-2, TL :30

Transkriptio

1 -2, TL :30 Kokouskutsu Tiistai klo 16.30, kokoushuone Sevilla, Strengberginkatu 1 Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Johan Karjaluoto, puheenjohtaja Michael Östman Bjarne Kull, varapuheenjohtaja Monica Wenman Harald Wester Maria Lunabba Kristina Lundström-Björk Maria Hällis Marja Eriksson Christel Sandell Vuokko Piippolainen Mauri Korkeamäki Mervi Rantala Vesa Suvanto Eero Luomala Tauno Vornanen Patrik Hellström Tua Mäenpää Muut läsnäolijat Peter Boström, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jarmo Ittonen, kaupunginhallituksen edustaja Olivia Sjölund, nuorisovaltuuston edustaja Kristina Stenman, kaupunginjohtaja Anders Blomqvist, kaupungingeodeetti Rune Hagström, vt. tekninen johtaja, talonrakennuspäällikkö Harri Kotimäki, kaupungininsinööri Pekka Elomaa, asemakaava-arkkitehti Jonny Wallsten, talouspäällikkö Ulla Lundell-Muittari, sihteeri Asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Ulla Lundell-Muittari sihteeri

2 201, TL :30 KOKOUSKUTSUN LAINMUKAISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtaja julistaa kokouksen avatuksi ja toteaa sen olevan laillisesti kokoon kutsuttu ja päätösvaltainen.

3 202, TL :30 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Pöytäkirja tarkastetaan torstaina 15. joulukuuta Ehdotus Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

4 203, TL :30 ILMOITUSASIAT Maakauppoja, joissa kaupungilla on etuosto-oikeus Liite 203 Mahdolliset muut asiat Ehdotus Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta merkitsee asiat tiedoksi.

5 203, TL :30 / :s bilaga: Liite 203, TL

7 204, TL :30 TV: 916/2016 TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNNÖN MUUTOS Pietarsaaren kaupungin teknisen lautakunnan, teknisen palvelukeskuksen, sisäisten tukipalvelujen jaoston ja sisäisen tukipalvelukeskuksen toimintasääntö: Liite 204 A Pietarsaaren kaupungin teknisen lautakunnan, teknisen palvelukeskuksen toimintasääntö: Liite 204 B Valmistelu: Vt. tekninen johtaja Rune Hagström Pietarsaaren kaupunginvaltuusto on päättänyt että teknisen sektorin palvelutuotanto siirretään uuteen yhtiöön Pietarsaaren Alerte Oy:n. Tämän johdosta Pietarsaaren kaupungin teknisen lautakunnan, teknisen palvelukeskuksen, sisäisten tukipalveluiden jaoston sekä sisäisen tukipalvelukeskuksen toimintasääntö ei ole enää kaikilta osilta sopiva. Pietarsaaren Alerte Oy:n aloitettua toimintansa , ei sisäisellä tukipalvelujen jaostolla enää ole tehtävää. Yhtiöittämisen johdosta on päätettävä uudesta toimintasäännöstä. Ehdotus Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää hyväksyä liitteen 2 mukaisen Pietarsaaren kaupungin teknisen lautakunnan, teknisen palvelukeskuksen uuden toimintasäännön. Uusi toimintasääntö astuu voimaan alkaen.

8 204, TL :30 / :s bilaga: Liite 204 A, TL PIETARSAAREN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN, TEKNISEN PALVELUKESKUKSEN, SISÄISTEN TUKIPALVELUJEN JAOSTON JA SISÄISEN TUKIPALVELUKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ Teknisen lautakunnan hyväksymä I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala: Kaupungin teknisen lautakunnan alaisen toiminnan järjestämisessä noudatetaan muualla säädetyn lisäksi tämän toimintasäännön määräyksiä. Tätä toimintasääntöä sovelletaan kaupungin ylläpitämiin teknisen lautakunnan alaisiin tekniikkapalvelujen palvelualueisiin, joihin kuuluvat: hallinto, kaavoitus, kunnallistekniikka, mittaustoiminta, tilahallinto, siivouspalvelut, ruokapalvelut ja ITpalvelut. Mitä tulee henkilöstön johtamiseen ja esimiesten yleisiin tehtäviin viitataan Pietarsaaren kaupungin hallintosääntöön ja henkilöstön voimassa oleviin toimenkuviin. II LUKU VIRANHALTIJAORGANISAATIO 2 Teknisen lautakunnan alaiset palvelualueet ja organisaatiot Teknisen lautakunnan alaiset palvelualueet määritellään Pietarsaaren kaupungin hallintosäännössä kohdassa Seuraavat teknisen lautakunnan alaiset palvelualueet kuuluvat tekniseen palvelukeskukseen: hallinto, jota hoitaa hallinnollinen kanslia ja johtaa tekninen johtaja kaavoitus, jota hoitaa kaavoitusosasto ja johtaa asemakaava-arkkitehti mittaustoiminta, jota hoitaa mittausosasto ja johtaa kaupungingeodeetti kunnallistekniikka, jota hoitaa kunnallistekninen osasto ja johtaa kaupungininsinööri Seuraavat teknisen lautakunnan alaisen sisäisten tukipalvelujen jaoston alaiset palvelualueet kuuluvat sisäiseen tukipalvelukeskukseen: tilahallinto siivouspalvelut ruokapalvelut IT-palvelut

9 204, TL :30 / :s bilaga: Liite 204 A, TL Tilahallintoa, siivouspalveluita ja ruokapalveluita johtaa talonrakennuspäällikkö ja ITpalveluita johtaa IT-päällikkö. Teknisellä palvelukeskuksella ja sisäisellä tukipalvelukeskuksella on yhteinen johtoryhmä. Johtoryhmän nimeää tekninen johtaja. Henkilöstöllä on johtoryhmässä kaksi edustajaa. Teknisen johtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty: 1. toimialapäällikkönä johtaa, kehittää ja valvoa teknisen palvelukeskuksen ja sisäisen tukipalvelukeskuksen toimintaa kaupungin strategian mukaisesti yhteiskunnan tarpeista lähtien 2. huolehtia siitä, että tekniselle lautakunnalle annetaan määräaikana ehdotus talousarvioksi ja suunnitelmaksi 3. huolehtia teknisen lautakunnan ja sisäisten tukipalvelujen jaoston yleisestä tiedotuksesta 4. suorittaa muut kaupunginjohtajan antamat tehtävät 3 Teknisen palvelukeskuksen organisaatio ja tehtävät Teknisen palvelukeskuksen toimialaan kuuluvat kaupunkisuunnittelu, mittaustoimi ja kunnallistekniikka. Tekninen palvelukeskus toimii tarvittaessa kaupungin hallinnon asiantuntijana toimialaansa kuuluvissa asioissa. Teknistä palvelukeskusta johtaa tekninen johtaja. Tekninen palvelukeskus valmistelee ja esittää toimialaansa kuuluvat asiat Pietarsaaren kaupungin hallintosäännön mukaisesti tekniselle lautakunnalle käsiteltäväksi ja huolehtii päätösten toimeenpanosta. Teknisen palvelukeskuksen hallinnollinen kanslia tuottaa tekniselle palvelukeskukselle ja sisäiselle tukipalvelukeskukselle yleisiä kansliapalveluita ja avustaa teknistä johtajaa Kaavoitusosasto Kaavoitusosasto huolehtii Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämästä maankäytön suunnittelusta ja siihen liittyvien selvitysten laatimisesta, fyysisen ympäristön suunnittelusta yhteistyössä kunnallisteknisen osaston kanssa sekä kaupunkikuvan vaalimisesta ja rakennussuojelusta yhteistyössä rakennusvalvontatoimiston ja kaupunginmuseon kanssa. Osaston päällikkönä toimii asemakaava-arkkitehti, joka raportoi ja vastaa toimialaansa kuuluvien tekniselle lautakunnalle esiteltävien asioiden valmistelusta tekniselle johtajalle, sekä toimii maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana kaavoittajana. Asemakaava-arkkitehti suorittaa lisäksi kaupunginjohtajan ja teknisen johtajan erityisesti antamat tehtävät.

10 204, TL :30 / :s bilaga: Liite 204 A, TL Mittausosasto 1. hoitaa kaupungin maanhankintaan ja -luovutuksiin liittyvät valmistelu- ja toimeenpanotehtävät 2. hoitaa kaupungin maaomaisuutta ja metsiä 3. huolehtii kartoitustehtävistä 4. huolehtii paikkatietojärjestelmästä ja kehittää sitä 5. huolehtii kiinteistönmuodostuksesta 6. hoitaa kiinteistörekisteriä 7. valmistelee ja perii maan- ja tontinvuokrat 8. valmistelee rakentamiskehotukset 9. huolehtii mittauspalveluista 10. huolehtii kiinteistöjen osoitejärjestelmästä Osaston päällikkönä toimii kaupungingeodeetti, joka raportoi ja vastaa toimialaansa kuuluvien tekniselle lautakunnalle esiteltävien asioiden valmistelusta tekniselle johtajalle. Kaupungingeodeetti edustaa kaupunkia maanmittaus- ja lunastustoimituksissa tai määrää niihin edustajan ja huolehtii kiinteistöinsinöörille lain mukaan kuuluvista tehtävistä. Kaupungingeodeetti suorittaa kaupunginjohtajan ja teknisen johtajan erityisesti antamat tehtävät ja päättää lisäksi seuraavista asioista: 1. alueiden vuokralle antaminen enintään 5 vuodeksi sekä vuokrasopimuksien uusiminen kaupunginvaltuuston vahvistamien periaatteiden mukaisesti 2. metsätaloustuotteiden myynti 3. asemakaavoitettujen tonttien ja yleisten alueiden osto sekä tonttien myynti, varaus ja vuokraus kaupunginvaltuuston ja teknisen lautakunnan vahvistamien periaatteiden mukaisesti 4. hyväksyy erillisen tonttijaon 5. kaupungin ollessa haltijana antaa naapurin suostumukset rakennuslupa-asioissa sekä näitä asioita koskevan ratkaisuvallan siirtäminen osaston viranhaltijoille Kunnallistekninen osasto 1. huolehtii katujen ja muiden yleisten alueiden sekä niihin kuuluvien laitteiden suunnittelusta, rakentamisesta, kunnossapidosta ja hallinnosta 2. huolehtii toimialansa rakennuttajatoiminnasta 3. huolehtii kaupungin puistojen, virkistysalueiden, puistometsien ja venesatamien suunnittelusta, rakentamisesta, kunnossapidosta ja hallinnosta 4. huolehtii kaupungin ulkoliikuntapaikkojen, ulkoilureittien ja uimarantojen suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta 5. huolehtii toimialansa ja sisäisten asiakkaittensa kuljetus-, kone-, korjaamo- ja varastopalveluista 6. huolehtii geoteknisten selvitysten hankkimisesta 7. huolehtii maa-ainesten myynnistä 8. suorittaa tielautakunnalle kuuluvien asioiden valmistelun ja toimeenpanon 9. huolehtii liikennesuunnittelusta 10. huolehtii kaupungin pysäköinninvalvonnan hallinnosta. 11. huolehtii hylättyjen ajoneuvojen sekä katujen kunnossa- ja puhtaanapitoa haittaavien ajoneuvojen siirtämisestä

11 204, TL :30 / :s bilaga: Liite 204 A, TL Kunnallisteknisen osaston päällikkönä toimii kaupungininsinööri, joka raportoi ja vastaa toimialaansa kuuluvien tekniselle lautakunnalle esiteltävien asioiden valmistelusta tekniselle johtajalle. Kaupungininsinööri suorittaa kaupunginjohtajan ja teknisen johtajan erityisesti antamat tehtävät sekä päättää lisäksi seuraavista asioista: 1. tilapäiset liikennejärjestelyt ja liikenteenohjauslaitteet 2. lupien antaminen tonttijohtojen vetämiseksi tehtäville, katualueella tai muulla yleisellä alueella suoritettaville, kaivaus- ja louhintatöille 3. hylättyjen ajoneuvojen sekä katujen kunnossa- ja puhtaanapitoa haittaavien ajoneuvojen siirtäminen 4. ilmoitusten kiinnittäminen osaston vastuulla olevaan kaupungin omaisuuteen 5. osaston vastuulla olevien alueiden luovuttaminen tilapäiseen käyttöön 6. johtojen ja muiden vastaavien laitteiden sijoittaminen kaupungin alueille sen jälkeen, kun asianomaisia hallintokuntia on kuultu asiasta sekä näitä asioita koskevan ratkaisuvallan siirtäminen osaston viranhaltijoille. Kunnallisteknisen osaston organisaatio jakaantuu seuraaviin toimintayksiköihin. hallinto- ja suunnitteluyksikkö, jota johtaa kaupungininsinööri rakennuttaminen ja rakentaminen yksikkö, jota johtaa rakennuttajainsinööri kunnossapitoyksikkö, jota johtaa tiemestari puistoyksikkö, jota johtaa kaupunginpuutarhuri ulkoliikuntapaikat yksikkö, jota johtaa kunnossapitomestari varasto- ja varikkoyksikkö, jota johtaa varikkopäällikkö Kunnallistekninen osasto, hallinto- ja suunnitteluyksikkö Toimintayksikkö vastaa kunnallisteknisen osaston kaikkien toimintojen koordinoinnista ja hallinnosta sekä osaston toiminnan ja talouden kokonaisuuden suunnittelusta, osaston investointiohjelman suunnittelusta ja valmistelusta yhteistyössä teknisen palvelukeskuksen muiden osastojen ja kaupungin vesihuollosta ja energiahuollosta vastaavien laitosten kanssa sekä investointikohteiden suunnittelun järjestämisestä. Yksikköä johtaa ja kehittää kaupungininsinööri Kunnallistekninen osasto, rakennuttaminen ja rakentaminen -yksikkö Toimintayksikkö vastaa kunnallisteknisen osaston investointiohjelman toteuttamisesta myönnettyjen määrärahojen puitteissa ja osaston hallinto- ja suunnitteluyksikön tilausten mukaisesti. Yksikköä johtaa ja kehittää rakennuttajainsinööri, joka raportoi kaupungininsinöörille ja suorittaa myös kaupungininsinöörin antamat muut tehtävät.

12 204, TL :30 / :s bilaga: Liite 204 A, TL Kunnallistekninen osasto, kunnossapitoyksikkö Toimintayksikkö vastaa liikennealueiden ja venesatamien sekä niihin kuuluvien laitteiden kunnossa- ja puhtaanapidosta. Yksikköä johtaa ja kehittää tiemestari, joka raportoi kaupungininsinöörille ja suorittaa myös kaupungininsinöörin antamat muut tehtävät Kunnallistekninen osasto, puistoyksikkö Toimintayksikkö vastaa kaupungin puistojen, virkistysalueiden ja puistometsien suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta. Yksikköä johtaa ja kehittää kaupunginpuutarhuri, joka raportoi kaupungininsinöörille ja suorittaa myös kaupungininsinöörin antamat muut tehtävät Kunnallistekninen osasto, ulkoliikuntapaikat -yksikkö Toimintayksikkö vastaa kaupungin ulkoliikuntapaikkojen, ulkoilureittien ja uimarantojen kunnossapidosta Yksikköä johtaa ja kehittää kunnossapitomestari, joka raportoi kaupungininsinöörille ja suorittaa myös kaupungininsinöörin antamat muut tehtävät Kunnallistekninen osasto, varasto- ja varikkoyksikkö Toimintayksikkö vastaa toimialansa ja sisäisten asiakkaittensa kuljetus- ja konekalustosta sekä korjaamo- ja varastopalveluista. Yksikköä johtaa ja kehittää varikkopäällikkö, joka raportoi kaupungininsinöörille ja suorittaa myös kaupungininsinöörin antamat muut tehtävät. 4 Sisäisen tukipalvelukeskuksen organisaatio ja tehtävät Sisäisen tukipalvelukeskuksen toimialaan kuuluvat tilapalvelut ja IT-palvelut. Tilapalveluihin kuuluu kaupungin tilahallinto, siivouspalvelut ja ruokapalvelut. Sisäinen tukipalvelukeskus toimii tarvittaessa kaupungin hallinnon asiantuntijana toimialaansa kuuluvissa asioissa. Sisäistä tukipalvelukeskusta johtaa tekninen johtaja. Sisäinen tukipalvelukeskus valmistelee ja esittää toimialaansa kuuluvat asiat Pietarsaaren kaupungin hallintosäännön mukaisesti tekniselle lautakunnalle tai sisäisten tukipalvelujen jaostolle käsiteltäväksi ja huolehtii päätösten toimeenpanosta.

