PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA. Käsikirja 1.
|
|
- Johanna Siitonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA Käsikirja 1.1 Syyskuu 2011
2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Tavoitteet... 3 Mukaanotto/poissulkukriteerit... 4 Milloin?... 5 Kuka?... 5 Tutkimusryhmän koulutus... 5 Tietojen käsittely... 5 Sairaalan tiedot... 6 Nimittäjätiedot... 9 Potilaskohtaiset nimittäjä- ja riskitekijätiedot... 9 Mikrobilääkkeiden käyttö ja hoitoon liittyvät infektiot...11 Mikrobilääkkeiden käyttö...11 Hoitoon liittyvät infektiot
3 Tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet ovat: 1. Arvioida hoitoon liittyvien infektioiden ja mikrobilääkkeiden aiheuttamaa taakkaa eurooppalaisissa akuuttisairaaloissa 2. Kuvata potilasmateriaalia, tehtyjä toimenpiteitä, infektioita ja käytettyjä mikrobilääkkeitä Potilasmateriaaliin, erikoisalaan tai hoitolaitoksiin suhteutettuna EU-maittain vakioituna 3. Välittää tietoa tuloksista paikallisella, alueellisella, kansallisella sekä koko EU:n tasolla Tietoisuuden lisääminen Seurannan kehittäminen Yleisimpien ongelmien tunnistaminen sekä prioriteettien määrittäminen Strategioiden ja käytäntöjen arvioiminen kaikilla tasoilla 4. Tarjota standardoitu prevalenssityökalu sairaaloiden käyttöön 3
4 Mukaanotto/poissulkukriteerit Sairaala: Kaikki akuuttisairaalat voivat osallistua tutkimukseen. Akuuttisairaala määritellään kansallisella tasolla, Suomessa erikoissairaanhoitoa tarjoava sairaala. Osallistuville sairaaloille ei ole minimikokoa. Osastot: Kaikki akuuttisairaalaosastot kuuluvat tutkimuksen piiriin, myös esim. akuuttipsykiatrian ja vastasyntyneiden teho-osastot Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät: - Akuuttisairaaloiden pitkäaikaisosastot - Ensiapupoliklinikka (paitsi ensiapupoliklinikan yhteydessä toimivat osastot, joissa potilaita seurataan yli 24 tuntia) Osaston erikoisala määritellään aina tutkimusaineiston osittamisen vuoksi Potilaat: Tutkimuksen piiriin kuuluvat kaikki potilaat, jotka on otettu osastolle tutkimuspäivänä kello 08:00 tai sitä ennen ja joita ei ole kotiutettu tai siirretty toiselle osastolle ennen tutkimushetkeä. Kello 08:00 tai ennen syntyneet vastasyntyneet otetaan tutkimukseen mukaan lastenosastoilta ja synnytysosastolta. Poissulku: - Käytännössä suljetaan pois potilaat, jotka ovat siirtyneet osastolle tai osastolta kello 08:00 jälkeen, lukuun ottamatta potilaita jotka ovat ainoastaan tutkimuksissa tai väliaikaisesti poissa osastolta - Päiväkirurgiset potilaat - Avohoidon poliklinikoiden potilaat - Päivystyspoliklinikan potilaat - Dialyysipotilaat (avohoitopotilaat) HUOM: Päätös potilaiden mukaanotosta/poissulkemisesta tehdään tutkimuspäivän aamun tietojen perusteella 4
5 Tiedonkeruu Tutkimuksessa kerätään tietoja kansallisella tasolla sekä sairaalan ja potilaiden tasolla. Tiedot nimittäjistä, hoitoon liittyvistä infektioista ja mikrobilääkehoidosta kerätään kaikilta potilailta. Milloin? Tutkimus tulee suorittaa yhden päivän aikana jokaisella osastolla/yksikössä. Yksittäisen sairaalan tiedonkeruu tulisi suorittaa alle 2-3 viikon kuluessa. Tutkimusta ei kuitenkaan tule tehdä maanantaina, jolloin osa potilaista vasta saapuu elektiivisiin toimenpiteisiin, vaan tiistain ja perjantain välisenä aikana, mikäli mahdollista. Kuka? Tiedonkeruun suorittaa kussakin sairaalassa tähän tehtävään nimetty työryhmä, joka etukäteen perehdytetään tehtävään, mikä on keskeistä luotettavan ja yhdenmukaisen tutkimustiedon saamiseksi. Sairaala valitsee työryhmän itse. Siihen tulisi ottaa mukaan sairaalainfektioiden torjunnasta vastaavat henkilöt (infektiolääkäri, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, hygieniahoitaja), sillä heillä on kokemusta sairaalainfektioiden tunnistamisessa. Lisäksi tulisi valita mukaan eri erikoisalojen edustajia, sillä he tuntevat parhaiten osastojensa potilasasiakirjojen merkintäkäytännöt. Nämä henkilöt voivat olla esimerkiksi osastojen infektioyhdyshenkilöitä. Tutkimusryhmän koulutus SIRO järjestää yhden päivän kestoisen koulutustilaisuuden (kaksi vaihtoehtoista päivää tai ) THL:ssä, jossa perehdytään prevalenssitutkimuksen tekemiseen yksityiskohtaisesti esimerkkitapausten avulla. Koulutuksessa käytetään ECDC:n laatimaa harjoitusmateriaalia, joka on käännetty suomeksi. Koulutuksen jälkeen on tarkoitus, että koulutetut henkilöt kouluttavat edelleen muita työryhmän jäseniä sairaaloissa ennen prevalenssitutkimuksen suorittamista. Tietojen käsittely Tiedot kerätään tiedonkeruulomakkeille ja täytetyt lomakkeet lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, jossa ne talletetaan ECDC:n suunnittelemalla HelicsWin-ohjelmalla. Tietojen analysointi tehdään keskitetysti ECDC:n toimesta. Tutkimustuloksista annetaan sairaalakohtainen palaute. Lisäksi tuloksista laaditaan raportti suomalaiseen julkaisuun. 5
