LUKUVUOSISUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN. Koulun perustiedot. Työpäivät ja työajat. Yhteystiedot. Oppilastiedot. Perusopetusryhmien lukumäärä

Transkriptio

1 LUKUVUOSISUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Koulun perustiedot Yhteystiedot Simonkylän koulu Rehtori: Merja Huvila merja.huvila.parainen.fi Oppilastiedot 0lk 1lk 2lk 3lk 4lk 5lk yht. Oppilasmäärä Tytöt Perusopetusryhmien lukumäärä Simonkylässä on yksi opetusryhmä 0 5lk. Luokat ja opetushenkilöstö opettaja Ritva Vollbehr, virkavapaalla sij Elina Luhta Koulunkäyntiohjaaja Lidia Hausen Tuntikehys Tuntikehys 31h Tukiopetukseen varattu 1h Erityistehtäviin (AV) varattu 0,5h Työpäivät ja työajat Työpäivät: Syyslukukausi ti ke (89 työpäivää) ylimääräinen työpäivä la , korvaa ma syysloma Kevätlukukausi ma 9.1. la (98 työpäivää) talviloma ma pe Päivittäinen työaika:

2 RUOKAILU Tapahtumat Liikunta ja muut teemapäivät. Liikuntateemapäivät järjestetään syyskuussa ja toukokuussa yhteistyössä Kyrkbackenin ja Ulkosaariston koulun kanssa. Syksyllä järjestetään vanhempainilta, ja tutustumistapaamiset sekä oppimiskeskustelut, keväällä vanhempainvartit. Joulujuhla on Kevätjuhla Arvoperusta ja arvokeskustelu Simonkylän koulun toiminta ajatus: Simonkylän koulu opettaa ja kasvattaa oppilaita yhdessä kotien kanssa sosiaalisesti yhteistyökykyisiksi ja ympäristönsä huomioiviksi nuoriksi, joilla on oppimisen perustaidot ja terve itsetunto sekä halu elinikäiseen oppimiseen. Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen, joka pohjautuu lapsen ainutlaatuisuuden kunnioittamiselle. Turvallisella, kannustavalla oppimisympäristöllä sekä joustavilla opetusjärjestelyillä luodaan kasvualusta oppimisen ilolle ja halulle oppia. Opetuksen tehtävänä on luoda perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle. Oppimiskäsitys ilmenee koulun käytänteissä joustavina ryhmittelyinä ja monipuolisina käytännön järjestelyinä. Oppilaalla on mahdollisuus osallistua oman yhteisönsä hyvinvoinnin rakentamiseen ja sen toiminnan suunnitteluun. Oppilaan oman kulttuuri identiteetin rakentumista tuetaan vahvistamalla hänen osallisuuttaan niin paikallisesti kuin laajemmin suomalaisessa yhteiskunnassa sekä globaalistuvassa maailmassa. Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle.toisiin kulttuureihin ja katsomuksiin tutustuminen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteistyölle. Perusopetus antaa pohjan ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen. Paraisilla kaksikielisyys tarjoaa luonnostaan mahdollisuudet kielirajat ylittävään yhteistyöhön. Tärkeitä arvoja ovat kaksikielisyyden kulttuuriperinnön vaaliminen sekä saariston luonnon ainutlaatuisuuden ja oman elinympäristön kunnioittaminen sekä arvostaminen.kestävä elämäntapa nähdään osana koulujen toimintakulttuuria. Kestävän kehityksen tärkeyttä nostetaan esille jokaisessa oppiaineessa ja koulun arjessa. Tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille käytännön työkaluja kestävän elämäntavan toteuttamiseen. Koivuhaan koululla kouluilla on oma kestävän kehityksen suunnitelma. Yhteinen arvopohdinta ja toimintatavoista sopiminen on välttämätöntä, jotta yhteistyö kotien kanssa onnistuu. Avoin keskustelu kasvatusnäkemyksistä luo perustan toimivalle vuorovaikutukselle. Oppilailla ja vanhemmilla tulee olla mahdollisuus osallistua pohtimaan kasvatuksen ja opetuksen keskeisiä arvokysymyksiä. Arvokeskustelun käyminen on jatkuva projekti, joka on aloitettu vahvemmin Simonkylän koulussa 2014 syksyllä, kun uuden opetussuunnitelman valmistelu alkoi. Keskustelua käydään vuosittain yhdessä huoltajien kanssa vanhempainilloissa ja tapaamisissa. Arvokeskustelussa tärkeimmiksi asioiksi nousivat: turvallisuus (kiusaamiseen puuttuminen, turvallinen koulumatka, turvallinen oppimisympäristö) pienen koulun erityispiirteet (saariston korostaminen) sosiaalisuus (sosiaalisten taitojen opettaminen, yhteishenki, kouluviihtyvyys, yhdysluokkaopetuksen edut) perustietojen ja taitojen oppiminen yhteistyö kodin ja koulun välillä kaksikielisyys Siirtymävaiheyhteistyö Simonkylän kouluissa on laadittu siirtymävaiheyhteistyöstä vuosikellot esiopetuksesta alkuopetukseen, 2. 