13 204, TL :30 / :s bilaga: Liite 204 A, TL Tilapalvelut Tilapalveluihin kuuluu kaupungin tilahallinto, siivouspalvelut ja ruokapalvelut. Tilapalveluita johtaa talonrakennuspäällikkö, joka suunnittelee, kehittää, ohjaa ja valvoo toimintaa Tilahallinto 1. huolehtii toimialansa rakennuttajatoiminnasta 2. huolehtii kaupungin suorassa omistuksessa olevien kiinteistöjen ja niihin kuuluvien kiinteiden laitteiden suunnittelusta, rakentamisesta, kunnossapidosta ja peruskorjauksesta 3. toimii kaupungin sisäisenä kiinteistönomistajana ja vuokranantajana sekä hoitaa kaupungin suorassa omistuksessa oleviin kiinteistöihin liittyvät isännöintitehtävät 4. avustaa muita hallintokuntia toimitilojen vuokrauksessa Tilahallinto palvelualuetta johtaa talonrakennuspäällikkö, joka raportoi ja vastaa tekniselle lautakunnalle ja sisäisten tukipalvelujen jaostolle esiteltävien tilahallinto palvelualueen asioiden valmistelusta tekniselle johtajalle. Talonrakennuspäällikkö suorittaa kaupunginjohtajan ja teknisen johtajan erikseen antamat tehtävät ja päättää lisäksi seuraavista asioista: 1. tilahallinnolle kuuluvien muiden kuin asuinrakennusten ja muiden kuin asuinhuoneistojen vuokralle antaminen enintään 5 vuodeksi 2 tilahallinnolle kuuluvien asuinrakennusten ja asuinhuoneistojen vuokralle antaminen 3. ilmoitusten kiinnittäminen tilahallinnolle kuuluviin kiinteistöihin 4. johtojen ja muiden vastaavien laitteiden sijoittaminen tilahallinnolle kuuluviin kiinteistöihin sen jälkeen, kun asianomaisia hallintokuntia on kuultu asiasta sekä näitä asioita koskevan ratkaisuvallan siirtäminen osaston viranhaltijoille. Tilahallinto jakaantuu seuraaviin toimintayksiköihin: Hallinto, suunnittelu ja rakennuttaminen, jota johtaa talonrakennuspäällikkö isännöinti, jota johtaa kiinteistöisännöitsijä kunnossapitävien investointien toteuttaminen, jota johtaa projekti-insinööri LVISA-tekniikka, jota johtaa tekniikkavastaava Tilahallinto, hallinto, suunnittelu ja rakennuttaminen yksikkö Toimintayksikkö vastaa tilahallinnon kaikkien toimintojen yhteensovittamisesta ja hallinnosta sekä toiminnan ja talouden kokonaisuuden suunnittelusta, investointiohjelman ja kunnossapito-ohjelman suunnittelusta ja valmistelusta yhteistyössä tilahallinnon muiden yksiköiden ja asiakkaiden kanssa sekä investointikohteiden ja kunnossapitohankkeiden rakennuttamisesta myönnettyjen määrärahojen puitteissa. Yksikköä johtaa ja kehittää talonrakennuspäällikkö.

14 204, TL :30 / :s bilaga: Liite 204 A, TL Tilahallinto, isännöintiyksikkö Toimintayksikkö vastaa tilahallinnon kiinteistöjen isännöinti- ja kiinteistöhuoltopalveluista yhteistyössä tilahallinnon muiden yksiköiden kanssa. Toimintayksikköä johtaa ja kehittää kiinteistöisännöitsijä, joka raportoi talonrakennuspäällikölle sekä suorittaa myös talonrakennuspäällikön antamat muut tehtävät Tilahallinto, kunnossapitävien investointien toteuttaminen -yksikkö Toimintayksikkö vastaa tilahallinnon kiinteistöjen kunnossapitävien investointien toteuttamisesta hyväksytyn vuosiohjelman mukaisesti ja myönnettyjen määrärahojen puitteissa sekä tilahallinnon hallinto. suunnittelu ja rakennuttaminen yksikön tilausten mukaisesti. Yksikköä johtaa ja kehittää projekti-insinööri, joka raportoi talonrakennuspäällikölle, avustaa talonrakennuspäällikköä ja kiinteistöisännöitsijää kunnossapitävien investointien vuosiohjelman suunnittelussa sekä suorittaa myös talonrakennuspäällikön antamat muut tehtävät Tilahallinto, LVISA-tekniikka yksikkö Toimintayksikkö vastaa tilahallinnon kiinteistöjen lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- ja rakennusautomaatiotekniikan (LVISA) kunnossapidosta ja avustaa tilahallinnon muita yksiköitä näihin liittyvissä asioissa. Toimintayksikköä johtaa ja kehittää tekniikkavastaava, joka raportoi talonrakennuspäällikölle sekä suorittaa myös talonrakennuspäällikön antamat muut tehtävät Siivouspalvelut Siivouspalvelut -palvelualue huolehtii kaupungin kiinteistöjen ja kaupungin eri hallintokuntien käytössä olevien tilojen siivoustoiminnasta. Siivouspalveluita johtaa talonrakennuspäällikkö. Talonrakennuspäällikön alainen siivoustyönjohtaja suunnittelee, kehittää, ohjaa ja valvoo palvelualueen toimintaa. Talonrakennuspäällikkö raportoi tekniselle johtajalle ja valmistelee yhdessä siivoustyönjohtajan kanssa tekniselle lautakunnalle ja sisäisten tukipalvelujen jaostolle esiteltävät siivouspalvelut palvelualueen asiat tekniselle johtajalle.

15 204, TL :30 / :s bilaga: Liite 204 A, TL Ruokapalvelut Ruokapalvelut -palvelualue huolehtii kaupungin koulujen, päiväkotien, vanhustenhoidon ja terveyden- ja sairaanhoidon laitosten ruokapalveluista. Ruokapalveluita johtaa talonrakennuspäällikkö. Talonrakennuspäällikön alainen ruokapalvelupäällikkö suunnittelee, kehittää, ohjaa ja valvoo palvelualueen toimintaa. Talonrakennuspäällikkö raportoi tekniselle johtajalle ja valmistelee yhdessä ruokapalvelupäällikön kanssa tekniselle lautakunnalle ja sisäisten tukipalvelujen jaostolle esiteltävät ruokapalvelut palvelualueen asiat tekniselle johtajalle IT-palvelut IT-palvelut -palvelualue huolehtii kaupungin eri hallintokuntien tieto- ja viestintätekniikan palveluista. IT-palveluita johtaa IT-päällikkö, joka suunnittelee, kehittää, ohjaa ja valvoo toimintayksikön toimintaa. IT-päällikkö raportoi ja valmistelee tekniselle lautakunnalle ja sisäisten tukipalvelujen jaostolle esiteltävät IT-palvelut palvelualueen asiat tekniselle johtajalle. III LUKU HENKILÖSTÖASIAT 5 Henkilöstövalinnoista päättäminen Pietarsaaren kaupungin hallintosäännön 15 :n mukaan kaupunginvaltuusto valitsee teknisen johtajan. Muut toistaiseksi jatkuvat työsuhteet: Tekninen lautakunta valitsee muun alaisensa henkilöstön ja vahvistaa kelpoisuusehdot. Määräaikaisten työsuhteiden henkilövalinnoista päättämisestä säädetään hallintosäännön 16 :ssä (Sijaisuuksista päättäminen).

16 204, TL :30 / :s bilaga: Liite 204 A, TL IV LUKU KOKOUSMENETTELY 6 Läsnäolo- ja puheoikeus toimielinten kokouksissa Sen lisäksi mitä määrätään Pietarsaaren kaupungin hallintosäännön 37 :ssä, on asemakaava-arkkitehdilla, kaupungingeodeetilla, kaupungininsinöörillä, talonrakennuspäälliköllä, siivoustyönjohtajalla, ruokapalvelupäälliköllä ja IT-päälliköllä läsnäolo- ja puheoikeus teknisen lautakunnan kokouksissa omaa toimialaansa koskevissa asioissa. Sen lisäksi mitä määrätään Pietarsaaren kaupungin hallintosäännön 37 :ssä, on talonrakennuspäälliköllä, siivoustyönjohtajalla, ruokapalvelupäälliköllä ja IT-päälliköllä läsnäolo- ja puheoikeus sisäisten tukipalvelujen jaoston kokouksissa omaa toimialaansa koskevissa asioissa. Mikäli teknisen lautakunnan puheenjohtaja ei ole sisäisten tukipalvelujen jaoston jäsen, on hänellä kuitenkin läsnäolo- ja puheoikeus sisäisten tukipalvelujen jaoston kokouksissa. Sivistyslautakunnan liikuntajaoston alaisella liikuntatoimen johtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus teknisen lautakunnan kokouksissa liikuntapaikkojen toimialaa koskevissa asioissa. Pietarsaaren kaupungin hallintosäännön 37 :n mukaan on nuorisovaltuuston edustajalla läsnäolo- ja puheoikeus teknisen lautakunnan kokouksissa, kuitenkin poikkeuksena luottamuksellisten asioiden ja ei-julkisten asioiden käsittely.

17 204, TL :30 / :s bilaga: Liite 204 B, TL N:o 508/2011 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma ============================================================ PIETARSAAREN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JA TEKNISEN PALVELUKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala: Teknisen lautakunnan hyväksymä Kaupungin teknisen lautakunnan alaisen toiminnan järjestämisessä noudatetaan muualla säädetyn lisäksi tämän toimintasäännön määräyksiä. Tätä toimintasääntöä sovelletaan kaupungin ylläpitämiin teknisen lautakunnan alaisiin tekniikkapalvelujen palvelualueisiin, joihin kuuluvat: hallinto, kaavoitus, kunnallistekniikka, mittaustoiminta, tilahallinto, siivouspalvelut, ruokapalvelut ja ITpalvelut. Mitä tulee henkilöstön johtamiseen ja esimiesten yleisiin tehtäviin viitataan Pietarsaaren kaupungin hallintosääntöön ja henkilöstön voimassa oleviin toimenkuviin. II LUKU VIRANHALTIJAORGANISAATIO 2 Teknisen lautakunnan alaiset palvelualueet ja organisaatiot Teknisen lautakunnan alaiset palvelualueet määritellään Pietarsaaren kaupungin hallintosäännössä kohdassa

18 204, TL :30 / :s bilaga: Liite 204 B, TL Seuraavat teknisen lautakunnan alaiset palvelualueet kuuluvat tekniseen palvelukeskukseen: hallinto, jota hoitaa hallinnollinen kanslia ja johtaa tekninen johtaja kaavoitus, jota hoitaa kaavoitusosasto ja johtaa asemakaava-arkkitehti mittaustoiminta, jota hoitaa mittausosasto ja johtaa kaupungingeodeetti kunnallistekniikka, jota hoitaa kunnallistekninen osasto ja johtaa kaupungininsinööri tilahallinto, jota johtaa talonrakennuspäällikkö Teknisellä palvelukeskuksella on yhteinen johtoryhmä. Johtoryhmän nimeää tekninen johtaja. Henkilöstöllä on johtoryhmässä kaksi edustajaa. Teknisen johtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty: 1. toimialapäällikkönä johtaa, kehittää ja valvoa teknisen palvelukeskuksen toimintaa kaupungin strategian mukaisesti yhteiskunnan tarpeista lähtien 2. huolehtia siitä, että tekniselle lautakunnalle annetaan määräaikana ehdotus talousarvioksi ja -suunnitelmaksi 3. huolehtia teknisen lautakunnan yleisestä tiedotuksesta 4. suorittaa muut kaupunginjohtajan antamat tehtävät 3 Teknisen palvelukeskuksen organisaatio ja tehtävät Teknisen palvelukeskuksen toimialaan kuuluvat kaupunkisuunnittelu, mittaustoimi, ja kunnallistekniikka ja tilahallinto. Tekninen palvelukeskus toimii tarvittaessa kaupungin hallinnon asiantuntijana toimialaansa kuuluvissa asioissa. Teknistä palvelukeskusta johtaa tekninen johtaja. Tekninen palvelukeskus valmistelee ja esittää toimialaansa kuuluvat asiat Pietarsaaren kaupungin hallintosäännön mukaisesti tekniselle lautakunnalle käsiteltäväksi ja huolehtii päätösten toimeenpanosta. Teknisen palvelukeskuksen hallinnollinen kanslia tuottaa tekniselle palvelukeskukselle yleisiä kansliapalveluita ja avustaa teknistä johtajaa Kaavoitusosasto Kaavoitusosasto huolehtii Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämästä maankäytön suunnittelusta ja siihen liittyvien selvitysten laatimisesta, fyysisen ympäristön suunnittelusta yhteistyössä kunnallisteknisen osaston kanssa sekä kaupunkikuvan vaalimisesta ja rakennussuojelusta yhteistyössä rakennusvalvontatoimiston ja kaupunginmuseon kanssa. Osaston päällikkönä toimii asemakaava-arkkitehti, joka raportoi ja vastaa toimialaansa kuuluvien tekniselle lautakunnalle esiteltävien asioiden valmistelusta tekniselle johtajalle, sekä toimii maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana kaavoittajana.

19 204, TL :30 / :s bilaga: Liite 204 B, TL Mittausosasto 3 Asemakaava-arkkitehti suorittaa lisäksi kaupunginjohtajan ja teknisen johtajan erityisesti antamat tehtävät. 1. hoitaa kaupungin maanhankintaan ja -luovutuksiin liittyvät valmistelu- ja toimeenpanotehtävät 2. hoitaa kaupungin maaomaisuutta ja metsiä 3. huolehtii kartoitustehtävistä 4. huolehtii paikkatietojärjestelmästä ja kehittää sitä 5. huolehtii kiinteistönmuodostuksesta 6. hoitaa kiinteistörekisteriä 7. valmistelee ja perii maan- ja tontinvuokrat 8. valmistelee rakentamiskehotukset 9. huolehtii mittauspalveluista 10. huolehtii kiinteistöjen osoitejärjestelmästä Osaston päällikkönä toimii kaupungingeodeetti, joka raportoi ja vastaa toimialaansa kuuluvien tekniselle lautakunnalle esiteltävien asioiden valmistelusta tekniselle johtajalle. Kaupungingeodeetti edustaa kaupunkia maanmittaus- ja lunastustoimituksissa tai määrää niihin edustajan ja huolehtii kiinteistöinsinöörille lain mukaan kuuluvista tehtävistä. Kaupungingeodeetti suorittaa kaupunginjohtajan ja teknisen johtajan erityisesti antamat tehtävät ja päättää lisäksi seuraavista asioista: 1. alueiden vuokralle antaminen enintään 5 vuodeksi sekä vuokrasopimuksien uusiminen kaupunginvaltuuston vahvistamien periaatteiden mukaisesti 2. metsätaloustuotteiden myynti 3. asemakaavoitettujen tonttien ja yleisten alueiden osto sekä tonttien myynti, varaus ja vuokraus kaupunginvaltuuston ja teknisen lautakunnan vahvistamien periaatteiden mukaisesti 4. hyväksyy erillisen tonttijaon 5. kaupungin ollessa haltijana antaa naapurin suostumukset rakennuslupa-asioissa sekä näitä asioita koskevan ratkaisuvallan siirtäminen osaston viranhaltijoille Kunnallistekninen osasto 1. huolehtii katujen ja muiden yleisten alueiden sekä niihin kuuluvien laitteiden hallinnosta, suunnittelusta, kunnossapidon järjestämisestä ja rakentamisesta, 2. huolehtii toimialansa rakennuttajatoiminnasta 3. huolehtii kaupungin puistojen, virkistysalueiden, puistometsien ja venesatamien hallinnosta, suunnittelusta, kunnossapidon järjestämisestä ja rakentamisesta, 4. huolehtii kaupungin ulkoliikuntapaikkojen, ulkoilureittien ja uimarantojen suunnittelusta ja rakentamisen järjestämisestä 5. huolehtii geoteknisten selvitysten hankkimisesta 6. huolehtii maa-ainesten myynnistä 7. suorittaa tielautakunnalle kuuluvien asioiden valmistelun ja toimeenpanon 8. huolehtii liikennesuunnittelusta 9. huolehtii kaupungin pysäköinninvalvonnan hallinnosta. 10. järjestää hylättyjen ajoneuvojen sekä katujen kunnossa- ja puhtaanapitoa haittaavien ajoneuvojen siirtämisen

