MMM:n esitys alueellistamisen koordinaatioryhmälle Luonnonvarakeskuksen toiminnan alueellinen strategia : Luonnos linjauksiksi

Transkriptio

1 MMM:n esitys alueellistamisen koordinaatioryhmälle Luonnonvarakeskuksen toiminnan alueellinen strategia : Luonnos linjauksiksi Sisältö 1. Toimipaikkaverkoston kehittämisen yleinen tausta Toimipaikkaverkoston kehittämisen periaatteet Päätoimipaikat Muut toimipaikat Toimipaikkaverkoston kehittämisen kytkentä talous ja rakenneohjelmaan Toimipaikkaverkoston kehittämisen yleinen tausta Valtioneuvosten periaatepäätöksessä valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi ( ) linjataan yhtenä rakenteellisena uudistuksena, että tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyötä kehitetään kokoamalla toimipisteitä alueellisesti yhteisille kampusalueille. Tämä voi edellyttää toimipisteiden siirtämistä ja investointeja, jotka voivat edellyttää tutkimuslaitosten toiminnan sopeuttamistoimia. Uudistuksen alueelliset vaikutukset ovat enimmäkseen riippuvaisia tutkimuslaitosten omista toimintapoliittisista ja toimipisteverkostoa koskevista ratkaisuista. Jotta tutkimuslaitosten roolia yliopistokampuksilla voitaisiin vahvistaa, tutkimuslaitoksilla ja yliopistoilla on oltava ohjelmapohjaisesti järjestetty tutkimus, johon opetuskin perustuu, sekä tutkimusinfrayhteistyö. Tutkimuksen tukitoimintoja voidaan järjestää yhdessä (kampuksen palvelukeskus). Myös korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden arviointiryhmän loppuraportissa suositellaan, että ammattikorkeakoulut ja yliopistot edelleen kehittäisivät uusia toimintamalleja ja yhteisiä yksiköitä tutkimuslaitosten kanssa (Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 5:2013). Luonnonvarakeskuksen perustaminen avaa uusia mahdollisuuksia luonnonvara alan tutkimukselle niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Luonnonvarakeskuksen strategiset päämäärät ovat: Biomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut tuovat lisäarvoa elinkeinoille. Ruokaketju ja muut palveluverkostot vastaavat kuluttajien tarpeisiin, toimivat vastuullisesti ja ovat kilpailukykyisiä. Hyvinvointia ja yritystoimintaa syntyy luonnon aineettomien arvojen hyödyntämisellä. Biotalous on ylivertainen kestävien, resurssitehokkaiden ja hiilineutraalien kulutus ja tuotantotapojen sekä teknologioiden älykäs kehittäjä. Uusiutuvien luonnonvarojen saatavuus, alueellinen kestävyys ja käytön hyväksyttävyys on varmistettu pohjoisissa muuttuvissa oloissa. Biotalouden päätöksentekoprosessit ja yhteiskunnalliset ohjauskeinot perustuvat laaja alaiseen tietoon ja osaamiseen. Luonnonvarakeskuksen tavoitteena on olla:

