NOPEA HELPPO TARKKA LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE , VER.1
|
|
- Taisto Ahonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NOPEA HELPPO TARKKA LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE , VER.1
2 LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 2
3 SISÄLTÖ 1. LUJA-PONTTIHARKOT 4 2. HARKKOPERUSTUKSET Perustamistavan valinta Matala perusmuuri Matalaperustuksen korkeus Routasuojaus Perusmuurin lämmöneristys Perusmuurin raudoitus Kellarillinen perustus Mitoitus maanpaineelle Lämmöneristys Perusmuurin pinnoitus Radon ULKOSEINÄT Suunnitteluperusteet Moduulimitoitus Vähimmäisraudoitus Rengaspalkki Muuraussiteet eristeharkkoseinässä Lämmöneristävyys Kantavien ulkoseinien mitoitus pystykuormalle Ulkoseinien mitoitus tuulikuormalle Aukkojen vaikutus kantavaan seinään Aukkojen ylitykset Liikuntasaumat Ikkunoiden ja ovien liittyminen VÄLISEINÄT Palonkestävyys Ääneneristävyys Ei-kantavat väliseinät Kantavat väliseinät Jäykistävät seinät SEINIEN PINNOITUS Ulkoseinien pinnoitus Sisäseinien tasoitus DETALJIT 41 LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 3
4 1. Luja-harkot Luja-harkot on valmistettu maakosteasta kevytsorabetonista, jonka pääasiallisena runkoaineena on kevytsora. Kevytsorabetoni sisältää lisäksi sementtiä ja vettä. Kevytsora valmistetaan paisuttamalla savea korkeassa lämpötilassa, jolloin siitä muodostuu pinnaltaan tiiviitä, mutta sisältä huokoisia rakeita. Huokoisuus tekee kevytsorasta kevyen ja lämpöä eristävän. Kevytsorabetonin tiheyttä säädellään lisäämällä betonimassaan mm. hiekkaa ja lentotuhkaa. Kevytsorarakeiden huokosten sisältämä ilma tekee niistä keveitä ja lämpöä eristäviä. Suljetun huokosrakenteen ansiosta kevytsoraharkkojen vedenimukyky on pieni ja ne kuivuvat nopeasti. Kosteus ei vahingoita harkkoja ja ne kestävät hyvin pakkasta. Harkkojärjestelmä muodostuu leveydeltään erilaisista eristämättömistä harkoista sekä eristetystä harkosta. Kaikkien harkkojen pituus on 500 mm (5M-moduulimitta) ja korkeus 195 mm (2M- moduulimitta), joten leveimpienkään harkkojen paino ei tule liian suureksi. Matalaperustusten perusmuurit tehdään yleensä mm leveistä eristämättömistä harkoista. kellarin maanpaineseinät tehdään yleensä mm leveistä harkoista. Kapeampia harkkoja käytetään väliseinissä ja (ääneneristyksen vaatimissa) kaksinkertaisissa rakenteissa. Eristeharkkoja käytetään lämpimien ja puolilämpimien tilojen ulkoseinissä sekä myös tiilitalojen, puurunkoisten talojen ja tiiliverhottujen rakennusten sokkeleissa. Lämmöneristeenä on polyuretaani. Harkot on suunniteltu muurattavaksi ilman pystysaumalaastia. Harkkojen päissä olevat pystysuuntaiset pontit ohjaavat harkot oikein paikoilleen. Harkon päällä olevaan uraan voidaan helposti asentaa pituussuuntainen raudoitus siten, että raudoitus on laastin ympäröimä ja siten suojattu korroosiolta antaen samalla riittävän tartunnan harkon ja teräksen yhteistoiminnan varmistamiseksi. Luja- harkko on helposti työstettävissä. Luja-harkoista syntyy kestävä ja luja seinärakenne. Laastia käytetään vain vaakasaumoissa. Pontatut harkon päät asettaan vastakkain ilman laastia. Harkkojen korkeus on 195 mm, joten 5 mm:n saumalla päästään pystysuunnassa 200 mm:n moduulijakoon. Tarvittaessa voidaan käyttää myös paksumpia saumoja aina 20 mm:n paksuuteen asti. LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 4
5 Lujabetonin kevytsorabetoniharkkojen tekniset ominaisuudet UH ja RUH-harkot EH-420 EH-420 kulma Eh-420 Kevytsorabetoni 3 / / 750 Kuivatiheys - Kevytsorabetoni kg/m 3 - Polyuretaani 37 kg/m 3 Ulkoseinät - Ulkoseinät 4 4 % - Lämmönjohtavuus; täydet saumat 0,25 0,25 W/(mK) - Lämmönjohtavuus; rakosaumat 0,21 0,21 W/(mK) Kellarin seinät - Vesipitoisuus 7 7 % - Lämmönjohtavuus; rakosaumat 0,22 0,22 W/(mK) Perusmuurit - Vesipitoisuus % - Lämmönjohtavuus; rakosaumat 0,24 0,24 W/(mK) Polyuretaani; lämmönjohtavuus 0,023 W/(mK) Nimellispuristuslujuus fqm 3 4 MPa Kevytsorabetonin ominaislujuudet - Puristus fck 2,1 2,8 MPa - Taivutusvetolujuus vaakasaumojen suuntaisessa murtotasossa fxk1 - Taivutusvetolujuus vaakasaumojen suuntaa vastaan kohtisuorassa murtotasossa fxk2 0,26 0,26 MPa 0,3 0,4 MPa - Leikkauslujuus fvk 0,18 0,24 MPa Materiaalin osavarmuusluku 1,8 1,8 Kuivumiskutistuma < 0,6 < 0,6 mm/m Lämpölaajeneminen /K Taulukko 1. Kevytsorabetoniharkkojen tekniset ominaisuudet LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 5
6 Luja-harkkojen mitat ja painot HARKKO Pituus LEVEYS KORKEus kg/kpl kpl/m 2 Laastimenekki mm mm mm ltr/harkko VSH-88 puolikas ,5 11,1 0,2 VSH ,1 5,6 0,4 VSH-88 uraharkko ,4 5,6 0,4 UH ,6 10 0,5 UH ,3 10 0,6 UH ,0 10 0,6 RUH ,1 10 1,0 RUH-200 kulma ,0 5/m 1,1 RUH ,5 10 1,1 RUH-250 kulma ,0 5/m 1,1 RUH ,0 10 1,2 RUH-300 kulma ,9 5/m 1,7 RUH ,8 10 1,5 RUH-420 kulma ,1 5/m 2,0 EH ,9 10 0,9 EH-420 ulkokulma ,5 5/m 0,5 EH-420 sisäkulma ,9 5/m 0,6 EH-420 palkki ,2 1) 10 0,7 1) Ilman täyttövalua; täyttövalu 9,3 litraa/harkko Taulukko 1. Kevytsorabetoniharkkojen tekniset ominaisuudet LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 6
7 2. Harkkoperustukset 2.1 Perustamistavan valinta Perustamistavan valintaa vaikuttaa rakennuspohjan laatu, rakennuksen muoto, rakennuksen käyttötarkoitus, rakennuspaikan sijainti ja korkeussuhteet, kellari sekä käytettävät rakenteet. Suunnittelun lähtökohtana on aina perustuksen moitteeton ja luotettava toiminta sekä lujuuden ja muodonmuutosten että lämmön- ja kosteudeneristyksen suhteen. Kuva 1. Yleisimmät harkkoperustukset Perustuksen tehtävänä on siirtää rakennuksen aiheuttamat kuormitukset maapohjalle. Pientaloissa merkittävin tekijä on yleensä perustusten painuminen. Maapohjalle sallittu kuorma (sallittu pohjapaine) määräytyy yleensä painuman perusteella. Hiekkaperäiselle maapohjalle perustettaessa maapohjan murtuminen voi tulla kyseeseen, jos perustamissyvyys joko rakentamisen aikana tai pysyvästi on matala. Perustusrakenteiden on myös estettävä maaperän kosteuden ja maahan valuneiden pintavesien tunkeutuminen rakenteisiin ja sisätiloihin. Kosteuden haittavaikutukset voidaan estää huolehtimalla rakennuspaikan kuivatuksesta salaojituksen avulla sekä veden- ja kosteudeneristyksillä. Sade- ja sulamisvesien patoutuminen rakennuksen seinän viereen estetään muotoilemalla rakennuksen viereinen maanpinta poispäin viettäväksi n. 3 m:n matkalla vähintään 150 mm (kaltevuus 1:20). Kosteuden nousu maaperästä alapohjarakenteisiin estetään laittamalla alapohjan alle vähintään 200 mm:n veden kapillaarisen nousun katkaiseva kerros (salaojitussora tai kevytsora KS420 KAP). Perusmuuria, sokkelipalkkia ja kellarinseinää vasten laitetaan vähintään 200 mm hyvin läpäisevää soraa. LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 7
