Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella (VeTeTH -hanke) -yhteenvetoraportti

Transkriptio

1 Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella (VeTeTH -hanke) -yhteenvetoraportti Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden huolto hanke Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella Loppuraportti 0 Astila-Ketonen Piia Hakkala Mari Pohjola Minna Siekkinen Mervi Päivärinne Marita

2 1(23) Tiivistelmä Hankkeen toteutusaika oli Hankkeeseen osallistuivat Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, Turun kaupunki ja Salon kaupunki. Hanketta hallinnoi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Hankkeen tarkoituksena oli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vahvistaminen hoitotyön johtamisessa ja käytännössä. Terveyden edistämisen näkökulmasta hoitotyön johtamisen keskeisiä haasteita ovat sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen, näyttöön perustuvien toimintatapojen tehokas käyttöönotto, väestön terveystietojen hyödyntäminen ja poikkisektorisen verkostotyön kehittäminen. Hankkeen tuloksena kartoitettiin terveyden edistämisen rakenteita, kehitettiin johtajuutta tukevia työvälineitä ja vahvistettiin sosiaali- ja hoitotyön johtajien ja ammattihenkilöiden osaamista terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueella. Hankkeessa toimi ohjausryhmä, projektiryhmä, johtamisen työryhmä, koulutustyöryhmä ja terveyspäivätyöryhmä. Hankkeen käytännön toteutuksesta vastasi projektipäällikkö ja projektisuunnittelijat. Hankkeessa tehtiin ulkoista ja sisäistä arviointia.

3 2(23) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO TAUSTA JA TARKOITUS SEKÄ OSAHANKKEEN KUVAUS Tausta ja tarkoitus Terveyden edistäminen Lainsäädäntö, toimintaohjelmat, suositukset Hoitotyön toimintaohjelma Terveyden edistämisen johtaminen ja hoitotyön mahdollisuudet Tavoitteet Hankkeeseen liittyvä aiempi kehitystyö Hankkeen tarkempi kuvaus ja toteutus ORGANISAATIO JOHTAMISEN TYÖRYHMÄN JÄSENET: SAAVUTETUT TULOKSET JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT Sosiaali- ja terveysalan johtajien tietojen ja toiminnan kartoittaminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osa-alueella Alueellisten hyvinvointiverkostojen kehittäminen Terveyden- ja hyvinvointijohtamisen työvälineiden kehittäminen Väestön terveys- ja hyvinvointitietojen kokoaminen ja välittäminen Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen Terveyden edistämisen osaamisen vahvistaminen hoitotyön johtamisessa ja käytännössä Potilaiden, henkilökunnan ja väestön terveyden edistäminen ARVIOINTI Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen Hankkeen yhteys Kaste -ohjelmaan Resurssit Raportointi ja Viestintä POHDINTA Hankkeen vaikutukset ja muutosmahdollisuudet...16

4 3(23) 6.2 Hankkeesta nousevat visiot tulevaisuudelle...17 Liitteet Liite 1 Lähdeluettelo Liite 2 Julkaisuluettelo

5 4(23) 1 Johdanto VeTeTH -hanke on osa-hanke laajempaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallinnoimaa kokonaishanketta: Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto hanketta (VeTe -hanke), joka on valtakunnallinen kahdeksan sairaanhoitopiirin yhteinen terveydenhuollon vetovoimaisuutta ja terveyttä edistävä hankekokonaisuus. Hankkeen osapuolet ovat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, Turun kaupunki ja Salon kaupunki. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri hallinnoi hanketta ja yhteistyötä tehtiin myös Turun ammattikorkeakoulun, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston kanssa. Hankkeen päätavoitteena oli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vahvistaminen hoitotyön johtamisessa ja käytännössä. Hankeen toimintaa vietiin eteenpäin tiedolla johtamisen ja osallistavan johtamisen periaatteiden näkökulmasta. Hanke perustui olemassa olevien ja kehittämistyön tuloksena syntyneiden terveyden edistämisen rakenteiden, työvälineiden, toimintamallien ja hyvien käytäntöjen integroinnista hoitotyön johtamiseen. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä olivat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Satakunnan sairaanhoitopiirin, Turun kaupungin ja Salon kaupungin sosiaali- ja hoitotyön johtajat. Kohderyhmään kuuluivat myös sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöt ja opiskelijat. Hankkeen lopullisia hyödynsaajia ovat edellä mainitut ryhmät sekä pidemmällä aikavälillä koko alueen väestö, kun terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen integroidaan hoitotyön johtamiseen. Hankkeen tuloksena kartoitettiin terveyden edistämisen rakenteita, kehitettiin johtajuutta tukevia työvälineitä ja vahvistettiin sosiaali- ja hoitotyön johtajien ja ammattihenkilöiden osaamista terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueella. Hanke saatettiin loppuun lokakuussa Tämä yhteenvetoraportti kuvaa hankkeen toteutusta pääpiirteittäin. Hankkeen toteuttamista toimenpiteistä on laadittu tulosten näkökulmasta raportteja, tiedotteita ja ppt- esityksiä, joihin lukijan toivotaan tutustuvan. Valittujen dokumenttien toivotaan hyödyntävän muiden organisaatioiden mahdollisuuksia ottaa käyttöön tai edelleen kehittää hankkeessa kehitettyjä johtamisen työvälineitä ja toimintatapoja. Yksittäiset raportit on laadittu itsenäisinä kokonaisuuksina, mutta useimmilla on yhteys toisiinsa. 2 Tausta ja tarkoitus sekä osahankkeen kuvaus 2.1 Tausta ja tarkoitus Terveyden edistäminen Terveyden edistämiselle on useita määritelmiä ja sen kuvaaminen on haastavaa käsitteen laaja-alaisuuden vuoksi. Savola & Koskinen- Ollonqvist (2005) määrittelevät terveyden edistämisen olevan arvoihin perustuvaa tavoitteellista toimintaa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin aikaansaamiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi. Terveyden edistämiseen sisältyy sekä promotiivisia että preventiivisiä toimintamuotoja. Tulokset ovat terveyttä suojaavien sisäisten ja ulkoisten tekijöiden vahvistuminen, elämäntapojen muutos terveellisempään suuntaan ja terveyspalveluiden kehittyminen. Toiminnan vaikutukset näkyvät yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan terveytenä ja hyvinvointina. Terveyden edistämisellä ymmärretään kaikkea sitä toimintaa, jonka tarkoituksena on terveyden ja toimintakyvyn lisääminen, terveysongelmien ja väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen. Se on tietoista vaikuttamista terveyteen ja hyvinvoinnin taustatekijöihin kuten

