Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö; kumppanuusjärjestöjen uudet valinnan kriteerit;
|
|
- Jaakko Korhonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö; kumppanuusjärjestöjen uudet valinnan kriteerit; Päätöksen sisältö: Vuoden 2006 kansalaisjärjestölinjauksessa ja kapasiteettiselvityksessä sekä vuoden 2007 kumppanuusjärjestöjen evaluaatiossa todetaan tarve uudistaa valintakriteereitä ja valintamenettelyä. Kumppanuusjärjestöjen kautta kanavoidun kehitysyhteistyötuen määrä ja osuus on kasvanut. Uusissa kriteereissä edellytetään, että järjestöllä on selvästi määritelty ja todennettavissa oleva hallintokapasiteetti ja osaaminen sekä kehitysyhteistyön ohjelma, joka on yhdenmukainen Suomen hallituksen kehityspoliittisen ohjelman tavoitteiden kanssa ja täyttää kehitysyhteistyön laatukriteerit. Kumppanuusjärjestöjen valinnalla haetaan sisältöä ja keinoja koskevaa täydentävyyttä Suomen kehitysyhteistyön kokonaisuuteen. Valintamenettelyn avoimuutta lisätään. 1. KUMPPANUUSJÄRJESTÖT KEHITYSYHTEISTYÖSSÄ Kehitysyhteistyössä siirryttiin vuonna 2003 suurten järjestöjen kanssa kumppanuussopimusjärjestelmään. Aikaisemmin kehyssopimuksena tunnetut sopimukset korvattiin kumppanuus- ja rahoitussopimuksilla. Tuolloin määriteltiin kumppanuusjärjestöjen valinnan kriteerit seuraavasti: 1. Järjestön toiminnalla on selkeä linjaus ja tavoitteet ja nämä ovat Suomen hallituksen kehitysyhteistyölle asettamien linjausten ja tavoitteiden kanssa yhdenmukaisia. 2. Järjestön taloudelliset ja taloushallintoresurssit ovat riittävät ja sen oma varainhankinta on järjestyksessä, sen budjetti koostuu myös muista tuloista kuin valtion myöntämistä varoista. 3. Järjestöllä on ammattimainen laaja-alainen, pitkäaikainen toiminta kehitysmaassa, joka on jatkunut vähintään viisi vuotta osoittaen näin toiminnan jatkuvuuden, järjestöllä on näyttöä ammatillisesta osaamisesta ja runsas määrä onnistuneita hankkeita, 4. Järjestön tunnettavuus kotimaassa on hyvä ja se tarjoaa aktiivisille kansalaisille kanavan osallistua vapaaehtoiseen kehitysyhteistyöhön. Järjestö tiedottaa suurelle yleisölle toiminnastaan ja kansainvälisen yhteistyön tarpeellisuudesta, ja 5. Järjestön kansainväliset yhteydet ovat toimivia ja järjestön kumppanijärjestöt hanketoiminnan kohdemaassa ovat luotettavia, niiden talous ja varainhankinta ovat kunnossa ja ne ovat aktiivinen osa maan kansalaisyhteiskuntaa. Myös monissa muissa Suomen vertaisryhmän avunantajamaissa sovelletaan kumppanuussopimusmallia. Kumppanuussopimus rationalisoi ja säästää hallintotyötä, koska järjestöjen lukuisat hankkeet tiivistetään yhdeksi ohjelmakokonaisuudeksi. Järjestöillä on joustavampi mahdollisuus toteuttaa kehitysyhteistyötä. Kansalaisjärjestölinjauksessa 2006 ja kansalaisjärjestöjen kapasiteettiselvityksessä 2006 todettiin tarpeelliseksi määrittää kumppanuusjärjestöjen valintakriteerit aiempaa tarkemmin. Myös hallintomenettelyn avoimuutta on lisättävä useampien järjestöjen pyrkiessä kumppanuusjärjestön asemaan. Suuren ohjelmavolyyminsa vuoksi kumppanuusjärjestöjen ryhmän valinnoilla ja
2 Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö; kumppanuusjärjestöjen uudet valinnan kriteerit; kokoonpanolla on vaikutus Suomen kehitysyhteistyön laatuun. Samalla otetaan huomioon suomalaisessa yhteiskunnassa, kansainvälisessä kehitysyhteistyössä ja kehitysmaiden tarpeissa tapahtuneita muutoksia. Kansalaisjärjestölinjauksessa (2006) todetaan: "Kumppanuussopimusjärjestelmää kehitetään. Sopimuksen piiriin valittavien järjestöjen valintakriteereitä uudistetaan siten, että ne ovat joustavia järjestön muodon ja avun sisällön suhteen, mutta asettavat riittävän tiukat vaatimukset avun laadun ja tuloksellisuuden suhteen. Uusia kumppanuusjärjestöjä valittaessa arvioidaan myös niiden tuoma kehityspoliittinen täydentävyys suhteessa kehitysyhteistyömme