2 2 (1) Vahva ja vaikuttava o Asiakas on toiminnan keskiössä o Uusiutuvien luonnonvarojoen kestävään käyttöön perustuvan biotalouden tukeminen kokonaisvaltaisella ja eri tieteenalat yhdistävällä tutkimuksella o Yhteiskunnallisen ja tieteellisen vaikuttavuuden lisääminen o Yksi iso tutkimuslaitos on vaikuttavampi kuin kolme erillistä laitosta o Osaamispohjan monialaisuus lisää kansainvälistä näkyvyyttä ja rahoituspohjaa o Toimintakulttuuri tukee osaamista ja jatkuvaa oppimista. o Olemme aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja vaikuttaja. (2) Hyvä työpaikka o Monitieteinen tutkimusympäristö, houkutteleva yhteistyökumppani o Yhdistyminen parantaa osaamisen kehittymistä o Uudet tutkimustiimit synnyttävät uusia innovoivia ratkaisuja (3) Tehokas toimija o Parannamme toiminnallista tehokkuuttamme rakenteellisten muutosten kautta o Tiiviimpi rakenne turvaa tutkimusinfrastruktuurin kehittämisen o Uudistamme rahoitusrakenteemme o Tehostaa tietovarantojen, seurantojen ja tilastojen hyödyntämisen o Pienennetään yleiskustannuksia ja saavutetaan kustannussäästöjä 2. Toimipaikkaverkoston kehittämisen periaatteet Alueellisen toiminnan organisointi ja toimipaikkaverkoston kehittäminen perustuvat Luonnonvarakeskuksen strategiaan. Toimipaikkaverkoston kehittämisessä noudatetaan valtion kiinteistö ja toimitilastrategiaa. Periaatteet: (1) Luonnonvarakeskuksen toiminta kattaa koko maan, eikä alueellinen toiminta ja vaikuttaminen riipu toimipaikkojen sijainnista. (2) Ylimmän johdon sijoituspaikka on Helsingin Viikissä, mutta vahva alueellinen läsnäolo säilytetään eri puolilla Suomea. Jatkossa maakunnissa kehitettäviä toimipaikkoja vahvistetaan siirtämällä voimavaroja pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen siten, että pääkaupunkiseudun osuus toiminnassa pienenee. Pääkaupunkiseudulla toiminta keskitetään aluksi Viikkiin ja Tikkurilaan, myöhemmin mahdollisesti yhteen paikkaan. (3) Toimipaikat sijoitetaan alueellisesti niin, että parhaiten tuetaan Luonnonvarakeskuksen strategisten päämäärien saavuttamista. (4) Tavoitteena on Luonnonvarakeskuksen tutkimusalojen tutkimustoiminnan kannalta riittävän suurien tutkimusryhmien muodostaminen. MTT, Metla ja RKTL ovat viime vuosina toteuttaneet toimitilaratkaisujaan siten, että tutkijat ovat siirtyneet muun tutkijayhteisön yhteyteen, ja tätä linjausta jatketaan. Toimintaa keskitetään jatkossakin yliopistopaikkakunnille. (5) Hyödynnetään laajenevan Lynet yhteistyön ja yliopistoyhteistyön mahdollisuudet. (6) Tavoitteena on tehostaa oleellisesti Luonnonvarakeskuksen toimitilojen käyttöä. Toimitilojen tehokas hyödyntäminen ja tilojen mitoittaminen valtion toimitilastrategian mukaisesti vähentää toimitilakustannuksia merkittävästi. (7) Luonnonvarakeskuksella on varustukseltaan ja henkilöstörakenteeltaan erilaisia toimipaikkoja. (8) Toimipaikkaverkoston kehittämisessä otetaan huomioon alueiden toiminnallinen profiili ja osaaminen. Vahvistetaan alueellisia kumppanuuksia: Luonnonvarakeskus sitoutuu tukemaan osaltaan alueen kehittämistavoitteita Alue sitoutuu infrayhteistyöhön ja rahoitukseen

