Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 336/2012 vp Maataloustukien maksatus Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan myötä Suomessa maksetaan maatalousyrittäjille lukuisia tukia niin kansallisista kuin EU:n varoista. Suomen C-tukialueella maksetaan muun muassa pohjoista kotieläintukea, koko maassa muun muassa EU:n nautapalkkiota ja lypsylehmäpalkkiota. Maaseutuvirasto julkaisee vuosittain tukihallinnon tavoitteellista maksuaikataulua. Eri tukien maksatuspäivämäärät on haarukoitu noin kuukauden tarkkuudella. On käynyt ilmi, että edellä erikseen mainittujen maataloustukien maksatuksen alku on viivästynyt ainakin Pohjois-Suomessa useita viikkoja. Maksatukset eivät yleensä ala niin aikaisin kun mitä tavoiteaikataulu antaa ymmärtää, mikä on ollut ongelmana jo vuosien ajan. Nykyinen löyhästi aikataulutettu maksatussysteemi aiheuttaa maatalousyrityksille turhia liiketaloudellisia ongelmia. Maksatusten viipyminen vaikeuttaa maatalousyrityksen maksuvalmiutta, sillä yrityksen verot ja laskut on maksettava eräpäivälleen. Yritystoiminnan kannalta on olennaisen tärkeää tietää, millainen maksuvalmius kuun alussa ja kuun lopussa oikein on. Kotieläintuet maksetaan kahdessa erässä: ennakkona ja lopullisena tukena. Esimerkiksi vuonna 2012 teurastetuista hiehoista, sonneista ja häristä maksetaan huhtikuussa 2012 ennakkona 75 % tuen lopullisesta kokonaismäärästä. Muista tukikelpoisista eläimistä maksetaan huhtikuussa 2012 ennakkoa 60 % tuen kokonaismäärästä. Maatalousyrittämisen kannalta tilanne olisi huomattavasti parempi, jos ennakkotukien prosentuaalista osuutta kasvatettaisiin nykyisestä ja jos ennakkotukien piiriin luettaisiin myös kasvinviljelytuet. Lopullisen tuen maksatusaikataulun pitäisi myös olla tarkasti määritelty päivän tai vähintään viikon tarkkuudella. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko ministeriö tietoinen maataloustukien huonosti ennakoitavasta maksatuksesta ja mihin toimenpiteisiin ministeriö aikoo ryhtyä maksuaikataulun tiivistämisessä sekä ennakkomaksukäytännön laajentamisessa? Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2012 Antti Rantakangas /kesk Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakankaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 336/2012 vp: Onko ministeriö tietoinen maataloustukien huonosti ennakoitavasta maksatuksesta ja mihin toimenpiteisiin ministeriö aikoo ryhtyä maksuaikataulun tiivistämisessä sekä ennakkomaksukäytännön laajentamisessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Maaseutuvirasto julkaisee vuosittain tukimaksatusten tavoiteaikataulun, joka laaditaan yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Maksatusaikataulu on arvio siitä, missä vaiheessa tuet voidaan maksaa. Maksatusaikatauluihin vaikuttaa säädösten ohella koko viljelijätukihallinnon prosessin eteneminen, joten maksatuksia ei aina pystytä toteuttamaan suunnitellusti. Toisaalta joskus tukien maksu on mahdollista myös ennen tavoitteeksi asetettua maksatuspäivää. Euroopan unionin kokonaan tai osittain rahoittamien tukien maksatus on mahdollista vasta, kun kaikki säädösten mukaiset valvonnat on suoritettu. Näin ollen valvonnan edistyminen vaikuttaa keskeisesti tukien maksatukselle asetettujen tavoiteaikataulujen saavuttamiseen. Esimerkiksi tilatuen maksatus on mahdollista vasta, kun hallinnolliset ja paikan päällä suoritetut valvonnat on saatettu päätökseen. Suomessa tilatuen maksatukset on saatu käyntiin heti joulukuun alussa, mikä on asiaa koskevien EU-asetusten