20 204, TL :30 / :s bilaga: Liite 204 B, TL Kunnallisteknisen osaston päällikkönä toimii kaupungininsinööri, joka raportoi ja vastaa toimialaansa kuuluvien tekniselle lautakunnalle esiteltävien asioiden valmistelusta tekniselle johtajalle. Kaupungininsinööri suorittaa kaupunginjohtajan ja teknisen johtajan erityisesti antamat tehtävät sekä päättää lisäksi seuraavista asioista: 1. tilapäiset liikennejärjestelyt ja liikenteenohjauslaitteet 2. lupien antaminen tonttijohtojen vetämiseksi tehtäville, katualueella tai muulla yleisellä alueella suoritettaville, kaivaus- ja louhintatöille 3. hylättyjen ajoneuvojen sekä katujen kunnossa- ja puhtaanapitoa haittaavien ajoneuvojen siirtäminen 4. ilmoitusten kiinnittäminen osaston vastuulla olevaan kaupungin omaisuuteen 5. osaston vastuulla olevien alueiden luovuttaminen tilapäiseen käyttöön 6. johtojen ja muiden vastaavien laitteiden sijoittaminen kaupungin alueille sen jälkeen, kun asianomaisia hallintokuntia on kuultu asiasta sekä näitä asioita koskevan ratkaisuvallan siirtäminen osaston viranhaltijoille Tilahallinto 1. huolehtii toimialansa rakennuttajatoiminnasta 2. huolehtii kaupungin suorassa omistuksessa olevien kiinteistöjen ja niihin kuuluvien kiinteiden laitteiden suunnittelusta, sekä järjestää rakentamisen, kunnossapidon ja peruskorjauksen 3. toimii kaupungin sisäisenä kiinteistönomistajana ja vuokranantajana sekä hoitaa kaupungin suorassa omistuksessa oleviin kiinteistöihin liittyvät isännöintitehtävät 4. avustaa muita hallintokuntia toimitilojen vuokrauksessa Tilahallintoa johtaa talonrakennuspäällikkö, joka raportoi ja vastaa tekniselle lautakunnalle ja sisäisten tukipalvelujen jaostolle esiteltävien tilahallinto -palvelualueen asioiden valmistelusta tekniselle johtajalle. Talonrakennuspäällikkö suorittaa kaupunginjohtajan ja teknisen johtajan erikseen antamat tehtävät ja päättää lisäksi seuraavista asioista: 1. tilahallinnolle kuuluvien muiden kuin asuinrakennusten ja muiden kuin asuinhuoneistojen vuokralle antaminen enintään 10 vuodeksi 2 tilahallinnolle kuuluvien asuinrakennusten ja asuinhuoneistojen vuokralle antaminen 3. ilmoitusten kiinnittäminen tilahallinnolle kuuluviin kiinteistöihin 4. johtojen ja muiden vastaavien laitteiden sijoittaminen tilahallinnolle kuuluviin kiinteistöihin sen jälkeen, kun asianomaisia hallintokuntia on kuultu asiasta sekä näitä asioita koskevan ratkaisuvallan siirtäminen osaston viranhaltijoille.

21 204, TL :30 / :s bilaga: Liite 204 B, TL III LUKU 5 HENKILÖSTÖASIAT 5 Henkilöstövalinnoista päättäminen Pietarsaaren kaupungin hallintosäännön 15 :n mukaan kaupunginvaltuusto valitsee teknisen johtajan. Muut toistaiseksi jatkuvat työsuhteet: Tekninen lautakunta valitsee muun alaisensa henkilöstön ja vahvistaa kelpoisuusehdot. Määräaikaisten työsuhteiden henkilövalinnoista päättämisestä säädetään hallintosäännön 16 :ssä (Sijaisuuksista päättäminen). IV LUKU KOKOUSMENETTELY 6 Läsnäolo- ja puheoikeus toimielinten kokouksissa Sen lisäksi mitä määrätään Pietarsaaren kaupungin hallintosäännön 37 :ssä, on asemakaava-arkkitehdilla, kaupungingeodeetilla, kaupungininsinöörillä, talonrakennuspäälliköllä, siivoustyönjohtajalla, ruokapalvelupäälliköllä ja IT-päälliköllä läsnäolo- ja puheoikeus teknisen lautakunnan kokouksissa omaa toimialaansa koskevissa asioissa. Sen lisäksi mitä määrätään Pietarsaaren kaupungin hallintosäännön 37 :ssä, on talonrakennuspäälliköllä, siivoustyönjohtajalla, ruokapalvelupäälliköllä ja IT-päälliköllä läsnäolo- ja puheoikeus sisäisten tukipalvelujen jaoston kokouksissa omaa toimialaansa koskevissa asioissa. Mikäli teknisen lautakunnan puheenjohtaja ei ole sisäisten tukipalvelujen jaoston jäsen, on hänellä kuitenkin läsnäolo- ja puheoikeus sisäisten tukipalvelujen jaoston kokouksissa. Sivistyslautakunnan liikuntajaoston alaisella liikuntatoimen johtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus teknisen lautakunnan kokouksissa liikuntapaikkojen toimialaa koskevissa asioissa. Pietarsaaren kaupungin hallintosäännön 37 :n mukaan on nuorisovaltuuston edustajalla läsnäolo- ja puheoikeus teknisen lautakunnan kokouksissa, kuitenkin poikkeuksena luottamuksellisten asioiden ja ei-julkisten asioiden käsittely.

22 205, TL :30 TV: 961/2016 ÅDÖN KALASATAMAN MAKSUT Ehdotus Järjestyssäännöt ja vanhat maksut: Liite 205 Valmistelu: Vt. tekninen johtaja Rune Hagström Tekninen palvelukeskus veloittaa oheisen liitteen mukaiset maksut Ådön kalasatamassa. Maksut ovat viimeksi hyväksytty teknisessä lautakunnassa ja ovat päivityksen tarpeessa. Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää, että Ådön kalasataman uudet maksut ovat: Laituripaikat: Vuosipaikka Huoltorak. 120 euroa Venepaikka 160 euroa + alv 24 % Kuukausipaikka 100 euroa + alv 24 % Vuorokausipaikka 10 euroa + alv 24 % Maksu oikeuttaa huoltorakennuksen päiväkäyttöön (veden, WC:n, sähkön ja sosiaalitilojen käyttöön). Huoltorakennus: Vuosimaksu (avain sis. hintaan) 120 euroa alv 0 Kuukausimaksu 60 euroa alv 0 Avain 40 euroa alv 0 (pääsy ainoastaan sosiaalitiloihiin) Maksu oikeuttaa yöpymiseen, suihkuun ym. Muut maksut: Veneen talvisäilytys, 1 > 6 m 50 euroa + alv 24 % Veneen talvisäilytys, 1 6 m 30 euroa + alv 24 % Voimavirta ym. Sopimuksen mukaan + alv 24 % Työkaluvaja 420 euroa alv 0 Muut maksut sopimuksen mukaan.

25 206, TL :30 TV: 793/2016 KEIJO KANKAANPÄÄ: VUOKRASOPIMUKSEN UUSIMINEN Hakemus: Liite 206 A Kartta: Liite 206 B Suunnitelma: Liite 206 C Vuokrasopimus: Liite 206 d Valmistelu: Ap. kaupungingeodeetti Christer Tonberg, puh Keijo Kankaanpää vuokraa hevostallia ja laitumia varten noin m² suuruisen alueen Vestersundskogenin tilalta , sekä noin m² suuruisen viereisen saman tilan lisäalueen kahdella erillisellä vuokrasopimuksella. Vuokraaja on rakentanut vuokra-alueelle tallin noin 10 hevoselle ja kaksi talousrakennusta kokonaispinta-alaltaan noin 520 m². Vuokra-ajat molemmille vuokrasopimuksille päättyvät ja vuokraaja toivoo, että vuokrasopimukset uusitaan 30 vuodeksi. Koska alueelta puuttuu asemakaava, 10 vuotta pidemmät vuokra-ajat edellyttävät kaupunginvaltuuston hyväksynnän. Vuonna 2007 Teknisen palvelukeskuksen teettämän käyttösuunnitelman mukaan oli suunniteltu kolme uutta tallitonttia, joista yksi on tämä kyseinen tallipaikka. Nämä alueet on vuokrattu kymmeneksi (10) vuodeksi yksikköhintaan 0,07 /m²/vuosi elinkustannusindeksissä Näiden kahden alueen pinta-alat tulisi laskea yhteen uudessa vuokrasopimuksessa. Ehdotus Ap.kaupungingeodeetti: Tekninen lautakunta päättää, että kaupunki vuokraa hevostallia ja laitumia varten noin m² suuruisen alueen Vestersundskogenin tilasta Keijo Kankaanpäälle ajalle , vuotuisesta 892,70 euron vuosivuokrasta. Vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin, jossa vuoden 2016 keski-indeksi on perusindeksinä. Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää apulaiskaupungingeodeetin ehdotuksen mukaisesti.

26 206, TL :30 / :s bilaga: Liite 206 A, TL

27 Stallvägen 206, TL :30 / :s bilaga: Liite 206 B, TL :116 p184 p163 Vuokramies: Fäbodavägen 15 Kohde: :126 p a 2: a 27 Keijo Kankaanpää 2: a 6:17 n m2 suurinen alue kiinteistöstä 2: Pietarsaaressa p a 10a p155 3: :803 p151 2: Tallitie : :110 n m2 7: : Travbana-Motorsportbana Ravirata-Moottoriurheilurata 3: : : /

28 206, TL :30 / :s bilaga: Liite 206 C, TL

29 206, TL :30 / :s bilaga: Liite 206 D, TL VUOKRASOPIMUS Pietarsaaren kaupunki vuokraa täten Keijo Kankaanpäälle maanvuokralain (258/66) 4 luvun mukaisena vuokrana noin m 2 suuruisen alueen hevostalli ja laidun tarkoitukseen Vestersundskogen nimisestä tilasta RN:o 3:803 ( ) Pietarsaaressa oheisen kartan mukaisesti seuraavin ehdoin: 1 Vuokra-aika alkaa ja päättyy Vuokramiehen on maksettava vuotuinen vuokra vuosittain heinäkuun kuluessa kaupungille pankkisiirtolomakkeeseen merkittyyn pankkiin. Vuokra on kahdeksansataayhdeksänkymmentäkaksi euroa ja seitsemänkymmentä senttiä (892,70 euroa) euroa. ja tästä vuokrasta käytetään nimitystä perusvuokra. Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin siten, että perusindeksinä on vuoden 2015 keski-indeksi Tarkistusindeksinä on kunkin laskutusvuotta edeltävän kalenterivuoden keski-indeksi. Vuosivuokraa (perusvuokra) muutetaan virallisen elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti. Vuokran muutoksen suuruus ilmenee, kun tarkistusindeksiä verrataan perusindeksiin. Perusvuokraa korotetaan tai alennetaan vuosittain riippuen siitä, onko tarkistusindeksin luku korkeampi tai alempi kuin perusindeksin luku. Edellä sanotusta riippumatta on indeksitarkistuksen käyttöä rajoittavaa säädöstä noudatettava. Ellei vuokramaksua määräaikana suoriteta on vuokramies velvollinen maksamaan erääntyneille erille erääntymispäivästä maksupäivään saakka viivästyskorkoa korkolain 4 :n 3 momentin määräämän korkokannan mukaan sekä mahdollisesti syntyvät perimiskulut. 3 Vuokra-alueen tai sen osan luovuttaminen toisen hallintaan on kielletty ilman kaupungin erikseen antamaa lupaa. Vuokramiehellä on kuitenkin oikeus kaupunkia kuulematta siirtää vuokraoikeus toiselle. Tällöin on sekä luovuttaja että se, jolle vuokraoikeus on siirretty tai, milloin on kysymyksessä perintöön tai testamenttiin perustava saanto se, joka on tullut aikaisemman vuokramiehen tilalle, velvollinen kolmen (3) kuukauden kuluessa saannostaan kirjallisesti ilmoittamaan siitä kaupungille vuokraoikeuden siirron kirjaamista varten liittämällä ilmoitukseen saantokirjan, vuokrasopimuksen ja muut asiakirjat. Jos siirtoilmoitus määräajassa on jäänyt tekemättä, on sekä luovuttajan että uuden vuokramiehen yhteisvastuullisesti vastattava maksamattomista vuokrista, viivästyskoroista, perimiskustannuksista sekä sopimussakosta, joka on 10 % siitä varainsiirtoveron määrästä, jolla saantokirja on varustettava, kuitenkin vähintään kahdeksankymmentäneljä euroa (84,00 euroa). Vuokramies on velvollinen suorittamaan myös ne vuokraerät viivästyskorkoineen, jotka häntä edeltänyt vuokramies on jättänyt maksamatta, ei kuitenkaan pidemmältä ajalta kuin kolmelta (3) vuodelta. 4 Vuokramiehellä ei ole oikeutta lunastaa aluetta omakseen.

30 206, TL :30 / :s bilaga: Liite 206 D, TL Vuokramies vastaa rakennushankkeiden suunnitteluun liittyvien maaperätutkimusten suorittamisesta ja maaperän edellyttämistä hankkeiden toteuttamiseen liittyvistä rakenteellisista ratkaisuista. Valmista rakennusta ei saa kaupungin luvatta kokonaan tai osittain purkaa. Rakennus, joka kokonaan tai osittain palaa tai muuten tuhoutuu, on kahden vuoden kuluessa rakennettava uudelleen. Jos vuokramies laiminlyö määrätyn rakennusvelvollisuuden täyttämisen, on kaupungilla oikeus irtisanoa sopimus, paitsi ei tapauksissa, jolloin valtio on myöntänyt korkotuen tai lainan, jonka korkoja tai lainasummaa ei ole maksettu takaisin. Kaupunki voi hakemuksesta pidentää mainittua aikaa. 6 Vuokra-aluetta ei saa käyttää muuhun kuin hevostalli- ja laidunhakamaatarkoitukseen. Vuokraalueella tapahtuva käyttötarkoituksen mukainen toiminta ei saa kohtuuttomasti häiritä ympäristöä. 7 Vuokramies vastaa koko vuokra-alueen hoidosta ja puhtaanapidosta omalla kustannuksellaan. Vuokra-alue sekä alueella olevat rakennukset on pidettävä hyvässä kunnossa ja vuokramies on siinä kohden velvollinen noudattamaan viranomaisten antamia määräyksiä. 8 Vuokramies on velvollinen huolehtimaan siitä, että tontti ja lisäalue ei vuokramiehen toimesta eikä muutoinkaan saastu. Mikäli tontti ja lisäalue tai osa niistä on kuitenkin vuokra-aikana ympäristösuojelulain (527/2014) 5 :n 2. kohdan tarkoittamalla tavalla saastunut, vuokramies on velvollinen huolehtimaan alueen puhdistamisesta siten kuin sanotun lain kohdassa säädetään. Mikäli vuokramies laiminlyö tässä tarkoitetun velvollisuutensa, kaupungilla on oikeus toteuttaa puhdistaminen vuokramiehen lukuun ja periä toimenpiteestä aiheutuneet kustannukset vuokramieheltä. Viimeistään vuokrasuhteen lopussa on kaupungilla oikeus tutkia tontin ja lisäalueen maaperä. 9 Kaupungilla ja Oy Herrfors Ab:llä on oikeus sijoittaa vuokra-alueilla tarpeelliset johdot, laitteet ja kiinnikkeet. Vuokramiehelle korvataan edellä mainituista toimenpiteistä aiheutuva vahinko erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti 10 Vuokra-alueella kasvavat puut ovat kaupungin omaisuutta eikä niitä saa vahingoittaa eikä kaupungin luvatta kaataa. 11 Kaupungilla on oikeus toimittaa vuokra-alueella katselmuksia, joista vuokramiehelle on hyvissä ajoin sitä ennen ilmoitettava. Jos tarkastus on aiheuttanut muistutuksia, on puutteellisuudet korjattava kaupungin määräämässä ajassa.

