Yhteisaluelain uudistaminen. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2017 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Transkriptio

1 Yhteisaluelain uudistaminen Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2017 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

2 Tässä esityksessä: Yhteisaluelain historiaa Eduskunnan edellyttämä arviointi Kalatalouden Keskusliiton näkemykset yhteisaluelain kokonaisuudistuksen tarpeesta

3 Historiaa ja nykytila Voimassa oleva yhteisaluelaki säädettiin 1980-luvulla. Monet säännökset peräisin vuoden 1940 yhteisaluelaista kalastuskuntien toimintaa koskeneet kalastuslain säännökset kumottiin vuonna 2000 osakaskunta koostuu sen osakkaista eli kiinteistönomistajista joiden kiinteistöön kuuluu osuus yhteisiin ( 3 ) on automaattisesti oikeustoimikelpoinen, ei ole riippuvainen järjestäytymisestä sisältää säännöksiä osakaskunnan kokouksesta, säännöistä, hoitokunnasta ja toimitsijasta, muutoksenhausta ja oikeudenkäynnistä ja muitakin säännöksiä Oikeuskäytäntöä on kertynyt niukasti, korkeimman oikeuden ratkaisuja on eniten kalastuksen järjestämistä. on yhtymäkohtia kiinteistönmuodostamislakiin ja kalastuslakiin

4 Eduskunta edellytti muutostarpeen arviointia Eduskunta edellytti kalastuslain käsittelyn yhteydessä 2015, että yhteisaluelain muutostarpeet tulee arvioida osakaskuntien osakkaiden keskinäisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja osakaskuntatoiminnan kehittämiseksi. Mmm on lähettänyt kesäkuussa 2016 asiasta suppealla jakelulla lausuntopyynnön, Kalatalouden Keskusliitto on ilmoittanut kannakseen, että yhteisaluelaki tulisi uudistaa kokonaisuudessaan.

5 Yhteiskunnan ja lainsäädännön kehitys Yhteiskunta on muuttunut ( osakasmäärä kasvaa, kalastustavat muuttuvat digitalisoituminen, ym) yhteisaluelaki ei tunne sähköisiä viestintäkanavia muutoksia mm. kirjanpitolaissa ja tilintarkastuslaissa. Kirjanpitolaki säätää tilikauden pituudeksi 12 kuukautta, yhteisaluelaki sallii 4 vuoden tilikauden. Tilintarkastuslaki ei enää salli maallikkotilintarkastajien käyttöä. Yhdistyksissä ja asunto-osakeyhtiöissä toiminnantarkastus mahdollista, yhteisaluelaki ei mahdollista tätä osakaskunnille

6 Rakenteelliset ongelmat Omistusyksiköt ovat usein pieniä, niissä hoitotoimenpiteet että tuoton hyödyntäminen on useimmiten tehotonta. Rakenteen selkeyttäminen yhdistämällä vesialueita suuremmiksi yksiköiksi on koko yhteiskunnan edun mukaista.

7 Osakaskuntahallintoon liittyvät käytännön ongelmat Yhteisaluelain äänestysmenettelyt ja äänestysten tulosten laskentatavat ovat epäselvät ja tulkinnanvaraiset. -> käytetään paljon päälukuun, eikä osuuslukuun perustuvia äänestyksiä Vaikeaselkoisuudesta seuraa muutoksenhakualttius Äänestysluettelon laadinta ja äänten laskenta jättää sijaa erimielisyyksille, virheille ja näistä seuraaville valitusprosesseille. Äänimääräleikkurin huomioiminen ja määräenemmistöpäätökset ja näihin säännöksiin sisältyvät tulkintakysymykset lisäävät haastetta siinä määrin, että äänestys pystytään vain ammattilaisen avulla viemään läpi. Jos sittenkään. Asunto-osakeyhtiölaissa äänestysmenettelyissä toimivampia ratkaisuja kuin yhteisaluelaissa. Toimivat ratkaisut tulee viedä sellaisenaan yhteisaluelakiin.

8 Sinisen biotalouden kasvuedellytykset Sininen biotalous sisältää laajasti ottaen kaiken veteen ja vesiin liittyvät resurssit. kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on luoda uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja biotalouden liiketoiminnan kasvulla sekä korkean arvonlisän tuotteilla ja palveluilla. Jotta mahdollistettaisiin innovaatioiden syntymistä ja uusien tulolähteiden kehittäminen vesialueisiin pohjautuen olisi harkittava omistajien eli osakkaiden päätösvallan lisäämistä yhteisen alueen käytöstä. Oikeuskäytäntö rajannut päätöksentekoa

9 On tarpeen: Ehdotukset: Osakkaiden keskinäisen yhdenvertaisuuden edistäminen sujuvoittaa äänestyksiä koskevat säännökset yhteisaluelaissa parantaa osakkaiden yhdenvertaisuutta asumispaikkakuntaperusteella parantamalla osakaskuntien mahdollisuuksia käyttää tehokasta tekniikkaa tiedottamistarpeisiinsa -> lievennetään osakkaiden välinen eriarvoinen osallistumismahdollisuus paikkakunnasta riippuen. parantaa osakaskunnan ja osakkaiden yhteisten etujen toteutumista päätöksenteossa säätämällä osakkaan esteellisyydestä tilanteissa, joissa osakkaan ja osakaskunnan edut ovat selvästi vastakkaiset.