6 5(23) elintapoihin ja elämänhallintaan, elinoloihin ja elinympäristöön sekä palvelujen toimivuuteen ja saatavuuteen. Terveyden edistäminen perustuu useiden eri tieteenalojen tietoperustaan. Terveyden edistämisen sisältö, lähestymistavat ja päämäärät ovat muotoutuneet pääasiassa Maailman terveysjärjestön (WHO) kehittämistyön tuloksena. Ottawan asiakirjaa pidetään terveyden edistämisen perustana ja innoittajana. Asiakirjan sisältämät viisi strategiaa ovat edelleen olennaisia terveyden edistämisen onnistumiselle. Strategiat kehottavat terveellisen yhteiskuntapolitiikan kehittämiseen, terveellisen ympäristön luomiseen, yhteisöjen toiminnan tehostamiseen, henkilökohtaisten taitojen kehittämiseen ja terveyspalveluiden uudistamiseen. Terveyden edistämisen painopiste on ajan kuluessa siirtynyt sairauslähtöisyydestä ja yksilötason käyttäytymismuutoksista terveyskäyttäytymiseen ja muihin terveyteen vaikuttaviin tekijöihin Lainsäädäntö, toimintaohjelmat, suositukset Kansainvälinen ja kansallinen terveyspolitiikka ohjaavat terveyden edistämisen toimintaa. EU:n tasolla toimintaa linjaa Terveysalan toimintaohjelma , jonka keskeisenä tavoitteena on terveyden edistäminen ja terveyserojen vähentäminen. EU:n Terveysalan toimintaohjelman mukaan tavoitteisiin pyritään vaikuttamalla terveyden taustatekijöihin. Terveyden edistäminen on ohjaava käsite myös monissa sosiaali- ja terveyspolitiikan asiakirjoissa, dokumenteissa, sairaanhoitopiirien ja kuntien strategioissa. Terveyden edistämisen velvoitteita käsitteleviä keskeisiä lakeja ovat Perustuslaki (1999/73), Kuntalaki (1995/365) ja Terveydenhuoltolaki. Asetuksessa neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta määritellään terveysneuvonnan keskeinen sisältö ja seikkoja, jotka terveysneuvonnassa tulee erityisesti ottaa huomioon eri ikäkausina. Kunta - ja palvelurakenneuudistuslain (2007/169) 6 velvoittaa sairaanhoitopiiriä toimimaan terveyden edistämiseksi alueellaan. Vastaavasti kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämistyötä ohjaavat Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen KASTE - ohjelma , Terveys kansanterveysohjelma ja Terveyden edistämisen laatusuositus. Lisäksi on katsottu tarpeelliseksi laatia Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma , koska terveyserot ovat osoittautuneet vaikeaksi terveys- ja yhteiskuntapoliittiseksi ongelmaksi. Uudessa terveydenhuoltolaissa terveyden edistämisellä tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena on väestön terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen, kansantautien, tapaturmien ja muiden terveysongelmien vähentäminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Terveyden edistäminen on myös suunnitelmallista voimavarojen kohdentamista terveyteen ja vaikuttamista terveyden taustatekijöihin. Uusi terveydenhuoltolaki ( 11) velvoittaa kuntia ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymiä päätöksenteossa ja ratkaisujen valmistelussa arvioimaan ja ottamaan huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ( 36) on tarjottava asiantuntemusta ja tukea kunnille järjestämällä koulutusta, kokoamalla hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja sekä levittämällä kuntien käyttöön sairauksien ja ongelmien ehkäisyn näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Vaikka väestön terveyden määrä on lisääntynyt ja hoitotulokset eri sairausryhmissä parantuneet, ovat kansanterveyden ajankohtaisia haasteita edelleen mm. lihavuus ja siihen osin liittyvä tyypin 2 diabeteksen lisääntyminen, alkoholinkäytön lisääntyminen, tupakointiin liittyvät sairaudet ja mielenterveysongelmat. Lähes kaikki terveysongelmat ovat yleisimpiä vähiten koulutettujen, työntekijäammateissa toimivien ja pienituloisten keskuudessa. Hoitotyön johtajilla on erinomainen tilaisuus vaikuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

7 6(23) näkökulman vahvistumiseen potilastyössä, palveluiden kehittämisessä ja asiantuntijana kunnan ja alueen eri hallinnonalojen kanssa tehtävässä yhteistyössä Hoitotyön toimintaohjelma Terveydenhuollon tehtävänä on tuottaa terveyttä ja hyvinvointia väestölle. Hoitotyö toteuttaa osaltaan tätä perustehtävää edistämällä yksilöiden, perheiden, ja yhteisön terveyttä ja hyvinvointia, ehkäisemällä sairauksia ja tapaturmia, lievittämällä kärsimyksiä ja hoitamalla sairaita ja kuolevia sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillisissa toimintaympäristöissä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003). Hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on vaikuttaa terveyserojen kaventumiseen integroimalla terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen hoitotyön johtamiseen ja käytäntöihin sekä asiakas- ja potilastyön vaikuttavuuden paranemiseen näyttöön perustuvilla, yhtenäisillä käytännöillä. Tavoitteena on myös turvata hoitoon pääsyä ja palveluiden laatua vahvistamalla osaamista suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti sekä suuntaamalla henkilöstövoimavarat tehokkaasti. Lisäksi tavoitteena on parantaa alan vetovoimaisuutta lisäämällä henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia sekä tukemalla urakehitystä. Hoitotyön toimintaohjelmassa johtamista kehitetään tiedolla johtamisen ja osallistavan johtamisen periaatteiden mukaisesti sekä luodaan rakenteet tukemaan johtamiskulttuurin uudistumista. Kuviossa 2. esitetään hoitotyön toimintaohjelman keskeinen sisältö Terveyden edistämisen johtaminen ja hoitotyön mahdollisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtaminen koostuu samoista tehtävistä ja vastuista kuin johtaminen yleensä. Se on suunniteltua organisointia, asioiden koordinointia, vaihtoehtojen arviointia, päätöksenteon valmistelua ja osallistumista päätöksentekoon, päätösten toimeenpanoa ja toiminnan seurantaa ja arviointia. Sisältönä ja toiminnan kohteena on väestön terveys ja sen edistäminen, joka koostuu paitsi kansanterveystyöstä myös muiden hallinalojen sellaisista tehtävistä, joilla on vaikutusta terveyteen. Toiminnassa korostuu verkostoituminen, alueellinen ja seudullinen yhteistyö. Tätä näkemystä vahvistaa kunta- ja järjestöpäättäjille suunnatun kyselyn tulokset (Terveyden edistämisen barometri 2009), jossa verkostoituminen ja erilaiset yhteistyön muodot katsottiin tärkeimmiksi toimintatavoiksi terveyden edistämisessä. Terveyttä edistävistä vaikuttavista menetelmistä on runsaasti näyttöä. Useimpien merkittävien kansanterveysongelmien yleisyyttä ja niistä aiheutuneita haittoja voidaan olennaisesti vähentää elintapoihin ja terveysvalintoihin vaikuttamalla. Kustannusvaikuttavia keinoja ovat mm. liikunnanlisääminen, ravitsemuksen terveellisyyden, painonhallinnan ja tupakoimattomuuden edistäminen sekä alkoholinkäytön vähentäminen (STM 2008:1). Toistaiseksi tätä tietoa käytetään johtamisessa ja asiakastyössä riittämättömästi. Tiedon hyödyntäminen on johtamisen ja terveyden edistämisen koulutuksen haaste. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutumisen yhdeksi ongelmaksi on todettu voimavarojen puute. Myös johtavien viranomaisten sitoutumattomuus toimintaan on todettu haasteelliseksi. Päättäjät tarvitsevat käyttöönsä ajantasaista ja kuntakohtaista tietoa selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä esitettynä. Ovaskaisen (2005) tutkimuksessa todettiin, että kunnista puuttuu tietoa ja resursseja tehdä kokonaisvaltaisia kuntalaisten terveyspalvelujen tarpeisiin pohjautuvia terveydenhuollon kokonaissuunnitelmia. Terveyttä koskevat tietokannat ja rekisterit sisältävät runsaasti käyttömahdollisuuksia, joita ei kunnissa vielä ole hyödynnetty.

