ASIAKIRJA 7. Selonteko Pohjoismaiden ministerineuvoston arktisesta yhteistyöstä vuonna Pohjoismaiden neuvosto

Transkriptio

1 ASIAKIRJA 7 neuvosto Selonteko n arktisesta yhteistyöstä vuonna 2009 arktinen yhteistyö vuonna 2009 Ilmastonmuutoksen vaikutukset arktisiin alueisiin ovat silmiinpistävän selviä. Arktiksen keskilämpötila nousee nopeammin kuin maapallon muissa osissa, ja jäätiköt sekä merijää sulavat aikaisempaa laajemmilla alueilla. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat uudet haasteet edellyttävät välttämättömiä sopeutumistoimia alueen ihmisiltä, eläimiltä, kasveilta ja elinkeinoelämältä. Merijään väheneminen mahdollistaa uusien kuljetusreittien käyttöönoton ja lisää mahdollisesti luonnonvarojen saatavuutta uusilla alueilla, millä on vaikutuksensa luontoon ja ympäristöön. Kansainvälistymisen myötä yksittäisten maiden ja maantieteellisesti Arktiksen ulkopuolella sijaitsevien alueellisten foorumien päätökset vaikuttavat entistä enemmän arktisten alueiden väestöön. Tämä kehitys on nostanut arktiset alueet poliittisen päiväjärjestyksen kärkeen. Arktiset alueet - Islannin puheenjohtajuusohjelman painopistealue pyrkii panostuksillaan edistämään kestävää kehitystä arktisilla alueilla. Ilmastonmuutoksen, ympäristömyrkkyjen ja raskasmetallien vastaiset toimet alueella ovat tärkeitä samoin kuin toimenpiteet, joilla edistetään arktisen väestön elämänlaatua sekä ekologisia ja taloudellisia edellytyksiä asua arktisilla alueilla tulevaisuudessakin. Yksi Islannin painopistealueista n puheenjohtajakaudella 2009 on Pohjois-Atlantin suojelua koskevan pohjoismaisen yhteistyön vahvistaminen ja arktisia alueita koskevan yhteistyön tiivistäminen. Tämän johdosta puheenjohtajamaa on käynnistänyt Pohjois-Atlantin riskialueita kartoittavan hankkeen. Hankkeen tarkoituksena on helpottaa järjestelmällisen valmiuden ylläpitämistä merellisten ympäristökatastrofien varalta, kun arktisen alueen luonnonvaroihin kohdistuva kysyntä kasvaa ja lisää toimintaa alueella. sivu 1 / 5

2 n arktinen yhteistyöohjelma ja sektorien panostukset Ministerineuvoston toimintaa arktisilla alueilla ohjaa n arktinen yhteistyöohjelma , josta tuetaan arktisen alueen hankkeita. Ohjelmakauden hanketukea myönnettäessä etusijalla ovat: - pohjoismainen toiminta ja osallistuminen Arktisen neuvoston toimintaan; - arktisilla alueilla tehtävän pohjoismaisen tutkimustyön tulosten seuranta ja levittäminen - kansainvälisen polaarivuoden (IPY) tulosten pitkäjänteistä hyödyntämistä edistävät aloitteet. neuvosto Vuonna 2009 arktisesta yhteistyöohjelmasta myönnettiin tukea 32 hankkeelle yhteensä noin 8 miljoonaa Tanskan kruunua. Ohjelman rajallisten varojen vaikuttavuuden lisäämiseksi on pyritty aktiivisesti yhdistämään selkeää synergiaetua tuottavia hankkeita. Erityisen hyviä tuloksia on saatu tietotekniikan hyödyntämisestä opetuksessa ja tiedonvälityksessä. Esimerkkinä voidaan mainita Arktisen yliopiston ja arktisen internetportaalin välisen yhteistyön lisääminen. Kiinnostus arktisen alueen pohjoismaisiin panostuksiin on kasvanut, ja pystyäkseen vastaamaan tähän ehdottaa arktisen yhteistyöbudjetin lisäämistä vuonna 2009 käytetystä 8,3 miljoonasta Tanskan kruunusta 9,3 miljoonaan Tanskan kruunuun vuonna neuvosto Pohjoismaista tukea saaneista Arktisen neuvoston hankkeista voidaan mainita muun muassa SWIPA-hanke (Effects due to Climate Change on