Osakaskuntien toiminnan kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet

Transkriptio

1 Osakaskuntien toiminnan kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Ympäristöhallinnon vesistökunnostuksen neuvottelupäivät , Helsinki Teemu Ulvi & Milla Mäenpää Suomen ympäristökeskus

2 Vesien yhteisomistus suomalainen erityispiirre Kiinteistöjen yhteisiä vesialueita noin kpl (noin 45 % Suomen kaikesta vesipinta-alasta ml. merialueet) Osakaskiinteistöjen omistajat muodostavat aina osakaskunnan, eri asia onko järjestäytynyt ja toimiva Osakaskunnalla päätösvalta omaisuudestaan niin kuin muillakin kiinteistön omistajilla muutamin poikkeuksin Vesialueen omistaja omistaa vain vesistön pohjan Jokamiehen oikeudet, kalastuslain mukaiset yleiskalastusoikeudet, kiinteistöihin kuuluvat erityisperusteiset kalastusetuudet ja vesilain mukaiset yleiskäyttöoikeudet ovat vesialueen omistajan päätösvallan ulkopuolella

3 Suurimmat haasteet osakaskuntien toiminnassa 1. Vähäinen osallistumisinto ja rajoittuneet osallistumismahdollisuudet 2. Osakaskuntien järjestäytymättömyys 3. Tiedon puute ja vanhanaikaiset toimintatavat 4. Paikoin pirstaleinen kiinteistöjaotus

4 Osakkaiden osallistumisinto voi olla vähäistä ja mahdollisuudet osallistua rajoittuneet Aktiivisten osakkaiden keski-ikä korkea Toimihenkilöiden vaihtuvuus vähäistä Osakaskuntien toiminta ja merkitys tunnetaan huonosti Pinttyneet toimintamuodot ja tavat, kalastusasiat yleensä päällimmäisinä Epäluuloja ja pelkoja muutoksia kohtaan Ristiriitoja Kaikki osakkaat eivät saa tietoa osakaskunnan toiminnasta tai eivät pääse osallistumaan kokouksiin

5 Suuri määrä järjestäytymättömiä osakaskuntia Osakaskunta voi toimia järjestäytymättömänäkin mutta todennäköisesti hyvin harvinaista Järjestäytymisastetta ei tiedetä Järjestäytymisen pitäisi taata säännölliset kokoukset ja toimihenkilöiden valinta mutta toiminta voi silti hiipua

6 Pirstaleinen kiinteistöjaotus haittaa paikoin vesialueiden käyttöä ja hoitoa Pienen vesialueen käyttö voi olla hankalaa, merkitys osakkailleen todennäköisesti pieni Pienestä osakasjoukosta hankala löytää aktiivisia toimihenkilöitä Pirstaleinen kiinteistöjaotus hankaloittaa monin tavoin fyysisesti yhtenäisen vesialueen käyttöä ja hoitoa

7 Vesijärven Paimelanlahti ja Vähäselkä Noin 700 ha:n alueella vesialuetta sisältäviä kiinteistöjä yhteensä 111 kpl 70 yksityistä vesialuetta 40 yhteistä vesialuetta, joista vain 2 järjestäytynyt!

8 Toimintaympäristö muuttuu

9 Mitä haittoja nykytilanteesta on? Osa vesialueista oman onnensa nojassa vailla järjestelmällistä hoitoa Käyttö voi olla villiä Kaikilla osakkailla ei tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua Vesien- ja kalastusasioiden hoito voi olla hankalaa Vesien kunnostustoiminta erillisen yhdistyksen kautta luo osittain päällekkäisiä organisaatioita Osakaskunta ei välttämättä pysty reagoimaan riittävän nopeasti sitä koskeviin asioihin Osakaskunnan yhteystietoja ei usein tiedossa eikä saatavilla Vesiin perustuvan liiketoiminnan harjoittaminen voi olla hankalaa

10 Osakkaiden osallistumisintoa ja - mahdollisuuksia voitaisiin parantaa mm. Viestinnällä osakaskuntien toiminnasta ja merkityksestä Suuntaamalla osakaskunnan toimintaa uudelleen ja kehittämällä sen toimintatapoja Kehittämällä sähköisiä tiedotus- ja viestintäkanavia Ottamalla käyttöön etäkokousvälineitä

