Pelastaako tietotekniikka hyvinvointipalvelut?

Transkriptio

1 Pelastaako tietotekniikka hyvinvointipalvelut? Hyvinvointi murroksessa Kuopio, Juha Mykkänen tutkimusjohtaja Tietojenkäsittelytieteen laitos, HIS-tutkimusyksikkö Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus KWRC 1

2 tämän esityksen asiat pohjautuvat pääosin Kuopio Welfare Research Center Hyvinvoinnin tiedonhallinta ja tekniikat tutkimuslinjan valikoitujen T&K-hankkeiden tuloksiin ja havaintoihin soveltavaan tutkimukseen v tietojärjestelmien kehittämisestä ja tiedonhallinnasta materiaaliin useista hankkeista SOLEA : kokonaisarkkitehtuuri ja palveluarkkitehtuuri, teollisuus ja terveydenhuolto OmaHyvinvointi (MyWellbeing) , asiakaslähtöiset hyvinvointipalvelut SerAPI : palveluarkkitehtuuri ja sovellusintegraatio, terveys terveydenhuollon valtakunnallisten ratkaisujen kehittäminen, mm. kansallinen eresepti ja sähköinen arkisto, rajapintojen määrittely, sertifiointi ekat / terveyspalvelujen ajanvarauksen valtakunnallisen arkkitehtuurin suuntaviivat 2008 Sosiaalialan tietoteknologiahanke - Tikesos painotuksina tässä erityisesti tietojärjestelmien kehittäminen ja integrointi sekä niiden linkitykset yleisiin tietotekniikan ja hyvinvoinnin kehitysnäkymiin 2

3 Pelastaako tietotekniikka hyvinvointipalvelut? 3

4 Tekniikkaa kapselikamera, joka kuvaa koko ruoansulatuskanavan, ollut vuosia vakiokäytössä useissa sairaaloissa sukupuolitautien itsetestaus nano- ja mobiiliteknologian avulla koekäytössä, tulokset 5-15 minuutissa solujen ja lääkkeiden toimintaa voidaan tarkastella kolmiuloitteisen kuvan kautta virtuaalitodellisuushuoneessa linssitön, kannettava mikroskooppijärjestelmä pystyy analysoimaan nestemäisiä näytteitä ja tekemään itsenäisesti hedelmällisyystestin tulosanalyysin 20 holografiakuvaa käyttäen veren alkoholimäärän sormenpäästä valon avulla mittaava pienikokoinen laite kehitetty leikkausvälineisiin lisättävien radiotunnisteiden avulla pyritään estämään leikkaussaleissa välineiden jääminen potilaiden sisään jne. [ehealth Europe, Telemedicine and ehealth]

5 Pelastaako tietotekniikka hyvinvointipalvelut? EI 5

6 Pelastaako tietotekniikka hyvinvointipalvelut? mutta... 6

7 Muutosten suunta? [Juha Kinnunen, Itä-Suomen yliopisto] Terveydenhuollon uudistamisen ratkaisu ei ole taloudellisten voimavarojen lisäys, vaan Asiakkuusprosessin paremmassa hallinnassa Resurssien suuntaamisessa todelliseen tarpeeseen edellyttää tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden uutta määrittelyä Rakenteiden ja asiakkaan palveluprosessien synkronoinnissa Tuottavuuden lisäämisessä mm. strategisen henkilöstöjohtamisen keinoin ja ehkä myös tietotekniikan keinoin?

8 Ohjauksen organisoinnin ja toimialan strateginen uusintaminen Kumppanuus- ja yhteistoiminta verkostot [Juha Kinnunen, Itä-Suomen yliopisto] Funktionaalinen ammattilais-hierarkia Prosessit ja joustavat tiimimallit Tulosajattelu managerialismi