10 Äänestysten sujuvoittaminen? Ihmisten edellytykset toimia erilaisissa yhteisöissä, kuten asunto-osakeyhtiöissä, yhdistyksissä ja osakaskunnissa, ovat sitä paremmat, mitä vähemmän näiden välillä on perusteetonta eroavaisuutta. Esimerkkejä ylimääräisistä eroavaisuuksista: määräenemmistön laskentatapa, asiamiehen käyttöä koskevat säännöt yhteisaluelaissa ja asunto-osakeyhtiölaissa, vaikka säännösten tarkoitus ja tavoitteet ovat samat.

11 Tiedonsaanti ajantasalle Otetaan käyttöön nykyaikaiset sähköiset viestintävälineet. Tieto osakaskunnan kokouksista on säädettävä toimitettavan osakkaille samalla tavalla, kuin asuntoosakeyhtiölaissa: Kirjallinen kokouskutsu on toimitettava jokaiselle osakkeenomistajalle, jonka postiosoite on yhtiön tiedossa tai joka on ilmoittanut yhtiölle sähköpostiosoitteen tai muun tietoliikenneyhteyden kutsun toimittamista varten. parempi tavoittavuus, luotettavuus ja kustannustehokkuus. Osakkaalle annetaan edelleen mahdollisuus postin välityksellä toimitettavan kutsun saamiselle, jos hän näin haluaa. kyse vallitsevan oikeuskäytännön vahvistamisesta

12 Tiedonsaanti ajantasalle 2 Osakaskunta voisi edelleen käyttää sanomalehtiilmoittelua näin halutessaan ja sääntöjen niin edellyttäessä, mutta sille ei tulisi olla lakisääteistä pakkoa. Selvitetään, voidaanko mahdollistaa etäosallistuminen kokouksiin. Tämä koskisi vain järjestäytyneitä osakaskuntia, joiden säännöissä etäosallistuminen sallittaisiin.

13 Esteellisyys Yleisten oikeusperiaatteiden mukaan osakkaan ei tule äänestää omasta vastuuvapaudestaan päätettäessä. Esteellisyys voisi koskea paitsi omaa vastuuvapautta myös osakkaan ja osakaskunnan välisiä sopimuksia samalla tavalla kuin asunto-osakeyhtiölaissa.

14 Erityiset haasteet yhdenvertaisuudelle Jos kalakantojen suojaamiseksi joudutaan rajoittamaan kalastusta, voi käydä niin, että kalastusoikeuden jakaminen osuuslukujen mukaisessa suhteessa käytännössä antaa kalastusmahdollisuuden ainoastaan muutamalle osakkaalle. Tämän ongelman ratkaiseminen yleisellä tasolla on vaikeaa. Tulee harkita mahdollisuuksia säätää osakaskuntien päätöksenteosta tavalla, joka mahdollistaa kalastusoikeuden jakamista osuusluvuista poikkeavalla tavalla. Tällä hetkellä poikkeava jako vaatii määräenemmistön ja oikeuskäytännössä on lisäksi asetettu velvollisuus vahvan kalataloudellisen näytön esittämiseksi.

15 Osakaskuntatoiminnan kehittäminen Kehitystavoitteita: Edistetään siirtymistä suurempiin kokonaisuuksiin vapaaehtoisilla osakaskuntien yhdistymisillä. Helpotetaan osakaskuntien hallinnollista taakkaa. Kehitetään muutoksenhakujärjestelmää säätämällä oikaisuvaatimus järjestäytyneessä osakaskunnassa pakolliseksi vaiheeksi ennen käräjäoikeuteen tehtävää valitusta. Vahvistamalla sopimusvapautta parannetaan osakaskuntien mahdollisuuksia hallinnon järkeistämiseen. Yhteisten vesialueiden osalta toiminta on kehitettävissä muun muassa mahdollistamalla tietorekisterien käyttö kalastuksen järjestämisen tukena. Tämä edellyttää kalastuslakiin tehtäviä korjauksia.