8 Puurakenteet ja tiilirakenteet eristetään aina kevytsoraperustuksista kosteuseristeellä. Aluspuun ja perustuksen välinen sauma tiivistetään myös ilmavuotoja vastaan. Eristeenä ja tiivisteenä käytetään esimerkiksi kumibitumikaistaa, umpisoluista muovinauhaa tai polyuretaanivaahtoa. Tiilimuurauksen alle asetettu eristekaista toimii liikuntasaumana ja samalla sitä kautta voidaan johtaa pois kuorimuurin taakse mahdollisesti päässyt vesi. 2.2 Matala perusmuuri Kellarittomien pientalojen yleisin perustamistapa on matala perusmuuri. Perusmuuriin kohdistuvat kuormitukset riippuvat siitä onko kyseessä maanvarainen vai kantava alapohja. Alapohja on edullisinta tehdä maanvaraisena silloin, kun perustukset ovat maanvaraisia ja maanpinnan korkeuserot ovat pieniä. Jos täyttökorkeus on yli 0,5 m on usein varmempaa ja edullisempaa käyttää tuulettuvaa ryömintätilaista kantavaa alapohjaa. Kantava ryömintätilainen alapohja tulee kyseeseen myös paaluperustusten yhteydessä. Maata vasten valettua kantavaa laattaa ei suositella, koska maan painuessa laatan alle jää tuulettumaton tila, josta kosteus ei pääse poistumaan. Turvallisempi ratkaisu on käyttää ryömintätilaista alapohjaa. Kuva 2. Maanpinnan kallistukset rakennuksen ympärillä pintavesien poisjohtamiseksi /Harkkokäsikirja/ Maanvaraista alapohjaa käytettäessä perusmuuria ja perustuksia rasittaa vain yläpuolisilta seinärakenteilta tuleva kuorma, mutta kantavaa alapohjaa käytettäessä perusmuuria ja perustuksia rasittaa lisäksi myös alapohjalta tuleva kuormitus Matalaperustuksen korkeus Lattiapinnan ja ulkopuolisen maanpinnan väliseksi korkeuseroksi suositellaan vähintään 0,5 m. Routivalla maapohjalla perustussyvyys maanpinnasta lukien tulisi olla vähintään 0,6 m. Tällöin routaeristeen päälle saadaan riittävä, vähintään 0,3 m paksuinen suojaava maakerros. Kohtuullinen perusmuurin korkeus antaa perusmuurille riittävän jäykkyyden painumia vastaan. Routimattomilla hyvin kantavilla maapohjilla perusmuuri voi olla matalampi. LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 8
9 Edellä esitetyn perustella tavanomaisen matalaperustuksen korkeus anturan yläpinnasta lukien on 1 m eli 5 harkkokerrosta. Ulkoseinien perusmuuri kaivetaan n. 0,3 m poistettavan humuskerroksen alapuolelle. Sisäseinien anturat voivat olla ulkoseinien anturoita ylempänä. Ryömintätilan vapaan korkeuden tulee olla vähintään 0,8 m. Anturan mitat riippuvat perustamistavasta (maanvarainen / paalutettu), maapohjasta eli sallitusta pohjapaineesta, perusmuurissa käytetystä harkon leveydestä. Lämpimien rakennusten perusmuurissa käytetään eristeharkkoa EH-420 ja maanpinnan alapuolella alimmissa harkkokerroksissa eristämätöntä harkkoa RUH-420. Tällöin sopiva anturan leveys on mm ja korkeus mm. Paalutettujen anturoiden leveys on yleensä 600 mm ja korkeus mm paalun koosta ja paaluvälistä riippuen. Väliseinien anturoiden leveys riippuu seinässä käytetyn harkon leveydestä ja sallitusta pohjapaineesta / paalusta. Maanvaraista alapohjaa käytettäessä sisäpuolinen täyttö on yleensä 0,6 m. Alapohjan alla tulee olla vähintään 200 mm paksu veden kapillaarisen nousun estävä kerros ja tämän alapuolella n. 200 mm paksu tiivistetty routimaton täyttökerros. Mahdolliset radonputket sijoitetaan kapillaarikerrokseen ja putkien ympärillä on olla vähintään 200 mm salaojasorakerros. Kuva 3. Matalaperustuksen korkeus Routasuojaus Routasyvyys eli roudattoman maan syvyys vaihtelee maalajista ja paikkakunnan pakkasmäärästä riippuen 1, m. Routasyvyyden yläpuolelle perustettaessa on perustuksen alla olevan routivan maapohjan jäätyminen estettävä riittävällä routasuojauksella. Routasuojauksen mitoitus riippuu monista tekijöistä, joista tärkeimpiä ovat alapohjan ja perusmuurin lämmöneristyskyky. Hyvän lämmöneristyksen omaava alapohja ei johda lämpimistä sisätiloista maaperään riittävästi lämpöä estämään perustusten alla olevan maapohjan jäätymistä ilman riittävää routasuojausta. Huonosti lämpöä eristävä perusmuuri (esim. betoni, betoniharkko) muodostaa kylmäsillan, jota pitkin kulkeva lämpövirta jäähdyttää anturan alla olevaa maata. Anturan alapuolisen routivan maan jäätymisen estämiseksi perustukset joudutaan ulottamaan syvemmälle kuin paremmin lämpöä eristävistä kevytsoraharkoista tehtyä perusmuuria käytettäessä. Kuvassa 4 on esitetty pakkasmäärät ja routasuojauksen ilmastovyöhykkeet. Suomi on jaettu pakkasmäärän perusteella kolmeen ilmastovyöhykkeeseen: ilmastovyöhyke I; pakkasmäärä alle Kh, ilmastovyöhyke II; pakkasmäärä KH Kh ja ilmastovyöhyke III; pakkasmäärä yli Kh. LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 9
10 Kuva 4. Pakkasmäärät F50 ja routasuojauksen ilmastovyöhykkeet Perustamissyvyys 0,75 m, Maanvaraisen alapohjan lämmönvastus ma = m 2 K/W, Ryömintätilaisen alapohjan lämmönvastus ma = 5,3... 6,25 m 2 K/W Routaeristeen lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo λdesign = 0,043 W/(Km) (vastaa EPS 120 Routa) Routaeristeen leveys anturan ulkoreunasta Kevytsoraharkkoperustuksen routaeristyksen paksuus eri ilmastovyöhykkeissä Maanvarainen alapohja Ilmastovyöhyke Ryömintätilainen alapohja Ilmastovyöhyke I II III I II III Eristeen leveys [m] 1,2 1,2 1,5 1,2 1,5 - Eristyspaksuus [mm] Eristyspaksuus [mm] Seinälinja UIkonurkka Taulukko 3. Kevytsoraharkkoperustuksen routaeristyksen paksuus eri ilmastovyöhykkeissä LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 10
11 2.2.3 Perusmuurin lämmöneristys Rakenteeltaan moitteettoman lämpöteknisen toiminnan kannalta perusmuurilla tulee olla riittävä lämmöneristyskyky. Perusmuurin lämmöneristyksen tulee olla riittävä, jotta alapohjan kautta maaperään johtuvan lämmön siirtyminen perusmuurin kautta ulkoilmaan olisi vähäistä. Erityisen tärkeää tämä on ryömintätilaisen alapohjan tapauksessa. Perusmuurin maanpäällisellä osalla käytetään eristeharkkoa. Perusmuurin eristeen tulee ulottua maanpinnan alapuolella routasuojauksen alapintaan asti. Perusmuurin sisäpuolinen lisäeristys parantaa perusmuurin lämmöneristävyyttä entisestään. Lattialaatan ollessa perusmuurin yläpintaa ylempänä, pysyy lattian reunan pintalämpötila yleensä riittävänä ilman eristeharkkoja. Kun lattialaatta on perusmuurin yläpinnan tasossa, kylmäsillan välttämiseksi ylimmissä harkkokerroksissa käytetään eristeharkkoa. Seinärakenteen edellyttämän tukipinnan mukaan ylimpänä harkkona voidaan käyttää eristeharkkoa, eristämätöntä harkkoa tai palkkiharkkoa. Tarvittaessa käytetään perusmuurin sisäpuolella lisäeristystä Perusmuurin raudoitus Perusmuuriin sijoitetaan vaakasuuntaiset harjateräkset T8 ylimpään vaakasaumaan ja sokkelihalkaisun alapuoliseen vaakasaumaan. Myös radonkatkon yläpuoliseen saumaan laitetaan harjateräkset T8. Raudoitus asennetaan harkon yläpinnassa olevaan laastilla täytettyyn uraan. Harkkojen muurauksen yhteydessä on huolehdittava siitä, että laasti muodostaa raudoitukselle on riittävän betonipeitteen. Harkoissa käytettyjen raudoitteiden betonipeitteet on määritetty SFS-EN mukaan, joten ympäristön rasitusluokassa MX4 (suolarasitetut kohteet meren rannalla tai suolattujen teiden varsilla) tulee käyttää ruostumatonta tai sinkittyä raudoitusta. Nurkissa teräkset limitetään 700 mm kuvan 6 mukaisesti.antura raudoitetaan rakennesuunnitelmien mukaan jatkuvalla raudoituksella, jonka tarkoituksena on vähentää kutistumasta aiheutuvaa halkeilua ja parantaa anturan kestävyyttä maapohjan painumaeroja vastaan. Kuva 5. Perusmuurin raudoitus T=A500HW harjateräs tai vast.; Bi= tikasraudoite Bi40 tai Bi37R (kuva 14) LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 11