3 3 (9) Tilankäyttöä tehostetaan kaikkialla ja toimitilasuunnittelussa otetaan huomioon työn muuttuminen mobiiliin suuntaan. Etätyötä suositaan työskentelymuotona etenkin Luonnonvarakeskuksen käynnistymisvaiheessa siirtymävaiheen ratkaisuna, joka auttaa henkilöstön sopeutumisessa toimipaikkaverkoston muutoksiin. 3. Päätoimipaikat Luonnonvarakeskuksella on neljä strategisesti tärkeää päätoimipaikkaa. Niissä on kattava tutkimusosaaminen, niiden infrastruktuuria kehitetään kansainväliset mitat täyttävinä tutkimusympäristöinä, ja niillä on Luonnonvarakeskuksen kannalta erityinen alueellinen merkitys. Päätoimipaikat ovat: Pääkaupunkiseutu 520 henkilöä (Metla 320 Vantaan Tikkurilassa, MTT 100 ja RKTL 70 Helsingin Viikissä, Tike 28 Helsingin Vallilassa) Keskeisin tutkimusinfra: laboratoriot ja muuta erikoistilaa Tikkurilassa Isoimmat asiakkaat: MMM, muut ministeriöt, eduskunta, yritykset, toimialojen organisaatiot, neuvonta Keskeisimmät tutkimuskumppanit: yliopistot, Lynet laitokset ja muut tutkimuslaitokset, Tilastokeskus Fyysinen ympäristö: yliopiston kampus, jossa myös muita toimijoita Keskeisin tutkimus o Metla: monipuolisesti metsäntutkimus o MTT: talous ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus o RKTL: monipuolisesti riistan ja kalantutkimus Luonnonvarakeskuksella on monipuolista tutkimusta pääkaupunkiseudulla. Alue on Luonnonvarakeskuksen talous ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen sekä tilastotuotannon keskittymä. Yhteistyösuhteet niin asiakkaisiin kuin tutkimuskumppaneihin ovat monipuoliset. Tärkeimpien sidosryhmien ja asiakkaiden päätoimipaikat sijaitsevat suurimmaksi osaksi pääkaupunkiseudulla. Ministeriöiden ja muun keskushallinnon läheisyys on päätöksenteon tuen ja politiikkavalmistelun kannalta keskeistä. Yhdistyvien laitosten pääkaupunkiseudun nykyiset toiminnot sijoittuvat Helsingissä Viikkiin ja Vallilaan sekä Vantaalla Tikkurilaan. RKTL:n päätoimipaikka ja MTT:n taloustutkimus sijaitsevat samalla yliopistokampuksella Viikissä, mutta erillisissä rakennuksissa. Metlan suurin toimipaikka on Vantaan Tikkurilassa. Pääkaupunkiseutu on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen tutkimuskeskittymä, johon kuuluu Helsingin yliopiston, Aalto yliopiston ja VTT:n lisäksi iso joukko muita tutkimusorganisaatiota. Monitieteisellä Viikin kampuksella on neljä Helsingin yliopiston tiedekuntaa: bio ja ympäristötieteellinen, eläinlääketieteellinen, farmasia ja maatalous metsätieteellinen. Lisäksi kampuksella sijaitsevat Biotekniikan instituutti ja Neurotieteen tutkimuskeskus, jotka kummatkin ovat Helsingin yliopiston erillislaitoksia. Tiedekuntien lisäksi alueelle on keskittynyt bio ja ympäristöalan tutkimuslaitoksia sekä yritystoimintaa. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran päätoimipaikka sijaitsee Viikissä. Suomen ympäristökeskuksen SYKEn päätoimipaikan muuttoa Viikkiin suunnitellaan. Pääkaupunkiseudulla on hyvä liikenteellinen sijainti niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Luonnonvarakeskuksen toiminnot sijaitsevat ruuhkaisimman ydinkeskustan ulkopuolella, ja ovat siten liikenteen kannalta hyvin saavutettavissa. Vetovoimaisuuden ja perhetaseen (kuten asumisvaihtoehdot, koulut, päiväkodit, terveyspalvelut ja perheenjäsenten työllistymismahdollisuudet) kannalta pääkaupunkiseutu tarjoaa Suomen monipuolisimmat mahdollisuudet ja palvelut.

