Toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma

2 Sisällys Liiton toiminnan tarkoitus... 3 Hallinto ja organisaatio... 3 Henkilöstö... 3 Toimistot... 4 Jäsenistö... 4 Jäsenyydet... 4 Järjestöyhteistyö... 5 Muut kumppanuudet... 5 Keskeiset toiminta-alueet ja toimintavuoden tavoitteet... 6 Vaikuttaminen ja edunvalvonta... 6 Aluetyö... 7 Ohjaus ja neuvonta... 8 Viestintä ja tiedottaminen... 9 Kansainvälinen toiminta Koulutus Omaishoitajien jaksamisen tukeminen OmaisOiva-toiminta (Ak8, liite 6) Tukea omaishoidon erityistilanteisiin (Ak3, liite 3) Projektit - OPASTAVA (C24, liite 7) Suomen omaishoidon verkosto (Ak5, liite 4) Seuranta ja arviointi Riskien hallinta Talous Liite 1 Aluetyö Liite 2 Kansainvälinen toiminta Liite 3 Tukea omaishoidon erityistilanteisiin Liite 4 Suomen omaishoidon verkosto Katse tulevaan Liite 5 Järjestötoiminnan tukeminen Liite 6 OmaisOiva-toiminta Liite 7 Opastava Liite 8 Riskianalyysi Liite 9 Toimintakalenteri Liite 10 Talousarvio 2

3 Liiton toiminnan tarkoitus Omaishoitajat ja läheiset -liiton toiminta perustuu liiton sääntöihin ja voimassa olevan strategian ( ) määrittelemiin painopistealueisiin. Liiton tarkoitus on toimia omaishoitajien ja läheisten aseman parantamiseksi ja tukemiseksi sekä kehittää heidän tukitoimiaan toiminta-alueellaan. Toiminta perustuu avoimuuden, vastuullisuuden, herkkyyden ja kumppanuuden arvoille. Toiminnan avulla tuetaan omaishoitajien ja omaishoitoperheiden jaksamista. Strategian määrittelemät toiminnan painopistealueet ovat: 1. Omaishoitajuuteen liittyvän tietoisuuden lisääminen 2. Vaikuttamistoiminta etujen valvonta 3. Paikallisyhdistysten toimijuuden vahvistaminen 4. Omaishoitajien ja omaishoitoperheiden toimijuuden vahvistaminen Liitto tarjoaa omaishoitajille yhteistyössä eri toimijoiden kanssa valmennusta, vertaistukea, koulutus-, kuntoutus- ja tuettua lomatoimintaa. Omaishoitajalomia toteutetaan yhdessä sosiaalisten lomajärjestöjen kanssa ja kuntoutuskursseja Kelan ja kuntoutuksen palveluntuottajien kanssa. Paikallisyhdistysten toimijuutta vahvistetaan tukemalla paikallisyhdistyksiä järjestämään koulutusta, vertaisryhmätoimintaa ja OmaisOiva-toimintamuotoja (mm. Ovet-valmennuksia). Tämän lisäksi paikallisyhdistyksiä kannustetaan ja tuetaan vaikuttamistyössä. Liitossa on valmisteltu uusi hallintosääntö, joka astuu voimaan vuoden 2015 alussa. Vuosien teemana on Lähellä ja tukena. Teema huomioidaan liiton järjestämissä tapahtumissa. Hallinto ja organisaatio Liiton päätösvaltaa käyttää vuosikokous. Sääntömääräiset kokoukset pidetään maalis-huhtikuussa ja syyslokakuussa. Liittoa edustaa ja sen asioita hoitaa hallitus. Henkilöstöllä on mahdollisuus valita edustajansa hallituksen kokouksiin. Edustaja tulee valita ennen vuoden ensimmäistä hallituksen kokousta. Uusi hallitus nimeää ensimmäisessä kokouksessaan toimintavuodelle tarvittavat toimikunnat ja työryhmät (mm. työvaliokunta, toimitusneuvosto, talousryhmä) sekä liiton edustajat ohjaus- ja tukiryhmiin. Henkilöstö Toiminnanjohtaja vastaa liiton toiminnan ja talouden toteutumisesta hyväksyttyjen suunnitelmien mukaan sekä toimii Lähellä-lehden päätoimittajana. Liiton johtoryhmään kuuluvat toiminnanjohtajan lisäksi, järjestöpäällikkö, koulutus- ja kehittämispäällikkö, talouspäällikkö ja viestintäpäällikkö. Järjestöpäällikkö vastaa aluetyön suunnittelusta, järjestötyön kehittämisestä sekä liiton ohjaus ja neuvonta - toiminnasta. Hän toimii aluevastaavien ja aluekoordinaattorin esimiehenä. Järjestöpäällikkö toimii toiminnanjohtajan sijaisena sisällöllisissä kysymyksissä. Talous- ja hallintotiimin lähiesimies on talouspäällikkö, jonka tiimiin kuuluvat palvelu- ja taloussihteeri sekä toimistosihteeri. Talouspäällikkö toimii toiminnanjohtajan sijaisena talouteen liittyvissä kysymyksissä. 3

4 Koulutus- ja kehittämispäällikön tiimiin kuuluvat koulutussihteeri (Omaishoitajien erityisryhmien tukeminen), projektikoordinaattori ja kaksi projektisuunnittelijaa (Opastava-hanke) sekä koulutusvastaava ja kolme koulutussuunnittelijaa, joista yksi 50 % (OmaisOiva-toiminta). Viestintäpäällikkö ja tiedottaja toimivat työparina. Viestintäpäällikön tehtäviin kuuluu liiton viestinnän suunnittelun, Lähellä-lehden kehittämisen ja tuottamisen lisäksi myös luennointi sekä paikallisyhdistysten tukeminen tiedottamiseen liittyvissä kysymyksissä. Viestintäpäällikkö toimii tiedottajan lähiesimiehenä. Kaikkiaan liiton henkilökunnan vahvuus toimintavuonna on 21 henkilöä. Tämän lisäksi ostetaan lakimieskonsultointia ja tehdään tarvittaessa lyhytaikaisia rekrytointeja. Liiton hallituksella ja paikallisyhdistysten edustajilla on vuosittain yksi yhteinen tapaaminen, elokuun neuvottelupäivät. Tämän lisäksi liiton hallituksella ja henkilöstöllä on vuosittain yksi yhteinen suunnittelupäivä. Liiton hallitus ja johtoryhmä pitävät yhden yhteisen seuranta- ja arviointikokouksen uuden toimintavuoden ensimmäisellä puoliskolla. Toimistot Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n keskustoimisto sijaitsee osoitteessa Hämeentie 105 A, Helsinki. Liitolla on viisi alueellista toimistoa: Etelä-Suomen aluetoimisto, Annankatu 8, Salo Itä-Suomen aluetoimisto, Kuninkaankatu 23, Kuopio Länsi-Suomen aluetoimisto, Antinkatu 15 C, Pori Pohjois-Suomen aluetoimisto, Ainonkatu 1, Rovaniemi Väli-Suomen aluetoimisto, Sovionkatu 4-6, Raahe Tampereen toimisto, Hämeenkatu 13 B, Tampere Jäsenistö Liittoon kuuluu 69 paikallisyhdistystä, joissa on noin henkilöjäsentä (tilanne 9/2014). Paikallisyhdistysten lisäksi liitolla ja sen paikallisyhdistyksillä on 276 kannattajayhteisöä. Jäsenet saavat jäsenetuna Lähellä-lehden (4 numeroa/vuosi), Lomaoppaan, Palveluoppaan sekä liiton julkaisuja jäsenhinnoin. Liitto ylläpitää yhdistysten jäsenrekisteriä (yhteistyössä Avoine Oy:n kanssa) ja osoitteistoja. Raha-automaattiyhdistys on tukenut paikallisyhdistystoimintaa liiton kautta järjestöavustusten avulla. Tukea haetaan myös toimintavuodelle 2015 (Liite 5 Ak6). Jäsenyydet Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry on SOSTE Suomen Sosiaali- ja terveys ry:n, Kuntoutuksen edistämisyhdistys KEY, OK opintokeskuksen ja Raha-automaattiyhdistyksen jäsen. Lähellä-lehti kuuluu Aikakauslehtien Liittoon. Työnantajana liitto kuuluu Sosiaalialan Työnantajat ry:n. Liitto on omaishoitajien eurooppalaisen kattojärjestön Eurocarersin (European Association working for carers) jäsen vuodesta 2007 ja vuonna 2012 perustetun maailmanlaajuisen IACOn (International Alliance of Carer Organizations) jäsen. 4

5 Järjestöyhteistyö Liitto tekee yhteistyötä eri sidosryhmien ja omaishoidon kentällä toimivien tahojen kanssa. Yhteistyö kattaa useita sosiaali- ja terveysalan järjestöjä ja oppilaitoksia. Liitolla on hankeyhteistyötä mm. seuraavien järjestöjen kanssa: Autismi- ja aspergerliitto Aktiivinen ikääntyminen autismin kirjolla Folkhälsan ruotsinkielinen omaistoiminta, koulutus Hyvinvointilomat ry tuetut omaishoitajalomat Ikäinstituutti Läheisestä omaishoitajaksi -hanke, Invalidiliitto Arkitarjotin-hanke Kehitysvammaisten palvelusäätiö tilapäishoidon yhteistyöryhmä Kehitysvammaliitto ry Selkokeskuksen neuvottelukunta Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry tuetut omaishoitajalomat Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry OPASTAVA- hanke, Miina Sillanpään säätiö Yhteinen sävel -hanke ja Muistiluuri-hanke Muistiliitto Kansallinen muistiohjelma OK -Opintokeskus, Opintotoiminnan keskusliitto ry koulutusyhteistyö Perhehoitoliitto ry erityisryhmien perhehoito, sijaishoito UKK-instituutti KaatumisSeula ( ) Solaris lomat ry tuetut omaishoitajalomat Suomen Lions-liitto ry D-piiri Suomen Reumaliitto kokemuskouluttajaverkosto Suomen Sairaanhoitajaliitto Mentoritoiminnan pilotointi (Turun alue) Tämä lisäksi yhteistyötä tehdään eri keskusjärjestöjen, verkostojen ja oppilaitosten kanssa, esim.: SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry Kuluttajaliiton kuluttajaparlamentti Kirkkohallitus Valtaa vanhuus verkosto (Folkhälsan, Ikäinstituutti, Miina Sillanpään säätiö, Suomen Setlementtiliitto ry, Suomen Senioriliike ry ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry) Vamlas YTRY-verkosto OMA-työryhmä (Kela, Lakeuden Omaishoitajat ry, Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, Sosiaalialan Työnantajat ry ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super, Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ja läheiset ry, Sairaanhoitajaliitto, Metropolia ) Suomen omaishoidon verkosto (Liite 4) Ammattikorkeakouluja, ammattioppilaitoksia ja yliopistoja (työharjoittelu, tutkimus) Muut kumppanuudet Liitolla on yhteistyösopimukset mm. Osuuskunta Tradeka-yhtymän, Viking Linen, Avainapteekkien, Fenno Medicalin, Holiday Clubin, UMOn, Kylpylähotelli Kuntoranta kanssa. Yhteistyökumppanit tukevat liittoa mm. järjestämään omaishoitajien ja hoidettavien jaksamista tukevaa toimintaa sekä tarjoamalla tuotteitaan erityishintaan. Liitto ei saa suoraa taloudellista tukea mainituilta yhteistyökumppaneilta. 5

6 Keskeiset toiminta-alueet ja toimintavuoden tavoitteet Toimintavuonna liitto järjestää yhteensä noin 100 alueellista ja/tai valtakunnallista koulutustapahtumaa, tuettua omaishoitajalomaa tai kuntoutuskurssia. Osa tapahtumista toteutetaan yhteistyönä muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Uuden tavoiteohjelman (=strategian) valmistelu alkoi v ja ohjelma valmistuu toimintavuoden aikana. Tavoiteohjelmaa valmistellaan hallituksen, henkilöstön ja jäsenistön yhteistyönä. Valmistelussa kuullaan myös sidosryhmien ja yhteistyökumppanien edustajia. Liiton päätoiminta-alueita ovat vaikuttaminen ja edunvalvonta, aluetyö, ohjaus ja neuvonta, koulutus ja valmennus, viestintä ja tiedottaminen, kehittämistyö/projektit sekä kansainvälinen toiminta. Vaikuttaminen ja edunvalvonta Vaikuttaminen ja edunvalvonta ovat liiton perustehtäviä ja osa kaikkien liiton toimihenkilöiden työtä. Liiton vaikuttamistoiminnan päätavoite toimintavuonna on saada kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma (KOHO) sisällytetyksi seuraavaan hallitusohjelmaan, ja että ohjelman toimeenpano käynnistyy viipymättä. Liitto seuraa aktiivisesti KOHO-ohjelmaan liittyvää valmistelua, päätöksentekoa ja ohjelman toimeenpanoa. Vaikuttamistoiminnan avulla lisätään ja levitetään omaishoitoa koskevaa tietoa. Vaikuttamistyötä tehdään kaikilla toiminnan tasoilla, eri keinoin ja välinein. Liitto välittää tietoa omaishoidosta ja omaishoitajien tilanteesta mm. kunnanvaltuutetuille, kansanedustajille, ministeriöiden työryhmille sekä muille omaishoidon kehittämisen päätöksentekoon osallistuville. Liitto osallistuu valtakunnallisille messuille ja tapahtumiin sekä järjestää omaishoitajien valtakunnallisen viikon juhlatapahtuman marraskuussa Salossa. Vuonna 2014 aikana aloitettu vaikuttamissuunnitelman laatiminen saatetaan loppuun osana uutta pitkän aikavälin tavoiteohjelmaa. Vaikuttamistoiminnasta vastaa toiminnanjohtaja. Kansallisella tasolla vaikuttamistyön tavoitteena on mm. lainsäädäntöön vaikuttaminen, omaishoidon tuen taloudellisen tuen turvaaminen, työn ja omaishoidon yhteensovittaminen sekä järjestölähtöisen toiminnan tukemisen turvaaminen. Liitto seuraa aktiivisesti sekä valmistelussa että toimeenpanovaiheessa olevia lainsäädännöllisiä ja rakenteellisia muutoksia ja niiden vaikutuksia omaishoitajien asemaan. Liitto antaa lausuntoja ja julkilausumia sekä esittää vaatimuksia omaishoitajien aseman parantamiseksi. Aluetasolla vaikuttamistoiminnassa seurataan paikallisen päätöksenteon valmistelua ja pyritään estämään omaishoitoa heikentävät suunnitelmat. Alueellista vaikuttamistyötä tehdään yhdessä paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa (ks. liite 1 Aluetyö). Kansainvälinen tasolla liitto osallistuu sekä pohjoismaiseen, eurooppalaiseen että Euroopan rajat ylittävään omaishoitoon liittyvään keskusteluun ja yhteistyöhön. Kansainvälisen toiminnan tavoitteena on vaikuttaa Suomen rajojen ulkopuolella tehtäviin strategisiin linjauksiin, jotka saattavat vaikuttaa omaishoitajien asemaan Suomessa. Toimintavuoden tavoitteet: 1. Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman toimeenpanoon osallistuminen ja vaikuttaminen 2. Omaishoitoon liittyvän tiedon levittäminen osallistumalla joko järjestäjänä tai näytteilleasettajana SuomiAreena 2015, Kuntamarkkinat, Apuvälinemessut sekä yhteistyössä paikallisyhdistysten kanssa Sairaanhoitajapäivät). 6