Snow, Water, Ice and Permaforst in the Arctic). SWIPA-hankkeessa tutkitaan kryosfäärin muutoksia arktisilla alueilla ja seurataan tietoaukkoja sekä harmaita vyöhykkeitä, joita on kuvattu Arktisen neuvoston vuonna 2004 julkaisemassa arktisten alueiden ilmastonmuutosta käsittelevässä ACIA-raportissa. n ympäristösektori on kuluneena vuonna antanut tukea SWIPA-hanketta esittelevälle elokuvalle, joka on tarkoitus esittää Kööpenhaminassa joulukuussa 2009 pidettävän YK:n ilmastokokouksen (COP 15) aikana. (PMN) on käyttänyt ilmastokokouksen edellä globalisaatiovaroja useiden näkyvöittämishankkeiden tukemiseen lisätäkseen tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista Arktikseen ja arktisten alueiden alkuperäisväestöjen elinoloihin. Tanskan energiahallitus pystyttää ilmastokokouksen ajaksi n tuella Arctic Venue -näyttelyn Kööpenhaminan keskustaan Nordatlantens Bryggelle. Tarkoituksena on muuttaa yksi rakennus jäävuoreksi, jonka sulamisvedet valuvat satama-altaaseen. Lisäksi arktisia hankkeita esitellään yleisölle, asiantuntijoilla ja poliitikoille. Ministerineuvoston odotetaan myös esittelevän PMN:n rahoittamia arktisten alueiden hankkeita Bella Centerissa COP 15 -kokouksen yhteydessä omalla näyttelyosastolla. Tarkoituksena on järjestää myös pohjoismainen Nordic Climate Solutions -oheistapahtuma. Mittaukset osoittavat, että elohopeapäästöjen ympäristö- ja terveyshaitat ovat erityisen vakavia arktisilla alueilla. Pohjoismaat ovat tehneet määrätietoista työtä kansainvälisen elohopeasopimuksen aikaansaamiseksi, jotta haavoittuvia arktisia alueita pystytään suojelemaan. Työ on nyt johtanut YK:n päätökseen neuvotteluista, joiden tuloksena sopimuksen pitäisi valmistua vuonna Ensimmäinen neuvottelukokous järjestetään kesäkuussa 2010, ja Pohjoismaat ovat Ruotsin välityksellä ja n rahoittamana tarjoutuneet isännöimään kokousta. Kansainvälisen elohopeasopimuksen odotetaan vähentävän elohopeapäästöjä huomattavasti. sivu 2 / 5

3 Pohjoismainen huippututkimusaloite on tähän asti suurin pohjoismainen ilmasto-, ympäristö- ja energia-alan tutkimus- ja innovointipanostus. Viisivuotisen ohjelmakauden budjetti on 400 miljoonaa Tanskan kruunua, ja tavoitteena on myös kansallisia varoja käyttäen rakentaa perusta kestäville energiaratkaisuille yhteistyössä tutkimus-, innovaatio-, teollisuus- ja elinkeinosektoreiden kanssa. Arktiset alueet ovat yksi aloitteen laaja-alaisista painopistealueista. Yksi huippututkimusaloitteen kuudesta ohjelmasta on Ilmastonmuutoksen ja kryosfäärin vuorovaikutus, joka koskee erityisesti arktisia alueita. Ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkiminen ja niihin sopeutuminen -ohjelman ensimmäinen hakukierros päättyy 13. marraskuuta Kansainvälisen polaarivuoden (IPY) aikana saavutettujen tulosten eteenpäin viemiseksi koulutus- ja tutkimus on päättänyt perustaa aiemmin pohjoismaisina IPY-koordinaattoreina toimineiden ja muiden olennaisten toimijoiden verkoston. Tavoitteena on arktisia alueita koskevan tutkimus- ja osaamispoliittisen tietopohjan vahvistaminen ja koordinointi pohjoismaisessa yhteistyössä. Pohjoismainen tutkimuslaitos NordForsk rahoittaa jo useita ympäristöalan tutkijaverkostoja, joista arktisiin alueisiin liittyviä tutkimusaloja ovat merijää, paleoklimatologia ja ilmakehään kohdistuvien ympäristö- ja ilmastovaikutusten mallinnus. Lisäksi on jatkanut yhteistyötä