ASUINALUEIDEN KEHITTÄMISOHJELMAN ARVIOINTI

Transkriptio

1 ASUINALUEIDEN KEHITTÄMISOHJELMAN ARVIOINTI

2 ESIPUHE Asuinalueiden kehittämisohjelman tavoite oli edistää elinvoimaisuutta, viihtyisyyttä ja hyvinvointia ohjelmassa mukana olleilla alueilla. Tätä työtä tuettiin sekä monialaiseen kehittämistyöhön suunnatuilla avustuksilla että rakentamiseen ja asuinympäristön korjauksiin suunnatuilla investointiavustuksilla. Lisäksi tuettiin aiheeseen liittyvää tutkimusta ja oppimateriaalin tuottamista. ARA vastasi ympäristöministeriön alaisuuteen kuuluvan ohjelman käytännön johtamisesta. Käsillä oleva arviointiraportti tarkastelee ohjelmaa erityisesti hanketyön ja ARAn roolin näkökulmasta. Raportista saadaan hyvää palautetta, miten monen toimijan ja tahon hanke olisi hyvä organisoida. Arviointiraportti antaa varsin myönteisen kuvan ohjelman koetusta tarpeesta, sen tuomasta lisäarvosta ja konkreettisista tuloksista asuinalueiden kehittämisessä. Kiitosta sai myös se, että Asuinalueiden kehittämisohjelma oli luonnollista jatkoa vuosien Lähiöohjelmalle ja kaupunkien muille kehittämistoimille. Nykyisen ohjelmattoman tilan koetaankin jättävän kehittämiseen osin tyhjiön. Ohjelmassa mukana olleet kaupungit näkevät, että ARAn tulisi jatkossakin panostaa ja pitää esillä ohjelmasta tuttuja teemoja kuten lähiökehittäminen, täydennysrakentaminen sekä olemassa olevan rakennuskannan korjaustarpeisiin vastaaminen. Yhtenä avauksena ARA onkin käynnistänyt Yhdyskuntien uudistaminen -projektin ( ), joka pureutuu muun muassa edellä mainittuihin teemoihin. Jarmo Lindén johtaja ARA 2

3 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 2 Temaattiset havainnot 4 Arvioinnin tavoite ja toteutus 5 Asuinalueiden kehittämisohjelma arvioinnin kohteena 6 Asuinalueiden kehittämisohjelman hankkeet ja myönnetyt avustukset 7 Tutkimus- ja oppimateriaalihankkeet 10 Temaattiset havainnot 12 Ohjelmatyön lisäarvo hankealueen kehittämiseen 13 Ohjelmien jatkumon vaikutus 19 Tulosten pysyvyys 20 Paikallisten ja valtakunnan tason käytäntöjen vaikutus hankkeiden toteutukseen 22 Tutkimus- ja oppimateriaali-hankkeiden lisäarvo 27 Johtopäätökset ja suositukset 32 Johtopäätelmät 33 Suositukset 34 Nousseita toiveita ja kehitysesityksiä 35 Kaupunkikohtaiset havainnot 37 Oulu - Tulevaisuuden kaukovainio 38 Joensuu Rantakylä-Utra alueen kehittäminen 39 Vaasa - RISTINUMMI saavutettavuuden tasavertaisuus 40 Turku Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku 41 Espoo Espoon keskuksen kehittämisprojekti Visioista tekoihin 42 Lappeenranta - Sammonlahden suuralueen palvelujen ja asukasosallisuuden uudet innovaatiot Länsialue omaksi 43 Tampere - Oma Tesoma 44 Kuopio Pihkassa Männistöön 46 Jyväskylä - Hyvinvointia Huhtasuolle 48 Helsinki - Kaupunginosien Helsinki (3-hankkeen kokonaisuus) 50 Vantaa Vantaan kehittämishanke 51 Pori Kaikkien Pori 52 Lahti - Liipolan asuinalueohjelma 53 3

4 TEMAATTISET HAVAINNOT 4

5 Arvioinnin tavoite ja toteutus Käsissä oleva raportti on Asuinalueiden kehittämisohjelman arvioinnin loppuraportti. Arviointi toteutettiin maalis-elokuussa Arviointiraportin tyyli on esitysaineistonomainen. Asuinalueiden kehittämisohjelman ( ) tavoitteena on ollut edistää asuinalueiden elinvoimaa ja ehkäistään segregatiota. Sen keskiössä on ollut kaikki suurimmat kaupungit sekä lukuisat yliopistot ja tutkimuslaitokset Suomessa, ja se on ollut kiinteää jatkoa vuosina toimineelle Lähiö-ohjelmalle. Ohjelman avustusten kokonaisbudjetti on ollut 20 miljoonaa euroa. Ohjelman käytössä on ollut kehittämisavustus (kaupungeille 20 % ja tutkimushankkeille 80 % hyväksytyistä kustannuksista) sekä investointiavustus (20-25 % hyväksytyistä kustannuksista). Investointiavustusta on voitu ohjelmassa myöntää alueen yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa vahvistavien tilojen ja toimintojen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen, täydennysrakentamisen edellytysten parantamiseen sekä asuinympäristön laadun ja esteettömyyden parantamiseen. Kehittämisohjelman arvioinnin arviointikysymykset olivat seuraavat: Onko ohjelmatyö tuonut lisäarvoa hankealueiden kehittämiseen? Miten ja minkälaista lisäarvoa ohjelmatyö on tuonut tai vaihtoehtoisesti, miksi ohjelman merkitys on jäänyt vähäiseksi? Millainen vaikutus ohjelmien jatkumolla (esim. Lähiöohjelma ) on ollut kehittämistyöhön? Onko ohjelmatyön seurauksena syntynyt pysyviä käytäntöjä, toimintatapoja, tms. Jos, mitä? Jos ei, miksi ei? Minkälaiset (paikallisen ja valtakunnallisen tason) käytännöt ovat edistäneet tai estäneet hankealueiden kehittämistä ohjelmakauden aikana? Ovatko hankkeessa mukana olleet tutkimushankkeet tuoneet lisäarvoa hankealueiden kehittämiseen? Miten tai miksi eivät? Loppuraportissa on koottu tulokset, jotka perustuvat seuraaviin aineistoihin: Kaupunkien edustajien haastattelut (13/13 kaupunkia, 1-5 henkilöä kustakin kaupungista). Sähköinen kysely niille tutkimus- ja oppimateriaalihankkeiden ohjausryhmien jäsenille, joita ei haastateltu (lähetetty n. 40 henkilölle) Tutkimus- ja oppimateriaalihankkeiden (23/24) vetäjien haastattelut Raportissa on vastattu arviointikysymyksiin ja tuotu esiin arvioinnin päähavainnot. Raportin lopussa on arviointiasetelman mukaiset yhteenvedot kaupunkien hankkeista arviointiasetelman näkökulmasta. ARA ja hankkeet ovat tuottaneet runsaasti tietoa käynnissä olleista hankkeista, joten niihin voi tutustua tarkemmin mm. osoitteessa kehittamisohjelma Raportin sivut 5-33 ovat tiivistystä kaikista arvioinnissa toteutetuista haastatteluista. Sivut ovat arvioitsijan esittämät johtopäätökset ja suositukset. Kaupunkikohtaiset osiot ovat arvioijan ymmärrys kaupunkien haastatteluihin ja toimitettuihin dokumentteihin pohjautuen kaupunkikohtaisesta kehityksestä. 5

6 Asuinalueiden kehittämisohjelma arvioinnin kohteena Asuinalueiden kehittämisohjelman tavoitteena oli edistää asuinalueiden elinvoimaa ja ehkäistä syrjäytymistä. Vuosina ohjelmassa oli 13 kaupunkia, joille myönnettiin ARA-avustusta noin 14,5 miljoonaa. Kaupunkien hankkeita tuettiin tutkimus- ja oppimateriaalihankkeilla, joille myönnetty kehittämisavustus oli noin 5 miljoonaa. Asuinalueita on kehitetty neljään eri teemaan liittyen: asukkaiden osallisuus ja moninaisuus viihtyisä, turvallinen ja kiinnostava ympäristö tilojen uudenlaiset käytöt, palvelutarjonnan vahvistaminen ja sosiaaliset innovaatiot nuorten kasvun ja sosiaalisen eheyden vahvistaminen. Arvioinnissa toteutetuissa haastatteluissa on vain hyvin harvoin käsitelty suoranaisesti näitä neljää teemaa. Ne eivät ole siis olleet suoraan kaupunkien kehittämishankkeiden arkityötä ohjaavia. Toisaalta valtaosassa hankkeita kaikki teemat ovat olleet jotenkin mukana asuinalueen kehittämisen tarpeista lähtevässä hankesuunnittelussa sekä hankkeiden valinnassa. Ohjelman koordinaatiosta vastasi ympäristöministeriö, ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) vastasi ohjelma-avustuksesta ja hankeohjauksesta. Ympäristöministeriö vastaa myös lähiökehittämisen yhteistyön koordinoinnista, jossa ovat mukana työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto ja Rakli. Käytännössä arvioinnin haastatteluissa ohjelma on mielletty ensisijaisesti ARAn ohjelmaksi, ja ympäristöministeriön rooli on usein jäänyt kaupunkien edustajille epäselväksi. Asuinalueiden kehittämisohjelma oli jatkoa vuosina toimineelle Lähiö-ohjelmalle. Jatkumolla on ollut merkitystä, ja sitä käsitellään tarkemmin myöhemmin. Ohjelman kanssa samanaikaisesti toimi vuoden 2014 alusta perustettu ministeri Pia Viitasen lähiöasioiden neuvottelukunta, jonka toimikausi loppui uuden hallituksen nimittämiseen. Asuinalueiden ja lähiökehittämisen avustukset ovat saaneet mandaattinsa hallitusohjelmista. Käytännössä Asuinalueiden kehittämisohjelmassa kohteena olleiden alueiden kehittäminen on huomattavasti yksittäistä hallituskautta pidempi projekti. Tällöin asuinalueiden ja lähiöiden kytkeytyminen kaupungin omaan strategiatyöhön on keskeistä. Asuinalueiden kehittämisohjelmassa pyrittiin määrätietoisesti käyttämään laajempaa asuinalueiden ja asuinalueen käsitettä. Osa haastateltavista huomauttaa, että tämä on ollut osittain keinotekoista, vaikka sillä on pyritty edistämään entistä kokonaisvaltaisempaa ajattelua lähiöistä. Toisaalta ohjelman nimeen ei ole liittynyt varsinaista käsitteellistä pohdintaa lähiön luonteesta muutoin kuin avustuskriteerien osalta. 6

7 Asuinalueiden kehittämisohjelman hankkeet ja myönnetyt avustukset Taulukossa 1. on kuvattu Asuinalueiden kehittämisohjelman hankkeet sekä niihin myönnetyt ja käytetyt avustukset ja avustusten käyttö elokuuhun 2016 mennessä (maksatusta voi hakea asti). Hanke Kohdealueet Kärkiteemat ja -tavoitteet Kehittämisavustus 2013 Kehittämisavustus 2014 Kehittämisavustus 2015 Investointiavustus 2013 Investointiavustus 2015 Yhteensä Maksettu elokuussa 2016 % maksettu Kaupunginosien Helsinki Esikaupunkialueet Demokratiatilojen kehittäminen, toteuttaminen ja toiminnan tukeminen % Kaupunginosien Helsinki Esikaupunkialueet Asuinympäristön laadun parantaminen ja uudet toimintamallit. Investointivustuksella julkisen kaupunkiympäristön parantaminen (esim. leikkipuistot, puistot, aukiot, valaistus), esteettömyyden parantaminen sekä pyöräilyn ja kävelyn edistäminen. Asukastilojen kehittäminen % Kaupunginosien Helsinki Esikaupunkialueet Täydennysrakentamisen edellytysten parantaminen % Espoon keskuksen kehittämisprojekti - visioista tekoihin Espoon keskus, Suvela, Kirkkojärvi Täydennys- ja korjausrakentaminen sekä käyttötarkoitusten muutokset, poikkihallinnollinen yhteistyö, nuorten ja monikulttuurisuuden huomiointi kehittämisessä. Investointiavustuksella asukkaiden harrastus-, toiminta- ja kokoontumismahdollisuuksien parantamiseen sekä ympäristön viihtyisyyteen tähtäävät toimenpiteet % Länsimäen kehittämishanke (Vantaa) Länsimäki Vantaalaisen toimintamallin kehittäminen asuinalueiden laaja-alaiseen kehittämiseen. Täydennys- ja perusparantaminen alueella, yhteisöllisyyden ja osallisuuden tukeminen. Investointiavustuksella mm. valaistusten, leikki-, piha- ja harrastealueiden, reittien ja viheralueiden kunnostusta % 7