31 206, TL :30 / :s bilaga: Liite 206 D, TL Vuokramiehellä on etuoikeus vuokrakauden päättyessä saada tontti uudelleen vuokralle, sikäli kun se uudestaan luovutetaan vuokralle samanlaiseen tarkoitukseen. Edellytys tälle etuoikeudelle on kuitenkin se, että rakennukset vuokra-alueella ovat kunnossa ja, että vuokrasopimuksen ehtoja on noudatettu. Jos vuokramies haluaa käyttää mainittua etuoikeutta, on hänen siitä tehtävä viimeistään kuusi (6) kuukautta ennen vuokrakauden päättymistä kaupungille kirjallinen ilmoitus uhalla, että hän muutoin voi menettää tämän oikeutensa. 13 Jos vuokramies rikkoo tämän sopimuksen ehtoja tai sen nojalla annettuja määräyksiä, on hän velvollinen kaupungille maksamaan paitsi vahingonkorvausta, sopimussakkoa kulloinkin enintään vuotuisen vuokramaksun kaksinkertaisen määrän. 14 Kun tämä vuokrasopimus astuu voimaan , se kumoaa ja päivitetyt vuokrasopimukset. Tätä sopimusta on laadittu kahtena samansanaisena kappaleena, yksi kummallekin osapuolelle. Pietarsaaressa x xxxx Pietarsaaren kaupunki Rune Hagström v.t tekninen johtaja Anders Blomqvist kaupungingeodeetti Tähän tyydyn ja sitoudun täyttämään vuokrasopimuksessa mainitut ehdot. Aika ja paikka edellä mainitut. Keijo Kankaanpää Todistavat:

32 206, TL :30 / :s bilaga: Liite 206 D, TL

33 207, TL :30 TV: 646/2016 HANNELE VARISTO: VUOKRASOPIMUKSEN UUSIMINEN Vuokrasopimus: Liite 207 A Kartta: Liite 207 B Valmistelu: Kaupungingeodeetti Anders Blomqvist, puh Hannele Varisto vuokraa 1056 m 2 suuruista tonttia nro 13:58:4 Itälässä vapaa-ajan tarkoituksiin. Tontin osoite on Itärannantie 130. Nykyinen vuosivuokra on 371,20 euroa ja vuokrasopimus umpeutuu Hannele Varisto anoo vuokrasopimuksen uusimista. Vuonna 1985 vahvistetun asemakaavan mukaan tontti kuuluu asuntopientalojen korttelialueeseen (AP). Tontin rakennusoikeus on 300 krsm 2 ja kerrosten lukumäärä on ½ I (rinnetalo). Tontti sijaitsee hintavyöhykkeessä IV. Kaupunginvaltuuston vahvistaman vuokrataksan mukaan tontin vuokra on tämän jälkeen 487,20 euroa vuodessa. Itälän huvilatonttien vuokra-aika on viisi vuotta. Kaupungingeodeetti: Tekninen lautakunta päättää, että kaupunki vuokraa tontin nro 13:58:4 Hannele Varistolle vapaa-ajan tarkoituksiin väliseksi ajaksi 487,20 euron vuosivuokrasta. Ehdotus Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää kaupungingeodeetin ehdotuksen mukaisesti.

34 207, TL :30 / :s bilaga: Liite 207 A, TL A R R E N D E K O N T R A K T Staden Jakobstad upplåter härmed på arrende utan tomtlegorätt åt Hannele Varisto den 1056 m 2 stora tomten nr 598:13:58:4 i Östanpå som villaområde jämlikt 3 kapitlet i jordlegolagen (258/66) och i övrigt på följande villkor: 1 Arrendetiden är fem (5) år under tiden Den årliga arrendeavgiften, som årligen inom utgången av juli månad skall betalas till en bank, som framgår av inbetalningsbankgiroblanketten, utgör fyrahundraåttiosju euro och tjugo cent (487,20 euro). Om arrendeavgiften inte betalas inom utsatt tid, debiteras på förfallna rater från förfallodagen till betalningsdagen en dröjsmålsränta enligt den räntefot det stadgas om i 4 i räntelagen och de kostnader en extra uppbörd förorsakar. Tomten eller en del därav får inte överlåtas i någon annans besittning. 3 Arrendetagaren är inte berättigad att utan stadens vidare hörande överlåta arrenderätten till tomten. Dock är såväl överlåtaren som den, till vilken arrenderätten övergått, eller när det är fråga om en åtkomst som beror på ett arv eller ett testamente, den som trätt i den tidigare arrendatorns ställe skyldig att inom tre (3) månader efter överlåtelsen förete överlåtelsehandlingen och sitt exemplar av det originala kontraktet för stadens myndigheter för att registrera transporten. Om ingen anmälan görs inom föreskriven tid ansvarar överlåtaren solidariskt med den nya arrendatorn gentemot staden för att arrendeavgifter, dröjsmålsräntor och den extra uppbördsavgiften betalas. Därvid bör som avtalsvite åt staden betalas 10 % av det belopp som bör betalas enligt lagen om överlåtelseskatt, dock minst tio (10) euro. Den nya arrendatorn är på grund av transporten skyldig att betala överlåtelseskatt i enlighet med stadgandena i lagen om överlåtelseskatt. 4 Byggnaderna på tomten får inte användas såsom vinterbostad. 5 Arrendatorn är inte berättigad att inlösa tomten.

35 207, TL :30 / :s bilaga: Liite 207 A, TL Träd som växer på tomten tillhör staden och får ej fällas utan stadens medgivande. 7 Arrendatorn är skyldig att ansvara för underhåll och renhållning av den på arrendetomten ankommande gatudelen såsom lagen föreskriver. Har gatan vid tomten inte i lagstadgad ordning överlåtits till allmänt bruk, men den ändå används för allmän trafik, är arrendatorn skyldig att sköta om underhåll och renhållning såsom det stadgats om gator, som upplåtits till allmänt begagnande, om inget annat har överenskommits. 8 Arrendatorn är skyldig att i enlighet med bestämmelserna i stadens byggnadsordning uppföra och underhålla stängsel mot gata eller allmän plats ävensom mot grannens tomt. Har annan överenskommelse icke ingåtts, deltar grannarna med hälften vardera i uppförandet av ålagt stängsel å gemensam tomtgräns, dock så att stängselskyldighet ej åligger staden för tomt som ej av staden upplåtits. 9 Arrendatorn ansvarar för tomtens renhållning och är skyldig att hålla byggnader och stängsel på tomten samt tomtens obebyggda del i ett vårdat skick samt efterkomma föreskrifter vederbörande inspektionsmyndighet i sådant avseende meddelat. 10 Stadens vattenområde intill tomten får ej fyllas och ej heller muddras utan tekniska verkets lov. Tomten får ej fyllas förrän fyllnadsplan har framlagts för tekniska nämnden eller för myndighet som ger byggnadstillstånd. Vid utfyllnad eller grävning av tomten bör man följa de höjdvärden för markytan, som ges av tekniska verket eller byggnadstillsynsmyndighet. 11 Staden förbehålls rätt att dra erforderliga ledningar i eller över tomten varvid den eventuella skada, som förorsakas härav ersätts enligt överenskommelse mellan staden och arrendatorn. 12 Arrendatorn är skyldig att bortföra byggnader och anläggningar på arrendeområdet och iståndsätta platsen inom tre (3) månader från det att arrendeförhållandet upphörde. Staden är annars berättigad att på arrendetagarens bekostnad sälja dem på offentlig auktion och ombesörja platsens iståndsättande. 13 Arrendatorn har vid arrendetidens utgång förhandsrätt att på nytt arrendera området såvitt detsamma åter upplåts på arrende för samma ändamål. Önskar arrendatorn utnyttja nämnda rätt bör han senast sex månader före arrendetidens utgång skriftligen anmäla därom hos staden med risk för att annars förlora denna rätt.

36 207, TL :30 / :s bilaga: Liite 207 A, TL Staden har rätt att förrätta syner på tomten. Om en syn skall arrendetagaren i god tid därförinnan underrättas om det kan ske utan svårigheter, och vid synen skall arrendatorn eller dennes representant såvitt möjligt vara närvarande. Vid synen granskas huruvida arrendeområdet och de byggnader, som finns på området, är i gott skick och huruvida föreskrifterna i arrendekontraktet i övrigt efterkommits. Om granskningen föranlett anmärkningar bör bristerna undanröjas inom den tid staden föreskriver. 15 Bryter arrendatorn mot villkoren i detta kontrakt eller mot föreskrifter utfärdade med stöd av kontraktet är denne skyldig att åt staden förutom skadestånd erlägga jämväl avtalsvite, som varje gång uppgår till högst det dubbla beloppet av den årliga arrendeavgiften. 16 När detta arrendekontrakt träder i kraft den , upphävs arrendekontraktet från den gällande ifrågavarande villatomten. Detta kontrakt har uppgjorts i två likalydande exemplar, ett för vardera parten. Jakobstad den xx xxxxxxxx Staden Jakobstad Rune Hagström tf. teknisk direktör Anders Blomqvist stadsgeodet Härmed nöjd. Ort och tid som ovan. Hannele Varisto Bevittna:

37 207, TL :30 / :s bilaga: Liite 207 B, TL Arrendetagare:: Objekt: Hannele Varisto Tomt nr i Jakobstad : YS LARSMO KOMMUN : K ÖstanpåvägenItärannantie 1506 m AP :128 1/2 I ap/as K : / Kallio

38 208, TL :30 TV: 817/2016 KIRSTI BJÖRKLUND: VUOKRASOPIMUKSEN UUSIMINEN Vuokrasopimus: Liite 208 A Kartta: Liite 208 B Valmistelu: Kaupungingeodeetti Anders Blomqvist, puh Kirsti Björklund vuokraa 1001 m 2 suuruista tonttia nro Itälässä vapaa-ajan tarkoituksiin. Tontin osoite on Itäläntie 35. Nykyinen vuokramaksu on 571,40 euroa vuodessa ja nykyinen vuokrasopimus umpeutuu Kirsti Björklund anoo vuokrasopimuksen uusimista. Vuonna 1985 vahvistetun asemakaavan mukaan tontti kuuluu asuntopientalojen korttelialueeseen (AP). Tontin rakennusoikeus on 250 krsm 2 ja kerrosten lukumäärä on ½ I (rinnetalo). Tontti sijaitsee hintavyöhykkeessä I. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan vuokra on sama kuin asuntotonteilla. Vuokra määrätään tapauskohtaisesti ja sen vahvistaa kaupunginhallitus. Laskettuna hintavyöhykkeen II mukaan (vrt. Länsinummi), tontin vuokra olisi tämän jälkeen 750,40 euroa vuodessa. Itälän huvilatonttien vuokra-aika on viisi vuotta. Kaupungingeodeetti: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että Kaupunki vuokraa tontin Kirsti Björklundille vapaa-ajan tarkoituksiin väliseksi ajaksi 750,40 euron vuosivuokrasta. Ehdotus Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää kaupungingeodeetin ehdotuksen mukaisesti.

39 208, TL :30 / :s bilaga: Liite 208 A, TL A R R E N D E K O N T R A K T Staden Jakobstad upplåter härmed på arrende utan tomtlegorätt åt Kirsti Björklund den m 2 stora tomten nr 598:13:54:4 i Östanpå som villaområde jämlikt 3 kapitlet i jordlegolagen (258/66) och i övrigt på följande villkor: 1 Arrendetiden är fem (5) år under tiden Den årliga arrendeavgiften, som årligen inom utgången av juli månad skall betalas till en bank, som framgår av inbetalningsbankgiroblanketten, utgör sjuhundrafemtio euro och fyrtio cent (750,40 euro). Om arrendeavgiften inte betalas inom utsatt tid, debiteras på förfallna rater från förfallodagen till betalningsdagen en dröjsmålsränta enligt den räntefot det stadgas om i 4 i räntelagen och de kostnader en extra uppbörd förorsakar. Tomten eller en del därav får inte överlåtas i någon annans besittning. 3 Arrendetagaren är inte berättigad att utan stadens vidare hörande överlåta arrenderätten till tomten. Dock är såväl överlåtaren som den, till vilken arrenderätten övergått, eller när det är fråga om en åtkomst som beror på ett arv eller ett testamente, den som trätt i den tidigare arrendatorns ställe skyldig att inom tre (3) månader efter överlåtelsen förete överlåtelsehandlingen och sitt exemplar av det originala kontraktet för stadens myndigheter för att registrera transporten. Om ingen anmälan görs inom föreskriven tid ansvarar överlåtaren solidariskt med den nya arrendatorn gentemot staden för att arrendeavgifter, dröjsmålsräntor och den extra uppbördsavgiften betalas. Därvid bör som avtalsvite åt staden betalas 10 % av det belopp som bör betalas enligt lagen om överlåtelseskatt, dock minst tio (10) euro. Den nya arrendatorn är på grund av transporten skyldig att betala överlåtelseskatt i enlighet med stadgandena i lagen om överlåtelseskatt. 4 Byggnaderna på tomten får inte användas såsom vinterbostad. 5 Arrendatorn är inte berättigad att inlösa tomten.

40 208, TL :30 / :s bilaga: Liite 208 A, TL Träd som växer på tomten tillhör staden och får ej fällas utan stadens medgivande. 7 Arrendatorn är skyldig att ansvara för underhåll och renhållning av den på arrendetomten ankommande gatudelen såsom lagen föreskriver. Har gatan vid tomten inte i lagstadgad ordning överlåtits till allmänt bruk, men den ändå används för allmän trafik, är arrendatorn skyldig att sköta om underhåll och renhållning såsom det stadgats om gator, som upplåtits till allmänt begagnande, om inget annat har överenskommits. 8 Arrendatorn är skyldig att i enlighet med bestämmelserna i stadens byggnadsordning uppföra och underhålla stängsel mot gata eller allmän plats ävensom mot grannens tomt. Har annan överenskommelse icke ingåtts, deltar grannarna med hälften vardera i uppförandet av ålagt stängsel å gemensam tomtgräns, dock så att stängselskyldighet ej åligger staden för tomt som ej av staden upplåtits. 9 Arrendatorn ansvarar för tomtens renhållning och är skyldig att hålla byggnader och stängsel på tomten samt tomtens obebyggda del i ett vårdat skick samt efterkomma föreskrifter vederbörande inspektionsmyndighet i sådant avseende meddelat. 10 Stadens vattenområde intill tomten får ej fyllas och ej heller muddras utan tekniska verkets lov. Tomten får ej fyllas förrän fyllnadsplan har framlagts för tekniska nämnden eller för myndighet som ger byggnadstillstånd. Vid utfyllnad eller grävning av tomten bör man följa de höjdvärden för markytan, som ges av tekniska verket eller byggnadstillsynsmyndighet. 11 Staden förbehålls rätt att dra erforderliga ledningar i eller över tomten varvid den eventuella skada, som förorsakas härav ersätts enligt överenskommelse mellan staden och arrendatorn. 12 Arrendatorn är skyldig att bortföra byggnader och anläggningar på arrendeområdet och iståndsätta platsen inom tre (3) månader från det att arrendeförhållandet upphörde. Staden är annars berättigad att på arrendetagarens bekostnad sälja dem på offentlig auktion och ombesörja platsens iståndsättande. 13 Arrendatorn har vid arrendetidens utgång förhandsrätt att på nytt arrendera området såvitt detsamma åter upplåts på arrende för samma ändamål. Önskar arrendatorn utnyttja nämnda rätt bör han senast sex månader före arrendetidens utgång skriftligen anmäla därom hos staden med risk för att annars förlora denna rätt.