3.luokkien nivelvaiheeseen sekä kuudennelta luokalta yläkouluun. Vuosikelloissa kuvataan nivelvaiheyhteistyö tarkasti, ajankohdat

3 ja käytännön järjestelyt. Siirtymävaiheyhteistyön vuosikellot löytyvät Paraisten kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman osiosta Siirtymävaiheyhteistyö. Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat Simonkylän oppilashuoltosuunnitelma on edelleen voimassa, päivittyy marraskuussa. Simonkylän kestävän kehityksen suunnitelma on tehty yhteistyössä Koivuhaan koulun kanssa. Tasa arvosuunnitelma valmistuu syyslukukauden aikana. Simonkylän koulu noudattaa Paraisten kaupungin kulttuuripolku suunnitelmaa. Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma tarkentuu tämän lukuvuoden aikana. Valinnaiset aineet Simonkylän koulussa on kolmenlaista valinnaisuutta: a) taide ja taitoaineiden valinnaiset tunnit, b) oppilaan valintaan perustuvat valinnaisaineet sekä c) valinnaiset, oppilaille vapaaehtoiset kielet. a) Taide ja taitoaineiden valinnaiset tunnit Perusopetuksen valtakunnallinen tuntijako määrittelee taide ja taitoaineiden ryhmään kuuluvat yhteiset oppiaineet, jotka ovat kotitalous, kuvataide, käsityö, liikunta ja musiikki. Tuntijako määrittelee kullekin taide ja taitoaineelle vähimmäistunnit, joiden lisäksi näihin oppiaineisiin osoitetaan tuntijaossa valinnaisia tunteja 6 vvt vuosiluokilla 1 6 Paraisilla opetuksen järjestäjä päättää taide ja taitoaineiden valinnaisten tuntien käytöstä. Kaavio taide ja taitoaineista löytyy Paraisten suomenkielisen opetuksen opetussuunnitelmasta. b) Valinnaiset aineet Simonkylän koulussa valinnaisuus jakaantuu tänä vuonna vuosiluokalle 5, koska kuudesluokkalaisia ei ole. Koulu tarjoaa oppilaille muutamaa valinnaisainetta joista oppilaat yhdessä huoltajien kanssa päättävät mitä valinnaisaineita he haluavat opiskella. Simonkylän koulu on niin pieni, että enemmistön ääni ratkaisee opiskeltavan valinnaisaineen. Lukuvuonna valinnaisaine on: Liikuntaa monipuolisesti c) Valinnaiset kielet Simonkylän koulussa on mahdollisuus vuosiluokilla 3 6 opiskella A2 kielenä ruotsia. Valinnaisten kielten opiskelu on oppilaille vapaaehtoista. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Laaja alainen osaaminen. Paraisilla painotukset L2 ja L7. Parainen on vahvasti kaksikielinen kaupunki, joten on luonnollista painottaa kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun laaja alaista kokonaisuutta kaksikielisyyden lähtökohdista. (L2) Parainen on myös saaristokaupunki, jolle merkityksellistä on Itämerestä ja saaristosta huolehtiminen sekä saariston elinvoimaisena pysyminen. (L7) Simonkylän koulu toimii samassa rakennuksessa Kyrkbackenin koulun kanssa, jolloin välitunnit ja kouluruokailuhetket ovat yhteisiä. Yhteistyö näkyy arjessa yhteisenä toimintana. Simonkylän koulun oppilaat osallistuvat yhteisiin tapahtumiin Kyrkbackenin koulun kanssa. Monialainen oppimiskokonaisuus: Itämeri vahvistaa L7 toteutumisen koulun arjessa. Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri Tuntikehyksen käyttö eri oppiaineisiin ja sen pedagogiset ym. perusteet.