kokonaisuuteen. Kumppanuussopimukset ovat voimassa toistaiseksi ja rahoitussopimukset ovat määräaikaisia. Kumppanuussopimusta voidaan jatkaa vain jos järjestö täyttää kumppanuudelle asetetut kriteerit ja kehityspoliittinen tarve sopimuksen jatkamiselle on olemassa. Yksittäisiä kansalaisjärjestöjä rohkaistaan lisäämään keskinäistä yhteistyötään mm. siinä tarkoituksessa, että järjestöjen vakiintuneet yhteistyörakenteet voisivat edesauttaa kumppanuusjärjestön aseman saavuttamisessa". Vuonna 2003 hyväksyttyjen kriteereiden perusteella ulkoasiainministeriöllä on tällä hetkellä kymmenen kumppanuusjärjestöä: Fida International ry, Frikyrklig Samverkan, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, Kirkon Ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset ry, Plan Suomi Säätiö, Punainen Risti, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus, Suomen Lähetysseura ja Suomen World Vision. Tuenkäyttösuunnitelmassa ja sitä koskevassa valtionapupäätöksessä määritellään kunkin kumppanuusjärjestön osalta tuen määrä, laatu ja kohde. Ohjelman toteutumista ja tulosten saavuttamista seurataan vuosiraporttien ja tuenkäyttökeskustelujen sekä seuranta- ja tarkastusmatkojen avulla. Ulkoasiainministeriö käy aktiivista vuoropuhelua järjestöjen kanssa. Kumppanuusjärjestöjen kehitysyhteistyön määrän noustessa ja itse kumppanuusjärjestöjenkin lukumääränkin kasvaessa ollaan tulossa tilanteeseen, jossa kansalaisjärjestölinjauksen mukaisesti kumppanuussopimusten kautta ohjautuu 70 % järjestöjen kehitysyhteistyötuesta. Tilanne on perusteltu kehitysyhteistyön vaikuttavuuden, harmonisaation ja pitkäjänteisyyden samoin kuin hallinnollisen kapasiteetin hyödyntämisen kannalta. Samalla on linjauksen mukaisesti huolehdittava siitä, että pienille ja keskisuurille järjestöille turvataan riittävä tuki. 2. EVALUAATION HAVAINNOT JA SUOSITUSTEN TOIMEENPANO Vuoden 2007 evaluaatioraportissa todetaan seuraavaa: UM:n tavoitteet ohjelmalle, ohjeistus ja rahoitusperiaatteet eivät ole selviä. Kumppanuusohjelman päämäärä, tavoitteet ja strateginen visio on uusittava. Laaditaan uusi ohjelmatyön käsikirja, jossa hallinnolliset ohjeet ja periaatteet selkiytetään. Kumppanuusasema järjestöillä ei ole saavutettu etu, vaan kulloinkin toistaiseksi voimassa oleva järjestely.
3 Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö; kumppanuusjärjestöjen uudet valinnan kriteerit; Kumppanuusjärjestöjen ohjelmia olisi arvioitava institutionaalisessa kontekstissa ja ohjelman tulisi selkiyttää, kuinka paikallistason tarpeet heijastuvat kumppanuusjärjestöjen ohjelmissa ja strategiassa. Perimmäinen tavoite on paikallisten järjestöjen vahvistaminen ja lähtökohtana on toiminnan oikeusperustaisuus. Vaikuttavuus on vähäinen, jollei toiminnassa ole mukana vaikuttavuus- ja organisaatiokehitysulottuvuutta. KEO-30 uusii /täsmentää kumppanuusohjelman strategista visiota, päämäärää ja tavoitteita sekä tutkii vaihtoehtoisia malleja kumppanuuskriteerien määrittelylle. Ohjelmien rahoituksen tulisi olla avointa ja ennakoitavaa. Näin ollen rahoituksen pitkäkestoisuudella tuettaisiin toiminnan ohjelmallisuutta, joka on osa kumppanuuskriteerien määrittelyä. Pitkäaikaisrahoitusta olisi harkittava vasta kun kumppanuusjärjestöjen strategiat ja tulosindikaattorit olisivat hyväksyttävissä ja arviointi näihin toimiva. Tulosvastuun merkitys tällöin myös kasvaa. Kumppanuusjärjestöasema ei ole pysyvä, vaan riippuu järjestön kapasiteetista, suorituskriteereistä ja suoriutumisesta. Järjestöjen valintakriteerejä olisi siksi näin selkeytettävä ja terävöitettävä sekä avattava ohjelma uusille tulijoille avoimen prosessin kautta. Uusien ja vanhojen järjestöjen organisatoorista kapasiteettia ja suoriutumista tulisi arvioida säännöllisesti, ottaen huomioon mahdolliset muutokset järjestössä ja Suomen/ kansainvälisessä