41 208, TL :30 / :s bilaga: Liite 208 A, TL Staden har rätt att förrätta syner på tomten. Om en syn skall arrendetagaren i god tid därförinnan underrättas om det kan ske utan svårigheter, och vid synen skall arrendatorn eller dennes representant såvitt möjligt vara närvarande. Vid synen granskas huruvida arrendeområdet och de byggnader, som finns på området, är i gott skick och huruvida föreskrifterna i arrendekontraktet i övrigt efterkommits. Om granskningen föranlett anmärkningar bör bristerna undanröjas inom den tid staden föreskriver. 15 Bryter arrendatorn mot villkoren i detta kontrakt eller mot föreskrifter utfärdade med stöd av kontraktet är denne skyldig att åt staden förutom skadestånd erlägga jämväl avtalsvite, som varje gång uppgår till högst det dubbla beloppet av den årliga arrendeavgiften. 16 När detta arrendekontrakt träder i kraft den , upphävs arrendekontraktet från den gällande ifrågavarande villatomten. Detta kontrakt har uppgjorts i två likalydande exemplar, ett för vardera parten. Jakobstad den xx xxxxxxx Staden Jakobstad Rune Hagström tf. teknisk direktör Anders Blomqvist stadsgeodet Härmed nöjd. Ort och tid som ovan. Kirsti Björklund Bevittna:

42 , TL :30 / :s bilaga: Liite 208 B, TL Arrendetagare: 7 Kirsti Björklund 29 Objekt: 4 Tomt nr i Jakobstad Itärannantie 54 1: YS 6 Östanfjärden K W 16 YS/s 25 AP m2 Östanpåvägen /2 I P3 pp ap/as : ägen AOR 5 VV 13P I e= K / :

43 209, TL :30 TV: 774/2016 JUHA SALIMÄKI: VUOKRASOPIMUKSEN UUSIMINEN Vuokrasopimus: Liite 209 A Kartta: Liite 209 B Valmistelu: Kaupungingeodeetti Anders Blomqvist, puh Juha Salimäki vuokraa 1370 m 2 suuruista tonttia nro Itälässä. Tontin osoite on Itärannantie 33. Nykyinen vuokramaksu on 782,10 euroa vuodessa ja nykyinen vuokrasopimus, joka koskee vapaa-ajan tonttia, umpeutuu Juha Salimäki anoo vuokrasopimuksen uusimista. Rakennukset tontilla on purettu (purkulupa 2015) ja tonttia on osittain täytetty. Salimäki toivoo että vuokraa määrittäessä tontille suoritetut täyttötyöt otettaisiin huomioon. Todetaan että suurin osa täytemaista on saatu Itärannantien rakennustöistä. Vuonna 1985 vahvistetun asemakaavan mukaan tontti kuuluu asuntopientalojen korttelialueeseen (AP). Tontin rakennusoikeus on 250 krsm 2 ja kerrosten lukumäärä on ½ I (rinnetalo). Tarkoituksena on rakentaa omakotitalo tontille, mutta rakennuslupaa ei ole vielä haettu. Tontti sijaitsee hintavyöhykkeessä I. Vuokra määrätään tapauskohtaisesti, ja sen vahvistaa kaupunginhallitus. Laskettuna hintavyöhykkeen II mukaan (vrt. Länsinummi), tontin vuokra olisi tämän jälkeen 1027,00 euroa vuodessa. Koska vuokralaisen tarkoituksena on rakentaa omakotitalo tontille, laaditaan nyt normaali asuntotontin vuokrasopimus, jonka vuokra-aika on 50 vuotta. Tekninen lautakunta voi erityisistä syistä ehdottaa väliaikaista vuokran alentamista. Vastaavissa tapauksissa, jossa tontin topografia vaikeuttaa sen rakentamista, vuokra on tilapäisesti laskettu %. Kaupungingeodeetti: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että Kaupunki vuokraa omakotitontin Juha Salimäelle väliseksi ajaksi 1027,00 euron vuosivuokrasta. Vuokra alennetaan 20 % viiden (5) vuoden ajaksi. Ehdotus Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää kaupungingeodeetin ehdotuksen mukaisesti.

44 209, TL :30 / :s bilaga: Liite 209 A, TL V U O K R A S O P I M U S Pietarsaaren kaupunki vuokraa täten Juha Salimäelle (xxxxxx-xxxx) asuntotarkoitukseen maanvuokralain (258/66) 3 luvun mukaisena asuntoalueen vuokrana ilman tontinvuokraoikeutta Pietarsaaren kaupungin 13. kaupunginosan (Itälä) korttelissa nro 54 sijaitsevan, tonttirekisteriin merkityn, pinta-alaltaan 1370 m 2 :n suuruisen tontin nro 3 (598:13:54:3) seuraavin ehdoin: 1 Vuokra-aika on viisikymmentä (50) vuotta ja alkaa ja päättyy Vuokramiehen on maksettava vuotuinen vuokra vuosittain heinäkuun kuluessa kaupungille pankkisiirtolomakkeeseen merkittyyn pankkiin. Vuokra on tuhatkaksikymmentäseitsemän euroa (1027,00 euroa) ja tästä vuokrasta käytetään nimitystä perusvuokra. Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin siten, että perusindeksinä on vuoden 2015 keski-indeksi Tarkistusindeksinä on kunkin laskutusvuotta edeltävän kalenterivuoden keski-indeksi. Vuosivuokraa (perusvuokra) muutetaan virallisen elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti. Vuokran muutoksen suuruus ilmenee, kun tarkistusindeksiä verrataan perusindeksiin. Perusvuokraa korotetaan tai alennetaan vuosittain riippuen siitä, onko tarkistusindeksin luku korkeampi tai alempi kuin perusindeksin luku. Edellä sanotusta riippumatta on indeksitarkistuksen käyttöä rajoittavaa säädöstä noudatettava. Ellei vuokramaksua määräaikana suoriteta on vuokramies velvollinen maksamaan erääntyneille erille erääntymispäivästä maksupäivään saakka viivästyskorkoa korkolain 4 :n määräämän korkokannan mukaan sekä mahdollisesti syntyvät perimiskulut. TL ( x) tekemän päätöksen mukaan, vuokraa alennetaan 20 % viiden (5) vuoden ajaksi. 3 Vuokratontin tai sen osan luovuttaminen toisen hallintaan on kielletty ilman kaupungin erikseen antamaa lupaa. Vuokramiehellä on kuitenkin oikeus kaupunkia kuulematta siirtää vuokraoikeus kolmannelle osapuolelle. Tällöin ovat sekä luovuttaja että se, jolle vuokraoikeus on siirretty tai, milloin on kysymyksessä perintöön tai testamenttiin perustava saanto se, joka on tullut aikaisemman vuokramiehen tilalle, yhteisvastuullisesti velvolliset kolmen (3) kuukauden kuluessa ilmoittamaan vuokraoikeuden siirrosta näyttämällä saantokirjan, alkuperäisen vuokrasopimuksen ja muut tarpeelliset asiakirjat.

45 209, TL :30 / :s bilaga: Liite 209 A, TL Jos siirtoilmoitus määräajassa on jäänyt tekemättä, on sekä luovuttajan että uuden vuokramiehen yhteisvastuullisesti maksettava sopimussakkoa 10 % siitä varainsiirtoveron määrästä, jolla saantokirja on varustettava, kuitenkin vähintään kahdeksankymmentäneljä (84,-) euroa. Silloin he myöskin yhteisvastuullisesti vastaavat maksamattomista vuokrista, viivästyskoroista ja perimiskustannuksista. Vuokramies on velvollinen suorittamaan myös ne vuokraerät viivästyskorkoineen, jotka häntä edeltänyt vuokramies on jättänyt maksamatta, ei kuitenkaan pidemmältä ajalta kuin kolmelta (3) vuodelta. Vuokramies ja vuokraoikeuden saaja ovat velvollisia kirjaamaan oikeutensa maanmittaustoimistossa kuuden (6) kuukauden sisällä siten kuin maakaaren 14 luvun 2 (540/95) on säädetty. Rakentamattoman tontin vuokraoikeutta ei saa siirtää kolmannelle osapuolelle ilman kaupungin suostumusta. 4 Tonttia ei saa ilman kaupungin lupaa käyttää muuhun kuin asuntotarkoitukseen eikä tontilla saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka savulla, hajulla, melulla tai muulla tavalla häiritsee ympäristöä. 5 Rakennuslautakunnan hyväksymän rakennusluvan mukaiset rakennukset on rakennettava asuttavaan kuntoon viimeistään Valmista rakennusta ei saa kaupungin luvatta kokonaan tai osittain purkaa. Rakennus, joka kokonaan tai osittain palaa tai muuten tuhoutuu, on kahden (2) vuoden kuluessa rakennettava uudelleen. Kaupunki voi hakemuksesta pidentää mainittuja rakennusaikoja. Jos vuokramies laiminlyö määrätyn rakennusvelvollisuuden täyttämisen, on kaupungilla oikeus irtisanoa vuokrasopimus, mutta ei kuitenkaan silloin mikäli rakennushanketta varten on valtio myöntänyt korkotuen tai lainan ja joita ei ole maksettu takaisin. Vuokramies vastaa rakennushankkeiden suunnitteluun liittyvien maaperätutkimusten suorittamisesta ja maaperän edellyttämistä hankkeiden toteuttamiseen liittyvistä rakenteellisista ratkaisuista. Vuokramies on velvollinen selvittämään rakennusluvan anomisen yhteydessä mahdollisten valaisinpylväiden, telerakennusten tai vastaavien rakennelmien sijainnin vuokra-alueen kohdalla ja sopeuttamaan rakentamisen vuokra-alueella näiden sijainnin mukaisesti. 6 Kaupungilla on oikeus purkaa vuokrasopimus maanvuokralain 21 :ssä mainituilla perusteilla. 7 Vuokramies on velvollinen huolehtimaan omalla kustannuksellaan vuokratontin osalle tulevan kadun kunnossa- ja puhtaanapidosta kuten laissa on säädetty.

46 209, TL :30 / :s bilaga: Liite 209 A, TL Milloin tontin kohdalla olevaa katua ei ole säädetyssä järjestyksessä luovutettu yleiseen käyttöön, mutta sitä kuitenkin käytetään yleiseen liikenteeseen, on vuokramies velvollinen huolehtimaan kunnossa- ja puhtaanapidosta kuten yleiseen käyttöön luovutettujen katujen osalta on säädetty, jollei toisin ole sovittu. 8 Vuokramies vastaa tontin puhtaanapidosta ja on velvollinen pitämään tontilla olevat rakennukset ja aidan sekä tontin muun osan hyvässä kunnossa ja noudattamaan siinä kohden annettuja määräyksiä. 9 Vuokra-alueella kasvavat puut kuuluvat kaupungille eikä niitä saa vahingoittaa tai kaupungin luvatta kaataa. Rakennustyön ajaksi on puut tarpeellisin osin suojattava. 10 Kaupungilla ja Oy Herrfors Ab:llä on oikeus sijoittaa vuokra-alueella tarpeelliset johdot, laitteet ja kiinnikkeet. Vuokramiehelle korvataan edellä mainituista toimenpiteistä aiheutuva vahinko erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. 11 Kaupungilla on oikeus toimittaa vuokratontilla katselmuksia, joista kuitenkin, mikäli se hankaluudetta voi tapahtua, on vuokramiehelle hyvissä ajoin sitä ennen ilmoitettava ja joissa vuokramiehen tai hänen edustajansa, mikäli mahdollista on oltava läsnä. Katselmuksessa tarkastetaan onko vuokratontti ja sillä olevat rakennukset hyvässä kunnossa ja onko vuokrasopimuksen määräyksiä muuten noudatettu. Jos tarkastus on aiheuttanut muistutuksia, on puutteellisuudet korjattava kaupungin määräämässä ajassa. 12 Vuokramiehellä on etuoikeus vuokrakauden päättyessä saada tontti uudelleen vuokralle, sikäli kun se uudestaan luovutetaan vuokralle samanlaiseen tarkoitukseen. Jos vuokramies haluaa käyttää mainittua etuoikeutta, on hänen siitä tehtävä viimeistään kuusi (6) kuukautta ennen vuokrakauden päättymistä kaupungille kirjallinen ilmoitus uhalla, että hän muutoin voi menettää tämän oikeutensa. 13 Kun vuokrasuhde päättyy on kaupunki velvollinen lunastamaan itselleen tontilla olevat vuokramiehen rakennukset. Lunastusta maksetaan 80 % rakennusten rakennusteknillisestä arvosta vuokrasuhteen päättymisen ajankohtana. Arvioitaessa ei oteta huomioon maan arvon kohoamista, rakennusten mahdollista tuottoa, keskeneräisiä rakennuksia, laitteita tai laitoksia, puita ja pensaita eikä ylellisyyslaitteita.

47 209, TL :30 / :s bilaga: Liite 209 A, TL Lunastusvelvollisuus ei kuitenkaan koske keskeneräisiä rakennuksia eikä puita ja pensaita. Milloin kaupunki on ennen vuokrakauden päättymistä ilmoittanut vuokramiehelle olevansa halukas vuokra-ajan pidentämiseen entisin ehdoin tai vähintään kymmeneksi (10) vuodeksi tontin uudelleen vuokraamiseen vuokrasta, joka ei ylitä tontin käypää vuokraa uudelleen vuokraamisen ajankohtana, mutta vuokramies ei ole hyväksynyt tarjousta, ei kaupunki ole velvollinen suorittamaan lunastusta. Tällöin on vuokramies velvollinen vuokrasuhteen päättyessä viemään pois omistamansa rakennukset, laitteet ja laitokset sekä panemaan niiden paikan kuntoon. Jollei rakennuksia, laitteita ja laitoksia poisteta kuudessa (6) kuukaudessa vuokrasuhteen päättymisestä, on kaupungilla oikeus vuokramiehen lukuun myydä ne julkisella huutokaupalla ja huolehtia paikan kuntoonpanosta. 14 Kun vuokra-aikaa maavuokralain 9 :n 2 momentin mukaisesti pidennetään, siirtyy kaupungin velvollisuus maksaa sopimuksen 13 :ssä tarkoitettu lunastus uuden vuokra-ajan loppuun tai siksi kunnes sopimus muutoin lakkaa. 15 Jos vuokramies rikkoo tämän sopimuksen ehtoja tai annettuja ohjeita on hän velvollinen kaupungille maksamaan paitsi vahingonkorvausta, sopimussakkoa kulloinkin enintään vuotuisen vuokranmaksun kaksinkertaisen määrän. Tämä sopimus on laadittu kahtena samansanaisena kappaleena, yksi kummallekin osapuolelle. Pietarsaaressa xxxx.xxxxx Pietarsaaren kaupungin puolesta: Rune Hagström vt. tekninen johtaja Christer Tonberg v.t.kaupungingeodeetti Tähän tyydymme ja sitoudumme täyttämään vuokrasopimuksessa mainitut ehdot. Paikka ja aika edellä mainitut. Juha Salimäki Todistavat:

48 , TL :30 / :s bilaga: Liite 209 B, TL Vuokramies: Juha Salimäki Kohde: 4 Tontti nro Pietarsaaressa Itärannantie 54 1: YS 6 Östanfjärden K W 16 YS/s 25 AP Östanpåvägen 24 purettu 1/2 I P3 pp m ap/as purettu : rsvägen 2598 AOR 5 VV 13P I 5 39 e= K / :

49 210, TL :30 TV: 964/2016 SIIKALUODON RATASILTA Ehdotus rautatiesilloiksi, VE 1 VE 5: Liite 210 Valmistelu: Kaupungininsinööri Harri Kotimäki, Lokakuussa 2016 Ramboll on alkanut suunnitella ratasillan yleissuunnitelmaa ja katusuunnitelmaa Asematien ja Tehtaankadun välille. Suunnittelijat ovat selvittäneet erilaisia teknisiä vaihtoehtoja siltarakenteeksi ja näyttäneet alustavia luonnoksiaan siitä, miltä silta ja katu voisivat näyttää. Toisen hankekokouksen jälkeen kolmea vaihtoehdoista kehitettiin edelleen, VE 1, VE 2 ja VE 3, joista kaikista tuli lyhempiä ja halvempia. Ulkonäkö parani myös. Ensimmäisistä vaihtoehdoista esitetään liitteessä myös 4 ja 5. Vaihtoehdoissa on muutamia teknisiä eroavaisuuksia. Ne vaikuttavat ulkonäön lisäksi myös alikulun korkeuteen ja ajoradan pituuskaltevuuteen. Sillan alittavaan katuun tulee kuulua kevyen liikenteen väylät kadun kummallakin puolella, jotta tarpeettomilta kadunylityksiltä vältytään. Liikenne matkakeskukseen tulee myös ottaa huomioon. Pelastuslaitos on todennut, että mikäli Koulukadun tasoristeys jää käyttöön (tulee jäämään), niin 3,5 m riittää. Muuten heidän vaatimuksensa olisi ollut 4 metriä vapaata korkeutta. Nykyiset jäteautot vaatisivat 3,7-3,9 m. Täyskorkea aukko kaikille ajoneuvoille olisi vähintään 4,8 m. Lyhyestä etäisyydestä ja kaltevuuksista johtuen ehdotetaan nyt 3,7 metrin vapaata korkeutta. Hinnaltaan kaikki siltavaihtoehdot ovat melko yhteneväisiä. Kannattaa muistaa, että myös tukimuurit, pintojen käsittelyt ja katurakenteet kuuluvat hankkeeseen, jonka kokonaisuutena arvioidaan maksavan 2,5 miljoonaa. Hanke on nyt edennyt vaiheeseen, jolloin lautakunnan tulee eri siltatyypeistä valita se, jota suunnitellaan edelleen. Lopullinen hyväksyntä annetaan vasta havainnollistavien piirustusten jälkeen, kun nähdään, miten silta ja katu sopivat ympäristöönsä. Yleissuunnitelma tulee hyväksyä myös liikennevirastossa. Kaupungininsinööri: Tekninen lautakunta hyväksyy alikulkukorkeudeksi 3,7 m ajoradan kohdalla ja valitsee vaihtoehdoista VE 3:n jatkosuunnitteluun. Ehdotus Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää kaupungininsinöörin ehdotuksen mukaisesti.