12 Kuva 6. Nurkan raudoitus LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 12
13 2.3 Kellarillinen perustus Mitoitus maanpaineelle Kellarin seiniä rasittaa yleensä yläpuolisilta rakenteilta tuleva pystykuorma sekä ulkopuolinen maanpaine. Aukottoman Luja-harkkoseinän kestävyys pientaloissa pystykuormille on yleensä riittävä. Aukollisissa seinissä tarkistetaan aukon pielen puristuskestävyys. Maanpaineelle kellarin Luja-harkkoseinissä käytetään vaakasuuntaista raudoitusta. Tällöin seinä toimii vaakasuunnassa siirtäen maapaineen poikittaisille ulko- ja väliseinille. Kun betonirakenteinen välipohja kuormittaa seinää, niin myös seinän ylä- ja alareunaan syntyy tuki ja osa kuormasta siirtyy myös pystysuunnassa. Jos poikittaisia tukiseiniä ei ole riittävästi, niin seinän tuetaan voidaan käyttää myös teräs- tai betonipilareita tai harkoista muurattuja pilastereita. Seinän ulko- ja sisäpinnoissa suositellaan käytettäväksi samanlaista koko kellarin ympäri jatkuvaa raudoitusta. Raudoituksena käytetään yleensä kahta harjaterästä T8 joko joka toisessa tai jokaisessa vaakasaumassa. Teräkset sijoitetaan harkon päällä olevaan raudoitusuraan ja jatketaan limittämällä. Harjateräksen T8 jatkospituus on 700 mm. Sisäpinnan raudoitus suositellaan jatkettavaksi tukien kohdalla ja ulkopinnan raudoitus keskellä aukkoa. Kuvassa 6 on esitetty nurkan raudoitus. Täyttökorkeus [m] Taulukko 4 Maanpaineen laskenta-arvo ped [kn/m 2 ] 1,2 6,3 1,4 7,0 1,6 7,6 1,8 8,3 2,0 9,1 2,2 9,8 2,4 10,6 2,6 11,3 2,8 12,1 3,0 12,9 3,2 13,6 P1 = 5,6. H P = 0,31. q Kellarin seinän vierusta täytetään karkealla, routimattomalla ja hyvin vettä läpäisevällä soralla. Mitoituksessa voidaan tällöin käyttää kitkamaalle soveltuvia maanpaineen arvoja. Koska seinä on vaakaraudoitettu, voidaan maanpaine mitoituksessa olettaa tasaisesti jakautuneeksi seinän eristämättömän osan korkeudelle Kuvassa 7 on esitetty maapaineen arvoja murtorajatilassa eri täyttökorkeuksilla, kun pintakuorma on q = 2,5 kn/m 2, mikä vastaa kevyiden ajoneuvojen aiheuttamaa kuormaa. Sokkelihalkaisu ulottuu 0,4 m maanpinnan alapuolelle. Kuva 7. Vaakaraudoitetun kellarin seinän maanpaine, kitkamaa LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 13
14 Maanpaineseinän Maanpaineseinän RUH-420 RUH-420 enimmäistukivälit enimmäistukivälit 3,2 3,0 2,8 Kuva 8. Maanpaineseinän maksimitukivälit, raudoitus T=A500HW. Jatkuvassa useamman poikittaisen väliseinän ohi menevällä seinällä tukiväliä voidaan kasvattaa 10 %. 2,6 2,4 2,2 Täyttökorkeus HL [m] (m) 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 5,5 6,0 6,5 7,0 7,5 8,0 8,5 9,0 9,5 10,0 Tukiväli L (m) [m] LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 14
15 Maanpaineseinän RUH-250 Maanpaineseinän ja RUH-250 RUH-300 ja enimmäistukivälit RUH- 300 enimmäistukivälit 3,2 3,0 2,8 Kuva 8. Maanpaineseinän maksimitukivälit, raudoitus T=A500HW. Jatkuvassa useamman poikittaisen väliseinän ohi menevällä seinällä tukiväliä voidaan kasvattaa 10 %. 2,6 2,4 2,2 Täyttökorkeus H [m] (m) 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 5,5 6,0 6,5 7,0 7,5 8,0 Tukiväli L [m] (m) LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 15
16 2.3.2 Lämmöneristys Kellarin seinältä vaadittava lämmöneristys määräytyy kellarin käyttötarkoituksen mukaan. Lämpimän kellaritilan lämmöneristysvaatimus on sama kuin asuinhuoneiden ulkoseinien. Kellarin seinän lämmöneristystä tarkasteltaessa voidaan maanpinnan alapuolella ottaa huomioon maan lämmönvastus. Maata vasten olevan lämpimän kellaritilan seinän U-arvo vaatimus on 0,16 W/(m 2 K). Ulkoilmaa vasten olevan seinän osalta vaatimustaso on 0,17 W/(m 2 K). Kellarin seinässä on yleensä lämpövastukseltaan useampia vyöhykkeitä (maanpäällinen osa, lähellä maanpintaa oleva eristetty osa sekä syvemmällä oleva eristämätön osa). Kellarin seinän lämmöneristävyyden vaatimusten täyttymistä voidaankin arvioida tarkastelemalla seinän keskimääräistä lämmöneristävyyttä. Riittävä lämmöneristävyys saavutetaan käyttämällä maanpinnan yläpuolisissa osissa eristettyjä harkkoja ja maanpinnan alapuolella eristämättömiä harkkoja ottamaan vastaan maanpaineen aiheuttamat rasitukset. Eristetyt harkot ulottuvat 400 mm maanpinnan alapuolelle. Tarvittaessa käytetään lisänä ulkopuolista lämmöneristystä. Täyttökorkeuden eli maanpinnan ja kellarin lattian välisen eron ollessa pieni (alle 0,7 m), seinän U-arvo 0,16 W/(m 2 K) saavutetaan usein ilman lisälämmöneristystäkin. Taulukossa 5 on esitetty Luja-harkkoseinien U-arvoja W/(m 2 K). Luja-harkkoseinien U-arvot harkkotyyppi harkon leveys (mm) maan päällä maanpinnan alapuolella m > 1 m RUH ,74 0,60 0,33 RUH ,63 0,53 0,30 RUH ,46 0,41 0,26 EH-420 Polyuretaanivaahto vaakasaumassa EH-420 Ilmaraollinen vaakasauma 420 0,12 0, ,13 0,13 Taulukko 5. Luja-harkkoseinien U-arvot LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 16
17 Seuraavassa taulukossa on esitetty seinän keskimääräinen U-arvo W/(m 2 K), kun lisälämmöneristeenä on EPS/XPS, jonka lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo λdesign =0,035. Taulukon arvot pätevät, kun kellarin vapaa korkeus on 2,5 m ja seinän maanpäällinen osuus on 400 mm ja eristeharkko ulottuu 400 mm maanpinnan alapuolelle. Maanpäällisessä osuudessa on käytetty eristeharkkoa EH-420 ja maanalaisessa osassa harkkoa RUH-420. Lisälämmöneristys EPS/XPS U-arvo W/(m 2 K) 100 mm 0, mm 0, mm 0,12 Taulukko Perusmuurin pinnoitus Matalaperusteinen perusmuuri ja kellarin seinä on pinnoitettava laastilla (esim. sokkelilaasti tai ohutrappauslaasti) sekä maanpinnan yläpuolisilta että maanpinnan alapuolisilta osilta. Näkyviltä osiltaan perustus voidaan pinnoittaa rouhepinnoitteella. Karkean pinta kestää parhaiten maanpinnan läheiset ankarat säärasitukset. Värilliseen rappaukseen voidaan käyttää silikonihartsipohjaista laastia tai maalia. Kellarin seinään tulee tehdä ulkopuolinen kosteuseristys esim. kumibitumikermillä tai perusmuurilevyllä. Tarvittaessa kosteuseristys tehdään myös matalaperustuksen sokkeliin. Ennen kosteuseristyksen asentamista harkkoseinä on pinnoitettava. Kuva 9. Kellarin seinän lisälämmöneristys LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 17