4 Koulu on oppilasmäärältään pieni ja yhdysluokkaopetus tuo omat haasteensa opetuksen toteuttamiseen. Lukujärjestys on pyritty suunnittelemaan niin, että varsinkin kielen opetuksessa on mahdollista yksilökohtaisempaan opetukseen. Tänä lukuvuonna esiopetuksessa on kaksi turvapaikanhakijalasta, joiden esiopetus on järjestetty osaksi etäopiskeluna. Opetuksen painopiste on oppilaiden suomen kielen opetuksessa ja siksi keskiviikkoisin koululla käy opettaja, joka huolehtii esiopetuksen oppialaiden opetuksesta. Opettaja ohjaaja työparin hyvin toimivan työnjaon ja yhteistyömuotojen vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää, kun koulu on yksiopettajainen. Koivuhaan koulu vie runsaasti koulun rehtorin aikaa. Muun ajan löytäminen Simonkylälle kuin viikottaiset käynnit koululla torstaisin on haaste. Asiat hoidetaan puhelimella ja sähköpostilla. Koivuhaan koulusihteerin käyttämä aika tulee tarpeeseen, jotta Simonkylän rutiiniasiat toimisivat. Moniammatillinen yhteistyö toimivassa OTR ryhmässä on hyvä konsultaation paikka. Koulussa on tehostetun ja erityisen tuen oppilaita, jotka vaativat opettajalta lisäsuunnittelua kouluarkeen. Monialainen oppimiskokonaisuus syksyllä on Itämeri, jonka työstämistä on koululla jo aloitettu. Simonkylän koulun oppilaat tulevat vierailemaan Koivuhaan koulun näyttelyssä Keväällä koulussa aloitetaan Suomi 100 teemaa. Yhteinen vastuu koulupäivästä Oppilashuoltosuunnitelma Simonkylän koulussa noudatetaan oppilashuoltosuunnnitelmaa , joka päivitetään syyslukukauden aikana Simonkylän koulun koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän (KOR) kokoonpano: Merja Huvila, rehtori Kaisa Ylinen, erityisopettaja Elina Luhta, luokanopettaja Johanna Karlsson, koulukuraatori Annika Alopaeus, kouluterveydenhoitaja Nina Forsten Lindman koulupsykologi Lisäksi kokouksiin kutsutaan tarpeen mukaan yhteistyökumppaneita. Yhteistyökumppanit Simonkylän koti ja kouluyhdistys Simonkylän koulun oppilaskunta Seurakunta Urheiluseurat Kirjasto Poliisi Paraisten kaupungin ennaltaehkäisevä lastensuojelu Paraisten kaupungin nuorisotyö KOR kokoontuu kerran syyslukukaudella ja kerrankevätlukukaudella. Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän tavoitteena on kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden kehittäminen,ohjaus ja arviointi. Syksyn ensimmäisessä kokouksessa suunnitellaan lukuvuoden oppilashuollon toimintaa. Kevään viimeinen kokous on arviointikokous, jossa käydään läpi koulukohtaisen oppialshuollon toimivuus ja toteutuminen. Oppilashuoltotyötä ohjaavia periaatteita Simonkylän koulussa: Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Suunnitelmallisuuden vahvistaminen Ennaltaehkäisy, varhainen tunnistaminen ja puuttuminen Kunniottava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen Luottamuksellisuus Moniammatillinen yhteistyö kaikilla tasoilla Oppilashuollon riittävä saatavuus Painopiste koulun yhteisöllisyyden tukemisessa ja kehittämisessä Oppimisen ja opetuksen tuen ryhmän (OTR) kokoonpano: Merja Huvila, rehtori Kaisa Ylinen, erityisopettaja Elina Luhta, luokanopettaja Johanna Karlsson, koulukuraatori

5 Annika Alopaeus, kouluterveydenhoitaja Nina Forsten Lindman, koulupsykologi OTR kokoontuu syyslukukaudella ja kevätlukukaudella n kerran kuussa. Oppimisen ja opetuksen tuen ryhmä keskustelee opetuksen järjestämiseen liittyviä kolmeportaisen tuen asioita. Monialainen asiantuntijaryhmä (MAR) Monialainen asiantuntijaryhmä kootaan tarvittaessa yksittäisen oppilaan psyykkisen tai fyysisen hyvinvoinnin tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollollisten palveluiden järjestämiseksi. Ryhmässä ei ole vakinaisia jäseniä, mutta siihen voivat kuulua esim. terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori, luokanopettaja, erityisopettaja, rehtori. Ryhmä on monialainen, kun sen toimintaan osallistuu muitakin kuin opettajia. Oppilaskunnan toimintasuunnitelma Oppilaskuntaan kuuluu koko koulu, oppilasmäärän vähyyden takia erillistä hallitusta ei tarvita. Oppilaskunnan toiminnassa oppilaita tuetaan ja rohkaistaan yhteiseen toimintaan koulumme hyväksi. Oppilaskunta osallistuu yhteisten tapahtumien järjestämiseen ja harjoittelee demokraattista päätöksentekoa. Kodin ja koulun