16 Osakaskuntien yhdistyminen Suurempien yksiköiden edut ovat kiistattomat Toimiva omistusrakenne ei ole vain osakkaiden, vaan koko yhteiskunnan etu. Kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma voidaan tehokkaammin panna täytäntöön alueella, jossa on toimivat osakaskunnat. Kalastajan on helpompi lunastaa haluamansa kalastuslupa järkevälle alueelle. Viranomaisten yhteydenpito osakaskuntiin esimerkiksi lupa-asioissa helpottuu kun rakenteet ovat toimivia. -> olisi kohtuullista, ettei yhteiskunta korkeilla toimituskustannuksilla vaikeuttaisi toimivien rakenteiden syntymistä. Yhdistymistoimituksen maksu on poistettava tai maksu kohtuullistettava Päätös yhdistymisestä yksinkertaisella äänten enemmistöllä nykyisen määräenemmistön sijaan. Maanmittauslaitos lausunnossaan kannattaa maksun poistamista

17 Hallinnollinen taakka? Yhteystietojen ilmoittaminen yhdelle luukulle. Maanmittauslaitokselle on mahdollista sähköisellä lomakkeella. Tämän lomakkeen tietojen tulisi välittyä automaattisesti aluehallintovirastolle, verovirastolle ja Kaupparekisteriin. osakaskuntien perustiedot helposti saataviksi. Viranomaisen tiedot kansalaisille maksutta. Nyt Maanmittauslaitos veloittaa 22 euron maksun yhden osakaskunnan yhteystiedosta, ei ole kohtuullista tavallisen osakkaan tai kalastajan tiedonsaannin näkökulmasta. Kirjanpitolain uudistuminen ratkaistava. Kahdenkertaisen kirjanpidon ja kirjanpitolain mukaisen tilinpäätöksen laatimisen velvollisuudet kytketään arvonlisäverolain mukaiseen kynnykseen (liikevaihto yli euroa). 4 vuoden tilikausi sallittava Tilintarkastuslain uudistuminen on otettava huomioon lisäämällä yhteisaluelakiin säännökset toiminnantarkastuksesta

18 Hallinnollinen taakka 2 Lakiin tulisi lisätä säännös järjestäytyneen osakaskunnan sääntöjen purkamisesta. -> voi näin siirtyä järjestäytymättömäksi. Jos osakaskunta on siirtänyt tehtäviään kalatalousalueen hoidettavaksi, -> kokouksen koolle kutsumiset määrävälein sopimuksen mukaisten tehtävien hoidon tarkistamista varten.

19 Muutoksenhaun kehittäminen Nyt päätöksen lainvoimaistuminen kestää vähintään 2 kuukautta. kehitetään, että järjestäytyneen osakaskunnan päätökseen voidaan hakea muutosta käräjäoikeudessa vain, jos päätöksestä on ensin tehty oikaisuvaatimus. Päätökseen voitaisiin hakea muutosta käräjäoikeudessa, jos osakaskunnan kokous on hylännyt oikaisuvaatimuksen tai jos hoitokunta ei ole määräajassa vienyt oikaisuvaatimuksen kokouksen käsiteltäväksi.

20 Hallinnon järkeistäminen Yhteisen alueen hallinto on käytännössä mahdollista järjestää erilaisia ostopalveluita käyttäen. Valinnanvapautta ei tältä osin tule rajoittaa vain kalatalousalueeseen. Rakenteellisia ongelmia on onnistuneesti ratkaistu myös yhdistyspohjaisesti. Järjestäytymättömän osakaskunnan kokoonkutsujaksi tulisi osakkaan voida valtuuttaa myös muu kuin Maanmittauslaitos. osakaskunnille mahdollisuus toimintakenttänsä laajentamiseen esimerkiksi ottamalla hoitaakseen muita yhteisiä etuuksia, kuin sille kuuluvan yhteisen alueen.

21 Kalastuslakiin liittyvät kehittämismahdollisuudet Yhteisen vesialueen käyttäminen on suurelta osin sidoksissa kalastuslakiin. Kalastuslakia tulisi muuttaa niin, että osakaskunnille annetaan käyttöoikeus kalataloushallinnon rekisteriin josta voi saada tietoa esimerkiksi oman alueensa kalastuspaineesta jotta yleiskalastusoikeuksilla kalastavien osuus voidaan huomioida muun kalastuksen järjestämisen yhteydessä. Osakaskunnat voisivat vastavuoroisesti osallistua saalispalautteiden keräämiseen omalta alueeltaan.

22 Missä mennään yhteisaluelain uudistuksessa? Eduskunnan edellyttämän arvioinnin pohjaksi -> Pyydetty lausuntoa 2016 mmm:n toimesta Sen jälkeen ollut hiljaisempaa KIITOS!