6 Sairaalan tiedot Sairaalatietoja kerätään, jotta tuloksia voidaan kuvata sairaalan koon, tyypin ja hoitojaksojen keskimääräisen pituuden mukaan. Kyselylomake sisältää myös rakenne- ja prosessi-indikaattoreita. Kuva 4. Sairaalan tiedot Sairaalan tiedot Sairaalan tunnus: Tutkimusaika: Alkaa / päättyy: / / pp / kk pp / kk / vvvv Sairaalan koko (kaikki vuodepaikat) Akuuttivuodepaikat Tehohoitopaikat Hoitojaksojen lukumäärä Hoitopäivien lukumäärä Käsihuuhdekulutus litraa/vuosi Lkm Vuosi Tutkimusosastot/ Kaikki (1) Tutk. os./ Kaikki Tutk.os./ Kaikki Osastoja jätetty tutkimuksen ulkopuolelle? EI Kyllä, määrittele mitkä osastotyypit: Tutkimukseen otetut vuodepaikat: Tutkimukseen osallistuneet potilaat: Sairaalan tyyppi Aluesairaala/ Terveyskeskuksen erikoissairaanhoitoa tarjoava yksikkö Keskussairaala Yliopistosairaala Erikoistunut, määrittele Sairaalan erikoisala: Alla: THL täyttää Sairaala on osa kansallista edustavaa otosta? Ei Kyllä Ei tietoa Potilashuoneiden lukumäärä Yhden hengen huoneiden lukumäärä Hygieniahoitajien lukumäärä Lääkärien lukumäärä Tiedot koskevat: Yksittäistä sairaalaa Laajempaa sairaalakokonaisuutta Tutk. os./ Kaikki Tutk. os./ Kaikki (1) Sairaalan tiedot ainoastaan tutkimukseen osallistuneilta osastoilta (tutk. os.) tai koko sairaalasta (Kaikki) Kommentteja/huomioita: 6
7 Sairaalan tiedot - määritelmät Sairaalan tunnus: Sairaalan tunnus, yliopistosairaaloille esimerkiksi 50*** Tutkimusaika: Tutkimuksen aloitus- ja lopetuspäivä sairaalassa. Sairaalan koko: Vuodepaikkojen lukumäärä Akuuttivuodepaikat: Akuuttivuodepaikkojen lukumäärä (poislukien pitkäaikaisosastot) Tehohoitopaikat: Tehohoitopaikkojen lukumäärä; Ei teho-osastoa=0 Osastoja jätetty tutkimuksen ulkopuolelle: Jätettiinkö joitakin sairaalan osastoja tutkimuksen ulkopuolelle? Kyllä/ei; Määrittele mitkä osastotyypit: Määrittele, mitkä osastotyypit jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Vapaa teksti, käytä erikoisalakoodeja mikäli mahdollista. Tutkimukseen otetut vuodepaikat: Tutkimukseen otettujen osastojen vuodepaikkojen lukumäärä Tutkimukseen osallistuneet potilaat: Tutkimukseen osallistuneiden potilaiden lukumäärä Sairaalaan tyyppi: Aluesairaala tai terveyskeskuksen erikoissairaanhoitoa tarjoava yksikkö; Keskussairaala; Yliopistosairaala: Erikoistunut, määrittele erikoisala; ilmoita laajemman sairaalakokonaisuuden sairaalatyyppi, mikäli tiedot kerätään yksittäisten sairaaloiden/yksiköiden mukaan erikseen. Sairaalan erikoisala: Vapaa teksti. Määrittele erikoistuneen sairaalan erikoisala, esimerkiksi pediatria, infektiosairaudet; käytä erikoisalakoodeja mikäli mahdollista. Hoitojaksojen lukumäärä: Hoitojaksojen lukumäärä vuodessa (edellisen vuoden tieto, mikäli saatavilla, määrittele vuosi toisessa sarakkeessa); ainoastaan tutkimukseen osallistuneilla osastoilla (jos saatavilla, muuten koko sairaala; määrittele osallistuneet osastot TAI koko sairaala viimeisessä sarakkeessa) Hoitopäivien lukumäärä: Hoitopäivien lukumäärä vuodessa (edellisen vuoden tieto, mikäli saatavilla, määrittele vuosi toisessa sarakkeessa); ainoastaan tutkimukseen osallistuneilla osastoilla (jos saatavilla, muuten koko sairaala; määrittele osallistuneet osastot TAI koko sairaala viimeisessä sarakkeessa). Käsihuuhdekulutus: Käsihuuhdekulutus litroina vuodessa (edellisen vuoden tieto, mikäli saatavilla, määrittele vuosi toisessa sarakkeessa); ainoastaan tutkimukseen osallistuneilla osastoilla (jos saatavilla, muuten koko sairaala; määrittele osallistuneet osastot TAI koko sairaala viimeisessä sarakkeessa). Potilashuoneiden lukumäärä: Potilashuoneiden lukumäärä tutkimukseen osallistuneilla osastoilla tai koko sairaalassa. Saman vuoden tieto, mikäli saatavilla, määrittele vuosi toisessa sarakkeessa; ainoastaan tutkimukseen osallistuneilla osastoilla (jos saatavilla, muuten koko sairaala; määrittele osallistuneet osastot TAI koko sairaala viimeisessä sarakkeessa). Yhden hengen huoneiden lukumäärä: Yhden hengen huoneiden lukumäärä tutkimukseen osallistuneilla osastoilla tai koko sairaalassa. Saman vuoden tieto, mikäli saatavilla, määrittele vuosi toisessa sarakkeessa; ainoastaan tutkimukseen osallistuneilla osastoilla (jos saatavilla, muuten koko sairaala; määrittele osallistuneet osastot TAI koko sairaala viimeisessä sarakkeessa). Hygieniahoitajien lukumäärä: Yhteenlaskettu kokopäivätoimisten hygieniahoitajien lukumäärä. Hygieniahoitaja=sairaanhoitaja, joka on saanut erikoiskoulutusta infektioiden torjunnassa/sairaalahygieniassa ja joka yleensä vastaa sairaalan käytännön infektioiden torjunnasta kouluttamalla henkilökuntaa ja vastaa seurannasta. Määrittele vuosi toisessa sarakkeessa (saman vuoden