7 3. KOHO on sisällytetty uuteen hallitusohjelmaan ja sen toteuttamiseen on varattu riittävästi resursseja 3.1. liiton vaalitavoitteista tiedottaminen eduskuntavaaliehdokkaille 3.2. valtakunnallisen omaishoitotapahtuman järjestäminen ennen eduskuntavaaleja 3.3. omaishoidon kysymysten saaminen valtakunnallisiin vaalikoneisiin 4. Strategisten ja operatiivisten yhteistyökumppaneiden ja yhteistyön tavoitteiden määrittely 5. Eurooppalaisen omaishoidon strategian valmisteluun vaikuttaminen Aluetyö Aluetyön tavoitteena on luoda edellytyksiä ja tukea yhdistyskentän toimintaa, tehdä omaishoitajien tukitoimintaa näkyväksi sekä kehittää omaishoitoperheiden tukimuotoja yhteistyössä paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Aluetyö kattaa koko maan. Aluetyö tukee paikallisyhdistyksiä niiden järjestöllisten valmiuksien, tiimi- ja verkostotyön sekä uusien toimintamuotojen kehittämisessä. Aluetyö ei vastaa liiton paikallisyhdistysten toimintasisällöistä. Toimintavuonna aluetyö järjestää yhdistysten luottamus- ja toimihenkilöille alueellisia koulutus- ja kehittämispäiviä ja työnohjauksellisia tapaamisia (AlueAvaimet). Paikallisyhdistyksille tarjottavan koulutuksen ja ohjauksen sisältöjä täsmennetään säännöllisesti ja tavoitteellisesti. Kehittämistyössä otetaan huomioon alueiden erilaisuus ja liiton toiminnalliset teemat. Paikallisyhdistystoiminnan kehittämiseksi aluetyössä toteutetaan erilaisia uusien toimintamallien ja työmuotojen kokeiluja, esimerkiksi hanketoimijoiden vertaisringit, ementorointi sekä hankepoliklinikkatyöskentelyä. Paikallisyhdistyksiä ja muita tahoja ohjataan kehittämään monimuotoista tukitoimintaa hankkeissa ja esim. oppilaitosyhteistyön kautta. Lisäksi edistetään omaishoidon marginaaliryhmiä tukevien toimintamallien kehittämistä. Raha-automaattiyhdistyksen myöntämällä järjestötoiminnan tuella (liite 5) on suuri merkitys perusjärjestötoiminnalle. Omaishoitajille, paikallisyhdistyksille ja sidosryhmille suunnatut tapahtumat ja seminaarit ovat tärkeä osa alueellista vaikuttamistoimintaa. Valtakunnallista omaishoitajien viikkoa ja juhlatapahtumaa vietetään viikolla 48, jolloin paikallisyhdistyksiä ohjataan järjestämään erilaisia tilaisuuksia ja tempauksia omaishoitajille. Omaishoitajien valtakunnallinen kirkkopyhä aloittaa viikon. Kumppanuus ja yhteistyö korostuvat aluetyössä. Aluevastaavat antavat neuvontaa ja ohjausta omaishoitajille eri tapahtumissa sekä liiton valtakunnallisen neuvontapalvelun kautta. Tavoitteena on etsivän työn sekä neuvonnan ja ohjauksen lisäksi aktivoida omaishoitajia tukitoimien piiriin. Toimintavuoden tavoitteet: 1. Paikallisyhdistysten tukeminen toimintasuunnitelman mukaisesti 2. Noin 20 AlueAvain- ja muiden toimintakalenterin mukaisten tilaisuuksien järjestäminen 3. Vähintään 50 % kunkin alueen yhdistyksistä osallistuu AlueAvaimiin 4. Jokainen yhdistys saa vähintään joka toinen vuosi aluevastaavan konsultaatiopäivän. 7

8 Ohjaus ja neuvonta Liiton tarjoaman ohjauksen ja neuvonnan tavoitteena on antaa ajan tasalla olevaa tietoa omaishoitoon liittyvissä kysymyksissä sekä omaishoitajille että heitä kohtaaville. Tärkeä osa ohjausta on henkinen tuki ja kuunteleminen. Tavoitteena on ohjata omaishoitajia siten, että he osaavat ja pystyvät itsenäisesti hoitamaan asiaansa eteenpäin ja hakemaan itselleen jaksamistaan tukevia palveluja ja tukimuotoja. Toimintavuonna ohjaus ja neuvonta systematisoidaan ja sille luodaan selkeä seurantajärjestelmä. Ohjaus- ja neuvonta - toiminnasta vastaa järjestöpäällikkö. Toiminta ja keinot: Liitto tarjoaa ohjausta ja neuvontaa neljänä päivänä viikossa (ma-to) klo Liiton puhelinneuvontajärjestelmä jakaa ohjaus- ja neuvontapuhelut liiton kaikkiin seitsemään toimistoon. Ohjauksen ja neuvonnan kasvavat sisällölliset haasteet vaativat henkilöstöltä tietojen päivittämistä ja asiantuntijuuden ylläpitoa. Neuvontapuhelujen sisältöjen seurantakäytäntöä sekä tiedon jakamista esiin tulleista kysymyksistä kehitetään toimintavuoden aikana. Osa ohjauksesta ja neuvonnasta tapahtuu sähköpostitse tai nettisivujen palautelinkin kautta. Näihin vastataan mahdollisimman nopeasti. Liitosta on mahdollista saada myös juridista konsultaatiota omaishoidon kysymyksissä. Yhteydenotto lakimieheen tapahtuu aina liiton järjestöpäällikön tai toiminnanjohtajan kautta. Lakimiespalvelua käytetään ensisijaisesti ennakkotapauksissa ja valitusprosesseissa ylempiin oikeusasteisiin. Liitto järjestää ohjaukseen ja neuvontaan, omaishoitoa koskettaviin lainsäädännön kysymyksiin, vaikeisiin omaishoitotilanteisiin sekä niiden käsittelemiseen liittyviä koulutustilaisuuksia paikallisyhdistyksille, liiton työntekijöille sekä muille kiinnostuneille. Toteutus: valtakunnallinen neuvontapuhelin tilaisuudet ja tapahtumat sekä sähköposti Lähellä lehti, lakimiespalsta, ajankohtaiset asiat -palsta, muut materiaalit liiton internetsivut: linkit oikeustapauksiin ja oikeusasiamiehen ratkaisuihin ja tapausesimerkkeihin Liiton työntekijöiden asiantuntijuuden ylläpitäminen: liiton ja muiden valmistamien aineistojen ja materiaalien hyödyntäminen liiton järjestämät koulutukset neuvontaesimerkkien läpikäyminen säännöllisesti (vertaisoppiminen) pitkässä tiimissä ja työpalavereissa minimineuvontatiheys ohjaavilla työntekijöille vähintään 2-3 kertaa kuukaudessa, jotta tuntuma ohjauksen ja neuvonnan kysymyksiin säilyy seurantalomakkeen hyödyntäminen neuvonnan kehittämisessä (painopisteet, koulutustarpeet ) hakusanapohjainen neuvontakoonnos yleisimmistä kysymyksistä (valmis v aikana) ohjaavien työntekijöiden säännöllinen vuoropuhelu ohjauksen ja neuvonnan kysymyksissä osa uusien työntekijöiden perehdytystä Toimintavuoden tavoitteet: 1. Ohjaus ja neuvonta -koulutustilaisuus henkilökunnalle 2. Puhelinneuvontaan on laadittu toimintaohjeet sekä seurantalomake 3. Seurantajärjestelmän kehittäminen ja testaus 4. Toimivuuden seuranta joulukuussa

9 Viestintä ja tiedottaminen Omaishoitaja ja läheiset -liiton viestinnän tavoitteena on 1. tukea liiton strategisten tavoitteiden saavuttamista tekemällä näkyväksi liiton toimintaa sekä välittämällä laajasti ajankohtaista tietoa omaishoidosta ja siihen liittyvistä kysymyksistä 2. rakentaa ja välittää positiivista kuvaa omaishoidosta ja sen tukemisen merkityksestä Liiton viestintä on: avointa, selkeää ja johdonmukaista, luotettavaa, ammattimaista ja vaikuttavaa. Viestinnän eri keinoin välitetään totuudenmukaista kuvaa omaishoitajien hyväksi toimivasta liitosta. Liiton ulkoisen viestinnän kohderyhmiä ovat omaishoitajat (sekä jäsenet että ei-jäsenet), omaishoitoperheet, liiton paikallisyhdistykset, valtakunnalliset ja paikalliset päättäjät, rahoittajat, yhteistyökumppanit, suuri yleisö ja kansainväliset yhteistyökumppanit. Viestinnän pääkanavia ovat Lähellä-lehti (4 numeroa/vuosi), palveluopas, lomaopas, nettisivut, Facebook, yhdistystiedotteet sekä Alueviisari ja kunta- ja seurakuntatiedotteet. Liitolla on tiedotussopimus STT Infon kanssa. Liiton sisäisen viestinnän kohderyhmiä ovat oma henkilöstö ja hallituksen jäsenet ja sen keskeisiä välineitä ovat: Sisäiset kokoukset (toimistokokoukset 1 krt/kk, henkilöstötapaamiset (2-3 krt/v) Toimintakalenteri Sähköinen kalenteri Sisäisten kokousten muistioiden ja pöytäkirjojen välittäminen koko henkilöstölle Toimintavuonna tehostetaan Lync-yhteyden käyttöä sisäisissä kokouksissa. Resurssit ja kehittämistavoitteet Monikanavaisen viestinnän merkitys kasvaa päivä päivältä. Suomessa arvioidaan olevan yli omaishoitajaa, joista liiton jäseniä on noin Liitto tavoittaa hyvin jäsenkuntaansa kuuluvat omaishoitajat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Lähellä-lehden kautta. Haasteena liiton viestinnälle on kuitenkin niiden eijäsen omaishoitajien tavoittaminen, jotka eivät saa Lähellä-lehteä. Tavoitteena onkin kehittää viestintää ja tiedottamista edelleen mahdollisimman monien ei-jäsen omaishoitajien tavoittamiseksi sekä liiton omin viestinnän keinoin että yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ajatuksena on paremmin hyödyntää ristiin jo olemassa olevia, erilaisia viestintäkanavia. Liiton viestinnän resurssit ovat kuitenkin tällä hetkellä tähän työhön riittämättömät (50% työajasta tiedotus). Liitto hakee lisäystä tiedottamisen resursseihin siten, että tiedottajan työaika olisi kokoaikainen (100 %). Toimintavuoden tavoitteet: 1. Liiton ulkoisen viestinnän kehittäminen 2. SuomiAreena, Apuvälinemessut, Kuntamarkkinat, Sairaanhoitajapäivien osallistumisen valmistelu ja mediayhteydet 3. Liiton tiedotteiden yhtenäistäminen 4. Liiton nettisivujen kehittäminen 5. Toimintaa tukevien materiaalien valmistelu ja tuottaminen 6. Eduskuntavaaleihin ja neuvottelupäiviin liittyvien mediatapahtumien suunnittelu ja toteutus 7. Uuden ilmeen hyödyntämisen tukeminen jäsenyhdistyksissä 9

10 Kansainvälinen toiminta Kansainvälinen toiminta on olennainen osa liiton toimintaa (ks. liite 2). Se perustuu toiminnan päätavoitteeseen eli omaishoitajien aseman parantamiseen. Liiton kansainvälinen toiminta painottuu eurooppalaiseen ja pohjoismaiseen yhteistyöhön hyvien käytäntöjen ja tiedon levittämiseksi. Toimintaympäristön muuttuessa myös liiton kansainvälinen toiminta on muuttunut ja syventynyt. Eurooppalaisen yhteistyön lisääntyessä ja sen vaikuttaessa yhä enemmän myös kansalliseen lainsäädäntöön, liitossa pidetään tärkeänä seurata ja osallistua aktiivisemmin EU:ssa meneillään olevaan keskusteluun ja poliittisten linjausten valmisteluun. Omaishoito on vahva yhteinen nimittäjä yhteistyössä, yksilöiden ja perheiden tarpeissa, yli kansallisuus- ja valtiorajojen. Päätöksenteon valmistelua Euroopassa on välttämätöntä seurata systemaattisesti. Liitto pyrkii yhteistyössä muiden maiden omaishoitojärjestöjen kanssa vaikuttamaan niihin päätöksiin, joiden ennakoidaan vaikuttavan omaishoitajien asemaan Suomessa. Tällä hetkellä keskustellaan ja valmistellaan eurooppalaista omaishoidon strategiaa. Tähän keskusteluun osallistuminen on kotimaan toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeää. Kansainvälisen toiminnan tehostamiseksi liitto hakee tukea yhden toimihenkilön 50 % työajan kohdentamiseksi kansainväliseen toimintaan. Tehtävä ei edellytä uuden työntekijän palkkaamista vaan se järjestetään sisäisillä työtehtävien muutoksilla. Koulutus Koulutustoiminnan tavoitteena on edistää liiton paikallisyhdistystoimijoiden, omaishoitajien sekä omaishoitajia kohtaavien vapaaehtoisten, ammattilaisten ja opiskelijoiden osaamista ja taitoja omaishoidon kysymyksissä. Tavoitteena on myös lisätä edellä mainittujen kohderyhmien keskinäistä ymmärrystä ja vuoropuhelua siten, että valtaosa koulutuksista on avoimia kaikkien kohderyhmien edustajille. Liiton koulutustoiminta kattaa liiton koko toiminta-alueen ja se on luotettavaa, laadukasta ja arvostettua. Koulutuspalvelu on tarkoituksenmukaista, toimivaa ja tasapuolisia sekä taloudellisesti tehokasta. Koulutusten toteuttamisessa hyödynnetään virtuaalista verkko-oppimisympäristöä (Optima) sekä videoyhteyksiä. Liiton ja paikallisyhdistysten välistä yhteistyötä hyödynnetään koulutustoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Omaishoitajat ja läheiset -liitto on koulutuksessa vahva ja verkostoitunut toimija, joka järjestää koulutuksia yhteistyössä paikallisyhdistysten, muiden järjestöjen sekä kuntatoimijoiden kanssa. Liitto tarjoaa koulutusta paikallisyhdistyksille, omaishoitajille, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattihenkilöstölle ja opiskelijoille sekä vapaaehtoistoimijoille. Eri koulutusten tavoitteena on lisätä tietoa omaishoidosta ja omaishoitajuudesta sekä tarjota välineitä ja keinoja omaishoitajien jaksamisen tukemiseen. Paikallisyhdistyksiä tuetaan mm. jakamalla tietoa omaishoidosta, lisäämällä toimijoiden osaamista, auttamalla löytämään keinoja toimia omaishoitajien tukena sekä vahvistamalla yhdistysten osaamista järjestötoimijoina. Tavoitteena on myös vahvistaa paikallisyhdistysten yhteistyöosaamista ja verkostotyötä. Omaishoitajia ja omaishoitoperheitä tuetaan antamalla tietoa omaishoitajuudesta ja omaishoitotilannetta tukevista toimintamuodoista sekä auttamalla heitä löytämään välineitä ja keinoja oman jaksamisensa tueksi. Omaishoitoperheitä kohtaavien sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattihenkilöstön, opiskelijoiden ja vapaaehtoistoimijoiden koulutuksen tavoitteena on mm. heidän omaishoitoon ja erilaisiin omaishoitotilanteisiin liittyvän tietonsa kartuttaminen sekä liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnan tunnetuksi tekeminen. 10

