Jäsenviesti. Mennyttä ja tulevaa. Joulukuu Julkisen alan tiedottajat ry Offentliga informatörer rf

Transkriptio

1 Joulukuu 2010 Jäsenviesti Julkisen alan tiedottajat ry Offentliga informatörer rf Mennyttä ja tulevaa JATin vuosi on kulunut sekä tutuissa että uudistuksen merkeissä. Keväällä jatkui toiminnan uusi tahti eli tuttujen Tammibileiden ja Viestintäpäivien lisäksi vierailimme kerran kuukaudessa viestinnällisesti mielenkiintoisissa organisaatioissa. Syksyllä uudistimme visuaalisen ilmeemme - luet parhaillaan ensimmäistä, lokakuussa julkaistulla ilmeellä toteutettua varsinaista Jäsenviestiä. Visuaalisuuden lisäksi syksy meni Markkinointiviestinnän viikon ammattilaispäivien viestintäseminaarin sekä ulkomaan opintomatkan suunnittelussa. Joulukuun alun Lontoon opintomatka osui lentoemäntien lakkoon, sekä meno- että paluulennon toteutuminen oli epävarmaa, siksi siirsimme matkan viime hetkellä alkukevääseen. Olen pahoillani tästä mahdollisesti aiheutuneista hankaluuksista, kuten siitä, että osa ilmoittautuneista ei voi keväällä lähteä mukaan. Ymmärrän harmistuksen. Saimme pikapäätöksenteosta kuitenkin runsaasti positiivista palautetta. Kiitokset siitä. Jäsentoimintamme rytmi hidastui syksyllä; se harmittaa jatkamme taas hyvässä jattilaisessa rytmissä: jäsenvierailu kerran kuussa, Tammibileet, opintomatka, Viestintäpäivät ja ties mitä muuta. Kannattaa siis seurata sähköpostia. Muistathan, että JATin voi kutsua kylään! Voit myös vinkata mielenkiintoisesta vierailupaikasta. Kutsut ja vinkit voit lähettää allekirjoittaneelle tai hallitukselle. Yhteystietomme löytyvät osoitteesta Mistä keväällä puhutaan? Tuntuu, että debatti julkisen sektorin viestinnän ohjeistuksista ja mediatyöstä jatkuu myös Valtioneuvoston kanslian syyskuussa julkaisemassa valtionhallinnon uusituissa viestintäsuosituksissa ( yhtenä uutuutena oli maineenhallinta. Ja heti nousi mediassa hässäkkää. Mediatyö yleensäkin tuntuu olevan keskustelun kestoaihe. Markkinointiviestinnän viikon viestintäseminaarin paneelissa toimittaja totesi, että he eivät tee yhteistyötä tiedottajien kanssa olemme aidan toisella puolella. Huh, huh ajattelin, vastakkainasettelun ajan toivoisi todella olevan ohitse. Samoja kohderyhmiä, kansalaisista rakentuvia, haluamme palvella me ja media. En tosin tiedä millaista vastuullisuutta sensaatiohakuinen ja tietosisällöltään hatara lööppitehtailu osoittaa. Keskustelu jatkukoon. Meitä on hemmoteltu kauniilla, hetkittäin hermoja raastavan lumisella alkutalvella. Olisiko joulukin valkea? Vaan kelistä viis, ammennetaan juhlavasta hengähdystauosta. Joulun viesti ei ole lahjoissa, herkuissa tai kiiltävissä nurkissa. Hengitellään ja nautitaan pienistä isoista hyvistä hetkistä, jaksetaan sitten suunnata kohti tulevaa. Hyvä jattilainen, toivotan sinulle koko hallituksen puolesta rauhallista joulua ja kaikkea hyvää uudelle vuodelle 2011! Näkemisiin JATin merkeissä. Tässä numerossa: 1 Mennyttä ja tulevaa 2 JATin ilme uudistui 3 Vilskettä Markkinointiviestinnän viikolla 3 Vuoden 2011 Viestintäpäivät vietetään Helsinki Vantaalla 4 Sikainfulenssaviestinnässä verkko- ja mediaviestintä tärkeimmät 5 Jattilaisten kesämatka suuntautui Turkuun 6 Kulta-Anna 6 JATin kasvo esittäytyy 7 Kolumni: Kuka murhasi viestintäassistentin? 