yhteistyö Yhteistyö kotien kanssa on laajaa, monipuolista ja toimivaa. Wilma on ensisijainen kodin ja koulun viestintäväline. Yhdessä kotien kanssa suunnitellaan ja toteutetaan vierailuja ja retkiä. Puhelin, sähköposti ja reissuvihko ovat Wilman lisäksi toimvia yhteydenpitovälineitä kodin ja koulun välillä. Koulun juhlat ovat yksi merkittävä osuus kodin ja koulun yhteistyössä. Koulun sisäinen yhteistyö muiden tahojen kanssa Simonkylän koulu tekee yhteistyötä Koivuhaan koulun kanssa ja yhteistyötä kehitetään tämän lukuvuoden aikana toimivammaksi. Yhteiset teemat, tapahtumat ja juhlat vahvistavat yhteistyötä. Monialaisen oppimiskokonaisuuden linkittäminen molempiin kouluihin on hyvä yhteistyön muoto. Yhteistyö Kyrkbackenin koulun kanssa on lisääntynyt koulun muutettua 2015 samaan tilaan. Yhteiset urheilutapahtumat ja välitunnit ovat yhteistyönmuotoja. Simonkylän luokanopettaja osallistuu Kyrkbackenin koulun opettajienkokoukseen. Seurakunnan ja kirjaston kanssa on jatkuvaa yhteistyötä. Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö Ojentamis ja kurinpitotoimenpiteitä tehtäessä toiminta on oltava oppilasta kunnioittavaa ja ammatillista. Toimenpiteillä on oltava ennaltaehkäisevä ja kasvattava vaikutus, ja niiden on lisättävä oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta. Kasvatuskeskustelu Kasvatuskeskustelu on ensisijainen keino puuttua rakentavasti oppilaan moitittavaan käyttäytymiseen. Kasvatuskeskusteluun määrää koulun opettaja tai rehtori. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää yhdessä tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Kesto yhteensä enintään 2 tuntia. Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Huoltajalle tulee ilmoittaa asiasta ja varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Kasvatuskeskustelu kirjataan Wilmaan ja ilmoitetaan kotiin. Kodilta pyydetään kuittaus ilmoitukseen. Luokasta poistaminen Voidaan määrätä, mikäli oppilas häiritsee oppimista ja opetusta. Poistamisen määrää rehtori tai opettaja. Jos oppilas vastustaa poistamista, opettaja/rehtori voi käyttää sellaisia välttämättömiä voimakeinoja, jotka ovat puolustettavia huomioiden oppilaan ikä, kehitystaso ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus

6 sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Mitään välinettä ei saa käyttää. Läsnä on tällöin oltava toinen kouluyhteisön täysi ikäinen työntekijä. Jos poistamisessa joudutaan käyttämään väkivaltaa, tehdään Wilmassa kirjallinen selvitys opetuspäällikölle, jossa kerrotaan tapahtumien kulku ja läsnä olevien täysi ikäisten henkilöiden nimet. Luokasta poistetun oppilaan valvonnasta on huolehdittava. Luokasta poistaminen kirjataan Wilmaan ja ilmoitetaan kotiin. Kodilta pyydetään ilmoitukseen kuittaus. Kotitehtävien laiminlyönti ja niiden suorittaminen Jälki istunto Oppilas voidaan määrätä koulun jälkeen suorittamaan kotitehtävänsä,, mikäli hän on ne laiminlyönyt. Toimenpiteen määrää rehtori tai opettaja. Kestoltaan enintään yksi tunti. Kirjataan Wilmaan ja ilmoitetaan kotiin. Kodilta pyydetään ilmoitukseen kuittaus. Voidaan määrätä, mikäli oppilas jatkaa epäasiallista käyttäytymistä kasvatuskeskustelun jälkeen. Jälki istunnon määrää rehtori tai opettaja. Ennen määräämistä jälki istuntoon yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko, oppilasta kuullaan ja hankitaan muu tarpeellinen selvitys. Tulee järjestää niin, ettei oppilas joudu jäämään pois opetussuunnitelman mukaisesta opetuksesta. Enintään 2 tuntia. Oppilaalla voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, jotka ovat kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia. Niiden on oltava oikeassa suhteessa tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaille sopivia. Oppilas voidaan velvoittaa istumaan hiljaa. Kirjataan Wilmaan ja ilmoitetaan kotiin. Kodilta pyydetään kuittaus ilmoitukseen. Suorittamattomista jälki istunnoista tehdään merkintä lukuvuositodistukseen. Kirjallinen varoitus Päättää rehtori. Kirjataan Wilmaan ja ilmoitetaan kotiin. Kodilta pyydetään kuittaus varoitukseen. Kurinpitorangaistus Määräaikainen erottaminen Päättää sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto. Kurinpitorangaistus On huolehdittava siitä, että oppilaalle, jolle