8 7(23) Terveydenhuollon näkökulmasta selkein terveydenhuoltoon keskittyvä kansainvälinen suositus johtamisesta ja sen rakenteista on valmisteltu Maailman Terveysjärjestön koordinoimassa Terveyttä edistävien sairaaloiden verkostossa. Hoitotyön johtajien haasteena on tehdä sellaisia päätöksiä, jotka auttavat sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioita kehittämään toimintaansa niin, että asukkaiden ja työntekijöiden terveys, hyvinvointi ja toimintakyky kohentuvat. Hoitotyön johtamisen päämääränä on tukea väestön terveyden edistämistä sekä terveydenhuollon toiminnan tavoitteita, asiakkaille tarjottavia palveluja ja ammattihenkilöstön toimintaa. Johtamisen avulla organisaatioiden terveyspoliittiset tavoitteet kanavoidaan käytännön toiminnaksi ja hyviä johtamiskäytäntöjä pidetään kriittisinä menestystekijöinä. Terveyttä edistävä ja sairauksia ehkäisevä työ kuuluu hoitotyön ydintehtäviin. Hoitotyössä terveyttä tarkastellaan hyvänä vointina, toimintakykynä tai voimavaraisuutena. Tämä näkökulma suuntaa hoitotyön toimintaa ja tavoitteiden asettamista. Terveyshyödyn tavoittelussa tulee johtamisen suuntautua terveyden edistämiseen ja voimavaraistavaan näkökulmaan sairauksien hoitamisen sijasta. 2.2 Tavoitteet Hankkeessa toteutettiin kansallisen hoitotyön toimintaohjelman Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön alueellista toimeenpanoa. Hankkeen päätavoite oli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vahvistaminen hoitotyön johtamisessa ja käytännössä. Hankkeelle oi laadittu osatavoitteita, joiden avulla päätavoite saavutetaan. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen integroiminen hoitotyön johtamisen rakenteisiin ja käytäntöihin osaksi muuta terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvissa toimintaympäristöissä Alueellisten toimenpiteiden ja tukirakenteiden luominen, joiden avulla hoitotyön johtajat: - seuraavat kunnan asukkaiden terveyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin - osallistuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevan suunnitelman laatimiseen - edistävät poikkihallinnollista yhteistyötä sekä yhteistyötä eri viranomaisten ja terveyden- ja hyvinvointipalveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä - ottavat terveysnäkökohdat huomioon eri tasojen toiminnassa ja päätöksenteossa - huomioivat terveyserojen kaventamisen osana terveyden edistämistä - seuraavat ja arvioivat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toteuttamista ja tuloksia Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamisen vahvistaminen hoitotyön johtamisessa ja käytännössä 2.3 Hankkeeseen liittyvä aiempi kehitystyö Hankkeen toteutumiselle nähtiin hyvät edellytykset alueella aiemmin toteutetun terveyden edistämisen kehittämistyön johdosta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategian tavoitteena on lisätä väestön terveyttä ja hyvinvointia. Sairaanhoitopiirin Hoitotyön toimintaohjelmassa yhtenä

9 8(23) painopistealueena on terveyden edistäminen. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on vastuullisessa roolissa Suomen terveyttä edistävät sairaalat verkostossa ja toimii aktiivisesti kansainvälisessä Health Promoting Hospitals -järjestössä, jonka tarkoituksena on tuoda voimakkaammin terveyttä edistävä näkökulma sairaaloiden toimintakulttuuriin. Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä on laadittu terveyden edistämisen toimintasuunnitelma, jossa esitellään yleisiä toimintaperiaatteita ja hyviä käytäntöjä erikoissairaanhoidossa toteutettavaan terveyden edistämistyöhön. Sairaanhoitopiirissä toimii terveyden edistämisen työryhmä, jonka jäsenet edustavat alueen eri sairaaloiden asiantuntijoita. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitoreitit sivustolla on yhtenäistetty alueen hoitokäytäntöjä, kuvaamalla, mallintamalla näyttöön perustuvat hoito- ja palveluketjukuvaukset keskeisistä kansansairauksista. Satakunnan sairaanhoitopiiri on jäsenenä Suomen Terveyttä Edistävät Sairaalat - verkostossa ja samalla kuuluu myös kansainväliseen Health Promotion Hospitals -järjestöön. Satakunnan sairaanhoitopiirissä on terveyden edistämiseen liittyen toteutettu tupakoinnista aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisy- ja vähentämishanke SataSavu Satakunnasta Savuttomampi -hanke, vuodesta 2006 Satakunnan sairaanhoitopiiri on julistautunut savuttomaksi sairaalaksi. Terveyden edistäminen jakaantuu potilaiden, henkilöstön ja työympäristön terveyden edistämiseen. Yhteistyö eri toimialueiden ja toimijoiden välillä koetaan tärkeäksi. Terveyden edistämisen painopistealueita ovat mm. tupakoimattomuus, henkilöstön liikunnan lisääminen, päihde- ja mielenterveyshankkeet (Remontti-hanke ja päivystyksen selviämishoitoyksikkö mini-interventiona) sekä yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Turun kaupunki on ollut vuosia mukana sekä kansallisessa Terve Kunta -verkostossa että kansainvälisessä Healthy Cities -ohjelmassa ja saanut vuonna 1989 ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina WHO:n Terve Kaupunki -nimityksen. Tämä verkostoituminen on luonut hyvän kasvualustan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle. Kaupungissa on toteutettu useita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviä hankkeita, joissa Turku on ollut mukana pilottikuntana mm. TEROKA, PAINOKAS ja TurkuDEE -hankkeissa. Turku koordinoi parhaillaan käynnissä olevaa Remontti -hanketta, jonka painopiste on lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen. Turun kaupungissa on terveyden edistämisen yksikkö, joka tukee terveyspalvelujen kehittymistä terveyttä edistävään suuntaan. Salon kaupunki on osallistunut Stakesin johtamaan TEJO -hankkeeseen, jossa on kehitetty hyvinvointijohtamista ja siihen liittyviä työkaluja kunnalliseen päätöksentekoon. Hankkeen tuloksena alueelle on syntynyt poikkihallinnollinen TEJO -työryhmä, joka vastaa toimintasuunnitelman laatimisesta ja terveyserojen kaventamisesta sekä laatii hyvinvointikertomuksen neljän vuoden välein ja hyvinvointitilinpidon vuosittain. Parhaillaan Salon alueella on käynnissä THL:n johtava TEVA -hanke ( ), jonka tavoitteena on kehittää ja arvioida terveyden edistämisen toimeenpanorakennetta, johtamista ja toimintakäytäntöjä sekä tuottaa johtamisen työvälineitä kuntien ja kuntayhtymien käyttöön. Salon kaupunki liittyi Suomen terveyttä edistävät sairaalat verkostoon vuonna Hankkeen tarkempi kuvaus ja toteutus Monivaiheisen valmistelun tuloksena ohjausryhmä hyväksyi kokouksessa hankesuunnitelman, jossa kuvattiin hankkeen tavoitteet, toteutus, organisointi ja arviointi. Hankesuunnitelmaan pohjautuen laadittiin toimenpiteittäin tarkemmat tehtäväkuvaukset, tiedotus- ja arviointisuunnitelma. Hankkeen työsuunnitelmaa tarkennettiin hankkeen aikana ohjaamalla henkilöstöresursseja tarkoituksenmukaisesti toteutettaviin toimenpiteisiin. Hankkeen toteutus rajattiin kahdeksaan alueelliseen toimenpiteeseen. Priorisoinnin kohteet nousivat esille KASTE -ohjelman , Hoitotyön toimintaohjelman ,