18 2.5. Radon Perustukset on tiivistettävä siten, että radonkaasun pääsy sisätiloihin on estetty. Alapohjassa halkeilematon betonilaatta on yleensä riittävän tiivis radonkaasuille. Liitoskohdat ja läpiviennit on huolella tiivistettävä. Alapohjan ja harkkosokkelin välinen liitos tiivistetään kumibitumikermikaistalla. Tarkempia ohjeita on esitetty esim. RT-kortissa RT Radonin torjunta sekä RT-tarvikekortissa RT Perustusten kosteuden ja radonin eristys, Katepal Oy. Monihaarainen imukanavisto Tiivistämisen lisäksi tulee varautua radonin poistoon alustan tuuletusjärjestelmällä. Alapohjan alle kapillaarikerrokseen asennetaan salaojaputkista imukanavisto ja siitä poistoputki ja tarvittaessa poistopuhallin vesikatolle. Tuuletettua ryömintätilaa käytettäessä erillinen radontuuletusjärjestelmä ei ole tarpeen, vaan radonkaasun poistoon riittää yleensä ryömintätilan normaalit tuuletusaukot. Radonalueilla matala perusmuuri on pinnoitettava molemmin puolin riittävän ilmatiiveyden saavuttamiseksi. Radonalueilla kellarin seinän ulkopuolisena kosteuseristeenä tulee käyttää kumibitumikermiä. Kosteusteknisen toiminnan varmistamiseksi ulkopuolinen lämmöneriste sijoitetaan vesieristyksen ulkopuolelle. Rengasmallinen imukanavisto Kuva 10. Radon-imukanavisto LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 18
19 3. ULKOSEINÄT 3.1 Suunnitteluperusteet Luja-harkkoseinät suunnitellaan Eurokoodin SFS-EN kansallisen liitteen mukaan. Suunnitteluohje perustuu tähän ohjeeseen ja on laadittu käyttäen osavarmuusmenetelmää. Tässä suunnitteluohjeessa esitetyt kestävyydet on laskettu em. eurokoodin mukaan ja vastaavat kestävyyksien murtorajatilan mukaisia laskenta-arvoja, joita verrataan osavarmuusluvuilla kerrottujen kuormien aiheuttamiin rasituksiin. Kuormat määritetään SFS-EN kansallisen liitteen sekä SFS-EN kansallisen liitteen mukaan. Kantavien rakenteiden mitoituksessa eristeharkkojen eristeen ja muuraussiteiden ei oleteta siirtävän voimia, joten eristeharkkojen molemmat kuoret toimivat pystykuormalle ja taivutukselle erillisinä. Tuulikuorman voidaan kuitenkin olettaa siirtyvän eristeen välityksellä myös toiselle kuorelle. Tuulikuormien voidaan olettaa jakautuvan molemmille kuorille niiden jäykkyyksien suhteessa. Eristeharkossa oletetaan toisen vähemmän kuormitetun kuoren jäykistävän rakennetta nurjahduksen suhteen. Eristeharkoissa sisäkuori toimii yleensä pystykuormia kantavana. 3.2 Moduulimitoitus Harkon liittymismitta pystysuunnassa sauman keskeltä keskelle on 200 mm (2 M) ja vaakasuunnassa 500 mm (5M). Harkkoseinien suunnittelussa tulee ottaa huomioon harkon pystymoduuli. Ikkunoiden ja ovien yläreunat on hyvä suunnitella samaan korkoon. Maanvaraisen lattian pinta sijoitetaan harkon korkeuden puoliväliin, jolloin ovien liittymismitta 2100 mm tai 2300 mm sopii harkkojakoon (oven yläreuna tulee harkon sauman kohdalle). Harkkoseinän päälle tuleva ontelolaatta asennetaan yleensä 20 mm korkuisten asennuspalojen päälle, joten laatan ja alapuolisen harkon välinen sauma on 20 mm. Laatan yläpinnan ja yläpuolisen harkon välinen sauma on yleensä 10 mm. Laatan kohdalla ulkokuoressa voidaan käyttää leikattua eristeharkkoa (sisäkuori ja osa eristeestä poistettu) tai kapeampaa umpiharkkoa ( UH-100 tai UH- 125). 175 mm korkeata ontelolaattaa käytettäessä laatan vaatima korkeus saumoineen on 205 mm ja 200 mm korkealla ontelolaatalla 235 mm. Pientaloissa vapaan huonekorkeuden tulee olla vähintään 2400 mm. Harkkorakennetta käytettäessä huonekorkeudeksi kuitenkin suositellaan 2500 mm, mikä sopii paremmin harkon 200 mm:n moduuliin, kun aukkojen asettamat vaatimukset otetaan huomioon. Luja-harkot ovat helposti työstettävissä ja katkaistavissa, joten rakennukset on mahdollista suunnitella ilman moduulimitoituksen rajoituksia. Materiaalimenekin optimoimiseksi voidaan käyttää 5 M moduulijakoa siten, että moduulilinjat ovat seinien sisäpinnoilla. Tällöin seinän ulkomitaksi tulee n*5m+2*harkon leveys. Nurkkaharkot muurataan kerroksittain joko rakennuksen pituus- tai poikkisuuntaan. Vaihtamalla nurkkaharkkojen suuntaa kerroksittain saadaan aikaan harkkokerrosten välinen limitys. Toisessa suunnassa joudutaan yleensä käyttämään täydestä harkosta leikattua sovituspalaa. Kahden päällekkäisen kerroksen sovituspalojen kokonaismitta on yhden harkon pituusmitta (sisämitta n*5m). Jos rakennuksen sisämitta on n*5m 130 mm, ei sovituspaloja tarvita. Pystysuuntaisessa mitoituksessa on otettava huomioon että ikkuna- ja ovikarmien standardikorkeudet ovat n*m - 10 mm. Kun saumapaksuus on 5 mm tulee aukon korkeudeksi n*2m+5 mm ja asennusvaraksi 15 mm, mikä tulee ottaa huomioon muuraustyön yhteydessä. Käyttämällä mm standardikorkeutta matalampaa karmia saadaan riittävästi asennusvaraa. Ikkunoiden joka sivulle suositellaan 15 mm:n asennus- ja tiivistysvaraa, joka on otettava huomioon ikkunoita hankittaessa. Harkkojärjestelmä ei ole sidottu vain puolen kiven limitykseen. Nurkkaharkon kerroksittainen suunnanvaihdos antaa määrätyn harkon leveydestä riippuvan limityksen. Käyttämällä nurkkaharkon vieressä lyhennettyjä harkkoja voidaan käyttää myös muita limitysmittoja. Rakenteellisesta syistä limityksen tulee olla vähintään 75 mm. Vaatimus koskee myös yksittäisiä päällekkäisissä harkkokerroksissa olevia harkkoja. LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 19
20 Kuva 11. Harkon käyttö 5 M-moduulijaossa LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 20
21 Kuva 12. Esimerkki kevytharkkoseinän pystysuuntaisesta mitoituksesta LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 21
22 3.3 Vähimmäisraudoitus Luja-harkkoseinien vähimmäisraudoitus on tarpeen kutistumasta aiheutuvan halkeilun rajoittamiseksi. Vähimmäisraudoitus riippuu harkon leveydestä. Luja-harkkoseinien vähimmäisraudoitus Harkkotyyppi UH-100, UH-125, UH-150 UH-100, UH-125, UH-150 RUH-300, RUH-420 Eristeharkko EH T 8 k 800 A500HW 2 T 8 k 800 A500 HW tai tikasraudoite 2 ø 4 Bi40 k600 2 T 8 k 800 A500 HW tai tikasraudoite 2 ø 4 Bi40 k400 Vähimmäisraudoitus 2 T 8 k 600 A500 HW tai sisäkuoressa tikasraudoite 2 ø 4 Bi40 k600 ja ulkokuoressa tikasraudoite 2 ø 4 Bi37R k600 (ruostumaton) Taulukko 7. Luja-harkkoseinien vähimmäisraudoitus Kuva 13. Seinän vähimmäisraudoitus T=A500HW tai vast. ; Bi=tikasraudoite Bi40 tai Bi37R Vähimmäisraudoituksen lisäksi raudoitus asennetaan myös aukkojen ylä- ja alapuolisiin saumoihin sekä seinän ylimpään ja alimpaan saumaan. Aukkojen ylä- ja alapuolisissa saumoissa olevat teräkset ulotetaan vähintään teräksen jatkospituuden verran aukkojen ulkopuolelle. Rakennuksen jäykistämiseksi ulkoseinien nurkissa raudoitus jatketaan poikittaisille seinille. Raudoitus (myös vähimmäisraudoitus) jatketaan limijatkoksella. Jatkospituus on harjateräksellä T8 700 mm ja tikasraudoitteella 400 mm. Kuva 14. Tikasraudoite Bi40 /Bi37R LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 22