on määrätty kurinpitorangaistus tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi, järjestetään tarvittava oppilashuolto (kts kohta 3.5.). Oppilasta ei saa jättää tuolloin ilman valvontaa. Oppilaan velvollisuus siivota tahallaan tai huolimattomuudella aiheutettu epäjärjestys tai likaaminen Koskee koulun omaisuutta ja tiloja. Tekijän on oltava tiedossa ja yksilöitävissä. Tehtävän suoritus on valvottava eikä se saa muodostua oppilaan ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle vaaralliseksi tai raskaaksi. Kesto enintään 2 tuntia. Oppilas ei voi tehtävän suorittamisen vuoksi jäädä pois opetuksesta. Mikäli tehtävä suoritetaan oppilaan työpäivän ulkopuolella, siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Ilmoitus tehdään Wilmassa olevalla lomakkeella, johon pyydetään huoltajan kuittaus. Tehtävän suorittaminen tulee ottaa huomioon päätettäessä ojentamisesta tai kurinpidollisista toimenpiteistä sekä vaadittaessa mahdollisia vahingonkorvauksia. Puuttuminen koulumatkoilla tapahtuvaan kiusaamiseen Koululla ei ole toimivaltaa määrätä rangaistusta Opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, tai väkivallasta Ilmoitus tehdään Wilmassa ja kirjallisesti sekä tapahtuneeseen syyllistyneen että kohteeksi joutuneen huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Kodilta pyydetään kuittaus ilmoitukseen. Vaarallisten ja laittomien esineiden kielto ja toimivalta tarkastamiseen Kouluun ei saa tuoda esinettä/ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty (alkoholi ja huumausaineet, teräaseet, ym.) Kouluun ei saa myöskään tuoda ainetta/esinettä, joilla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta tai jotka erityisesti soveltuvat vahingoittamiseen ja joiden hallussapitoon ei ole hyväksyttävää syytä. Kielto koskee myös koulun koulupäivän ulkopuolella järjestämää ja valvottua toimintaa. Koulun opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen Perusopetuslain 29 :n 2 momentissa tarkoitetun kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen hallussa pito on ilmeistä

7 ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. Toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti, tarkastamisessa ei saa käyttää voimakeinoja. Ensisijaisesti oppilasta pyydetään vapaaehtoisesti luovuttamaan ko. aine/esine. Tarkastukseen ryhdytään vain, jos oppilas kieltäytyy luovuttamasta ko. ainetta/esinettä. Tarkastaminen ja voimakeinojen käyttö ovat aina viimesijaisia ja poikkeuksellisia toimenpiteitä. Ennen tarkastamisen aloittamista on oppilaalle kerrottava tarkastuksen syy ja perustelu myös huoltajaan on suositeltavaa ottaa yhteyttä. Toimenpitellä ei saa puuttua oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi. Oppilaan tarkastuksessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta ja tarkastus tulee suorittaa tilassa, missä ei ole läsnä ulkopuolisia henkilöitä. Vaatetuksen ja ihon välistä aluetta ei saa tarkastaa ei myöskään erogeenisiksi luokiteltavia alueita. Tarkastajan on oltava tarkastettavan kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan lisäksi toinen täysi ikäinen koulun henkilökuntaan kuuluva. Oppilaan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa koulun henkilökuntaan kuuluva, jos tämä on saapuvilla. Edellä kerrotusta tarkastuksen suorittamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä. Tarkastus kirjataan Wilmaan ja ilmoitetaan kotiin. Kodilta pyydetään kuittaus ilmoitukseen. Aineiden tai esineiden haltuun ottaminen, säilytys ja luovutus Jos vaarallista haltuun otettavaa esinettä tai ainetta hallussaan pitävä oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää haltuun ottamisen, rehtorilla tai koulun opettajalla on oikeus käyttää sellaisia esineen tai aineen haltuun ottamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Oikeus käyttää voimakeinoja koskee vain oppilaan omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavia esineitä tai aineita. Voimakeinojen käyttö oltava oikeassa suhteessa oppilaan ikään, kehitystasoon, tilanteen uhkaavuuteen sekä tilanteen kokonaisarviointiin nähden. Oppilaiden turvallisuus ei saa vaarantua. Voimatoimien käytöstä on tehtävä kirjallinen ilmoitus Wilmassa opetuspäällikölle (vrt luokasta poistaminen). Oppilaalta