kehitysyhteis-työympäristössä; "Entry" ja "Exit": 2-vuotinen siirtymä-/koeaika tulisi harkintaan. Jatkuva arviointi esim. raporttien, eritoten vuosiraporttien pohjalta on olennaista. Vuosiraporttien tasoa olisi nostettava ja niille annettava enemmän painoarvoa. Valinnoille täytyy olla pohja eli erillisarvioinnit olisivat myös tarpeen erilaisten tulosten ja materiaalin pohjalta, toiminnan tarkastukset yksin eivät olisi riittäviä, koska eivät puutu varsinaisen ohjelman sisältöön. Kokonaisvaltaisempi tarkastelu olisi seuraava taso, johon tulee pyrkiä. Jatkuva arviointi voisi olla tarpeen ja valintakriteeristöä sen mukaisesti olisi uusittava. UM:n sisäiset hallinnolliset periaatteet ja toimitavat eivät nyt ole koherentteja, esim. henkilövaihdoksista johtuen, sisäisiä hallinnollisia toimintatapoja tulisi selkeyttää ja koordinaatiota laadunvalvontaan vahvistaa. KEO-30:n analyyttistä kykyä ja vuoropuhelutaitoja tulisi vahvistaa siten, että laaditaan uusi hallintomalli ja -ohjeistus. Selkeytetään sisäistä hallintomallia, selkeytetään laadunvalvonnan koordinaatiota UM:n ja edustustojen välillä sekä tarpeen mukaan järjestetään koulutusta aiheesta sisäisesti. Kumppanuusjärjestöjä tulee tarkastella ja hoitaa hyödyntäen ministeriön asiantuntijoita, erityisesti temaattisessa yhteydessä, vastuuvirkamiehen ja taloudellisten kysymysten neuvonantajan ohella. Näin useimmissa tapauksissa jo tehdäänkin ja tästä tulisi tehdä prosessi kumppanuusjärjestöjen asioinnille. Edustustot sekä alueosastot ja siellä oleva asiantuntijuus on lausuntopyyntöjen muodossa mukana arvioitaessa hankkeita ja niitä toteuttavia yhteistyökumppaneita kumppanijärjestöille.
4 Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö; kumppanuusjärjestöjen uudet valinnan kriteerit; Kumppanuusjärjestöjen evaluaation suositukset toteutetaan seuraavasti: Tällä päätöksellä uudistetaan kumppanuusjärjestöjen valintakriteerit ja ohjelmatuen tavoitteen asettelu, UM:n ohjelmakäsikirjan uudistamisen yhteydessä otetaan huomioon kumppanuusjärjestöjen tarpeet, UM:n uusi evaluaation käsikirja palvelee myös kumppanuus- ja muiden järjestöjen tarpeita, ja Loput suositukset otetaan huomioon KEO:n laatimassa uudessa kumppanuusjärjestöohjeessa, jossa määritellään hallinnolliset menettelytavat ja valtion avun ehdot. 3. KUMPPANUUSJÄRJESTÖJEN OHJELMATUEN TAVOITTEEN MÄÄRITTELY Kansalaisjärjestöille myönnettävän kehitysyhteistyötuen tarkoituksena on 1. Vahvistaa kansalaisyhteiskunnan ja sen eri toimijoiden asemaa vapaan kansalaistoiminnan kanavina, sekä kansalaisyhteiskunnan instituutioiden roolia itsenäisinä toimijoina niin Suomessa kuin kehitysmaissa ja täydentäen siten hallituksen kehityspoliittisten tavoitteiden toteutumista. 2. Vahvistaa globaalia yhteisvastuuta. 3. Vahvistaa viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Järjestöt toimivat vaikuttajina, asiantuntijoina, tiedottajina ja palveluiden tuottajina ja täydentävät Suomen kehitysyhteistyön kokonaisuutta. 4. UUDET VALINTAKRITEERIT Kansalaisjärjestölinjauksen tavoitteiden ja suositusten pohjalta määritellään kumppanuusjärjestöjen valintakriteerit seuraavasti: 4.1. Täydentävyys ja suomalainen lisäarvo Kumppanuusjärjestö täydentää valtion virallisen ja kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön kokonaisuutta siten, että kehitysmaiden tarpeet ja hallituksen kehitysyhteistyöpolitiikan painopistealueet tulevat huomioon otetuiksi. Kumppanuusjärjestöiksi valitaan järjestöjä, jotka laajentavat ja monipuolistavat kehitysyhteistyön sektoreita ja toimintamalleja. Suomella on kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista useilla aloilla. Kumppanuusjärjestö voi kehitysyhteistyön suunnittelussa, toimeenpanossa sekä vaikuttamistyössä tuoda esille suomalaista tietotaitoa ja kokemusta tavalla joka vahvistaa kehitysyhteistyön laatua ja tuloksellisuutta.