8 Taulukko 1. jatkuu Hanke Kohdealueet Kärkiteemat ja -tavoitteet Kehittämisavustus 2013 Kehittämisavustus 2014 Kehittämisavustus 2015 Investointiavustus 2013 Investointiavustus 2015 Yhteensä Maksettu elokuussa 2016 % maksettu OmaTesoma (Tampere) Tesoma Nuorten yhteiskuntatakuuseen alueellisella mallilla vastaaminen ja tämän palvelumallin pilotointi. Asuntotarjonnan monipuolistaminen. Poikkihallinnollisuus. Investointiavustuksella mm. Tesomajärven virkistysalueen kehittämistä ja vuokratalojen piha-alueiden ja asukastilojen kunnostusta sekä asukkaiden monikäyttötilojen rakentamista % Vetovoimainen Turku - hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet Halinen, Varissuo, Pansio-Perno Asuinalueiden kilpailukyvyn lisääminen ja yhdyskuntarakenteen edeyttäminen asukkaita osallistaen. Toimiva palveluverkko, monimuotoisen täydennysrakentamisen edellytykset ja sosiaalinen eheys. Investointiavustuksella mm. Pansionrannan rantareitti ja Ruissalon reitti, Halistenkosken viheralueen peruskorjausta ja leikkipaikkojen kunnostusta % Kaikkien Pori Pihlava, Impola- Sampola, Pormestarinluoto, Väinölä Yhteensovittavan toiminnallisen konseptin luominen, tilojen uudenlaiset käytöt, nuorten kasvun tukeminen ja osallisuuden lisääminen. Investointiavustuksella mm. valaistusten parantamista, kevyenliikenteen väyliä, tilojen kehittämistä asukkaiden monitoimikäyttöön, viheralueiden ja leikkipaikkojen parannuksia, ympäristötaidetta % Pihkassa Männistöön (Kuopio) Männistö, Tiihotar, Linnanpelto, Itkonniemi Kehitetään uusi, monitoimijainen, poikkihallinnollinen asuinalueiden kehittämisen malli, joka vakiinnutetaan kaupungin toimintaan. Toimivat kumppanuudet 1. ja 3. sektorin välillä. Investointiavustuksella mm. maisemapeltoja, puistokäytäviä, kevyenliikenteen väyliä ja ulkoväylästöjen kunnostuksia % Ristinummi - saavutettavuuden tasavertaisuus (Vaasa) Ristinummi Täydennyskaavoituksen ja lisärakentamisen avulla lisätään esteettömyyttä ja luodaan tilaratkaisuja, jotka parantavat asukkaiden viihtyisyyttää ja mahdollisuuksia osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen % 8

9 Taulukko 1. jatkuu Hanke Kohdealueet Kärkiteemat ja -tavoitteet Kehittämisavustus 2013 Kehittämisavustus 2014 Kehittämisavustus 2015 Investointiavustus 2013 Investointiavustus 2015 Yhteensä Maksettu elokuussa 2016 % maksettu Koko Liipola oppimisympäristönä (Lahti) Liipola Osallisuuden vahvistaminen monitoimitalokonseptia kehittämällä, poikkihallinnollinen yhteistyö ja sos. sekoittaminen täydennysrakentamisen kautta. Investointiavutuksella monitoimitalon rakentaminen sekä valaistusten, leikkialueiden ja viheralueiden kunnostamista % Sammonlahden suuralueen palvelujen ja asukasosallisuuden uudet innovaatiot (Lappeenranta) Sammonlahden suuralue Asuinviihtyvyyden parantaminen, asukaosallisuuden edistäminen ja syrjäytymisen vähentäminen uudenlaisin toimintamallein ja hyväksi havaituin käytännöin. V Investointiavustuksella mm. Tervahaudanpuiston kohentaminen, Rantaraitin kehittäminen, leikkipaikkojen ja puistojen kehittäminen, valaistuksen päivittäminen, pyöräilyverkoston edistäminen. V investointiavustuksella Muukontien Kanavasillan kevyenliikenteen väylän korjaus turvalliseksi % Hyvinvointia Huhtasuolle (Jyväskylä) Huhtasuo Uusien mahdollisuuksien ja toimintamallien luominen asukkaiden omatoimiselle hyvinvointia edistävälle toiminnalle. Sektorien välinen yhteistyö ja kansalaisraati. Investointiavustuksella Huhtasuon senioripuisto ja koirapuisto, ryhmätilojen ja kylätoimiston tilojen kunnostaminen, esteettömyys parannuksia % Tulevaisuuden Kaukovainio (Oulu) Kaukovainio Ympäristön kunnostaminen, moniammatillisen toiminnan vahvistaminen sekä palvelukeskuksen kehittäminen asukkaiden kohtauspaikaksi. Investointiavustuksella mm. Kaukovainion viheralueiden ja toiminnallisuuden kehittäminen ja Kainuunpuiston esteettömyyden ja saavutettavuuden parantaminen sekä Haukkapuiston leikkipuiston kehittäminen % Yhteensä % 9

10 Tutkimus- ja oppimateriaalihankkeet Taulukko 2. Hanke Yhteistyökaupunki Vastuuorganisaatio Kehittämisavustus 2013 Kehittämisavustus 2014 Kehittämisavustus 2015 Yhteensä Maksettu elokuussa 2016 Segregaation ehkäiseminen ja alueen elinvoimaisuuden lisääminen uudistavan aluekehittämisen avulla (SEULI) KAKETSU - Kaukovainion Kestävä Tulevaisuus Tampere TTY Oulu Oulun AMK Eheyttämisen edellytykset (EHED) Oulu Oulun yliopisto Osallistuva budjetointi asukaslähtöisessä kaupunkisuunnittelussa Hyvinvoinnin tekijät-asuinalueen hyvinvoinnin kokemisessa Tampere Tampereen yliopisto Joensuu Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän Hyvinvointiohjelmaan liittyvä tutkimus Jyväskylä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön tutkimuskeskus Asuinalue lapsiperheiden kokemana Lahti Palmenia/HY Oma verkko: Tesoman nuorten osallisuutta vahvistava malli Oma Paja: Nuoret ja sosiaaliset innovaatiot Tampere Tampereen yliopisto Tampere Tampereen yliopisto Koulu keskellä kortteleita Turku Turun AMK Valikoivan muuttoliikkeen dynamiikka asuinalueiden eritytymisessä Valikoivan muuttoliikkeen vaikutukset alueelliseen eriytymiseen Ostoskeskukset julkisina tiloina ja kaupunkiaktivismi paikallisen kehittämisen voimavarana Helsinki, Vantaa, Espoo Helsingin yliopisto Espoo, Vantaa Kuluttajatutkimuslaitos Helsinki Helsingin yliopisto Elinvoimaisen alueen tilat (ELINAT) Espoo, Turku Aalto yliopisto Välittävät Valittavat Verkostot (VVV) Espoo Laurea AMK

11 Taulukko 2. jatkuu Hanke Yhteistyökaupunki Vastuuorganisaatio Kehittämisavustus 2013 Kehittämisavustus 2014 Kehittämisavustus 2015 Yhteensä Maksettu elokuussa 2016 Porin lähiöiden kulttuurisuunnittelu Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina Senioripalveluinnovaatioiden tutkiminen ja pilotointi Kaupunkikumppanuutta! iäkäs asukas, nuoret & paikallinen palvelujärjestys Tiede, taide ja teknologia asuinalueen kehittämisessä Pori Turun yliopisto/ Porin yksikkö Lahti Lapin yliopisto Kuopio Itä-Suomen yliopisto Helsinki Helsingin yliopisto Turku Turun yliopisto Ristinummi 2.0 Vaasa Åbo Akademi Muutosmallit Kaikki kohdealueet TTY Lähiökehittämisen oppimateriaalituotanto - LähiöOppi Sosiaalisesti kestävällä innovoinnilla asuinalueiden uudistamiseen -työkalu Oppimateriaalihanke TTY Oppimateriaalihanke Lappeenrannan yliopisto Yhteensä

12 TEMAATTISET HAVAINNOT 12

13 Ohjelmatyön lisäarvo hankealueen kehittämiseen Havaintoja haastatteluista Vipuvaikutus poikkihallinnollisen koordinaation kautta: Pienillä resursseilla on saatu aikaan tuloksia, joita kaupungit itse pitävät hyvinä. Usein yhteistoiminta eri hallinnonaloilla ei vielä realisoidu ilman sellaista koordinoivaa resurssia, jonka ARA-avustus mahdollistaa. Alueiden pitkäkestoinen kehittäminen tuo tulosta: Aina kyse ei ole ARAn ohjelmista vaan kaupunkilähtöisestä asuinalueen kehittämistä. Usein ilman aikaisempaa kehittämistyötä ei asuinalueen kehittämisohjelmasta tehdyillä toimenpiteillä olisi ollut vastaavaa vaikutusta. Tutkimukselle rahoitus on ainutlaatuista: Tutkimushankkeiden näkökulmasta ohjelmatoiminnasta on merkittävä lisäarvo, sillä muita vastaavantyyppiseen tutkimukseen on vain vähän rahoituslähteitä, tai ne eivät ole näin konkreettisia (poikkeuksena ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt). Hankkeiden toimenpiteiden laaja-alaisuus ja poikkihallinnollisuus: Hankkeissa on saatu keskitetyillä selkeillä toimenpiteillä hyviä konkreettisia tuloksia, mutta niissä hankkeissa, jotka ovat olleet tavoitteiltaan tai sisällöiltään laaja-alaisempia, ovat kehittämisen teemat nousseet kaupungin tasolle ja kaupungin kehittämisen läpäiseväksi teemaksi. (Vrt. frisbeepuisto vs. lähiökehittämisen poikkihallinnollinen malli). Laaja-alainen kehittäminen luo monipuolista vaikuttavuutta. Laajojen tavoitteiden, monipuolisten toimenpiteiden ja asiantuntemuksen sitominen hankkeeseen tukee alueen kokonaisvaltaista kehittämistä. Pistemäisten hankkeiden tulokset eivät olisi välttämättä niin kestäviä. Imagohyöty: ARAn tuoma lisäarvo ja viestinnällinen tuki ovat edesauttaneet useilla alueilla asuinalueiden mielikuvan kohotusta. Verkostojen laajentaminen: Lähes kaikista kaupungeista löytyy kokemuksia siitä, että ohjelmaan osallistuminen on tuonut uusia verkostoja. Verkostoja on syntynyt horisontaalisesti kaupungin sisälle sekä muihin kaupunkeihin ja hankkeisiin. Useat haastateltavista kaipaavat tätä vieläkin enemmän. 13

14 Lisäarvon erilaiset muodot Volyymi- ja laatukontribuutio: Esimerkkejä uudentyyppisistä tilaratkaisuista suunnittelu- ja/tai konseptitasolla: Yhdistetty perheneuvonta, päiväkoti ja nuorisotalo, joissa yhteinen tila kuten jumppasali (Espoo) Monitoimitalo, jossa yhdistyvät koulu, päiväkoti ja kirjasto sekä harrastusmahdollisuudet myös ns. virastoajan ulkopuolella (Lahti) Tai pienempiä: Fribeegolfpuisto, skeittipuisto, parkour-puisto jne. Kehittämiskontribuutio: Niissä hankkeissa, joissa kehittämistoimintaa on tuotu uusille alueille, voidaan havaita paremmin myös kehittämistyön systematisointiin liittyviä vaikutuksia (= poikkihallinnon toimintaa jää elämään osana täydennysrakentamisen ja/tai kaupunkisuunnittelun toimintaa). Prosessikontribuutio: ARA-avustuksilla, ja erityisesti investointiavustuksilla on prosessihyötyä Joillakin alueilla parannustyöt eivät olisi toteutunut ilman investointiavustusta tai olisivat tippuneet poliittisesti investointilistalla ajallisesti kauemmaksi. Rahoituksen koko itsessään on lisännyt painoarvoa ja päättäjien kiinnostusta aiheeseen. Keskeiset lisäarvon kohdat hankkeissa on kuvattu seuraavalla sivulla olevassa kuvassa. 14

15 Keskeiset lisäarvon kohdat hankkeissa Ohjelman kautta tuleva rahoitus mahdollistaa koordinoivan resurssin Tehdään sellaista, joita ei muuten tehtäisiin Uusien sisältöjen tekeminen (jota ei muuten olisi tehty) Kehittämisen systematisointi Laajat rakenteet tai toimintamallit Aiempi työ Sama alue Yksittäiset parannukset infrassa Ei suoraa perinnettä Uusi alue Tehdään uusille kohderyhmille Tuodaan jo aiemmin tehtyä uudelle alueelle Yksittäiset asuinaluekohtaiset toimintamallit Hetkelliset interventiot Asuinalueen kehittämisen nopeuttaminen 2-3 vuodella 15

16 Investointiavustuksen merkitys Asuinalueiden kehittämisohjelmassa uutena asiana aiempaan asuinalueiden kehittämiseen verrattuna olivat ohjelmasta myönnetyt investointiavustukset. Investointiavustuksia myönnettiin ohjelmassa n. 8,5 miljoonaa euroa, joka oli 58 % ohjelman kokonaisrahoituksesta. Investointiavustukset tulivat ohjelmaan hieman yllättäen ja niiden hakemiseen ja siihen valmistautumiseen oli käytössä suhteellisen lyhyt aika. Investointiavustuksilla on tyypillisesti toteutettu koko asuinalueen kaupunkikohtaisen kehittämiskokonaisuuden kannalta merkittäviä fyysisiä parannuksia. Usein haastatteluissa investointiavustuksen merkitystä ei kuitenkaan eritellä, vaan haastateltavat tarkastelevat koko hankekokonaisuutta. Aiemmin esitetyssä kontribuutioanalyysissä investointiavustusten merkitys on erityisesti suurempien ympäristöön kohdistuvien parannusten nopeuttamisessa. Tämä viittaisi siihen, että vaikka haastateltavat harvoin erikseen nostavat investointiavustusta esiin, on sillä ollut suuri merkitys tulosten konkreettisuuden ja pysyvyyden näkökulmasta. 16