11 Liitto tarjoaa koulutusta mm. teemaseminaarien, luentotilaisuuksien ja erilaisten koulutuspäivien ja valmennusten muodossa. Koulutuksia järjestetään omaishoitajien erityisryhmien tukemisen, OmaisOiva toiminnan, Ovet valmennuksen, AlueAvain -päivien, OPASTAVA hankkeen sekä Suomen omaishoidon verkoston toiminnan puitteissa. Yksityiskohtaisempi kuvaus liitteissä 1,3,4,6,7). Koulutustilaisuuksissa kerätään tietoa palautetta itsearviointilomakkeilla. Seurantatieto analysoidaan ja sitä hyödynnetään suunniteltaessa seuraavan vuoden toimintaa. Tämän lisäksi toteutetaan koulutustarvekyselyjä paikallisyhdistyksille ja vapaaehtoistoimijoille. Toimintavuoden tavoitteet: 1. Koulutusten seurantamekanismien kehittäminen 2. Koulutustilaisuuksien toteuttaminen toimintasuunnitelman mukaisesti 3. Virtuaalisen verkko-oppimisympäristön (Optima) ja videoyhteyksien hyödyntäminen ja vakiinnuttaminen. OO 4. Tiedon välittäminen eri toimijoille ml. kuntatoimijat Omaishoitajien jaksamisen tukeminen OmaisOiva-toiminta (Ak8, liite 6) OmaisOiva-toiminta on Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n ja sen paikallisyhdistysten yhteinen, omaishoitajille suunnattu ja jaksamista tukevia toimintoja kehittävä ja juurruttava toimintamuoto. Toiminnan tavoitteena on tukea liiton paikallisyhdistysten omaishoitajien jaksamista tukevaa, syrjäytymistä ja uupumista ennaltaehkäisevää järjestölähtöistä lähialuetoimintaa. Tukea omaishoidon erityistilanteisiin (Ak3, liite 3) Toiminnan tavoitteena on erityistilanteessa olevan omaishoitajan tukeminen ja omaishoitoperheitä kohtaavien toimijoiden tukeminen. Toimintamuotoina ovat omaishoitajalomat ja kuntoutuskurssit, omaishoitajien, vapaaehtoisten ja ammattihenkilöstön koulutus sekä materiaalin tuottaminen. Projektit - OPASTAVA (C24, liite 7) Opastava-hanke on Omaishoitajat ja läheiset -liiton sekä Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliiton FinFamin yhteishanke, jota Omaishoitajat ja läheiset -liitto koordinoi. Hanke käynnistyi v suunnittuvaiheella ja varsinainen palveluita kehittävä toiminta käynnistyi vuoden 2013 alussa Tampereella. Hanketta toteutetaan neljänä paikkakuntakohtaisena pilottikokeiluna vuosina , Tampereen lisäksi Turussa, Porissa ja Kuopiossa. Suomen omaishoidon verkosto (Ak5, liite 4) Suomen omaishoidon verkosto on vuonna 2005 perustettu omaishoidon alalla toimivien valtakunnallisten järjestöjen, säätiöiden ja yhteisöjen sekä alan tutkimuslaitosten yhdyselin. Sen toiminta-ajatuksena on edistää omaishoidon kehittämistä, eri tahojen yhteistyötä ja vaikuttaa eri tavoin omaishoidon parhaaksi. Ensi vuonna on verkoston juhlavuosi sen perustamisesta tulee silloin kuluneeksi kymmenen vuotta. Toimintavuosi on merkittävä myös verkoston toiminnan jatkoa ajatellen, koska silloin on päättymässä nykyinen rahoitus. Verkosto on todettu tarpeelliseksi: se yhdistää erilaisia järjestöjä, joilla on yhteisiä tavoitteita omaishoidon suhteen sekä tukee jo käynnistettyjä ja uusia alueellisia omaishoitoverkostoja. Väestökehityksen myötä omaishoidon merkitys tulee entisestään kasvamaan. Omaishoito on edullisin ja inhimillisesti katsoen paras hoitomuoto tulevaisuuden Suomelle. On tärkeää, että omaishoidon kentällä 11

12 toimivilla on yhteinen foorumi, jossa pohditaan omaishoitoon liittyviä kysymyksiä, haasteita ja ratkaisuja yhdessä. Toimintavuonna toteutetaan verkoston tähänastisen toiminnan arviointi, joka ohjaa toiminnan suunnittelua tuleville vuosille. Verkosto tulee hakemaan jatkorahoitusta vuosille Seuranta ja arviointi Liiton kokonaistoiminnan seurantaa ja arviointia kehitetään edelleen. Tällä hetkellä eri toiminnoissa käytetään pääasiassa itsearvioinnin menetelmiä. Tavoitteena on kehittää seuranta- ja arviointimalli, jonka avulla pystytään suorittamaan myös kokonaistoiminnan arviointi vuosittain. Ensimmäisenä askeleena tähän suuntaan on konkreettisten vuositavoitteiden asettaminen kuhunkin toimintaan ja sen pohjalta tehtävä prosessiarviointi. Toiminnan toteutumista seurataan toimintakalenterin (liite 9) avulla, johon kirjataan säännöllisesti lyhyitä arvioita onnistumisesta sekä kehittämistarpeista. Seuranta tehdään perustoiminnasta vuosittain ja jatkossa tarkoitus on erikseen arvioida toiminnan eri osaalueita ja niiden kehittämistä. Riskien hallinta Liitossa on tehty riskianalyysi (liite 8). Riskianalyysissa tarkasteltiin seuraavia asiakokonaisuuksia: liiton rooli kansalaisjärjestönä, henkilöstöresurssit, talouden riskit, sisäiset tekijät, tietohallinnan riskit sekä fyysinen toimintaympäristö. Suurimpina riskeinä toiminnalle on arvioitu olevan henkilöstön jaksamiseen liittyvät asiat tai toimintaympäristössä tapahtuvat ennakoimattomat muutokset, joista aiheutuu taloudellisia vaikeuksia toiminnalle. Talous Liiton toiminnan rahoitus tulee pääosin Raha-automaattiyhdistykseltä. Liitto hakee toimintaansa sekä yleisettä kohdennettuja avustuksia. Hankeavustusta haetaan OPASTAVA -hankkeeseen. Varainhankinta Liiton toiminnan ja taloudellisen vakauden turvaamiseksi valmisteilla varainhankinnan suunnitelma, joka valmistuu toimintavuoden aikana. 12

13 Talousarvio vuodelle 2015 Yleisavustus Varainhankinta Kohdennetut avustukset Omaishoidon erityistilanteiden tukemiseen Suomen omaishoidon verkosto Verkosto siirtyvä avustus vuodelta Jäsenjärjestöjen tukeminen OmaisOiva -toiminta OVET siirtyvä avustus vuodelta Kohdennettujen avustusten muut tuotot Kohdennetut avustukset yhteensä Hankeavustus OPASTAVA OPASTAVA siirtyvä vuodelta Hankeavustukset yhteensä Talousarvioin loppusumma on euroa, josta Ray avustuksia on euroa ja liiton varanhankintaa sekä kohdennettujen avustusten tuottoja on, euroa. Toimintavuodelle haetaan Ray:ltä avustuksia euroa. Vuodelta 2014 avustuksia siirtyy euroa. Liitto omistaa Kiinteistö Oy Hämeentie 105 kaksi toimistohuoneistoa ja kaksi autopaikkaa. Liiton aluetoimistot sijaitsevat vuokratiloissa. Vuonna 2007 perustetulle Omaistaito Oy:lle ei ole suunniteltu toimintaa vuodelle

14 Liite 1 Taustaa Aluetyö Liiton laajan paikallisyhdistysjoukon odotukset sekä omaishoidon yhteistyöverkostojen kehittäminen ja ylläpito luovat liiton aluetyölle monimuotoisia tehtäviä ja kehittämistarpeita. Alueelliset erityispiirteet ja muutokset yhteiskunnassa vaativat muuttuvia malleja omaishoitajien tukitoimintaan. Aluetyössä huomioidaan nämä haasteet omaishoitoperheiden, paikallisten toimijoiden ja valtakunnan tasolla. Liitossa on vuoden 2014 syksyllä 69 paikallisyhdistystä. Paikallisyhdistyksien hanketoiminta edellyttää aluetyön tukea ja konsultaatiota esim. uusien projektimuotojen ja rakenteiden kehittämistä yhdistysten kanssa. Vuonna 2014 omaishoitajien paikallisyhdistyksistä 33:lla on yksi tai useampi RAY:n kehittämishanke. Yhdistysten hankkeita (RAY) on 41. Vuonna 2014 päättymässä on kahdeksan hanketta. Jos paikallisyhdistysten toimintamahdollisuudet kaventuvat ja omaishoitotilanteissa tuen tarpeet lisääntyvät ja monimuotoistuvat, paineet ja odotukset liiton aluetyölle kasvavat jatkuvasti. Tavoite Aluetyön tavoitteena on luoda edellytyksiä ja tukea yhdistyskentän toimintaa, tehdä omaishoitajien tukitoimintaa näkyväksi sekä kehittää omaishoitoperheiden tukimuotoja yhteistyössä paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Toiminta ja keinot Aluetyössä toimii neljä aluevastaavaa, aluekoordinaattori (Länsi-Suomen aluevastaava) ja järjestöpäällikkö. Väli-Suomen aluevastaava toimii myös OmaisOiva-toiminnan suunnittelijana (50 % / 50 %). Aluetyö kattaa koko maan. Aluetyön kehittämiskohteena ovat myös omaisten tukitoiminnan katvealueet, joilla yhdistysten toiminta on vähäistä tai sitä ei ole. Liiton aluetyössä keskeisimmät tehtävät ovat: Omaishoitajayhdistysten tukeminen (koulutus, tiedotus, ohjaus ja omaishoitajien tukitoiminnan kehittäminen) sekä paikallinen ja alueellinen vaikuttamistoiminta Aluetyö kohdentuu paikallisyhdistyksien järjestöllisten valmiuksien kouluttamiseen, tiimi- ja verkostotyöhön sekä konsultointiin toimintamuotojen kehittämisessä. Aluetyö ei koskaan vastaa liiton paikallisyhdistysten toimintasisällöistä. Toiminta-alueellaan aluevastaava toimii yhteistyössä omaistoimintaa tekevien eri tahojen ja paikallisten yhdistysten kanssa. Aluevastaavat antavat ohjausta omaishoitajille tilaisuuksissa ja tapahtumissa sekä liiton valtakunnallisen neuvontapalvelun kautta. Tavoitteena on etsivän työn sekä neuvonnan ja ohjauksen lisäksi aktivoida omaishoitajia tukitoimien piiriin. Paikallisyhdistyksille tarjottavan koulutuksen ja ohjauksen sisältöjä täsmennetään säännöllisesti ja tavoitteellisesti. Kehittämistyössä otetaan huomioon alueiden erilaisuus ja vuosittaiset teemat. Aluetyön järjestämissä AlueAvain -koulutuksissa on yhdistyskoulutuksen ja omaishoitoon liittyvien sisältöjen kehittämistä ja toteuttamista. 14

15 Vuonna 2015 paikallisyhdistyksille lähetetään 2 aluetiedotetta eli AlueViisaria (alkuvuodesta ja syyskauden alussa). Ensimmäinen esittelee aluetyön toimintasuunnitelmaa ja -kalenteria. Viisari 2/2015 kertoo omaishoitajien valtakunnallisesta viikosta ja syksyn aikatauluista. Alueellinen vaikuttamistoiminta omaishoitoperheiden tukemiseksi tapahtuu edunvalvonnan, tiedotuksen, ohjauksen ja koulutuksen kautta. Erilaiset seminaarit ja tapahtumat ovat tärkeä osa alueellista vaikuttamistoimintaa. Kumppanuus ja yhteistyö korostuvat aluetyössä. Aluevastaava on omaishoidon asiantuntija omalla toimialueellaan. Aluevastaava toimii tarvittaessa luennoitsijana omaishoitajien kuntoutus- ja lomakursseilla, omaishoitoon liittyvissä tilaisuuksissa, koulutuksissa sekä liiton hankkeiden edustajana alueellaan. Aluetyön toimintamuotoja vuonna 2015 Vuosien teemana on Lähellä ja tukena. Teema huomioidaan vuoden koulutuksissa, tapahtumissa ja toiminnassa. Yhteistyötä tehdään alueellisessa omaishoitajien tukitoiminnassa paikallisyhdistysten, vammaisja potilasjärjestöjen, vanhus- ja eläkeläisjärjestöjen, muiden kansalaisjärjestöjen, aluehallintovirastojen, sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien, kuntien, seurakuntien, oppilaitosten jne. kanssa. Aluetyö edistää ja rakentaa kumppanuutta myös uudenlaisten toimijatahojen kanssa. Alueellista yhteistyötä tehdään esimerkiksi Lions-liiton D-piirin kanssa Etelä- ja Itä- Suomessa. Yhteistyön muotoja ovat esimerkiksi seminaarit, työkokoukset, messut sekä koulutukseen ja ohjaukseen liittyvät tilaisuudet. Paikallisyhdistysten koulutus ja työnohjauksellinen konsultaatio Suuri paikallisyhdistysverkosto asettaa odotuksia aluetyölle. Yhdistysten luottamus- ja toimihenkilöille järjestetään alueellisia koulutus- ja kehittämispäiviä ja työnohjauksellisia tapaamisia. Lisäksi kannustetaan lähiyhdistysyhteistyöhön. Toiminnan tavoitteena on paikallisyhdistysten toimijuuden vahvistaminen. Vuonna 2015 järjestetään paikallisyhdistyksille alueellisia AlueAvain koulutuspäiviä yhteensä noin 20 aluetoimistojen toiminta-alueilla. Osa näistä toteutetaan eri alueiden yhteisinä koulutuspäivinä (esimerkiksi Puheenjohtaja-Sihteeri AlueAvain Tampereella 4.2, AlueAvain Oulu, teemana erityislasten omaishoito sekä AlueAvain projekteista hanketyöntekijöille ja hallitustoimijoille Helsingissä viikolla 41). Yhteistyötä tehdään Suomen Omaishoidon verkoston ja liiton koulutus- ja kehittämistoiminnan kanssa. AlueAvain koulutuksen yhdistysaiheina ovat yhdistyksen toimintamuodot (mm. OmaisOiva/ OivaAvaimet, hanketyö), viestintä- sekä markkinointikysymykset. Yhdistysten ohjaukseen tarkoitettu Työrukkanen Omaisyhdistysmapin käyttöä monipuolistetaan siirtämällä se osittain verkkopohjaisena yhdistysosioon Optima-alustalle. Vuonna 2015 kiinnitetään huomiota erityisesti kohtaamiseen haasteisiin monimuotoisissa ja vaativissa ohjauksen ja neuvonnan tilanteissa paikallisyhdistysten kanssa. Lisäksi nostetaan esiin vaikuttamistoiminnan ajankohtaisia kysymyksiä Kuinka lakia luetaan -seminaareissa (KOHO esitys, sosiaalihuoltolain uudistus). 15 AlueAvain koulutuksen omaishoitoon liittyvä valtakunnallinen teemapäivä Kuinka jaksan auttajana järjestetään yhdessä liiton koulutustoiminnan kanssa Tampereella. Koulutustapahtumaan kutsutaan ryhmittäin paikallisyhdistystoimijat, omaishoidon verkoston jäsenet, OmaisOiva-toimijat, OVET-, vertais- ja lomaohjaajat sekä ryhmäohjaajat.