9 Organisaatioiden toiminnan ja tietojärjestelmien kehitys 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku Toimintamalli Hierarkkinen organisaatio, toimintojen nopeus ja laatu Toimintayksiköt, prosessien tunnistaminen ja määrittely Toimitusketjut, alueellinen yhteistoiminta Globaali ja virtuaalinen, mukautuva prosessiorientoitunut toiminta Sovellusarkkitehtuuri Heijastaa toiminnan rakennetta, tietokantojen hallintajärjestelmät, integroidut tietokannat Asiakas-palvelinarkkitehtuurit, oliopohjaisuus, kolmitasoarkkitehtuurit, erilliset käyttöliittymät, sovelluslogiikka ja tiedot, jaettu tietoarkkitehtuuri Monitasoarkkitehtuurit, hajautetut oliot, komponenttipohjaiset järjestelmät, viestipohjainen yksiköiden välinen integraatio, työnkulkujen hallinta, standardit Verkkosovellukset, palvelupohjainen integraatio, dynaamiset, joustavat ja komponenttipohjaiset sovellukset, peerto-peer - yhteistoiminta ICT- infrastruktuuri Keskuskoneet, minitietokoneet, terminaalikäyttö Työasemat ja palvelimet, graafinen käyttöliittymä, LAN Sovelluspalvelimet, web, WAN, langattomuus Web, sovellus- ja integrointipalvelimet, mobiilikäyttöliittymät, grid-tekniikat 9

10 Päivittäistä arkea tietotekniikan ja toiminnan kehittämisessä?

11 ja käytännön haasteita potilaiden perustietojen integrointi järjestelmien ja organisaatioiden välillä? uudet pienet kliiniset sovellukset ja niiden tietojen integrointi ydinjärjestelmään tai kliinikon yhteenvetonäkymään? sairaalan satojen potilastietoja käsittelevien sovellusten yhdenmukainen käyttökokemus? uusien asennusten tai laitteiston tai ohjelmistojen hajautuksen toteuttaminen siten, että järjestelmät säilyvät ehjänä (tai jopa käytössä)? terveydenhuoltolain tai suostumusten hallinnan aiheuttamien lakimuutosten vaikutukset järjestelmiin? yksilön tai kuntalaisen asiointipalvelujen kehittäminen olemassaolevien järjestelmien pohjalta? teknisten edellytysten ja käytännön toiminnan ja johtamisen välinen kuilu on olemassa

12 Johtavat sosiaalityöntekijät Sosiaalityöntekijät Lastenvalvojat Ohjaajat Etuuskäsittelijät ja toimeentulotukisihteerit Sihteerit ja vahtimestarit Sosiaali- ja potilasasiamiehet Terveydenhuollon ammattihenkilöt Päivähoidon työntekijät Esimiehet (pl. johtava sosiaalityöntekijät ja päiväkodinjohtajat) Johtavat virkamiehet Muut Esimerkki: Tietojenkäsittelytehtävät sosiaalialan työntekijäryhmien ajankäytössä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Asiakastyö suorassa asiakaskontaktissa (%) Asiakkaan tietojen ja asioiden käsittely ja valmistelu, mukaan lukien asiakkaiden tietojen haku (%) Hallinto ja johtaminen (%) Kehittämistyö (%) Muut tehtävät (%) [Sosiaalialan tietoteknologiahanke, arkiston hakuominaisuuksien tarkennukset 2010, kyselyvastaukset]

13 Miten haet tai selvität nykyisin seuraavanlaisia tietoja? Asiakkaan yhteystiedot Tiedot asiakkaan aiemmista palveluista ja päätöksistä Tiedot asiakkaan tilanteesta palvelun tarjoamista varten 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Sähköisesti Paperilla Puhelimitse [Sosiaalialan tietoteknologiahanke, arkiston hakuominaisuuksien tarkennukset 2010, kyselyvastaukset]

14 Arvioi kuinka paljon keskimäärin käytät aikaa tietojen hakemiseen tai selvittämiseen päivässä (tuntia) Johtavat virkamiehet Esimiehet (pl. johtava sosiaalityöntekijät ja päiväkodinjohtajat) Päivähoidon työntekijät Terveydenhuollon ammattihenkilöt Sosiaali- ja potilasasiamiehet Sihteerit ja vahtimestarit Etuuskäsittelijät ja toimeentulotukisihteerit Ohjaajat Lastenvalvojat Sosiaalityöntekijät Johtavat sosiaalityöntekijät Muiden organisaatioiden hallinnoimien tietojen hakemiseen tai selvittämiseen käytetty aika Oman organisaation hallitsemien tietojen hakemiseen tai selvittämiseen käytetty aika [Sosiaalialan tietoteknologiahanke, arkiston hakuominaisuuksien tarkennukset 2010, kyselyvastaukset]