4 4 Jokioinen 400 henkilöä (MTT) Keskeisin tutkimusinfra: laboratoriot ja muut erikoistilat, tutkimusmaatila, tutkimusnavetta ja nautojen intensiivitutkimustila, ravinteiden huuhtoutumisen tutkimuskentät sekä kasvihuoneita Isoimmat asiakkaat: MMM, muut ministeriöt, eduskunta, yritykset, toimialojen organisaatiot, neuvonta Keskeisimmät tutkimuskumppanit: koti ja ulkomaiset yliopistot ja tutkimuslaitokset, Lynet laitokset Fyysinen ympäristö: tiivis kampus Keskeisin tutkimus o monipuolisesti maatalous ja elintarviketutkimus Jokioinen on MTT:n päätoimipaikka. Jokioisissa on maan paras asiantuntemus elintarvikeketjun kokonaisuudesta raaka aineesta tuotteeksi. Jokioisiin rakennettiin 1970 ja 1980 lukujen vaihteessa laaja tutkimusinfrastruktuuri, jota on kehitetty ja joka on kansainväliset vaatimukset täyttävä. Jokioisissa sijaitsevat MTT:n biotekniikka ja elintarviketutkimuksen, kotieläintutkimuksen sekä kasvintuotantotutkimuksen tärkeimmät tutkimusympäristöt: toimistojen ohella laboratoriot ja koetoimintapalvelut. Alueella toimii runsaasti maaja elintarviketutkimuksen kannalta tärkeitä asiakkaita ja sidosryhmiä. Jokioisissa tehtävä biotekninen tutkimus keskittyy viljelykasvien ja tuotantoeläinten jalostustutkimukseen sekä sovelluksiin. Lisäksi tutkimuskohteena on kasvi ja eläingeenivarojen tunnistaminen, säilytys ja hyödyntäminen. Elintarvikkeita tutkitaan laajasti raaka aineista ja eläinten rehuista valmiisiin kuluttajatuotteisiin. Elintarviketutkimuksessa keskitytään yhdisteisiin, joiden tiedetään tai on syytä olettaa edistävän kuluttajien terveyttä. Tutkimuksessa etsitään hyödyntämiskohteita erilaisille sivuvirroille ja kehitetään elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyviä menetelmiä. Tuotannon ympäristövaikutuksiin keskitytään koko tuotantoketjun matkalla. Kotieläintuotannon tutkimuksessa kehitetään ruokinta ja tuotantostrategioita, tuotantoympäristöä sekä eläinten hyvinvointia ja terveyttä. Tutkimus tähtää ekologisesti ja eettisesti kestäviin toimintamalleihin ja kotieläintalouden haitallisten ympäristövaikutusten estämiseen. Kasvintuotannon tutkimuksessa kehitetään kasvinviljelyn teknologiaa, mukaan lukien bioenergia. Tutkimus tähtää kestävyyttä, tuottavuutta ja energiankäytön tehokkuutta parantaviin viljelymenetelmiin ja järjestelmiin. Keskeinen tutkimuksen osa alue on maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja maatalouden rooli ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Seutukunnan keskus, Forssa, sijaitsee 10 kilometrin päässä. Vetovoimaisuudessa ja perhetaseessa Lounais Häme ei tarjoa monipuolisia mahdollisuuksia ja palveluja varsinkaan suomea taitamattomia ajatellen. Logistisesti alue on lähinnä maantieyhteyden varassa. Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle on kilometriä. Joensuu 110 henkilöä (Metla 100, RKTL 10) Keskeisin tutkimusinfra: Metla talo, tutkimuslaboratoriot Isoimmat asiakkaat: käytännön metsätaloustoimijat, MMM Keskeisimmät tutkimuskumppanit: yliopistot, Lynet laitokset, EFI Fyysinen ympäristö: Metla talo yliopistokampuksen naapurissa Keskeisin tutkimus o Metla: monipuolisesti metsäntutkimus o RKTL: metsäriistan tutkimus ja kalantutkimus