16 Muita aluetyön toimintakokeiluja ja koulutuksia vuonna 2015 ovat: Hanketoimijoiden vertaisringit ementorointi yhteistyössä Jyväskylän Humakin kanssa paikallisyhdistystoimijoille sekä liiton alueellisille työntekijöille, päättyy toukokuussa 2015 Yhdistysaktiivien ja yhdistystyöntekijöiden tapaamiset ja koulutustilaisuudet (esim. OPASTAVA -yhteistyö) Hankepoliklinikka ja OmaisOiva työskentely paikallisyhdistysten kanssa; o Oivaltava-hankepäivät Jyväskylässä viestintä- ja markkinointiteemalla. o Hankepoliklinikka (Oiva + muut) Helsingissä. Muuten hankepoliklinikkatyöskentelyä toteutetaan vuonna 2015 AlueAvainten yhteydessä sekä järjestetään tarvittaessa alueellisia jatkokokoontumisia liiton aluetoimistoissa. o OivaAvaimet 2-4 tilaisuutta yhdessä AlueAvainten kanssa eri puolilla Suomea Muut koulutukset ja tapahtumat Omaishoitajille, paikallisyhdistyksille ja sidosryhmille suunnatut seminaarit toteutetaan yhteistyössä liiton koulutus- ja kehittämistoiminnan kanssa. Kuinka lakia luetaan seminaari, 1 kpl Helsinki, lokakuussa viikolla 41 Lähellä ja tukena -seminaarit; o Lamminniemi, Somero o Härmä, Ylihärmä (huhtikuu) Kuinka jaksan auttaa -seminaari 7.5. Kuopiossa Valtakunnallista omaishoitajien viikon (viikko 48) aloittaa Omaishoitajien valtakunnallinen kirkkopyhä on Viikkoon liittyen ohjataan paikallisyhdistyksiä järjestämään tilaisuuksia ja tempauksia omaishoitajille. Viikon juhlatapahtuma on Salossa. Aluetyö osallistuu tarvittaessa liiton lähialueyhteistyöhön esimerkiksi Virossa, Pohjois Kalotilla ja Pohjoismaissa. Katvealuetyö Katvealue syntyy pitkien välimatkojen vuoksi, kuulumisesta omaishoidon vähemmistöryhmään tai yhdistysten toimintaresurssien vähäisyydestä jne. Aluetyössä pyritään parantamaan omaishoidon katvealueella olevien mahdollisuuksia osallistua omaishoitajia tukevaan toimintaan kuten koulutuksiin ja vertaistoimintaan. Katvealuetyötä kehitetään yhdessä paikallisyhdistysten kanssa. Ohjaus ja neuvonta Aluetyössä tehdään neuvonnan ja ohjauksen tueksi seurantaa ja materiaaleja. Omaishoitoon liittyvää neuvontaa ja ohjausta tapahtuu myös erilaissa tapahtumissa kuten messuilla ja seminaareissa sekä liiton puhelinneuvonnan kautta. Ohjauksen ja neuvonnan kokonaisuudesta tarkemmin toimintasuunnitelman yleisessä osassa sivulla 8. Järjestöpohjaisen auttamistoiminnan mallien kehittäminen Paikallisyhdistyksiä ja muita tahoja ohjataan kehittämään monimuotoista tukitoimintaa hankkeissa ja esim. oppilaitosyhteistyön kautta sekä ollaan mukana näihin liittyvissä ohjaus- tai työryhmissä eri puolilla maata (mm. vanhusten perhehoidon kehittäminen omaishoitajien tueksi). Lisäksi edistetään omaishoidon marginaaliryhmiä tukevien toimintamallien kehittämistä (omaishoidon muutosvaiheet, monikulttuurisuus omaishoidossa, lasten ja nuorten omaishoito sekä nuoret omaishoitajat jne.). 16

17 Materiaalintuotanto Vuonna 2015 työstetään ja päivitetään mm. seuraavia liiton materiaaleja: Aluetyön esitteet ja internetsivut, yhdistysosio Optima-alustalle, 2 aluetiedotetta (AlueViisari) Kalenteri 2016 ( Eläinystäviä ) Ideavakka hyviä toimintamalleja yhdistysten käyttöön (Internet/materiaalipankki) Avainarkku työkaluja aluetyöhön ja yhdistystoimintaan (Internet/materiaalipankki) Muu materiaali artikkelit, selvitykset, aineiston päivitykset esim. Kirkkopyhämateriaali jne. Kampanjamateriaali kuten tiedotteet, kortit, julisteet tms. Talous ja resurssit Aluetyö on osa liiton yleisavustusta. Liiton aluetyön kokonaisuus käsittää järjestöpäällikön sekä viisi aluevastaavaa ja aluetoimistoa. Väli-Suomen aluevastaava toimii myös OmaisOivatoiminnan osa-aikaisena suunnittelijana (50 % / 50 %). Länsi-Suomen aluevastaava toimii aluekoordinaattorina. Järjestöpäällikkö on aluetyön esimies, vastaa järjestötyön kehittämisestä ja aluetyön suunnittelusta. Aluekoordinaattori toimii hänen työparinaan. Aluevastaavat suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa alueillaan. Tarvittaessa käytetään palkkiotoimista henkilökuntaa, opiskelijaharjoittelijoita jne. Liiton taloushallinnon ja viestinnän asiantuntemus on toiminnan käytettävissä. Aluevastaavien toiminta-alueet, aluetiimityöskentely Itä-Suomen aluetoimisto on Kuopiossa, Länsi-Suomen aluetoimisto Porissa ja Pohjois-Suomen Rovaniemellä. Etelä-Suomen aluetoimisto on Salossa ja Väli- Suomen aluetoimisto Raahessa. Aluetoimistojen alueelliset vastuut vuoden 2014 elokuussa koottuna seuraavassa (kohdennettu avustus tai projekti = hanke): Etelä-Suomi (Etelä- ja Varsinais-Suomi), aluetoimisto Salo 8 perusyhdistystä, 10 hankeyhdistystä, 13 hanketta, 5 päättyviä Itä-Suomi (Itä- ja Keski-Suomi ja Kainuu), aluetoimisto Kuopio 9 perusyhdistystä, 8 hankeyhdistyksiä, 9 hanketta, 2 päättyvää Länsi-Suomi, aluetoimisto Pori 9 perusyhdistystä, 6 hankeyhdistystä, 6 hanketta, 1 päättyvä Väli-Suomi, aluetoimisto Raahe 6 perusyhdistystä, 3 hankeyhdistystä, 5 hanketta, ei päättyviä hakkeita. OmaisOiva -toiminta Pohjois-Suomi, aluetoimisto Rovaniemi 4 perusyhdistystä, 5 hankeyhdistystä, 8 hanketta, ei päättyviä Valtakunnalliset yhdistykset hankeyhdistys, 1 hanke, ei päättyviä (Omaisena edelleen ry, toimipisteet Etelä- ja Länsi- Suomi ) Tehokas ja toimiva liiton aluetyön kokonaisuus vaatii työntekijöiden säännöllisiä tapaamisia ja suunnittelukokouksia (aluetiimejä) aluetyön linjauksista ja sisällöistä. 17

18 Liite 2 Kansainvälinen toiminta 2015 Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälinen yhteistyö on nykypäivänä oleellinen osa järjestöjen välistä toimintaa. Omaishoitajat ja läheiset -liiton yli kaksikymmenvuotisen historian aikana toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Suomesta on tullut Euroopan unionin jäsen ja aktiivinen toimija. Vaikka sosiaalipolitiikka kuuluukin Euroopan unionin jäsenmaiden kansalliseen toimivaltaan, EU:ssa tehtävillä poliittisilla linjauksilla ja ohjauksella on vaikutusta myös kansalliseen päätöksentekoon. Kansainvälinen toiminta on ollut osa liiton toimintaa koko sen olemassaolon ajan. Jo liiton perustamistilaisuudessa yhdeksi toiminnan tavoitteeksi todettiin kansainvälinen kanssakäyminen, tiedon ja kokemusten vaihtaminen. Kansainvälinen kanssakäyminen on ollut monipuolista, mutta sitä on toteutettu ilman erillistä suunnitelmaa tai erikseen määriteltyjä tavoitteita ja laajuutta. Yhteistyön avulla lisäämme järjestömme, sen jäsenjärjestöjen ja myös yksittäisten omaishoitajien tietämystä omaishoidon kehityksestä Suomen rajojen ulkopuolella. Yhteistyön kautta saamme tietoa uusista hyviksi todetuista toimintakäytännöistä ja toimintatavoista. Kansainvälisen yhteistyön tavoitteena on yhdessä toimien vaikuttaa omaishoitoa koskevien päätösten valmisteluun ja päätösten toteutuksen seurantaan. Uusi vaihe liiton kansainvälisessä toiminnassa alkoi keväällä 2013, jolloin yhteistyö Eurocarersin (European Association working for carers) kanssa tiivistyi liiton toiminnanjohtajan tultua valituksi Eurocarersin hallitukseen. Keväällä 2014 Omaishoitajat ja läheiset -liitto liittyi myös maailmanlaajuisen IACOn (International Alliance of Carer Organisations) jäseneksi. Kesällä 2014 liitto järjesti yhdessä Suomen omaishoidon verkoston ja Eurocarersin kanssa Rahaautomaattiyhdistyksen tukemana kansainvälisen omaishoidon konferenssin Helsingissä. Konferenssiin osallistui noin 200 omaishoitajaa ja asiantuntijaa 17 maasta. Vaikuttamistyö kotimaassa ja Euroopassa sekä osallistuminen kansainväliseen omaishoitoa koskevaan keskusteluun edellyttää kansainvälisen toiminnan tavoitteellista suunnittelua sekä laajuuden määrittelyä. Liiton hallitus antoi syksyllä 2013 toiminnanjohtajalle tehtäväksi kansainvälisen toiminnan suunnitelman laatimisen. Taustaa Liitolla on ollut kahdenkeskistä yhteistyötä pääasiassa Ruotsin ja Viron kanssa. Ruotsissa pääyhteistyökumppani on ollut omaishoitajajärjestö Anhörigas Riksförbund. Tämän lisäksi yhteistyötä on tehty ruotsalaisten ja norjalaisten omaishoitoyhdistysten ja kuntien kanssa pohjoisilla kalottialueilla. Liiton edustaja oli mukana ainoana kansalaisjärjestönä pohjoismaisten korkeakoulujen Gerocompetence -yhteistyöverkostossa vv Verkostossa oli mukana toimijoita Suomen lisäksi Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Liettuasta. Keväällä 2013 liiton edustaja osallistui pohjoismaiseen seminaariin Att stödja eller vårda sina nära nordiska erfarenheter Tukholmassa. Viro-yhteistyö on ollut pääasiassa koulutus- ja asiantuntijatukea Viron omaishoitajien toiminnan kehittämisessä sekä erillisissä yhteishankkeissa. 18

19 Eurooppa-yhteistyö käynnistyi 2000-luvun alussa. Kontakteja luotiin mm. 11 maan yhteisen Carmen-verkoston kautta, josta myöhemmin muodostui Eurocarers. Omaishoitajat ja läheiset - liitto on siten ollut mukana omaishoidon eurooppalaisessa toiminnassa jo hyvin varhain. Liitto on ollut Eurocarersin jäsen vuodesta 2007 alkaen. Vuosina yhteistyö rajoittui pääasiassa Eurocarersin toiminnan seurantaan ja pienessä määrin yhteisiin aloitteisiin osallistumiseen (mm. yhteydenpito suomalaisiin europarlamentaarikkoihin). Vuodesta 2012 alkaen liiton edustaja on osallistunut myös vuosikokouksiin sekä niiden yhteydessä järjestettyihin omaishoidon seminaareihin. Eurocarersillä on hyvät yhteydet Euroopan parlamentin omaishoidon intressiryhmään. Yksi intressiryhmän varapuheenjohtajista on suomalainen MEP Sirpa Pietikäinen. Liitto pitää yhteyttä suomalaisiin europarlamentaarikoihin ja välittää heille tietoa liiton toiminnasta ja tavoitteista. IACO International Alliance for Carer Organizations perustettiin keväällä Järjestön tavoitteena on rakentaa vahva ja kattava omaishoitajajärjestöjen verkosto, jonka kautta jaetaan tietoa ja jonka puitteissa tehdään myös omaishoitotutkimusta. Toiminnan avulla pyritään saavuttamaan näkyvyyttä ja tukemaan omaishoitoperheitä ympäri maailmaan sekä vaikuttamaan omaishoitajien tilanteeseen myös YK:n ja sen alajärjestöjen kautta. Järjestö rahoittaa toimintaansa hyväntekeväisyys- ja lahjoitusvaroin. Samanaikaisesti Suomessa käynnistyneen omaishoidon kehittämisen ja omaishoitoon liittyvän keskustelun laajentuessa, taloudellinen tilanne on käynyt yhä tukalammaksi. Kanssakäymisessä eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa nousee usein esiin uusia ajatuksia kotimaan työn kehittämiseksi sekä kysymyksiä, joista Suomessa ei ole tutkittua tietoa (esim. lapsiomaishoitajat, alkoholi ym. muut riippuvuudet omaishoidon taustalla). Liitto näkee hyödylliseksi tutustua syvällisemmin muissa unionin maissa kehitettyihin omaishoidon toimintamalleihin ja käyttää sitä tietoa laajemmin sekä käytännön työssä että päätöksenteon tukena. Yhteistyön muotoja Yksi liiton kansainvälisen toiminnan muoto on ollut opintomatkat. Opintomatkoja, joihin on osallistunut sekä liiton hallituksen ja henkilöstön että paikallisyhdistysten edustajia, on tehty Eurooppaan (mm. Hollanti 1998, Iso-Britannia 2000, Saksa 2002, Irlanti 2004, Hollanti 2006, Ranska/Starsbourg 2009, Belgia/Bryssel 2012 ). Liiton toimintaan on puolestaan käynyt tutustumassa ryhmiä mm. Japanista ja Iso-Britanniasta. Vuosina liitto toteutti yhdessä ukrainalaisten partnereiden Ukrainassa Krimin niemimaalla EU:n TACIS -ohjelmarahoituksella kehittämishankkeen Community Services for Family Care Givers. Hankkeen tuloksena Ukrainan ensimmäinen omaishoitajayhdistys ja omaishoitokeskus perustettiin Feodosiaan yhteistyössä Feodosian kaupungin kanssa. Vuosina liitto oli Suomen edustaja Eurofoundation -rahoituksella toteutetussa eurooppalaisessa hankkeessa Company initiatives for workers with care responsibilities for disabled children or adults. Hanke kartoitti työssäkäyvien omaishoitajien tueksi työpaikkatasolla kehitettyjä hyviä käytäntöjä eri maissa. 19

20 Useilla liiton jäsenyhdistyksillä on kansainvälistä toimintaa. Yhdistyksiltä tulee liittoon yhteydenottoja, joissa tiedustellaan mm. yhteystietoja, vierailukohteita ja tietoa muiden maiden tilanteesta ja käytännöistä. Hankeyhteistyö 2014 Liitto on mukana muutamissa Eurocarersin puitteissa toteutettavissa kehittämis- ja tiedonvälittämishankkeissa sekä suomalaisessa rahoitusta hakevassa konsortiossa. Progress ( ) on EU:n rahoittama hanke vuosille, jonka tavoitteena on: Sosiaalisen inkluusion edistäminen ja köyhyyden vähentäminen, Kansallisten jäsenorganisaatioiden tukeminen EU-yhteistyössä, tiedon levittäminen EU:n toiminnasta ja aloitteista; Eurooppalaisten kansalaisjärjestöverkostojen ja niiden jäsenten vahvistaminen sekä EUtietoisuuden nostaminen; Tutkimukseen ja kokemukseen perustuvan tiedon tuottaminen päätöksenteon pohjaksi ja hyvien käytäntöjen jakaminen InnovAge on myös EU:n rahoittama hanke, jonka tavoitteena on kehittää yhteinen omaishoidon tietopankki internettiin. Nettisivuille kootaan jokaisen EU:n jäsenmaan omalla kielellä tietoa kunkin maan omaishoitotilanteista, - järjestelmistä ja tuen muodoista. Horizon: Promoting mental wellbeing in the ageing population on suunnitteilla oleva Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima hanke, jolle haetaan rahoitusta EU:n Horizon2020 puiteohjelmasta. Liiton osuus hankkeessa olisi ikääntyneiden omaishoitajien kanssa työskentelevien ammattilaisten koulutuspakettien suunnittelu ja toteutus yhdessä THL:n kanssa. Liitolla ei ole taloudellisia sitoumuksia yllä mainituista hankkeista. Liiton kansainvälinen toiminta vv Liiton kansainvälinen toiminta lähtee liiton toiminnan tavoitteesta, joka on omaishoitajien aseman parantaminen. Omaishoito on vahva yhteinen nimittäjä yhteistyössä, yksilöiden ja perheiden tarpeissa, yli kansallisuus- ja valtiorajojen. Kansainvälisen kokemustiedon systemaattinen kerääminen, suomalaisen osaamisen välittäminen sekä eurooppalaisen keskustelun ja päätöksenteon valmistelun seuraaminen on yhä merkityksellisempää. EU:ssa tehtävät päätökset heijastuvat kuitenkin myös kotimaan toimintaan. Omaishoitajat ja läheiset -liiton mielestä on tärkeätä seurata, olla mukana vaikuttamassa ja viestittää Suomen toimijoille ja omaishoitajille Euroopassa valmisteilla olevista prosesseista. Vähäisenä ei voi myöskään pitää muualla kehitettyjä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja omaishoitajien tukemiseksi, joista kaikilla on toisiltaan opittavaa. Kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa vuorovaikutuksen, tiedon ja osaamisen jakamisen, päätöksentekoon vaikuttamisen, verkostoitumisen, uusien rahoituskanavien löytämisen sekä suuren viiteryhmän 20