saamelaistutkimuksen alalla Pohjoismaisen saamelaisinstituutin ja Saamelaisen korkeakoulun kanssa. neuvosto neuvosto Tanskan aloitteesta PMN osallistuu arktisten alueiden megatrendejä tutkivaan yhteispohjoismaisesti rahoitettuun ja hallinnoituun hankkeeseen. Tutkimuksen tarkoituksena on koota tietoa ja luoda yleiskuva arktisten alueiden yhteiskunta-, ympäristö- ja luonnonolojen ajankohtaisista kehityssuuntauksista ja -mekanismeista, joilla on ratkaiseva merkitys alueen kehitykselle. Tanska ja Suomi esittelevät hankkeen Arktisen neuvoston ministerikokouksessa Pohjoismainen yhteistyö Arktisessa neuvostossa ja yhteistyö läntisten naapureiden kanssa Vuosina Arktisessa neuvostossa on pohjoismainen puheenjohtajuus kolmena kautena peräkkäin, joten n ja Arktisen neuvoston välisen yhteistyön syventämiseen on hyvät edellytykset. Arktisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyi Norjalta Tanskalle Tromssassa tänä vuonna pidetyssä ministerikokouksessa ja huhtikuussa 2011 puheenjohtajuus siirtyy Ruotsille. Tromssan kokouksessa hyväksytty julistus pitää PMN:n kanssa tehtävän yhteistyön lisäämistä ja PMN:n sirkumpolaariselle yhteistyölle antamaa apua ja tukea tervetulleina. Arktisen neuvoston tarkkailijajäsen on tänä vuonna keskustellut strategisemman pohjoismaisen yhteistoiminnan mahdollisuudesta Arktisessa neuvostossa. Tästä syystä on pohdittu myös mahdollisuutta käynnistää tarkemmin kohdennettuja isoja hankkeita hakuohjelmasta myönnettävän varsinaisen tuen lisäksi. Arktisen neuvoston kanssa tehtävän yhteistyön tiivistämisen lisäksi on tämän vuoden budjetissa kohdistanut 2 miljoonaa Tanskan kruunua yhteistyön edistämiseen muun muassa tutkimuksen, innovoinnin ja ilmaston alalla läntisten naapureiden ja ennen kaikkea Kanadan kanssa. Varoilla on tarkoitus muun muassa tutkia kestävien energiaratkaisujen löytämistä harvaan asutuille seuduille, joita usein vaivaavat äärimmäiset sääolot. Pohjois- Atlantin vesiviljelyalalla tehtävä kalastushallinto- ja innovaatioyhteistyö kuuluu myös kehiteltäviin hankeideoihin. sivu 3 / 5

4 Sosiaali- ja terveysalalta voidaan mainita n ja Kanadan terveysministeriön (Health Canada) välillä käynnistettävä yhteistyö alkuperäiskansojen terveyttä käsittelevän asiantuntijaryhmän perustamiseksi. Hanke on osa pohjoisen ulottuvuuden sosiaali- ja terveyskumppanuutta. Hankkeen tarkoituksena on edistää terveysalan innovatiivisia ratkaisuja arktisten alueiden heikossa asemassa oleville ryhmille. Pohjoismaisen Atlantti-yhteistyön (NORA) puitteissa toteutettiin vuoden 2008 lopussa fact finding -selvitysmatka Kanadaan. Tarkoituksena oli selvittää yhteistyön lujittamismahdollisuuksia Pohjolan läntisten naapureiden ja ennen kaikkea Kanadan Atlantin puoleisten maakuntien kanssa. Vuoden 2009 tiiviit yhteydet johtivat muun muassa laajaan kanadalaiseen osanottoon Islannin puheenjohtajuuskauden konferenssissa Innovation in the Nordic Marine Sector ja yhteistyösopimukseen Pohjois- Atlantin tietotekniikkaverkoston (North Atlantic Knowledg Network) kehittämisestä yhteisrahoituksen turvin. Grönlannin Pohjola-instituutilla (NAPA) on hyvät yhteydet Kanadaan ja Alaskaan kulttuuriasioissa. Yhteistyön tuloksena on muun muassa saatu joka toinen vuosi järjestettävä Arctic Winter Games -talviurheilutapahtuma, joka on saanut selkeän kulttuuripoliittisen ulottuvuuden. Tiivis yhteistyö on myös johtanut nuorille suunnattuun