10 9(23) ohjausryhmän, projektiryhmän ja asiantuntijahaastatteluiden tuloksena. Hankkeen aikana tehtiin myös yhteistyötä Turun ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston kanssa. Hanke toteutetaan aikavälillä Hankkeen toiminta alkoi konkreettisesti 7/2009 projektipäällikön aloittaessa VSSHP:ssa. haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen tehokas käyttöönotto 3. Poikkisektorisen verkostotyön kehittäminen tavoitteet 1. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen integroiminen hoitotyön johtamisen rakenteisiin ja käytäntöihin 2. Alueellisten toimenpiteiden ja tukirakenteiden luominen 3. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamisen vahvistaminen hoitotyön johtamisessa ja käytännössä toimenpiteet 1. Kartoitetaan sosiaali- ja terveysalan johtajien tietoja ja toimintaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaalueella 2. Luodaan alueellinen hyvinvointi- ja terveysverkostoorganisaatio 3. Kehitetään terveyden edistämisen johtamisen päätöksentekotuen työväline 4. Kootaan ja välitetään väestön terveys- ja hyvinvointitietoja 5. Kootaan ja välitetään terveyden edistämisen hyviä käytäntöjä 6. Kehitetään ja toteutetaan terveyden edistämisen koulutusta 7. Järjestetään terveys- ja hyvinvointipäiviä 8. Integroidaan varhaisen puheeksiottamisen toimintamallit krooniseen sepelvaltimotautiketjuun tiedolla johtaminen osallistava johtaminen Kuvio 1. Hankkeen haasteet, tavoitteet ja toimenpiteet Hanketta hallinnoi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Hankkeen muut osapuolet olivat Satakunnan sairaanhoitopiiri, Turun kaupunki (sosiaali- ja terveystoimi) ja Salon kaupunki (sosiaali- ja terveystoimi). Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Satakunnan sairaanhoitopiiri tekivät sopimuksen hankkeen hallinnoinnista Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri laati Turun kaupungin ja Salon kaupungin kanssa sopimuksen hankkeen hallinnoinnista. Turun kaupungin ja Salon kaupungin rahoitusosuus hankkeessa alkoi

11 10(23) 4 Organisaatio Hankkeessa toimi ohjausryhmä, projektiryhmä, koulutustyöryhmä, johtamisen työryhmä ja terveyspäivä -työryhmä (Kuvio 2.). OHJAUSRYHMÄ JOHTORYHMÄ HANKEJOHTAJA VETOVOIMAINEN JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ -hanke (VeTe-hanke) 1. Vetovoimainen ja turvallinen sairaala - hanke PSSHP, ESSHP, PKSSK 2. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta -hanke PSSHP, PPSHP, VSSHP, PSHP, HUS, SatSHP 3.Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen - hanke PPSHP, VSSHP PSSHP, SatSHP 4. Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella VeTeTH - hanke VSSHP, SatSHP Turku, Salo VeTe Länsi-Suomen ohjausryhmä Ohjausryhmä Projektiryhmä Johtamisen työryhmä Koulutustyöryhmä Terveyspäivä -työryhmä Kuvio 2. Hankkeen organisaatio

12 11(23) Ohjausryhmään kuuluvat jäsenet edustivat hankkeen tavoitteen kannalta laaja-alaista asiantuntemusta. Ohjausryhmä hyväksyi hankesuunnitelman sisällön, ohjasi ja arvioi hankkeen etenemistä. Ohjausryhmän kutsui koolle hankkeen hallinnoinnista vastaava Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi hallintoylihoitaja Päivi Nygren. Ohjausryhmä kokoontui noin puolen vuoden välein. Ohjausryhmän jäsenet: Asikainen, Paula hallintoylihoitaja SATSHP Hyvärinen, Seija hallintoylihoitaja Salon terveyskeskus Karjalainen Riitta hallituksen edustaja VSSHP Kuusela Maisa palvelujohtaja Turun kaupunki Leino-Kilpi hoitotieteen professori Turun yliopisto Lind, Kaija koulutusjohtaja Turun ammattikorkeakoulu, Lindén, Aki sairaanhoitopiirin johtaja VSSHP ( saakka) Liuksila, Pirjo-Riitta ylihoitaja Turun kaupunki Nygren, Päivi hallintoylihoitaja VSSHP Paahtama, Soile erityisasiantuntija Kuntaliitto, Pelkonen, Marjaana ylitarkastaja STM Perttilä, Kerttu neuvotteleva virkamies STM Rautava, Päivi professori Turun yliopisto Soini, Taina hallintoylihoitaja Turun kaupunki Wanne, Olli johtajaylilääkäri SATSHP Varjus, Sirkka-Liisa hoitotyön johtaja Porin kaupunki, Projektiryhmään kuuluivat hankkeessa työskentelevät henkilöt ja hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden asiantuntijat, jotka mahdollistavat hankkeen toiminnan etenemisen ja tulosten liittämisen mukana olevien organisaatioiden muuhun toimintaan. Projektiryhmän puheenjohtajana toimi projektipäällikkö Minna Pohjola. Projektiryhmä kokoontui noin 2-3 kuukauden välein. Projektiryhmän jäsenet: Ahonen, Pia koulutuspäällikkö Turun ammattikorkeakoulu Astila-Ketonen, Piia projektisuunnittelija SATSHP Cornu, Tuula ylihoitaja Turun kaupunki Hakkala, Mari projektisuunnittelija Turun kaupunki Koivunen, Marita kehittämisylihoitaja SATSHP ( saakka) Isotalo Anne vs. kehittämisylihoitaja VSSHP ( saakka) Pohjola, Minna projektipäällikkö VSSHP, Päivärinne, Marita projektisuunnittelija Salon kaupunki Rusi, Reetta vs. kehittämisylihoitaja VSSHP ( saakka) Siekkinen, Mervi projektisuunnittelija VSSHP ( alkaen) Johtamisen työryhmän tehtävänä oli kehittää terveyden edistämisen johtamisen päätöksentekotuen työvälinettä. Työryhmän puheenjohtajana toimi Marita Päivärinne. Johtamisen työryhmän jäsenet: Astila-Ketonen, Piia projektisuunnittelija SATSHP Cornu, Tuula ylihoitaja Turun kaupunki Hakkala, Mari projekstisuunnittelija Turun kaupunki Kosklin, Ritva ylihoitaja VSSHP