23 Harkoissa käytettyjen raudoitteiden betonipeitteet on määritetty SFS-EN mukaan, joten ympäristön rasitusluokassa (MX4 (suolarasitetut kohteet meren rannalla tai suolattujen teiden varsilla) tulee käyttää ruostumatonta tai sinkittyä raudoitusta. 3.4 Rengaspalkki Seinässä on yhtenäinen rengaspalkki välipohjien ja yläpohjan alapuolella. Rengaspalkki sitoo rakenteet toisiinsa. Ala-, väli- ja yläpohjarakenteet tuetaan rengaspalkin päälle. Rengaspalkki toimii puurakenteiden kiinnitysalustana. Rengaspalkki tehdään palkkiharkosta, jonka valu-urat raudoitetaan ja valetaan betonilla. Palkkiharkkojen kumpaankin valu-uraan asennetaan 1 T 10 A500HW harjateräs ellei rakennesuunnitelmissa ole muuta mainittu. Betoniset ala-, väli- ja yläpohjarakenteet eivät vaadi rengaspalkkia, koska tarvittava rengasraudoitus voidaan sijoittaa laatan tasoon. On kuitenkin suositeltavaa tukea myös betoniset ala-, väli ja yläpohjarakenteet palkkiharkkojen päälle. Kuva 15. Palkkiharkosta tehty rengaspalkki 3.5 Muuraussiteet eristeharkkoseinissä Eristeharkkoseinissä muuraussiteet sitovat harkon kuoret tosiinsa. Muuraussiteet asennetaan aina ylimmän harkkokerroksen alapuoliseen saumaan ja välipohjan ala- ja yläpuolisiin saumoihin. Siteitä asennetaan vaakasaumaan 500 mm:n välein joka kolmanteen saumaan. Lisäksi muuraussiteitä asennetaan kaikkien ikkuna- ja oviaukkojen pieliin 1 kpl joka saumaan eli pystysuunnassa 200 mm:n välein. Yli 3,5 m korkeissa seinissä muuraussiteitä suositellaan käytettäväksi 4 kpl/m 2 eli 500 mm:n välein joka toisessa saumassa. Muuraussiteen pituus on 320 mm. LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 23
24 3.6 Lämmöneristävyys Eristeharkkoseinät muurataan rakosaumoin ja pinnoitetaan molemmin puolin. Lämmöneristeen kohdalle ei laiteta laastia, joten siihen syntyy ilmarako. Lämmöneristävyyden parantamiseksi voidaan saumaan laittaa vähän paisuvaa polyuretaania. Polyuretaani asennetaan kahtena palkona laastin levittämisen jälkeen. Polyuretaanieriste saumassa varmistaa rakenteen toimivuuden myös työvirheiden sattuessa. EH-420 harkot soveltuvat myös passiivi- ja matalanenergia talojen ulkoseiniin, koska EH-420 harkoista tehdyn seinän U-arvo on 0,12 W/(m 2 K) käytettäessä polyuretaania saumassa. Matala-energiarakentamisessa suositellaan polyuretaanin käyttämistä ilmatiiveyden varmistamiseksi. Vaakasaumoissa aukkojen pielissä tulee käyttää polyuretaanivaahtoa, joka estää karmin takaa tulevien ilmavirtausten pääsyn seinärakenteeseen. Polyuretaanivaahtoa käytetään myös pystysaumoissa, jos eristeen väli tulee liian suureksi. Polyuretaanivaahdon tulee olla vähän paisuvaa (esim- Tytan low expansion PU-vaahto), jotta se ei nosta vastamuurattua harkkoa ja siten heikennä laastin ja harkon välistä tartuntaa. LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 24
SUUNNITTELUOHJE 6.6.2005. MEH-380 ULTRA matalaenergiaharkko
SUUNNITTELUOHJE 6.6.2005 MEH-380 ULTRA matalaenergiaharkko 1. YLEISTÄ 2 Tämä suunnitteluohje koskee vain Lujabetoni Oy:n ULTRA-matalaenergiaharkkoa, tyyppimerkintä MEH-380 ULTRA. Lisäksi suunnittelussa
LisätiedotNOPEA HELPPO TARKKA LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 18.6.13, VER.2
NOPEA HELPPO TARKKA LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 18.6.13, VER.2 SISÄLTÖ 1. LUJA-PONTTIHARKOT YLEISESTI 3 1.1 Kevytsoraharkko tuotteena 4 1.2 Ainutlaatuinen seinärakenne 4 2. HARKKOPERUSTUSTEN suunnittelu
LisätiedotMuurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa 19.1.2016 ohjeen)
Muurattavat harkot SUUNNITTLUOHJ 2016 urokoodi 6 (korvaa 19.1.2016 ohjeen) SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka muurattavat harkot s. 3 2. Tekniset tiedot s. 3 3. Mitoitustaulukot s. 4 3.1 Mitoitusperusteet s. 4
LisätiedotMuurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 1.2.2015 Eurokoodi 6. (korvaa 1.10.2014 ohjeen)
Muurattavat harkot SUUNNITTLUOHJ 1.2.2015 urokoodi 6 (korvaa 1.10.2014 ohjeen) SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka muurattavat harkot s. 3 2. Tekniset tiedot s. 3 3. Mitoitustaulukot s. 4 3.1 Mitoitusperusteet s.
LisätiedotLeca. -harkkorakenteet. Suunnitteluohje, RakMk B5 mukainen. www.e-weber.fi
Leca -harkkorakenteet Suunnitteluohje, RakMk B5 mukainen PERUSTUKSET Leca Lex harkkorakenteet ULKOSEINÄT Leca Term ja Leca Design -rakenteet 4-14 / 1.4.011 korvaa esitteen 4-14/15.10.009 www.e-weber.fi
LisätiedotLeca. -harkkorakenteet. Suunnitteluohje, RakMk B5 mukainen. www.e-weber.fi
Leca -harkkorakenteet Suunnitteluohje, RakMk B5 mukainen PERUSTUKSET Leca Lex harkkorakenteet ULKOSEINÄT Leca Term ja Leca Design -rakenteet 4-14 / 20.12.2013 korvaa esitteen 4-14/1.5.2013 www.e-weber.fi
LisätiedotMuuratut kevytsoraharkkorakenteet Mikko Pöysti, diplomi-insinööri Kehityspäällikkö, maxit Oy Ab mikko.poysti@maxit.fi
Mikko Pöysti, diplomi-insinööri Kehityspäällikkö, maxit Oy Ab mikko.poysti@maxit.fi Määräykset, ohjeet ja standardit Leca-perusharkkorakenteet ja eristeharkkorakenteet suunnitellaan Suomen rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotVÄLISEINÄT. Leca väliseinät. Leca EasyLex 88 Leca Lex. www.e-weber.fi 4-20/1.9.2012
VÄLISEINÄT Leca väliseinät Leca EasyLex 88 Leca Lex 4-20/1.9.2012 www.e-weber.fi Leca väliseinät Leca EasyLex Leca Lex markkinoiden nopein väliseinäratkaisu Nopea rakentaa ja helppo tasoittaa Sisältö Leca
LisätiedotHB-ERISTEHARKKO suunnittelu- ja työohje
HB-eristeHARKKO Ueh380 ja PEH380 HB-ERISTEHARKKO suunnittelu- ja työohje UEH380 ja PEH380 SISÄLTÖ HB-ERISTEHARKKO YLEISTÄ... ERISTEHARKKOJEN TEKNISET OMINAISUUDET... MUURAUSVAIHEET... Sokkelin muuraus...
LisätiedotSUUNNITTELUOHJE EKO-350 MATALAENERGIAHARKKO
SUUNNITTELUOHJE EKO-350 MATALAENERGIAHARKKO SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. MITTAJÄRJESTELMÄ 3 3. HARKKOPERUSTUKSET 4 Matalaperustus 4 Kellariperustus 4 Maanpaineseinän mitoitus 4 Anturaharkko 6 4. SEINÄRAKENTEET
Lisätiedot2. Perustukset ja kellarit 1/3. Kuva 2: Maanvarainen perustus 2
Jämerä detaljit 2. Perustukset ja kellarit 1/3 Kuva 1: Maanvarainen perustus 1 Kuva 2: Maanvarainen perustus 2 2. Perustukset ja kellarit 2/3 Maanvaraisen/tuulettuvan alapohjan perustuksen anturat tarjotaan
LisätiedotLAKKA harkot ulkoseiniin - edelläkävijä energiatehokkuudessa
LAKKA harkot ulkoseiniin - edelläkävijä energiatehokkuudessa Lakka harkoista saat kestävän talon, joka täyttää asukkaiden vaatimukset myös tulevaisuudessa. Kivitalo on energiatehokas, hiljainen ja palamaton.
LisätiedotNOPEA HELPPO TARKKA. LUJA-PONTTIHARKKO TYÖOHJE 1.3.2013 ver. 1 LUJA-PONTTIHARKKO TYÖOHJE 1
NOPEA HELPPO TARKKA LUJA-PONTTIHARKKO TYÖOHJE 1.3.2013 ver. 1 LUJA-PONTTIHARKKO TYÖOHJE 1 LUJA-PONTTIHARKKO TYÖOHJE 2 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 4 2. VALMISTELEVAT TYÖT... 5 3. ANTURAN JA PERUSMUURIN RAKENTAMINEN...
LisätiedotVäliseinäharkot VSH-68, VSH-88/300, VSH-130, VSH-150, PK-200
Väliseinäharkot VSH-68, VSH-88/300, VSH-130, VSH-150, PK-200 SUUNNITTELU- JA TYÖOHJE 1.2.2015 Eurokoodi 6 (korvaa 1.10.2014 ohjeen) SISÄLTÖ 1. HARKKOJEN OMINAISUUDET s. 3 2. VÄLISEINÄT a. yleistä s. 4
LisätiedotSUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.
SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä
LisätiedotAP 2RK AP 1RK ONTELOLAATTA 265-ALAPOHJA, TUULETETTU ALAPUOLINEN SOLUPOLYSTYREENIERISTE TASOITE+TUPLEX+PARKETTI; ASUNTOJEN LATTIA
ONTELOLAATTA 265-ALAPOHJA, TUULETETTU ALAPUOLINEN SOLUPOLYSTYREENIERISTE TASOITE+TUPLEX+PARKETTI; ASUNTOJEN LATTIA ONTELOLAATTA 370-ALAPOHJA, TUULETETTU ALAPUOLINEN SOLUPOLYSTYREENIERISTE TASOITE+TUPLEX+PARKETTI;
LisätiedotSiporex-väliseinät. Väliseinälaatta Väliseinäelementti Väliseinäharkko
Siporex-väliseinät Väliseinälaatta Väliseinäelementti Väliseinäharkko Väliseinälaatta V475 70 / 90 /100 x 575 x 575 VAHVUUS JA KOKO PALOLUOKKA ÄÄNENERISTÄVYYS KPL/LAVA LAATAN PAINO KG 70 x 575 x 575 EI
LisätiedotKarmikulma KÄYTTÖ- JA SUUNNITTELUOHJE 12.8.2014
Karmikulma KÄYTTÖ- JA SUUNNITTELUOHJE 12.8.2014 SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka karmikulma s. 3 2. Asennus s. 4 3. Karmin kiinnitys s. 12 4. Oviasennus s. 13 5. Lisätietoja s. 13 Karmikulma käyttö- ja suunnitteluohje
Lisätiedot1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27
9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS
LisätiedotTyön nro. PL 120 30101 Forssa puh. 03 4243 100 www.foamit.fi. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan
MAANVARAINEN ALAPOHJA puh 03 4243 100 wwwfoamitfi AP 101 X Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan 60 mm Teräsbetonilaatta, raudoitus betoniteräsverkolla
LisätiedotLämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan
Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)
LisätiedotTaiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje
Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22
LisätiedotLammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet
Lammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet 1 1 YLEISTÄ 2 2 LAMMI-LÄMPÖKIVIEN OMINAISUUDET 2 3 MITTAJÄRJESTELMÄ 3 4 LASKENTAPERUSTEET 3 5 KUORMAT 3 6 MATERIAALIT JA LASKENTALUJUUDET 4 7 SEINÄN
LisätiedotRT ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT RT PIENTALON PUURAKENTEET
RT 82-10820 ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT 82-10560 RT 82-10693 PIENTALON PUURAKENTEET JJ/1/huhtikuu 2004/6000/Vla/Rakennustieto Oy 3 ohjetiedosto RT 82-10820 3 RAKENNUSTARVIKKEET Yläsidepuut Levyjäykiste
LisätiedotLammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet
Lammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet 2 1 YLEISTÄ 3 2 LAMMI-LÄMPÖKIVIEN OMINAISUUDET 3 3 MITTAJÄRJESTELMÄ 4 4 LASKENTAPERUSTEET 4 5 KUORMAT 4 6 MATERIAALIT JA LASKENTALUJUUDET 5 7 SEINÄN
LisätiedotPIENTALON PERUSTUKSET
PIENTALON PERUSTUKSET RAKENNUSPOHJAN LAADUN SELVITYS Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaan rakennuspohjan laatu on selvitettävä ennakolta yleensä jokaisen rakennushankkeen yhteydessä. Maaperän laatua
LisätiedotHARKOISTA KESTÄVÄÄ JA LAADUKASTA
HARKOISTA KESTÄVÄÄ JA LAADUKASTA Ponttiharkot / Kevytsoraharkot / Valuharkot 2 LUJABETONILLA ON LAAJIN HARKKOVALIKOIMA Laajasta tuotevalikoimasta löytyy varmasti oikea tuote kaikkeen rakentamiseen. Harkoilla
LisätiedotASENNUSOHJE 2. AMU-YLITYSPALKKI ja BISTÅL-TIKASRAUDOITE. sivu MATERIAALITIETO 1 TOIMITUSSISÄLTÖ 1 TÄRKEÄÄ 2
2009 ASENNUSOHJE 2 AMU-YLITYSPALKKI ja BISTÅL-TIKASRAUDOITE sivu MATERIAALITIETO 1 TOIMITUSSISÄLTÖ 1 TÄRKEÄÄ 2 AMU-YLITYSPALKKI 1. Perustietoa 3 2. Älä pätki! 3 3. Asennus 4 1. kaksi tapaa 4 2. palkin
LisätiedotPERUSTUSRATKAISUT. Leca sora. ryömintätilassa / korvaa esitteen 3-12 /
PERUSTUSRATKAISUT Leca sora ryömintätilassa 3-12 / 19.11.2010 korvaa esitteen 3-12 / 1.6.2005 www.e-weber.fi LECA SORA RYÖMINTATILASSA Kuva 1: Ryömintätilainen Leca perustus. Ryömintätilan toimiva tuuletus,
LisätiedotTarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:
RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu
LisätiedotRakennuskohde. Sisältö Siporex-alapohja Eristys- ja pintavaihtoehtoja. Suunnittelija. Työ 11.1. Tekijä. Päiväys. Mittakaava 1:10
Siporex-alapohja Eristys- ja pintavaihtoehtoja 11.1 Sokkelileikkaus, matalaperustus Siporex-alapohja ja -harkkoseinä 11.2.1 Sokkelileikkaus, matalaperustus Siporex-alapohja ja -harkkoseinä 11.2.2 Sokkelileikkaus,
LisätiedotWWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI
1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on
LisätiedotHARKKO- RAKENTEET. Leca -harkkorakenteet Työohje. Leca Lex perusharkot Leca Design harkot, Leca Term harkot. Leca perustukset ja Leca ulkoseinät
HARKKO- RAKENTEET Leca perustukset ja Leca ulkoseinät Leca -harkkorakenteet Työohje Leca Lex perusharkot Leca Design harkot, Leca Term harkot 4-15 / 15.5.2016 korvaa esitteen 4-15/1.3.2014 LECA -HARKKO-
LisätiedotJämerä opas 2. Jämerän suunnitteluohjeistus
Jämerä opas 2 Jämerän suunnitteluohjeistus Perustiedot Dokumentin kohderyhmä: Jämerän arkkitehtisuunnittelijat Dokumentin ylläpitäjä: Tarjouslaskennan koordinaattori Dokumentin hyväksyjä: Myyntijohtaja
LisätiedotOntelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1
Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö 12.10.2012 Juha Rämö 1 Suunnittelu - Äänen eristys - Liitosten erityiskysymyksiä; mm. ulokeparvekkeet - Palonkesto tiistai, 20. marraskuuta 2012
LisätiedotSEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu
SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu FMC 41874.126 12.10.2012 Sisällysluettelo: 2 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MATERIAALIT JA MITAT... 3 2.1 MATERIAALIT...
LisätiedotLeca -harkkorakenteet
Leca -harkkorakenteet Työohje PERUSTUKSET Leca Lex perusharkot ULKOSEINÄT Leca Design harkot, Leca Term harkot 4-15 / 1.3.2014 korvaa esitteen 4-15/1.3.2012 www.e-weber.fi SISÄLTÖ 1 LECA PERUSTUSTYYPIT
LisätiedotSIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006
SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...
LisätiedotBENDERS seinäelementit. Seinäelementit ja perustukset. Lisää Bendersistä: www.benders.fi
BENDERS seinäelementit Seinäelementit ja perustukset Lisää Bendersistä: www.benders.fi 2 Sisältö Seinäelementit 4-10 Seinäelementtien tarvikkeet 11 Perustukset 12-15 Perustustarvikkeet 15 3 Seinäelementti
LisätiedotURETAANIERISTEHARKKO suunnittelu- ja työohje
HB-URETAANIERISTEHARKKO URETAANIERISTEHARKKO suunnittelu- ja työohje UEH-240, 290 ja 320 SISÄLTÖ: HB-URETAANIERISTEHARKKO YLEISTÄ... 3 Harkkojen ominaisuudet... 3 Tekniset tiedot... 4 Suunnittelun perusteet...
LisätiedotLiitos ja mitat. Lisäksi mitoitetaan 4) seinän suuntainen sideraudoitus sekä 6) terästapit vaakasuuntaisille voimille.
25.9.2013 1/5 Liitoksen DO501 laskentaesimerkki Esimerkissä käsitellään tyypillisten elementtien mittojen mukaista liitosta. Oletetaan liitoksen liittyvän tavanomaiseen asuinkerrostaloon. Mitoitustarkastelut
LisätiedotMuottiharkot työohje 17/11/2015
Muottiharkot työohje 17/11/2015 Sisällysluettelo Toimitukseen valmistautuminen..sivu.3 Harkkojärjestelmä ja mitoitus...sivu.4 Harkkojen ladonta ja raudoitus sivu.6 Harkkojen valaminen.sivu.8 Aukkopielet
LisätiedotARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.
ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat Hannu Hirsi. SRakMK ja rakennusten energiatehokkuus : Lämmöneristävyys laskelmat, lämmöneristyksen termit, kertausta : Lämmönjohtavuus
LisätiedotNotkopuiston päiväkodin laajennuksen perustamistapalausunto
TUUSULAN KUNTA TEKNINEN TOIMI/TILAKESKUS Notkopuiston päiväkodin laajennuksen perustamistapalausunto 1 (6) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 POHJASUHTEET... 3 2.1 Maaperä... 3 2.2 Pohjavesi... 3 3 POHJARAKENNUSRATKAISUT...
LisätiedotMultimäki II rakennettavuusselvitys
Multimäki II rakennettavuusselvitys ERILLISLIITE 2 1 / 27 12.8.2014 1 (8) Multimäki II rakennettavuusselvitys TIE21218 Joensuun kaupunki SUUNNITTELUKOHDE Teemu Tapaninen 12.8.2014 Multimäki II rakennettavuusselvitys
LisätiedotLadottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet
Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet 1 1 YLEISTÄ... 2 2 MUOTTIHARKKOJEN OMINAISUUDET... 2 3 MITTAJÄRJESTELMÄ... 2 4 LASKENTAOTAKSUMAT... 3 5 KUORMAT... 5 6 MATERIAALIT JA LASKENTALUJUUDET... 5
LisätiedotSEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu
SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu FMC 41874.133 28..213 Sisällysluettelo: 2 1 TOIMINTA... 3 2 MITAT, OSAT, ASENNUSVAIHEEN KAPASITEETIT JA TILAUSTUNNUKSET...
LisätiedotHangon neuvola, Korjaustapaehdotus
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HANGON KAUPUNKI Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sami Heikkilä, Juhani Pirinen Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain...
LisätiedotKevytsorabetoniharkkorakenteiden eurokoodimitoitus
Kevytsorabetoniharkkorakenteiden eurokoodimitoitus Timo Tikanoja, DI Erityisasiantuntija, Rakennusteollisuus RT timo.tikanoja@rakennusteollisuus.fi Rakentajain kalenteri 2012 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto
LisätiedotLadottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet
Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet 2 1 YLEISTÄ... 3 2 MUOTTIHARKKOJEN OMINAISUUDET... 3 3 MITTAJÄRJESTELMÄ... 3 4 LASKENTAOTAKSUMAT... 4 5 KUORMAT... 5 6 MATERIAALIT JA LASKENTALUJUUDET... 5
LisätiedotRPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu
RPS PARVEKESARANA Eurokoodien mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat ja osat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit...
LisätiedotRakMK:n mukainen suunnittelu
RVL-vAijerilenkit RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS
LisätiedotPientalojen perustukset Anturoiden suunnitteluohje RR - ja RD -paaluille
Pientalojen perustukset Anturoiden suunnitteluohje RR - ja RD -paaluille Mitoitusohjeet ja paaluvälin määrittämistä varten laaditut kuvaajat jatkuville paaluanturoille helpottavat ja nopeuttavat RR - ja
LisätiedotHB-HARKKOTUOTTEET. Laatua rakentamiseen
Laatua rakentamiseen Viiden tähden betonituottaja HB-Betoni on viiden tähden betonituottaja, joka tarjoaa laadukkaat tuotteet ja luotettavat toimitukset. Pitkä, yli 40 vuoden kokemus sekä perheyrityksen
LisätiedotRyömintätilaisten alapohjien toiminta
1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät
LisätiedotRepokallion kaava-alue
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JOENSUUN KAUPUNKI Repokallion kaava-alue Rakennettavuusselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19997 Rakennettavuusselvitys Saljola Suvi Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...
LisätiedotHARKKO- RAKENTEET. Leca -harkkorakenteet Suunnitteluohje, Eurocode 6 mukainen (EN )
HARKKO- RAKENTEET Leca perustukset ja Leca ulkoseinät Leca -harkkorakenteet Suunnitteluohje, Eurocode 6 mukainen (EN 1996-1-1) Leca Lex harkkorakenteet Leca Term ja Leca Design -rakenteet 22.11.2018 LECA
LisätiedotBetonielementtidetaljit
Betonielementtidetaljit Matti Turunen, rakennusinsinööri Osastopäällikkö, Finnmap Consulting Oy matti.turunen@finnmapcons.fi Artikkelissa käsitellään asuinrakennusten kiinnitysdetaljeja, mutta samat periaatteet
LisätiedotRadon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia
Hämeenlinna 15.2.2017 Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Olli Holmgren 1 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992: Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi
LisätiedotMaanvastaisen alapohjan lämmöneristys
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Jorma Heikkinen, Miimu Airaksinen Luottamuksellinen TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Sisällysluettelo
LisätiedotEKO+ 400 grafit työohje 01.09.2015
EKO+ 400 grafit työohje 01.09.2015 Sisällysluettelo Toimitukseen valmistautuminen..sivu.3 Harkkojärjestelmä ja mitoitus...sivu.4 Harkkojen ladonta ja raudoitus sivu.6 Harkon ulkokuoren liiman annostelu..sivu.8
LisätiedotEPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki
EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausrakenne EPS (expanded polystyrene) lämmöneriste muottipaisutettu polystyreeni Julkisivurakenteissa
LisätiedotTukimuurielementit 2-80
2- Tukimuurielementit Tukimuurien käyttö antaa erinomaiset madollisuudet tonttien ja liikennealueiden pintojen yötykäyttöön. Niillä alue voidaan jäsennellä käyttötarkoituksen mukaisesti eri tasoisiksi
LisätiedotPVL-vaijerilenkki. Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin. Tekninen käyttöohje
PVL-vaijerilenkki Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin Versio: FI 10/2012 Laskentanormit: EC+NA Betoniyhdistyksen käyttöselosteet BY 5 B-EC 2 N:o 26 (PVL 60, PVL 80, PVL, PVL 120) BY 5 B-EC 2 N:o 32 (PVL
LisätiedotTUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT
TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT Leca sorasta on Suomessa pitkäaikaiset ja hyvät käyttökokemukset. Leca sora ryömintatilassa Tuulettuvat ryömintätilat Uudis- ja korjausrakentaminen 3-12 / 5.9.2016 korvaa esitteen
LisätiedotPalkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa.
LAATTAPALKKI Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa. Laattapalkissa tukimomentin vaatima raudoitus
LisätiedotKivitalo pitää lämmön sisällä ja viiman ulkona
Harkot Kivitalo pitää lämmön sisällä ja viiman ulkona Arvostatko yksilöllisyyttä ja korkeaa laatua? Viihtyisyyden lisäksi sinulle on tärkeää, että kotisi on turvallinen. Lakka-harkoista saat kestävän talon,
LisätiedotDELTA-ansasjärjestelmä KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY321
DELTA-ansasjärjestelmä KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY321 24.09.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...2 1.1 YLEISKUVAUS...2 1.2 TOIMINTATAPA...2 2 MITAT JA MATERIAALIT...3 2.1 DELTA-ANSAS...3
LisätiedotOKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ
OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ 1 2 1. Johdanto OKTO eriste on sulasta ferrokromikuonasta vesijäähdytyksellä valmistettu CE merkinnän mukainen kiviainesmateriaali. Rakeisuudeltaan se
LisätiedotACO. Linjakuivatus. Asennusohjeet ACO DRAIN
ACO Linjakuivatus Asennusohjeet ACO DRAIN Sisältö Käyttöalueet EN 433 -standardin mukaan 3 Symbolit ja kaatotyypit 4 Tärkeitä suunnittelu- ja asennusohjeita Yleiset ja erityiset asennusohjeet 5 ACO DRAIN
LisätiedotYLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS
YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS RAKENNUSTAPASELOSTUS 25.1.2016 Oy Kyöstintie 29 84100 Ylivieska puhelin 08-420 009 faksi 08-420 060 2 D1 Olevat aluerakenteet D10 Oleva maaperä Rakennusalue on rakennettua
LisätiedotASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL
ASENNUSOHJEET 24 / 36 EL Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat Betonisten välipohjien ääneneristys riippuu paljolti siitä, millaisia kantavat rakenteet ovat. Laatta-
LisätiedotJULKISIVUMUURAUKSEN SUUNNITTELUOHJE
1 JULKISIVUMUURAUKSEN SUUNNITTELUOHJE YLEISTÄ 2 MUURAUSOHJEITA 2 MUURAUSSITEET 3 Tarkoitus 3 Vaatimukset 3 Siteiden määrä 3 LIIKUNTASAUMAT 4 Tarkoitus 4 Rakenteelliset liikuntasaumat 4 Esimerkkejä 5 KUORMITUSPINTA-ALA/PILARIN
LisätiedotKevytbetoniharkkorakenteet
B5 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Asunto- ja rakennusosasto Kevytbetoniharkkorakenteet OHJEET 2007 Ympäristöministeriön asetus kevytbetoniharkkorakenteista Annettu Helsingissä 25
LisätiedotVAIN URAKKALASKENTAA VARTEN KUSTAA HIEKAN LUKUTUPA RAKENNE. KORJAUS Rakennuskohteen nimi ja osoite RAKENNETYYPIT 1:10 KESKUSKATU 8, 23800, LAITILA JSO
MITAT TARKISTETTAVA TYÖMAALTA! VAIN UKALASKENTAA VARTEN Tunn Lukum Muutos Piirt Päiväys Kaupunginosa / Kylä Kortteli / Tila Tontti / Rno Viranomaisten merkintöjä Rakennuksen numero (RATUT) / Rakennusten
LisätiedotPERUSMUURIN VEDENERISTYS RADONERISTYS. Terve perusta talolle oikeilla eristeillä
PERUSMUURIN VEDENERISTYS RADONERISTYS Terve perusta talolle oikeilla eristeillä Perusmuurin vedeneristys ja radoneristys varmistavat kodille terveellisen huoneilman. Homeongelmat ja huoneilman ohjearvot
LisätiedotMaanvastaisen alapohjan routasuojaus
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-425-11 Maanvastaisen alapohjan routasuojaus Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Jorma Heikkinen, Miimu Airaksinen Luottamuksellinen TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-425-11 2 (22) VTT:n nimen
LisätiedotAs Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO
As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO LAUSUNTO PAROLANTIE 3, 02120 ESPOO 2 HUONEISTOJEN PÄÄTYJEN TARKASTUS AVATUILTA KOHDILTA Kohde: Tilaaja: As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne
LisätiedotASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU
Käyttötarkoitus: ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Hormex T600 liekki piippu on lämpöä kestävä, kaksoisseinäinen savupiippujärjestelmä, joka on valmistettu 1.4828 lämpöä kestävästä teräksestä (ulkokuori - 1.4301)
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo
2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ullakon yläpohjan palovaatimusten täyttyminen... 3 4 Yhteenveto...