tiedot, mikäli saatavilla) ja ainoastaan tutkimukseen osallistuneille osastoilla, mikäli saatavilla, muuten koko sairaala. Lääkärien lukumäärä: Yhteenlaskettu kokopäivätoimisten lääkäreiden (esim. infektiolääkäri, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri) lukumäärä, jotka ovat saaneet erikoiskoulutusta infektioiden torjunnassa/sairaalahygieniassa ja jotka yleensä vastaavat sairaalan epidemiaselvityksistä, seurantatietojen analyysista ja palautteen laadinnasta tai infektiontorjuntasuunnitelman laatimisesta. Määrittele vuosi toisessa sarakkeessa (saman vuoden tiedot, mikäli saatavilla) ja ainoastaan tutkimukseen osallistuneille osastoilla, mikäli saatavilla, muuten koko sairaala. Vuosi: Vuosi, jolta sairaalan tiedot ovat, erikseen jokaiselle muuttujalle. 7
8 Tutkimusosastot/Kaikki: Sairaalan tiedot ainoastaan tutkimukseen osallistuneilta osastoilta (Tutkimusosastot) tai koko sairaalasta (Kaikki) Tiedot koskevat: Sairaalan tiedot koskevat yhtä sairaala (yhtä fyysistä osoitetta) TAI laajempaa sairaalakokonaisuutta. Kommentteja/huomioita: Vapaata tekstiä, max 255 merkkiä Sairaala on osa kansallista edustavaa otosta: THL täyttää. 8
9 Nimittäjätiedot Nimittäjätiedot kerätään kaikilta potilailta, jotka on sisäänotettu sairaalan tutkimuspäivänä kello 08:00 tai sitä ennen ja joita ei ole kotiutettu/siirretty toiselle osastolle ennen tutkimuksen tekoa. Potilaskohtaiset nimittäjä- ja riskitekijätiedot Nimittäjätiedot kerätään kaikilta potilailta, jotka on sisäänotettu sairaalaan tutkimuspäivänä kello 08:00 tai sitä ennen ja joita ei ole kotiutettu/siirretty toiselle osastolle ennen tutkimuksen tekoa (kerätään myös potilailta, joilla ei ole mikrobilääkehoitoa tai hoitoon liittyvää infektiota samoin kuin esimerkiksi sekä äideiltä että vierihoidossa olevilta vastasyntyneiltä). Nimittäjätiedot määritelmät Sairaalan tunnus: Sairaalan tunnus, yliopistosairaaloille esimerkiksi 50***. Osaston/yksikön tunnus: Osaston nimi/lyhenne: yhdistää nimittäjätiedot infektio- ja mikrobilääketietoihin. Mikäli mahdollista, tunnuksien tulisi olla samat myös pidemmällä aikavälillä. Osaston erikoisala: Osaston tärkein erikoisala (>=80 % potilaista tämän erikoisalan potilaita). Jos potilaista <80 %, valitse eri erikoisaloja (MIX). EI HILMO-koodi, katso erikoisalalista. Tutkimuspäivä: Osaston tutkimuspäivämäärä. Yksittäisen osaston/yksikön tiedot tulisi kerätä yhden päivän aikana (pp/kk/vvvv). Potilasnumero: Anonyymi potilasnumero, ei HETU, syntymäaika tai muu tunniste. Ikä vuosina: Potilaan ikä vuosina Ikä kuukausina: Potilaan ikä kuukausina (jos alle 2-vuotias). Sukupuoli: Potilaan sukupuoli: M (mies), N (nainen). Sisäänottopäivä: Potilaan sisäänottopäivä tälle hoitojaksolle (pp/kk/vvvv). Potilaan erikoisala: Potilaan erikoisala. EI HILMO-koodi, katso erikoisalalista. Leikkaus tällä hoitojaksolla: Potilas on leikattu tällä hoitojaksolla. Leikkauksella tarkoitetaan toimenpidettä, jossa tehdään viilto (iho/limakalvo), ei välttämättä leikkaussalissa. Vastausvaihtoehdot: Ei leikkausta; Kyllä, avokirurgia; Kyllä, tähystysleikkaus/minimal invasive; Ei tietoa. McCabe-luokitus: Perustaudin vaikeusaste määritellään käyttämällä potilaan yleistä terveydentilaa kuvaavaa McCabe-luokitusta. Infektiopotilaiden kohdalla arvioidaan terveydentila ennen infektiota. Vastausvaihtoehdot: o Välitön kuolemanvaara (<1 vuosi): potilaalla on perustauti tai sairaalaan tulon syynä on sairaus, johon liittyy välitön kuolemanvaara, joka ei ole hoidolla nopeasti poistettavissa. Tähän kuuluvat mm. vakavimmin sairaat teho-osaston potilaat ja terminaalihoidossa olevat potilaat. o Kuolemanvaara 1-4 vuoden sisällä: potilaalla on perustauti, johon liittyy lisääntynyt kuolemanvaara lähimmän 4 vuoden sisällä. Tällainen perustauti voi olla yksittäinen sairaus tai useamman perustaudin summa (monisairas potilas), johon liittyy huomattava sairaalahoitojen tarve. o Ei kuolemanvaraa: potilaalla on perustauti, johon ei liity kuolemanvaaraa. o Ei tietoa Keskuslaskimo/valtimokatetri: Potilaalla on keskuslaskimokatetri tai katetri keskeisessä valtimossa (esim. keuhkovaltimokatetri) tutkimuspäivänä. Perifeerinen katetri: Potilaalla on ääreislaskimokatetri tai katetri ääreisvaltimossa tutkimuspäivänä. Virtsakatetri: Potilaalla on virtsakatetri (ei cystofix; ei kertakatetrointi) tutkimuspäivänä. Intubaatio: Potilas on intuboitu, hengityskoneessa tai ilman (myös endotrakeaaliputki tai trakeostomia) tutkimuspäivänä. 9