8 Tulevia tapahtumia: - Tammibileet - Vierailu Kansalaisareenalle - Sosiaalinen media aiheena Kelan vierailulla 8 Uudet jäsenet Sirpa Lotsari puheenjohtaja, JAT ry; sirpa.lotsari(at)gmail.com

2 JATin ilme uudistui JATin visuaalisen ilmeen on uudistunut. Uusi ilme julkistettiin Markkinointiviestinnän viikon ammattilaispäivillä Helsingin Wanhassa Satamassa , jossa uutta ilmetta hyödynnettiin heti tuoreeltaan JATin osastolla. No mitenkä tämä kaikki näkyy uudessa ilmeessämme? Tunnuksemme pääväri vihreä muodostuu kahdesta läpinäkyvästä väripinnasta, keltaisesta ja sinisestä. Yhteinen vihreä väripinta on suurin, mutta sen lisäksi näkyvät selkeästi myös sen muodostaneet keltainen ja vihreä omina puhtaina värialueinaan. Puhekupla kertoo toimintamme alueesta sekä toiminnastamme. Puhekuplia ei ole vain yksi, vaan kaksi: erilaisille näkemyksille ja äänille on tilaa ja tilausta. Keltainen väri kertoo ilosta, innostuksesta ja jaksamisesta. Sininen väri heijastaa julkista sektoria. Vihreä on kasvun ja kehityksen väri. Ilmeessämme näkyy myös musta väri, vaikka se ei ole osa tunnustamme. Musta on graafisesti toimiva tausta, jota vasten tunnuksemme värit nousevat hyvin esiin. Tosin näinä aikoina ei tarvitse kovinkaan paljon mielikuvitusta, kun voi löytää arjesta selityksen mustalle. Resurssit tiukkenevat, jaksaminen on välillä myös vähissä se on tausta, josta JATin jäsenilleen antama koulutus-, verkostoitumisja virkistysmahdollisuudet nousevat selkeänä esiin. JATin uusi ilme kertoo toimintamme perusperiaatteista, asenteestamme ja tavoitteistamme. Toimintamme on läpinäkyvää ja avointa. Yhdessä olemme enemmän, kuin jos toimisimme kukin itseksemme ja yksiksemme. JAT on enemmän kuin jäsentensä summa. Yhteistyöllä luomme uutta, jonka perusta on kuitenkin meissä, osaamisessamme ja myös taustayhteisöissämme. JATin uuden ilmeen on luonut Sami Korhonen, joka luotsaa yhden miehen caps LOCK HELSINKI -mainostoimistoa. Graafisen velhon lisäksi Samissa asuu myös basisti, mikä on itse asiassa hyvin luontevaa, sillä molemmissa on kysymys rytmistä ja perustan luomisesta. Uusi ilme näkyy tästä lähtien kaikessa JATin viestinnässä. Marraskuussa se näkyy myös verkkosivustollamme osoitteessa Lisätietoa caps LOCK HELSINKI -mainostoimistosta löytyy osoitteesta Teksti: Sirpa Lotsari Olemme moniääninen, keskusteleva yhdistys, jossa sana on vapaa. Toimimme osaltamme jattilaisten äänenä eri yhteyksissä. Haluamme vahvistaa toinen toistemme työniloa, kehittymistä ja työssä jaksamista. Uskomme kasvuun ja kehitykseen läpi jokaisen oman ura- ja elämänpolun. Ja omakin toimintamme on dynaamista, kasvavaa. Jattilaiset työskentelevät julkisella sektorilla.