13 12(23) Pohjola, Minna projektipäällikkö VSSHP Pukkila, Annukka sairaanhoitaja/opiskelija VSSHP Päivärinne, Marita projektisuunnittelija Salon terveyskeskus Koulutustyöryhmän tehtävänä oli suunnitella hankkeessa järjestettävien koulutustilaisuuksien sisältöä. Työryhmän puheenjohtajana toimi Mervi Siekkinen. Koulutustyöryhmän jäsenet: Aho, Pirjo koulutuspäällikkö SATSHP Ahonen, Pia koulutuspäällikkö Turun AMK Astila-Ketonen, Piia projektisuunnittelija SATSHP Hakkala, Mari projektisuunnittelija Turku kaupunki Pohjola, Minna projektipäällikkö VSSHP Päivärinne, Marita projektisuunnittelija Salon terveyskeskus Saarni,Sirpa koulutussuunnittelija VSSHP Siekkinen, Mervi projektisuunnittelija VSSHP Soini, Taina hallintoylihoitaja Turku Ylönen, Minna ylihoitaja Turku 4 Saavutetut tulokset ja hyvät käytännöt 4.1 Sosiaali- ja terveysalan johtajien tietojen ja toiminnan kartoittaminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osa-alueella Hankkeen alussa toteutettiin laaja alkukartoituskysely terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sosiaali- ja terveysalan johtajien näkökulmasta Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa (Astila-Ketonen & Pohjola 2010.) Alkukartoituksen avulla saatiin ajankohtaista tietoa terveyden edistämisen tilanteesta. Lisäksi perehdyttiin aikaisempiin terveyden edistämisen näkökulmasta toteutettuihin tutkimuksiin. Hankkeessa toteutettu kysely, aiemmat tutkimukset ja selvitykset toivat lisävahvistusta hankeen kehittämisen näkökulmaan ja antoivat vahvistusta hankesuunnitelman mukaisten alueellisten toimenpiteiden käynnistämiseen. Alkukartoituksen avulla haluttiin myös viestittää alkaneesta hankkeesta. 4.2 Alueellisten hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellinen verkostoyhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia hoitotyön johtajille ja käytännön toimijoille keskeisten hyvinvointihaasteiden tarkastelulle. Verkottuneella toimintatavalla alueen toimijat voivat kehittää terveyden edistämistä tehokkaammin yhteisten päämäärien saavuttamiseksi kuin yksittäinen toimija omalla alueellaan. Hankkeen aikana on koottu Varsinais-Suomen terveyden edistämistoimijoiden verkosto, Satakunnan maakunnallinen terveyden edistämistoimijoiden verkosto ja Varsinais-Suomen alueellinen hoitotyön johtajien verkosto. Verkosto on laajentunut syksyn 2011 aika myös ERVA -alueen verkostoksi. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri sai kunnian järjestää yhdessä Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry:n kanssa kansainvälisen 19th Health Promoting Hospitals and Health Services kongressin Turussa Hankehenkilöstö oli aktiivisesti mukana kongressin suunnittelussa ja toteutuksessa. Kongressin pääteemana oli terveyshyödyn tavoittelu sosiaali- ja terveysalan eri sektoreiden yhteistyöllä. 4.3 Terveyden- ja hyvinvointijohtamisen työvälineiden kehittäminen

14 13(23) Päivittäisessä hoitotyön johtamisessa tietoa tarvitaan monilta eri tahoilta, mutta sitä ei aina ole helposti saatavilla. Ajankohtainen tieto on merkityksellistä toiminnan suunnittelun ja saavutettujen tulosten kannalta. Hankkeessa erityisen mielenkiinnon kohteena kehitettiin terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali, PÄTEVÄ. Työväline sisältää monentasoista tietoa ja näyttöön perustuvia hyviä käytäntöjä. Työväline sisältää mm. tietoa kuntalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin tilasta sekä terveyseroista. Väestöryhmien välisten terveyserojen tunnistaminen on toiminnan suunnittelun ja saavutettavien tulosten kannalta olennaista. Hankkeen aikana saatiin Turun ammattikorkeakoululta opinnäytetyö, jonka tuloksena kehitettiin terveyden edistämisen toteuttamisen arviointiväline ja terveyden edistämisen tuloskortti kirurgian klinikan henkilökunnalle. Opinnäytetyöhön liittyi kyselytutkimus, jonka avulla kartoitettiin ja arvioitiin kirurgisten potilaiden terveyden edistämisen nykytilaa ja hoitohenkilöstön asenteita potilaiden terveyden edistämisestä. 4.4 Väestön terveys- ja hyvinvointitietojen kokoaminen ja välittäminen Väestön terveys- ja hyvinvointitarpeiden tunnistamiseksi tarvitaan sekä määrällistä että laadullista tietoa. Rekisteri- ja tilastotietoa on runsaasti saatavilla eri tietolähteistä, mutta tieto on kovin hajallaan. Hankkeen alkukartoituksen tulosten ja sitä tukevien muiden kartoitusten perusteella päätettiin kerätä tietoja niin eri -tasoisista terveyden edistämistä ohjaavista ohjelmista ja julistuksista kuin Varsinais-Suomen ja Satakunnan väestön terveydestä ja hyvinvoinnin tilasta. Tieto-osuus sisällytettiin Terveystarjotin koulutuskokonaisuuteen ja PÄTEVÄ -työvälineeseen, jotka mahdollistivat tiedon käytön mahdollisimman laajalle käyttäjäkunnalle. 4.5 Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen toimintasuunnitelma sisältää hyvät käytännöt osion, joiden toivotaan lisäävän potilaan mahdollisuuksia tehdä omaan terveyteensä liittyviä valintoja ja tukevan terveydenhuoltohenkilöstöä sen tehtäväksi tekemisessä. Terveyden edistämisen kenttä on laaja ja hyvät käytännöt osiossa on esitetty seuraavat teemat: tupakoimattomuuden edistäminen, alkoholin riskikäytön varhainen tunnistaminen, painonhallinta, tyypin 2 diabeteksen ehkäisy, masennuksen ja psykoosin varhainen tunnistaminen ja osteoporoottisen murtuman ehkäisy. Hyvät käytännöt perustuvat valtakunnallisesti terveyden edistämisen tärkeiksi koettuihin painopiste-alueisiin. Hankkeen aikana hyvät käytännöt sisällytettiin Terveystarjotin koulutuskokonaisuuteen. Lisäksi mallinnettiin ja linkitettiin VSSHP Krooninen sepelvaltimotauti -hoitoketjuun alkoholin riskikäytön, masennuksen tunnistamisen, painonhallinnan, seksuaalisuuden, tupakoinnin ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn puheeksi ottamisen toimintamallit. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä Turun ammattikorkeakoulun hyvinvointiteknologian insinööriopiskelijoiden kanssa. Tuloksena saatiin puheeksiottamisen videot teemoihin tupakointi, alkoholi ja painonhallinta. Puheeksi ottamisen videot suunniteltiin yhteistyössä Turun AMK tietotekniikka insinöörikoulutuksen, VSSHP Hoitoketjut henkilöstön ja puheeksi ottamisen asiantuntijoiden kanssa. Opiskelijat tuottivat tiimeinä tupakoinnin, alkoholin riskikäytön ja painonhallinnan puheeksi ottamisen videot youtubeen, josta ne linkitettiin VSSHP Hoitoreittien sivustolle Krooninen sepelvaltimotauti ja Terveyden edistäminen - hoitoketjuihin