LisätiedotHB-PRIIMA VÄLISEINÄLEVY HB-PRIIMA VÄLISEINÄLEVY
HB-PRIIMA VÄLISEINÄLEVY HB-PRIIMA VÄLISEINÄLEVY suunnittelu- ja työohje SISÄLTÖ: HB-PRIIMA VÄLISEINÄLEVY Viiden tähden betonituottaja HB-Priima on kehitetty nykyaikaiseen rakentamiseen... 2 Käyttökohteet...
LisätiedotEMH-400 grafit työohje 01/09/2015
EMH-400 grafit työohje 01/09/2015 Sisällysluettelo Toimitukseen valmistautuminen..sivu.3 Harkkojärjestelmä ja mitoitus...sivu.4 Harkkojen ladonta ja raudoitus sivu.6 Harkkojen tiivistys..sivu.8 Harkkojen
LisätiedotPASI-VAIJERILENKKISIDONTA
LIITE 1 1 (10) BY:N KÄYTTÖSELOSTE n:o 385 PASI-VAIJERILENKKISIDONTA KÄYTTÖOHJE 12.6.2013 PASI-VAIJERILENKIT PASI-100 PASI-400 Ei-kantavan ulkoseinäelementin yläreunan sitominen ontelolaatan reunaan 2 (10)
LisätiedotKARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma. Timo Keinänen MUURATTAVIEN HARKKORAKENTEIDEN MITOITUSOHJE
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma Timo Keinänen MUURATTAVIEN HARKKORAKENTEIDEN MITOITUSOHJE Opinnäytetyö Toukokuu 2014 OPINNÄYTETYÖ Toukokuu 2014 Rakennustekniikan koulutusohjelma
LisätiedotPerustukset ja pohjarakenteet. Lauri Salokangas
Perustukset ja pohjarakenteet Lauri Salokangas 1. Pohja- ja maarakentamisen peruskäsitteitä Maamekaniikka maan mekaanisen käyttäytymisen mallintaminen laskennallisin keinoin; sisältää maaparametrien määrittämisen
LisätiedotRPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu
RPS PARVEKESARANA RakMK:n mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...
LisätiedotTyön nro. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan. Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan
RYÖMINTÄTILAAN TAI ULKOILMAAN RAJOITTUVA ALAPOHJA wwwvicoverfi AP 101 Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan 60 mm Teräsbetonilaatta rakennesuunnitelmien
LisätiedotLeca perustus Suomalaisten kestosuosikki
PERUSTUSratkaisut Leca perustus Suomalaisten kestosuosikki 3 10 / 6.10.2010 korvaa esitteen 3-10/15.10.2009 www.e-weber.fi SISÄLTÖ PERUSTUSLAKI 3 MAANVARAINEN LECA PERUSTUS 4 1. Kaivutyöt 4 2. Tasaussorakerros
LisätiedotVS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390. VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140
VS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390 VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140 14.6.2013 1/7 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 1.1 Yleiskuvaus 1.2 Toimintatapa 2. MITAT JA MATERIAALIT
LisätiedotTilan RN:o/tontin nro/rakennuspaikan nro. Rakennushankkeeseen ryhtyvän nimi. Rakennushankkeeseen ryhtyvän valvoja
EURAJOEN KUNTA YMPÄRISTÖTOIMI RAKENNUSVALVONTA RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Yksityiskohtainen tarkistuslista RAKENNUSKOHDE Rakennuslupanumero Rakennuspaikka Kylä/kunnanosa Osoite Tilan nimi/korttelin
LisätiedotLainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011
1.0 YLEISTÄ Yli kaksi kerroksisessa asuin- ja työpaikkarakennuksessa, jossa julkisivu on tehty D-s2, d2-luokan tarvikkeista (esim. puu), tulee mahdollisen julkisivupalon leviäminen estää yläpohjaan ja
LisätiedotMUOTTIHARKKO suunnittelu- ja työohje
HB-MUOTTIHARKKO MUOTTIHARKKO suunnittelu- ja työohje MH-150, MH-200, MH-250 ja WALLU (200x200x400) SISÄLTÖ: HB-MUOTTIHARKKO YLEISTÄ... 3 Harkkojen ominaisuudet... 3 Suunnittelun perusteet... 4 Liikuntasaumat...
LisätiedotTUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen
TUOTTEEN NIMI SERTIFIKAATTI VTT-C-10100-13 Myönnetty 1.10.2013 Alkuperäinen englanninkielinen Xella kattoelementit Xella lattiaelementit EDUSTAJA/ VALMISTAJA Xella Danmark A/S Helge Nielsen Allé 7 DK-8723
Lisätiedottasakattoihin ja maanalaisiin autotalleihin. Multipor liimataan alustaan Multipor-liimalla
YTONG-KEVYTBETONI Ytong tarjoaa markkinoiden laajian ja laadukkaian valikoiman kevytbetonituotteita. Tahdoe edistää tervettä asumista sekä toimivia ja korkealuokkaisia rakentamisen ratkaisuja. Xella Internationalin
LisätiedotBetonilattiat 2014 by 45 / BLY 7
S I S Ä L L Y S L U E T T E L O OSA 1 YLEISTÄ... 9 1.1 SOVELTAMISALA... 9 1.2 BETONILATTIOIDEN PERUSTYYPIT... 10 1.2.1 Maanvarainen lattia... 10 1.2.2 Paalulaatta... 11 1.2.3 Pintabetonilattia... 11 1.2.3.1
LisätiedotTUOTEKORTTI: RONDO L1
TUOTEKORTTI: RONDO L1 Tuotekoodi: Rondo L1-W-Fe RR40-1,0 (tyyppi, hyötyleveys=w, materiaali, väri, ainepaksuus) kuva 1: Rondo L1 seinäliittymä, pystyleikkaus TUOTEKUVAUS Käyttötarkoitus Raaka-aineet Värit
LisätiedotVaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012
Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Vaijerilenkit Vaijerilenkeillä betonielementit liitetään toisiinsa lenkkiraudoituksen, valusauman ja betonivaarnan avulla. Liitoksessa vaikuttaa sekä sauman pituussuuntainen
Lisätiedot25.11.11. Sisällysluettelo
GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN
LisätiedotNIKO PALONEN ALAPOHJAN RAKENNE JA TYÖOHJE. Kohde: XXX
NIKO PALONEN ALAPOHJAN RAKENNE JA TYÖOHJE Kohde: XXX 2.11.2013 Alapohjan rakenne Nykyinen alapohjarakenne on maanvarainen laatta, jossa on ollut puinen koolausrakenne. Lämmöneristeenä on käytetty sahanpurua.
LisätiedotPiha-alueiden kuivatus ja salaojat
Piha-alueiden kuivatus ja salaojat Tommi Riippa Tiimi- ja laatupäällikkö, RTA FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 3.10.2017 Page 1 HUOM! Aineisto ei ole tarkoitettu pihan kuivatuksen ja salaoja-asennusten
Lisätiedot