3 Vilskettä Markkinointiviestinnän viikolla JAT ry osallistui tänäkin vuonna Markkinointiviestinnän viikon ammattilaispäiville Yhdistyksemme toimintaa esittelevällä osastolla messukävijät saattoivat jututtaa JATin hallituksen jäseniä ja liittyä jäseneksemme. Lisäksi JATin hallituksen puheenjohtaja Sirpa Lotsari moderoi tiistai-iltapäivän Viestintä-seminaaria. JAT on tänäkin vuonna ollut mukana suunnittelemassa viestintäseminaareja. Yrityksissä viestinnän toimintaraamit ja resurssit ovat erilaisia kuin kuntien tai valtioiden viestinnässä. Tavoitteenamme onkin, että tapahtuman sisällöt vastaisivat yhä paremmin myös julkisen alan viestinnän tarpeita., toteaa Sirpa. Täällä on myös mahtavaa tavata sekä nykyisiä jattilaisia että potentiaalisia uusia jäseniä. Julkistimme tapahtumassa JATin uuden visuaalisen ilmeen, josta kerrotaan tarkemmin edellisellä sivulla. JATin hallituksen jäsen Seija Kauppinen esitteli osastollamme uudistunutta Jäsenviestiä. Teksti ja kuva: Eeva Penttilä Vuoden 2011 Viestintäpäivät vietetään Helsinki Vantaalla Merkitsethän jo ajankohdan kalenteriisi! Helsinki Airport on ollut kuluneena vuonna monessa mukana. Uudistunut ja uudistuva lentoasema valittiin jälleen tänä vuonna Pohjois-Euroopan parhaaksi. Samanaikaisesti toimintaa ovat koetelleet sekä luonnonilmiöt (tuhkapilvi) että ihmisten itse järjestämät selkkaukset (lakot). Kentän asema kansainvälisenä kohtauspaikkana on joka tapauksessa vakiintunut, ja kenttä on useille kauttakulkumatkustajille ja maahamme saapuville ulkomaalaisille ensimmäinen kosketuspinta Suomeen. Mikä siis olisikaan osuvampi paikka puhua mm. maabrändistä, maineesta ja kriisiviestinnästä? Myös maahantulijoille ja muuttajille kohdistettu neuvonta ja viestintä ovat haaste monille JATin jäsenille. Viestintäpäivien pitopaikoiksi on alustavasti varattu toisaalta Finavian Avia College (torstaiksi 24.3.) ja toisaalta Helsinki Airport Congressin Junkers-Sali (perjantaiksi 25.3.). Iltaohjelma ja yöpyminen tapahtuu todennäköisimmin viihdekeskus Flamingon liepeillä. Tarkempaa tietoa Viestintäpäivistä saat sitä mukaa kuin sitä kertyy seuraamalla sähköpostiviestejäsi ja JATin kotisivuja osoitteessa JATin hallitus Kuvalähde: Finavia

4 Viestintäpäällikkö Tero Manninen: Sikainfulenssaviestinnässä verkko- ja mediaviestintä tärkeimmät Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) Tero Manninen kertoi viime keväänä jattilaisille, miten viestittiin sikainfulenssan aiheuttamassa, kuukausia kestäneessä hässäkässä. Tapahtumat alkoivat vyöryä nopeasti eteenpäin huhtikuun lopulla 2009 kun Meksikosta tuli uutinen, että ihmisiä kuolee kuin kärpäsiä, Manninen muisteli. Ensimmäiset tartunnat Suomessa havaittiin kesän kynnyksellä. Epidemia rantautui vasta loka-marraskuussa. Manninen kertoi, että tiedotusvälineet alkoivat heti huhtikuun lopussa kysellä, miten Suomessa on varauduttu sikainfulenssaan. Normaalissa työnjaossa Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) vastaa kansalaisviestinnästä ja STM mm. viranomaispäätöksistä viestimisestä. Kohun alettu THL ja STM sopivat työnjaosta eli kuka tiedottaa ja