Ulkomaan työskentelyn verotus

Transkriptio

1 Ulkomaan työskentelyn verotus Tiedote työntekijälle sivu 1 / 5 Auton maahantuontikysymyksiin vastaa Tullilaitos. PÄÄASIAT LYHYESTI Ulkomaille työskentelemään lähteneen on normaaliin tapaan annettava Suomeen veroilmoitus. Ulkomailla ansaitusta palkasta on annettava Suomeen tietoja, vaikka kyseistä palkkaa ei aina verotettaisikaan Suomessa. Ulkomaantyöskentelyn aikana muun tulon ja varallisuuden verotus säilyy yleensä ennallaan. Siten esimerkiksi pääomatulot ilmoitetaan ja niiden verot maksetaan Suomeen. Ulkomailla työskentelijän on huolehdittava siitä, että suomalaisella verotoimistolla on aina tiedossaan hänen oikeat yhteystietonsa Suomessa olevan asiamiehen yhteystiedot tai työskentelijän kulloinenkin oma osoite ulkomailla. Tässä tiedotteessa selvitetään, verotetaanko ulkomaanpalkka yksinomaan Suomessa, vai voidaanko se verottaa myös ulkomaisessa työskentelyvaltiossa. Jos molemmat maat verottavat, kaksinkertainen verotus poistetaan. Tämä tapahtuu tavallisesti siten, että ulkomainen vero vähennetään Suomessa samasta tulosta määrättävästä verosta. Eräin edellytyksin ulkomaanpalkkaan voi soveltua tuloverolain 77 :ssä oleva kuuden kuukauden sääntö, joka tekee ulkomaanpalkan Suomessa vapaaksi tuloverosta. Sääntö ei koske suomalaisessa vesi- tai ilma-aluksessa tai suomalaisen julkisyhteisön palveluksessa ansaittua palkkaa. Kuuden kuukauden sääntö voi soveltua vain, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: työskentely ulkomaisessa työskentelyvaltiossa kestää vähintään 6 kuukautta ja Suomen ja työskentelyvaltion välinen verosopimus ei estä* palkan verottamista työskentelyvaltiossa ja työntekijä ei oleskele Suomessa enempää kuin keskimäärin 6 päivänä/ kk Säännön soveltumistesti on sivulla 4. Vaikka kuuden kuukauden sääntö soveltuisi ja tulo olisi verovapaata Suomessa, työntekijän on tavallisesti maksettava vakuutetun sairausvakuutusmaksu (2,1% vuonna 2006) Suomeen. Tämän vuoksi myös kuuden kuukauden säännön alainen ulkomaantulo on ilmoitettava Suomen veroilmoituksessa, ellei jäljempänä erikseen muuta mainita. Kohdassa 5 selvitetään tilanteita, joissa henkilö muuttaa ulkomaille useammaksi vuodeksi perheineen tai muutoin siten, että hän ei enää verotuksellisesti asu Suomessa eikä ole ulkomaantulosta Suomeen ilmoitusvelvollinen. 1. TYÖSKENTELY ULKOMAISEN TYÖNANTAJAN PALVELUKSESSA 1.1 Jos työnantaja on työskentelyvaltiosta, työskentelyvaltio verottaa aina Jos lähdette ulkomaille työskentelyvaltiosta olevan työnantajan palvelukseen, kyseisellä työskentelyvaltiolla on käytännöllisesti katsoen aina oikeus verottaa kyseinen palkka**. Veroprosentti määräytyy työskentelyvaltion lainsäädännön mukaan. Kyseisestä palkasta on kuitenkin annettava veroilmoitus myös Suomeen. Jos tulo verotetaan Suomessa, kaksinkertainen verotus poistetaan. 1.2 Muusta valtiosta oleva työnantaja Joskus työ tehdään muualta kuin työskentelyvaltiosta olevan ulkomaisen työnantajan palveluksessa. Jos työntekijä tällöin oleskelee työskentelyvaltiossa alle 6 kuukautta, työskentelyvaltiolla ei tavallisesti ole verotusoikeutta ja palkka verotetaan Suomessa. Jos sitä vastoin oleskelu kestää yli 6 kuukautta, työskentelyvaltiolla yleensä on verotusoikeus ja kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa. Oman ryhmänsä muodostavat valtiot, jotka sivun 4 taulukossa ovat vasemmanpuoleisessa maaluettelossa. Jos työskentelette tilapäisesti tällaisessa valtiossa ja työnantajanne ei ole työskentelyvaltiosta, kohdemaa pystyy tavallisesti verottamaan vain, jos oleskelunne ko. maassa ajoittuu niin, että oleskelua kalenterivuoden aikana tulee yli 183 päivää. * kuuden kuukauden säännön soveltumista ei estä se, että työskentelyvaltio jostain syystä ei käytä verotusoikeuttaan. ** poikkeukset tähän sääntöön ilmenevät sivun 4 ** alaviitteestä.