17 Pienempiä oppeja asuinalueiden kehittämisestä Kokemuksia poikkihallinnollisesta asuinalueiden kehittämisestä Kytkös strategiaan avainasemassa: Kytkös strategiaan avainasemassa: Niissä kaupungeissa, joissa asuinalueiden (tai nimenomaisen) kehittäminen on selkeästi strategiatasolla, on kehittäminen ollut huomattavasti helpompaa. Jos lähiö/asuinaluekehittäminen ei ole ollut suoraan kaupunkistrategiassa, on sitä voinut ohjata jokin spesifi visio (esim. lähiökehittämiseen liittyvä visiotyö tmvs.) Poikkihallinnollisuuden kehittäminen keskiössä: Niissäkin hankkeissa, joissa poikkihallinnollisuuden edistäminen ei ole ollut hankkeen ensisijaisena tavoitteena, on työskentely edistänyt poikkihallinnollisuuden tai eri hallintokuntien/toimialojen asuinalueiden kehittämiseksi liittyvän yhteystyön edistämistä. Tässä yhteydessä ohjelmaan liittynyt poikkihallinnollisuuden pyrkimys koetaan hyväksi. Parhaiten poikkihallinnollisuuden arvioidaan kehittyneen sellaisissa kaupungeissa, joissa hankkeen projektipäälliköt ovat olleet suoraan konserniesikunnan tai vastaavan rakenteen alaisuudessa. Vastaavasti poikkihallinnollisuuden nähdään kehittyneen heikoimmin silloin, kun kehittämisen resurssit sijaitsevat jollakin tietyllä toimialalla vaikka poikkeuksiakin on. Poikkihallinnollisuuden lisäksi tarvitaan myös muuta: vaikka poikkihallinnollinen ohjausryhmä on tuonut tärkeää tukea, olisi rinnalle tarvittu tätä kevyempi operatiivinen hankeryhmä. Hankkeen ohjausmalli ei ole aina riittävän ketterästi tukenut hankkeen etenemistä. Laaja-alaista sitoutumista ja työpanosta tarvitaan valmisteluvaiheesta asti: kaupungin eri palvelualueiden osallistuminen jo hankkeen suunnitteluun olisi useassa kohdin tukenut toteutusvaihetta. Rahan suuruus ei aina ratkaise: eri hallinnonalojen yhteistyön käynnistyttyä laajempaa vaikuttavuutta saadaan aikaiseksi myös pienemmillä, jo olemassa olevilla resursseilla, ja niiden paremmalla koordinaatiolla. Ohjelmien jatkuvuus kokemus ja paikallisen tason yhteistyö edistävät tavoitteiden toteutumista, mutta voidaan nähdä muutaman hankkeen osalta myös kolikon kääntöpuolena: kun mitään erityisesti uutta ei kehitetä, ei myöskään synny uusia avauksia. 17

18 Kokemuksia asuinalueiden kehittämisen lähestymistavoista ja menetelmistä Toimintatavat asiakaslähtöisiksi: Yksi muutamien hankkeiden mainitsema oppi on palvelumuotoilun hyödyntäminen normaalisti tekniseltä näyttäytyvässä asuinalueiden kehittämisessä. Palvelumuotoilun hyvä puoli on se, että se tuo asukasosallistumisen asemasta asukkaat asuinalueen palvelujen ja ratkaisujen kehittäjäksi. Eri toimijoiden osallistaminen: Lähes kaikille kaupungeille yksi keskeinen oppi on ollut kolmannen sektorin yhteistyön merkitys asukkaiden osallistamisen näkökulmasta. Tämä korostuu niillä alueilla, joissa haastatellut toimijat eivät ole olleet aiemmin pidempään tekemisissä erilaisten asuinalueiden kehittämisessä vaikka kaupungissa olisikin ollut perinteitä lähiötyölle. Aiemmin haastavaksi koettujen ryhmien parempi integrointi toimintaan: Kehittämisen kohteena on tunnistettu yhä voimallisempi eri maahanmuuttajaryhmien ja työttömien saaminen mukaan toimintaan. Elinkeinoelämän näkökulma on ollut vähäinen: Yritykset eivät ole olleet juuri osallisina hankkeissa, vaikka tälle olisi ollut luontevia paikkoja. Joissakin hankkeissa tämän näkökulman puuttumista harmiteltiin jälkikäteen ja nähtiin, että yritykset tulee jatkossa ottaa paremmin osaksi lähiökehittämisen agendaa ko. kaupungissa. Tutkimustyö tukena: Niissä kaupungeissa, joissa korkeakouluyhteistyö ei ole ollut systemaattista, ontutkimushankkeiden ohjausryhmätyöskentely tai muu tutkimustoimintaan osallistuminen ylipäätään luonut kiinteämpiä suhteita tutkimuslaitoksiin. Tämä voi edesauttaa yhteyksien säilymistä. ARA edellytti hankkeilta ohjausryhmää, mutta ei varsinaisesti ohjannut sitä, mitä ohjausryhmän tulisi tehdä. Joissakin hankkeissa ohjausryhmätyö on ollut tuloksekasta johtuen projektin omasta aktiivisuudesta ohjausryhmän hyödyntämisessä. Hankkeet ovat oppineet paljon asukkaiden osallistamisesta: Asukkaat osallistuvat mieluiten konkreettiseen tekemiseen. Hankkeessa testattuja asukasraateja ei saatu pyörimään useasta yrityksestä huolimatta. Asukaskulttuuria tulee rakentaa pitkäjänteisesti. Perinteet ovat helpottaneet hankkeiden toteutusta. Osallisuuden vahvistaminen vaatii mittavaa tiedottamista ja uusia kanavia. Tiedottamisen tärkeys uusien asukasryhmien innostamiseksi korostui hankkeessa. Ilman hankerahoitusta tähän ei ole monessakaan kaupungissa mahdollisuutta. Asukkaiden luottamuksen saavuttaminen vaatii aikaa ja systemaattista yhteistyötä. Muutamissa hankkeista nostetaan esiin, että alueen asukkaat olivat aluksi epäluuloisia kehittämisen toimenpiteistä ja tavoitteista. Yhteistyön myötä syntyi luottamus ja mahdollisuus jatkotyölle. Osallistujamäärät ovat kasvaneet, joskin ne ovat vielä melko pieniä. 18

19 Ohjelmien jatkumon vaikutus Lähiöohjelmasta ( ) Asuinalueiden kehittämisohjelmaan siirryttäessä tavoiteltiin suurten kokonaisuuksien huomioimista yksittäisten lähiöiden sijaan. Useissa kaupungeista on ollut hankkeita myös Lähiöohjelmassa, osalla myös edeltäneissä. Suurin osa hyödyntänyt: suuri osa nykyisistä asuinalueiden kehittämisohjelmien hankkeista on hyödyntänyt aiemmissa hankkeissa syntyneitä oppeja. Vaikka jatkumo on koettu merkittävänä lisäarvona, on varsinainen tekeminen ollut muutamassa kaupungissa hankkeiden välisenä aikana katkolla. Osassa hankkeissa aiemmat kehittämistoimenpiteet ovat kohdentuneet eri asuinalueisiin, eikä niitä ole suoraan hyödynnetty (Kuopio, Oulu, Joensuu). Jatkumolla on merkitystä kaupunkien mielestä: yleisesti kaupungit ovat kokeneet, että ohjelmien jatkumolla on ollut merkitystä, ja ne ovat esimerkiksi: Pitäneet lähiö/asuinalueiden kehittämisen agendalla. Luoneet innostusta ja pyrkimystä nähdä asioita uudella tavalla. Edesauttaneet yhteistoimijuuden ja poikkihallinnollisen toiminnan jatkuvuutta ja pysyvyyttä asuinalueiden kehittämisessä. Jatkumon näkökulmasta nousi esimerkiksi seuraavia havaintoja: Turku: Aiempi kehittäminen keskittyi Varissuon alueelle, mutta oli pääasiassa selvitys- ja tutkimuspainotteista. Nyt tehdyssä kehittämistyössä alue saatiin konkreettisempien toimenpiteiden piiriin. Lahti: Edellisessä hankkeessa edistettiin lähiöostareiden uudistumista, minkä lisäksi syntyi lähestymistapa, jota on hyödynnetty myöhemmissä kehittämishankkeissa ja edelleen. Käytännössä täydentämisrakentamisen sijaan kasvatetaan ja täydennetään olemassa olevaa kestävän kehityksen teeman mukaisesti. Jatkumo ja edellisen ja uuden hankkeen opit lisäsivät aktiivisuutta. Siten aktiivinen kaupunki saa houkuteltua rakennusliikkeitä, kiinteistösijoittajia ja omistajia samaan pöytään. Pori: Jatkumolla on varmistettu pitkäjänteinen kehittäminen. Lähiöohjelmassa tehdyillä kaavoitukseen ja toimintoihin liittyvillä uudistuksilla on nähtävissä vaikutusta mm. alueiden mielikuvan muuttumisena (Pormestarinluoto). Lappeenranta: Sammonlahden kaupunginosan viihtyvyyttä on molemmissa hankkeissa parannettu hyvin konkreettisin toimin. Maineeltaan kaupungin heikoin kaupunginosa on noussut pitkäjänteisen kehittämisen myötä yhdeksi vireimmistä asuinalueista ja kehittäminen on saanut kaupungissa runsaasti positiivista huomiota. 19

20 Tulosten pysyvyys Asuinalueiden kehittämisohjelmassa tehdyillä hankkeilla on syntynyt lukuisia pysyviä tuloksia ja toimintamalleja. Näitä on esitelty kaupunkikohtaisesti erikseen ja näiden esimerkkityyppejä on kuvattu seuraavassa: Konkreettiset fyysisen ympäristön kehitystyöt ja niihin kytkeytyvät palvelut (esim. Oulun Kaukovainion puistot tai liittymät, Turun asuinalueiden liikuntapaikat, Espoon keskuksen kevyen liikenteen ratkaisut sekä liikuntapaikat, Sammonlahden frisbee-rata Lappeenrannassa). Asuinalueiden kehittämiseen erikoistuneet alueelliset (esim. Oulu, Espoo) tai kaupunkitasoiset monialaiset kehitysryhmät (esim. Turku, Jyväskylä, Kuopio). Toimintatapojen ja yhteistoimijuuden edellytysten parantaminen (esim. monitoimitalo Lahti). Asuinalueiden aktivoidut asukas- ja yhdistysryhmät (esim. Lappeenranta) uusien ja toistuvien fyysisen ympäristön kehitystöiden toteuttamiseksi. Osallisuutta ja fyysistä ympäristöä kehittävän työntekijän rekrytointi hankkeen hyvien tulosten perusteella (esim. Lappeenranta). Toimenpide-ehdotusten kauaskatseinen huomioiminen kaupungin kehittämisen ja investointien suunnittelussa. Tulosten pysyvyydelle voidaan haastattelujen perusteella nostaa selkeitä edellytyksiä: Strategisuus: yleinen kaupunkitasoinen orientoituminen ja strategiset tavoitteet asuinalueiden kehittämiselle. Pysyvät toimintamallit ja -rakenteet: asukkaiden osallistamiseen ja tilojen käyttöön liittyen mallien ja ratkaisujen työstäminen alueen yritysten tai kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, jotta kokeiltu toiminta voi jatkua jossain kontekstissa (esim. Hövelin ostoskeskuksen Pop-up -tilan myyminen Turussa). Vähäinenkin taloudellinen tuki: kaupungin valmius tukea edes pienillä summilla luotujen ympäristöä kehittäneiden tuotosten pysyvyyttä (esim. Lappeenrannan Sammonlahden koirapuisto ja rannan siivous). Aktiivisen asukasverkoston ylläpito voi vaatia vain hyvin nimellisiä kustannuksia, esim. maalien hankintaa ja tiedottamisen tukea. 20

21 Strateginen ote lähiö/asuinaluekehittämiseen HANKKEIDEN HAASTATTELUJEN JA TAUSTADOKUMENTTIEN PERUSTEELLA MUODOSTETTU SUHTEELLINEN KÄSITYS Vaasa Espoo Joensuu Lappeenranta Pori Jyväskylä Vantaa Turku Tampere Oulu Helsinki Lahti 21

22 Paikallisten ja valtakunnan tason käytäntöjen vaikutus hankkeiden toteutukseen Asuinalueiden kehittämisohjelma on konkreettisen avustuksen lisäksi tukenut hanketoimintaa ja verkottumista mm. järjestämällä yhteisiä seminaareja tiedon vaihtoon, koulutuksia esimerkiksi viestinnän tueksi ja tukemalla hankkeiden alueellista tiedottamista. ARA on tukenut hanketyötä osallistumalla ohjausryhmätoimintaan normaalin hankehallintotuen lisäksi. Keskeistä on ollut poikkihallinnollisen yhteistyön toteuttaminen tai kehittäminen kokonaisvaltaisen asuinalueiden kehittämisen mahdollistamiseksi. Hankkeiden on tullut jo lähtökohtaisesti hankkeen tavoitteet huomioiden osallistaa mukaan kaikkia niitä toimijoilta, jotka osallistuvat kaupunkitilan tuottamiseen ja käyttöön. Seuraavaksi esitellään edistäviä ja estäviä tekijöitä paikallistasolla, minkä jälkeen kootaan tekijöitä valtakunnallisella tasolla. 22

23 Paikallinen taso edistäviä tekijöitä Viestinnän tuki alueen kehittämisen ja mielikuvan luomiseen: Joissakin hankkeissa on panostettu alueelliseen viestintään erittäin paljon. Osa on tehnyt kiinteää yhteistyötä paikallismedian kanssa, ja osalla myös oma viestintätoimisto on ollut aktiivisesti mukana ja tuonut lisäarvoa alueen viestintään. Hallinnonalojen yhteistyö: Yli puolet kaupungeista nosti edistävänä seikkana sen, että kaupungin hallinnonalat ovat tehneet kiinteästi yhteistyötä, jolloin poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämisen sijaan on voitu panostaa voimallisemmin asuinalueiden kehittämiseen. Kehittämistyön jatkumo: Ohjelmien jatkuvuuden myötä syntyneen kokemuksen ja paikallisen yhteistyön nähtiin edistävän toiminnan nopeaa käynnistymistä ja tavoitteiden saavuttamista. Hanketta edeltävä yhteistyö 3. sektorin kanssa: Niissä hankkeissa, joiden alueilla on toiminut erilaiset yhteistyöryhmät, jotka kytkevät alueen keskeiset toimijat (esim. 3 sektorin) mukaan alueiden kehittämiseen, on saatu enemmän aikaan kuin aikaisemmassa kehittämistyössä. Aiempi kokemus asukkaiden aktivoinnista: Myös aiempi kokemus asukkaiden aktivoinnista kyseisillä alueilla on edesauttanut kehittämistyötä (esim. Sammonlahti Lappeenrannassa). Jotkin kehittämiskohteena olleista asuinalueista ovat olleet sosioekonomiselta tilanteeltaan niin haastavia, että osallistuminen on silti jäänyt varsin passiiviseksi (Pansio-Perno Turussa, Tesoma Tampereella). Yksittäiset hankkeet nostivat onnistumiseksi myös sen, että mukana on ollut oikeita ihmisiä; esimeriksi yhdistelmä innostuneista uusista toimijoista ja vanhoista konkareista. Yhteistyö tutkimushankkeiden kanssa nostettiin paikallisesti edistäväksi asiaksi useassa hankkeessa. Lisäksi synergiaetujen löytäminen muiden hankekokokonaisuuksien kanssa tunnistettiin edistäneeksi asiaksi 23