15 14(23) 4.6 Terveyden edistämisen osaamisen vahvistaminen hoitotyön johtamisessa ja käytännössä Terveyttä edistävässä työssä tarvitaan yhä enemmän taitoa ja rohkeutta puheeksiottoon ja varhaiseen puuttumiseen. Potilaslähtöisessä työssä on potilaan oikeus, että terveydenhuollon ammattilainen ottaa puheeksi potilaan terveyttä haittaavat elintavat, kertoo potilaalle riskeistä ja rohkaisee häntä hyvinvoinnin kannalta myönteisiin ratkaisuihin. Hankkeessa kehitetty Terveystarjotin koulutuskokonaisuus muodostui luennoista, joilla vastattiin keskeisiin varsinaissuomalaisten ja satakuntalaisten terveyshaasteisiin. Koulutuksen tavoitteena oli vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten puheeksi ottamisen taitoja. Koulutuksen luennot muodostuvat tupakoimattomuuden edistämisen, alkoholin riskikäytön, stressin hallinnan, osteoporoosin ehkäisyn, tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn ja seksuaalisuuden puheeksi ottamisen hyvistä toimintamalleista. Lisäksi informaatiota tarjottiin tiedon lähteistä, jotka voivat olla tukena ohjaustilanteessa sekä varsinaissuomalaisten terveyskäyttäytymisestä ja terveyseroista. Koulutuksessa työntekijät saivat vahvistusta keskeisten terveyteen liittyvien tekijöiden tunnistamiseen, terveellisten elintapojen ja asiakkaan voimavaraistumisen tukemiseen. Hankkeessa järjestettiin koulutustilaisuuksia hyvinvointijohtamisen ja hyvien käytäntöjen välittämisen näkökulmasta. Keväällä 2011 alueellisen koulutuksena toteutettiin Hyvinvointijohtamisen monet ulottuvuudet, jossa käsiteltiin mm. hyvinvointikertomuksen laatimista ja IVA -menetelmää päätöksenteossa. Lisäksi hankkeessa toteutettiin yksittäisiin teemoihin ja terveyden edistämisen työmenetelmiin liittyviä räätälöityjä koulutustilaisuuksia, esim. Paino Puheeksi -koulutus ja Motivoiva haastattelu. Hankkeessa suoritti harjoittelun Turun yliopiston terveydenhuollon hallinnon opiskelija. Harjoitteluun liittyi kehittämistehtävä, jonka tuloksena laadittiin Terveystarjotin koulutuksen tuloksellisuuden arviointilomake, jonka avulla hoitotyön johtajat voivat arvioida terveyden edistämisen koulutuksen vaikuttavuutta. 4.7 Potilaiden, henkilökunnan ja väestön terveyden edistäminen Hankkeessa järjestettiin useita terveys- ja hyvinvointipäiviä potilaille, väestölle ja sosiaalija terveydenhuollon henkilöstölle. Terveyspäivien ideana oli jakaa tietoa väestön terveydestä ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä positiivisin keinoin. Toteutuksessa korostuivat osallistavat ja voimavaraistavat työmenetelmät. Terveys- ja hyvinvointipäivien toteutus tapahtui arkielämän keskeisillä areenoilla esim. kauppakeskuksissa ja työpaikoilla. Toteutuksessa ovat olleet mukana myös potilasjärjestöt. Päivien suunnittelu ja toteutus toi yhteen eri toimijoita, joiden työtä yhdisti terveydelle suotuisien elintapojen esittely ja tieto erilaisista hyvinvointiin vaikuttavista taustatekijöistä. 5 Arviointi 5.1 Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen Hankesuunnitelman laajojen tavoitteiden konkretisoimiseksi hanke toteutti kahdeksaa alueellista toimenpidettä. Yleisesti voidaan todeta, että kaikkien toimenpiteiden osalta edettiin hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeelle asetettujen tavoitteiden ja niihin liittyvien toimenpiteiden osalta voidaan hankkeen päättyessä todeta, että kaikki hankkeelle asetetut toimenpiteet saatiin toteutettua ja paikallinen kehittämistyö jatkuu osittain edelleen. Hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden etenemistä auttoi hankesuunnitelman tehtäväsuunnittelu.

16 15(23) Hankevaihe oli melko lyhyt suhteessa hankkeen mittaviin tavoitteisiin. Hankkeen alkuvaiheessa sopimusten ja hallinnollisten asioiden sopiminen vei oman aikansa, koska jokaisella organisaatiolla on omat päätöksentekojärjestelmänsä. Hankkeen alussa tehtiin riskianalyysi, jossa kartoitettiin hankkeen toteutumisen keskeiset riskit, niiden vaikutukset ja toimenpiteet riskien välttämiseksi. Osa arvioiduista riskeistä toteutui. Hankkeen ohjausryhmässä tapahtui jonkin verran henkilövaihdoksia. Lisäksi oli vaikeuksia saada ohjausryhmän jäseniä ohjausryhmän kokouksiin. Työkiireet ja aikataulujen yhteensovittaminen aiheuttivat myös haasteita. Yhteisen ajan löytyminen, kun toimijoita on useasta organisaatioista, aiheutti hankkeen aikana ajoittain vaikeuksia. Hankkeessa toteutettiin sisäistä ja ulkoista arviointia. Sisäinen arviointi toteutettiin käyttäen itsearviointilomaketta. Itsearvioinnin tarkoituksena oli kehittää hankkeen toimintaa. Sisäisen arvioinnin osa-alueita olivat: 1. Hankkeen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen 2. Yhteistyön sujuminen 3. Hankkeen kohdentuminen kohderyhmään 4. Aikataulussa pysyminen 5. Hankkeen toimintatapa 6. Toiminnan innovatiivisuus Hankkeen ulkoisen arvioinnin toteutti Pieksämäen DIAK. Hanke mahdollisti monen toimijan yhteisen kehittämisen. Hankkeessa tehtiin työtä positiivisessa, luotettavassa ja toimivassa yhdessä tekemisen hengessä. Työskentely oli innovatiivista ja aktiivista vaikka hankehenkilöstö oli eri paikkakunnilla. 5.2 Hankkeen yhteys Kaste -ohjelmaan Kaste-ohjelmassa määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet vuosille Kaste -ohjelman päätavoitteena on lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. VeTeTH -hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet tukivat KASTE -ohjelman toimenpiteitä: 1. johtamiskäytäntöjen ja työhyvinvoinnin kehittäminen (3.2.3) 2. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet (3.1.1) 3. osaamisen ja henkilöstön sitoutumisen vahvistamista (3.2.2, 3.2.1) ja 4. potilaan aseman vahvistamista (3.3.1, 3.3.2) Hanke oli keskeinen osa KASTE -ohjelman seuraavia tavoitealueita: 1. kansalaisten hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat (2.2) 2. kansalaisten osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee (2.1) 5.3 Resurssit Hankkeella oli käytettävissä riittävät taloudelliset- ja henkilöstöresurssit. Hankkeessa toimi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kokopäiväinen projektipäällikkö (alkaen 7/2009) ja suunnittelija (alkaen 1/2010). Satakunnan sairaanhoitopiirissä toimi 50 % suunnittelija (alkaen 9/2009), Turun kaupungissa 50 % suunnittelija (alkaen 1/2010) ja Salon kaupungissa 50 % suunnittelija (alkaen 1/2010).