2 1.3 Toimintaohjeita Ulkomailla kannattaa heti työn alussa asioida työskentelypaikkakunnan verotoimistossa. Sieltä saa mahdollisesti tarvittavan verokortin työnantajaa varten. Samalla kannattaa selvittää, onko työskentelyvaltiossa annettava veroilmoitus ja mikä on ilmoitusajankohta. Ilmoittakaa Suomessa ulkomaanpalkka veroilmoituksen kohdassa Ulkomaan tulot. Ilmoittakaa lisätiedoissa työskentelyvaltio ja ulkomailla maksettu vero. Antakaa työskentelystä lisäksi selvitys lomakkeella 16. Säilyttäkää työnantajalta saatu tosite. Verotoimisto voi myöhemmin pyytää sen esittämistä. Jos palkastanne on ulkomailla peritty eläke- tai työttömyysvakuutusmaksuja, esittäkää niistä vähennysvaatimus Suomen veroilmoituksessa kohdassa 3. Säilyttäkää tositteet itsellänne. Ulkomailla mahdollisesti maksettua sairausvakuutusmaksua ei voi vähentää Suomessa. 2. TYÖSKENTELY SUOMALAISEN TYÖNANTAJAN PALVELUKSESSA Jos työnantaja on suomalaisen yrityksen ulkomaille rekisteröity tytäryhtiö, kyseessä ei ole suomalainen vaan ulkomainen työnantaja ks. edellä kohta Suomalainen yritys työnantajana Oleskelu ulkomailla kestää enintään 6 kk Jos työskentelette ulkomailla lyhytaikaisesti suomalaisen yrityksen palveluksessa, verotus on tavallisesti selkeä. Jos oleskelu ulkomailla kestää enintään 6 kuukautta, palkka verotetaan Suomessa normaaliin tapaan, eikä työntekovaltiolla ole yleensä verotusoikeutta. Oleskelu työskentelyvaltiossa kestää yli 6 kk Jos oleskelette samassa valtiossa yli 183 päivää (työskentelypäiviä voi olla vähemmänkin), työntekovaltiolla voi olla verotusoikeus palkkaanne. HUOM! Kuten sivulla 4 olevasta testistä ilmenee, 183 päivää lasketaan toisissa maissa kalenterivuoden ajalta ja toisissa riittää mikä hyvänsä perättäisten 12 kuukauden jakso. Jos oleskelupäivien lisäksi muutkin kuuden kuukauden säännön edellytykset täyttyvät, palkkanne on Suomessa vapaa tuloverosta. Joudutte kuitenkin tavallisesti maksamaan Suomeen vakuutetun sairausvakuutusmaksun. Jos työnantajanne pystyy luotettavasti arvioimaan, että kuuden kuukauden sääntö tulee soveltumaan palkkaanne, hän saa oma-alotteisesti jättää ennakonpidätyksen toimittamatta Suomeen. Suomalaiseen verokorttiinne ei tarvitse hakea muutosta. Työnantaja on velvollinen toimittamaan verovapaasta ulkomaanpalkasta vakuutetun sairausvakuutusmaksun ennakonpidätyksen (ns. minipidätys). Kuuden kuukauden säännön soveltuminen ei aina ole varmaa heti työn alussa. Tällöin työnantaja toimittaa aluksi täysin normaalin ennakonpidätyksen Suomeen. Kun säännön soveltuminen varmistuu, työnantaja tai veroviranomainen palauttaa teille liikapidätyksen. Jos työskentelette pohjoismaissa, rahat voidaan siirtää virkateitse työntekovaltioon teille siellä määrättävän veron lyhennykseksi. Toimintaohjeita: Jos työskentelyvaltiolla näyttää olevan verotusoikeus palkkaanne, käykää tarkempia ohjeita varten ulkomaisen oleskelupaikkakuntanne verotoimistossa. Jos työskentelyvaltiossa ei edellytetä, että suomalainen työnantaja tilittäisi kyseiseen maahan palkastanne ennakonpidätyksen, on mahdollista että voitte itse maksaa veroja jo ennakkoon. Näin työskentelyvaltiossa mahdollisesti määrättävä vero ei jää kokonaisuudessaan jälkikäteen maksettavaksi. Selvittäkää verotoimistossa käydessänne, milloin työskentelyvaltiossa on annettava veroilmoitus. Sellaista palkkaa, josta