10 Potilas saa mikrobilääkettä: Potilas saa tutkimuspäivänä vähintään yhtä systeemistä mikrobilääkettä, eikä hoitoa ole lopetettu tutkimuspäivän aamuna (koskee annettua ja suunniteltua hoitoa mukaan lukien jaksottainen, joka toisena päivänä annettava hoito tai ei leikkaukseen liittyvä profylaksi); kirurgisen profylaksin tapauksessa tarkista, onko potilas saanut leikkausprofylaksia tutkimuspäivän aamua 08:00 edeltäneen 24 tunnin aikana. Potilaalla on aktiivinen infektio: Potilaalla on aktiivinen hoitoon liittyvä infektio tai potilas saa hoitoa infektioon, joka on täyttänyt infektiomääritelmät hoitoa aloitettaessa. Kuva 5. Potilaslomake Euroopan prevalenssitutkimus: Potilaslomake Potilaan tiedot (kerätään kaikista potilaista) Sairaalan tunnus Osaston/yksikön tunnus Osaston erikoisala Tutkimuspäivä: / / (pp/kk/vvvv) Potilasnumero : Ikä vuosina : ; Ikä ikuukausina jos < 2-vuotias : Sukupuoli : M N Sisäänottopäivä : / / pp/kk/vvvv Potilaan erikoisalakoodi: Leikkaus tällä hoitojaksolla: O Ei leikkausta O Avokirurgia McCabe-luokitus: O Tähystysleikkaus/minimal invasive O Ei tietoa O Ei kuolemanvaaraa O Kuolemanvaara4 vuoden sisällä O Välitön kuolemanvaara O Ei tietoa Keskuslaskimo/keuhkovaltimokatetri Perifeerinen laskimo/arteriakatetri O Ei O Kyllä O Ei tietoa O Ei O Kyllä O Ei tietoa Virtsakatetri: O Ei O Kyllä O Ei tietoa Intubaatio: O Ei O Kyllä O Ei tietoa Potilas saa mikrobilääkettä (1) : O Ei O Kyllä Potilaalla on aktiivinen infektio 2) : O Ei O Kyllä (1) Tutkimushetkellä, paitsi leikkausprofylaksi 24 tunnin aikana ennen tutkimuspäivän aamua klo 08:00; (2) [Infektion alku hoitopäivä 3, TAI Leikkausalueen infektio (leikkaus edellisen 30vrk/1v kuluessa), TAI kotiutettu akuuttisairaalasta <48h aikana, TAI C.diff. kotiutettu akuuttisairaalasta < 28 vrk aikana TAI infektion alku < hoitopäivä 3 invasiivisen toimenpiteen jälkeen päivänä 1 tai 2] JA [Tapausmääritelmä täyttyy tutkimuspäivänä TAI potilas saa hoitoa infektioon, joka täyttänyt infektiomääritelmät hoitoa aloitettaessa]. JOS KYLLÄ Mikrobilääke (geneerinen tai kauppanimi) Antotapa Indikaatio Diagnoosi (sijainti) Syy potilasasi kirjoissa Antotapa: P: parenteraalinen, O: oraalinen, R: rektaalinen, I: inhalaatio; Indikaatio: CI - LI - HI: Avohoitoinfektion hoito (CI), Pitkäaikaishoitolaitokseen liittyvä infektio (LI) tai akuuttisairaalahoitoon liittývä infektio (HI); Leikkausprofylaksi: SP1: yksittäinen annos, SP2: yksi päivä, SP3: >1 päivä; MP: muu profylaksi; O: Muu; UI: Tuntematon/ ei tietoa; Diagnoosi: kts lista, ainoastaan jos syynä hoito; Syy potilasasiakirjoissa: Kyllä/ei Infektion koodi Infektioon liittyvä vierasesine (3) Infektio 1 Infektio 2 Infektio 3 O Kyllä O Ei O Ei tietoa O Kyllä O Ei O Ei tietoa O Kyllä O Ei O Ei tietoa Infektio sairaalaan sisäänotettaessa O Kyllä O Ei O Kyllä O Ei O Kyllä O Ei Infektion alkamispäivä 4) / / / / / / Infektion alkuperä Bakteremian lähde (5) Mikrobi 1 Mikrobi 2 Mikrobi 3 O Sama sairaala O Muu sairaala O Muu/Ei tietoa O Sama sairaala O Muu sairaala O Muu/Ei tietoa O Sama sairaala O Muu sairaala O Muu/Ei tietoa Mikrobin Mikrobin Mikrobin koodi R (6) koodi R (6) koodi R (6) (3) Infektioon liittyvä vierasesine (intubaatio/pn, verisuonikatetri/bsi, virtsakatetri/uti) 48 tunnin aikana ennen infektion alkua (myös jaksottaisesti), 7vrk/ UTI; (4) Ainoastaan infektioille, jotka ovat alkaneet samalla hoitojaksolla (pp/kk/vvvv); (5) C-CVC, C-PVC, S-PUL, S-UTI, S-DIG, S-SSI, S-SST, S-OTH, UO, UNK; (6) Mikrobilääkeresistenssikoodi, kts. lista 10
11 Mikrobilääkkeiden käyttö ja hoitoon liittyvät infektiot Tiedot kerätään ainoastaan jos potilas saa mikrobilääkehoitoa tutkimushetkellä, eikä hoitoa ole lopetettu tutkimuspäivän aamuna (kirurginen profylaksi aina tutkimuspäivän kello 08:00 edeltävältä 24 tunnilta) tai mikäli potilaalla on aktiivinen akuuttisairaalahoitoon liittyvä infektio. Mikrobilääkkeiden käyttö Kirurginen profylaksi huomioidaan tutkimuspäivän kello 08:00 edeltävältä 24 tunnilta (08:00-08:00). Muissa tapauksissa kaikki annettu tai suunniteltu hoito huomioidaan ainoastaan tutkimushetkeltä (eli hoitoa ei ole lopetettu tutkimuspäivän aamuna). Mikrobilääkkeiden käyttö - määritelmät: Mikrobilääkkeen nimi: Mikrobilääkkeen geneerinen nimi tai kauppanimi. Antotapa: Mikrobilääkkeen antotapa; P=parenteraalinen; O=oraalinen; R=rektaalinen; I=inhalaatio Mikrobilääkkeen käytön indikaatio: Potilas saa systeemistä mikrobilääkettä: o Hoito: CI: Avohoitoinfektio ; LI: Pitkäaikaishoitolaitokseen liittyvä infektio (esim. vanhainkoti); HI : akuuttisairaalahoitoon liittyvä infektio o Kirurginen profylaksi: SP1: yksittäinen annos; SP2: yksi päivä; SP3: >1 päivä: kirurginen profylaksi tutkimuspäivän 08:00 edellisen 24 tunnin ajalta, tarkista kesto ympäröivien päivien osalta o MP: Muu profylaksi o O: Muu indikaatio o UI: Tuntematon indikaatio/syy o UNK: Puuttuva tieto Jos mikrobilääkkeen indikaatio on hoito, täytä diagnoosi-kenttä. Diagnoosi: Diagnoosi on ryhmitelty anatomisen sijainnin mukaan. Ainoastaan kun kyseessä hoito, ei profylaksian tai muun indikaation tapauksessa. Syy potilasasiakirjoissa: Kyllä/ei Mikrobilääkehoidon syy on merkitty potilasasiakirjoihin 11