mitä. Päätettiin tehdä yhteiset tiedotteet ja pidettiin säännöllisesti yhteisiä tiedotustilaisuuksia medialle. Tämä toimi hyvin, mutta koordinointiin meni yllättävän paljon aikaa, Manninen selosti. Heti alkuun mietittiin, että tehokkaaseen viestintään tarvitaan eri viranomaisten ja muidenkin sidosryhmien yhteistyötä. Esimerkiksi ympäri maan toimiva Suomen Punainen Risti (SPR) otettiin apuun. Suuri haaste Mannisen mukaan oli kunnallisella terveydenhuollolla, sillä käytännön tilanteissa vastuu kuului sinne. Jotkut mediat syyllistyivät ylilyönteihin Oikean kuvan luominen oli tosi iso haaste. Että ei lietsota paniikkia, mutta otetaan asia vakavasti, Manninen kertoi. Aloitettiin valtakunnallinen kriisipuhelinpäivystys, johon osallistui SPR:n koulutettuja vastaajia. Lentokentille toimitettiin tietoa: ständejä, esitteitä, infoa monitoreihin. Kesällä kun medialla oli aiheista pulaa ja viestintäihmisilläkin kesälomat, toimivat STM:n ja THL:n tiedottajat aikamoisessa myllerryksessä, muisteli Manninen. Syksyn kuluessa odotettiin rokotteen saapumista. Päätään alkoi nostaa rokotevastainen viestintä, joka sai tilaa mediassa. Se oli tehokkaasti masinoitua toimintaa. Kun rokote oli tarjolla, moni äiti epäröi. Kun 8-vuotias lapsi kuoli, alkoivat rokotukset käydä toden teolla kaupaksi, kertasi Tero Manninen tapahtumien kulkua. Syksyn rokotusjonot tulivat monelle yllätyksenä. Ei varmasti tajuttu tilanteen äkkinäistä muuttumista, kun mediassa oli ollut juttuja siitä, että rokote ei kiinnosta. Paikallinen organisointi petti joissakin kaupungeissa, jota kyllä kiireesti korjattiin. Media otti hanakasti ilmiöstä kiinni, jotkut mediat syyllistyivät ylilyönteihin ja julistivat, että jonoihin kuolee ihmisiä. Sosiaalinen media haltuun, arkikielellä verkossa Viestijät havahtuivat syksyllä kun huomattiin, että viranomaisten tuottamat tiedot eivät löytyneet riittävän hyvin verkosta. Google-haku sanalla sikainfluenssa tuotti vaikka mitä hömppää. Yksi syy oli se, että viranomaisviestinnässä oli käytetty virallista A(H1N1)-käsitettä eikä arkikielistä sikainfluenssaa. JAT VIERAILEE Tämä oli tärkeä muistutus siitä, että arkikieli on tärkeä osa tehokasta viestintää verkossa, Manninen kertoi. Viestijät ryhtyivät työhön verkkonäkyvyyden edistämiseksi. Panostettiin hakukoneoptimointiin, ostettiin Googlenäkyvyyttä, täydennettiin Wikipediaa, otettiin käyttöön sosiaalisen median seuranta, osallistuttiin keskusteluihin mm. Suomi24- ja Demi-sivuilla. Facebookiin ja Irc-galleriaan tehtiin kampanjat ja teemakeskustelut. Käyttöön otettiin myös Twitter ja YouTube, tilaisuudessa verkkoviestinnästä esityksen pitänyt verkkopäätoimittaja Seniha Cihangir kertoi. Jattilaiset tekivät muistiinpanoja kynät sauhuten sikainfluenssaviestinnästä. Taustalla STM:n viestintäpäällikkö ja tilaisuuden isäntä Tero Manninen. Eräs asia, johon vielä olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota ovat kuntien ja sairaanhoitopiirien tiedottajat ja terveydenhuollon ammattilaisten ammattijärjestöt. Heihin ei oltu riittävästi suoraan yhteyksissä, olisi kannattanut, Manninen sanoi jälkiviisaana.