suomalainen työnantaja on kuuden kuukauden säännön perusteella jättänyt toimittamatta ennakonpidätyksen, teidän ei tarvitse ilmoittaa Suomen veroilmoituksessa. Veroviranomaiset saavat tarvittavat tiedot suoraan kyseiseltä työnantajalta. Jos verotoimisto sitä pyytää, teidän tulee kuitenkin antaa ulkomaantyöskentelystä lisätietoja esimerkiksi lomakkeella 16 Selvitys ulkomaantulosta. Erikoistapaus Jos työntekovaltiolla on verotusoikeus, Suomessa useimmiten soveltuu kuuden kuukauden sääntö. Jos sääntö esim. runsaan Suomessa oleskelun vuoksi ei soveltuisi, silloinkin kaksinkertainen verotus poistetaan. Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen voidaan ennakkoperinnässä ottaa huomioon vain verokorttimuutoksen perusteella. Tätä varten tulee olla yhteydessä Suomessa kotikunnan verotoimistoon. sivu 2 / 5

3 2.2 Suomalainen julkisyhteisö työnantajana Suomalaisen julkisyhteisön (esim. valtio, kunta, yliopisto, Puolustusvoimien rauhanturvajoukot) palveluksessa ulkomaille lähtevän palkka verotetaan yleensä Suomessa normaaliin tapaan. Kuuden kuukauden sääntö ei siis sovellu näihin palkkoihin. Verosopimukset tavallisesti estävät verotuksen työntekovaltiossa. 3. TYÖSKENTELY EU:N INSTITUUTIOISSA EU:n instituutioissa työskentelevät virkamiehet ja muut toimihenkilöt maksavat usein erityistä Euroopan yhteisöjen omaa veroa. Tällaisen verotuksen alainen tulo on Suomessa verovapaata. Veron perimisestä yhteisöissä on Suomessa annettava selvitys veroilmoituksen lisätiedoissa. Jos palkasta ei peritä yhteisöjen omaa veroa, palkka verotetaan Suomessa ellei kuuden kuukauden sääntö sovellu, ks. testi sivulla 4. Euroopan parlamentin jäsenten palkka maksetaan Suomesta ja verotetaan Suomessa. Parlamentilta saadut kulukorvaukset ovat verovapaita. Europarlamentaarikon palkkaaman avustajan verotus on sama kuin edellä kohdassa 2.1. Kansalliset asiantuntijat komissiossa ja Euroopan yhteisöjen komitean jäsenet saavat palkan tavallisesti suomalaiselta julkisen sektorin työnantajalta. Palkka verotetaan yleensä vain Suomessa. Verovapaita ovat Euroopan yhteisöiltä saadut matkakustannusten korvaukset ja päivärahat. 4. AMMATINHARJOITTAJAN TULO VEROTETAAN AINA SUOMESSA Jos toimitte ulkomailla ammatinharjoittajana, kyseinen tulo ilmoitetaan ja verotetaan aina Suomessa. On harvinaista, että kyseisestä tulosta verotettaisiin ulkomailla. Jos näin kuitenkin tapahtuu, kaksinkertainen verotus poistetaan. Tavallisesti tämä tapahtuu niin, että ulkomainen vero vähennetään Suomessa samasta tulosta suoritettavasta verosta. Säilyttäkää itsellänne mahdolliset ulkomaiset tositteet tuloista ja veroista. Kuuden kuukauden sääntö ei sovellu ammattituloon, koska kyseessä ei ole palkka. Esimerkki: Suomalainen E harjoittaa Saksassa 10 kuukautta ammattitoimintana hirsitalojen kokonaisurakointia. Jos Saksan viranomaiset katsovat kyseessä olevan kiinteän toimipaikan, myös Saksalla on oikeus verottaa tulo. Tällöin E:n on Suomen veroilmoituksen lisätiedoissa esitettävä selvitys Saksassa maksetusta verosta ja pyydettävä sen hyvittämistä. Esimerkki: Suomessa asuva lääkäri harjoittaa toimintaansa itsenäisesti sekä Suomessa että Ruotsissa. Kokonaistulo ilmoitetaan ja verotetaan Suomessa.Jos lääkäri on joutunut maksamaan Ruotsissa toiminnasta veroa, hänen tulee esittää siitä selvitys Suomen veroilmoituksen lisätiedoissa ja pyydettävä veron hyvittämistä. 