21 jäsenyhdistysten paremman tukemisen, sekä niiden kokemusten yhteen vetämisen ja jakamisen. Kansainvälisen toiminnan syventämiseksi ja koordinoinnin parantamiseksi liitossa on päätetty sisällyttää ko. tehtävät osaksi yhden toimihenkilön toimenkuvaa (50%). Tähän tarkoitukseen liitto hakee osana yleisavustusta tukea Raha-automaattiyhdistykseltä. Toimintavuoden tavoitteet: 1. Käynnistää tiedon kerääminen eurooppalaisista hyvistä käytännöistä ja toimintamalleista 2. Tiedon välittäminen liiton viestinnän kanavien kautta 3. Eurooppalaisen omaishoidon kysymyksiin liittyvän keskustelun ja päätöksenteon valmistelun näkyväksi tekeminen 4. Pohjoismaisen ja Viro-yhteistyön suunnittelu ja koordinointi 5. Eurocarers-yhteistyö (sis. yhteishankkeet) 6. Yhteydenpito suomalaisiin europarlamentaarikkoihin 7. IACO yhteydet 21

22 Liite 3 Taustaa Tukea omaishoidon erityistilanteisiin Omaishoitotilanne voi tulla osaksi elämää missä elämänkaaren vaiheessa tahansa. Omaishoidon tarvetta aiheuttava sairaus tai vamma, omaishoitajan ja hoidettavan välinen suhde, omaishoitajan ikä ja terveys sekä perheen elämäntilanne vaikuttavat kokemukseen omaishoitotilanteesta. Omaishoitotilanteet ovat myös muuttuvia sekä kestoltaan eripituisia lyhytaikaisesta saattohoitotilanteesta vuosikymmenien omaishoitoon. Erilaisissa omaishoitotilanteissa on omat erityiskysymyksensä ja -ongelmansa. Omaishoitajilla on tarve käsitellä ja jakaa kokemuksiaan sekä saada tietoa ja tukea selviytymisensä tueksi samantapaisessa elämäntilanteessa olevilta. Omaishoitajia kohtaavat vapaaehtoiset ja ammattilaiset tarvitsevat koulutusta ja materiaalia kyetäkseen vastaamaan tähän tarpeeseen. Tavoitteet Erityistilanteessa olevan omaishoitajan tukeminen Omaishoitajalla on mahdollisuus saada vertaistukea. Omaishoitaja löytää välineitä ja keinoja oman jaksamisensa tueksi. Omaishoitaja saa tietoa erityistilanteista ja niihin liittyvistä tukimahdollisuuksista. Omaishoitoperheitä kohtaavien toimijoiden tukeminen Toimijat saavat välineitä erityistilanteissa olevien omaishoitajien kohtaamisen tueksi. Toimijoiden ymmärrys erilaisiin omaishoitotilanteisiin liittyviin asioihin lisääntyy. Toimijat saavat käyttöönsä hyviä toimintamalleja erityistilanteissa olevien omaishoitajien tueksi. Keinot Tukemisen keinoja ovat omaishoitajalomat ja kuntoutuskurssit, omaishoitajien, vapaaehtoisten ja ammattihenkilöstön koulutus sekä materiaalin tuottaminen. Omaishoitajalomat Omaishoitajat ja läheiset -liitto toteuttaa vuosittain lomajaksoa omaishoitajille yhteistyössä sosiaalisten lomajärjestöjen kanssa. Liitossa tehdään vuosittain suunnitelma omaishoitajalomien kokonaisuudesta seuraavalle kalenterivuodelle. Tämän suunnitelman pohjalta käydään lomajärjestöjen kanssa neuvottelut seuraavan vuoden aikana toteutettavista lomista, niiden ajankohdista ja lomakohteista. Lomakohteet pyritään valitsemaan maantieteellisesti mahdollisimman kattavasti ja siten, että ne palvelevat omaishoitoperheiden ja erityisesti hoidettavien läheisten tarpeita. Ryhmän koko, hoidettavien läheisten mukanaolo, lomaan mahdollisesti sisältyvät hoidot tai muu erityinen ohjelma tai palvelut (esimerkiksi hoidettavalle läheiselle) sovitaan aina lomajärjestön kanssa. Yhteistyökumppanit 2015 LOMAJÄRJESTÖ lkm Lomakohteet Hyvinvointilomat ry 2 Siuntion kylpylä, Härmän kylpylä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry 16 Solaris-lomat ry 2 Kuntoutus Peurunka Kaustinen, Runnin Kylpylä, Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Kylpylä Sani, Lamminniemi, Kuntoutumiskeskus Apila, Rokuan kuntoutus, Kyyhkylä Savonlinna, Hotelli Ylläsrinne, Kruunupuisto, Kyyhkylän kunt.keskus 22

23 Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry valmistelee lomille omaishoitajien erityistarpeisiin perustuvan teeman ja teeman mukaisen ohjelman. Lomajärjestöjen omia, esimerkiksi liikuntaan ja hyvinvointiin liittyviä teemoja hyödynnetään suunnittelussa mahdollisimman paljon. Teemalomilla käsiteltävät asiat liittyvät kyseisen loman kohderyhmän erityispiirteisiin. Lomaohjaajan johdolla omaishoitajaryhmälle on 1-2 kokoontumista päivittäin (teemaan liittyvät sisällöt sekä tietoisku sosiaaliturvasta ja liiton toiminnasta). Painopiste on lomaohjaajan johdolla käydyillä keskusteluilla ja ryhmästä saatavalla vertaistuella. Erityisteemalomalla paneudutaan teemalomaa syvällisemmin jonkin tietyn erityiskysymyksen tai voimavaroja tukevan menetelmän käsittelyyn. Erityisteemalomien koulutusrunko ja materiaalit laaditaan liitossa. Omaishoitajien teema- ja erityisteemalomien lähtökohtana voi olla: Omaishoitotilanne Perhe- ja ihmissuhteen huomioiminen hoivasuhteen rinnalla tukee omaishoitoperhettä. Lämmöllä lähelläsi. Kruunupuisto, Punkaharju, , MTLH. Yhdessä enemmän. Rokua Health&Spa, , MTLH Eväitä elämäämme. Härmän kunt.keskus, huhtikuu. Hyvinvointilomat ry Parhain perhe (lapsiperheloma). Kylpylä Sani, , MTLH Muutos mielessämme. Lamminniemi, ,MTLH Kuljemme kahden. Kunnonpaikka, Siilinjärvi, , MTLH. Kuljemme kahden. Kyyhkylä, Mikkeli , MTLH. Käsi kädessä. Kunt.keskus Apila, , MTLH. Syysunelmamme. Kyyhkylä, Mikkeli , MTLH. Lempeästi lähelläsi. Lamminniemen hyvinvointikeskus , MTLH. Omaishoitajan elämänhallinnan tukeminen Omaishoitajalle jaksamista tukevia välineitä kotiin ja loman jälkeiseen arkeen vietäväksi. Oma elämä omaishoitajan elämä. Runnin kylpylä, , MTLH Tuhat tarinaa. Hotelli Kajaani, MTLH Tunteiden taikaa. Kyyhkylä, Mikkeli, , MTLH. Kuvien kertomaa Kunnonpaikka, Siilinjärvi, , MTLH Tuikkivat tähdet. Hotelli Ylläsrinne, , MTLH Haaveitten hehkua. Kyyhkylä, Savonlinna, , MTLH Hetken huilaten, Siuntion kylpylä, toukokuu. Hyvinvointilomat ry Omaishoitoon liittyvät muutostilanteet Erityisteemalomilla syvennytään muutosten kohtaamiseen; tulevaisuuteen katsominen ja uuden etsiminen on lomien keskeisenä sisältönä. Katse huomiseen (hoidettava kuollut) Kuntoutus Peurunka, Solaris-lomat ry. Katse huomiseen (pitkäaikaishoitoon siirt.) Kuntoutus Peurunka, Solaris-lomat ry Katse huomiseen (hoidettava kuollut) Kaustinen, maaliskuu. MTLH. Katse huomiseen (pitkäaikaishoitoon siirt.) Kaustinen, maaliskuu. MTLH. Teema- ja erityisteemalomien sisältöjä kehitetään jatkuvasti vastaamaan erilaisten omaishoitajaryhmien ja -tilanteiden tarpeita. Vuonna 2015 kehitetään erityisesti työssäkäyville omaishoitajille ja omia vanhempiaan hoitaville suunnattujen lomien sisältöjä ja tuotetaan näille lomille lomaohjaajaa tukevaa materiaalia. Lisäksi vuoden 2015 aikana päivitetään Oma elämä omaishoitajan elämä -erityisteemaloman materiaalit. 23

24 Omaishoitajien kuntoutuskurssit (Kela) Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry järjesti vuosina Kelan toteuttamia omaishoitajien kuntoutuskursseja yhteistyössä kuntoutuslaitosten kanssa. Liiton hallituksen vuonna 2012 tekemän päätöksen mukaan Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry tarjosi vuoden 2013 alussa yhteistyön mahdollisuutta niille kuntoutuksen palveluntuottajille, jotka ovat saivat omaishoitajien Kela-kuntoutuskursseja järjestettäväkseen kilpailutuskaudelle Yhteistyösopimuksen Omaishoitajat ja läheiset -liiton kanssa teki tuolloin 2 kpl/14:sta palveluntuottajasta. Vuonna 2013 tehtiin yhteistyösopimus myös Rokuan Kuntoutus Oy:n kanssa. Yhteistyön muotoja ovat kurssien markkinointi sekä kurssien aikana pidettävät luentoja keskustelutilaisuudet omaishoitajien ryhmille. Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry tiedottaa kaikista omaishoitajien kuntoutuskursseista mm. www-sivuillaan ja loma- ja kuntoutuskurssioppaassa. Näiden omaishoitajien kuntoutuskurssien lisäksi järjestetään Rokuan Kuntoutus Oy:n kanssa työssäkäyvien omaishoitajien TYK-kuntoutuskursseja. Kela myönsi näiden kurssien järjestämisen Rokuan Kuntoutus Oy:lle ja Omaishoitajat ja läheiset -liitolle keväällä Liiton paikallisyhdistysten toimijoiden, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattihenkilöstön, omaishoitaja tukevien vapaaehtoisten ja lomaohjaajien sekä omaishoitajien koulutus ja tukeminen Järjestetään seminaareja, joissa nostetaan esille erilaisten omaishoitotilanteiden vaikutuksia perheiden arkeen tai joissa käsitellään omaishoitotilanteeseen liittyvää sosiaaliturvaa ja lainsäädäntöä. Seminaarit toteutetaan yhteistyössä liiton aluetyön kanssa. Lähellä ja tukena -seminaarit o huhtikuu / Härmä (OH+H) o / Lamminniemen hyvinvointikeskus, Somero (OH+H) Kuinka lakia luetaan -seminaari, vko 41, HKI Kuinka jaksan auttaa -seminaari , Kuopio Loma- ja vertaisohjaajakoulutus antaa valmiudet toimia vertaisohjaajana omaishoitajaryhmissä sekä lomaohjaajana liiton omaishoitajalomilla sekä paikallisyhdistysten itse järjestämillä omaishoitajalomilla. Loma- ja vertaisohjaajakoulutus järjestetään seuraavan kerran vuonna Toiminnassa mukana olevia lomaohjaajia on tällä hetkellä sellainen määrä, että jokaiselle ei riitä lomaohjauksia. Tästä syystä uusien lomaohjaajien koulutukselle ei ole tarvetta. Sen sijaan on tarve tukea aktiivisia lomaohjaajia, jotta he jaksaisivat jatkaa toiminnassaan. Lisäksi liiton saamalla OmaisOiva-rahoituksella pystymme vastaamaan vertaisohjaajakoulutustarpeeseen. Vuonna 2015 loma- ja vertaisohjaajakoulutuksen sijaan järjestetään toiminnassa mukana oleville lomaohjaajille kehittämispäivä (Tampere). Päivä toteutetaan ohjaajien teemapäivän (Kuinka jaksan auttajana) yhteydessä siten, että lomaohjaajille muodostuu kaksipäiväinen koulutustilaisuus. Lomaohjaajille järjestetään täydentävänä koulutuksena erityisteemalomien sekä Ovetvalmennusten ohjaamiseen pätevöittäviä koulutuksia. Koulutukset järjestettiin 2014 ja toteutetaan seuraavan kerran Omaishoitajaryhmien ohjaajille, loma- ja vertaisohjaajille sekä Ovet-ohjaajille järjestetään syventäviä teemapäiviä, jotka toimivat myös työnohjauksellisina tapaamisina. 24

25 Lomaohjaajien teemapäivä , Helsinki (vain lomaohjaajille). Teemana Virikettä ja välineitä lomaohjaajien käyttöön (mm. Petra-hankkeessa kehitetty toimintamalli omaishoitajien tukena) Kuinka jaksan auttajana, ohjaajien teemapäivä, marraskuu , Tampere (loma-, vertais- ja Ovet-ohjaajat) yhteistyössä liiton aluetyön ja OmaisOiva-toiminnan kanssa. Lomaohjaajien toiminnan tueksi tehtyä verkkoalustaa (Optima) päivitetään, lisätään sinne lomaohjaajien täydennyskoulutuspaketit sekä lisätään toiminnallisuutta (esim. lomien suunnittelutyökalu lomaohjaajien käyttöön). Materiaalin tuottaminen Tuotetaan omaishoitajien erityisryhmien tukemiseen liittyvää materiaalia. loma- ja kuntoutuskurssiopas 2016 loma- ja vertaisohjaajakansion päivitys tuotetaan teemalomien ohjaajamateriaaleja omaishoidon erityisryhmiin liittyen Muu toiminta Koulutus- ja kehittämispäällikkö on liiton koulutus- ja kehittämistiimin lähiesimies. Koulutus- ja kehittämispäällikkö on liiton edustajana Reumaliiton hallinnoiman Kokemuskoulutuksesta pätevää -hankkeen järjestöyhteistyöryhmässä sekä varajäsenenä OK-opintokeskuksen hallituksessa. Koulutus- ja kehittämispäällikkö on liiton johtoryhmän jäsen ja toimii liiton työsuojeluvaltuutettuna. Koulutus- ja kehittämispäällikkö toimii tarvittaessa sosionomiopiskelijoiden tai teologisen tiedekunnan työharjoittelijoiden ohjaajana. Koulutussihteeri on Malla Heinon varajäsenenä Muistiliiton kansallisen muistiohjelmatoiminnan ohjausryhmässä. Tulokset Toiminnan tuloksena toteutetaan vuosittain omaishoitajalomaa, joille osallistuu yhteensä noin 400 omaishoitajaa. Liiton omaishoitajalomien rakentuminen omaishoitoon liittyvien teemojen ympärille sekä lomaohjaajien lomia varten tekemät lomaryhmän ohjelmat tuottavat eri teemojen käsittelyrunkoja paitsi lomien toteuttamisessa, myös paikallisyhdistysten vertaisryhmätoiminnassa hyödynnettäväksi. Vaikutukset 25 Liiton jäsenistö saa vuosittain loma- ja kuntoutuskurssioppaan postitse, opasta toimitetaan myös kuntien ja srk:n työntekijöille (painos kpl). Omaishoitajalomille ja vertaisryhmiin koulutetaan ohjaajaa vuosittain. Loma- ja vertaisohjaajat saavat maksutta käyttöönsä omaishoitajaryhmän ohjaamista ja erityisryhmien kohtaamisen tueksi koottuja materiaaleja (myös sähköisesti). Nämä materiaalit soveltuvat myös liiton paikallisyhdistysten vertaisryhmätoiminnan käyttöön. Vuosittain omaishoitajaa tai heidän parissaan toimivaa kuulee omaishoitoon liittyviä ajakohtaisia tai erityisryhmien kannalta tärkeitä asioita omaishoitajaseminaareissa ja lakipäivillä. Omaishoitajiin suunnatun toiminnan vaikutuksesta omaishoitajien voimavarat lisääntyvät, ja identiteetti omaishoitajana vahvistuu, jolloin omaishoitaja jaksaa omaishoitotyössään paremmin ja osaa hakea itselleen myös apua. Lomilla toteutuva vertaistuki saa erityistilanteessakin elävän omaishoitajan ymmärtämään, ettei hän ole tilanteessaan yksin.