11 Osakaskuntien järjestäytymisastetta voitaisiin parantaa mm. Viestimällä osakaskuntatoiminnan hyödyistä Tarjoamalla tukea ja neuvontaa järjestäytymiseen Madaltamalla kynnystä pyytää maanmittauslaitosta kokousten koollekutsumiseen Tuomalla osakasluettelot yhteystietoineen helpommin osakkaiden saataville Yhdistämällä järjestäytymättömiä osakaskuntia osaksi toimivia osakaskuntia

12 Tiedonkulkua voitaisiin varmistaa mm. Kehittämällä rekisteri järjestäytyneistä osakaskunnista Kehittämällä osakaskuntien ajantasaisten yhteystietojen ylläpitoa (esim. kalatalousalueiden kautta)

13

14 Pirstaleisen kiinteistöjaotuksen haittoja voitaisiin vähentää mm. Tiedottamalla yhdistymismahdollisuuksista ja yhdistymisen hyödyistä Pienentämällä yhdistymistoimitusten kustannuksia Kehittämällä rahoitusmahdollisuuksia Ottamalla yhdistymisten edistäminen ja toteutus osaksi vesien kunnostus- ja hoitohankkeita Selvittämällä ja edistämällä tilusjärjestelyn sovellusmahdollisuuksia haastavimmissa tapauksissa

15 Esimerkki Hirvensalmelta Esimerkki Hirvensalmelta 20 yhteistä vesialuetta yhteen 2524 osakastilaa 6093 ha Toimitusmaksu Lähde: Kalle Konttinen, MML

16 Osakaskuntatoiminnan kehittämisestä on syytä keskustella juuri nyt, koska.

17 Uuden kalastuslain toimeenpano vielä kesken Kalatalousalueet korvaavat nykyiset kalastusalueet 2019 Kalatalousalueiden toimintaa ollaan vasta suunnittelemassa Kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman merkitys ja sitovuus kasvaa Mahdollisuudet linkittää käyttö- ja hoitosuunnitelmat vesienhoitosuunnitelmiin paranevat

18 Yhteisaluelaki ehkä uudistumassa Eduskunnan lausuma kalastuslain käsittelyn yhteydessä Eduskunta edellyttää osakaskuntia koskevan yhteisaluelain (758/1989) muutostarpeiden arvioimista osakkaiden keskinäisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja osakaskuntatoiminnan kehittämiseksi

19

20 Tarvitaan uusia toimijoita vesien hoitoon ja kunnostukseen Vesialueiden omistajat suurempaan rooliin päätösvaltaisina omistajina ja suurina hyödynsaajina Osakaskunnissa voi olla paljon vesienhoidossa vähän hyödynnettyjä voimavaroja

21 Uusia vesien tilaan ja käyttöön vaikuttavia poliittisia tavoitteita Kansallisen biotalousstrategia Sinisen biotalouden kehittämisstrategia valmisteltavana

22 Osakkaiden motivaation herättämiseksi tiedotusta ja viestintää Eri viranomaisten sekä etu- ja neuvontajärjestöjen yhteistyössä suunnittelemaa ja monien eri viestintäkanavien kautta tapahtuvaa viestintää Päävastuu viestin välittämisestä alueellisilla ja paikallisilla toimijoilla (kunnat, ELY-keskukset, kalatalouskeskukset, välittäjäorganisaatiot, tulevaisuudessa kalatalousalueet) Viestinnän suunnittelussa mukana valtakunnalliset viranomaiset, tutkimuslaitokset ja järjestöt

23 Tarvitaan myös ohjauskeinojen uudistamista ja tukipalveluja Muutostarpeita sekä yhteisaluelaissa että kiinteistötoimituksia koskevassa lainsäädännössä esim. Osakaskuntien koollekutsuminen joustavammaksi ja viranomaisavun saaminen helpommaksi Yhdistymiskustannukset alas ja uusia rahoitusmahdollisuuksia Osakasluettelojen saatavuus yhteystietoineen helpommaksi ja halvemmaksi Tarvitaan myös selkeä kanava yksityiskohtaiselle osakaskuntien neuvonnalle

24

25 KIITOS! Kuvat: Riku Lumiaro / Ympäristöhallinnon kuvapankki