4.1 Toimittajat Freelance-toimittajan ulkomaantyöskentelystä saamat korvaukset verotetaan Suomessa. Mahdollinen kaksinkertainen verotus poistetaan siten, että ulkomainen vero vähennetään samasta tulosta Suomessa suoritettavasta verosta. Kuuden kuukauden säännön verovapaus voi tulla kysymykseen vain, jos toimittajan ja suomalaisen lehden välillä on työsuhde ja toimittajan tulo on palkkaa. Osoituksena työsuhteen olemassaolosta voidaan pitää mm. sitä, että lehti perii maksamastaan korvauksesta työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksun sekä maksaa työnantajan sosiaaliturvamaksun. Jos toimittaja asettuu pysyvämmin ulkomaiseen valtioon, voi syntyä tilanne, että hän ei enää verotuksellisesti asu Suomessa eikä siten ole ulkomaantulosta Suomeen verovelvollinen. Ks. tarkemmin kohta KENET KATSOTAAN SUOMESSA ASUVAKSI? Suomessa asuva on Suomessa verovelvollinen myös ulkomaantulosta. Edellä on lähtökohtana ollut, että henkilö säilyy ulkomaantyön ajan verotuksellisesti Suomessa asuvana. Tavallisesti näin onkin, mutta myös poikkeuksia on. On hyvä huomata, että verotuksellinen asumiskäsite eroaa sosiaaliturvan tai väestötietojärjestelmän asumiskäsitteistä. Verotuksellisesti Suomessa asuvia eli yleisesti verovelvollisia ovat ne, joiden varsinainen asunto ja koti on Suomessa. Jos ulkomaille työskentelemään lähteneelle Suomen kansalaiselle ei jää kotia Suomeen, hän on silti verotuksellisesti Suomessa sivu 3 / 5

4 asuva, jos hänellä on olennaiset siteet Suomeen. Olennaisten siteiden katsotaan säilyvän muuttovuoden ja kolme seuraavaan vuotta, ellei henkilö itse osoita, että siteitä ei ole. Siteitä ovat esim. Suomessa oleva perhe, Suomessa oleva asunto, suomalainen työnantaja tai kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Kun muutosta on kulunut muuttovuosi ja kolme seuraavaa vuotta, Suomen kansalaista ei yleensä enää pidetä verotuksellisesti Suomessa asuvana. Hän on rajoitetusti verovelvollinen. Tällöin hän ei ole Suomeen verovelvollinen esim. ulkomailla ansaitusta palkasta, ellei maksaja ole suomalainen julkisyhteisö. Myöskään esim. koroista tai arvopapereiden luovutusvoitosta ei tällaisessa tilanteessa veroteta Suomessa. Vaikka henkilö vielä olisi yleisesti verovelvollinen Suomessa, voi joskus käydä niin, että hän verosopimuksen mukaan asuu työskentelyvaltiossa eikä Suomessa. Tällaiseen ratkaisuun voidaan päätyä esimerkiksi silloin, kun henkilö oleskelee ulkomailla perheineen. Työskentelyvaltiossa voidaan tällöin edellyttää myös varallisuuden ja myös muualta kuin työskentelyvaltiosta saadun tulon ilmoittamista. Tällaisessa tilanteessa verosopimus rajoittaa Suomen verotusoikeutta myös pääomatulojen osalta. Jos Suomessa yleisesti verovelvollinen henkilö vetoaa verosopimuksen mukaisen asuinvaltion muuttumiseen, hänen tulee esittää verotoimistolle ao. toisen valtion veroviranomaisen esim. lomakkeella VEROH 6132 antama asumistodistus. Viranomaisten välinen tietojenvaihto ei poista omaa ilmoittamisvelvollisuutta. Verosopimukset edellyttävät tietojenvaihtoa sopimusvaltioiden veroviranomaisten välillä. Suomeen tulee ulkomailta tietoja suomalaisten ulkomaisista tuloista. Vastaavasti Suomesta voidaan lähettää muuhun valtioon tietoja. Viranomaisten välinen tietojenvaihtomahdollisuus ei vaikuta työntekijän omiin ilmoitusvelvollisuuksiin. Jos henkilö ulkomaisessa työskentelyvaltiossaan laiminlyö veroilmoitusvelvollisuuden, mahdollisessa myöhemmässä jälkiverotuksessa hän joutuu maksamaan verot korotettuina sivu 4 / 5