24 Paikallinen taso estäviä tekijöitä 1/2 Suunnitelmallisuuden puute kaupunkien tasolla: Kehittämistä tyypillisesti estävinä tekijöinä mainitaan haastatteluissa puutteellinen lähiö/asuinaluekehittämisstrategia sekä resurssipula. Joissakin kaupungeissa vanhojen asuinalueiden kehittämisen periaatteet ja kaupunkirakenteen tiivistämisen tai täydennysrakentamisen periaatteet on määritelty hyvin löyhästi, eikä niitä johdeta keskitetysti. Tämä heijastuu myös siinä, että omistajuutta asuinalueiden kehittämiselle on vaikea löytää, vaikka joillakin alueilla kehittämishankkeiden myötä tässä on päästy eteenpäin Asia joka kuuluu kaikille, ei kuulu kenellekään. Tämä heikentää tulosten jalkautumismahdollisuuksia ilman erillistä hanketta. Joissakin tilanteissa projektille ei ole saatu riittävää poliittista tukea, jolloin tulosten levittäminen muualle on ollut vähäisempää. Osassa toimialajohtoisissa hankkeissa poikkihallinnollisuus jää vähäiseksi. Poikkihallinnollisuuden esteenä on osassa ollut myös alkujaan hyvin henkilöityneet toimintatavat, ja vaikka niitä on voitu hankkeen aikana purkaa, yhteistyön jatkuminen on epävarmaa ilman lisäresurssia. Taloushallinnon projektoinnin puutteet: Joidenkin isojen kaupunkien on vaikea organisoida projekteja silloin, kun kyse on olemassa olevan kehittämistyön paketoinnista osaksi ohjelmaa. Erityisen vaikeaa tämä on tilanteessa, jossa kehittämishanketta ei ole taloushallinnon näkökulmasta projektoitu selkeäksi kokonaisuudeksi. Tämä aiheuttaa työlään prosessin kaupungin sisällä hyväksyttävien kustannusten etsintään. Kaupungit suhtautuvat asiaan eri tavalla; osa kokee tämän oppina tulevaa kehittämistä varten, osa puolestaan katsoo, että ARAn hyväksyttävien kustannusten todentamiskäytäntöä tulisi muuttaa (vrt. laskun tulosteet). Perinteiset ajattelutavat: Itse asuinalueiden kehittämisen paikalliset haasteet ovat näkyneet pinttyneinä tapoina ajatella täydennysrakentamista sekä ratkaisuja koskien maankäyttömaksuja, tai vielä perinteisemmin vaikka pysäköintiä. Pysäköinnin osalta perinteinen kysymys on se, tuleeko täydennysrakentamisen yhteydessä suunnitella kaikille uusille asukkaille autopaikkoja, vai voisiko kehittää muita kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Vaikka asiaa yritetään viedä eteenpäin, on uusia konsepteja syntynyt vähän. Hankkeen ohjaus: Vain harvassa hankkeessa hankeohjausryhmä on ollut sellainen, että se on aidosti hallinnut koko hankekokonaisuuden budjettia ja pystynyt aidosti päättämään siitä, miten hankkeen resurssit suunnataan. Tästä seurauksena on eriävät kehittämisintressit hankkeen sisällä. Hankkeen omat budjetointikäytännöt: Hankkeen toimintaa on voinut estää myös se, ettei hankkeen omaan toimintaan ole varattu liikkumavaraa (ns. toimintatonnia ) budjettiiin. 24

25 Paikallinen taso estäviä tekijöitä 2/2 Rahoituksen pienuus joskus vaikeuttaa: Vaikka hankkeissa mukana olleet ovat pitäneet ARAn avustuksen osuutta merkittävänä aiemmin kuvatuilla tavoilla, on ARAn avustusosuus kuitenkin pieni. Pienestä avustusosuudesta seuraa se, että kaupungin poliittisen ja ylimmän virkamiesjohdon tasolla kiinnostus ohjelman ja hankkeiden sisältöön jää vähäiseksi. Mikäli hankekokonaisuus on onnistuttu tekemään riittävän isoksi, kiinnostusta on enemmän. Pieni rahoitusosuus on myös vaikuttanut siihen, ettei varsinaisia uusia avauksia tai kokeilevaa toimintaa ole syntynyt. Rahoitus menee kaupungin yhteiseen kassaan, jolloin eri hallinnonalat eivät ole kiinnostuneita laittamaan omaa rahaa mukaan. Katalyyttirahoitus hajottaa hankkeet: Jotkut hankkeet ovat käyttäneet ARA-rahoitusta katalyyttirahana siihen, että rahoitusta kerätään asuinalueen kehittämiseen muualta. Tämä johtaa jossain määrin hajanaisiin hankekokonaisuuksiin, jossa asuinalueen kehittämisen rahoitus muodostaa sirpalemaisen kokonaisuuden. Suurin riski tässä mallissa liittyy jonkin rahoituksen toteutumattomuuteen ja tästä aiheutuviin kehittämisen suunnitelmien muutoksiin tai etenemisen hidastumiseen. Erityisesti tällaisesta kehittämisperspektiivistä katsoen Asuinalueiden kehittämisohjelma on ollut vain yksi pieni interventio osana laajempaa kehityskaarta. Käytetyt menetelmät: Osallistavat menetelmät eivät aina toimi, esimerkiksi osallistavat pelilliset menetelmät näyttäytyvät paikoin ylitarjontana osallistujille. Salassapitokäytännöt: Estävänä tekijänä mainittiin myös lain edellyttämät salassapitokäytännöt syrjäytymisen ehkäisy teemaan liittyen. Asukastoiminnan byrokraattisuus : Yhdessä hankkeessa nostettiin ensi alkuun estävänä ja yllättävänä tekijänä se, että alueen paikallisyhdistykset olivat poliittisesti sitoutuneita, ja kesti aikansa, ennen kuin opittiin ns. yhdessä tekemistä. Tämän nähtiin heijastavan sitä, miten toimijat olivat aikaisemmissa hankkeissa tottuneet toimimaan kaupungin virkamiesten kanssa. Rekrytointi: Hankkeiden käynnistämisessä on kohdattu ajoittain ongelmia, sillä rekrytointi on voinut viivästyä johtuen kaupunkien yhteistoimintaneuvottelujen aiheuttamista rekrytointikielloista. Negatiivinen julkisuus: Joillakin alueilla (esim. Turussa) on koettu haasteena asuinalueen kehittämisen tulosten tai vaiheiden viestintä positiivisesti. Tällöin aktiivisista yrityksistä huolimatta saatu mediajulkisuus on hyvin kriittistä ja esiin on nostettu aina jokin yksittäinen kielteinen asia. Ilkivalta: Fyysiseen ympäristöön kohdistettujen pienten parannusten (esim. liikuntapaikat jne.) osalta pysyvyyttä haitanneita tekijöitä ovat ylläpitorahoituksen puute ja ilkivalta. Yksi oppi on ollut, että silloin kun nuoret on itse osallistettu suunnitteluun ja toteutukseen, ovat vastaavat rakenteet kestäneet pidempään. 25

26 Valtakunnan taso edistäviä ja estäviä tekijöitä Ylipäätään valtakunnan tason edistäviä ja estäviä tekijöitä esiintyy haastatteluaineistossa suhteellisen vähän. Ohjelmatoiminta, samoin kuin ARAn tarjoama ohjelmien tuki, koetaan tärkeäksi: seminaarit, tapahtumat, viestinnällinen tuki, nopea reagointi pyyntöihin sekä hankehaun ja raportoinnin käytännöt saavat kiitosta. Viestinnällisen tuen merkitys nousi vahvasti esiin myös tutkimus- ja oppimateriaalihankkeiden vetäjien taholta. Itse hakuprosessin kankeudesta ja laajoista tavoitteista nousi jokunen kriittinenkin maininta, vaikka se, että hakuprosessissa pystyttiin kytkeytymään laajempiin kokonaisuuksiin, sai enemmän kiitosta. Tutkimus- ja oppimateriaalihankkeiden vetäjät korostivat, että ARAn aktiivista edustus ohjausryhmässä on auttanut toiminnan linjaamisessa. Aikataulu: Asuinalueiden kehittämisohjelman hankkeet on usein valmisteltu varsin tiukalla aikataululla ja ilman sitä, että alue olisi ollut jollakin tavalla kehittämisen agendalla kaupungissa, hankkeita tuskin olisi saatu ohjelman valmisteltua. Tällöin kehittämisen kohde valitaan usein olemassa olevasta toimintakokonaisuudesta. Hakuprosessin tiukka aikataulu aiheutti jonkin verran haasteita sopivien kohteiden löytämiselle ja on aiheuttanut viivästyksiä varsinaisen toiminnan käynnistymiselle. Verkostoituminen ja vertaisoppiminen: Lähes poikkeuksetta haastatellut olisivat kaivanneet vielä enemmän tietyn kehittämisteeman ympärillä tapahtuvaa törmäytystä tai saman teeman ympärillä tapahtuvaa systemaattista vertaisoppimista. Tilaisuuksia olisi toivottu myös järjestettävän eri puolille Suomea. Samanaikaisesti kuitenkin tiedostetaan käytössä olevien resurssien rajallisuus esimerkiksi useamman henkilön osallistumiseen tapahtumiin ja seminaareihin tai vertaisoppimismatkoihin. Tutkimusja oppimateriaalihankkeiden taholta toivottiin myös lisää fasilitointia ja verkottumista kaupunkien kanssa, jolloin ARAn rooli olisi toimia välittävänä välikätenä. Rahoituksen ainutlaatuisuus edistävänä tekijänä: Avustukset ovat useissa hankkeissa kohdistuneet erilaisten koordinaattoriresurssien palkkaamiseen mikä on mahdollistanut poikkihallinnollisen työn kehittämistä. Valtakunnallinen eri hallinnonalojen yhteistyö: Hallinnonalojen yhteistyö nousee esiin sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla. Vaikka ARAn ja eri ministeriöiden tahtotila näkyy periaatteessa ohjelman verkkosivuilla ja hankekriteereissä, on se käytännön hanketoteutuksessa ollut hyvin vähäistä. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvin harvoin olleet mukana kehittämishankkeissa. Sivistyspalvelut ovat mukana usein vain yksittäisten koulujen kautta, vaikka poikkeuksiakin löytyy. Käytännön rajanveto erityisesti liikuntapaikkojen osalta on ollut hankalaa käytännön tasolla. Joissakin asioissa puolestaan rajanveto liikenneinfrastruktuurin ja asuinalueen kehittämisen kannalta on ollut ongelmallista. ARAn ja YMn roolien epäselvyys ohjelman toteutuksessa: Muutamat kaupungit pitivät rooleja jossain määrin epäselvinä. Tätä ei kuitenkaan pidetty toimintaa erityisesti haittaavana tekijänä. Taloudellinen tilanne: Ohjelman toteutuksen aikana myös taloudellinen tilanne on vaikuttanut laajemmin kehittämisen kohteena olleiden asuinalueiden kehittämissuunnitelmia karsivasti. Ohjelman investointiavustusten merkitys on ollut tärkeä kohteiden toteutuksen varmistamisessa. 26