5 Hänen mielestään isossa mittakaavassa viestintä oli onnistunutta. Tätä edesauttoi se, että Suomessa on vakaat olot ja instituutiot. Voidaan hyödyntää tehokkaasti sidosryhmien yhteistyötä. Koulutustasomme on korkea, ihmiset osaavat hankkia informaatiota ja tulkita sitä melko järkevästi. Suomalaiset seuraavat uutisia ja joistakin ylilyönneistä huolimatta suomalainen media on kuitenkin melko ammattitaitoinen. Kokonaisuutta summatessaan Manninen huokaa: On opittu tosi paljon! Hänen mielestään verkkoja mediaviestintä olivat avainasemassa. Teksti: Helena Berg Kuva: Marli Masalin PS. Tero Manninen on sittemmin siirtynyt Kuntien eläkevakuutuksen viestintäjohtajaksi. JAT toivottaa onnea uusiin haasteisiin! Pandemrix-rokotteista nousi kohu Media on loppukesästä vatvonut reippain sanankääntein Pandemrixrokkotteen ja narkolepsian mahdollista yhteyttä ja etsinyt syyllisiä narkolepsiatapauksille ennen kuin edes tiedetään, mistä narkolepsiatapaukset johtuvat. Suomessa havaittujen narkolepsiatapausten syytä selvittävät sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos että Pandemrix-rokotteelle myyntiluvan myöntänyt Euroopan lääkevirasto EMA. Maailmalla rokotuksiin yhdistetään usein julkisuudessa erilaisia sairauksia, mutta nämä ovat osoittautuneet selvitysten myötä turhaksi hälyksi. THL päätti elokuun loppupuolella suositella varotoimenpiteenä sikainfluenssarokotuskampanjan keskeyttämistä toistaiseksi. Varotoimenpiteeseen päädyttiin, koska tällä hetkellä Suomessa ei ole sikainfluenssaepidemiaa ja rokotuskattavuus on jo suuri. Harkinnan perusteella rokotetta voi kuitenkin käyttää esimerkiksi epidemia-alueille matkustettaessa. THL selvittää narkolepsian normaalia suurempaa ilmentyvyyttä parhaillaan. Alustaviinkin selvityksiin menee kuukausia. Tällä hetkellä rokotuksilla ja narkolepsiatapauksilla on todettu ajallinen yhteys. Suurempaa ilmentyvyyttä on raportoitu toistaiseksi lähinnä Suomesta ja rokotusasiantuntijat pitävätkin kansainvälisen tiedon valossa rokotteen ja narkolepsian yhteyttä epätodennäköisenä. Samaa Pandemrix-rokotetta, joka on käytössä Suomessa, on annettu 90 miljoonalle ihmiselle maailmanlaajuisesti. Naapurimaistamme Ruotsissa rokotuksia on annettu samaisella rokotteella kuutisen miljoonaa ja Norjassa 2,5 miljoonaa. Lisätietoja THL:n verkkopalvelusta: Jattilaisten kesämatka suuntautui Turkuun JATin jäsenistö vieraili Turussa viime kesänä tutustumassa mm. tulevan Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmatarjontaan. Juttu matkasta löytyy yhdistyksen nettisivuilta. Lisätietoja kulttuuripääkaupunkivuodesta: Teksti: Hannu Waher Kuva: Marli Masalin

6 Kulta-Anna JATin kultainen ansiomerkki kiinnitettiin viestintäjohtaja Anna Lauttamus-Kauppilan jakkuun kristallikruunujen hohteessa Turun kaupunginvaltuuston salissa Ansiomerkin saajaa mietittäessä päätös oli helppo: Annan nimi nousi esiin sekä hallituksen keskusteluissa että JATin jäsenistöstä tulleena ehdotuksena. Viestintävirastossa työskentelevä Anna Lauttamus- Kauppila on monesta tunnettu ja arvostettu ammattilainen. JATin puheenjohtajana vaikuttanut ja ProComin hallituksessa toimiva Anna on luova, avoin ja rakentava. Hän jakaa kollegiaalisesti ja kannustavasti