15 Laajoihin tietojärjestelmiin kohdistuvia tarpeita Heterogeenisten ratkaisujen integrointi -erilaisia käyttöjärjestelmiä, käyttöliittymiä, palvelimia -eri tekniikoilla tehtyjä sovelluksia Muutoksiin varautuminen ja nopea sopeutuminen -toimintaprosessien ja palveluketjujen muutoksiin -tekniikan muutoksiin Uudelleenkäytettävyys -olemassaolevan kapselointi -päällekkäisyyksien vähentäminen -yhtenäisten palvelujen tarjoaminen -ohjelmistotyön tuottavuus Komponenttimarkkinat -mahdollisuus myydä ja hankkia valmiita, testattuja osia -mahdollisuus valita itselle sopivin Laajojen järjestelmien hallittavuus -suuria toiminnallisuuskokonaisuuksia -paljon yhtäaikaista käyttöä -skaalautuvuus 15

16 Integraatiotarpeita terveyspalvelujärjestelmässä Valtakunnan ministeriö Lääni / maakunta / sh-piiri / kuntayhtymä Kunnan hallinto Merkkien selitys: Muodollinen organisaatio Yliopistosairaala Yleissairaala Tietoa Ohjausta, koordinointia, resursseja Terveyskeskukset Toiminta Tarve/palvelu -suhde [Mikko Korpela] Johtaminen Johtaminen Johtaminen Informaatio Ohjaus, koordinaatio, resurssit Klinikat, erikoisalat Tiedon hallinta Tiedon hallinta Hoitamistoiminta Hoitamistoiminta Tiedon hallinta Hoitamistoiminta Tukipalvelut Kansalaiset, yhteisöt Informaatio Data Palvelut Tarpeet Palvelut Tarpeet Terveyspalvelut Terveystarpeet 1. Toiminnan sisäinen: esim. kertomus ajanvaraus; 2. Toimintojen välinen organisaation sisällä: hoitoyksikkö palveluyksikkö 3. Toimintojen välinen palveluketjua pitkin: esim. lähete palaute, tautikohtaiset järjestelmät 4. Palvelukirjon organisaatioiden välillä: aluetietojärjestelmät, portaalit 5. Sähköinen ja hyvinvoinnin ylläpito: terveystaltio, kansalaisen kertomus, omahoito Sosiaalitoimi Yksityiset palvelut Kolmas sektori

17 Haasteisiin vastaaminen? Tietojärjestelmät saatava entistä paremmin tukemaan palvelujärjestelmän kehittämistä Haasteita hyvinvointitoimialan tietointensiivisyys ja muutosten edelleen kiihtyvä vauhti sekä sisällöllinen että tekninen kehitys nopeaa asiakkaiden ja potilaiden osallistamisen tarve hallittavuus ja muutoksiin nykyistä helpommin mukautuvan tietojärjestelmäpohjan rakentaminen arkkitehtuuri järjestelmien integrointi ja sitä tukevat standardit

18 Esimerkki: valtakunnalliset KanTa-palvelut eresepti ensimmäiset käyttöönotot tehty (Turku) lääkemääräykset ja toimitukset kansalliseen Reseptikeskukseen kokonaislääkitys hallintaan, toimintaprosessi sähköiseksi, earkisto testaus potilastietojärjestelmien kanssa käynnissä potilastieto kansalliseen earkistoon dynaaminen tietovarasto rekisterinpitäjien välillä tieto käytössä potilaan suostumuksella järjestelmä- ja tuottajariippumattomasti laillinen sähköinen pitkäaikaisarkisto tilastointi ja raportointi ekatselu kansaisen katseluyhteys Reseptikeskukseen ja earkistoon lokitiedot mikä organisaatio on tietoja katsonut tunnistautuminen verkkopankkitunnuksilla tai HST-kortilla [osin Anne Kallio, STM]

19 Valtakunnallisten palvelujen kustannus-hyötyarviointi Esimerkkejä taloudellisesti mitattavista: *) Päällekkäisten lab/rtg-tutkimusten väheneminen julk/yks sektori (34M /v) Potilasturvallisuuden paraneminen Yhtenäiset hoitomallit ja käytettävyys (70 M / v) Paperista sähköisiin prosesseihin (23 M / v) Vähemmän päällekkäistä lääkitystä ja haitallisia yhteisvaikutuksia (35 M /v) Laadulliset Kansalaisen voimaannuttaminen osallistuminen parantaa ymmärtämystä hoidosta, tietojen saatavuus lisää valinnanvapauden toteutumismahdollisuutta Hoidon laadun ja potilasturvallisuuden parantuminen, lisäelinvuodet Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen ja kehittämisen vaikutukset Markkinavaikutukset avoimet rajapinnat ja yhteentoimivuus, kilpailun vapautuminen, uusien tuotteiden kehittäminen Palvelumarkkinoiden kehittäminen entistä vapaammin kun tieto on vapautettu järjestelmistä ja organisaatioista [Anne Kallio, STM] *) KanTa-hankkeen mahdollistamien välillisten hyötyjen potentiaali on moninkertainen suoriin hyötyihin verrattuna 19/