17 16(23) Hankkeelle myönnettyä valtionavustus ei tullut täysimääräisesti käytetyksi, koska hankkeen käynnistyminen viivästyi ja ensimmäisenä vuonna oli mukana ainoastaan projektipäällikkö ja Satakunnan sairaanhoitopiiristä projektisuunnittelija. 5.4 Raportointi ja Viestintä Projektipäällikkö raportoi hankejohtajalle joka toinen kuukausi, VeTe -ohjausryhmälle, hankkeen ohjausryhmälle ja projektiryhmälle kokouksissa. Projektisuunnittelijat raportoivat projektipäällikölle toiminnastaan kuukausittain. VeTe hankkeen muistiot, kokouskutsut ja hankkeeseen liittyvät luennot tallennettiin Sharepoint -alustalle, johon projektiryhmän ja ohjausryhmän jäsenet saivat tunnukset. Hankkeen toteutuksesta viestittiin hankkeen osapuolten viestintäkanavia hyödyntäen. Viestinnässä pääpaino oli sähköpostiviesti hankkeen kohderyhmille. Viestinnässä hyödynnettiin sivustoa ja KASTE Länsi-Suomen uutisia. Hankkeen tuloksista on kirjoitettu artikkeleita ja sen tuloksia on esitelty kansallisissa ja kansainvälisissä kongresseissa (Liite 2). 6 Pohdinta 6.1 Hankkeen vaikutukset ja muutosmahdollisuudet Terveyden edistäminen on asiakokonaisuus, joka vaatii jatkuvaa esilläoloa ja puolestapuhujia. Tulevaisuuden tavoitteena on toiminnan edelleen kehittäminen ja levittäminen, joka vaatii yhteistä tahtoa ja resursseja. Hoitotyön johtajilla ja asiantuntijoilla on korvaamattoman tärkeä rooli väestön terveyden edistämisessä ja ennaltaehkäisevässä työssä. Hankkeen välittöminä vaikutuksina voidaan pitää sitä, että terveyden edistäminen nousi keskustelun kohteeksi hankkeen osapuolten organisaatioissa. Hanke onnistui tuomaan esille terveyden edistämisen toimintaa ja kehittämään uusia työvälineitä toiminnan johtamiseen ja suunnitteluun. Hankkeessa kartoitettiin terveyden edistämisen nykytilannetta, luotiin verkostoja tiedon ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi, koottiin terveystarjotin -koulutuksiin terveyden edistämisen keskeiset osa-alueet ja kehitettiin päätöksenteon työväline PÄTEVÄ, joka on tietääksemme ensimmäinen sähköinen portaali, johon on koottuna tiedolla johtamisen näkökulmasta terveyden edistämisen päätöksentekoa tukevaa tietoa näin kattavasti. Hankkeen myötä eri organisaatioiden paikallistoimijat saivat tukea omalle työlleen mm. hankehenkilöstön yhteydenpidon ja vierailujen, koulutustilaisuuksien sekä aktiivisen tiedotuksen avulla. Hanke on tarjonnut oivan oppimisympäristön. Hankehenkilöstön valmiudet erilaisten tapahtumien järjestämiseen ja verkostoitumisen hyödyntämiseen sekä moniammatillisen yhteistyöhön ovat lisääntyneet. Tulevaisuuden haasteena on terveyden edistämisen suunnitelmallinen johtaminen ja lukuisten terveydenedistämisohjelmien yhteensovittaminen ja toimeenpano. Olemassa olevia verkostoja tulee edelleen vahvistaa, jonka jälkeen yhteistyö ja koordinointi mahdollistuu. Yhteistyöhön olisi oleellista saada mukaan myös muita yhteiskunnan tahoja kuten opetushallinnon- tekniikan ja liikenteen asiantuntijoita. Hanke tarjosi oivan tilaisuuden sektorirajat ylittävään kehittämiseen terveyden ja hyvinvoinnin kontekstissa. Hankkeen toimenpiteissä edettiin innovatiivisella työotteella näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuen. Hankkeen tuloksena syntyneet konkreettiset hyvät käytännöt ja toimintamuodot ovat vakiintumassa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen käytäntöihin. Tätä vakiinnuttamista on edesauttamassa myös Terveydenhuoltolaki.

18 17(23) Hankkeen kokemuksia ja tuloksia on esitetty erilaisissa julkaisuissa, seminaareissa ja kongresseissa (liite 2). Toivomme hankkeen tulosten omalta osaltaan auttavan kaikkia organisaatioita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintojen ja rakenteiden luomisessa. Hanke tuotti uutta tietoa, käytäntöjä ja toimintatapoja ja tuloksia toivotaan hyödynnettävän laajemmin valtakunnan tasolla sosiaali- ja terveydenhuollon ympäristöissä. 6.2 Hankkeesta nousevat visiot tulevaisuudelle Hanke toi selvästi esille sen, että terveyden edistäminen tarvitsee selkeän rakenteen ja organisaation aivan samalla tavoin kuin mikä tahansa muu toiminto yhteiskunnassa. terveydenhuollossa. Hoitotyön johtajien haasteena on huolehtia siitä, että hoitotyöntekijät käyttävät näyttöön perustuvia terveyden edistämisen menetelmiä ja näin voivat vähentää terveydenhuollon kustannuksia kestävällä toimintatavalla. Terveyden edistämisen työ tulisi vahvemmin sitoa organisaatioiden toimintaan, jotta se ei olisi pelkästään hankkeiden varassa. Terveyden edistäminen on yleisesti sisällytetty perusterveydenhuollon tehtäväkenttään, mutta myös erikoissairaanhoidon roolia tulee vahventaa. Terveydenhuoltolaki velvoittaa sairaanhoitopiirit kehittämään terveyden edistämistä. Siten sairaanhoitopiirien tulee koota hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja sekä levittää sairauksien ja ongelmien ehkäisyn näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä kuntien käyttöön. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, tulee hoitotyön johtajien ja asiantuntijoiden perehtyä ja kouluttautua terveyden edistämisen johtamisessa. Hoitotyön johtajien tulee omaksua rooli suunnannäyttäjinä terveyden edistämisen toiminnassa. Terveyden edistämisen toteutumiselle luodaan parhaat puitteet vahvistamalla moniammatillisia yhteistyöverkostoja. Verkostoituminen tulee nähdä pikemminkin sijoituksena tulevaisuuteen kuin lyhyen jänteen hyötynäkökohtien tavoitteluna. Verkostoituminen alueen muiden sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa on välttämätöntä. Terveyden edistämisen osaamisen haasteet ovat poikkeuksellisen suuria muihin aloihin verrattuna. Toiminnan juurruttamiseksi tulee edelleen kehittää strategista ja ammatillista osaamista hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi. Hoitohenkilökunta tarvitsee lisää koulutusta terveyden edistämisen menetelmistä ja hyvistä käytännöistä. Lisäksi tarvitaan menetelmätietoa ja pedagogista osaamista. Nykyiset tulokset osoittavat, että on tarvetta kehittää uudenlaisia toimintamalleja hyvinvoinnin edistämiseen hyödyntäen esimerkiksi työaikaa terveyden edistämiseen. Työnantajan tulisi kiinnittää erityisesti huomiota työntekijöiden hyvinvointiin esimerkiksi säännöllisten terveystapahtumien muodossa. Henkilöstön hyvinvointia kannattaa tukea, sillä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö on organisaatiolle kilpailuvaltti. Työpaikoilla tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden kehittäminen voi parhaimmillaan tavoittaa lähes puolet väestöstä. Terveyden edistämistä voisi tutkia myös potilaiden näkökulmasta, sillä siitä ei ole tehty juurikaan tutkimusta Suomessa. Olisi hyvä selvittää potilaiden odotuksia terveyden edistämisen suhteen nimenomaan sairaalaolosuhteissa. Tarvitaan tietoa potentiaalisista asiakkaista ja heidän mieltymyksistään ja tarpeistaan, jotta osataan tarjota heille oikeanlaisia ja -laatuisia palveluita. Terveyden edistämisen vaikuttavuustutkimusta tarvitaan myös lisää. Tieteellisen tutkimuksen rinnalla kehittämishanketyöskentely ja erilaiset asiantuntijafoorumit ovat tärkeitä keinoja terveyden edistämistoiminnan kehittämisessä ja verkostoitumisessa.