27 Tutkimus- ja oppimateriaali-hankkeiden lisäarvo Ohjelmassa on rahoitettu tutkimus- ja oppimateriaalihankkeita kaikkiaan 22. Ohjelma on tuottanut näistä hankkeista oman koosteen, joka on ladattavissa ARAn sivuilta ( kehittamisohjelma/tutkitusti_parempi_lahio(37898)). Tutkimusja oppimateriaalihankkeiden hyödyllisyyttä käsiteltiin yhtäältä kaupunkien haastatteluissa sekä hankkeen tulosten muille hyödyntäjille suunnatussa pienimuotoisessa kyselyssä ja toisaalta hankkeiden tuloksia arvioimalla. Kyselyssä perusnäkemys tutkimus- ja oppimateriaalihankkeita koskevissa väittämissä on positiivinen (vain 1 kriittinen vastaaja). Esimerkiksi valtaosa kyselyyn vastanneista oli tutustunut tutkimus- ja oppimateriaalihankkeisiin ja kertonut niiden tuloksista muille (kaikki vastaajat samaa tai täysin samaa mieltä). Oppimateriaalihankkeita tuntee vain muutama vastaaja. Haastattelujen perusteella kaupungit ovat kuitenkin ohjelman aikana seuranneet vain niitä tutkimushankkeita, jotka ovat kytkeytyneet kaupungin omaan kehittämistoimintaan, ja niitäkin varsin vaihtelevasti. Tässä menetetään paljon horisontaalista hyödyntämispotentiaalia, jota hankkeilla olisi runsaastikin. Haastattelujen perusteella kaupunkien edustajat kokevat tutkimus- ja oppimateriaalihankkeet kohtuullisen hyödylliseksi. Joissakin hankkeissa tutkimuslaitoksen ja kaupungin yhteistyö on jäänyt hyvin etäiseksi, eikä hankkeella ole ollut suoraa kytköstä kaupungin asuinalueen kehittämiseen. Tämä korostuu erityisesti tutkimuksellisemmissa hankkeissa. Arvioinnin kyselyssä ja haastatteluissa korostuu myös näkökulma, että hyödyntäjät eivät aina ole ehtineet perehtyä tutkimushankkeiden tuloksiin tai että hyödyntämisen mahdollisuuksia ei vielä tunnisteta, vaan ne saattavat tulla eteen myöhemmin. Toisaalta arviointihetkellä joidenkin tutkimushankkeiden tulokset olivat vielä valmisteilla. Tutkimushankkeiden osalta koettiin, että vastaavan tyyppisen rakenteellisen yhteistyön edistäminen tutkimuksen ja kaupunkikehityksen välillä olisi jatkossakin tärkeää. Yhteenvetona haastatteluista ja kyselyistä voidaan havaita, että hyvin onnistuneelle tutkimushankkeelle on ollut ominaista se, että tutkimushankkeet ja kaupungin edustajat ovat tavanneet ja suunnitelleet toimenpiteitä yhdessä jo ennen hakuvaiheitta. Näin on tapahtunut ainakin Oulussa ja Turussa, mikä on suunnannut sekä tutkimuksen toteutusta että lisännyt sen hyödynnettävyyttä. Ylipäätään tutkimushankkeiden osalta on vaikea nähdä, että vastaavan tyyppistä työtä toteutettaisiin jotenkin muuten kuin erilaisilla projektirahoituksella. Poikkeus ovat ehkä ammattikorkeakoulun hankkeet, joissa hankkeisiin on kytkeytynyt opinnäytetöiden toteutusta, joita kaupungit voisivat hankkia myös muutoin. Tutkimuksien tulosten arvioinnin perusteella tulosten yleinen hyödynnettävyys asuinalueiden kehittämiselle Suomessa on vahvinta hankkeissa, jotka eivät ole vain tiukasti yhteen paikkaan sidottuja. Kaupungit puolestaan nostavat usein haastatteluissa esiin juuri hyvin paikallisia ja konkreettisia kehittämishankkeita onnistuneina ja heidän työtään helpottaneina hankkeina. 27

28 Laajemman kehittämispotentiaalin realisoituminen edellyttää, että tutkimushankkeiden tuloksiin tutustutaan, ja kaupunkien edustajat pohtivat mitä ne voisivat tai mitä niiden pitäisi tarkoittaa suhteessa heidän kehittämistoimintaansa. Perustyön puitteissa tähän tutustumiseen voi olla vaikea löytää aikaa, ja tämän tyyppistä ilmiökeskeistä yhteistyötä ohjelmassa on tehty suhteellisen vähän. Käytännössä kaupungit ovat asuinalueen kehittämisohjelman aikana seuranneet vain sitä tutkimusta, joka on ollut kytkeytyneenä kaupungin omaan kehittämistoimintaan, ja sitäkin varsin vaihtelevasti. Ohjelman puitteissa on kuitenkin toteutettu paljon tutkimusta, jonka tuloksilla olisi laajempaa hyödyntämispotentiaalia useissa kaupungeissa. Ohjelman tutkimusjulkaisu on jopa poikkeuksellisen hyvä ja kompakti ja sitä on soveltajien puolelta kiitelty. Kysymys on mitä voitaisiin tehdä vielä paremmin tulosten levittämisen ja hyödyntämisen parantamiseksi. Tutkija-toteuttaja vuoropuhelu toteutuu vain pääasiassa kuhunkin kaupunkiin kohdistuneessa hankkeessa, kun käytännössä hyötyä voitaisiin saada vielä enemmin irti koko tutkimuskokonaisuudesta. Tämä edellyttäisi vielä aktiivisempaa jalkauttavaa viestintää, jonka koordinointirooli olisi luontevasti itse ohjelmalla. Seuraavassa käsitellään ensin kaupunkien näkökulmasta (haastattelut ja kyselyt yhdistäen) hyödyllisiä ja ei-niin-hyödyllisiä tutkimushankkeita. Sen jälkeen esitetään arvioijan hankkeiden tuloksiin perustuva näkökulma niiden tutkimuksellisuuden ja laajemmasta kehittämispotentiaalista sekä nimetään se hankekohtaisesti. Taulukossa akateemisuus on arvioitu huomioiden kysymyksenasettelujen ja tiedonintressien lähtökohdat, tulosten merkittävyyden peilaus niihin ja hankkeen julkaisutoiminta. Taulukossa kehittämispotentiaali on arvioitu tulosten kiinnostavuutena, sovellettavuutena ja hyödyllisyytenä asuinalueiden kehittämiselle Suomessa. Analyysissä käytetty asteikko on 1=heikko, 3=hyvä, 2=jotain tältä väliltä. Taulukon analyysissä on käytetty lähteinä ohjelman tutkimusjulkaisua ja hankkeiden verkkosivuja. 28

29 Kaupunkien näkökulma KAUPUNKIEN EDUSTAJIEN KOKEMUKSET HYÖDYSTÄ (JA MAHDOLLISESTI PYSYVYYDESTÄ) Elinvoimaisen alueen tilat (ELINAT) Ristinummi 2.0 Valikoivan muuteriytymiskehityksessä toliikkeen dynamiikka asuinalueiden pääkaupunkiseudulla Hyvinvoinnin tekijät: asuinalueen merkitys hyvinvoinnin kokemisessa Valikoivan muuttoliikkeen vaikutukset alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla LähiöOppi (TTY) Koulu keskellä korttelia (Turku/Turun AMK) Tiede, taide ja teknologia asuinalueen kehittämisessä (TU) SEULI: Segregaation ehkäiseminen ja alueen elinvoiman lisääminen uudistuvan aluekehityksen avulla (TTY) Muutosmallit (TTY) Asuinalue lapsiperheiden kokemana (ASLAKO) Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina Jyväskylän hyvinvointiohjelmaan liittyvä tutkimushanke Sosiaalisesti kestävällä innovoinnilla asuinalueiden uudistamiseen (LUT) Ostoskeskukset julkisina tiloina kaupunkiaktivismi paikallisen kehittämisen voimavarana Kaukovainion kestävä tulevaisuus OmaPaja. Nuoret ja sosiaaliset innovaatiot Eheyttämisen edellytykset Senioripalveluinnovaatioiden tutkiminen ja pilotointi Lähiön henki: Porin lähiöiden kulttuurisuunnitteluhanke Välittävät valittavat verkostot 29

30 Arvioijan analyysi Toteuttaja Tutkimus Hankkeen akateemisuus (1-3)* Kehittämispotentiaali (1-3)** Mitä yleisempi kehittämispotentiaali koskee? 1 2 Aalto, yhdyskuntasuunnittelu Elinvoimaisen alueen tilat (ELINAT) 3 3 Helsingin yliopisto, maantiede 3 Helsingin yliopisto, Palmenia (Lahti) Helsingin yliopisto, sosiaalitieteet Itä-Suomen yliopisto (Joensuu) Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos (Kuopio) Kuluttajatutkimuskeskus Lapin yliopisto 9 Laurea ammattikorkeakoulu, Espoo 10 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Valikoivan muuttoliikkeen dynamiikka asuinalueiden eriytymiskehityksessä pääkaupunkiseudulla: asumisvalinnat ja alueiden houkuttelevuus Asuinalue lapsiperheiden kokemana (ASLAKO) Ostoskeskukset julkisina tiloina tavoitteena kumppanuuspohjaiset, kansalaislähtöiset ja markkinaehtoiset lähipalvelut asuinalueilla Hyvinvoinnin tekijät: asuinalueen merkitys hyvinvoinnin kokemisessa Senioripalveluinnovaatioiden tutkiminen ja pilotointi (SENER) Valikoivan muuttoliikkeen vaikutukset alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina 3 2 Asuinalueiden kehittämiseen vaikuttaneiden ja vaikuttavien ihanteiden, tavoitteiden ja keinojen suhteuttaminen toisiinsa ja laajempiin alueiden kehittämistavoitteisiin. Kehittämisen sijaan lisää ymmärrystä muuttoliikkeen sosiaalisesta dynamiikasta pääkaupunkiseudulla. 1 1 Ei juuri ole (paikallinen selvitys) Välittävät valittavat verkostot 3 2 Hyvinvointia Huhtasuolle 1 1 Oulun ammattikorkeakoulu Kaukovainion kestävä tulevaisuus 1 2 Oulun yliopisto, arkkitehtuuri Eheyttämisen edellytykset: Aluebrändäys maakuntalähiön täydennysrakentamisen edellytyksenä 3 2 Lähiöostareiden kehittämismallit hyödyntäen eri toimijoiden välisiä kumppanuuksia. Imagon rakennus, ml. "potentiaaliset resurssit" onnellisuuden lähteinä. Senioriväestö "älykkäiden" laitteiden ja palveluiden käyttäjänä: minkälaista tukea edellyttää. Kehittämisen sijaan lisää ymmärrystä muuttoliikkeen sosiaalisesta dynamiikasta pääkaupunkiseudulla. Ikääntyneiden yhteisöllisyyden toiminnallinen erottelu asuinalueella. Yhteisöpajojen käyttö osallistavan suunnittelun ja kehittämisen toimintamallina. Ei laajempaa kehittämispotentiaalia. Paikallinen selvitys. Viheralueiden suunnittelun ideat tiivistyvässä lähiössä Lähiöiden tiivistämisen markkinapotentiaalin tukeminen. 30

31 Arvioijan analyysi Toteuttaja Tutkimus Hankkeen akateemisuus (1-3)* Kehittämispotentiaali (1-3)** Mitä yleisempi kehittämispotentiaali koskee? 13 Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu OmaVerkko & OmaPaja. Nuorten osallisuutta vahvistavat palvelut OmaBudjetti. Osallistuva budjetointi asukaslähtöisessä kaupunkisuunnittelussa Turun ammattikorkeakoulu Koulu keskellä korttelia 1 1 Turun yliopisto, maantiede 17 Turun yliopisto, kulttuurin tuotanto ja maisemasuunnittelu, Pori 18 Tiede, taide ja teknologia asuinalueen kehittämisessä Lähiön henki: Porin lähiöiden kulttuurisuunnitteluhanke Åbo Akademi, Mediacity (Vaasa) Ristinummi Osallistavan palvelusuunnittelun kehittäminen. Osallistuva budjetointi asuinalueen kehittämisessä, suomalaisen kaupunkikehittämisen kontekstissa. Ei laajempaa potentiaalia. Paikallinen selvitys. Monimenetelmäisen osallistumisen kehittäminen koskien kaavoituksen ja paikkojen kehittämisen ideoivaa alkuvaihetta. Kulttuurisuunnittelu kaupunkien ja alueiden yhteiskehittämisen vaihtoehtona. Rohkaisu kokeiluihin miten digitaalisin keinoin voi edistää fyysisiä kohtaamisia. Oppimateriaalihankkeet 19 Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Lahti 20 Tampereen teknillinen yliopisto, arkkitehtuuri 21 Tampereen teknillinen yliopisto, arkkitehtuuri 22 Tampereen teknillinen yliopisto, rakennustekniikka Sosiaalisesti kestävällä innovoinnilla asuinalueiden uudistamiseen (Bykälät -oppimateriaali) 3 2 Muutosmallit 3 3 LähiöOppi (uudista.fi) 2 2 SEULI: Segregaation ehkäiseminen ja alueen elinvoiman lisääminen uudistuvan aluekehityksen avulla 3 3 Osallistuvan suunnittelun paradigmamuutoksen havainnollistaminen asukkaille ja kehittäjille. Lähiöasuntojen pohjien muunneltavuus kiinteistön peruskorjauksen yhteydessä. Tietopaketti lähiötalojen uudistuspotentiaalista, mutta hyödyntämisen aste epävarma. Näyttöä erilaisten kehittämistoimenpiteiden vaikutuksista asuntojen hintoihin alueella. 31

32 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 32

33 Johtopäätelmät 1. Ohjelmatyö on tuonut lisäarvoa hankealueiden kehittämiseen. Lisäarvo on hankkeen asuinalueen kehittämisen nopeuttaminen ja monipuolistaminen. Lisäarvo on jäänyt vähäisemmäksi silloin, kun kaikki hallintokunnat eivät ole sitoutuneet kattavasti asuinalueen kehittämiseen. 2. Ohjelman hankkeissa on tuotettu konkreettisten asuinalueiden parannusten lisäksi myös pysyviä toimintamalleja.kaikki sellaiset kaupungit, jotka toteuttivat kehittämistoimenpiteitä, pitivät hankkeiden tuloksia asuinalueilleen merkittävinä. Valtaosassa tuotettiin pysyviä tuloksia sekä näkyvinä parannuksia että myöhemmin realisoituvina suunnitelmina. Lisäksi useimmissa kaupungeissa luotiin uusia ja pysyviä joko kyseisen alueen tai koko kaupungin aluekehitystä tukevia toimintamalleja tai -rakenteita. 3. Asuinalueiden kehittämisohjelmien jatkumo on tuonut kehittämistyöhön pitkäjänteisyyttä.lähiöohjelman ja Asuinalueiden kehittämisohjelman muodostaman jatkumon jälkeen nykyinen ohjelmaton tilanne jättää kehittämiseen tyhjiön. Ohjelmat ovat luoneet tyypillisesti hajanaisia kehittämisprojekteja vaikuttavampia alueellisia kokonaisuuksia. 4. Kehittämisohjelman tavoitteisiin ja toteutukseen sekä valtakunnallisen tason ohjaukseen oltiin tyytyväisiä. Ohjelmatason tavoitteita, ohjausta ja toimenpiteitä pidettiin pääasiassa erittäin hyvin onnistuneina. 5. Keskittyminen valittuihin alueisiin on tuottanut tulosta. Riskinä on kokonaisvaltaisen strategisen kehittämisen jääminen varjoon. Kaupungin isompien rakenteellisten ratkaisujen kehittäminen voi jäädä liian vähälle painotukselle huomion keskittyessä kansallisella ohjelmalla kehitettävään asuinalueeseen. Tämä voi myös heikentää muiden lähes vastaavien alueiden kehittämistä. Joissakin kaupungeista on ollut hahmottumassa systemaattisempaa täydennysrakentamiseen, tai laajemmin lähiöiden tai asuinalueiden kehittämiseen liittyvää strategiaa, jota kehittämishankkeet ovat tukenee. 6. Tutkimus- ja oppimateriaalihankkeet ovat osittain tuoneet lisäarvoa paikalliseen tekemiseen. Parhaiten tässä ovat onnistuneet paikalliset ja hyvin konkreettiset hankkeet, joita on voitu välittömästi hyödyntää hankealueen kehittämisessä. Toisaalta valtaosassa hankkeissa olisi myös laajempaa kehittämis- ja oppimispotentiaalia kuin tällä hetkellä on osattu hyödyntää. 33