saa pyytää ja ottaa haltuun esineitä ja aineita, joita käytetään oppimisen tai opetuksen häiritsemiseen. Häirinnän on oltava tosiasiallista, mahdollinen epäily häirinnästä ei riitä. Häirintään käytetyt esineet luovutetaan heti tunnin päätyttyä tai koulun tilaisuuden päättymisen jälkeen. Jos on todennäköistä, että häirintä oppitunnin jälkeen jatkuu, häirintään käytetty esine tai aine tulee luovuttaa oppilaalle viimeistään työpäivän päättyessä. Vain huoltajille tai muulle lailliselle edustajalle voidaan luovuttaa alaikäiseltä otetut tupakkatuotteet, alkoholi sekä tuotteet, joiden alaikäiselle luovuttaminen arvioidaan turvallisuutta vaarantavaksi niiden käyttötarkoitus huomioon ottaen. Luovutus kirjataan Wilmaan haltuunottoilmoitukseen. Poliisille välittömästi kun kyse on huumausaineista, ampuma aseista, aseen osista tai muusta vastaavasta. Muut laittomat esineet, jos oppilaalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan, mahdollisimman pian.. Luovutus kirjataan Wilmaan haltuunottoilmoitukseen. Luovutettava esine tai aine tulee säilyttää huolellisesti. Lyhytaikaisesta säilytyksestä huolehtii esineen tai aineen talteen ottanut opettaja yli vuorokauden säilytyksestä huolehtii rehtori. Haltuun ottaminen kirjataan Wilmaan ja ilmoitetaan kotiin. Kodilta pyydetään kuittaus ilmoitukseen. Ilmoitus voidaan yhdistää tarkastusilmoitukseen. Jos esinettä tai asiaa ei kolmen kuukauden kuluessa haltuunottoilmoituksesta noudeta, se voidaan hävittää. Rehtori huolehtii siitä, että hävittämisestä laaditaan pöytäkirja, jossa allekirjoittajina on vähintään kaksi täysi ikäistä koulun työntekijää. Pöytäkirja säilytetään koulun arkistossa. Matkapuhelinten tai mobiililaitteiden käytöstä tai auki pitämisestä oppituntien/koulupäivän aikana määrätään järjestyssäännöissä. Vahingonkorvaus Seuranta Joka tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttaa vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Ilmoitetaan kirjallisesti oppilaan huoltajalle tai tämän muulle lailliselle edustajalle. Alaikäinen vahingon aiheuttaja on velvollinen korvaamaan vahingosta määrän, joka hänen ikänsä ja kehitystasonsa, teon laatuun, vahingon aiheuttajan tai vahingon kärsineen varallisuusoloihin sekä muihin olosuhteisiin nähden katsoen harkitaan kohtuulliseksi. Korvaamisesta sovitaan tapauskohtaisesti. Rahallisessa korvauksessa puhevaltaa käyttää oppilaan huoltaja. Vahingonkorvausta ei saa käyttää rangaistuksenomaisesti. Sivistystoimen suomenkielinen osasto seuraa kasvatuskeskustelun, kurinpidollisten toimien, häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavanoppilaan poistamisen, esineiden ja aineiden haltuunotto oikeuden sekä oppilaan tavaroiden haltuunotto oikeuden käyttöä ja toimien kehittymistä. Yhdysluokkaopetus

8 Koulussa toimii tänä vuonna luokat 0 5, joten yhdesluokkaopetus tuo omat haasteensa. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus Simonkylän koulussa ei ole tänä lukuvuonna etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta Koulun tapahtumat Koulu järjestää Kodin ja koulun päivän lauantaina, joka korvaa työpäivän. Koulussa järjestetään erilaisia juhlia yhdessä kotien kanssa mm. joulujuhla ja kevätjuhla Koulun ulkopuolinen toiminta Opintokäynnit Matkoja koulualueen ulkopuolisille liikuntapaikoille, korkeintaan koulupäivän pituisia. koko koulun oppilaat (3 5 päivää/lk) Osallistutaan lähialueella järjestettäviin liikuntatapahtumiin. koko koulun oppilaat (2 3 päivää/lk) Opintokäyntejä ja retkiä lähiympäristössä, kotikaupungissa ja lähikunnissa, korkeintaan koulupäivän pituisia. koko koulun oppilaat (3 5 päivää/lk) Oppialaiden esiintymiskäynnit lähtö ja paluu koululle eri projekteihin osallistuvat oppilaat (1 3 päivää/projekti) Kevätretket, lähtö ja paluu koululle koko koulun oppilaat 1 päivä Kilpailut Koulu osallistuu paikallisten urheiluseurojen järjestämiin kilpailuihin. Osallistuminen muihin koululaisille suunnattuihin kilpailuihin päätetään tapauskohtaisesti. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Koulu toimii aktiivisesti yhteistyössä kotien kanssa. Yhteistyön ja tiedottamisen kanavat kirjalliset tiedotteet, reissuvihot, puhelin, sähköposti, internet sivusto, Wilma, tapaamiset vanhempainillat syksyllä ja keväällä Kerhotoiminta Käsityö ja askartelukerho opettaja Elina Luhta Kerhossa tehdään erilaisia käsitöitä ja askarteluja liittyen myös monialaiseen oppimiskokonaisuuteen. Kirjastotoiminta Keväällä 2016 aloitettu kirjastoyhteistyö Koivuhaan koulun, kirjaston, Malmin koulun, Paraistenseudun koulun ja Sarlinin yläkoulun kanssa jatkuu tulevana lukuvuonna. Toiminnan tavoitteena on luoda yhtenäinen kirjastopolku molemmille kieliryhmille ja koko kaupungille. Lisäksi pyritään kehittämään kirjaston ja koulujen yhteistyötä. Simonkylän koulu on mahdollisuuksien mukaan osallistumassa Kirjastopolun toteuttamiseen. Koulun oppilaat vierailevat usein Nauvon omassa kirjastossa. Kouluruokailu

9 Kouluruokailu on päivittäin klo Ruokailussa tulee noudattaa hyviä ruokailutapoja Ruokailuun menen ja siellä toimin koulun henkilökunnan antamien ohjeiden mukaan. Ruokajonossa odotan rauhallisesti vuoroani muita häiritsemättä. Maistan kaikkia ruokia, joille en ole allerginen tai joiden syöminen ei aiheuta minulle ruoka aversiota (pahoinvointia). Annostelen ruokaa lautaselleni sen verran, kuin jaksan syödä. Siirryn ruokailemaan opettajan minulle osoittamaan pöytään. Noudatan hyviä pöytätapoja ja keskustelen hiljaisella äänellä vain lähellä istuvien kanssa. Puheeni ei kuulu viereisiin pöytiin. Käytän ruokaillessani veistä ja haarukkaa. Syön lautaseni tyhjäksi. Jos en kuitenkaan jaksa syödä kaikkea, sovin siitä opettajani kanssa. Tyhjät ruokailuastiat ja välineet palautan pesulinjalle oikeille paikoille. Kiitän keittiöhenkilökuntaa ruuasta. Välitunnit, päivänavaukset ja muut yhteiset tapahtumat Välitunnit ovat virkistymistä,leikkejä ja liikkumista varten. Koulun pihaa pyritään kehittämään välituntileikkejä vahvistavaksi ympäristöksi. Välituntivalvonnat on järjestetty vuorotellen opettajan ja ohjaajan kanssa. Päivänavaukset: Opettaja huolehtii luokassaan päivänavauksesta. Seurakunta käy n. kerran kuukaudessa pitämässä päivänavauksen. Näihin liittyy usein juhlapyhät. Muut yhteiset tapahtumat: Koulu osallistuu mahdollisuuksien mukaan erilaisiin liikuntatapahtumiin (yhteistyössä Kyrkbackenin kanssa kanssa) muutamiin seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin ja kaupungin kulttuuritoimen järjestämiin tapahtumiin esim. taidenäyttelyt, kirjailijavierailut. Joulujuhla ja kevätjuhla ovat jokavuotiset yhteiset tapahtumat. Joka koulu soi keväällä on tapahtuma, johon Simonkylän koulu aina osallistuu. Koulumatkat ja koulukuljetukset Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan.(pol 32 4 mom.) Ohjattu toiminta voi olla osallistumista tukiopetukseen, kerhotoimintaan tai muuhun ohjattuun toimintaan. Valvonnan järjestäminen Koulukuljetusta odottavia oppilaita valvoo koulunkäynninohjaaja. Valvojan tehtävänä on huolehtia, että kaikki oppilaat pääsevät turvallisesti hänelle kuuluvaan koulukyytiin. Odotuspaikat/liikennejärjestelyt Koulun edustalla on pysäköintialue, joihin oppilaita kuljettavat autot pysähtyvät. Lastaus ja purkaus tapahtuu tällä alueella. Muut turvallisuusohjeet Reitille saapuminen ja auton odottaminen Huoltajien tulee opastaa oppilasta lähtemään kotoa riittävän ajoissa, jotta pysäkille tai noutopaikalle voidaan kulkea rauhallisesti muu liikenne huomioiden. Koulukuljetusten sujuvuuden vuoksi oppilaan tulee olla reitillä vähintään 5 minuuttia ennen auton tuloa sovitussa noutopaikassa. Huoltajien tulee muistuttaa oppilasta ottamaan mukaan mahdollinen bussikortti ja käyttämään pimeällä ja hämärässä heijastinta. Autoa tulee odottaa liikennettä tarkkaavaisesti seuraten 20 minuuttia yli sovitun aikataulun, jonka jälkeen oppilas voi palata takaisin kotiin ja ottaa yhteyttä vanhempiin tai kouluun. Kaupunki ei järjestä erillistä kuljetusta, mikäli oppilas myöhästyy koulukuljetuksesta. Autoon nouseminen Oppilaan tulee antaa autolle selkeä pysähtymismerkki. Pimeällä oppilas voi tehostaa havaittavuutta taskulampulla, heijastimella tai kännykän näyttövalolla. Oppilaan tulee odottaa pysäkillä rauhallisesti auton pysähtymistä. Autoon nouseminen tapahtuu reippaasti muita tönimättä. Bussikortti on pidettävä esillä autoon noustessa. Taksinkuljettajan tulee tarvittaessa tiedustella muilta oppilailta, jos jokin reitille kuuluva oppilas ei ole tullut kyytiin.