50 210, TL :30 / :s bilaga: Liite 210, TL VE 1: - jännitetty betoninen kaukalopalkkisilta, jännemitta 23,0 m, HL=13,0 m - silta rakennetaan siirtomenetelmällä, kansi rakennetaan valmiiksi raiteen vieressä, tehdään porapaalut ja lyödään pontit sillan kohdalle jonka jälkeen kansi siirretään paikoilleen - siirron jälkeen tehdään alittava väylä verhoiluineen - siltavaihtoehdon hinta paikalleen siirrettynä ilman alittavan väylän kustannuksia VE2: - jännitetty betoninen laattasilta, jännemitta 23,0 m, HL= 11,0 m - rakentamistapa sama kuin vaihtoehdossa VE1 - siltavaihtoehdon hinta paikalleen siirrettynä ilman alittavan väylän kustannuksia , alittavan väylä ~70 cm alempana joten alittavan väylän kustannukset suuremmat VE3: - teräsbetoninen jatkuva kaukalopalkkisilta, jännemitat 11,5+15,5 m, HL= 13,0 m - rakennetaan myös siirtomenetelmällä kuten edellisetkin vaihtoehdot - siltavaihtoehdon hinta paikalleen siirrettynä ilman alittavan väylän kustannuksia , alittava väylä leveämpi kuin vaihtoehdossa 1 ja 2 joten alittavan väylän kustannukset suuremmat

51 210, TL :30 / :s bilaga: Liite 210, TL JK + PP AJORATA YHD. JKPP

56 211, TL :30 TV: 967/2016 KADUNPITOPÄÄTÖS; OTSOPELLONKUJA Liite 211 Valmistelu: Vastaava suunnittelija Johan Enlund, puh Maankäyttö- ja rakennuslain 86 :n mukaan kadunpitovelvollisuus alkaa, kun asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön liikennetarve sitä edellyttää, eikä kunnalle aiheutuvia kustannuksia ole pidettävä kohtuuttomina kadun rakentamisella tyydytettävään liikennetarpeeseen verrattuna. Kadunpidon järjestäminen kuuluu pääosin kunnalle. Kiinteistölle kuuluvista kadunpitoon liittyvistä velvollisuuksista säädetään kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetussa laissa 669/1978 (kunnossapitolaki). Tontinomistajan velvollisuutena on: - Pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja jää sekä huolehtia liukkauden torjunnasta jalkakäytävällä. - Tarvittaessa poistaa jalkakäytävälle tai sen vierelle kertyneet lumivallit sekä pitää jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru vapaana lumesta ja jäästä. - Pitää kunnossa tontille johtava kulkutie. - Pitää katu puhtaana tontin rajasta kadun keskiviivaan saakka. - Katualueeseen kuuluvan enintään 3 metrin etäisyydelle tontin rajasta ulottuvan, tonttiin välittömästi rajoittuvan viherkaistan ja ojan alueella roskien poistaminen, muu puhtaanapito ja kasvillisuuden siistinä pitäminen. - Ilmoittaa kunnalle tai poliisille havaitsemistaan liikennettä vaarantavista kuopista ja muista vastaavista puutteista sekä ryhtyä väliaikaisiin toimiin liikenteen varoittamiseksi sillä alueella, jonka tontinomistaja on velvollinen pitämään puhtaana. Kunnossapitolaissa tarkoitetut velvollisuudet alkavat, kun katu tai kadun osa tyydyttää asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen ja sitä koskeva kunnan päätös (kadunpitopäätös) on tehty. Porvarimäenpolulla on katsottava kadunpitovelvollisuuden syntyneen ja liitteen A mukaisten kadun sekä katuosien tyydyttävän asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen, joten niiden osalta tulee tehdä kadunpitopäätös.

57 211, TL :30 TV: 967/2016 Kaupungininsinööri: Tekninen lautakunta päättää tehdä kadunpitopäätöksen Porvarimäenpolulta ja ilmoittaa päätöksestä ja siihen perustuvasta kunnossa- ja puhtaanapitovelvollisuuden alkamisesta kirjeellä katujen ja katuosuuksien varrella sijaitsevien kiinteistöjen omistajille tai haltijoille siten kuin kuntalain 95 :ssä säädetään. Ehdotus Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää kaupungininsinöörin ehdotuksen mukaisesti.

59 212, TL :30 TV: 968/2016 KADUNPITOPÄÄTÖS; POHJANTIEHEN LIITTYVÄT KATUOSAT Liite 212 Valmistelu: Vastaava suunnittelija Johan Enlund, puh Maankäyttö- ja rakennuslain 86 :n mukaan kadunpitovelvollisuus alkaa, kun asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön liikennetarve sitä edellyttää, eikä kunnalle aiheutuvia kustannuksia ole pidettävä kohtuuttomina kadun rakentamisella tyydytettävään liikennetarpeeseen verrattuna. Kadunpidon järjestäminen kuuluu pääosin kunnalle. Kiinteistölle kuuluvista kadunpitoon liittyvistä velvollisuuksista säädetään kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetussa laissa 669/1978 (kunnossapitolaki). Tontinomistajan velvollisuutena on: - Pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja jää sekä huolehtia liukkauden torjunnasta jalkakäytävällä. - Tarvittaessa poistaa jalkakäytävälle tai sen vierelle kertyneet lumivallit sekä pitää jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru vapaana lumesta ja jäästä. - Pitää kunnossa tontille johtava kulkutie. - Pitää katu puhtaana tontin rajasta kadun keskiviivaan saakka. - Katualueeseen kuuluvan enintään 3 metrin etäisyydelle tontin rajasta ulottuvan, tonttiin välittömästi rajoittuvan viherkaistan ja ojan alueella roskien poistaminen, muu puhtaanapito ja kasvillisuuden siistinä pitäminen. - Ilmoittaa kunnalle tai poliisille havaitsemistaan liikennettä vaarantavista kuopista ja muista vastaavista puutteista sekä ryhtyä väliaikaisiin toimiin liikenteen varoittamiseksi sillä alueella, jonka tontinomistaja on velvollinen pitämään puhtaana. Kunnossapitolaissa tarkoitetut velvollisuudet alkavat, kun katu tai kadun osa tyydyttää asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen ja sitä koskeva kunnan päätös (kadunpitopäätös) on tehty. Porvarimäenpolulla on katsottava kadunpitovelvollisuuden syntyneen ja liitteen A mukaisten kadun sekä katuosien tyydyttävän asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen, joten niiden osalta tulee tehdä kadunpitopäätös.

62 213, TL :30 TV: 969/2016 KADUNPITOPÄÄTÖS; KÄRKINIEMENKUJA Liite 213 Valmistelu: Vastaava suunnittelija Johan Enlund, puh Maankäyttö- ja rakennuslain 86 :n mukaan kadunpitovelvollisuus alkaa, kun asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön liikennetarve sitä edellyttää, eikä kunnalle aiheutuvia kustannuksia ole pidettävä kohtuuttomina kadun rakentamisella tyydytettävään liikennetarpeeseen verrattuna. Kadunpidon järjestäminen kuuluu pääosin kunnalle. Kiinteistölle kuuluvista kadunpitoon liittyvistä velvollisuuksista säädetään kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetussa laissa 669/1978 (kunnossapitolaki). Tontinomistajan velvollisuutena on: - Pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja jää sekä huolehtia liukkauden torjunnasta jalkakäytävällä. - Tarvittaessa poistaa jalkakäytävälle tai sen vierelle kertyneet lumivallit sekä pitää jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru vapaana lumesta ja jäästä. - Pitää kunnossa tontille johtava kulkutie. - Pitää katu puhtaana tontin rajasta kadun keskiviivaan saakka. - Katualueeseen kuuluvan enintään 3 metrin etäisyydelle tontin rajasta ulottuvan, tonttiin välittömästi rajoittuvan viherkaistan ja ojan alueella roskien poistaminen, muu puhtaanapito ja kasvillisuuden siistinä pitäminen. - Ilmoittaa kunnalle tai poliisille havaitsemistaan liikennettä vaarantavista kuopista ja muista vastaavista puutteista sekä ryhtyä väliaikaisiin toimiin liikenteen varoittamiseksi sillä alueella, jonka tontinomistaja on velvollinen pitämään puhtaana. Kunnossapitolaissa tarkoitetut velvollisuudet alkavat, kun katu tai kadun osa tyydyttää asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen ja sitä koskeva kunnan päätös (kadunpitopäätös) on tehty. Porvarimäenpolulla on katsottava kadunpitovelvollisuuden syntyneen ja liitteen A mukaisten kadun sekä katuosien tyydyttävän asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen, joten niiden osalta tulee tehdä kadunpitopäätös.

65 214, TL :30 TV: 970/2016 KADUNPITOPÄÄTÖS; TIMOTEINTIE Liite 214 Valmistelu: Vastaava suunnittelija Johan Enlund, puh Maankäyttö- ja rakennuslain 86 :n mukaan kadunpitovelvollisuus alkaa, kun asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön liikennetarve sitä edellyttää, eikä kunnalle aiheutuvia kustannuksia ole pidettävä kohtuuttomina kadun rakentamisella tyydytettävään liikennetarpeeseen verrattuna. Kadunpidon järjestäminen kuuluu pääosin kunnalle. Kiinteistölle kuuluvista kadunpitoon liittyvistä velvollisuuksista säädetään kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetussa laissa 669/1978 (kunnossapitolaki). Tontinomistajan velvollisuutena on: - Pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja jää sekä huolehtia liukkauden torjunnasta jalkakäytävällä. - Tarvittaessa poistaa jalkakäytävälle tai sen vierelle kertyneet lumivallit sekä pitää jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru vapaana lumesta ja jäästä. - Pitää kunnossa tontille johtava kulkutie. - Pitää katu puhtaana tontin rajasta kadun keskiviivaan saakka. - Katualueeseen kuuluvan enintään 3 metrin etäisyydelle tontin rajasta ulottuvan, tonttiin välittömästi rajoittuvan viherkaistan ja ojan alueella roskien poistaminen, muu puhtaanapito ja kasvillisuuden siistinä pitäminen. - Ilmoittaa kunnalle tai poliisille havaitsemistaan liikennettä vaarantavista kuopista ja muista vastaavista puutteista sekä ryhtyä väliaikaisiin toimiin liikenteen varoittamiseksi sillä alueella, jonka tontinomistaja on velvollinen pitämään puhtaana. Kunnossapitolaissa tarkoitetut velvollisuudet alkavat, kun katu tai kadun osa tyydyttää asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen ja sitä koskeva kunnan päätös (kadunpitopäätös) on tehty. Porvarimäenpolulla on katsottava kadunpitovelvollisuuden syntyneen ja liitteen A mukaisten kadun sekä katuosien tyydyttävän asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen, joten niiden osalta tulee tehdä kadunpitopäätös. Kaupungininsinööri:

66 214, TL :30 TV: 970/2016 Tekninen lautakunta päättää tehdä kadunpitopäätöksen Porvarimäenpolulta ja ilmoittaa päätöksestä ja siihen perustuvasta kunnossa- ja puhtaanapitovelvollisuuden alkamisesta kirjeellä katujen ja katuosuuksien varrella sijaitsevien kiinteistöjen omistajille tai haltijoille siten kuin kuntalain 95 :ssä säädetään. Ehdotus Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää kaupungininsinöörin ehdotuksen mukaisesti.

68 215, TL :30 TV: 971/2016 KADUNPITOPÄÄTÖS; ITÄLAHDENTIE VÄLILLÄ VAREKSENTIE JA AHLSTRÖ- MINKATU Liite 215 Valmistelu: Vastaava suunnittelija Johan Enlund, puh Maankäyttö- ja rakennuslain 86 :n mukaan kadunpitovelvollisuus alkaa, kun asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön liikennetarve sitä edellyttää, eikä kunnalle aiheutuvia kustannuksia ole pidettävä kohtuuttomina kadun rakentamisella tyydytettävään liikennetarpeeseen verrattuna. Kadunpidon järjestäminen kuuluu pääosin kunnalle. Kiinteistölle kuuluvista kadunpitoon liittyvistä velvollisuuksista säädetään kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetussa laissa 669/1978 (kunnossapitolaki). Tontinomistajan velvollisuutena on: - Pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja jää sekä huolehtia liukkauden torjunnasta jalkakäytävällä. - Tarvittaessa poistaa jalkakäytävälle tai sen vierelle kertyneet lumivallit sekä pitää jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru vapaana lumesta ja jäästä. - Pitää kunnossa tontille johtava kulkutie. - Pitää katu puhtaana tontin rajasta kadun keskiviivaan saakka. - Katualueeseen kuuluvan enintään 3 metrin etäisyydelle tontin rajasta ulottuvan, tonttiin välittömästi rajoittuvan viherkaistan ja ojan alueella roskien poistaminen, muu puhtaanapito ja kasvillisuuden siistinä pitäminen. - Ilmoittaa kunnalle tai poliisille havaitsemistaan liikennettä vaarantavista kuopista ja muista vastaavista puutteista sekä ryhtyä väliaikaisiin toimiin liikenteen varoittamiseksi sillä alueella, jonka tontinomistaja on velvollinen pitämään puhtaana. Kunnossapitolaissa tarkoitetut velvollisuudet alkavat, kun katu tai kadun osa tyydyttää asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen ja sitä koskeva kunnan päätös (kadunpitopäätös) on tehty. Porvarimäenpolulla on katsottava kadunpitovelvollisuuden syntyneen ja liitteen A mukaisten kadun sekä katuosien tyydyttävän asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen, joten niiden osalta tulee tehdä kadunpitopäätös.