34 Suositukset 1. Saman tyyppisiä ohjelmia voisi jatkossa tukea koordinaatiohankkeella.asuinalueiden kehittämisohjelman koordinaatio ja verkottaminen saa kiitosta kaupungeilta ja tutkimushankkeilta, ja saman tyyppistä toimintaa kaivataan enemmän. Toisaalta ARAn mahdollisuudet toteuttaa verkottamista ja tulosten vaihtoa ovat rajalliset. Mikäli ARA saa jatkossa tehtäväkseen toteuttaa saman tyyppisiä hankkeita, voisi niiden tueksi olla kehittämisavustuksella toteutettava koordinaatiohanke, jonka tehtävänä olisi tukea hankkeiden ja kaupunkien välistä verkottumista ja oppimista. 2. Asuinaleuiden kehittämisen tulosten pysyvyyttä tulisi jatkossakin tukea, ja asuinalueiden kehittämishankkeilta tulisi edellyttää jatkuvuuden suunnittelua. Hankkeissa on luotu paljon sekä konkreettisia asuinalueiden parannuksia että uusia toimintatapoja ja -rakenteita. Asuinalueiden fyysisten parannusten jatkuvuuteen ei ole useissa tapauksessa resursseja. Toimintatapojen pysyvyyttä taas heikentää hankkeen aikaisen henkilöstön puuttuminen. Näiden molempien tuotostyyppien jatkuvuuteen tulisi siis kiinnittää huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Ohjelma voisi edellyttää hankkeilta jatkuvuuden suunnittelua. Toisaalta investointiavustuksen kytkemisellä kehittämiseen on saatu varmistettua myös konkreettisia parannuksia. Kehittämistyön jatkuvuuden ja tulosten pysyvyyden varmistamiseksi kaupunkien tulee kytkeä kehittämistyö konkreettisesti strategiaan ja huolehtia tiedon kulusta päättäville tahoille kaupunkiorganisaatiossa. 3. ARAn tulisi aktiivisesti levittää ja viestiä tuloksista joko erillisen levittämishankkeen tai projektien tulosten levittämiskomponentin kautta. Erityisesti tutkimus- ja oppimateriaalihankkeissa monia tuloksia syntyy vasta ohjelman lopussa. Näiden ympärille tulisi organisoida joko erillinen tulosten levittämisen ja viestimisen projekti, tai vaatia sitä aktiivisemmin projekteilta vielä niiden lopuvaiheessa. Osa tutkimusprojekteista onkin tehnyt tutkimushankkeen aikana hyvin aktiivista viestintää. 34

35 Nousseita toiveita ja kehitysesityksiä Kaupunkien näkemykset 1. ARAn tehtävänä tulisi olla asuinalueiden, lähiöiden ja täydennysrakentamiseen liittyvän kehittämisen ja tätä tukevan keskustelun ylläpitäminen jatkossakin yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. Kaupungit toivoivat ARAlta edelleen aktiivista roolia sekä ohjelmien toteuttajana että keskustelijana. Seuraavassa on teemoja, joita toivottiin edistettävän ohjelman, yksittäisten hankkeiden tai näitä kevyempien toimenpiteiden, kuten seminaarien, muodossa: Täydennysrakentamisen ohjelma asukkaat osallistaen: täydennys- ja korjausrakentaminen ei vain teknisenä näkökulmana vaan palvelumuotoilun ideaa hyödyntäen, käyttäjät ja asiakkaat osallistaen. tulevaisuuden lähiökehittämiseen varautuminen. peruskorjausten energiatehokkuus ja lisä- ja täydennysrakentamismahdollisuudet vanhoilla asuinalueilla aluerakentaminen huono-osaisten asunto-osakeyhtiöiden kehittäminen ja suunnittelu 2. Tässä ja aiemmissa ohjelmissa tuotettua tietopohjaa voitaisiin hyödyntää uuden ohjelman suunnittelussa ja kuntien kehittämistoimien tueksi.hyvin laaja tietoaineisto asuinalueiden tilanteista loisi hyvän pohjan laajan valtakunnallisen ohjelman suunnitteluun. Lisäksi koottua tietoa, myös kehittämisratkaisuista, olisi tärkeää levittää systemaattisesti kansallisesti myös jatkossa. 3. Kehittämistyöhön voisi jatkossa sisällyttää nyt toteutettuja rohkeampia hankkeita täysin uusien ratkaisumallien löytämiseksi.muutamissa haastatteluissa tuotiin esiin idea nykyistä rohkeammista, toimijoita ja myös alan yrityksiä haastavista kokeiluinstrumenteista. Näitä voitaisiin toteuttaa osana laajaa ohjelmaa tyypillisempien hankkeiden rinnalla esim. monirahoittajayhteistyönä. 35

36 Tutkimushankkeiden toteuttajien esittämiä ideoita haastatteluissa: Hankkeista suuri osa näkee vastaavan rahoituksen mahdollistamisen ja jatkuvuuden tärkeänä. Yhteisiä innovatiivisia ratkaisuja tulee jakaa ja kehittää sen sijaan, että jokaisessa kaupungissa pohditaan samoja kysymyksiä. Kiinteä yhteistyö kaupunkien kanssa tulisi jatkua erillisten tutkimushankkeiden sijaan. Kehitystyössä tulisi arvioida vahvemmin talousnäkökulma, jottei tuoteta sellaista, joka ei ole toteuttamiskelpoista. Rahoitusta voitaisiin miettiä tutkimuslaitoksilta tulevien ehdotusten kautta. Rahoitusta ei tulisi rajata liian tiukasti tietylle alueelle vaan mahdollistettaisiin laajempi tarkastelualue, josta saadaan suurempi hyöty. Tämä vaatii aktiivisempaa otetta ja yhteistyötä myös hankkeilta/tutkijoilta. Myös pilottityyppisten hankkeiden mahdollistaminen nostettiin esiin: tutkimusta voitaisiin tällöin tehdä siten, että toteutettaisiin oikea koekortteli/taloja, joista saisi oikeasti empiriaa konsepteihin. Enemmän kokeilua ja vähemmän selvittämistä. Rahoitusaikaan vuosi lisää toisi tutkimuksen näkökulmasta lisäarvoa. Tällöin julkaisut ehtisivät valmistua hankeaikana, ja tulosten levittämiseen voitaisiin panostaa enemmän. 36

37 KAUPUNKIKOHTAISET HAVAINNOT 37

38 Oulu - Tulevaisuuden kaukovainio Kehittämisen kohde Hankekokonaisuuden kohteena on ollut alueen asuinympäristön ja infrastruktuurin parantaminen, moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen sekä käyttäjälähtöisten palveluiden ja osallisuuden kehittäminen. Myönnetty kokonaisavustus Hankkeen strateginen kytkeytyminen Täydennysrakentamisen strategia ja keskustan lähikehän tiivistäminen ohjasivat hankkeen suunnittelua. Kaukovainiolle oli juuri ennen hankekautta tehty maankäytön, liikenteen ja ympäristön perussuunnitelma sekä omaehtoista vapaamuotoista asukkaiden osallistumista ja aktivointia koskeva suunnitelma. Hankkeen kokemuksia hyödynnetään muiden lähikehään kuuluvien asuinalueiden kehittämisessä. Keskeiset tulokset Hankkeessa on toteutettu laaja joukko toimenpiteitä fyysisen ympäristön parantamiseksi, palvelujen suunnittelemiseksi sekä asukkaiden osallistamiseksi. Kaikki tehdyt toimenpiteet on integroitu osaksi perustoimintaa. Pysyvimpiä ovat erityisesti ympäristön parantamiseksi (puistot) tehdyt toimenpiteet. Lisäksi esimerkiksi Lähiötarinat -näyttely nostetaan yhdeksi hyväksi esimerkiksi hankkeen tuloksista. Hanke itsessään vahvisti monialaista yhteistyötä asuinalueiden kehittämiseksi Oulussa ja siihen se on jäänyt pysyväksi käytännöksi. Myönteinen julkisuus Kaukovainiolle nostetaan myös yhdeksi tulokseksi. Vastaavasti aivan kaikkia suunniteltuja infrarakentamisen kohteita ei toteutettu ja kaavoitus jäi osittain kesken. Ohjelman merkitys Analyysin perusteella ARAn avustus nopeutti ja monipuolisiti Kaukovainion kehittämistoimenpiteitä sekä paransi näiden laatua. Ohjelma vaikutti osaltaan siihen, että asuinalueiden kehittämisen vastuutus täsmentyi kaupungissa. 38

39 Joensuu Rantakylä-Utra alueen kehittäminen Kehittämisen kohde Tavoitteena oli alueen nostaminen arvostetuksi asuinalueeksi, ja ARAn avustus liittyi kokonaisuuden suunnitteluun ja käynnistämiseen. Myönnetty kokonaisavustus oli Hankkeen strateginen kytkeytyminen Hankkeen käynnistyminen kytkeytyi kasvusopimusneuvotteluihin sekä Joensuussa pitkään käynnissä olleeseen kaupunkirakenteen täydentämistavoitteeseen. Keskeiset tulokset ARAn avustuksella saatiin toteutettua hankekokonaisuuden suunnittelua ja kehittämistä muulla rahoituksella. Samanaikaisesti saatiin liikkeelle konkreettisen ympäristön parantamiseen liittyviä suunnitteluprosesseja, jotka siirtyvät osaksi kaupungin teknisen toimen toteutusta myöhemmin. Konkreettisesti kehittämishankkeissa on saatu aikaan osayleiskaavan laatiminen sekä Rantakylän hyvinvointikeskus. Osa suunnitelluista EU-rahoituksista saivat kielteisen päätöksen. Analyysin mukaan hankkeen piirissä järjestetty osallistaminen vaikutti siten, että alueen asukkaat ovat aktivoituneet osayleiskaavan uudistustyön yhteydessä. Ohjelman merkitys ARAn ohjelmaan osallistumisella oli erityisesti käynnistävänä vaikutuksena. Hanke nopeutti prosessin käynnistymistä, vaikka kaupungin yt-neuvottelujen vuoksi varsinainen projektin käynnistäminen viipyi. 39

40 Vaasa - RISTINUMMI saavutettavuuden tasavertaisuus Kehittämisen kohde Kehittämisen kohteena oli täydennyskaavoituksen ja lisärakentamisen keinoin parantaa alueen esteettömyyttä ja luoda tilaratkaisuja, jotka parantavat mahdollisuuksia lisätä Ristinummen vuorovaikutteisuutta, viihtyvyyttä, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tavoitteena luoda Ristinummen keskustan kehittämissuunnitelma. Myönnetty kokonaisavustus oli Keskeiset tulokset Hankkeessa ei käytännössä toteutettu ARA-hakemuksissa esitettyjä toimenpiteitä. Yhtenä syynä tälle voi olla se, että sellaista projektisuunnitelmaa ei saatu laadittua, joka olisi mahdollistanut poikkihallinnollisen yhteistyön syntymisen. Hankkeen jälkeen Ristinummen palveluita ja tilannetta on analysoitu ja tarkasteltu opiskelijaresurssin avulla, mistä saattaa seurata toimenpiteitä alueelle. Hankkeen strateginen kytkeytyminen Hanke liittyi kaupungin kaavoituksen ja maankäytön toteuttamisohjelmaan sekä alueelta poistuviin palveluihin. Käytännössä kaupungilla ei ole kuitenkaan ollut sellaista strategista otetta asuinalueiden kehittämiseen, joka olisi tuonut hankkeelle tarvittavan tuen kaupungin sisältä. Ohjelman merkitys Ohjelman merkitys jäi varsin vähäiseksi eikä esimerkiksi siitä rahoitetulla tutkimushankkeella ollut käytännön kytköstä kaupungin toimintaan. Alueella on käynnistymässä täydennyskaavoitus, mutta se ei ole seurausta asuinalueiden kehittämisohjelmasta. 40