20 Vertailua (M / v) [Anne Kallio, STM] Suomen terveydenhuollon kustannukset / v (2008) Kuntien sote IT-kustannukset/v (2009) 400 KanTa-hankkeen rakentamiskustannukset paikallisesti (arvio) + kansallisesti 208 M / jaettuna 9v 23 KanTa kansalliset käyttömaksut / v (2014 ->) Paikalliset ylläpitomaksut / v (arvio) Mitattavat hyödyt vähintään / v Parantunut hoidon laatu ja potilasturvallisuus ovat merkittäviä hyötyjä, joita ei tässä ole muutettu rahaksi 20/

21 Takaisinmaksutaulukko KanTa-takaisinmaksu kaavio Hyödyt kumulatiivinen (miljoonia) Kustannukset kumulatiivinen (miljoonia) 2017 kumulatiiviset hyödyt ylittävät kumulatiiviset kustannukset Osa hyödyistä kuten lisääntyneet elinvuodet jätetty muuttamatta euroiksi Paikallisen kustannuksen osuus ei täsmällisesti tiedossa (mittareita kehitetään) Hanke alkoi 2007 laskelmassa paikallinen käyttöönottokustannus on 24,56 / asukas ereseptistä ja earkistosta [Anne Kallio, STM] 21/

22 KanTa-palvelujen arkkitehtuuri Perusratkaisu Valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttö terveydenhuollon ja apteekkien omien järjestelmien kautta vaatii niihin muutostöitä - tietosisältöjen ja tiedonsiirron standardointi Asiayhteys ja potilaan suostumus tietojen katseluun ja tarvittaessa tarkemmat kiellot tietojen saannin rajoittamiseksi Jatkossa myös potilaan tiedonhallintapalvelu - lakimuutos eduskunnassa kansalaisen hallinnoimat suostumukset ja kiellot, eliluovutuskielto, hoitotahto potilaskohtainen keskeinen tieto eri rekisterinpitäjiltä esim riskitiedot, rokotukset, diagnoosit, tehdyt toimenpiteet, lääkitys Avoimet rajapinnat mahdollistavat tietojen saannin eri organisaatioihin ja järjestelmiin 22/

23 [Sosiaalialan tietoteknologiahanke, arkistomäärittelyjen lausuntovastaukset, 2008] Mitkä ovat näkemyksenne mukaan tärkeimmät hyödyt, joita asiakirjojen keskitetty arkistointi ja saanti mahdollistavat? tiedonsaanti- ja välitys kehittyvät ja nopeutuvat liikkuvien asiakkaiden asiakkuustiedot tiedon eheys, säilyvyys ja paraneva tietosuoja sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien välisten prosessien parantaminen ja tehostaminen 23

24 Yksittäistä projektia laajemmat tietojärjestelmien kehittämistavoitteet palvelujärjestelmän tasolla yleiset palvelujärjestelmän kehittämistavoitteet: asiakaslähtöisyys, kustannustehokkuus, uudet palvelujen järjestämismallit laajat kehittämisohjelmat, esim. sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen kehittäminen ja käyttöönotto lainsäädäntömuutokset organisaation tasolla organisaation strategia ja tietohallintostrategia projektisalkun hallinta kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen ja hyödyntäminen toiminnan ja tietojärjestelmien kehittämisen lähentäminen entistä nopeampi uusien toimintamallien käyttöönotto tai niihin mukautuminen, esim. organisaatiomuutokset, uudet hoitomuodot, jne

25 Kehittämistavoitteiden laajennettu elinkaari esimerkki: sähköinen lääkemääräys tavoitteita: resepti- ja lääkitysvirheiden vähentäminen, lääkityksen kokonaiskuva, väärennösten estäminen, lääkemääräys- ja jakeluprosessien tehostaminen, uudet toimintatavat esim. uusimispyynnöissä, tietojen käytön valvonnan parannukset projekteja ja tuotoksia mm. ereseptin pilotti / Pohjois-Karjala lainsäädännön uudistaminen: laki sähköisestä lääkemääräyksestä, asiakastietolaki Kela / sähköisen lääkemääräyksen määrittelyt (käyttötapaukset, vaatimukset, oikeudet, tietosisällöt, käyttäjät..) HL7 Finland / ereseptin määrittelyt (CDA header, CDA-rakenne, Medical Records-sanomat) TJSERT-sähköisen lääkemääräyksen sertifiointivaatimukset / Stakes -> THL reseptikeskuksen ja KanTa-viestinvälityksen toteuttamishankkeet / Kela potilastietojärjestelmien ja apteekkijärjestelmien kehittämisprojektit / klusterit potilastietojärjestelmien katselmoinnit paikalliset käyttöönottoprojektit, esim. Turku