5 5 Pohjois Karjala tunnetaan kansainvälisesti Euroopan metsämaakuntana ja Joensuu Euroopan metsäpääkaupunkina. Julkisella sektorilla Pohjois Karjalassa metsäbiotalouden sektorilla toimii noin 600 asiantuntijaa tutkimuksen, innovaatiotoiminnan, koulutuksen ja hallinnon tehtävissä. Temaattisina aihealueina Joensuussa ovat Suomen johtavat asiantuntemusalueet metsäbioenergian, puutieteen, metsäsuunnittelun, metsätalouden vesikysymysten, Venäjän metsätalouden sekä metsä varojen inventointien ja metsävarojen seurannan osaamisessa. Työ ja elinkeinoministeriö on valinnut Joensuun valtakunnalliseen vetovastuuseen INKAohjelman (Innovatiiviset kaupungit) biotalouden pääteemaan vuosille Itä Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yhdeksi yliopiston strategiseksi vahvuusalaksi on valittu "Metsä ja ympäristö", johon yliopisto panostaa sekä koulutuksen että tutkimuksen osalta selkeästi nykyistä enemmän. Joensuun kampukselle on kehittynyt vahva luonnonvara ja ympäristötutkimuksen tutkimuslaitoskeskittymä ja metsäntutkimuksessa Joensuulla on Suomen johtava asema. Joensuun ja Kuopion kampusten yhteistyö tarjoaa hyvät mahdollisuudet luonnonvarojen kestävää käyttöä korostavalle luonnon, terveys ja yhteiskuntatieteiden tutkimusta. Tätä täydentää saatavilla oleva oma ympäristö ja energiaoikeuden tutkimus. Itä Suomen yliopiston LYY instituutin (Luonnonvarat, ympäristö, yhteiskunta) tavoitteena on vahvistaa yliopiston piirissä tehtävää yhteiskunta ja kulttuuritieteellistä ympäristö ja luonnonvaratutkimusta sekä toimia alan tutkimushankkeita ja tutkijoita yhdistävänä organisaationa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston koulutuksen ja tutkimuksen kanssa on löydettävissä synergioita biotaloutta koskien esimerkiksi energiatekniikan, kemiantekniikan, konetekniikan ja ympäristötekniikan alueilla. Euroopan metsäinstituutti EFI (European Forest Institute) on kansainvälinen järjestö ja kattava verkosto metsäntutkimuksen ja politiikkatuen osaajia. Päätoimipaikka sijaitsee Joensuussa. EFI:llä on 25 eurooppalaista jäsenmaata ja lähes 130 organisaatiojäsentä. EFI edustaa eurooppalaista metsätiedeyhteisöä useissa kansainvälisissä prosesseissa saaden tiedeyhteisön äänen kuuluviin metsäalan foorumeilla ja metsäpolitiikan toteuttamisessa. EFIn pääkonttori sijaitsee Metla talossa. Valtioneuvosto teki lokakuussa 2011 periaatepäätöksen Metlan ylimmän johdon ja esikuntatehtävien siirtämiseksi Joensuuhun vuoden 2014 alkuun mennessä. Periaatepäätös koskettaa Metlan johtoa ja arviolta noin 20 muuta tointa. Itä Suomen yliopistolla on Luonnonvarakeskukseen yhdistyvien laitosten kanssa pitkäaikainen tutkimus ja koulutusyhteistyö. Terveystieteiden tiedekunnan kliininen ravitsemustutkimuksen ja elintarvikebiotekniikan yksikkö liittyy elintarvikeosaamiseen ja yhteistyöhön MTT:n kanssa. Yhteistyötä on mahdollista