19 18(23) Liite 1 Lähteet EU:n Terveysalan toimintaohjelma. Health Programme Saatavissa: Luettu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Hoitotyön toimintaohjelma Saatavissa: STM 2008:1. Kiiskinen, U., Vehko, T., Matikainen, K., Natunen, S & Aromaa, A. Terveyden edistämisen mahdollisuudet. Vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki: Yliopistopaino. Lammintakanen, J. & Kinnunen, J Hoitotyön osaamisvaatimukset ja merkitys tulevaisuuden terveyspalveluissa. Teoksessa Mitettinen, M., Hopia, H., Koponen L & Wilskman, K (toim) 2006: Hoitotyön vuosikirja Suomen sairaanhoitajaliitto. Helsinki: Gummerrus kirjapaino Oy. Ovaskainen, P Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käytön seuranta ja ennakointi kuntanäkökulmasta. Turun yliopiston julkaisuja. Väistöskirja. Turku: Painosalama Oy. Terveyden edistämisen barometri Parviainen, H., Laari, L & Litja, H. Ajankohtaiskatsaus järjestöjen ja kuntien terveyden edistämiseen. Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 3/2009. Helsinki: Trio-Offset. Perttilä, Kerttu., Hakamäki, Pia., Hujanen, Timo., Ståhl, Timo. (toim). Terveyden edistämisen taloudellinen arviointi kunnissa. TEVA hankkeen väliraportti terveden edistämisen taloudellisesta arvioinnista. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Helsinki: Valopaino Oy. Savola, E & Koskinen-Ollonqvist, P Terveyden edistäminen esimerkein. Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja. Helsinki: Edita Prima Oy. STM 2003:18. Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä. Kansallinen tavoite- ja toimintaohjelma Helsinki: Edita Prima Oy. TEJO Terveyden edistämisen paikalliset rakenteet ja johtaminen kunnassa Toimintasuunnitelma Stakes Saatavissa: 875C7A6C3B87/0/TEJOtoimintasuunnitelma pdf Luettu Uusitalo, M, Perttilä, K., Poikajärvi, K & Rimpelä, M Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen paikalliset rakenteet ja johtaminen (TEJO). Esitutkimusraportti. Stakes. Aiheita 21/2003. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri strategia Saatavissa: WHO The OttawaCharter for Health Promotion.

20 19(23) Saatavissa: Luettu

21 20(23) Lait ja asetukset Kuntalaki (1995/365) Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 2007/169 Perustuslaki (1999/73) Terveydenhuoltolaki 2010/1326 Kansalliset ohjelmat Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen KASTE -ohjelma Terveys kansanterveysohjelma

22 21(23) Liite 2 Julkaisuluettelo Artikkelit: 2010 Pohjola M. Kysely vahvisti: Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sosiaali- ja terveydenhuollon johtajien haasteena. VETE-TIEDOTE 1/2010. Siekkinen M. Terveys on tekoja - Terveystarjottimelta työvälineitä potilasohjaukseen. Hospitaali 4/ Ahonen, P, Pohjola M, Suvivuo P Terveyden edistäminen erikoissairaanhoidossa. Teoksessa Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa. Nurminen Raija (toim.) Tampere: Tampereen Yliopistopaino. Astila-Ketonen P. Edistämme terveyttä. Satakunnan sairaanhoitopiirin henkilöstö- ja sidosryhmälehti Vinkkeli 1/2011. Astila-Ketonen P. Potilasohjauksen tehostamista ja maakunnallista verkostoitumista, Veteosahankkeet Satakunnassa. Pro Terveys 3/2011. Terveyttä ja hyvinvointia hyvällä johtamisella. Pro terveys lehti 3/2011. Pohjola M. PÄTEVÄ - pätevää ja kätevää tiedolla johtamista? Länsi-Suomen Kaste-uutiset 3/2011. Cornu, T, Hakkala, M, Pohjola M, Päivärinne, M. Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella PÄTEVÄ avustaa VETE-TIEDOTE 1/2011. Siekkinen M. Puheeksi ottamisen hyvät toimintamallit potilasohjauksen opetusvideoiksiinsinööriopiskelijat terveyden edistäjinä. Hospitaali 1/2011. Abstraktit (posterit): Kansalliset: 2010 Astila-Ketonen P, Koivunen M, Pohjola M, Päivärinne M, Hakkala M. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sosiaali- ja terveysalan johtajien näkökulmasta. XI Kansallinen hoitotieteellinen konferenssi, Kuopio. Siekkinen M, Pohjola M, Grönroos P. Terveystarjottimelta tietoa tupakoinnin puheeksi ottamiseen VSSHP:ssä. Valtakunnalliset tupakka ja terveys päivät. Helsinki Siekkinen M, Ahonen P, Astila-Ketonen P, Cornu T, Hakkala M, Isotalo A, Koivunen M, Päivärinne M, Pohjola M. Terveystarjottimelta työvälineitä potilasohjaukseen. Sairaanhoitajapäivät, Helsinki Kansainväliset: Siekkinen M, Ahonen P, Astila-Ketonen P, Cornu T, Hakkala M, Koivunen M, Nygren P, Päivärinne M, Pohjola M. Health on a plate - presenting a training model for bringing up a discussion on health promotion. 19th International Conference on Health Promoting Hospitals and Health Services (HPH), Turku, Finland, June