5 Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö; kumppanuusjärjestöjen uudet valinnan kriteerit; Pätevyys, osaaminen ja kokemus kehitysyhteistyöasioissa Kumppanuusjärjestöllä on strategiaan perustuva pitkäjänteinen kehitysyhteistyön ohjelma, hyvä kapasiteetti ja asiantuntemus. Järjestöllä on tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seurannan sekä laadunvalvonnan järjestelmä. Järjestöllä on osaava taloushallinto. Tehokas ja ammattimainen kehitysyhteistyöhön kohdistuva varainhankinta sekä tasapainossa oleva talous katsotaan eduksi. Järjestöllä on toimivat yhteydet kehitysmaihin ja kehitysyhteistyöjärjestöihin. Yhteistyö yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysmaailman kanssa katsotaan eduksi. Kumppanuusjärjestö tuo suomalaista lisäarvoa kehitysyhteistyöhön kansalaisia kuulevalla, osallistavalla ja yhteisvastuullisella toimintamallilla. Järjestö osallistuu ja vaikuttaa aktiivisesti kansainvälisen verkostonsa päätöksentekoon ja laadun valvontaan sekä myötävaikuttaa toiminnallisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tavalla joka heijastaa suomalaista käsitystä kansalaisyhteiskunnasta ja demokratiasta. Kehitysmaissa olevat yhteistyökumppanit ovat luotettavia ja osaavia. Niillä on riittävän laaja jäsenkunta ja kannatus omalla toimialallaan. Niiden päätöksenteon tavoitteena on kansanvaltainen toimintatapa Järjestöjen yhteistyöverkostot Suomessa Kumppanuusjärjestöjä valittaessa katsotaan eduksi järjestöjen välisten yhteenliittymien muodostuminen. Mukaan saadaan kokemusta ja osaamista omaavia järjestöjä, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet kehitysyhteistyöhön. Verkostoituminen (klusteroituminen) tukee kehitysyhteistyön vaikuttavuutta, pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta. Oman rahoituksen hankinta voi kasvaa, koska mukana on useampi järjestö. Liittyessään verkostoon järjestö voi hakea kehitysyhteistyötukea vain sen kautta. Verkoston tarkoituksena ei ole pelkästään varainkeruu mahdolliselle kansainväliselle yhteenliittymälle. Verkoston jäsenten tulee toiminnallisella panoksella osallistua ohjelman toteuttamiseen ja kansainväliseen päätöksentekoon. Yhteistyö on nähtävä asiantuntemusta ja voimavaroja yhdistävänä mahdollisuutena Kyky seurata ja arvioida toimintaansa, evaluoida tuloksia ja vaikutuksia sekä tarkastaa taloushallintonsa tehokkuutta ja oikeellisuutta Kumppanuusjärjestöllä on toimiva laadunvalvonnan ja sisäisen tarkastuksen järjestelmä mukaan lukien ohjelman edistymistä mittaavat tulosindikaattorit Järjestön on säännöllisesti arvioitava ja tarkastettava toimintaansa. Järjestön ohjelman ei tulisi alueellisesti, temaattisesti ja toiminnallisesti hajaantua tavalla joka vaikeuttaa voimavarojen tehokasta käyttöä. Järjestöllä on riittävät resurssit analysoida ja toteuttaa arvioinneissa ja tarkastuksissa esiin tulleita tuloksia ja suosituksia sekä korjata toimintaansa. Kumppanuusjärjestöllä on kyky ja velvollisuus järjestää taloushallintonsa
6 Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö; kumppanuusjärjestöjen uudet valinnan kriteerit; lainsäädännön ja ministeriön edellyttämien menettelytapojen mukaisesti. Järjestö edistää hyvää hallintoa sekä avoimuutta ja ehkäisee korruptiota Kyky kehittää kehitysyhteistyön menetelmiä ja kyky edistää kehitysyhteistyön vaikuttavuutta Kumppanuusjärjestöjen valinnassa kiinnitetään huomiota myös hakijajärjestön kykyyn kehittää laadukkaita kehitysyhteistyön menetelmiä. Järjestöllä on kyky korjata ja parantaa toimintaansa sekä aikaisemmalla toiminnalla osoitettu kiinnostus kehitysmaita kohtaan. Järjestöllä on hyvä paikallisen kulttuurin ja toimintaympäristön tuntemus sekä kyky arvioida kehitysongelmia ja auttaa niiden ratkaisemisessa Järjestön tavoitteiden ja toiminnan yhdenmukaisuus Suomen hallituksen kehityspoliittisten linjausten kanssa Kumppanuusjärjestön kehitysyhteistyön