kannustava oppimisympäristö. Liitetään työelämän kehittäminen kiinteäksi osaksi innovaatiopolitiikan suunnittelua ja toteutusta Uudistetaan innovaatiotoimintaa tukeva neuvonta ja palvelujärjestelmä piilevän innovaatiopolitiikan aktiiviseksi herättäjäksi Koulutus ja tutkimusjärjestelmä vastaa toiminnaltaan ja rakenteiltaan nyky aikaisen huipputason innovaatioympäristön vaatimuksia Mukautetaan innovaatiopolitiikan toteuttajien strategiat ja toiminta kansallisen innovaatiostrategian perusvalintoihin Päivitetään kansallinen asiantuntija ja rahoituspalvelujen tarjonta kysyntäja käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan tarpeisiin Kehitetään aineettoman omaisuuden hyödyntämistä ja turvataan arvoverkoston aikaansaaman hyödyn kannustava jakautuminen eri tekijöille ja käyttäjille 31