kehittää edelleen MTT:n Pohjois Savon Maaningan yksikön kautta. Pohjois Karjalan ja Joensuun kaupungin kehittämisessä luonnonvarat ja niihin liittyvä osaaminen on nostettu keskeiseksi strategiseksi kärjeksi. Tämä linjaus sekä se, että Joensuussa tulevan Luonnonvarakeskuksen osaajilla on jo nyt vahva metsäbiotalouden rooli, ovat siten linjassa Luonnonvarakeskuksen strategian kanssa. Vetovoimaisuudessa ja perhetaseessa Joensuun seutu tarjoaa suomea taitamattomille vain keskinkertaiset mutta suomea taitaville hyvät mahdollisuudet ja palvelut. Logistisesti alue on monipuolisten liikenneyhteyksien varrella. Oulu 90 henkilöä (Metla 45, RKTL 25, MTT 20) Keskeisin tutkimusinfra: laboratoriot Isoimmat asiakkaat: yritykset, elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus, elinkeinoelämän organisaatiot Keskeisimmät tutkimuskumppanit: yliopistot, Lynet, Nornet Fyysinen ympäristö: Ympäristötietotalo (vuodesta 2011, Metla, MTT, RKTL ja Syke sekä Oulun yliopiston Thule instituutti)

6 6 Keskeisin tutkimus o Metla: metsien uudistumisen ekologia ja metsäympäristön tilan muutokset, Pohjanmaan Kainuun alueelle sopivat metsänhoidon menetelmät o RKTL: rakennettujen vesistöjen vaelluskalakantojen palauttaminen, Itämeren ja Jäämeren lohikannat, suurpedot o MTT: perunan kasvifysiologia ja viljelytekniikka, kasvitautidiagnostiikka ja torjunta sekä elintarvikkeiden turvallisuus, uudet elintarvikesovellukset ja elintarvikeketjun sivuvirtojen hyödyntäminen Lynet laitokset keskittivät toimintansa vuonna 2011 Oulun yliopiston kampusalueella sijaitsevaan Ympäristötietotaloon tehostaakseen tutkimus ja infrastruktuuriyhteistyötä sekä NorNet verkoston että yliopiston kanssa. Ympäristötietotalossa työskentelee noin 150 henkilöä Metlasta, MTT:stä, RKTL:stä ja SYKEstä. Lähietäisyydellä ovat lisäksi Oulun yliopiston pääkampus sekä VTT ja Evira. Oulun yliopiston Thule instituutin koordinoiman NorNet verkoston jäseniä ovat yliopiston lisäksi kahdeksan tutkimuslaitosta. Tutkimusyhteistyö on yli vuosikymmenen koonnut tutkijoita pohjoisten ympäristö ja luonnonvara alan erityiskysymysten ääreen. Toiminta perustuu toisaalta hallinto ja tieteenalarajat ylittävään tutkimusyhteistyöhön ja toisaalta infrastruktuuriyhteistyöhön. NorNet ja Lynet verkostojen toiminta on linjassa Luonnonvarakeskuksen strategisten päämäärien kanssa. Oulun yksikön profiilissa korostuvat arktisuus, luonnon haavoittuvuus eri tasoilla, vaatimus kestävästä kehityksestä, luonnon aineettomien arvojen merkitys, vaatimus luonnonkäytön sosiaalisesta hyväksyttävyydestä ja myös luonnon eri käyttömuotojen konfliktiherkkyys. Tutkimus on painottunut biotekniikka ja elintarviketutkimukseen sekä vesien, metsien sekä riista ja kalakantojen elinvoimaisuuteen ja kestävään käyttöön. Myös talouden materiaalivirrat sekä ympäristöterveys kuuluvat painopistealoihin. Oulun yliopisto on pohjoisuuden monitieteinen asiantuntija. Oulun yliopiston yhdeksän tiedekuntaa laitoksineen ja monet erikoistuneet tutkimusyksiköt luovat perustan monitieteiselle