26 Omaishoitajille ja heidän parissaan toimiville suunnatut seminaarit antavat toisaalta omaishoitajuuteen liittyvää ajankohtaista tietoa, mutta vaikuttavat myös omaishoitajien mielikuviin ja käsityksiin omasta tilanteestaan ja omaishoitajien tilanteesta yleensä kannustaen omaishoitajia pitämään huolta itsestään sekä hakemaan ja vastaanottamaan apua. Toiminnalla vaikutetaan myös omaishoitajien parissa toimivien valmiuteen kohdata omaishoitajia ja huomioida heidän erityistilanteensa. Arviointi Koulutuksista ja seminaareista kerätään kirjalliset palautteet, joista kootut yhteenvedot käsitellään liiton johtoryhmässä. Omaishoitajalomilta kootaan kirjalliset palautteet, joista tehdään yhteenveto heti loman toteutumisen jälkeen. Lomapalautteista koostetaan arviointiraportti vuosittain. Omaishoitajalomilla toimivat lomaohjaajat toimittavat liittoon oman palautelomakkeensa lomakohtaisesti sekä raportin ja arvioinnin toteuttamastaan lomaohjelmasta. Lomaohjaajien kanssa käydään jokaisen loman jälkeen arvioiva palautekeskustelu puhelimitse. Lomaohjaajille vuosittain järjestettävissä työnohjaukselisissa teemapäivissä käydään lomatoimintaa arvioivaa ja kehittämistarpeita esiin nostavaa keskustelua. Lomatoiminnan pidemmän aikavälin vaikutusten esiin saamiseksi tehdään seurantakyselyjä omaishoitajalomille osallistuneille. Seurantakyselyt on tehty vuonna 2007 ja Talous ja resurssit Omaishoitajat ja läheiset -liitossa Omaishoitajien erityisryhmiä tukemiseen tähtäävää toimintamuotoa toteuttaa koulutus- ja kehittämispäällikkö sekä koulutussihteeri. Liiton taloushallinnon ja viestinnän asiantuntemus on toiminnan käytettävissä. Omaishoitajien erityisryhmien tukemisen liittyvistä koulutuksista sekä omaishoitajalomien linjauksista, sisällöllisestä suunnittelusta, materiaalituotannosta, lomaohjaajien koulutuksesta sekä yhteistyöstä lomajärjestöjen ja lomakohteiden kanssa vastaa koulutus- ja kehittämispäällikkö. Koulutus- ja kehittämispäällikön kanssa koulutusten ja lomatoiminnan suunnittelusta, tiedottamisesta sekä lomaohjaajien kanssa käytävästä työnohjauksellisista keskusteluista vastaa koulutussihteeri. Loman toteutukseen liittyvä käytännön yhteistyö lomakohteen, lomajärjestöjen sekä lomaohjaajien kanssa on koulutussihteerin vastuulla. Raha-automaattiyhdistykseltä haetaan kohdennettua toiminta-avustusta euroa. Avustussummalla katetaan koulutus- ja kehittämispäällikön sekä koulutussihteerin henkilöstöja matkakustannukset, koulutus- ja materiaalikulut sekä lomaohjaajien korvaukset. Osa koulutuskuluista rahoitetaan OK-Opintokeskukselta haettavalla tuella. 26

27 Liite 4 Suomen omaishoidon verkosto Katse tulevaan Yleistä Suomen omaishoidon verkosto on omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien valtakunnallisten järjestöjen, säätiöiden ja yhteisöjen sekä alan tutkimuslaitosten yhdyselin. Verkoston toiminta-ajatuksena on edistää omaishoidon kehittämistä, eri tahojen yhteistyötä ja vaikuttaa eri tavoin omaishoidon parhaaksi. Verkostoyhteistyön tavoitteena on lisätä järjestöjen valmiuksia toimia omaishoitoperheiden aseman parantamiseksi. Toimintavuoden tavoitteena on jäsenjärjestöjen yhteisen näkemyksen kirkastaminen ja jäsenjärjestöjen aktivoiminen toimintaan sekä verkoston voimavarojen entistä tehokkaampi hyödyntäminen. Yhteistyön tavoitteena on omaishoitajille annettavan ohjauksen tehostaminen. Yhteistyön avulla pyritään säästämään resursseja sekä välttämään päällekkäistä toimintaa. Omaishoidon verkostolle on selkeää tarvetta. Se yhdistää kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti omaishoidon kentän eri tahoja ja edistää niiden välistä yhteistyötä. Verkosto tukee alueellisten työryhmien toimintaa. Hallinto Verkostoon kuuluu toimintavuoden alkaessa kaksitoista järjestöä: Aivoliitto, Folkhälsans Förbund, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami, Muistiliitto, Munuais- ja Maksaliitto, Omaishoitajat ja läheiset -liitto, Omaisena edelleen, Suomen Parkinson-liitto, Suomen Punainen Risti sekä Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto. Myös muilla järjestöillä ja yhteisöillä on mahdollisuus hakea verkoston jäsenyyttä. Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry on koordinoinut verkostoa sen perustamisesta lähtien ja tarjonnut verkostolle sihteeripalvelut. Verkosto toimii Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n toimikuntana, jolla on omat säännöt. Toimintavuoden kevään vuosikokouksessa valitaan puheenjohtajat, työvaliokunta ja muut työryhmät vuosiksi Vuosina puheenjohtajajärjestönä toimi Muistiliitto ry. Valtakunnallisesta yhteistyöstä vastaa vähintään kerran vuodessa järjestettävä yleiskokous, jonka valmistelevana ja toimeenpanevana elimenä toimii työvaliokunta. Järjestöjen osallistuminen verkostoon toteutuu kunkin järjestön nimeämien yhteyshenkilöiden välityksellä. Järjestöjen toivotaan nimeävän verkostoon henkilöitä, joilla on päätösvaltaa verkostossa käsiteltäviin asioihin. 27

28 Viestintä ja tiedotus Verkosto on informaatiokanava, joka kerää, suodattaa, välittää ja tuottaa omaishoitoa koskevaa tietoa. Viestinnän tärkeimmät kohderyhmät ovat verkostoon kuuluvat jäsenyhteisöt. Tiedotuskanavina käytetään jäsenlehtiä, yhdistyskirjeitä, jäsenkokouksia ja seminaareja. Tietoa verkostosta, paikallisista yhteyshenkilöistä ja tulevista tapahtumista lähetetään keskusjärjestöjen nimeämille tiedottajille tai tiedotusvastaaville. Verkostoa koskevia artikkeleita julkaistaan jäsenjärjestöjen lehdissä. Koordinaattori vierailee mahdollisuuksien mukaan verkostojärjestöjen yhdistyspäivillä tai järjestöosastojen kokouksissa tiedottamassa omaishoidosta ja verkostoyhteistyöstä. Keskusjärjestöjen aluetyöntekijöille tarjotaan tietoa paikallisyhdistyksille eteenpäin välitettäväksi. Suomen omaishoidon verkosto ylläpitää internetsivuja Sivuilla julkaistaan yleistietoa omaishoidosta ja verkoston toiminnasta sekä verkoston tapahtumakalenteri. Kukin järjestö vastaa omien tietojensa päivityksestä. Verkostokoordinaattori huolehtii sivujen yleisilmeestä ja järjestöjen yhteisten tietojen ajantasaisuudesta. Myös alueellisilla toimijoilla on mahdollisuus välittää tietoa sivujen kautta. Verkoston sähköinen tiedote lähetetään vähintään kaksi kertaa vuodessa sekä valtakunnallisille että paikallisille yhdyshenkilöille eteenpäin välitettäväksi. Alueellisten yhteistyöryhmien tukeminen Alueellisen yhteistyön tarkoituksena on päällekkäistyön välttäminen ja resurssien säästäminen voimavaroja yhdistämällä. Verkosto tukee olemassa olevia alueellisia yhteistyötyöryhmiä sekä uusien alueryhmien perustamista. Alueryhmät tukevat omaishoitajia sekä heitä kohtaavia järjestöjen ja muiden toimijoiden työntekijöitä ja vapaaehtoisia työssä omaishoitajien hyväksi. Alueryhmien toimintaa tuetaan toimintavuonna tarjomalla: - tiedotustukea ja konsultaatiota - tukea alueellisten työkokousten järjestämiseeen (kokousten sisältönä on mm. kokemusten vaihto, tiedotuksen kehittäminen, yhteistyöteemat ja alueryhmien hallinnon tehostaminen) - verkostokoordinaatorin seurantaa ja ohjausta: puhelinkontaktit, sähköinen yhteydenpito ja vierailut alueryhmissä - apua yhteistyöryhmien perustamisessa uusille alueille kysynnän mukaan - alueellisten työryhmien (alueryhmien) toiminnan vahvistetaan esim. järjestämällä vähintään yksi koulutus- ja keskustelupäivää Vaikuttaminen Verkosto seuraa lainsäädäntötyötä ja ottaa siihen kantaa sekä antaa lausuntoja. Verkosto tuo näkyväksi omaishoitajien ja hoidettavien tilannetta ja tarpeita. Verkosto järjestää valtakunnallisen seminaarin ja tukee alueellisten työryhmien mahdollisuutta järjestää vastaavia alueellisia seminaareja eri puolella maata. Verkosto järjestää toimintavuoden aikana vähintään yhden avoimen tilaisuuden, jossa keskustellaan omaishoitoon liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä ja haasteista. Tiedon ja osaamisen jakaminen ja kehittäminen tiivistää verkoston yhteistyötä paikallisesti ja valtakunnallisesti. 28

29 Verkosto on tehnyt sopimuksen osallistumisesta Työn ja läheis-/omaishoivan yhdistäminen työssä jaksamisen tukeminen ja hyvien työpaikkakäytäntöjen kehittäminen - kehittämishankkeeseen vuonna Tutkimushanke toteutetaan Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineen piirissä. Dosentti VTT Kaisa Kauppinen on tutkimuksen johtaja ja VTT Mia Silfver-Kuhalampi toimii projektin päätutkijana. Verkoston edustaja on hankkeen ohjausryhmän jäsen. Verkosto oli vuonna 2014 mukana Metropolia-ammattikorkeakoulun toteuttamassa ESR ASVAhankeen Asiakasvastaava-toiminnan kehittäminen ohjausryhmässä. Hankkeelle haetaan jatkoa vuodeksi 2015 ja mikäli se saadaan, verkoston jatkaa ohjausryhmässä. Varsinaisena ohjausryhmän jäsenenä on verkostokoordinaattori ja varalla työvaliokunnan jäsen Tuija Kotiranta Omaisena edelleen ry:stä. Yhteistyötä tehdään myös Omaishoitajat ja läheiset -liiton Opastava-hankkeen kanssa. Hankkeen tavoitteena on kehittää omaishoitoperheille suunnattuja palveluja yhteistyössä kuntien, sosiaali- ja terveysalan palveluntarjoajien, liiton paikallisyhdistysten ja omaishoitoperheiden kanssa. Kansainvälinen työ Verkosto on jäsenenä Eurocarers-verkostossa. Verkoston edustaja osallistuu Eurocarersin vuosikokoukseen. Toimintavuonna seurataan omaishoitajien maailmanjärjestö IACO:n toiminnan kehitystä ja osallistutaan tarvittaessa heidän kokouksiinsa. Arviointi Verkosto toteuttaa toimintansa väliarvioinnin vuosilta tulevan toiminnan kehittämiseksi ja jatkorahoitushakemuksen työstämistä varten. Arvioinnin tarkentamiseksi kehitetään edelleen verkostoyhteistyön dokumentointia. Verkosto käynnistää työn arviointimittareiden kehittämiseksi. Resurssit ja talous Valtakunnallisen verkostotyön valmistelevana ja toimeenpanevana elimenä toimii työvaliokunta, jonka muodostavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja neljä jäsenyhteisöjen edustajaa sekä sihteerinä toimiva verkostokoordinaattori. Työvaliokunta välittää kokousmuistionsa jäsenjärjestöjen yhteyshenkilöille viikon kuluessa kokouksesta. Alueellisten työryhmien toimintaa koordinoivat yhteyshenkilöt, jotka ryhmät valitsevat keskuudestaan. Verkosto saa fyysiset puitteet Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:ltä, jonka taloushallinto ja viestintä tukevat verkoston toimintaa. Käytännön työstä vastaa osa-aikainen verkostokoordinaattori yhteistyössä työvaliokunnan kanssa. Raha-automaattiyhdistys on myöntänyt verkostolle määräaikaisen Ak-avustuksen vuosiksi , suuruudeltaan euroa/vuosi. Jäsenjärjestöt maksavat verkoston vuosimaksuna 50 euroa/vuosi. Verkosto on jäsenenä Eurocarers-järjestössä ja maksaa 250 euron jäsenmaksun vuosittain. Toimintavuonna tehdään avustushakemus vuosiksi Järjestöt osallistuvat rahoitukseen omien talousarvioidensa puitteissa kustantamalla edustajiensa matkakuluja sekä osan kokous- ja tiedotuskuluista. 29

30 Toimintavuoden tavoitteet: 1. Jäsenjärjestöjen toiminnanjohtajien ja puheenjohtajien keskustelutilaisuuden järjestäminen yhteisen näkemyksen ja tavoitteiden kirkastamiseksi 2. Alueellisen toiminnan tukeminen (vierailut, tiedottaminen, arviointi) 3. Verkoston vv toiminnan arviointi 4. Toimintasuunnittelma vv ja rahoituksen hakeminen 5. Tiedottamisen parantaminen (nettisivujen päivitys, sähköinen tiedote 2/v, artikkelit 1/järjestö, muistiot, tutkimustulokset) 6. Lausuntojen ja kannanottojen antaminen 7. Valtakunnallisen seminaarin järjestäminen 8. Osallistuminen Eurocarersin vuosikokoukseen 30