41 Turku Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku Kehittämisen kohde Hankekokonaisuus on keskittynyt Halisten, Pansio-Pernon ja Varsissuon alueille. Tavoitteena oli asuinalueen ympäristön parantaminen, täydennysrakentamisen edellytysten sekä tilojen käytön ja toimintojen monipuolistaminen sekä vapaaajan palveluiden kytkentään alueen kehittämiseen. Kehittämisen painopisteitä ovat poikkihallinnollinen yhteistyö sekä alueellisen verkoston ja foorumin luominen. Myönnetty avustus oli Keskeiset tulokset Hankekokonaisuudessa on toteutettu runsaasti erilaisia kokeiluja asuinalueiden aktiivisuuden kehittämiskeksi. Pysyvämpiä näistä ovat vapaa-ajan toimintojen parantamiset, Ruissalon rantareitti sekä Pansio-Pernon ostoskeskuksen yhteydessä toimiva pop-up-tila. Merkittävin yksittäinen tulos on kuitenkin asuinalueiden kehittämistyön systematisoituminen kaupungissa, joka näkyy systemaattisena asuinalueiden kehittämisen rakenteena sekä kaupunki että aluetasoilla. Myös Lähiökehittämisen visiotyö on aloitettu (aiemmin teemaan liittynyt kehittämisstrategia ulottui vuoteen 2010 saakka). Hankkeen strateginen kytkeytyminen Hanke kytkeytyi läheisesti Lähiöohjelman kehittämistyön jatkamiseen, kaupungin yleiseen asuinalueiden kehittämiseen sekä vapaa-aikatoimialan ns. EVIVA-hankkeeseen. Se vahvisti olemassa olevaa työtä. Myös kaupungin strategiaan tuli samaan aikaan maininta asuinalueiden kehittämisestä vaikka hankkeella ei välttämättä ole suoraa yhteyttä tämän maininnan aikaan saamiseen. Tärkeänä tuloksena hankkeessa syntyi pysyvä toimintamalli poikkihallinnolliseen yhteistyöhön. Ohjelmaan osallistumisen vaikutuksesta asuinalueiden kehittämisen vastuuta ja rakennetta ollaan systematisoimassa ja konsernihallintoon on myös siirretty asiaa koordinoiva resurssi. 41 Ohjelman merkitys Asuinalueen kehittämisohjelman hankkeilla mahdollistettiin kokeiluja kohderyhmille, jotka muuten olisivat jääneet kokeilujen ulkopuolelle sekä lisättiin sellaisen vuorovaikutuksellisen ja osallistavan toiminnan volyymiä, jota kaupungissa muutoinkin tehtiin. Asuinalueiden kehittämisohjelman toimenpiteet antoivat merkittävän sykäyksen kaupungin asuinalueiden kehittämistyön systematisoitumiselle.

42 Espoo Espoon keskuksen kehittämisprojekti Visioista tekoihin Kehittämisen kohde Espoon keskuksen lähiympäristön laatutasoa nostavat toimenpiteet, Suvelan asukaspuiston uudistaminen, Kirkkojärven ulkoilupuiston kehittäminen sekä erilaiset kokeilut palveluita ja yhteistyötä koskien. Myönnetty avustus oli Hankkeen strateginen kytkeytyminen Analyysin perusteella hankkeen taustalla on ollut lähinnä laajempi Espoon täydennysrakentamiseen ja Espoon alueiden kehittämiseen liittyneet tavoitteet ja suunnitelmat. Lähiökehittäminen on Espoossa siirretty teknisen toimialan toimialajohtoon ja kytkentä konsernijohtoon on ohut. Espoon kehittämishanke kytkeytyy pääasiassa Lähiö-ohjelmassa kehitettyjen alueiden kehitystyön jatkamiseen eikä kaupungilla ole varsinaista lähiöiden tai asuinalueiden kehittämisen strategiaa. vaikutuksesta asuinalueiden kehittämisen vastuuta ja rakennetta ollaan systematisoimassa ja konsernihallintoon on myös siirretty asiaa koordinoiva resurssi. Keskeiset tulokset Hankkeessa on tehty konkreettisia ympäristön perusparannuksia Espoon Keskuksessa ja Suvelassa, usein innovatiivisia menetelmiä hyödyntäen. Näiden osalta rakenne jää pysyväksi. Asukastalo on puolestaan vasta nyt käynnistymässä. Uudenlaisia tila- ja palvelukonsepteja on suunniteltu ja ne toteutuvat rakenteilla olevissa kohteissa. Laurea ammattikorkeakoulun tutkimushankkeen (VVV) myötä syntynyt alueellinen toimintaryhmä jäänee pysyväksi. Vastaavasti erilaiset tapahtumat ja aktiviteetit ovat olleet kertaluonteisia. Espoolla ei ole useiden muiden kaupunkien kaltaista poikkihallinnollista työtä tai asuinalueiden kehittämisstrategiaa, joka olisi ohjannut kehitystä, vaikka sinänsä aiemmassa lähiöohjelmassa toteutettu Suvelan visio on suunnannut Suvelan alueen kehittämistoimenpiteitä. Asuinalueiden ja lähiöiden kehittämisen jatkumo on tulevaisuudessa tässä mielessä kysymysmerkki. Ohjelman merkitys Asuinalueen kehittämisohjelman merkitys on tehdyn analyysin perusteella ollut kohteena olevien lähiöiden kehittämisen vauhdittaja. ARAn avustus on luonut insentiivin ottaa tietyt kohteet avustuksen piiriin aikaisemmin, tai estänyt niiden pois jättämisen asuinalueiden kehittämisen agendalta poliittisin perustein. 42

43 Lappeenranta - Sammonlahden suuralueen palvelujen ja asukasosallisuuden uudet innovaatiot Länsialue omaksi Kehittämisen kohde Kohteena oli Sammonlahden alue, jonka kehittämisen tueksi haluttiin: herättää asukkaiden vastuuta omasta lähielinpiiristä, sen toimivuudesta ja viihtyvyydestä saada asukkaat mukaan konkreettiseen yhteisölliseen toimintaan asuinalueen parantamiseksi. Sammonlahden alue on väestörakenteeltaan poikkeuksellinen: siellä on paljon pienituloisia, työttömiä ja maahanmuuttajia ja toisaalta myös opiskelijoita yliopiston läheisen sijainnin takia. Myönnetty avustus oli Keskeiset tulokset Keskeisimmät tulokset Konkreettisia asuinalueen parannuksia asukkaiden yhteistyön tuloksena: mm. frisbee-golfrata, koirapuisto ja umpeenkasvaneen uimarannan korjaus käyttökuntoon. On luotu yhdessä tekemisen kulttuuri ja malli kaupunkimaiselle yhdessäololle ja asuinalueen kehittämiselle. Alueen asukkaat ovat ensimmäistä kertaa yhdessä kunnostaneet ja rakentaneet alueen virkistyspaikkoja. On syntynyt ryhmä aktiiveja jotka ovat oma-aloitteisesti jatkaneet työtä. Esimerkillä on innostettu myös muita Lappeenrannan kaupunginosayhdistyksiä uusiin toimiin ja yhteiseen tekemiseen. Hankkeen strateginen kytkeytyminen Sammonlahtea on kehitetty asukaslähtöisesti ja systemaattisesti n. 20 vuotta sen haastavan väestörakenteen takia. Iso osa suunnitelluista toimenpiteistä on ollut, ja on tälläkin hetkellä, osa jotain kansallista ohjelmaa. Asuinalueiden kehittämisohjelma jatkaa jo edellisessä ARAn Lähiohjelmassa luotua pohjaa. 43 Ohjelman merkitys Hankkeella oli iso lisäarvo konkreettiselle kehittämiselle. Pitkäaikaista kehittämistä olisi jatkettu joka tapauksessa, mutta tämä olisi ollut paljon pienimuotoisempaa, sillä kehittämistyöhön ei ollut osoittaa riittävästi resursseja. Hankkeen myötä alueelle aktivoitiin uusia asukkaita keskinäiseen yhteistyöhön alueen viihtyisyyden kehittämiseksi. Aika kuitenkin näyttää miten tämä jatkuu hankkeen jälkeen. Hankkeessa luotuja hyviä toimintamalleja levitetään jatkossa muihin kaupunginosiin.

44 Tampere - Oma Tesoma 1/2 Kehittämisen kohde Hankkeen kohteena on n asukkaan Tesoman alue. Tämän vaikutusalue on asukasluvultaan lähes kaksinkertainen. Alueen väestörakenne eroaa muusta Tampereesta: ikäihmisiä ja kouluikäisiä on enemmän ja työttömyysaste, erityisesti nuorisotyöttömyys, on merkittävästi korkeampi. Hankkeella haluttiin: kehittää paikallista palvelumallia ja matalan kynnyksen palveluita parantaa ympäristön laatua ja turvallisuutta tukea asukkaiden elinkaariasumisen mahdollisuuksia ja monipuolista asuntotarjontaa luoda uusia yhteistyöverkostoja- ja toimintamalleja palvelujen laadun ja valikoiman kasvattamiseksi moninaistaa väestöpohjaa. Myönnetty avustus oli Hankkeen strateginen kytkeytyminen Sammonlahtea on kehitetty asukaslähtöisesti ja systemaattisesti n. 20 vuotta sen haastavan väestörakenteen takia. Iso osa suunnitelluista toimenpiteistä on ollut, ja on tälläkin hetkellä, osa jotain kansallista ohjelmaa. Asuinalueiden kehittämisohjelma jatkaa jo edellisessä ARAn Lähiohjelmassa luotua pohjaa. 44

45 Tampere - Oma Tesoma 2/2 Keskeiset tulokset Monipuolisesti eri näkökulmat huomioiva täydennysrakentamisen suunnitelma: suunnittelussa osallistettiin poikkeuksellisen laajasti alueen eri asukasryhmiä, yhdistyksiä ja yrityksiä. Osallistuvan budjetoinnin testaus: rinnakkain toteutetun tutkimushankkeen tukemana tehty uusi osallistava budjetointimalli. Rakennushankkeiden valmistelu: keskeisimpinä esimerkkeinä kouluja elinkaarikorttelin suunnittelu ja tehty tontinluovutuskilpailu. Kaupunkilaisten osallistumisen vahvistuminen: alueen asukkaat olivat suhtautuneet aiempiin kehittämistoimiin hyvin kriittisesti. Nyt tehdyillä toimenpiteillä saavutettiin yhä kasvava osallistujamäärä, samoin yhdessä tekemisen asenne kehittyi ja luotiin vahva pohja tuleville toimille. Ohjelman merkitys Hanke on tuonut kaupunkiin kehittämisen malleja. Tesoman alue ei välttämättä olisi valikoitunut kehittämisen kohteeksi ilman hankerahoitusta. Toimenpiteet ovat olleet merkittävästi monipuolisempia ja osallistaminen laajempaa kuin ilman hanketta olisi ollut. Hankkeen osallistavat toimenpiteet ovat muokanneet asukkaiden aiemmin varauksellisia näkemyksiä alueen yhteisestä kehittämisestä positiivisemmiksi. Siten työssä on luotu pohjaa tuleville osallistaville toimille. 45

46 Kuopio Pihkassa Männistöön 1/2 Kehittämisen kohde Hankkeen kohteena olevasta Männistö-Linnanpelto-Itkonniemi -alueesta on suunniteltu tehtävän ikäystävällinen kaupunginosa, ja hanke johdatti tavoitteenasetteluun. Hanke käsitti kolme toisiinsa lomittuvaa osiota: Mäntykampuksen vanha koulu johon on saneerattu palvelu- ja senioriasuntoja. Koko Männistön kampuksen alue, joka rakentuu Mäntykampuksen ympärille ja tarjoaa uudenlaisia palveluita ja esteetöntä ympäristöä ikääntyneille. Paikallis-ja asukaslähtöistä kehittämistä ja osallisuutta kehittävä asuinaluehanke. Tämä osio on avoin kaikille kuntalaisille. Kehittämiskohteessa haluttiin yhdistää aluekehittäminen ja uudenlainen palvelukampus-lähtökohta. Myönnetty avustus oli Hankkeen strateginen kytkeytyminen Kohdealueen kehittämisellä on vahva strateginen asema kaupungissa: se on Kuopion kasvuohjelman yksi kärkihanke. Kehittämishankkeiden jatkumo on tuonut vakuuttavuutta ja jäntevyyttä kehittämistoimintaan, eli hanke ei ollut sattumanvarainen yksittäinen hanke. Alue oli kehittämishankkeena myös Kuopion vetovastuulla olevassa Inka-ohjelmassa. Lisäksi Kuopio on mukana WHO:n Healthy City-verkostossa ja hankkeen tavoitteet vastaavat myös tämän kv-verkoston teemoihin, esim. hyvinvoivan ikääntymisen ja kansalaisvaikuttamisen tavoitteiden kautta. Pihkassa Männistöön -hankkeen tuloksia tullaan levittämään myös tämän kv-verkoston kautta. 46

47 Kuopio Pihkassa Männistöön 2/2 Keskeiset tulokset Hankkeessa on toteutettu konkreettisia fyysisen ympäristön parannuksia: näistä keskeisinä esimerkkeinä linja-ja rautatieaseman saavutettavuutta parantavat portaat alueelta, lasten osallistava parkour-retki, alueen esteettömyyden asukaslähtöinen suunnitelma ja Mäntykampukselle yhteisöllisesti tuotettu taideteos. Verkoston ja pysyvien rakenteiden kehittäminen: käynnistettiin asukkaat, kaupungin, yhdistykset ja yritykset kattavan alueverkoston kehittäminen verkostotapaamisella. Asukkaiden aktivoinnilla syntyi edelleen jatkava aluekehittämisryhmä, jossa on mukana esim. asukkaita, yrityksiä ja järjestöjä. Ryhmä järjestää aktiviteetteja alueelle. Asukkaita osallistava ja luonnonläheisyyttä korostanut taideprojekti: uusilla menetelmillä tuotettiin useita konkreettisia ympäristön viihtyvyyttä parantavia tuotoksia. Ympäristökasvatusta ja kuvataiteen keinoja käyttäen luotiin myös useita pysyviä tuloksia. Asukkaiden osallistamista Itkonniemen ja vanhan rata-alueen suunnitteluun ja kehittämiseen ei voitu toteuttaa suunnitellusti kaavasuunnittelun aikataulun viivästymisen takia. Nyt tätä osallistamista päästiin vasta valmistelemaan. Ohjelman merkitys Hanke on nopeuttanut alueen kehittämistä ja lisännyt asukkaiden osallisuutta merkittävästi. Osallistavia toimenpiteitä ei olisi voitu tehdä lainkaan/tässä laajuudessa ilman hanketta. ARAn kehittämisohjelmaan osallistumisen koettiin lisäksi tuovan painoarvoa kehittämistyöhön. Hankkeen koettiin olevan osa kansallista kehittämistä, eikä yksi paikallinen hanke. Hankkeen kautta on myös testattu ja luotu kaupungin palvelualueiden uudenlaista poikkihallinnollista yhteistyötä joka jatkuu uuden toimielimen muodossa hankkeen jälkeenkin. Hankkeessa testatut hyvät toimintatavat levitetään koko kaupunkialueen kehittämistyöhön. 47