tutkimukselle, uusille innovaatioille sekä uusien osaajien kouluttamiselle työelämän vaativiin tehtäviin. Tutkimuksen vahvuusaloiksi on määritelty neljä painoalaa: biotieteet ja terveys, informaatioteknologia, kulttuurinen identiteetti ja vuorovaikutus sekä ympäristö, luonnonvarat ja materiaalit. Oulun seutu on noin asukkaan, nopeasti kasvava, nuoren ikärakenteen kaupunkiseutu ja merkittävä teknologiakeskittymä Suomessa. Innovaatiotoiminta on organisoitunut Oulun seudun innovaatioallianssin ympärille, joka on Oulun kaupungin, Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun, VTT:n ja Technopolis Oyj:n vuonna 2009 muodostama strateginen sopimus. Oulun seudun innovaatiorakenteet ja yhteistoimintamuodot luovat hyvän pohjan Luonnonvarakeskuksen päätoimipaikalle Pohjois Suomessa. Vetovoimaisuudessa ja perhetaseessa Oulun seutu tarjoaa suomea taitamattomille vain keskinkertaiset mutta suomea taitaville hyvät mahdollisuudet ja palvelut. Logistisesti alue on monipuolisten liikenneyhteyksien varrella. 4. Muut toimipaikat Luonnonvarakeskuksella on keskeistä osaamista ja tärkeää infrastruktuuria päätoimipaikkojen lisäksi noin kymmenellä muulla strategisesti ja alueellisesti tärkeällä toimipaikalla. Nämä toimipaikat muodostavat valtakunnallisesti kattavan verkoston, joka vastaa Luonnonvarakeskuksen tehokkaan asiakaspalvelun ja tutkimuksen strategisten vaikuttavuusalueiden tarpeita. Myös näillä toimipaikoilla työskentelee tutkijoita. Niillä on Luonnonvarakeskuksen strategian kannalta tärkeä rooli. Toimipaikat ovat osaamispohjaltaan ja infrastruktuuriltaan kapeampia kuin päätoimipaikat. Ne täydentävät Luonnonvarakeskuksen alueellista verkostoa.

7 7 Strategisesti ja alueellisesti tärkeille toimipaikoille laaditaan toiminnan profiilit ja toimintaa kehitetään strategian sekä toimipaikkaverkoston kehittämisen periaatteiden mukaisesti alueelliset kumppanuudet huomioon ottaen. Alueelliset kumppanuudet perustuvat yhteistyöhön muiden tutkimuslaitosten, yliopistojen ja muiden oppilaitosten, yritysten ja elinkeinoelämän sekä muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Lisäksi Luonnonvarakeskuksella on strategian kannalta olennaista infrastruktuuria muillakin paikkakunnilla. Näiltä infrastruktuurien siirtäminen ei ole taloudellisessa mielessä tarkoituksenmukaista tai muutoin mahdollista. Toiminnan tulevaisuus arvioidaan strategian mahdollisesti muuttuessa sekä tilanteessa, jossa infrastruktuuri kaipaa merkittäviä korvausinvestointeja. Näille empiirisen aineiston keräämiseen keskittyville toimipaikoille ei ole pääsääntöisesti sijoitettuna tutkijoita. 