31 Liite 5 Järjestötoiminnan tukeminen Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry hakee Raha-automaattiyhdistys ry:ltä avustusta jäsenjärjestöjen toiminnan tukemiseen. Tuen tavoitteena on yhdistystoiminnan elinvoimaisuuden ja kehittymisen varmistaminen. Liiton 70 paikallisyhdistyksestä Ray:n hankerahoitusta ei ole 38 yhdistyksellä. Avustettava toiminta Avustusta voi saada yleishyödyllisiin erillistoimintoihin, esim. vertaistukiryhmien toimintaan, koulutusten ja valmennusten järjestämiseen, pieniin erillishankkeisiin ja yleishallinnon kuluihin. Avustusta ei myönnetä yhdistyksille, joilla on 2015 myönnetty Ray:n rahoittama hanke. Avustuksen hakeminen Avustuksen hakemisesta tiedotetaan yhdistystiedotteessa viikolla 6 sekä Ray:n avustuspäätöksen vahvistamisen jälkeen aluevastaavien kautta. Tiedotteen mukana toimitetaan yhdistyksiin avustuksen haku lomake ja ohjeistus. Avustusta haetaan liiton laatimalla lomakkeella ja se osoitetaan johtoryhmälle. Hakuaika on vuosittain maaliskuun alkuun. Päätös tuen saamisesta Liiton johtoryhmä tekee esityksen avustuksen jakamisesta ja hallitus päättää jaosta maaliskuun kokouksessaan. Avustuksen myöntämisen jälkeen liitto tekee yhdistyksen kanssa sopimuksen, jossa hakija sitoutuu noudattaa avustuksen käyttöä koskevia sääntöjä. Avustusten tilitys yhdistyksille Yhdistyksille toimitetaan hallituksen päätöksen jälkeen sopimus Ray:n avustuksen siirrosta. Avustus tilitetään kun liittoon on toimitettu allekirjoitettu sopimus. Avustuksen käyttö Avustus on käytettävä myöntämisvuoden tai sitä seuraavan kuluihin ja se tulee käyttää Ray:n avustusohjeistuksen mukaisesti. Avustuksen käytön valvonta ja selvittäminen Liitto valvoo avustusten käyttöä. Liitolle toimitetaan yhdistyksen tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus sekä erillinen selvitys avustusrahan käytöstä sisältäen talous- ja toimintaosion vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Selvitys tarkastetaan tilinpäätöksen yhteydessä ja siinä on oltava tilintarkastajan/toiminnantarkastajan hyväksyminen. Liitto toimittaa Ray:lle yhdistysten selvitykset vuosiselvityksen yhteydessä. Haettava avustus Paikallisyhdistyksille siirrettävää avustusta haetaan euroa. 31

32 Liite 6 OmaisOiva-toiminta OmaisOiva on Omaishoitajat ja läheiset -liiton ja sen paikallisyhdistysten omaishoitajien voimavaroja tukevaa toimintaa, jossa osallistumisen mahdollisuuksia tuodaan omaishoitoperheiden lähelle. Taustaa Omaishoitajien varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisevä tukeminen on välttämätöntä, jotta voidaan ylläpitää omaishoitajien jaksamista sekä edistää heidän mahdollisuuksiaan toimia yhteiskunnassa osallisena ja osallistujana. Järjestölähtöinen toiminta omaishoitajien jaksamisen tukena Omaishoitajat tarvitsevat jaksamisensa tueksi tiedollista, taidollista ja vertaisten tarjoamaa tukea. Omaishoidon sitovuuden takia tämän tuen tulee olla saatavilla omaishoitoperheiden läheltä. Kansallisessa omaishoidon kehittämisohjelmassa (KOHO) vuosille määritellään strategiset linjaukset ja toimenpiteet, joiden tavoitteena on omaishoitajien aseman vahvistaminen, yhdenvertaisuuden ja jaksamisen tukeminen. Neuvonta, koulutus, valmennus, vertaistuki, virkistys ja vapaaehtoistyö on ohjelmassa määritelty järjestöjen ja seurakuntien tehtäviksi niiltä osin, kuin ne eivät sisälly kunnan lakisääteisiin tehtäviin. KOHO:n toimenpideohjelmassa järjestöjen tehtäväksi on mainittu mm. omaishoitajille annettava valmennus (esim. OVET) sekä omaishoitoa tukevien, kunnan palvelutarjontaa täydentävien palvelujen kehittäminen. Omaishoitajat ja läheiset -liitto ja sen paikallisyhdistykset tukevat toiminnallaan omaistaan hoitavia. Paikallisyhdistysten järjestölähtöisen auttamistyön pitkäjänteisyys ja kehittäminen vaatii resursseja ja jatkuvaluonteista rahoitusta. Liitossa kehitettyjen toimintamallien (esim. Ovet-valmennus) jatkuvuuden ja toiminnan laadun turvaamiseksi on välttämätöntä, että niiden koulutus- ja koordinointivastuu säilyy liitolla. OmaisOiva- toiminnan tavoitteet Paikallisyhdistysten toimijuus omaishoitoperheiden järjestölähtöisen tuen antajina vahvistuu mahdollisuudet toteuttaa omaishoitajia tukevia toimintamuotoja ovat lisääntyneet, toiminnan kehittämiseen on motivaatiota ja osaamista, osaaminen, tiedot ja taidot, ovat kehittyneet, yhteistyöverkostot ovat monipuolistuneet, toiminta on tavoitteellista ja päämäärätietoista ja yhdistyksen arvostus toimijana on vahvistunut. Omaishoitoperheiden toimijuus vahvistuu OmaisOivan toimintamuotojen kautta vahvistetaan omaishoitajien kykyä, halua ja osaamista toimia omaishoitajana, lisätään omaishoitajien voimavaroja sekä tuetaan heitä löytämään uusia mahdollisuuksia ja näkökulmia elämäänsä. 32

33 OmaisOiva lisää omaishoitoperheiden osallistumisen mahdollisuuksia OmaisOiva-toiminnan muodot sekä toiminta vuonna 2015 OmaisOiva-toiminta liiton paikallisyhdistyksissä Ovet-valmennukset = 16h:n valmennukset omaishoitajille OmaisOiva vertaistoiminta= vertaisryhmät, -tukihenkilötoiminta OmaisOiva-kioskit = infotilaisuudet omaishoidosta OmaisOiva-kahvilat = avoimet keskustelutilaisuudet OmaisOiva-spesiaalit alueen erityispiirteisiin perustuva toiminta OmaisOiva-toiminta Omaishoitajat ja läheiset -liitossa OivaOhjaus OmaisOiva-toiminnan valtakunnallinen koordinointi sekä alueellinen ohjaus ja tuki yhdistysten OmaisOiva- toimintamuotojen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen. OmaisOiva-toiminnan valtakunnallinen tukiryhmä kokoontuu 4 kertaa (edellisvuoden kokoonpano). OmaisOiva-yhdistyksiä ohjataan työn- ja vastuujakosuunnitelman (laaditaan 01/2015) mukaisesti pääasiassa puhelin- ja sähköpostikonsultaation kautta sekä hyödyntäen OivaVerkkoa (Optima), jota kehitetään edelleen yhdistysten ohjauksen ja vuorovaikutuksen välineeksi. Yhdistyskohtaista ohjausta annetaan ensisijaisesti uusille OmaisOiva-yhdistyksille sekä ensi kertaa Ovet-valmennuksia toteuttaville yhdistyksille. OmaisOivaan liittyvää ohjausta annetaan myös muille, kuin OmaisOivaan rahoitusta saaville yhdistyksille (esim. OmaisOivaan rahoitusta hakevat yhdistykset, Ovetvalmennuksia toteuttavat yhdistykset) OivaYhteistyö OmaisOivan toimintamuotojen pilotoinnin tukeminen, esim. omaishoidon erityistilanteisiin räätälöidyt Ovet-valmennukset ja OmaisOiva-ryhmät sekä tuki Ovet-valmennusten toteuttamiseen niitä ensi kertaa järjestäville yhdistyksille. OivaYhteistyön kautta nostetaan myös esille sekä kehitetään erilaisia hyviä käytäntöjä, joiden kautta liiton paikallisyhdistykset ja kunnat voivat yhteistyössä viedä eteenpäin mm. KOHO:n 33

34 toimenpideohjelmassa järjestökentän vastuualueiksi suunniteltuja toimintamuotoja (esim. Ovet-valmennukset, ohjaus, neuvonta, vertaistuki). Tuetaan ensi kertaa Ovet-valmennusta järjestäviä yhdistyksiä 1. valmennuksen toteuttamisessa. Tuetaan tarvittaessa OmaisOiva-yhdistysten omaishoidon erityistilanteisiin kohdennettujen vertaisryhmien ja Ovet-valmennusten pilotointia. Laaditaan ja lähetetään yhdessä Kuntaliiton kanssa kuntiin ja paikallisyhdistyksiin tiedote, jossa nostetaan esille kunnan ja paikallisyhdistysten välisen yhteistyön mahdollisuudet, muodot sekä hyödyt omaishoitajien tukemisen kannalta. OivaOpas-toiminta Kokeneempaa OmaisOiva-yhdistystä tuetaan toimimaan aloittelevan yhdistyksen mentorina. Mentorimallin rinnalla työvälineenä hyödynnetään OmaisOiva-yhdistysten yhteistä verkkoympäristöä (OivaVerkko /Optima) ja sen keskustelun ja yhteissuunnittelun mahdollistavia ominaisuuksia. Suunnitellaan ja käynnistetään OivaOpas-toiminta OmaisOiva-yhdistysten käyttöön. OivaVerkkoa hyödynnetään yhdistysten keskinäisen tuen välineenä. OivaKoulutukset Oivaltava-päivät 2-päiväisen koulutuksen tavoitteena on tuottaa oivalluksia toiminnan kehittämiseen. Teemaksi valitaan aina jokin laajempi kokonaisuus (esim. arviointi, viestintä ja markkinointi, verkostoituminen ja yhteistyö, vapaaehtoistyö tai talous). Koulutus on avoin kaikille liiton paikallisyhdistyksille. Toteutetaan yhteistyössä aluetyön kanssa , Jyväskylä. Teemana viestintä ja markkinointi. OivaAvaimet Koulutusta kaikille liiton paikallisyhdistysten toimijoille OmaisOiva -toiminnasta. Tavoitteena levittää OmaisOivassa kehitettyjä toimintamalleja koko yhdistyskenttään. Toteutetaan AlueAvainten yhteydessä. 2-4 puolen päivän mittaista OivaAvainta osana liiton aluetyön AlueAvain-päiviä OivaStartti-päivä uusille OmaisOiva-yhdistyksille, Helsinki (liiton keskustoimisto). OivaRiihet Työkokouksia, joissa työstetään yhteisiä välineitä, toimintamuotoja ja sisältöjä OmaisOivan toteuttamisen tueksi (mm. arviointimenetelmät, vertaisryhmien materiaalit, viestinnän keinot). Tarkoitettuvain OmaisOiva-yhdistyksille. OivaRiihiä järjestetään 1-2 / OmaisOivan toimintamuoto ja/tai OmaisOiva-alue. Voidaan toteuttaa myös videoyhteyksien välityksellä. OivaRiihien sisällöllisinä teemoina jatkuvat erityislasten omaishoito ja miesomaishoitajuus sekä arviointi. Muut OivaRiihien teemat valikoituvat tilanteen ja tarpeiden perusteella. OivaVertaistoiminta OivaVertaisohjaajakoulutus 2-päiväinen koulutus vertaisryhmien ohjaajaksi. Toteutetaan joko yhdessä OmaisOiva-yhdistysten kanssa tai liiton Oivatoimintana. Avoimia kaikille paikallisyhdistyksille sekä vertaisohjaajatoiminnasta kiinnostuneille. 1-2 vertaisohjaajakoulusta (Etelä-Suomi ja Itä-Suomi). OmaisOiva-yhdistysten kanssa tehtävä yhteistyö vertaisohjaajakoulutusten toteuttamisessa arvioidaan syksyn 2014 vertaistoimintakyselyn perusteella. Vertaisohjaajakoulutuksesta peritään osallistumismaksu, joka kattaa myös materiaalit ja majoituksen. 34

35 OivaVertaispäivät OivaVertaisohjaajakoulutuksen käyneiden työnohjaukselliset tapaamiset ja teemakoulutukset. Vertaisohjaajakoulutuksen käyneille järjestetään 3 OivaVertaispäivää. Kaksi näistä päivistä toteutetaan Ovet- ja vertaisohjaajien yhteisinä tilaisuuksina (Etelä- ja Pohjois- Suomi). Kuinka jaksan auttajana -teemapäivä toteutetaan marraskuussa 2015 yhteistyössä liiton aluetyön ja Erityisryhmien tukeminen toiminnan kanssa (Ovetohjaajat, vertais- ja lomaohjaajat sekä yhdistystoimijat). Oivalliset Ovet Ovet-ohjaajakurssit 2-päiväinen koulutus Ovet-valmennusten ohjaajaksi. Avoimia kaikille liiton paikallisyhdistyksille sekä muille Ovet-valmennusten järjestämisestä kiinnostuneille yhteistyökumppaneille. kevät 2015 Hämeenlinna tai Lahti, syksy 2015 Pohjois-Suomi, lisäksi 1 optiokurssi. Ovetohjaajakurssista peritään osallistumismaksu, joka kattaa myös materiaalit ja majoituksen. Ilman RAY-avustusta toimiville liiton paikallisyhdistyksille tarjotaan 2 ilmaispaikkaa / yhdistys. Ovet-ohjaajapäivät Ovet-ohjaajakoulutuksen käyneiden työnohjaukselliset tapaamiset ja teemakoulutukset. Ovet-ohjaajakurssin käyneille järjestetään3 Ovet-ohjaajapäivää. Kaksi näistä päivistä toteutetaan Ovet- ja vertaisohjaajien yhteisinä tilaisuuksina (Etelä- ja Pohjois-Suomi). Kuinka jaksan auttajana -teemapäivä toteutetaan marraskuussa 2015 yhteistyössä liiton aluetyön ja Erityisryhmien tukeminen toiminnan kanssa (Ovet-ohjaajat, vertais- ja lomaohjaajat sekä yhdistystoimijat). Ovet-verkkovalmennus Ovet-valmennusten toteuttaminen verkkomuotoisena (Optima). Verkkovalmennukseen osallistujat muodostavat suljetun ryhmän, jonka ohjaajina toimivat liiton OmaisOivan työntekijät (2). Valmennus toteutetaan 4 viikon ajanjakson aikana. toteutetaan keväällä ja syksyllä Oivalliset vapaaehtoispäivät OivaVertaisohjaajakoulutuksen ja Ovet-ohjaakurssin käyneille sekä muille OmaisOiva-toiminnan vapaaehtoisille tarkoitetut, vapaaehtoistoimijan jaksamista tukevat koulutuspäivät kerran vuodessa. Toteutetaan yhteistyössä aluetyön sekä Omaishoitajien erityisryhmien tukemisen (Ak3) kanssa (lomaohjaajat sekä muiden paikallisyhdistysten vapaaehtoistoimijat). kartoitetaan OmaisOiva-yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja -toimijoiden tuen tarve (OivaKioskeissa ja -kahviloissa toimivat vapaaehtoiset) ja suunnitellaan vuonna 2016 järjestettävä koulutus. OivaTiedotus OmaisOiva-toiminnasta tiedotetaan liiton eri kanavia hyödyntäen (Lähellä-lehti, www-, ja FBsivut, yhdistystiedotteet). Kaikkiin paikallisyhdistyksiin menevissä OivaTiedotteissa kerrotaan OmaisOivan ajankohtaisista asioista. Ovet-ohjaajakirjeillä sekä OvetVertaisohjaajakirjeillä tavoitetaan liiton paikallisyhdistysten lisäksi yhteistyössä toimivat muut Ovet-ohjaajat. OmaisOivan sisäisessä viestinnässä hyödynnetään OivaVerkkoa (Optima). Lisäksi OmaisOivaa esitellään tilaisuuksissa ja tapahtumissa, jotka liitto järjestää tai joihin liitto osallistuu. 35