viestintäosaamistaan eri yhteyksissä. Hän on ollut mukana luomassa sellaisia onnistuneita ja näkyviä viestintäkampanjoita, kuten julkisissa liikennevälineissä toteutettu Älä kailota. Se toi Viestintävirastolle myös Suomen Tapaseuranmyöntämän Vuoden tapateko tunnustuksen. Anna on pitkäjänteisesti edistänyt julkisen alan viestinnän näkyvyyttä ja arvostusta. Hallitus onnittelee ja kiittää Anna Lauttamus-Kauppilaa. Teksti: Sirpa Lotsari Kuva: Marli Masalin Viestintäviraston Anna Lauttamus- Kauppila on tuorein JATin kultaisen ansiomerkin saaja. JATIN JÄSENISTÖÄ Jatin kasvo esittäytyy Valokeilassa JATin hallituksen jäsen, Vantaan kaupungin sivistystoimen viestintäpäällikkö Terhi Unhola Nimeni on Terhi Unhola ja olen ollut tämän kauden mukana Jatin hallituksen toiminnassa. Leipäni tienaan Vantaan kaupungin sivistystoimen viestintäpäällikkönä ja toimialueenani on varhaiskasvatus, koulut ja oppilaitokset sekä kirjastot. Näissä hommissa ei kahta samanlaista päivää ole ja suuremmat ja pienemmät kriisit ovat tätä nykyä arkipäivää: viikoittain sattuu ja tapahtuu kun lapsista ja nuorista on kysymys. Välillä päivä kuluu pommiuhkan parissa toisinaan taas palaa tai räiskyy muuten vaan. Arjen säpinän keskellä harrastustoiminnaksi sopii hyvin jotain ihan muuta. Olen toiminut erilaisissa vanhempainyhdistyksissä aina lasteni päivähoidosta lähtien ja nyt huomaan olevani myös lukion vanhempaintoiminnassa mukana. Viime keväänä suoritein medianomin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja luontevasti opinnäytteen aiheeksi valikoitui kodin ja koulun välinen viestintä. Opinnäytteessä tutkin vantaalaisten huoltajien, opettajien ja rehtoreiden näkemyksiä viestinnästä ja tarpeita sen kehittämiseksi. Samassa yhteydessä laadin vantaalaisille kouluille kodin ja koulun välisen viestinnän oppaan. Nyttemmin olen lupautunut luennoimaan aiheesta jo muutamaan eri tilaisuuteen, sillä aihe on erittäin ajankohtainen ja vastaavaa tutkimusta saati opasta ei Suomessa ole tehty. Opasta voi hyödyntää myös muissa kunnissa ja siihen voi tutustua Vantaan nettisaitilla. Tutkintotavoitteinen opiskelu työn ohessa oli melko rankkaa, mutta toisaalta osaamisen kehittämisen kannalta erittäin antoisaa. Tätä nykyä harrastustoiminta on keskittynyt tuonne antiikin puolelle. Olen havainnut, että ihmisellä ei voi olla liikaa kauniita esineitä ympärillään. Arabian voipytyt, vanhat maljakot ja huonekalut sekä valaisimet vetävät magneetin lailla puoleensa ja aika kuluukin mukavasti huutokaupoissa, kirpputoreilla ja netissä aarteiden metsästyksessä. Sen verran sulovileniä minussa kuitenkin on, että ostan vain jos halvalla saan :-) Teksti ja kuva: Terhi Unhola

7 KOLUMNI Kuka murhasi viestintäassistentin? Tiedottajajärjestöt teettänevät taas ensi vuonna Viestinnän ammattilaiset -tutkimukset. Tutkimus toteutetaan kyselynä järjestöjen jäsenille. Tulokset kuvastavat viestintäalan kehitystä; koska tutkimus on toteutettu 1980-luvun alkupuolelta alkaen, on koossa pitkä aikasarja, josta voidaan nähdä viestintäalan ja ammattien kehitys miltei kolmen vuosikymmenen aikana. Viimeksi vuonna 2009 toteutettu tutkimus on osoittanut mm sen, että viestinnän ammattilaisten ura etenee horisontaalisesti: tiedottajat vaihtavat työpaikkaa samantyyppisiin tehtäviin. Tiedottajan urakehitys on siis vaakasuora, eikä välttämättä johda parempaan titteliin, suurempaan palkkaan tai suurempaan vastuuseen. Toinen tutkimuksen perusteella tehty johtopäätös on, että niin sanottu suorittava porras puuttuu viestinnän ammattilaisten keskuudesta miltei tyystin. Johtajia ja päälliköitä kyllä riittää, ja suunnittelijatason väkeä on pilvin pimein, mutta assistentit, avustajat ja sihteerit ovat uhanalainen laji. Näin se luullakseni menee: Viestintäassistentti jää eläkkeelle tai siirtyy muihin tehtäviin, joten hänelle on hankittava seuraaja (jos siis tuottavuusohjelma ei vie vakanssia tyystin). Rekrytointi-ilmoitus julkaistaan. Saadaan noin 150 hakemusta, ja hakijoiden joukosta valitaan 5 10 haastateltavaksi. Valinta on vaikea, sillä eri tavoin ansioituneita hakijoita on tulossa ovista ja ikkunoista. Noin 80 % hakijoista on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon pääaineenaan viestintä, suomen kieli tai kirjallisuus, yhteiskunta- tai humanistiset tieteet tai vaikkapa filosofia. Monilla hakijoilla on kokemusta paitsi viestinnästä, myös muista tehtävistä. Osa on työskennellyt toimittajana. CV:t kertovat varsin kunnioitusta herättävästä työkokemuksesta, mutta moniin sisältyy mielenkiintoinen piirre. Työkokemusta on hankittu suureksi osaksi opiskeluaikana. On oltu harjoittelemassa kotimaassa ja ulkomailla, niin julkisella sektorilla kuin yrityspuolellakin, monet myös EU:n toimielimissä. Harjoitteluperiodien aikana on toteutettu itsenäisiä hankkeita: verkkosivustoja, esitteitä, oppaita, käsikirjoja ja kampanjoita. Mutta valmistumisen jälkeen nämä samat kokeneet menestyjät ovat työskennelleet lähinnä projektisihteereinä tai ehkä tutkimusapulaisen äitiyslomasijaisena. Rekrytointi kuitenkin etenee, koska valinnanvaraa on. Virkaan valitaan paras ja sopivin maisteri (ehkä jopa tuplasellainen), joka aloittaa työt heti tilaisuuden tullen. Ennen pitkää käy selväksi, että uusi viestintäassistentti on kiinnostunut ja kykenevä tekemään monipuolisesti viestinnän töitä. Mediatapaamisten ja kehittämispäivien järjestelyjen, kirjatilausten, sidosryhmärekisterin ylläpidon, kokousaikojen sumplimisen ja puhelinluettelotietojen päivittämisen lisäksi hän tuuraa sairauslomalaisia, tarkistaa tiedotteiden tietoja, ylläpitää verkkopalveluja ja kirjoittaa tiedotteita intraan. Viimeistään kehityskeskustelussa todetaan yhteistuumin, että viestintäassarille on löydettävissä paljon muitakin mielenkiintoisia töitä, joita tuota pikaa järjestyykin. Sen jälkeen todetaan, että nimike viestintäassistentti ei vastaa ollenkaan laajentunutta toimenkuvaa, joten se muutetaan tiedottajaksi pikimmiten. Näin meillä on keskuudessamme uusi tiedottaja, ja jälleen kerran yksi viestintäassistentti on kadonnut maan päältä. Katri Myllykoski