26 Kokonaisuuden hallinta [Dragstra, 2005] Prosessien hallinta ja parantaminen (Business process centric) Toiminnan ymmärtäminen ja johtaminen (Governance centric) Käyttäjä Portlets WSRP Prosessi Sovelluspalvelut -atomiset -yhdistetyt Hyllytuote Räätälöity Taustajärjestelmät Palvelin Palvelukomponentit Oliopohjainen CRM, ERP Business intelligence Integrointiarkkitehtuuri (ESB) Laadunhallinta (QoS) (turvallisuus-, hallinta- ja seurantainfrastruktuuri) Tietoarkkitehtuuri (metatiedot, kuvaukset, tietovarastointi) Hallintakäytännöt (governance, policy) Toiminnan ja tietoteknisten ratkaisujen vastaavuus (IT centric) 26

27 Kokonaisarkkitehtuuri ja KA-menetelmä Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä on tapa jäsentää ja hallita kokonaisuutta jäsennysmallit, toimintatavat, kuvaustavat, ohjausmallit esimerkkejä: TOGAF, JHS kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Kokonaisarkkitehtuuri: KA-menetelmää käyttäen tehty jäsennys organisaation / yksikön toiminnasta KA-menetelmä on hyödyllinen myös seuraavien jäsennyksessä Kohdealuearkkitehtuuri: yleistetty, kattaa useita organisaatioita / yksiköitä, esimerkiksi sosiaalihuolto tulossa mm. valtionhallinnon ja julkisen hallinnon kohdealuejako Segmenttiarkkitehtuuri: tietystä näkökulmasta tehty tarkempi kuvaus, voi kattaa useita organisaatioita / yksiköitä esimerkiksi käyttäjien ja käyttövaltuuksien hallinta SOLEA - 27

28 Yhteentoimivuus tiedot kulkemaan? organisaatioiden ja prosessien yhteentoimivuus työnkulut ja järjestelmien toiminta mukautuvat semanttinen yhteentoimivuus kyky ymmärtää vaihdettavaa tietoa toiminnallinen yhteentoimivuus kyky vaihtaa tietoa edellyttää mm.: avoimia rajapintoja, yhteisiä viitemalleja ja teknisiä protokollia, yhteisiä luokituksia ja terminologioita, asioiden sopimista ja kansainvälisten mallien ja standardien hyödyntämistä

29 HE 246/2010 Tietohallintolakiluonnos Tämän lain tarkoituksena on tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta säätämällä julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämisestä ja varmistamisesta. Valtion, kuntien ja muiden julkisen hallinnon organisaatioiden omaa toimintaansa koskevaan vastuuseen ei ehdoteta muutoksia. Tällä lailla ja sen nojalla annettavilla asetuksilla rajoitettaisiin kuitenkin julkisen hallinnon viranomaisten toimivaltaa päättää sen siitä tietohallinnon osasta, joka on palvelujen laadun ja hallinnon tehostamisen näkökulmasta tarkoituksenmukaista toteuttaa yhteneväisesti. Painopiste on tiedon yhteiskäytössä ja tietojärjestelmien yhteentoimivuudessa. Tavoitteena on, että tietotekniikkaa käytetään hallitusti ja kustannustehokkaasti. Julkisen hallinnon viranomaisen on julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistamiseksi suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa sekä noudatettava julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi ja varmistamiseksi laadittuja ja ylläpidettyjä kokonaisarkkitehtuuria ja sen edellyttämiä yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä sekä toimialakohtaisia tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä siten, kuin tässä laissa säädetään. Julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuudella tarkoitetaan tässä sitä, että tietojärjestelmät ovat teknisesti yhteentoimivia muiden julkisen hallinnon viranomaisten tietojärjestelmien kanssa silloin kun ne käyttävät samoja tietoja.