5. Toimipaikkaverkoston kehittämisen kytkentä talous ja rakenneohjelmaan Toimipakkaverkoston kehittäminen liittyy olennaisesti Luonnonvarakeskuksen talous ja rakenneohjelman toteutukseen. Valtion tutkimuslaitosuudistus ja valtiontalouden säästötoimet vähentävät Luonnonvarakeskuksen käytettävissä olevaa perusrahoitusta vuoteen 2017 mennessä 22,9 M vuoden 2012 tasoon verrattuna. Talous ja rakenneohjelman toimenpiteillä pyritään sopeutumaan rahoitusrakenteen merkittävään muutokseen toisaalta lisäämällä täydentävää ulkopuolista rahoitusta, mutta myös kannattavuuden parantamisella ja säästöillä. Toimipaikkaverkostoon ja tilatehokkuuteen liittyvillä toimenpiteillä vähennetään henkilöstömenoihin kohdistuvia säästöpaineita. Vuonna 2013 MTT:n, Metlan, RKTL:n ja Tiken toimitilakustannus oli 17,6 M (liite). Toimipaikkastrategian toimeenpano, muu tilatehokkuuden parantaminen sekä toimitilapalvelujen tehostaminen alentavat toimitilakustannusta. Lyhyellä aikavälillä välittömät kustannukset nousevat muutto ja lakkauttamiskustannusten vuoksi. Tavoite on, että säästöt verrattuna vuoteen 2013 ovat 1,8 M vuonna 2015 ja 4,4 M vuonna Lisäksi toimenpiteiden seurauksena investointeja ja muuta infrastruktuuria voidaan keskittää aiempaa harvemmille toimipaikoille ja siten pitää yllä ja kehittää kansainväliset mitat täyttäviä tutkimusympäristöjä. Tämä on tärkeää Luonnonvarakeskuksen kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Tutkimuslaitoksissa on parhaillaan käynnissä selvityksiä joidenkin toimipaikkojen toiminnan mahdollisesta lakkauttamisesta, siirtämisestä tai uudelleenjärjestämisestä. Taloudelliset tavoitteet eivät näillä toimenpiteillä kuitenkaan vielä toteudu. Siksi laaditaan erilliset suunnitelmat toimitilan käytön tehostamiseksi koskien kaikkia toimipaikkoja. Aikataulu: mennessä laaditaan laitosten yhteistyönä toimitilastrategia mennessä laaditaan toimitilastrategian perusteella laitosten yhteistyönä toimipaikkakohtaiset tilankäytön tehostamissuunnitelmat, ml. laboratoriot ja kasvihuoneet, sekä suunnitelmat toimitilapalvelujen tehostamiseksi. Suunnitelma toimipaikkaverkoston kehittämiseksi ja säästöjen aikaansaamiseksi laaditaan vuoden 2014 aikana. Vuoden 2015 aikana Luonnonvarakeskus tekee yksittäisiä toimipaikkoja koskevat päätökset.

8 8 Liite. Toimitilakustannus vuonna 2013 Laitos Toimipaikka Kustannus, k Osuus, % MTT Jokioinen ,3 Hyvinkää *) 548 3,1 Piikkiö 534 3,0 Maaninka 394 2,2 Helsinki 367 2,1 Ruukki ja Oulu 367 2,1 Vihti 338 1,9 Laukaa 295 1,7 Mikkeli ml. Karila 171 1,0 Sotkamo 132 0,8 Ypäjä 110 0,6 Rovaniemi 80 0,5 Ylistaro ja Seinäjoki 65 0,4 Kannus 18 0,1 Yhteensä MTT ,8 Metla Vantaa ,2 Joensuu ,6 Suonenjoki 530 3,0 Rovaniemi 492 2,8 Haapastensyrjä 377 2,1 Punkaharju 294 1,7 Oulu 279 1,6 Parkano 268 1,5 Kannus 173 1,0 Paljakka 93 0,5 Kolari 85 0,5 Tampere 19 0,1 Salla 16 0,1 Solböle 13 0,1 Tuorla 12 0,1 Lapinjärvi 7 0,0 Evo (Vesijako) 7 0,0 Ruotsinkylä 0 0,0 Yhteensä Metla ,9

9 9 RKTL Taivalkoski 499 2,8 Helsinki 480 2,7 Saimaa 347 2,0 Laukaa 273 1,6 Kainuu 272 1,5 Tervo 210 1,2 Inari 178 1,0 Muonio *) 138 0,8 Joensuu 119 0,7 Kuusamo 110 0,6 Oulu 106 0,6 Evon K&V *) 103 0,6 Porotutkimus **) 100 0,6 Turku 78 0,4 Rymättylä 71 0,4 Jyväskylä 66 0,4 Tenojoki 56 0,3 Perämeri 41 0,2 Merenkurkku 25 0,1 Kotka *) 1 0,0 Yhteensä RKTL ,6 Tike Helsinki 120 0,7 Yhteensä kaikki ,0 * ) Toiminta lakkautettu 2014 alkuun mennessä. **) Käyttö puolittunut kesäkuussa 2013.