48 Jyväskylä - Hyvinvointia Huhtasuolle Kehittämisen kohde Hankkeen tavoitteena oli luoda uusia mahdollisuuksia ja toimintamalleja asukkaiden omatoimiselle ja itsenäiselle hyvinvointia edistävälle toiminnalle: Huhtasuon asukkaiden osallisuuden ja oman vastuullisuuden vahvistaminen sekä segregaation ehkäiseminen uusien toimintamallien sekä tilojen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Myönnetty avustus oli Hankkeen strateginen kytkeytyminen Hankkeen tulokset ovat moninaisia: mm. ikäkaariajattelun mukaan suunniteltu senioripuisto vapaaehtoistyönä toteutettu laavu, ja sen yhteiskäytön aktivoiminen liikuntapaikkoihin tutustuttaminen ja liikuntapäivät perheille uimarannan kunnostamista monikulttuurisille nuorille suunnatun harrastustoiminnan aktivointi, esimerkiksi polkupyörien tuunauspaja, läksykerho sekä maahanmuuttajille suunnatut itsehoito-oppaat, alueellinen yhteisötaiteilu ja -viljelytoiminta. Yksi keskeinen tulos oli kokemuksen kautta syntynyt yhteiskehittämisen toimintamalli asukkaiden kanssa. Hankkeen myötä on laajentunut näkemys asukkaiden kolmannen sektorin mukaan saamisesta. Kehittämistyön tuloksena on syntynyt uusi toimintatapa, jota noudatetaan nyt laajemminkin. Hanketta on edistänyt myös positiivinen näkyvyys maakuntalehdessä, joka seurasi tiiviisti kehittämistyötä. 48

49 Jyväskylä - Hyvinvointia Huhtasuolle Keskeiset tulokset Lähtökohtana on Jyväskylän kaupungin 2011 valmistunut hyvinvointikertomus, josta on johdettu alueellinen hyvinvointiohjelma. Tästä pyydettiin kansalaisraadin julkilausuma, jonka johtopäätöksistä ja siihen laaditusta hyvinvointipoliittisen toimikunnan vastineesta muodostui ohjenuora. Hankkeella oli poikkihallinnollisesti kaikki kaupungin palvelualueet kattava ohjausryhmä Hankkeen käynnistyminen tuki myös toteutettujen kuntaliitosten ja organisaatiouudistuksen aikana hallinnonalojen yhteistyön tiivistämistä ja yhteisten toimintamallien kehittämistä. Ohjelman merkitys ARAn avustus mahdollisti hyvinvointiohjelmaan kirjattujen tavoitteiden laajamittaisemman ja kokonaisvaltaisemman toteutuksen. Kiinteä yhteistyö tutkimushankkeen kanssa, hankkeeseen kytketty arviointi ja lisätieto esim. koululaisten hyvinvoinnista, on tuottanut ohjelman mahdollistamana lisäarvoa. 49

50 Helsinki - Kaupunginosien Helsinki (3-hankkeen kokonaisuus) Kehittämisen kohde Kokonaisuus on tukenut esikaupunkialueiden kokonaisvaltaista kehittämistä osana Helsingin kaupunkirakennetta. Kärkihankkeita olivat 1) täydennysrakentamisen edellytysten parantaminen, 2) asuinympäristön laadun parantaminen sekä uudet toimintamallit ympäristön kehittämiseen ja 3) demokratiatilojen kehittäminen ja toiminnan tukeminen. Myönnetty avustus oli Keskeiset tulokset Koska hanke niveltyy kaupungin kehittämisstrategiaan, ja kohteet sisältyvät kaupungin budjettiin, tavoitellut tulokset on saavutettu ja niiden pysyvyys varmistetaan. Varsinaisia uusia avauksia ei hankkeessa tehty, minkä nähdään johtuvan myös siitä, että rahoituksen määrä ei mahdollista erityisiä kokeiluja ilman kaupungin omaa panostusta. Hankkeen strateginen kytkeytyminen Hanke perustuu kaupungin nelivuotiskausistrategiaan sekä mm. hanketta koordinoineen kaupungin Lähiöprojektin tavoitteisiin. Siten hanke ei erottaudu ns. yleisestä kehittämisestä. Kehittämistyötä tehtiin teemavetoisesti (esim. demokratiatilat), ei niinkään kohdelähtöisesti. Ohjelman merkitys ARAn hanke on osa jatkumoa, jossa saman tyyppiset hankkeet ovat mahdollistaneet pitkäjänteisen kehittämistyön. Vaikka ARAn osuutta kehittämisessä on vaikea arvioida, itse ohjelmaan osallistuminen nähty osaperusteena sille, että kaupungin lähiöprojekti on olemassa ja tunnustetussa asemassa kaupunkiorganisaatiossa. Ohjelman tuoma lisänäkyvyys koettiin valitettavan vähäiseksi. 50

51 Vantaa Vantaan kehittämishanke Kehittämisen kohde Hankkeen tavoitteena on ollut toteuttaa asuinalueella näkyviä konkreettisia toimenpiteitä, kuten liikenneturvallisuuden parantaminen, viher- ja urheilualueiden perusparantaminen, uusien ulkoilureittien rakentaminen sekä palvelurakennusten rakentaminen ja perusparantaminen. Tavoitteena oli myös aktivoida ja vahvistaa asukkaiden osallisuutta, työllisyyttä, terveyttä, hyvinvointia ja sosiaalista eheyttä sekä edistää palvelutarjontaa ja elinkeinotoimintaa. Myönnetty avustus oli Keskeiset tulokset Hankkeen tuloksena toteutettu konkreettisia toimenpiteitä, joista arviolta 90 % on näkyviä. Jo pienillä parantamistoimenpiteillä koetaan saadun rahallista osuutta suurempi vaikutus. Hallintokuntien yhteistyö toimi hyvin, myöskään vuokra-asuntojen omistajien mukaan saaminen (VAV) alueviihtyvyyden parantamiseksi ei ollut ongelma. Asukkaiden ja järjestöjen aktivoiminen esim. talkoisiin koettiin onnistuneeksi, mutta jatkumoa ei kaikilta osin ole varmistettu. Pysyvyyden näkökulmasta osa toiminnasta, esim. nuorisotilojen käyttö, saatiin aktivoitua ja toiminta jatkuu hankkeen jälkeen. Yksi tulos on myös asuinalueen positiivinen näkyvyys. Hankkeen strateginen kytkeytyminen Hanke istui kaupungin strategian mukaiseen kaavoituksen, täydennysrakentamisen ja vuorovaikutuksen lisäämisen tavoitteeseen, ja alueilla on ollut suuri kehittämisen tarve. Koska hanketta haettiin ns. jälkijunassa, itse kohteet valikoitiin aluksi myös sen mukaan, mihin on voitu vaadittu 20 % irrottaa investointibudjetista. Erityiskohteita löytyi osin jo vuonna 2014, mutta pääasiassa vuoden 2015 puolella. Ohjelman merkitys Rahoitus mahdollisti pitkälti lisäresurssin kohteisiin, joita oltaisiin viety eteenpäin ilman avustusta pienimuotoisemmin. Ohjelman lisäarvona on asukastoiminnan aktivoiminen ja ilmapiiriin vaikuttava näkyvyys, kun asuinalue nostettiin positiivisesti framille. 51

52 Pori Kaikkien Pori Kehittämisen kohde Kaikkien Pori -hankkeen tavoitteena oli edistää asuinalueiden elinvoimaa ja ehkäistä segregaatiota eli alueellista eriytymistä. Hankkeeseen kuuluivat Pihlavan, Pormestarinluodon, Sampolan, Impolan ja Väinölän kaupunginosat. Hanke jatkoi edellisen lähiöprojektin tavoin kantakaupungin yleiskaava 2025 teemaa kompaktin ja elinvoimaisen kaupungin toteuttamiseksi. Myönnetty avustus oli Keskeiset tulokset Hankkeessa on toteutettu hyvin konkreettisia rakentamis-, parantamisja kehittämistöitä ja edistetty asukasyhdistysten toimintaa sekä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Osana hanketta on valmisteltu myös Yyterinniemen osayleiskaavaa, jossa on jäsennetty alueen keskuksen tulevia maankäytöllisiä asioita, kuten toimintojen ja palvelujen sijoittumista. Hankkeen nähdään jossakin määrin edistäneen yhteistyön ja toimintatapojen muutosta hallintokuntien välillä. Tutkimushankkeen mahdollistama reaaliaikainen havainnointi ja yhteistyö on tuonut selkeää lisäarvoa toteutukseen. Hankkeen strateginen kytkeytyminen Hanke linkittyy kaupungin varsin yleiseen strategiaan. Tarkemmin hanke liittyy kantakaupungin yleiskaavaan ja hallintokuntakohtaisiin toimintastrategioihin sekä työllisyyden hoidon strategiaan. Kaupunkikeskusten lähiöiden kehittämisessä on nähtävissä pitkä kaari segregaation vähentämiseksi eri toimenpitein. Hanketta koordinoi Porin kaupunkisuunnittelu, mutta toteutuksesta vastasivat yhdessä useat eri kaupungin hallintokunnat sekä kolmannen sektorin toimijat ja asukkaat. Ohjelman merkitys Hanketoiminta on mahdollistanut keskitetyn koordinoimisen, tiiviimmän yhteistyön ja toimintatapojen kehittämisen. Siten konkreettisten kohteiden lisäksi ei-aineelliset vaikutukset nähdään keskeisinä; esim. toimintamahdollisuuksien parantaminen asukkaille, asukasyhdistyksille ja muille kolmannen sektorin toimijoille sekä jatkuvuuden kannalta mm. se, että kaupungin investointiohjelmissa voidaan huomioida hankkeiden tulokset pidemmälle tulevaisuuteen. Jatkuvuuden osalta tunnistettiin toisaalta haasteena koordinoivan tahon puuttuminen hankkeen jälkeen. 52

53 Lahti - Liipolan asuinalueohjelma 1/2 Kehittämisen kohde Liipolan asuinalueohjelman tavoitteena oli kerätä yhteen osaajia alueen eri toimijoista (kaupungin eri toimialat, kolmannen sektorin toimijat ja muut vapaaehtoiset). Tavoitteena oli varhaisella monialaisella puuttumisella parantaa asuinaluetta kohentamalla niin fyysistä ympäristöä, viheralueita ja rakennuksia kuin monitoimitalon rakentamisella ja yhteiskäytön toimintamallien kehittämisellä. Erityisesti tavoiteltiin toimintamalleja lapsiperheiden ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Lisäksi tavoiteltiin sosiaalisen sekoittumisen edistämistä täydennysrakentamisen aktivoimisella. Myönnetty avustus oli Hankkeen strateginen kytkeytyminen Hanke liittyi kaupungin strategiaan syrjäytymisen ehkäisyyn ja asuinalueiden kehittämiseen sekä yleiskaavaan, joka palvelee strategiaa. Keskeisenä oli yhteiskuntarakenteen tiivistäminen. Hanke kytkettiin samanaikaisesti käynnissä olevaan sivistystoimialan johtamaan koulutuksellisen tasa-arvon hankkeeseen (OKM) sekä mm. tutkimus- ja oppimateriaalihankkeisiin. 53

54 Lahti - Liipolan asuinalueohjelma 2/2 Keskeiset tulokset Rahoituksella on tuotettu yhteiskäyttötiloja monitoimitaloon. Asukastilan käyttöä ja asukastoimintaa on aktivoitu mm. tuomalla koulutoimi aktiivisesti mukaan luomaan mahdollisuuksia asukastoiminnalle. Täydennysrakentamisen haasteena oli se, että Liipolassa ei juurikaan ole kaavoitettua tonttimaata eikä uudisrakentamiselle myöskään ole markkinoita. Yksi asumisoikeustalo Liipolan mäen juureen palvelujen ääreen rakentui, ja sinne muutti tavoitteiden mukaisesti alueella mäen päällä asuvia ikäihmisiä. Lisäksi puolityhjän vanhan ostarikiinteistön omistajat ovat kaupungin tuella aktiivisesti markkinoineet kiinteistöään asuntorakentamiseen, toistaiseksi tuloksetta. Täydennysrakentaminen taloyhtiöiden tonteille ei Liipolan kaltaisen lähiön olosuhteissa ole realismia. Esteettömyyttä edistettiin hankkeessa myös puistojen ym. kehittämisellä. Lisäksi hankkeessa on kannustettu taloyhtiöitä esteettömyyden huomiointiin. Ohjelman merkitys ARAn rahoitus on mahdollistanut henkilöstöresurssin, mikä on ollut edellytys uusien toimintamallien kehittämiselle, jotka jäävät joiltain osin elämään. Ohjelma on tiivistänyt kaupungin sisällä yhteistyötä ja sen myötä on syntynyt uusia toimintamuotoja asukkaille. Yhteistyötä sivistystoimen kanssa on saatu merkittävästi lisättyä, mitä on edistänyt voimavarojen yhdistäminen muiden kehittämishankkeiden kanssa. 54