71 216, TL :30 TV: 942/2016 PIETARSAAREN ALERTE OY: VARIKON JA PUUTARHAN TONTTIEN VUOKRAA- MINEN Ote asemakaavasta (2 sivua): Liite 216 A Vuokrasopimus (2 kpl): Liiteeet 216 B, C Vuokra-alueiden kartat (2 kpl): Liitteet 216 D, E Valmistelu: Kaupungingeodeetti Anders Blomqvist, puh Pietarsaaren teknisen sektorin tukitoiminnot siirtyvät alkaen vastaperustetulle yhtiölle Jakobstads Alerte Ab / Pietarsaaren Alerte Oy, jatkossa pelkkä Alerte. Yhtiö tulee toiminnassaan käyttämään osaa kaupungin kiinteistöistä, mukaan lukien suurin osa varikkoalueesta Tapaninniemessa sekä kaupunginpuutarha Skutnäsissa. Varikkoalue sijaitsee tontlla osoitteessa Tiemestarintie 18. Tontin pinta-ala on m 2. Vuonna 1998 hyväksytyn asemakaavan mukaan se on teollisuusrakennusten korttelialuetta (TT). Tontin tehokkuusluku on e=0,20. Tontilla sijaitsee monta erilaista rakennusta, ja niissä toimii tänä päivänä Tekniseen palvelukeskukseen ja Pietarsaaren veteen kuuluvia toimintoja. Uusi asemakaava on vireillä, jonka tarkoituksena on luoda uusi yhteys Skutnabbantieltä varikolle. Kaupunki on hankkinut kiinteistön vuonna 2011 etuostomenettelyn kautta. Tonttimaan hankinta-arvo perustui kaupungin tonttihinnastoon. Teollisuustontin lunastushinta hintavyöhykkeessä IV on tänä päivänä noin 5,76 /m 2, joka antaa vuosivuokran noin 0,29 /m 2. Pietarsaaren vesi vuokraa nyt tiettyjä tiloja ja käyttää osaa tontista. Tämän vuoksi mittausosasto on laatinut tonttijakoehdotuksen, jonka mukaan nykyinen tontti nro 7 jaettaisiin, siten että Pietarsaaren veden toimintarakennusta varten muodostetaan erillinen tontti nro 13, joka jää kaupungin hallintaan. Jäljelle jäävä m 2 suuruinen tontti nro 12 vuokrataan Alertelle. Kiinteistömuodostus voidaan toteuttaa edellyttäen että ehdotus hyväksytään. Kaupunginpuutarha sijaitsee tontilla osoitteessa Skutnäsinkatu 11. Tontin pinta-ala on m 2. Vuonna 2007 hyväksytyn asemakaavan mukaan tontti on puutarha- ja kasvihuonealue, jonka kaupunkimaisemalliset ominaisuudet ja puistomainen luonne säilytetään (MP/s). Asemakaavassa on sitova tonttijako korttelille, ja kaavamääräysten mukaan se on pidettävä yhtenä jakamattomana kiinteistönä ja toimintayksikkönä.

72 216, TL :30 TV: 942/2016 Tontin yhteenlaskettu rakennusoikeus on 1450 krsm 2, joka tehokkuusluvuksi laskettuna vastaa e=0,12. Tänä päivänä kaupunginpuutarha käyttää useimpia rakennuksia ja laitoksia, mutta tontilla sijaitsee myös suojeltu rakennus (sr) puutarhurinasunto, jonka tänä päivänä omistaa Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy. Noin 1425 m 2 suuruinen alue tontista on vuokrattu rakennuksen haltijalle. Vuokrasopimus on voimassa asti. Tämä sopimus voidaan vuokralaisen suostumuksella muuttaa toissijaiseksi sopimukseksi. Vuokralainen tulee tämän jälkeen maksamaan sopimuksen mukaista vuokraa Alertelle. Tontin hankinta-arvo on vain symbolinen. Se sijaitsee hintavyöhykkeessä II/I, jossa tonttivuokrat lasketaan II-vyöhykkeen hinnaston mukaan. Tontin kaavamääräys on ainutlaatuinen. Viitaten alhaiseen tehokkuusasteeseen ja suojelumääräykseen se lähinnä vastaisi laitostonttia. Tällaisille tonteille ei ole määritelty lunastushintaa, mutta vuosivuokra olisi noin 0,34 /m 2. Koskien tonteilla sijaitsevia rakennuksia ja laitoksia viitataan erilliseen luovutussopimukseen, joka laaditaan Kaupungin ja Alerten välillä. Pietarsaaren Veden nykyinen tilavuokrasopimus koskien varikon tiettyjä muita tiloja pysyy voimassa. Täältä osin vuokranantajan rooli siirtyy Aleterelle. Kaupunginpuutarha käyttää myös noin 150 krsm 2 suuruista kylmää autotallia, joka sijaitsee tontilla Merimiehentien varrella. Vuonna 2005 hyväksytyn asemakaavan mukaan tontti on autopaikkojen korttelialue (LPA) tarkoitettu kortteleissa 1 ja 2 sijaitseville kiinteistöille. Tonttia on osittain vuokrattu autopaikkoja ja ekopistettä varten. Rakennus pysyy kaupungin omistuksessa, ja Alerte voi käyttää sitä niin kauan kuin kaupunki ei tarvitse tonttialuetta muihin tarkoituksiin. Erillistä maavuokrasopimusta ei laadita. Samaa koskee mm. urheilualueilla sijaitsevia huoltorakennuksia. Kaupungingeodeetti: Tekninen lautakunta ehdottaan kaupunginhallitukselle, että kaupunki vuokraa seuraavat tontit Pietarsaaren Alerte Oy:lle väliseksi ajaksi: 1. tontti , 7.174,00 euron vuosivuokrasta 2. tontti , 4.299,00 euron vuosivuokrasta Vuokrat ovat sidottu elinkustannusindeksiin, jossa vuoden 2015 keski-indeksi 1906 on perusindeksinä. Molempiin sopimuksiin otetaan ehto, jonka mukaan vuokralaisella on oikeus vuokrata tontin osia edelleen kolmannelle osapuolelle. Nykyinen kaupungin ja Kiinteistö Oy Ebban välinen vuokrasopimus koskien osaa tonttia muutetaan toissijaisek-

73 216, TL :30 TV: 942/2016 si vuokrasopimukseksi. Vuokraoikeus säilyy nykyisin ehdoin ja vuokranantajan rooli siirtyy Alertelle. Ehdotus Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää kaupungingeodeetin ehdotuksen mukaisesti.

74 TN TL A , TL :30 / :s bilaga: Liite 216 A(1), TL BILAGA A UTDRAG FRÅN DETALJPLAN 1: /

75 TN TL , TL :30 / :s bilaga: Liite 216 A(2), TL BILAGA A UTDRAG FRÅN DETALJPLAN 1: /

76 216, TL :30 / :s bilaga: Liite 216 B, TL A R R E N D E K O N T R A K T Staden Jakobstad upplåter härmed på arrende utan tomtlegorätt jämlikt 5 kapitlet i jordlegolagen (258/66) den m 2 stora under bildning varande industritomten (TT) nr 598:38:6:12 i stadsdelen Staffansnäs i Jakobstad åt Jakobstads Alerte Ab ( ) på nedannämnda villkor: 1 Arrendetiden börjar den och slutar den Den beräknade årliga arrendeavgiften är sjutusenetthundrasjuttiofyra euro (7174,00 euro) och detta belopp kallas grundavgift. Arrendeavgiftens förfallodag är den årligen. Den årliga arrendeavgiften binds vid levnadskostnadsindex med 2015 års medelindex 1906 som grundindex. Som granskningsindex används medelindexet för året före faktureringsåret. Den årliga arrendeavgiften (grundavgiften) justeras årligen med ett belopp motsvarande förändringen i granskningsindexet i jämförelse med grundindexet. Om användningen av indexvillkor begränsas eller förbjuds genom lagstadgande eller myndighetsbeslut, tillämpas ett sådant stadgande eller beslut framom ovannämnda villkor. Om arrendeavgiften inte betalas inom utsatt tid, debiteras på förfallna rater från förfallodagen till betalningsdagen en dröjsmålsränta enligt den räntefot det stadgas om i 4 i räntelagen och de kostnader en extra uppbörd förorsakar. 3 Arrendatorn har rätt att utarrendera tomten eller delar därav vidare till tredje part för ändamål som gagnar Jakobstads Alerte Ab:s verksamhet. Dylika arrendeavtal skall upprättas skriftligen och får inte ingås för en tid som sträcker sig längre än till utgången av detta arrendeavtal. Även den som arrenderar en del av området i andra hand är i sin tur skyldig att efterkomma de villkor som framgår i detta arrendeavtal. Arrendatorn är berättigad att utan stadens vidare hörande överlåta arrenderätten. Både överlåtaren och den till vilken arrenderätten transporterats, är solidariskt skyldiga att inom tre (3) månader efter överlåtelsen anmäla om transporten till staden genom att visa överlåtelsehandlingen (och sitt exemplar av det originala kontraktet) samt övriga dokument. Om de berörda försummar att meddela staden om transporten ansvarar överlåtaren solidariskt med den nya arrendatorn gentemot staden för att arrendeavgifter, dröjsmålsräntor och den extra uppbördsavgiften betalas. Dessutom bör som avtalsvite åt staden betalas 10 % av det belopp, som överlåtelseskatten uppgår till, dock minst (84,- euro). Arrendatorn är skyldig att betala de rater av arrendeavgiften inklusive dröjsmålsräntor, som den föregående arrendatorn lämnat obetalade, dock inte för en längre tid än tre (3) år. Arrendatorn och den som arrenderätten transporterats till är skyldig att inskriva sin rätt hos Lantmäteriverket inom sex (6) månader efter det kontraktet trätt i kraft eller transporterats i enlighet med jordabalkens (540/95) bestämmelser.

77 216, TL :30 / :s bilaga: Liite 216 B, TL Arrendatorn ansvarar för de markundersökningar, som krävs för planeringen av byggande på tomten samt för de byggnadstekniska lösningar, som jordmånen förutsätter för att byggandet skall kunna förverkligas. En byggnad får inte utan tillstånd av stadens byggnadstillsynsmyndighet helt eller delvis rivas. En byggnad som helt eller delvis brinner eller annars förstörs skall inom två (2) år återställas eller ersättas med ny byggnad. Ifall arrendatorn inte uppfyller byggnadsskyldigheten, har staden rätt att uppsäga arrendekontraktet, dock inte ifall ett statligt räntestöd eller lån beviljats så länge lånet jämte räntor inte återbetalats. Staden kan på ansökan förlänga de ovan nämnda tidsfristerna. 5 Arrendatorn är inte berättigad att inlösa tomten, utan äganderätten kvarstår hos Staden. 6 Arrendatorn ansvarar för det arrenderade områdets renhållning och är skyldig att hålla byggnader, anläggningar och stängsel på området ävensom områdets obebyggda del i ett vårdat skick samt att efterkomma föreskrifter vederbörande inspektionsmyndighet i sådant avseende meddelat 7 Arrendatorn är skyldig att på egen bekostnad dra försorg om underhåll och renhållning av tomtens gatuandel såsom det stipulerats i lagen. Om gatan vid tomten inte i stadgad ordning överlåtits till allmänt bruk men det oaktat används för allmän trafik, är arrendatorn skyldig att dra försorg om gatans underhåll och renhållning såsom det stadgats om gator, som upplåtits till allmänt begagnande. 8 Arrendatorn är skyldig att se till, att arrendeområdet inte blir förorenat. Ifall området eller en del därav ändå under arrendetiden förorenas i enlighet med definitionen i 5 punkt 2 i miljöskyddsslagen (527/2014) svarar arrendatorn för en upputsning av området i enlighet med förenämnda lags mom. Ifall arrendatorn försummar sin ovannämnda skyldighet har staden rätt att utföra den sanering som åligger arrendatorn och av honom uppbära de kostnader som uppkommer i samband med dessa åtgärder. Senast vid arrendetidens slut har staden rätt att undersöka jordmånen på området. 9 Staden har rätt att dra ledningar eller placera anordningar, fästen eller skyltar på arrendeområdet. En eventuell skada, som förorsakas härav, ersätts enligt överenskommelse mellan staden och arrendatorn. 10 Träd som växer på tomten, tillhör staden och får ej fällas utan stadens medgivande.

78 216, TL :30 / :s bilaga: Liite 216 B, TL Staden har rätt att företa syner på arrendeområdet och därvid skall arrendatorn i god tid bli uppmärksammad på synen. Om synen ger anledning till anmärkningar bör bristerna undanröjas inom den tid staden föreskriver. 12 Arrendatorn har vid arrendetidens utgång förhandsrätt att på nytt arrendera tomten ifall densamma återupplåts på arrende för samma eller därmed jämförbart ändamål. En förutsättning för denna förhandsrätt är dock att byggnaderna på arrendeområdet är i skick och att kontraktsvillkoren iakttagits. Önskar arrendatorn utnyttja sin förhandsrätt eller möjligheten till förlängning skall han skriftligen meddela staden därom senast sex ( 6 ) månader före arrendetidens utgång vid äventyr att han annars kan förverka sin rätt. 13 Bryter arrendatorn mot villkoren i detta kontrakt eller mot föreskrifter, som bygger på kontraktet, är han skyldig att åt staden förutom skadestånd, likaså erlägga avtalsvite, som varje gång uppgår till högst det dubbla beloppet av den årliga arrendeavgiften. 14 Detta kontrakt har uppgjorts i två likalydande exemplar, ett för vardera parten. Jakobstad den xx xxxxxxxxxxx För staden Jakobstad: Rune Hagström tf. teknisk direktör Anders Blomqvist stadsgeodet Härmed nöjda förbinder vi oss att uppfylla arrendekontraktets villkor. Ort och tid som ovan. för Jakobstads Alerte Ab: Håkan Forss verkställande direktör Bevittna:

79 216, TL :30 / :s bilaga: Liite 216 C, TL A R R E N D E K O N T R A K T Staden Jakobstad upplåter härmed på arrende utan tomtlegorätt jämlikt 5 kapitlet i jordlegolagen (258/66) den m 2 stora tomten (MP/S, tomten för trädgårdsodling och växthus vars landskapsmässiga egenskaper och parklika karaktär bevaras) nr 598:21:43:1 i stadsdelen Skutnäs i Jakobstad åt Jakobstads Alerte Ab ( ) på nedannämnda villkor: 1 Arrendetiden börjar den och slutar den Den beräknade årliga arrendeavgiften är fyratusentvåhundranittionio euro (4299,00 euro) och detta belopp kallas grundavgift. Arrendeavgiftens förfallodag är den årligen. Den årliga arrendeavgiften binds vid levnadskostnadsindex med 2015 års medelindex 1906 som grundindex. Som granskningsindex används medelindexet för året före faktureringsåret. Den årliga arrendeavgiften (grundavgiften) justeras årligen med ett belopp motsvarande förändringen i granskningsindexet i jämförelse med grundindexet. Om användningen av indexvillkor begränsas eller förbjuds genom lagstadgande eller myndighetsbeslut, tillämpas ett sådant stadgande eller beslut framom ovannämnda villkor. Om arrendeavgiften inte betalas inom utsatt tid, debiteras på förfallna rater från förfallodagen till betalningsdagen en dröjsmålsränta enligt den räntefot det stadgas om i 4 i räntelagen och de kostnader en extra uppbörd förorsakar. 3 Arrendatorn har rätt att utarrendera tomten eller delar därav vidare till tredje part för ändamål som gagnar Jakobstads Alerte Ab:s verksamhet. Dylika arrendeavtal skall upprättas skriftligen och får inte ingås för en tid som sträcker sig längre än till utgången av detta arrendeavtal. Även den som arrenderar en del av området i andra hand är i sin tur skyldig att efterkomma de villkor som framgår i detta arrendeavtal. Arrendatorn är berättigad att utan stadens vidare hörande överlåta arrenderätten. Både överlåtaren och den till vilken arrenderätten transporterats, är solidariskt skyldiga att inom tre (3) månader efter överlåtelsen anmäla om transporten till staden genom att visa överlåtelsehandlingen (och sitt exemplar av det originala kontraktet) samt övriga dokument. Om de berörda försummar att meddela staden om transporten ansvarar överlåtaren solidariskt med den nya arrendatorn gentemot staden för att arrendeavgifter, dröjsmålsräntor och den extra uppbördsavgiften betalas. Dessutom bör som avtalsvite åt staden betalas 10 % av det belopp, som överlåtelseskatten uppgår till, dock minst (84,- euro). Arrendatorn är skyldig att betala de rater av arrendeavgiften inklusive dröjsmålsräntor, som den föregående arrendatorn lämnat obetalade, dock inte för en längre tid än tre (3) år. Arrendatorn och den som arrenderätten transporterats till är skyldig att inskriva sin rätt hos Lantmäteriverket inom sex (6) månader efter det kontraktet trätt i kraft eller transporterats i enlighet med jordabalkens (540/95) bestämmelser.