12 Hoitoon liittyvät infektiot Keskeisiä käsitteitä ja huomioita Aktiivinen (akuuttisairaala)hoitoon liittyvä infektio määritellään seuraavasti: 1. Infektio on aktiivinen oireiden tai löydösten ilmetessä tutkimuspäivänä tai mikäli ne ilmenivät aikaisemmin ja potilas saa edelleen hoitoa kyseiseen infektioon tutkimuspäivänä ja infektio täyttänyt infektiomääritelmät ennen hoidon aloitusta. 2. Infektio alkaa kolmantena hoitopäivänä tai myöhemmin (sisäänottopäivä = ensimmäinen hoitopäivä) tai infektio alkaa sisäänottopäivänä tai päivänä 2 JA potilas on kotiutettu akuuttisairaalasta 2 vrk:n aikana tai leikkausalueen infektio alkaa sisäänottopäivänä tai päivänä 2 JA Leikkausalueen infektion kriteerit täyttyvät (aikaisempaa kirurgiaa 30 vrk/ jos vierasesineinfektio 1 vuosi) Clostridium difficile-infektio alkaa sisäänottopäivänä tai päivänä 2 JA CDI-määritelmät täyttyvät JA potilas kotiutettu akuuttisairaalasta 28 vrk:n aikana Infektio alkaa sisäänottopäivänä tai päivänä 2 JA potilaalle asetettu infektioon liittyvä vierasesine tällä hoitojaksolla ennen infektion alkamista. Tutkimuspäivän jälkeen valmistuvia vastauksia (radiologia/mikrobiologia) ei täydennetä eikä niiden avulla tarkisteta täyttääkö tapaus tapausmääritelmän. Infektioon liittyvä vierasesine: Ainoastaan pneumonian, veriviljelypositiivisen infektion ja virtsatieinfektion yhteydessä - Infektioon liittyvä vierasesine (intubaatio/pn, verisuonikatetri/bsi, virtsakatetri/uti) 48 tunnin aikana ennen infektion alkua (myös jaksottaisesti), viikon aikana UTIn yhteydessä. Veriviljelypositiivinen infektio kirjataan aina, myös sekundaarinen infektio ja sen lähde erillisenä infektiona; ainoastaan mikrobiologisesti varmennettu katetriin liittyvä veriviljelypositiivinen infektio (CRI3-CVC tai CRI3-PVC) sekä vastasyntyneiden bakteremia (NEO-LCBI tai NEO-CNSB) ilmoitetaan erillisillä koodeilla. 12
13 Hoitoon liittyvien infektioiden tiedot - määritelmät: Infektion koodi: Hoitoon liittyvän infektion koodi, kts. Koodit ja määritelmät. Infektioon liittyvä vierasesine: Ainoastaan pneumonian, veriviljelypositiivisen infektion ja virtsatieinfektion yhteydessä - Infektioon liittyvä vierasesine (intubaatio/pn, verisuonikatetri/bsi, virtsakatetri/uti) 48 tunnin aikana ennen infektion alkua (myös jaksottaisesti), viikon aikana UTIn yhteydessä; Unk=ei tietoa. Infektio sairaalaan sisäänotettaessa: Infektion oireita tai löydöksiä tai hoito sairaalaan sisäänotettaessa; Jos ei, merkitse infektion alkamispäivä. Infektion alkamispäivä Infektion alkamispäivämäärä (pp/kk/vvvv). Mikäli infektio jo sairaalaan sisäänotettaessa, ei merkitä; muuten pakollinen. Ensimmäisten oireiden alkamispäivä, hoidon alkamispäivä tai näytteenottopäivä. Mikäli tietoa ei ole saatavilla, arvio. Infektion alkuperä Infektio on peräisin (1) samasta sairaalasta; (2) muusta akuuttisairaalasta; (3) muu/ei tietoa. Jos bakteremia: lähde Jos veriviljelypositiivinen infektio, määritä lähde: Katetriin liittyvä (keskuslaskimo/valtimo: C-CVC, perifeerinen: C-PVC), Sekundaarinen: Keuhkokuume (S-PUL), virtsatieinfektio (S-UTI), mahasuolikanavan infektio (S-DIG), leikkausalueen infektio (S-SSI), ihotai pehmytkudosinfektio (S-SST), muu infektio (S-OTH) tai bakteremia, jonka lähde tuntematon (UO); Puuttuva tieto, tietoa ei saatavilla (UNK); Sekundaarinen bakteremia ilmoitetaan erillisenä infektiona, primaarisen infektion lisäksi, mikäli se täyttää tapausmääritelmän. Mikrobit Kerää tutkimuspäivänä saatavilla olevat mikrobiologisten tutkimusten tulokset. Määrittele korkeintaan kolme eristettyä mikrobia käyttäen niille annettuja koodeja, kts. Koodit ja määritelmät. Resistenssi Määrittele herkkyys tietyille mikrobilääkkeille mikrobista riippuen käytä koodeja 0,1,2 tai 9, katso taulukko Mikrobilääkeresistenssi koodit ja merkintä: Staphylococcus aureus Oksasilliini-S Oksasilliini-R MSSA MRSA Ei tietoa Enterococcus spp. Glykopeptidit-S Glykopeptidit-R VRE Ei tietoa Enterobacteriaceae* 3 polven kefalosporiinit- S, S 3 polven kefalosporiinit- R, S 3 polven kefalosporiinit- R, R Ei tietoa Pseudomonas aeruginosa S R Ei tietoa Acinetobacter baumannii S R Ei tietoa S=sensitiivinen; R=resistentti; Intermediate (I) tulkitaan resistentiksi R. *Enterobacteriaceae: E. coli, Klebsiella spp., Enterobacter spp., Proteus spp., Citrobacter spp., Serratia spp., Morganella spp. 13
Tutkimuksen toteutus ja lomakkeen täyttö
Tutkimuksen toteutus ja lomakkeen täyttö Sairaalan tiedot (Käsikirja s. 6-8) Sairaalan tunnus: Tutkimusaika: Alkaa / päättyy: / / pp / kk pp / kk / vvvv Sairaalan koko (kaikki vuodepaikat) Akuuttivuodepaikat
LisätiedotPREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA Lomakkeet V5.
PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA Lomakkeet V5.2 Euroopan prevalenssitutkimus: Sairaalan tiedot (1/3) Tutkimusaika:
LisätiedotPREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet,
PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet, mukaanotto/poissulkukriteerit ja tiedonkeruu Kertaluontoinen
LisätiedotPREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA. Käsikirja 5.
PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA Käsikirja 5.2 Elokuu 2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Tavoitteet... 3
Lisätiedot1. Mikä on osaston potilasmäärä? 15 potilasta, ainoastaan osastolla olevat potilaat lasketaan. Huom! Myös vierihoidossa olevat lapset.
1.6 Tapausharjoituksia Harjoitus 1. Nimittäjätiedot 10 minuuttia Osaston nimi synnytysosasto 14 äitiysvuodetta Tutkimus tehdään 11.4.2010 kello 14:00 Paikka Paikan Sisäänottoaika Vauvan sijainti Vauvan
LisätiedotEuroopan prevalenssitutkimus 2011/2012
Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Tommi Kärki Tartuntatautien torjuntayksikkö Sairaalainfektio-ohjelma SIRO 12.3.2013 Tommi Kärki 1 Prevalenssitutkimusten taustaa Suomessa Ensimmäinen Suomessa tehty
LisätiedotHoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 4
Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 4 Clostridium difficile infektiot ja raportit Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SIRO 28.10.2015 1 www.thl.fi/siro SIRO 28.10.2015
LisätiedotHOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset
HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA MITÄ PREVALENSSITUTKIMUKSET KERTOVAT? Emmi Sarvikivi LT, asiantuntijalääkäri THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset 6.11.2018 1 PREVALENSSITUTKIMUS
LisätiedotSeurantatyökalut ja valtakunnalliset infektioiden ehkäisyohjeet
Seurantatyökalut ja valtakunnalliset infektioiden ehkäisyohjeet Outi Lyytikäinen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO), Infektiotautien torjuntayksikkö ja rokotukset (TEIR), Terveysturvallisuus -osasto (TETO)
Lisätiedotonko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä
Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttama sairaalainfektiotaakka onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä 2.10.2013 Moniresistenttien mikrobien
LisätiedotHoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2
Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2 Veriviljely positiiviset infektiot ja raportit sekä ilmoitusten lähettäminen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SIRO 28.10.2015
LisätiedotKokemuksia ECDC:n prevalenssitutkispilotista syyskuussa Mari Kanerva Infektiosairauksien klinikka Meilahti/Aurora HUS
Kokemuksia ECDC:n prevalenssitutkispilotista syyskuussa 2010 Mari Kanerva Infektiosairauksien klinikka Meilahti/Aurora HUS Prevalenssitutkimus syyskuussa 2010 Miksi tehtiin? Mahdollisuus tutustua protokollaan
LisätiedotA Toimintayksikön yleistiedot
Hoitoon liittyvät infektiot ja antibioottien käyttö eurooppalaisissa pitkäaikaishoitolaitoksissa TOIMINTAYKSIKÖN LOMAKE Suosittelemme että toimintayksikön lomakkeen täyttäisi yksikön johto tai johto osallistuisi
LisätiedotSairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Kansallinen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimus
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Kansallinen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimus 005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 4/005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B4/005 Copyright National Public Health
LisätiedotPREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA PITKÄAIKAISHOITOLAITOKSISSA
PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA PITKÄAIKAISHOITOLAITOKSISSA Käsikirja 2.1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tavoitteet... 3 3. Tutkimuksen
Lisätiedot4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA
4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA 1.3.2018 Tartuntatautilain (1.3.2017) mukaan hoitoon liittyvällä infektiolla (HLI) tarkoitetaan terveyden- ja sosiaalihuollon toimintayksikössä toteutetun tutkimuksen
LisätiedotHYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS
HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso
LisätiedotHoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Suomessa 2016
Tieteessä alkuperäistutkimus Emmi Sarvikivi LT, asiantuntijalääkäri Saija Toura TtK, tutkija Dinah Arifulla TtM, hygieniahoitaja, tutkija Outi Lyytikäinen tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,
LisätiedotPrevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla
Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 42. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Vantaa Maire Matsinen Hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla
1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.
LisätiedotHOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISY SOTE-UUDISTUKSESSA Pohjois-Karjalan malli
HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISY SOTE-UUDISTUKSESSA Pohjois-Karjalan malli SSHY:n kevätseminaari 14.3.2018 Jukka Heikkinen Sisätautien ylilääkäri, infektiolääkäri P-KKS, Siun Sote Pohjois-Karjalan
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
Lisätiedotdynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa
Kuinka hyödynn dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa 2.11.2007 Mikrobiologisten laboratorioiden edustajien neuvottelukokous Maire Liikka hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala Tietotekniikka
LisätiedotHoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 3
Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 3 Leikkausalueen infektiot ja raportit Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SIRO 28.10.2015 1 www.thl.fi/siro SIRO 28.10.2015
LisätiedotInfektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä
Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä Outi Lyytikäinen, ylilääkäri Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Tartuntatautien torjuntayksikkö (TART) Tartuntatautiseurannan ja
LisätiedotOUTI LYYTIKÄINEN MARI KANERVA NIINA AGTHE TEEMU MÖTTÖNEN
3119 Alkuperäistutkimus Sairaalainfektioiden esiintyvyys Suomessa 2005 OUTI LYYTIKÄINEN MARI KANERVA NIINA AGTHE TEEMU MÖTTÖNEN Lähtökohdat Suomessa ei ole aiemmin tehty kansallista sairaalainfektioiden
LisätiedotSairaalainfektioiden taloudellinen merkitys
Sairaalainfektioiden taloudellinen merkitys High-Tech foorumin aloitusseminaari 24.11.2010 Mari Kanerva dos, infektiolääkäri HUS Infektiosairauksien klinikka ja THL Sairaalainfektio-ohjelma SIRO Sairaalainfektio
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla
Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri
LisätiedotMikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet
Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet Outi Lyytikäinen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto Kansanterveyslaitos MRSA MRSA ja muut moniresistentit mikrobit
LisätiedotValtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho
Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit
LisätiedotVeriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö
Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa 1.10.2013 Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö Miksi? SIRO-tulosten analysointi sairaalainfektioiden seurantaa varten Tutkimusintressi
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi:
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,
LisätiedotKANSALLINEN SAIRAALAINFEKTIOIDEN PREVALENSSITUTKIMUS
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) KANSALLINEN SAIRAALAINFEKTIOIDEN PREVALENSSITUTKIMUS Tutkimuskäsikirja Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 13/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C13 / 2005 Copyright
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)
Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka
LisätiedotJääkö infektioturvallisuus potilasturvallisuuden jalkoihin?