30 Joustavuutta ja uudelleenkäyttöä korostavan palvelupohjaisen arkkitehtuurin kehitysvaiheet ja hyödyt Toiminnan yhdenmukaisuus ja suunnittelu Nopeus vaatimuksista käyttöönottoon Kustannussäästöt palveluarkkitehtuuri (SOA) tietojärjestelmäratkaisut kootaan kokonaista järjestelmää pienemmistä palveluista, joita voidaan käyttää uudelleen Uudelleenkäyttö projektissa Uudelleenkäyttö projektissa Palvelujen yhdenmukaistaminen Uudelleenkäyttö organisaatiossa Uudelleenkäyttö organisaatiossa, vähentynyt integrointityö Prosessien yhdenmukaistaminen Mukautettavat prosessit Komponenttikehitys, yleiskäyttöiset ratkaisut, sovellusten korvaaminen Strategian ja operatiivisen toiminnan yhtenevyys Toiminnan ja IT:n yhtenevyys Prosessien tehokkuus Oppimisvaihe Integrointivaihe Uudelleensuunnitteluvaihe Kulttuurillinen integraatio 30

31 Miten hallintaa ja yhteentoimivuutta voidaan edistää? tavoiteltujen hyötyjen mitattavuus, arviointi ja mittaus menetelmät ja välineet ratkaisujen kehittämiseen kokonaisarkkitehtuurin kuvaaminen ja hallinta toiminnan ja tietojärjestelmien rinnakkainen kehittäminen palvelupohjaisen arkkitehtuurin ja uudelleenkäytettävien tietojärjestelmäpalvelujen kehittäminen avoimet rajapinnat ja standardointi sovellusten integrointi asiakaskeskeisten hyvinvoinnin hallinnan ratkaisujen tukeminen hankintaosaaminen yhteistyö kehittämisessä

32 Tutkimuksesta hyvinvointihyötyihin Julkinen hallinto Ohjausta, resursseja Oppilaitokset, tutkimuslaitokset Ohjelmistoyritykset Palvelun tuottajat Kv. yhteys Opetus Tuotekehitys Soveltava tutkimus Tekijöitä, menetelmiä Tarpeita Tekn. kehitys Tuki & käytt.otto Tuotteita, konsultointia Tarpeita Tietoj. tuki Tietoj. käytt.otto Tj-tuettu palvelu Tarpeita Perustutkimus Hyvinvointipalveluja Kansalaiset Parempi elämä yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimus kiinteässä yhteistyössä palveluntuottajien, yritysten ja viranomaisten sekä kehittämishankkeiden kanssa sekä kehittämisen tulosten että toimintatapojen mittaus [yhteistyömalli, PlugIT-hanke, ]

33 Yhteenveto Nykypäivän organisaatioissa ja palveluissa tietotekniikka poikkeuksetta keskeinen väline Hyvinvoinnin tietojärjestelmien kehittämisessä kyettävä huomioimaan valmis pohja ja hallitsemaan laajoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia Muutoksia tukevan ja tulevaisuusyhteensopivan tietojärjestelmäpohjan on rakennuttava avointen rajapintojen ja arkkitehtuurien varaan Valtakunnalliset ratkaisut eivät yksin ratkaise mitään: toimivuus syntyy paikallisista valinnoista Päästäänkö hankinnoissa jättijärjestelmistä kohti joustavaa arkkitehtuuria? Julkishallinnon tietohallinto- ja yhteentoimivuuskehitys voi osaltaan tukea hallittavuutta ja kehittämistä Asiakaskeskeisyys tulee: siirtymä sairauden ja ongelmien hoidosta hyvinvoinnin ylläpitoon* vaatii myös palvelujen jäsentämistä uudelleen: varhaisen vaikuttamisen logiikat ei poista mutta vähentää kalliiden erityispalvelujen tarvetta Toimialojen välisiä raja-aitoja välttämättä ylitettävänä *Antonovski: salutogenesis

34 Pelastaako tietotekniikka hyvinvointipalvelut? EI 34

35 Pelastaako tietotekniikka hyvinvointipalvelut? mutta... 35

36 Palvelujen, johtamisen ja it-hallinnon muutos Tietojärjestelmien muutos Käyttäjien osaamisen ja toiminnan muutos Asiakkaiden saaman palvelun muutos ilman tietotekniikkaa ja sen järkevää käyttöä palvelujen uudistamisessa niiden pelastaminen on mahdotonta. toiminnan muuttamista on pystyttävä tukemaan ja vauhdittamaan tekniikan ja tietojärjestelmien avulla Kiitokset mielenkiinnosta 36