taiteen alan opiskelijavaihtoon. neuvosto neuvosto panos EU:n arktiseen tiedonantoon järjesti Ruotsin puhenjohtajuuskaudella 2008 Ilulissatissa konferenssin Common Concern for the Arctic. Konferenssiin osallistui Euroopan parlamentin ja komission, Euroopan unionin neuvoston sihteeristön, EU:n jäsenvaltioiden, muiden ja Arktisen neuvoston muiden jäsenmaiden edustajia. Paikalla oli myös arktisen alueen alkuperäiskansoja edustavat Arktisen neuvoston pysyvät jäsenet, muita vapaaehtoisjärjestöjä, tutkimuslaitoksia ja tiedotusvälineineitä. Konferenssin tavoitteena oli lisätä EU:n ja muiden kansainvälisten toimijoiden tietoisuutta arktisen alueen ongelmista ja saada nämä myös osallistumaan työhön. Ajankohta mahdollisti myös sen, että konferenssin tuloksia pystyttiin hyödyntämään 20. marraskuuta 2008 julkaistun EUkomission arktisen tiedonannon laadinnassa. Euroopan unionin neuvosto käsittelee parhaillaan tiedonantoa ja käsittelyn odotetaan valmistuvan Ruotsin puheenjohtajakauden aikana syksyllä on saanut konferenssin jälkeen myönteisiä viestejä EU:n komissiolta siitä, että konferenssi edesauttoi tiedonannon laatimista lisäämällä tietoisuutta siitä, että on huomioitava EU:n politiikan seuraukset arktisille alueille ja arktisten alueiden väestölle. panee kuitenkin merkille, että Euroopan parlamentin päätös kieltää hylkeestä valmistettujen tuotteiden kauppa vaikuttaa suuresti arktisen väestön elinoloihin ennen kaikkea Grönlannissa, jossa pienimuotoinen perinteinen ruoka- ja käsityötuotanto usein perustuu hylkeestä saataviin raaka-aineisiin. lähtökohta hyljekysymyksessä tulee selkeästi esille Växjön Hylkeet ja yhteiskunta -julkilausumassa, joka hyväksyttiin maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ssa kesäkuussa Julkilausuma korostaa merivarojen säilyttämisen ja hyödyntämisen välistä tasapainoa, jossa otetaan huomioon rannikkoyhteisöjen ja alkuperäisväestön tarpeet. EU:n hyljetuotteiden kauppaa koskeva kielto nostaa hyljekysymyksen aivan uudelle tasolle. Uusien olosuhteiden valossa PMN haluaa edistää laajempaa vuoropuhelua meren elollisten luonnonvarojen kuten hylkeiden sivu 4 / 5

5 kestävästä hyödyntämisestä, jotta alan politiikkoja pystyttäisiin kehittämään kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Ministerineuvosto vastaa Ilulissat-konferenssin seurannasta, johon se on osoittanut myös varoja. Stoltenbergin raportti Pohjoismaisen yhteistyön tiivistämistä arktisilla alueilla on käsitelty myös niin kutsutussa Stoltenbergin raportissa. Norjan entisen ulkoministerin Thorvald Stoltenbergin raportti pohjoismaisesta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä esiteltiin ulkoministerien ylimääräisessä kokouksessa helmikuussa Raportissa korostetaan tarvetta käytännönläheisempään pohjoismaiseen yhteistyöhön ympäristö-, ilmasto-, turvallisuus- ja pelastuspalvelukysymyksissä muun muassa arktisilla alueilla. ulkoministerit hyväksyivät Reykjavikissa kesäkuussa 2009 pidetyssä kokouksessaan julkilausuman, jossa ministerit toteavat Stoltenbergin raportin ehdotusten olevan tervetulleita ja tärkeitä inspiraation lähteitä pohjoismaisen yhteistyön syventämiseen muun muassa ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan aloilla. Lähiaikoina voi siis olla odotettavissa uusia panostusalueita arktisilla alueilla tehtävän pohjoismaisen yhteistyön laajentamiseksi. neuvosto neuvosto sivu 5 / 5