8 Hallituksen yhteystiedot netissä ollaan yhteyksissä! JAT toivottaa kaikille jäsenilleen rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2011 JATin tulevia tapahtumia Tammibileissä kyytiä nauruhermoille Jatin perinteisiä pikkujouluja vietetään torstaina klo 17 alkaen Kaapelitehtaalla ravintola Hima & Salissa ( osoitteessa Tallberginkatu 1, Helsinki. Hengenravintoa tarjoilevat aina niin riemastuttavat Tikkurilan teatterin Improsiskot sekä Ylioppilaskunnan Laulajien kvartetti. Ruumiinravitsemuksesta huolen pitää menu, jonka koostumuksen näet myöhemmin, Ilmoittaudu Tammibileisiin viimeistään pe terhi.unhola(at)gmail.com ja maksamalla osallistumismaksu 20 euroa JATin tilille nro Muistathan ilmoittaa viestikentässä myös oman nimesi ja maininnan mahdollisesta erikoisruokavaliostasi. Tule tapaamaan kollegoitasi ja nauttimaan hyvästä seurasta ja tasokkaasta ohjelmasta! Kannattaa tulla ajoissa, jotta kerkiät nauttimaan koko repertuaarin. Mukaan mahtuu 60 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Tapaamisiin tammikuussa! Yhteydet Kaapelitehtalle: Bussit: 15, 20, 21V, 65A, 66A, kaikki Espoon T-bussit Raitiovaunu: 8, Metro: Ruoholahti Kiinnostaako sinua vapaaehtoistoiminta? Jos, niin tule keskiviikkona klo Kansalaisareenan toimistoon Helsingin Kumpulaan tutustumaan yhdistyksen toimintaan sekä EU:n vapaaehtoistoiminnan vuoteen Osoite Kumpulantie 1 A, 6.krs. Vapaaehtoistoiminnasta ja sen haasteista meille kertovat Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Anitta Raitanen ja teemavuoden projektisihteeri Karoliina Tikka. Tarkoitus on samalla keskustella siitä, mitä me kaikki sekä yksityishenkilöinä, jattilaisina että työmme puitteissa voimme tehdä vapaaehtoistoiminnan edistämiseksi Suomessa. Noin puolitoista tuntia kestävään tilaisuuteen voi osallistua max 30 henkilöä. Ilmoittautumiset perjantaihin mennessä osoitteeseen paivi.kari@kilpailuvirasto.fi. Sosiaalinen media aiheena Kelan vierailulla Kelan viestintään on mahdollisuus tutustua tiistaina klo 15. Aiheena on sosiaalisen median hyödyntäminen Kelassa (esim. lapsiperheiden palvelu Kela-Kerttu) ja Kelan sosiaalisen median pelisäännöt. Ilmoittautumiset Seija Kauppiselle mennessä, seija.kauppinen(at)kela.fi. Uusia jäseniä Maria Jalavisto, Communications Assistant, European Forest Institute Vivika Richt, viestintäpäällikkö, Vantaan kaupunki Marjut Saloniemi, viestintäkoordinaattori, Espoon kaupunki / Kaupunginkirjasto Susanne Vuorinen, tiedottaja, Vihdin seurakunta Pia Valtonen, toiminnanjohtaja, Viesti ry Roosa Kallio, markkinointipäällikkö, Etelä-Savon maakuntaliitto Tarja Kauppinen, nuorisoasiainsihteeri, Espoon kaupunki/nuorisopalvelut Tarja Valjus, viestintäpäällikkö, Kuuloliitto ry Tarja Harhila, palvelupisteen esimies, Kirkkonummen kunta Iiris Tiensuu, verkkopäätoimittaja, työja elinkeinoministeriö Annette Fagerström, tiedottaja, Kuuloliitto ry Martti Helminen, erikoistutkija/tiedotus, Helsingin kaupungin tietokeskus Tiina Iisalo, verkkotiedottaja, Maanmittauslaitos Martti Lahti, viestintäjohtaja, Verohallinto Kirsi Norros, viestintäjohtaja, SYKE Paula Parviainen, ryhmäpäällikkö, ulkoministeriö Iiris Tiensuu, verkkopäätoimittaja, työja elinkeinoministeriö Anni Kostamovaara, ts. näyttelysuunnittelija, Helsingin kaupunki Sirpa Taskinen, viestintäsuunnittelija, Mikkelin yliopistokeskus Katariina Jankkila, tiedottaja, Tullihallitus Tiina Eronen, hallinnon ja viestinnän sihteeri, Asumispalvelusäätiö ASPA Päivi Kaikkonen, viestintäpäällikkö, Lapin aluehallintovirasto Jussi Toivanen, tiedottaja, sisäasiainministeriö