tavoitteet ovat linjassa Suomen hallituksen kehityspoliittisten tavoitteiden kanssa. Järjestö edistää harmonisointia ja keskittää toimintaansa vaikuttavuuden ja tehokkuuden edistämiseksi Viestintä ja kehityskasvatus Kumppanuusjärjestö tiedottaa kehitysyhteistyön ohjelmastaan, kansainvälisen kehitysyhteistyön tarpeista ja haasteista sekä osallistuu keskusteluun. Järjestöllä on suunnitelmallinen ja tavoitteellinen viestinnän ja kehityskasvatuksen ohjelma sekä keinoja ohjelman tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseksi Voimavarojen hankinta, resurssien mobilisoiminen kehitysmaissa ja kotimaassa Järjestöllä on tehokas varainhankinta kotimaassa mukaan lukien yksityiseltä sektorilta saatava rahoitus. Myös kehitysmaissa tapahtuva paikallinen varainhankinta on usein mahdollista ja se nähdään keinona kehitysmaiden järjestöjen omaehtoisuuden vahvistamiselle. Järjestön toiminta perustuu suhteellisen korkeaan omavaraisuusasteeseen Järjestö tuo julki oman toimintansa eettiset periaatteet ja toimii niiden mukaisesti Järjestö on tuonut julki olemassaolonsa arvoperustan ja toimintansa eettiset periaatteet tai omaksunut muun kansainvälisesti hyväksytyn säännöstön (code of conduct) ja on sitoutunut noudattamaan niitä kaikessa toiminnassaan. Näissä toiminnan säännöissä järjestö voi ilmaista ne periaatteet, jotka liittyvät päätöksentekoon, hallintoon, henkilöstöön, varainkeruuseen ja varojen käyttöön, yhteistyökumppanuuteen,
7 Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö; kumppanuusjärjestöjen uudet valinnan kriteerit; aatetaustaan ja toimintansa avoimuuteen. Valtion tukea ei voida käyttää ideologian levittämiseen eikä uskonnolliseen työhön. Tämä periaate on todettu myös Kansalaisjärjestölinjauksessa Laillisuus, legitimiteetti Kumppanuusjärjestönä voi tulla kysymykseen rekisteröity kansalaisjärjestö tai säätiö. Kumppanuusjärjestöllä ja sen kehitysmaassa olevalla kumppanilla on demokraattinen ja avoin päätöksentekojärjestelmä. Järjestön ja sen kehitysmaisten kumppanijärjestöjen tavoitteet ovat yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä ja yleishyödyllisiä. Järjestöllä on laaja jäsenpohja ja kannattajakunta. Järjestön kotipaikan tulee olla Suomessa ja sillä on Y-tunnus. 5. KUMPPANUUSJÄRJESTÖJEN VALINTAMENETTELY 5.1. Olemassa olevien kumppanuusjärjestöjen rahoitussopimusten jatkaminen Ennen voimassa olevan rahoitussopimuksen päättymistä kumppanuusjärjestö tekee ulkoasiainministeriölle kumppanuusohjelman jatkoehdotuksen tuleville vuosille. Ulkoasiainministeriö teettää ohjelmaehdotuksesta toteutettavuuden ja laadun arvioinnin ja pyytää samalla alueyksiköiden, edustustojen ja toimialapolitiikan yksikön lausunnot. Myös aikaisemman ohjelmakauden laatu ja tuloksellisuus arvioidaan. Arvioinnin ja seurannan pohjalta tehdään päätös rahoitussopimuksen mahdollisesta jatkamisesta. Jos rahoitussopimuksen jatkaminen ei ole mahdollista, tehdään vaihtoehtoinen enintään kahden vuoden siirtymävaiheen suunnitelma ohjelman päättämisestä Uudet kumppanuusjärjestöt Kumppanuusjärjestöjen valinta on aikaisemmin perustunut yksittäisten järjestöjen aloitteisiin. Hakemukset on käsitelty tapauskohtaisesti sitä mukaa kuin niitä on saatu. Vastaisuudessa noudatetaan seuraavaa menettelyä: Kumppanuusjärjestöjen valintamahdollisuudesta ilmoitetaan Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa, ulkoasiainministeriön verkkosivuilla sekä KEPAn kautta. Järjestö perustelee hakemuksessaan, miten se täyttää asetetut valintakriteerit ja miten se täydentää kumppanuusjärjestöjen kenttää ja Suomen kehitysyhteistyön kokonaisuutta. Hakemisen 1.vaihe: Hakijoista tehdään ministeriössä tarkentavat analyysit kaikkien valintakriteereiden osalta. Hakemisen 2. vaihe: Toiseen vaiheeseen valittuja järjestöjä pyydetään laatimaan tarkennetut kehitysyhteistyön ohjelmaehdotukset, joiden toteutettavuus ja laatu arvioidaan.