80 216, TL :30 / :s bilaga: Liite 216 C, TL Arrendatorn ansvarar för de markundersökningar, som krävs för planeringen av byggande på tomten samt för de byggnadstekniska lösningar, som jordmånen förutsätter för att byggandet skall kunna förverkligas. En byggnad får inte utan tillstånd av stadens byggnadstillsynsmyndighet helt eller delvis rivas. En byggnad som helt eller delvis brinner eller annars förstörs skall inom två (2) år återställas eller ersättas med ny byggnad. Ifall arrendatorn inte uppfyller byggnadsskyldigheten, har staden rätt att uppsäga arrendekontraktet, dock inte ifall ett statligt räntestöd eller lån beviljats så länge lånet jämte räntor inte återbetalats. Staden kan på ansökan förlänga de ovan nämnda tidsfristerna. 5 Arrendatorn är inte berättigad att inlösa tomten, utan äganderätten kvarstår hos Staden. 6 Arrendatorn ansvarar för det arrenderade områdets renhållning och är skyldig att hålla byggnader, anläggningar och stängsel på området ävensom områdets obebyggda del i ett vårdat skick samt att efterkomma föreskrifter vederbörande inspektionsmyndighet i sådant avseende meddelat 7 Arrendatorn är skyldig att på egen bekostnad dra försorg om underhåll och renhållning av tomtens gatuandel såsom det stipulerats i lagen. Om gatan vid tomten inte i stadgad ordning överlåtits till allmänt bruk men det oaktat används för allmän trafik, är arrendatorn skyldig att dra försorg om gatans underhåll och renhållning såsom det stadgats om gator, som upplåtits till allmänt begagnande. 8 Arrendatorn är skyldig att se till, att arrendeområdet inte blir förorenat. Ifall området eller en del därav ändå under arrendetiden förorenas i enlighet med definitionen i 5 punkt 2 i miljöskyddsslagen (527/2014) svarar arrendatorn för en upputsning av området i enlighet med förenämnda lags mom. Ifall arrendatorn försummar sin ovannämnda skyldighet har staden rätt att utföra den sanering som åligger arrendatorn och av honom uppbära de kostnader som uppkommer i samband med dessa åtgärder. Senast vid arrendetidens slut har staden rätt att undersöka jordmånen på området. 9 Staden har rätt att dra ledningar eller placera anordningar, fästen eller skyltar på arrendeområdet. En eventuell skada, som förorsakas härav, ersätts enligt överenskommelse mellan staden och arrendatorn. 10 Träd som växer på tomten, tillhör staden och får ej fällas utan stadens medgivande.

81 216, TL :30 / :s bilaga: Liite 216 C, TL Staden har rätt att företa syner på arrendeområdet och därvid skall arrendatorn i god tid bli uppmärksammad på synen. Om synen ger anledning till anmärkningar bör bristerna undanröjas inom den tid staden föreskriver. 12 Arrendatorn har vid arrendetidens utgång förhandsrätt att på nytt arrendera tomten ifall densamma återupplåts på arrende för samma eller därmed jämförbart ändamål. En förutsättning för denna förhandsrätt är dock att byggnaderna på arrendeområdet är i skick och att kontraktsvillkoren iakttagits. Önskar arrendatorn utnyttja sin förhandsrätt eller möjligheten till förlängning skall han skriftligen meddela staden därom senast sex ( 6 ) månader före arrendetidens utgång vid äventyr att han annars kan förverka sin rätt. 13 Bryter arrendatorn mot villkoren i detta kontrakt eller mot föreskrifter, som bygger på kontraktet, är han skyldig att åt staden förutom skadestånd, likaså erlägga avtalsvite, som varje gång uppgår till högst det dubbla beloppet av den årliga arrendeavgiften. 14 Detta kontrakt har uppgjorts i två likalydande exemplar, ett för vardera parten. Jakobstad den xx xxxxxxxxxxx För staden Jakobstad: Rune Hagström tf. teknisk direktör Anders Blomqvist stadsgeodet Härmed nöjda förbinder vi oss att uppfylla arrendekontraktets villkor. Ort och tid som ovan. för Jakobstads Alerte Ab: Håkan Forss verkställande direktör Bevittna:

82 Gammal landsväg 216, TL :30 / :s bilaga: Liite 216 D, TL Arrendetagare: Objekt: :1 Jakobstads Alerte Ab Pietarsaaren Alerte Oy Ett m2 stort område av tomt nr i Jakobstad. 5: : :10 BILAGA D :0 81 6: Gamma 5: K K rp : Gammelklockarsvägen Tapanintie : :43 4: K3 Vanhalukkarintie : rp : rp : :52 6 6: : m2 Jakobstads Vatten m K : : 4:1 17 4: M501 4: : Tiemestarintie 6: rp : K5 2 3 rp Vägmästarvägen 2 6: M601 6: :237 6: rp rp : Staffansnäsvägen II k 6: K :268 6: :291 M : rp Tapanintie 6 6:269 6: :291 M :238 Starastigen k rp K : Staranpolku Starantie M : :236 38K : Staravägen 14 6: 68 2:5 6: : rp2 M :322 M P : Pietarsaaren ohikulkutie : : :251 6:261 6: : / :

83 1P7 1E K11 3K13 3K6 1K P5 3K K P3 1K K P4 3U K K :214 3:203 1K11 1K K K21 3: :218 21K37 21K36 M636 Djurg Hakamaanreitti Briggvägen karvägen Ankkuritie Pinnonä Genvägen Merimiehentie katu Pedersesplanaden Bodholmsgatan Bodholminkatu Pinnonäsinkatu Oikotie Pinnonäsgatan Raatihuoneenkatu Skutnäsgatan Skutnäsinkatu Lindskogsgatan Fordellinkatu Pietarinpuistikko III III II III II III III III III III III III III III III III III III VIII äg rp rp rp1 rp Objekt: Tomt nr i Jakobstad. Arrendetagare: Jakobstads Alerte Ab Pietarsaaren Alerte Oy 58 / :2000 BILAGA E m2 arrenderar Ebba Kiinteistö Oy Fastighets Ab 216, TL :30 / :s bilaga: Liite 216 E, TL

84 217, TL :30 TV: 888/2016 KESKUSTAN LIIKENNEJÄRJESTELYT TL Nopeusrajoitus 30 km/h: Liite 189 A Ajosuunnat: Liite 189 B Valmistelu: Kaupungininsinööri Harri Kotimäki, Tekninen lautakunta päätti aiemmin yksisuuntaistaa Isonkadun Raatihuoneenkadulta Kanavapuistikolle sekä Kanavapuistikon toriparkin sisäänajon kohdalta. Nyt tulee käsitellä sitä, mitä tapahtuu laajemmin koko keskustassa. Keskustasuunnitelman ja aiempien ajatusten mukaisesti ehdotetaan nyt kartalla joitakin yksisuuntaistamisia ja nopeusrajoituksia. Kaupungininsinööri: Tekninen lautakunta hyväksyy keskustan liikennejärjestelyt liitteen A ja B mukaisesti. Ehdotus Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää kaupungininsinöörin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen liitteen A ja uuden liitteen B mukaisesti. TL Oikaisuvaatimus: Liite 217 Valmistelu: Johan Enlund, ja Harri Kotimäki, Perämiehenkatu toimii nykyään läpikulkureittinä Pietarinpuistikolta länteen, mistä syystä Strengberginkadun kaksisuuntaistus Pietarinpuistikon ja Visasmäen välillä poistaa kuormitusta rasitetulta, jokseenkin kapealta Perämiehenkadulta. Tämä tulee

85 217, TL :30 TV: 888/2016 parantamaan liikennevirtoja kaupungin läntisten ja itäisten osien välillä. Keskustan liikenteen vähentäminen, liikenneturvallisuuden ja kevyen liikenteen eduksi, lisännee uloimpien liikenneväylien käyttöä liikkumiseen pisteestä A pisteeseen B. Visasmäki, joka on kaksisuuntainen, ehdotetaan muutettavaksi yksisuuntaiseksi sekä saavutettavuuden että liikenneturvallisuuden takia. Lastauspaikka Halpa Hallin vieressä on vuosien ajan ollut pullonkaula, joka päivittäin aiheuttaa ongelmia liikenteelle. Se paranee kadun yksisuuntaistamisella. Vaikka pysäköintipaikat Visasmäen toisella puolella ovat sisäänvedettyjä, koetaan silti Visasmäki ahtaaksi ja kapeaksi. Tällä hetkellä ei ole suunnitelmia muutoksista, jotka koskisivat Halpa Hallin kuormausaluetta. Tulevaisuus näyttää, kuinka tämä kohta kehittyy. Oli vaihtoehtoja: poistaa P-paikkoja tai yksisuuntaistaa vain alaosa kellarin sisäänajosta lähtien. Koko katuosan yksisuuntaistamista Raatihuoneenkadulle saakka perusteltiin sillä, että kuormaus ei tapahtuisi vasten liikennettä niin kuin se on nykyään. Liittymä pysäköintialueelle kävelykadun päässä on ahdas ja se veti yksisuuntaistamisen Raatihuoneenkadulle Kanavapuistikon sijaan. Halpa-Hallilla on pysäköintipaikkoja myös toisella puolella. Sinne ajetaan Isonkadun kautta etelästä päin. Muut yksisuuntaistettaviksi esitetyt kadut ovat tie parantaa keskustaliikennettä niin, että voidaan säilyttää pysäköintipaikkoja. Kapeilla kaduilla on vaikeaa kohdata ja meidän on pakko poistaa vielä lisää P-paikkoja. Perämiehenkadulla vähennetään pysäköintiä Halpa-Hallin puolelta. Kaupungininsinööri: Tekninen lautakunta ei muuta päätöstään. Ehdotus Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää kaupungininsinöörin ehdotuksen mukaisesti.

86 217, TL :30 / :s bilaga: Liite 217, TL Pietarsaaren kaupunki Tekninen lautakunta PL Pietarsaari Oikaisuvaatimus teknisen lautakunnan tekemään päätökseen koskien Visasmäen yksisuuntaistamista Yksisuuntaistamiselle ei keskustan liikennejärjestelyitä koskevassa päätösehdotuksessa esitetty minkäänlaisia perusteluita. Vasta kysymällä jonkinlaiseksi syyksi paljastui ainakin Halpa-Hallin lastauspaikan aiheuttamat liikenteelliset haitat, lähinnä ahtaus ja siitä seuraava törmäysriski. Kävi myös ilmi, että lastauspaikan vierestä ei haluta uhrata muutamaa pysäköintipaikkaa turvallisen liikenteen mahdollistamiseksi. Virhe on tietysti tehty jo silloin, kun Halpa-Hallille on myönnetty oikeus kyseiseen lastauspaikkaan, vaikka on tiedetty, että tämä ratkaisu haittaa liikennettä. Nyt oltaisiin valmiita laittamaan vahinko kiertämään ja entisestään vaikeuttamaan keskustan jo muutenkin yhä vaikeammaksi käyvää liikennettä sen sijaan, että ratkaistaisiin itse lastauspaikan tilanne. Ongelma on ensisijaisesti ratkaistava itse lastauspaikkaa tai sen ympäristöä muokkaamalla. Parasta tietysti olisi, että koko lastauspaikka voitaisiin siirtää muualle. Mikäli tämä ei ole mahdollista, niin yksinkertainen ratkaisu on poistaa Visasmäen mutkan ja Kanavapuistikon väliltä kadulla olevat muutamat (ilmeisesti 3 kpl) pysäköintipaikat. Mutkan pohjoispuolella pysäköintipaikatkan ovat ajoradan ulkopuolella, joten lastauspaikan kohdalla ajoradalla olevat pysäköintipaikat olisivat tulppa kadulla ilman lastauspaikkaakin. Näiden muutamien paikkojen poisto on todella halpa hinta siitä, että liikenne saadaan turvallisesti sujumaan lastauspaikasta huolimatta. Samalla kadun ajolinja selkenee, kun pysäköintipaikat eivät enää tule vastaan ajokaistalla etelään ajettaessa. Jos tätä edellä esitettyä ratkaisua ei tehdä, vaan yksisuuntaistamispäätöksestä pidetään kiinni, siitä seuraa monia ongelmia. 1. Halpa-Hallin pysäköintilaitoksen saavutettavuus heikkenee merkittävästi. Laitokseen pääsee jatkossa helposti enää vain pohjoisesta ja poistua voi helposti vain etelään. Pitäisi olla itsestään selvää, että pysäköintilaitoksiin on oltava joka suunnasta hyvät suorat liikenneyhteydet. 2. Suorien yhteyksien puute aiheuttaa kiertämistä, joka kohdistuu mm. torin alueen kaduille, joille ei missään tapauksessa pitäisi ohjata sinne kuulumatonta läpikulkuliikennettä. Torin alueen yksisuuntaistamiset ovat jo heikentäneet torin katujen välityskykyä, eikä torin alue muutenkaan ole tarkoitettu autoille, vaan ihmisille. Yleisesti yksittäinen katu toimii yksisuuntaisena, mikäli sen liikenteellinen merkitys on pieni ja yhteydet kadun ympärillä ovat lyhyet ja esteettömät. Näin on esimerkiksi samalla päätöksellä yksisuuntaistetun Kirkkokadun tapauksessa. Katu toimii lähinnä pysäköintikatuna, eikä sillä ole liikenteellistä merkitystä. Sen sijaan liikenteellisesti merkittävämmät kadut voivat toimia yksisuuntaisena vain, mikäli sen parina on hyvillä yhteyksillä yhdistettynä kaksisuuntainen katu tai toiseen suuntaan yksisuuntainen katu. Visasmäen parina olisi lähinnä yksisuuntainen Isokatu, joka ei ole sopiva läpiajoliikenteelle. Myös niiden väliset yhteydet ovat heikkoja. Pohjoisessa Perämiehenkatu on todella kapea, eikä se kestä enää yhtään lisää liikennettä. Etelässä taas

87 217, TL :30 / :s bilaga: Liite 217, TL yhdysliikenne ohjautuisi Kauppiaankadulle saakka. Tämä eteläinen yhdysliikenne lisäisi huomattavasti torialueen liikennettä, joka ei ole torialueelle sopivaa. Jotta yksisuuntaistaminen edes olisi mahdollista, Perämiehenkadulta jouduttaisiin poistamaan pysäköinti kokonaan kadun toiselta reunalta, jotta läpikulku katujen välillä olisi turvallista. Tässä tapauksessa pysäköintipaikkojen menetys olisi paljon suurempi, kuin mainittu 3 kpl. Siltikin koko lopputuloksena saatava ratkaisu olisi liikenteellisesti paljon nykytilannetta huonompi. Yksisuuntaistamissuunnitelman osana Strengberginkatu on kaksisuuntaistettu. Tämä on ehdoton edellytys sille, että Visasmäki voitaisiin ylipäätään yksisuuntaistaa. Kaksisuuntaitaminen on välttämätöntä myös siinä tapauksessa, että Visasmäen yksisuuntaistamisesta päätettäisiin luopua. Strengberginkatu on oleellinen osa keskustan kehäyhteyttä, joka kehittämiseen kaupunki on sitoutunut jo noin 10 vuotta sitten (RENET-raportti 2007). Toimiva kehäyhteys tarvitaan mm. korvaamaan Raatihuoneenkadun länti-itä -suuntaista yhteyttä, joka heikkeni torin rakentamisen seurauksena. Luonnollisesti torin alueen ei ennenkään olisi kuulunut olla läpiajokatuna, vaan kehää olisi täytynyt alkaa laittaa kuntoon jo aiemmin, mutta viimeistään kun tori suljettiin rakennustöiden vuoksi. Visasmäen yksisuuntaistamiselle on siis esitetty perusteluna Halpa-Hallin lastauspaikan aiheuttamaa liikenne-estettä. Tämä ratkeaa todella yksinkertaisesti poistamalla mainitut pysäköintipaikat ajoradalta lastauspaikkaa vastapäätä. Yksisuuntaistaminen kaikkine seurauksineen maksaisi paljon enemmän kuin mainitut pysäköintipaikat ja lopputuloksena olisi jälleen kerran vain lisää heikentynyt liikenneympäristö. Visasmäen yksisuuntaistamisesta on siis luovuttava. Tero Loppi Porvarinmäentie 1 D Pietarsaari [email protected]

Näytä lisää