mahdollistama aikaisin ajankohta. EU:n osittain rahoittamien viljelijätukien maksaminen on mahdollista kahdessa erässä, joista ensimmäinen erä käsittää enintään 7 % tuesta. Toinen erä, loput 25 % tuista maksetaan myöhemmin. Molempien erien maksamiseen vaikuttaa keskeisesti valvontojen edistyminen. Ensimmäisen erän maksatus edellyttää hallinnollisten valvontojen loppuun saattamista ja toisen erän maksatus edellyttää paikan päällä suoritettavien valvontojen loppuun saattamista. Kesken oleva valvonta voi viivästyttää yksittäisen tilan tukien maksua, koska tuet voidaan maksaa vasta valvonnan valmistuttua. Pohjoisen kotieläintalouden tukivuoden 2011 lopulliset tuet maksettiin tavoitteellisen maksatusaikataulun mukaisesti. Kansallista tuotantoon sidottua kotieläintukea (Etelä-Suomen kansallinen tuki ja pohjoinen tuki) saavilta eläinryhmiltä ennakko on 60 % niiden ryhmien osalta, joilla lopullinen tuki maksetaan saman kalenterivuoden aikana. Niiden eläinryhmien osalta, joilla lopullinen tuki maksetaan seuraavan kalenterivuoden aikana, ennakkona maksetaan 75 % lopullisesta tuesta. Komission päätöksessä pohjoisesta tuesta on ennakkojen soveltaminen rajoitettu 75 prosenttiin tuen määrästä, jolloin korkeampaa ennakkoprosenttia ei ole mahdollista soveltaa. Samana kalenterivuonna lopullisen tuen saavien osalta tuen ennakon kohottaminen yli 60 prosenttiin ei olisi perusteltua, koska ennakon kasvattaminen saattaisi lisätä tuen takaisinperinnän riskiä ja vain vähäisessä määrin aikaistaisi tilojen tukien maksatuksia. LFA:n kansallinen lisäosa maksetaan tukivuoden syksyllä, minkä vuoksi tarvetta erilliselle ennakoiden maksamiselle ei ole. Muut kansalliset peltoalatuet on vakiintuneesti maksettu tukivuot- 2

3 Ministerin vastaus KK 336/2012 vp Antti Rantakangas /kesk ta seuraavan vuoden tammi helmikuussa. Etelä-Suomen erikoiskasvituki, pohjoinen hehtaarituki, yleinen hehtaarituki ja nuorten viljelijöiden tuki maksetaan maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 9 :n mukaisina kasvintuotannon tukina, joille tuen maksu ei ole mahdollista ennen kuin tilakohtaiset tarkastukset on loppuun saatettu. Muille kuin valvonnassa oleville tiloille ennakon maksaminen ei ole perusteltua, koska se vaikuttaisi tilatasolla tulojen jakautumiseen eri verovuosien välillä. Hehtaarituen määrä on suhteellisen pieni ja ennakoiden maksaminen lisäisi toimeenpanon työmäärää kiireisimpään aikaan loppuvuonna, jolloin maksetaan EU:n suoria tukia sekä ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen loppumaksuja. Lisäksi on huomattava, että kansallisen tuen määräraha ei mahdollista kaikkien tukivuoden tukien maksamista kyseisen tukivuoden puolella, vaan maksamiseen tarvitaan myös seuraavan vuoden määrärahaa ja valtuuden käyttöä. Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 2012 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 336/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Antti Rantakangas /cent: Känner ministeriet till att det inte går att veta precist när utbetalningen av jordbruksstöd sker och vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att göra tidsplanen för utbetalningarna mer exakt och utvidga systemet med förskottsutbetalningar? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Landsbygdsverket ger årligen ut en tidsplan för utbetalningar av stöd. Tidsplanen, som är en uppskattning av när stöden kan betalas ut, tas fram tillsammans med jord- och skogsbruksministeriet. På tidsplanen inverkar såväl lagstiftningen som processen för hela förvaltningen av jordbruksstöd, varför utbetalningarna inte alltid kan göras enligt planerna. Ibland är det emellertid möjligt att betala ut stöden före det planerade utbetalningsdatumet. För att de stöd som Europeiska unionen finansierar helt eller delvis ska kunna betalas ut, krävs att alla bestämmelseenliga kontroller är gjorda. Det här har en central inverkan på hur de planerade tidsplanerna för utbetalning av stöd håller. Att betala ut till exempel gårdsstöd är inte möjligt förrän de administrativa och på plats utförda kontrollerna är färdiga. I Finland inleds utbetalningarna av gårdsstöd vanligen under de första dagarna av december, vilket är den tidigaste tidpunkten som EU-förordningarna tillåter. EU:s delfinansierade jordbruksstöd får betalas ut i två poster. Den första posten omfattar högst 75 procent av stödet, den andra posten (25 procent) utbetalas senare. Utbetalningen av båda posterna är beroende på kontrollerna, dvs. den första posten kan betalas ut efter att de administrativa kontrollerna är färdiga och den andra posten efter att de på plats utförda kontrollerna är klara. Om kontrollerna inte är färdiga, kan detta försena utbetalningarna till vissa gårdar. Utbetalningen av de slutliga stöden inom systemet med nordligt husdjursstöd skedde enligt den planerade tidsplanen år Förskottsutbetalningen av det nationella produktionskopplade husdjursstödet (nationellt stöd till Södra Finland och nordligt stöd) uppgår till 60 procent när det gäller djurgrupper för vilka det slutliga stödet betalas ut under samma kalenderår. Om det slutliga stödet betalas ut under följande kalenderår, utgör förskottsutbetalningen 75 procent av det slutliga stödet. Enligt kommissionens beslut om nordligt stöd är förskottsutbetalningarna begränsade till 75 procent av stödbeloppet, vilket innebär att någon högre procentsats inte går att tillämpa. Det är inte motiverat att höja förskottsprocenten till över 60 för dem som får det slutliga stödet under samma kalenderår eftersom en större procentsats eventuellt ökar risken för återkrav av stöd och tidigarelägger utbetalningarna endast i en liten utsträckning. Den nationella tilläggsdelen till kompensationsbidraget betalas ut på hösten, varför det inte finns något behov av förskottsutbetalningar. Övriga nationella hektarbaserade stöd har man brukat betala ut i januari februari det år som följer året för stödet. Stödet för specialgrödor i Södra Finland, det nordliga hektarbaserade stödet, det 4

5 Ministerns svar KK 336/2012 vp Antti Rantakangas /kesk allmänna hektarbaserade stödet och stödet till unga jordbrukare betalas enligt 9 i lagen om nationella stöd till jordbruket och trädgårdsodlingen (1559/2001) i form av stöd för växtproduktion, vilka inte kan betalas ut förrän de gårdsspecifika kontrollerna är klara. Det är inte motiverat att betala stöd i förskott till andra gårdar än de som hör till kontrollsystemet eftersom detta kommer att på gårdsnivå leda till fördelning av inkomster mellan olika beskattningsår. Beloppet av hektarbaserade stöd är relativt litet och utbetalning i förskott ökar arbetsmängden under den brådaste tiden i slutet av året då man betalar ut EU:s direktstöd och slutposter av miljöstödet och kompensationsbidraget. Ytterligare ska det noteras att anslaget för nationella stöd gör det inte möjligt att betala ut alla stödårets stöd under det aktuella stödåret, utan utbetalningen kräver också nästa års anslag och fullmakt att betala. Helsingfors den 11 maj 2012 Jord- och skogsbruksminister Jari Koskinen 5