8 Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö; kumppanuusjärjestöjen uudet valinnan kriteerit; Ulkoasiainministeriön laaturyhmä käsittelee KEO:n esitystä ja antaa lausuntonsa. Hallituksen vastaava ministeri tekee ministeriön esityksen perusteella päätöksen ja sen ohjelman rahoituksesta. Uusia kumppanuusjärjestöjä koskevaan ministerin päätökseen liitetään muutoksenhakuohje. Hylkääminen ei estä hakemusta tulevina vuosina. Hallintolaissa ensimmäinen muutoksenhaku on päätöksentekijälle osoitettava valitus. 6. KUMPPANUUSOHJELMIEN LAADUN JA TULOKSELLISUUDEN SEURANTA Kaikkien kumppanuusjärjestöjen osalta seurataan, että ne jatkuvasti täyttävät valintakriteerit. Nykyisessä sopimuksessa oleva 6 kk irtisanomisaika nostetaan kahteen vuoteen, mikäli kumppanuusjärjestön osalta ei ole kyse rikoksesta tai vakavasta laiminlyönnistä. Uuden kumppanuusjärjestön kohdalla kahden ensimmäisen ohjelmavuoden aikana sovelletaan koeaikaa, jonka kokemusten pohjalta kumppanuussopimus solmitaan. Ulkoasiainministeriön ja kumppanuusjärjestön jatkuvaan dialogiin kuuluvat paitsi tuenkäyttöneuvottelut, vuosineuvottelut, kumppanuusfoorumit ja kansalaisjärjestöseminaarit, myös kansalaisjärjestöyksikön vastaavan virkamiehen tiivis yhteydenpito järjestöjen kanssa. Ulkoasiainministeriö arvioi uudet ohjelmaehdotukset sekä evaluoi ja tarkastaa säännöllisesti kumppanuusjärjestöjen ohjelmien toteutuksen taloudellisuutta ja tuloksellisuutta. Evaluaatioissa ja tarkastuksissa todetuista parantamisen ja korjaamisen tarpeista laaditaan ministeriön evaluaation ja tarkastuksen ohjeistuksen mukainen toimenpideohjelma, jonka toimeenpanoa seurataan siksi kunnes korjaukset on toimeenpantu. Osaston johto osallistuu säännöllisesti kumppanuusjärjestöjen yhteiskokouksiin ja tarvittaessa sopimusneuvotteluihin ja tuenkäyttökeskusteluihin. Myös muut kehitysyhteistyötä tekevät osastot ja yksiköt kutsutaan soveltuvin osin keskusteluihin. (Lainattu päätöstekstistä HEL )
Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari
Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 Kumppanuusjärjestöt Fida International Frikyrklig Samverkan Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Kirkon Ulkomaanapu Pelastakaa Lapset Plan
LisätiedotAjankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
LisätiedotHakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö
Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.
LisätiedotKysely kansalaisjärjestölinjauksesta
Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta 1. Voidaanko kansalaisjärjestöiltä edellyttää kehitysyhteistyöhankkeissaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen liittyvää kapasiteetin luomista kohdemaissa? Kyllä 90.9%
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2011
TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään
LisätiedotKansalaisjärjestölinjaus (Rev ) TIIVISTELMÄ
1 Kansalaisjärjestölinjaus (Rev. 14.9.) TIIVISTELMÄ Kansalaisjärjestölinjauksen tarkoituksena on tukea suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehityspoliittisen työn laatua ja vaikuttavuutta. Linjauksella edistetään
LisätiedotSAKU-strategia
1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää
LisätiedotKehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus
Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö Ympäristö ja luonnonvarat
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotKUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen
KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen
LisätiedotKepan sopeutettu ohjelma
Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotSisäisen tarkastuksen ohje
Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
LisätiedotKansalaisjärjestölinjaus
Kansalaisjärjestölinjaus ULKOASIAINMINISTERIÖ Valokuvat: Matti Nummelin, Timo Kuronen, Marja-Leena Kultanen, Päivi Mattila ja Outi Einola-Head. Ulkoasu ja taitto: Innocorp Oy Paino: Erweko Oy, 2006 Saatteeksi
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotTavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat
LisätiedotStrategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere
Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten
LisätiedotOPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN
OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN LAATUKRITEERIT LAATUTEKIJÄ PUUTTUVA LAATU ALKAVA LAATU KEHITTYVÄ LAATU EDISTYNYT LAATU 1. Järjestön koulutuksen kokonaissuunnittelu
LisätiedotRAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN
Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotSuomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö
Suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö Anja Onali 4.10.2012 4.10.2012 1 Historiaa Lähetystyöllä pitkät perinteet Ensimmäinen määräraha valtiolta 1974 (300 000 mk) 1985 Kepa perustetaan 1986
LisätiedotLausunto Puuttuuko strategialuonnoksen korruptiokatsauksesta olennaista tietoa tai olennaisia lähteitä?
Eduskunta Lausunto 20.10.2016 Asia: OM 5/69/2015 Luonnos korruption vastaiseksi strategiaksi Lausunnonantajan saate Tähän voitte halutessanne kirjoittaa saatteen lausunnollenne 1. Korruption esiintyminen
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotLeader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö
Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotTehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet
Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.
LisätiedotUlkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk
Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk v. 2011 Tausta ja hakukelpoisuus Tunnettiin aikaisemmin nimellä tiedotustuki On jaettu jo 30 vuotta kansalaisjärjestöille
LisätiedotKansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa
Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ
Kambodžalaiset osoittivat mieltään hallitusta vastaan Pnom Penhissä joulukuun lopussa 2013. Kuva: Rauli Virtanen Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan linjaus ULKOASIAINMINISTERIÖ Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan
LisätiedotTilintarkastuksen ja arvioinnin symposium
Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Kuntakonsernien riskienhallinnan arviointi Vs. tarkastusjohtaja Markus Kiviaho JHTT, CGAP, CRMA Kuntakonsernien riskienhallinnan arvioinnin lähtökohtia ja kriteerejä
LisätiedotELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA
ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen
LisätiedotUlkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010
Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010 Click to edit Master subtitle style Koulutustilaisuus 10.3.2010 Tuen tarkoitus tarkoitettu Suomessa tapahtuvaan viestintään
Lisätiedot1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.
Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen
LisätiedotVahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia
Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen
LisätiedotSTRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle
STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.
LisätiedotIlmoita organisaatiosi kotipaikkana toimiva maa tai alue 2.c KEPA: Sisältääkö hanke 5 prosentin omarahoitusosuuden?
Hakemuslomake Huom: Lomaketta päivitetty 21.3.2018. Sujuvoitettu kieliasua ja lisätty ohje lomakkeen täyttämisestä Word-tiedostoon. Täytetty hakemus on lähetettävä verkkohakemusmoduulin kautta osoitteessa
LisätiedotHallitus on Leader-ryhmän sydän. Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö p
Hallitus on Leader-ryhmän sydän Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö sanna.sihvola@mmm.fi p. 02951 62264 Sivu 1 7.4.2015 Esityksen sisältö 1. Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden valinta
LisätiedotHANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...
LisätiedotEnsisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta
Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta 2017-2021 31.3.2017 Digi arkeen neuvottelukunta Marjukka Saarijärvi Julkisen hallinnon ICT-osasto Julkisen sektorin palvelukehityksen lähtökohdaksi
LisätiedotKehityspoliittisen toimikunnan lausunto Ulkoministeriön Kansalaisjärjestölinjaus luonnokseen (luonnokseen 21.8.)
Kehityspoliittisen toimikunnan lausunto Ulkoministeriön Kansalaisjärjestölinjaus luonnokseen (luonnokseen 21.8.) Hallitus arvostaa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön moninaisuutta ja luovuutta sekä
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotKEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA. Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) 3.6.2010 VTV:n seminaari
KEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) 3.6.2010 VTV:n seminaari Kehitysyhteistyön evaluointi on kansainvälisesti määriteltyä Kehitysyhteistyön
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotLippulaiva: Hyvä hakemus. Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia
Lippulaiva: Hyvä hakemus Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia Maiju Gyran 28.8.2017 1 SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Lippulaivaohjelma Lippulaivat ovat osaamiskeskittymiä, joissa toteutuu - Korkeatasoinen
LisätiedotEnsisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta
Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta 2017-2021 23.3.2017 Digikuntakokeilun tukiryhmä Marjukka Saarijärvi Julkisen hallinnon ICT-osasto Digitalisaatio ja julkinen hallinto strateginen
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotKESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020
20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä
LisätiedotLuovaa osaamista. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla
LisätiedotUudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet
Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet Kh 12.8.2019 1 Sisällys 1. LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 2. SOVELTAMISALA... 2 3. KÄSITEMÄÄRITTELYÄ... 3 4. SISÄISEN VALVONNAN TAVOITTEET...
LisätiedotJÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela
JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien
LisätiedotMonitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa
Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotHanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus
AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä
LisätiedotAluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia
Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja
LisätiedotAvaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin
Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija
LisätiedotHanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen
Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus
LisätiedotETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen
ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen
LisätiedotTYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA
TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. (TNL) on teatterialan ammattilaisten ja harrastajien järjestö, joka reagoi nopeasti
LisätiedotTutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille
LisätiedotEsitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015
Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Toimintavuosi 2014 pähkinänkuoressa Maailma myllerryksessä: turvallisuus Suomen hallitus myllerryksessä:
LisätiedotTaksvärkki ry. Suoraa toimintaa nuorelta nuorelle vuodesta 1967
Taksvärkki ry Suoraa toimintaa nuorelta nuorelle vuodesta 1967 Suoraa toimintaa KEO-30 Kansalaisjärjestöseminaari Hankehallinnon työkalut Nuorelta nuorelle Taksvärkki ry - 6 palkattua työntekijää - budjetti
LisätiedotKehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto
Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö tuottavat tulosta Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 esittelee Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön vuosina 2018
LisätiedotLain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Laki yleisistä kirjastoista pykälät käytäntöön Rovaniemi 28.3.2017 Leena Aaltonen Lakien jatkumo 1928, 1961, 1986, 1998,
LisätiedotLiite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet
Liite nro 1 Hallitus 11.3.2019 Viestinnän yleiset periaatteet Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1/4 Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1. Viestintäämme määrittää asukkaiden oikeus saada tietoa
LisätiedotSTRATEGIA Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
STRATEGIA 2015 2020 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) on työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö. Sen vahvistaa
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotKokoelmat ja museopoliittinen ohjelma
Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle
LisätiedotHANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus 23.1.2017 Kaupunginvaltuusto 30.1.2017 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 STRATEGISET ARVOT... 3 Avoimuus... 3 Kestävä kasvu... 3 Kuntalaislähtöisyys... 3 Uudistumisvalmius... 3
LisätiedotKalatalouden innovaatiopäivät , Vantaa
Kalatalouden innovaatiopäivät 8.11.2018, Vantaa Innovaatio-ohjelmien tavoitteet ja jatko Risto Lampinen, MMM/LVO 1 Perusidea: Innovaatio-ohjelma kasvun edistäjänä Tavoitteena päämäärätietoinen, verkostomainen,
LisätiedotLaatutähti-työkalu Oulu 1
Laatutähti-työkalu 29.5.2013 Oulu 1 30.5.2013 2 Tehtävät A. Tasapainoinen kokonaisuus B. Seuranta ja arviointi 1. Tietoperusta ja etiikka 2. Kohdentaminen ja suunnittelu 3. Resurssien vahvistaminen 4.