10 Autossa matkustaminen Oppilaan tulee pysyä omalla paikallaan ja käyttää autossa olevaa turvavyötä koko matkan ajan. Oppilas ei saa täyttää viereistä istumapaikkaa koulurepulla tai muilla tavaroilla. Oppilas ei saa häiritä muita matkustajia eikä roskata, rikkoa tai sotkea autoa. Oppilas vastaa itse aiheuttamastaan vahingosta. Kuljettajalla on häiriökäyttäytymisen varalta järjestyksenpitovaltuudet. Autosta poistuminen Oppilaan tulee linja autossa kulkiessa käyttää stop painiketta riittävän ajoissa ennen poistumispysäkkiä ja tarvittaessa muistuttaa poisjäännistä myös taksin kuljettajaa. Ennen poistumista tulee tarkistaa, ettei autoon unohdu mitään. Autosta poistumisen jälkeen tulee odottaa, että auto on lähtenyt pysäkiltä ja näkyvyys on esteetön kumpaankin ajosuntaan, ennen kuin ajoradan voi ylittää. Tiedottaminen Vanhempien tulee ilmoittaa taksille, mikäli oppilas ei jonakin päivän tarvitse kuljetusta. Kuljettajat ilmoittavat auton merkittävistä myöhästymisistä jo reitin aikana, jotta koulut saavat tiedot mahdollisimman nopeasti. Koulukuljetuksiin liittyvät ongelmatilanteet ratkaistaan yhteistyössä koulukuljetuksista vastaavan viranhaltijan, liikennöitsijän, koulun ja huoltajien kanssa. Kuljetusperiaatteista ja turvallisuusohjeista tiedotetaan tarvittaessa vanhempainilloissa ja kuljetuksia koordinoi kaupungin kuljetusassistentti Eivor Suominen. Arviointikulttuuri Koulun arviointikäytännöt Koulussamme toteutetaan lukuvuonna uuden Opetussuunnitelman mukaisia arviointikäytänteitä. Pyrimme luomaan oppimista tukevan koulun oman arviointikulttuurin, jossa kodit ovat tiiviisti mukana. Arviointikäytänteet tarkentuvat vielä kuluvan lukuvuoden aikana. 1.lk: tutustumistapaaminen sekä sanallinen väliarviointi syksyllä, lukuvuosiarviointi keväällä. 2.lk: laaja oppimiskeskustelu syksyllä, lukuvuosiarviointi keväällä. (nivelvaihe) 3.lk: sanallinen sekä numeerinen väliarviointi syksyllä, lukuvuosiarviointi keväällä. 4.lk: sanallinen sekä numeerinen väliarviointi syksyllä, lukuvuosiarviointi keväällä. 5.lk: oppimiskeskustelu syksyllä, lukuvuosiarviointi keväällä. 6.lk: väliarviointi syksyllä, oppimiskeskustelu kevättalvella, lukuvuosiarviointi keväällä. (nivelvaihe) Syksyllä käytösarviointi sanallinen paitsi kuudesluokkalaisilla Koulun oman arviointikulttuurin luomisessa tärkeitä asioita: arviointi ohjaa ja kannustaa opiskelua ja kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin monipuolista (formatiivista ja summatiivista) Wilman käyttö dokumentoinnissa suuri osa arvioinnista on oppilaan ja opettajan välistä vuorovaikutusta opettaja huolehtii siitä, että oppilaat saavat oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tietoa edistymisestään ja osaamisestaan oppilaita ohjataan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä ja antamaan rakentavaa palautetta toisilleen ja opettajille yhteistyö kotien kanssa on osa hyvää arviointikulttuuria Mahdollisen arviointipäivän toteutus Tämän lukuvuoden Arviointipäivän toteutus ja aikataulu tarkentuu myöhemmin. Opintojen aikainen arviointi, arviointikeskustelujen tavoitteet, painopisteet ja aikataulut Opintojen aikainen arviointi on jatkuvaa vuorovaikutusta opettajan kanssa. Pyrimme ottamaan Wilman formatiivisen arvioinnin työkalun käyttöön syyslukukauden aikana helpottamaan opintojen aikaisen arvioinnin dokumentointia. Simonkylän koulussa on otettu käyttöön tavoitteiden asettaminen oppiaineisiin ja eri tapoja itsearvioida ja vertaisarvioida. Portfolion ja Google driven käyttö ovat oppilailla käytössä arvionnin apuvälineinä. Arviointikeskustelujen tavoitteet, painopisteet ja tarkemmat aikataulut tarkentuvat Veso päivinä ja ( Koivuhaan ja Nilsbyn koulu mukana) Koivuhaan koulussa.

11 Lukuvuosisuunnitelman toteutumisen seuranta ja arviointi Suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan lukuvuosikertomuksessa.