5 vuosi 2006 Kuuden kuukauden säännön soveltumistesti Etsi alta työskentelyvaltio ja vastaa kysymyksiin 4 muu valtio 1) Alankomaat, USA, Arabiemiraatit, Argentiina, Australia*, Barbados, Brasilia, Bulgaria, Etelä-Afrikka, Indonesia, Irlanti, Islanti, Iso-Britannia, Israel, Itävalta, Kirgistan, Latvia, Liettua, Makedonia, Malta, Meksiko, Norja, Pakistan, Romania, Ruotsi, Singapore, Slovakia, Slovenia, Sri Lanka, Tanska, Thaimaa, Tsekki, Ukraina, Uusi Seelanti *, Uzbekistan, Venäjä, Vietnam, Viro Belgia, Egypti, Espanja, Filippiinit, Intia, Italia, Japani, Kanada, Kiina, Korean tasavalta, Kreikka, Kroatia, Luxemburg, Malesia, Marokko, Portugali, Puola, Ranska, Saksa, Sambia, Serbia ja Montenegro, Sveitsi, Tansania, Turkki, Unkari Onko työskentelyvaltiolla verotusoikeus? Eli oleskeletko työskentelyvaltiossa yli 183 päivänä perättäisten 12 kuukauden* aikana, tai onko työnantaja työskentelyvaltiosta** Onko työskentelyvaltiolla verotusoikeus? Eli oleskeletko työskentelyvaltiossa yli 183 päivänä kalenterivuoden aikana tai onko työnantaja työskentelyvaltiosta** ei kyllä kyllä ei onko kyseessä yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta kestävä ulkomaantyöskentely, jonka aikana et oleskele Suomessa enempää kuin keskimäärin 6 päivänä kuukautta kohden*** onko kyseessä yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta kestävä ulkomaantyöskentely, jonka aikana et oleskele Suomessa enempää kuin keskimäärin 6 päivänä kuukautta kohden*** ei kyllä ei kyllä Sääntö soveltuu Sääntö soveltuu Sääntö ei sovellu Normaali verotus Suomessa Mahdollinen muun valtion 1)valtion tulovero hyvitetään Sääntö ei sovellu kaksinkertainen verotus poistetaan**** Sääntö ei sovellu Normaali verotus Suomessa *) 183 pv lasketaan Australiassa per ja Uudessa Seelannissa per **) Työskentelyvaltiolla ei aina ole verotusoikeutta työskentelyvaltion julkisyhteisöltä saatuun palkkaan, Ruotsissa tai Norjassa rajakunnassa ansaittuun palkkaan taikka opettajana/ tutkijana Egyptissä, Espanjassa, Iso-Britanniassa, Japanissa, Kiinassa, Marokossa tai Ranskassa ansaittuun palkkaan. Poikkeustapauksessa työskentelyvaltiolla on verotusoikeus, koska työntekijä katsotaan vuokratuksi työntekijäksi (usein esim. rakennustoiminnassa Norjassa) tai koska palkka liittyy esim. suomalaiselle työnantajalle työskentelyvaltioon muodostuneeseen kiinteään toimipaikkaan (esim. pitempiaikainen työmaa rakennustoiminnassa). ***) myös lähtö- ja tulopäivät ovat Suomessa olopäiviä. Kuuden kuukauden aika lasketaan lähtöpäivästä aina kuukausi eteenpäin. ****) Kaksinkertainen verotus poistetaan siten, että ulkomainen vero vähennetään Suomessa samasta tulosta maksettavasta verosta (hyvitysmenetelmä). Jos kuitenkin työskentelyvaltiolla on verotusoikeus Espanjassa, Egyptissä, Marokossa, Portugalissa, Ranskassa tai pohjoismaissa ansaittuun palkkaan, Suomi soveltaa vapautusmenetelmää: Tuloa ei veroteta Suomessa, mutta se vaikuttaa korottavasti muun ansiotulon veroprosenttiin. Jos työskentelyvaltiolla on verotusoikeus, ota yhteyttä työskentelyvaltion viranomaisiin veron määrän ja maksutavan selvittämiseksi sivu 5 / 5