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE
HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen
LisätiedotKepan strategia. Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle
Kepan strategia Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle 26..2 Kepan toiminta-ajatus: Kepa kokoaa ja innostaa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa toimimaan rohkeasti oikeudenmukaisen maailman puolesta Hyväksytty
LisätiedotSAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA
SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ Hallituksen koko 3 Riippumattomuuden arviointi 3 Hallituksen kokoonpano 3 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 4 2 SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?
LisätiedotSUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.
Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti
LisätiedotHelsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)
Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan
LisätiedotOhjelman aihioita Kepan kevätkokous
Ohjelman aihioita 2018-2021 26.4.2017 Kepan kevätkokous Järjestöjen kyky ja tila toimia Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee toimintavapauden ja mahdollisuuden
LisätiedotMIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10
MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset
LisätiedotSPEK2020. strategia
SPEK2020 strategia 2019-2023 Vaikutamme turvallisen yhteiskunnan puolesta, seuraamme ja ennakoimme yhteiskuntakehitystä, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kokoamme tietoa yhteiskuntakehityksestä,
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025 Pelastusylijohtaja Esko Koskinen 25.5.2016 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 26.5.2016 2 Toiminta-ajatus:
LisätiedotCSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus
CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus Avoimuuden kypsyystason arviointi Kriteerit Pisteet Eri toimijoiden vastuut Toimenpiteet Kypsyystaso Indikaattorit:
LisätiedotSOTE-järjestöjen alueverkosto
SOTE-järjestöjen alueverkosto 19.2.2019 STEAn strategia ARVOT TEHTÄVÄMME STEA vastaa osaltaan siitä, että Veikkauksen tuottoja käytetään tulokselliseen kansalaisjärjestöjen toimintaan. OIKEUDENMUKAISUUS
LisätiedotJÄRJESTÖT 100 VUOTIAASSA SUOMESSA. Auttaja lähellä sinua
JÄRJESTÖT 100 VUOTIAASSA SUOMESSA Auttaja lähellä sinua Järjestötoiminta luo kansakuntaa Järjestöjen merkitystä voi arvioida - arvojen - osallisuuden - sosiaalisen pääoman kautta - hyvän hallinnon kautta
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan
LisätiedotLiite 3. (Päivitetty ) JÄRJESTÖN SITOUMUS
Liite 3. (Päivitetty 4.6.2012) JÄRJESTÖN SITOUMUS Ulkoasiainministeriö on myöntänyt JÄRJESTÖ ry:lle XX.XX.20XX tehdyllä päätöksellä HELXXX-XX järjestön kehitysyhteistyöohjelmaan rahoitusta vuosille 20XX
LisätiedotMaailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia
Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa STEAn strategia Uusi strategia ohjaa STEAn toimintaa Strategia antaa suuntaviivat STEAn toiminnalle ja sille, minkälaisten tavoitteiden tulisi ohjata STEAn avustustoimintaa
LisätiedotPELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö
PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö Hanna Markkula-Kivisilta Pääsihteeri Pelastakaa Lapset ry 2.11.2016 Mistä olemme tähän tulleet? Save the Children Fund perustettu Englannissa v.1919
LisätiedotToiminnan ja talouden suunnittelu, seuranta ja arviointi
2018 Toiminnan ja talouden suunnittelu, seuranta ja arviointi Toimintasuunnitelma ja talousarvio Sääntöjen mukaan yhdistyksen pitää vuosittain laatia toimintasuunnitelma ja talousarvio. Hallitus vastaa
LisätiedotAllianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle
Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi
LisätiedotKehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella
21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät
LisätiedotEnsisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta
Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta 2017-2021 4.4.2017 JUHTA Marjukka Saarijärvi Julkisen hallinnon ICT-osasto Julkisen sektorin palvelukehityksen lähtökohdaksi ihmisten ja yritysten
LisätiedotMelan strategia 2009 2013
Melan strategia 2009 2013 Päivi Huotari Hallitus 28.10.2008 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän
LisätiedotYritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen
LisätiedotYritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen
Lisätiedot