Jääkö infektioturvallisuus potilasturvallisuuden jalkoihin? Outi Lyytikäinen, ylilääkäri Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Tartuntatautien torjuntayksikkö (TART) Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto
LisätiedotHoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Suomessa 2011
Alkuperäistutkimus tieteessä Tommi Kärki HuK, tutkimushoitaja Outi Lyytikäinen LT, dosentti, ylilääkäri outi.lyytikainen@thl.fi THL, Tartuntatautien seurannan ja torjunnan osasto, Sairaalainfektioohjelma
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotHoitoon liittyvien infektioiden
Hoitoon liittyvien infektioiden prevalenssitutkimus HUS-alueen terveyskeskussairaaloissa Mari Kanerva oyl, HYKS Infektiosairauksien klinikka ja Mobiiliyksikkö Mobiiliyksikkö = liikkuva sairaalainfektioiden
LisätiedotAlueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut
LisätiedotMoniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa
Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian
LisätiedotSairaalainfektio-ohjelman www-raportit. Teemu Möttönen
Sairaalainfektio-ohjelman www-raportit Teemu Möttönen 1.10.2013 SIRO:n www-raportit nyt Alkuperäiset www-raportit veriviljelypositiiviset ja leikkausalueen sairaalainfektiot toisiinsa linkittyviä yksittäisiä
Lisätiedot1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos
LisätiedotSAIRAALAHYGIENIA JA HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT VUONNA 2018
SAIRAALAHYGIENIA JA HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT VUONNA 2018 1 Käsidesinfektioaineen kulutus on eräs tärkeimmistä sairaalahygienian laadun mittareista. Käsihuuhteen litrainen kulutus suhteutettuna hoitopäiviin
LisätiedotLIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010
LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilastot
Mikrobilääkeresistenssitilastot 12-17 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha R+I % 45 35 25 15 5 Escherichia coli 12-17, EPSHP Veriviljelynäytteet,
LisätiedotTHL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,
THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus
LisätiedotHoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja torjunta tk-sairaaloissa
Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja torjunta tk-sairaaloissa SSHY ry:n Kevätseminaari 14.3.2018 Marjaana Pitkäpaasi Sis el, infektiotauteihin erikoistuva lääkäri HYKS Tulehduskeskus Infektiosairauksien
LisätiedotLEIKO Leikkaukseen kotoa kulma
LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170
LisätiedotKosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon
Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon 19.9.2017 ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä Infektioyksikkö, SataDiag, Satakunnan sairaanhoitopiiri
LisätiedotPrevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja seututerveyskeskuksessa
Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja seututerveyskeskuksessa Alueellinen tartuntatautikoulutuspäivä 3.5.2016 Maire Matsinen Hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa
LisätiedotInfektio uhka potilasturvallisuudelle
Infektio uhka potilasturvallisuudelle JAANA INKILÄ POTILASASIAMIES HUS, HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE 39. VALTAKUNNALLISET SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 12.3.2013 Potilasasiamiestyö 2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista
LisätiedotUusia ohjeita ja TK-projektin palaute
Uusia ohjeita ja TK-projektin palaute TK ja pitkäaikaislaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 7.5.2018 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola Infektioiden torjuntayksikkö p. 040-5087512 Mistä löydän potilaille
LisätiedotHoitoon liittyvien infektioiden seuranta- ja torjuntatoiminta Suomen akuuttisairaaloissa 2015
Dinah Arifulla Emmi Sarvikivi Saija Toura Jukka Ollgren Outi Lyytikäinen TYÖPAPERI Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta- ja torjuntatoiminta Suomen akuuttisairaaloissa 13 2018 Työpaperi 13/2018 Dinah
LisätiedotC.difficile alueellisena haasteena
C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile
LisätiedotMikrobilääkkeiden käytön ohjaus infektiokonsultin näkökulmasta mahdollisuudet ja vaikeudet
Mikrobilääkkeiden käytön ohjaus infektiokonsultin näkökulmasta mahdollisuudet ja vaikeudet Elina Kolho Mikrobilääkkeiden käyttö klassiset interventiot Tavoite: mikrobilääkkeiden käytön vähentäminen resistenssiongelman
Lisätiedotgramnegatiiviset sauvat
Karbapenemaasia tuottavat gramnegatiiviset sauvat Jari Jalava, FT Sisältö 1. Karbapenemaasit 2. Karbapenemaasien kliininen merkitys 3. Epidemiologinen tilanne 4. Karbapeneemeille resistenttien kantojen
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotSAIRAALAHYGIENIA JA HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT VUONNA 2017
SAIRAALAHYGIENIA JA HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT VUONNA 2017 1 Käsidesinfektioaineen kulutus on sairaalahygienian laadun mittari. Käsihuuhteen litrainen kulutus suhteutettuna hoitopäiviin on ollut kasvutrendissä.
LisätiedotPotilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------
1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotMoniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri
Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny
LisätiedotInfektioiden torjunta potilasturvallisuussuunnitelmassa
Infektioiden torjunta potilasturvallisuussuunnitelmassa Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 18.-19.5.2017 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Potilasturvallisuuskoordinaattori TtM, tohtorikoulutettava
LisätiedotMikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI
Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen
LisätiedotMIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,
LisätiedotHUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017
HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 JOHANNA HAIKO, FT, SAIRAALAMIKROBIOLOGI SUVI KORHONEN, FM, ERIKOISTUVA SAIRAALAMIKROBIOLOGI ANU PÄTÄRI-SAMPO, LT, V.A. OSASTONYLILÄÄKÄRI SISÄLLYSLUETTELO 1/2 HUSRES 2017 4
LisätiedotHoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta
Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA) Infektiotaudit - osasto (INFO)
LisätiedotHoitoon liittyvät infektiot voiko niitä estää? Esa Rintala Ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 28.10.
Hoitoon liittyvät infektiot voiko niitä estää? Esa Rintala Ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 28.10.2014 MITEN HOITOON LIITTYVIÄ INFEKTIOITA MITATAAN? Poikkileikkaustutkimus
LisätiedotMitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta
Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 18.-19.5.2017 Infektiolääkäri Jaana Leppäaho-Lakka Keski-Suomen keskussairaala Mitä hoitoon
LisätiedotHUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018
HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018 Suvi Korhonen, FM, erikoistuva sairaalamikrobiologi Johanna Haiko, FT, sairaalamikrobiologi Anu Pätäri-Sampo, LT, v.a. osastonylilääkäri Sisällysluettelo Staphylococcus aureus
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia
LisätiedotPäivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP
Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka
LisätiedotMONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) Mikrobit (bakteerit, virukset, sienet) ovat hyvin muuntautumiskykyisiä, jonka ansiosta ne pystyvät esim. antibioottihoitojen
LisätiedotMitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?
Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä
LisätiedotTunnistatko hoitoon liittyvän infektion? hygieniahoitaja Sirpa Pöyry
Tunnistatko hoitoon liittyvän infektion? hygieniahoitaja Sirpa Pöyry 12.5.2017 Uusi tartuntatautilaki tuli voimaan 1.3.2017 Merkittävimmät muutokset aikaisempaan lakiin verrattuna koskevat - Hoitoon liittyvien
LisätiedotHOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN
HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut
LisätiedotTerveyskeskusten hoitoon liittyvien infektioiden prevalenssitutkimus keväällä 2017
Terveyskeskusten hoitoon liittyvien infektioiden prevalenssitutkimus keväällä 2017 HySa alueellinen sairaalahygieniapäivä 26.4.2018 Marjaana Pitkäpaasi Infektiosairauksiin erikoistuva lääkäri HYKS Auroran
LisätiedotAjankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö
Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset
LisätiedotClostridium difficile - infektioiden torjunta
Clostridium difficile - infektioiden torjunta Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveysturvallisuusosasto 24.1.2019 1 Clostridium difficile -infektioiden torjunta Varhainen diagnoosi Seuranta Koulutus ja
LisätiedotTietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä
Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista
LisätiedotPISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?
PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107
LisätiedotLIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA!
LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA! Olemme kaksi sairaanhoitaja opiskelijaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta terveysalalta. Hoitotyön koulutusohjelmaan kuuluu opinnäytetyön tekeminen. Opinnäytetyömme tarkoituksena
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 17 1 Huom! MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä mukana myös Keski-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Kainuun seulontalöydöksiä. Kliiniset näytteet tarkoittavat muita
LisätiedotMRSA-kantajuuden seuranta
MRSA-kantajuuden seuranta Hygieniahoitaja Minna Nieminen Tays, Infektioyksikkö 400 PSHP:n uudet MRSA-kantajat ikäryhmittäin 2005-2017 (tammi-lokakuu 2017) 350 300 250 200 >65 15-64V
LisätiedotVERIVILJELYPOSITIIVISET SAIRAALAINFEKTIOT
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) VERIVILJELYPOSITIIVISET SAIRAALAINFEKTIOT Seurantakäsikirja Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 11/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11 / 2005 Copyright National Public
LisätiedotMikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi!
Miten moniresistenttien mikrobien leviäminen estetään terveydenhuollossa? Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo 6.5.2015 Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi! 1 Moniresistentit mikrobit
LisätiedotNorovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.
Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan
LisätiedotSairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 19/2007 Leikkausalueen infektiot ortopediassa, 1999-2005 Tiivistelmä Yleistä
LisätiedotHOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA
HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA 1. VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISY 2. KANYYLI-INFEKTION EHKÄISY 3. KEUHKOKUUMEEN EHKÄISY 4. KÄSIHYGIENIA 5. MIKROBILÄÄKKEET 1 VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISYKEINOJA
LisätiedotMRSA-kantajuuden seuranta
MRSA-kantajuuden seuranta Hygieniahoitaja Minna Nieminen Tays, Infektioyksikkö MRSA-näytteiden ottamisen ohje Tays ohje: MRSA-seulontannäytteet otetaan Kaikista Taysiin sairaalahoitoon tulevista, osastolle
Lisätiedot4.1 SAIRAALAINFEKTIOLUOKAT
4.1 SAIRAALAINFEKTIOLUOKAT 4.10.2017 1A Pinnallinen leikkaushaavainfektio 1A1 Varsinainen leikkausalue 1A2 Siirteen ottokohta 1B Syvä leikkaushaavainfektio 1B1 Varsinainen leikkausalue 1B2 Siirteen ottokohta
LisätiedotAsiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p
Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL
LisätiedotKoulutusta infektioiden torjunnasta sairaaloiden hygieniayhdyshenkilöille
Koulutusta infektioiden torjunnasta sairaaloiden hygieniayhdyshenkilöille 17.05.2019 Infektioidentorjuntakoulutus hygieniayhdyshenkilöille/ Dinah Arifulla 1 Sisältö Taustaa ja merkitys THL:n vuoden 2018
LisätiedotInfluenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotInfektioiden torjuntatyön vastuualueet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä
Infektioiden torjuntatyön vastuualueet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Sairaanhoitopiirin infektioidentorjuntayksikkö Tartuntataudeista vastaava lääkäri Asko Järvinen Avohoidon epidemiologinen
Lisätiedot