36 OivaTiedotteet menevät kaikille liiton paikallisyhdistyksille. Tiedotteita lähetetään 4-6 kpl. OmaisOivan valtakunnallisen tukiryhmän muistiot lähetetään kaikille paikallisyhdistyksille. Ovet-ohjaajakirjeitä ja OivaVertaisohjaajakirjeitä lähetetään 2-4 kpl. Päivitetään liiton www-sivujen OmaisOiva-sivut. Kehitetään OivaTuote vuoden 2014 tuoteideakilpailun pohjalta ja tuodaan vuonna 2014 teetetty OivaPöllö OmaisOivan markkinoinnin ja tiedotuksen tueksi. OmaisOiva-toiminnasta tiedotetaan myös erilaisissa tapahtumissa, joihin liitto osallistuu (esim. Apuvälinemessut, Kuntamarkkinat) OivaMateriaalit OmaisOivan eri toimintamuotojen toteuttamista tukevien materiaalien kokoaminen ja levittäminen koko paikallisyhdistyskentän käyttöön. Kootaan OmaisOiva-yhdistysten toteuttamia OmaisOiva-toimintatapoja (OmaisOivakahvilat, -kioskit, -ryhmät ja -spesiaalit) materiaalipaketeiksi kaikkien liiton paikallisyhdistysten käyttöön. Nämä materiaalit toteutetaan sähköisessä muodossa (ei painotuotteina). Kootaan materiaaleja omaishoidon erityistilanteisiin suunnattujen Ovet-valmennusten toteuttamisen tueksi ja käynnistetään Ovet-ohjaajan käsikirjan päivitys tarvittaessa. OivaSpesiaalit Liiton OmaisOivan sisällä toteutettava omaishoitajia tukevien toimintamallien kehittäminen. Omaishoitajia tukevan mentorointimallin kehittäminen yhteistyössä Suomen Sairaanhoitajaliiton kanssa. Pilottialueena Turku. Mallissa koulutetaan eläkkeellä olevia terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneita Suomen Sairaanhoitajaliiton jäseniä mentoreiksi omaishoitajille. Vuonna 2015 järjestetään 1 mentorikoulutus (maalis-huhtikuu) sekä käynnistetään mentoritoiminta yhteistyössä Turun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n kanssa. Pilotin jälkeen mallia levitetään muihin paikallisyhdistyksiin yhteistyössä Suomen Sairaanhoitajaliiton ja sen paikallisjärjestöjen kanssa. OivaArviointi OmaisOiva -toiminnan (paikallisyhdistysten OmaisOivan toimintamuodot sekä liiton toiminta) seuranta ja arviointi valtakunnallisella tasolla arviointi- ja seurantasuunnitelman mukaisesti. toteutetaan arviointi- ja seurantasuunnitelman mukaisesti (Liite 1) OmaisOiva -toiminnan tuotokset OmaisOiva toiminnan tuotoksena syntyy omaishoitajien jaksamista tukevia toimintamalleja ja materiaaleja yhdistysten käyttöön (OmaisOiva-ryhmätoiminnat, - kioski ja -kahvilatoiminta, Ovet-valmennusten täydennysosiot). Liiton toteuttaman Oiva-toiminnan tuotoksena syntyy koulutuskokonaisuuksia, toimintamalleja sekä materiaaleja, joilla yhdistyksiä tuetaan OmaisOiva-toimintamuotojen toteuttamisessa. 36

37 OmaisOiva -toiminnan tulokset Toiminnan tuloksena omaishoitajat löytävät itselleen voimavaroja tukevaa toimintaa lähialueeltaan. Omaishoitoperheitä lähelle viedyt toimintamuodot sekä mahdollisuus osallistua sitovuudeltaan erilaisiin toimintoihin (vertaisryhmät avoimet kahvilat kioskit) tarjoaa omaishoitajille mahdollisuuden osallistua toimintaan, jonka hän tuntee itselleen sopivaksi ja omia tarpeitaan vastaavaksi. OmaisOivan kioski- ja kahvilatoimintaan osallistumisen kautta omaishoitoperheiden omaishoitajuutta ja omaishoidon tukemista koskeva tieto lisääntyy, verkostoituminen muiden omaishoitoperheiden kanssa mahdollistuu ja kynnys osallistumiseen madaltuu. OmaisOivan ryhmätoimintojen ja Ovet-valmennuksiin osallistumisen kautta omaishoitajien tiedot ja taidot lisääntyvät sekä toimijuus vahvistuu. OmaisOiva-toimintoihin osallistuminen tukee omaishoitajan voimavaroja, ennaltaehkäisee elämänpiirin kaventumista sekä vähentää yksinäisyyttä. 37 OmaisOiva-toiminnan toteuttamisen tuloksena liiton paikallisyhdistysten omaishoitajien jaksamista tukevat toimintamuodot kehittyvät. Yhdistysten valmiudet ja osaaminen toimia omaishoitoperheiden tukena ja järjestää heille jaksamista tukevia toimintoja vahvistuvat. Verkostoituminen ja yhteistyö liiton paikallisyhdistysten välillä sekä eri toimijoiden kanssa lisääntyy. Toiminnasta tulee siten entistä laadukkaampaa ja se vastaa paremmin omaishoitoperheiden tarpeisiin. OmaisOiva -toiminnan vaikutukset OmaisOiva-toiminnan vaikutuksesta omaishoitoperheitä tukevat toimintamuodot vakiintuvat ja ovat omaishoitoperheiden saavutettavissa. Omaishoitavia tukevat toimintamuodot kehittyvät vastaamaan erilaisia omaishoitajien tarpeita. Osallistumisen vaikutuksesta omaishoitoperheiden hyvinvointi on lisääntynyt ja elämänlaatu parantunut. Jo tietoisuus olemassa olevista toimintamuodoista voi ennaltaehkäistä omaishoitajien väsymistä. OmaisOiva-toimintoihin osallistuminen mahdollistaa osaltaan omaishoitoperheiden mahdollisimman hyvän elämän jatkumisen. Tämä voi omaishoidon jatkumisen lisäksi joskus tarkoittaa myös hoitovastuun jakamista, esimerkiksi hoidettavan läheisen siirtymistä pitkäaikaishoitoon. OmaisOiva-toiminta lisää yhdistysten omaishoitajia tukevan toiminnan näkyvyyttä ja tuo omaishoitajien tilannetta esille. Näin sekä omaishoitajien että omaishoitajia tukevien yhdistysten yhteiskunnallinen arvostus kasvaa ja yhdistysten asema osana alueen omaishoitajia tukevaa toimijakenttää vahvistuu. OmaisOiva-toiminnan vaikutuksesta yhteistyön rajapinnat ja työnjako eri toimijoiden välillä omaishoitajien jaksamisen tukemisessa on selkiytynyt ja resurssit kohdentuvat tarkoituksenmukaisesti. Omaishoitajille ja heidän hoidettavilleen suunnattu tuen ja palvelujen tarjonta monipuolistuu, on kattavaa ja eri toimijoiden yhteistyö toimii saumattomasti varmistaen oikea-aikaisen ja joustavan tuen omaishoitoperheille. Resurssit 2015 OmaisOiva -toiminta laajenee koko maan kattavaksi OmaisOiva-toimintaa koordinoi koulutusvastaava, jonka toimipiste on Helsingissä tai Salossa. Toimintaa toteuttaa kaksi koulutussuunnittelijaa (Kuopio ja Helsinki) sekä OmaisOiva-toiminnan suunnittelijana (50%)toimiva Väli-Suomen aluevastaava. Liiton koulutus- ja kehittämispäällikön asiantuntijuus sekä liiton taloushallinto on liiton OmaisOiva-toiminnan käytettävissä.

38 Vuoden 2015 alusta osaksi OmaisOivaa siirtyvää Ovet-valmennustoimintaa jatketaan vielä osin Ovet-valmennustoiminnan siirtyvällä Ak-rahoituksella ( ). OmaisOivaan RAY:n kohdennettua toiminta-avustusta saavia yhdistyksiä oli 8 kpl vuonna Vuonna 2015 tämä yhdistyskenttä laajenee, rahoitusta hakeneita yhdistyksiä oli 15. Toiminta OmaisOiva-yhdistyksissä on käynnistynyt vauhdikkaasti. Yhdistysten OmaisOiva-toimintojen laajuus sekä mukaan tulevat uudet yhdistykset aiheuttavat sen, että liitto tarvitsee lisää resursseja voidakseen vastata yhdistysten OmaisOiva-toimintaan liittyvän ohjauksen, tuen, koulutuksen ja materiaalien tarpeeseen. RAY:n kohdennettua OmaisOiva-avustusta saavien yhdistysten lisäksi tietoa jaetaan kaikille liiton paikallisyhdistyksille. Lisäresursseja tarvitaan myös KOHO:n toimenpideohjelmaan sisältyvien, OmaisOiva-toiminnassa toteutettavien järjestölähtöisten toimintamuotojen toteutumisen edistämiseen (hyvien yhteistyökäytäntöjen kartoittaminen, niistä tiedottaminen kunta- ja paikallisyhdistystoimijoille sekä Ovet-valmennustoiminnan kattavuuden lisääminen). Tämä toiminta yhdistyy helpolla tavalla OmaisOiva-toimintaan, tukee sitä ja mahdollistaa sekä henkilö- että taloudellisten resurssien parhaan mahdollisen hyödyntämisen. Liiton taloushallinnon ja viestinnän asiantuntemus on toiminnan käytettävissä. RAY:ltä haetaan kohdennettuna toiminta-avustuksena euroa vuodelle Avustussummalla katetaan koulutusvastaavan sekä koulutussuunnittelijoiden henkilöstö- ja matkakustannukset, koulutus- ja materiaalikulut, paikallisyhdistysten OmaisOiva-toiminnan tukemisesta aiheutuvat kulut sekä arviointikustannukset. Avustussummalla katetaan myös OmaisOiva-toiminnan toimistokuluja: koulutusvastaavan toimistokulut (Salo), koulutussuunnittelijan toimistokulut (Kuopio) ja ½ Raahen toimiston kuluista. Osa OmaisOivatoiminnan valmennus- ja koulutuskuluista rahoitetaan Ok-Opintokeskukselta haettavalla tuella. Arvioinnin ja seurannan toteutussuunnitelma, OmaisOiva (suunnitelmaluonnos, täydentyy) Tässä arvioinnin ja seurannan suunnitelmassa kuvataan OmaiaOiva-toiminnan arviointia ja seurantaa valtakunnan tasolla. OmaisOivaan RAY-rahoitusta saavat yhdistykset täydentävät omalta osaltaan tätä arviointia ja seurantaa tekemällä omien suunnitelmiensa mukaan tässä mainittujen lisäksi esimerkiksi laadullista arviointia haastatteluin, havainnoimalla tai muilla menetelmillä, kyselyjä omille yhteistyökumppaneilleen jne. Lisäksi kukin yhdistys toteuttaa seurantaa RAY:n TVS-seurannan mukaisesti. Valtakunnan tasoista arvioinnin ja seurannan suunnitelmaa työstetään yhdessä OmaisOivayhdistysten kanssa. Suunnitelman teko käynnistettiin laatimalla taustatieto- ja palautelomakkeet OmaisOiva-vertaisryhmien, Ovet-valmennusten sekä kioskien arviointiin. Suunnitelma täydentyy vielä OmaisOiva-kahviloiden osalta. OmaisOivaa arvioidaan ja seurataan, jotta OmaisOiva-toiminnasta saadaan muodostettua kokonaiskuva ja tehtyä se näkyväksi yhdistyksille, omaishoitajille, yhteistyökumppaneille, liitolle ja rahoittajalle pystytään osoittamaan OmaisOiva-toiminnassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttaminen toimintaa voidaan kehittää sekä osoittaa toiminnan tuloksellisuus ja vaikutukset 38

39 OmaisOiva- toiminnan tavoitteet Paikallisyhdistysten toimijuus omaishoitoperheiden järjestölähtöisen tuen antajina vahvistuu mahdollisuudet toteuttaa omaishoitajia tukevia toimintamuotoja ovat lisääntyneet, toiminnan kehittämiseen on motivaatiota ja osaamista, osaaminen, tiedot ja taidot, ovat kehittyneet, yhteistyöverkostot ovat monipuolistuneet, toiminta on tavoitteellista ja päämäärätietoista ja yhdistyksen arvostus toimijana on vahvistunut. Omaishoitoperheiden toimijuus vahvistuu OmaisOivan toimintamuotojen kautta vahvistetaan omaishoitajien kykyä, halua ja osaamista toimia omaishoitajana, lisätään omaishoitajien voimavaroja sekä tuetaan heitä löytämään uusia mahdollisuuksia ja näkökulmia elämäänsä. OmaisOiva lisää omaishoitoperheiden osallistumisen mahdollisuuksia Mitä OmaisOivassa arvioidaan ja seurataan yhdistysten omaishoitajille suunnatut OmaisOivan toimintamuodot o OmaisOiva kioskien, kahviloiden, ryhmien sekä Ovet-valmennusten toteutuminen: tilaisuuksien ja osallistujien lukumäärät (tavoite ja toteuma), osallistujaprofiilit o OmaisOivan toimintamuotojen alueellinen jakautuminen, eli lähialuetoiminnan toteutuminen o Tukevatko OmaisOivan toimintamuodot omaishoitajien toimijuutta; osallistujapalautteet eri tilaisuuksista sekä seurantakyselyt osallistujille o valtakunnan tason arvioinnissa ei tehdä OmaisOiva-yhdistysten keskinäisiä vertailuja. o OmaisOIvan eri toimintamuotoja omaishoitajien toimijuuden tukena arvioidaan vertaamalla eri OmaisOivan toimintamuodoista saatuja osallistujapalautteita. liiton toiminta OmaisOiva-yhdistysten tukena o OmaisOiva-tilaisuuksien lukumäärät ja osallistujamäärät (tavoite ja toteuma), paikallisyhdistysten osallistumisaktiivisuus (OmaisOivayhdistykset, muut liiton paikallisyhdistykset) o Tukevatko liiton OmaisOiva-tilaisuudet yhdistysten toimijuutta: tilaisuuksien palautteet, yhdistyskyselyt Arvioinnin tueksi Omaishoitajat ja läheiset -liitto kerää valtakunnan tasolla tietoa Yhdistysten OmaisOivan toimintamuodoista (Ovet-valmennukset, kioskit, kahvilat ja ryhmät) Osallistujapalautteet sekä osallistujien taustatiedot o yhteiset palautelomakepohjat ryhmä-, kahvila-, ja kioskitoimintamuotoihin sekä Ovetvalmennuksiin o yhteinen taustatietolomake, jonka kysymyksissä huomioitu RAY:n TVS:ssä seurattavat asiat Toimintatilastot, eli tapahtumien ja osallistujien lukumäärät (RAY:n TVS-seurannan mukaisesti) o nämä poimitaan yhdistysten webropoliin syöttämistä palaute- ja taustatietolomakkeista Tietojen kerääminen tapahtuu Webropolin avulla 39

40 yhdistys syöttää palaute- ja taustatietolomakkeiden tiedot webropoliin liitto toimittaa jokaiselle yhdistykselle yhteenvetoraportit puolivuosittain tai tarvittaessa (toimintakohtaiset palauteyhteenvedot sekä osallistujayhteenvedot taustatietolomakkeista) Omaishoitajat ja läheiset -liitto kerää oman toimintansa arvioinnin tueksi osallistujapalautteet liiton järjestämistä OmaisOiva-tilaisuuksista toimintatilastot (tilaisuuksien ja osallistujien lkm) vuosikyselyt yhdistysten toimijoille (OmaisOiva-yhdistykset, kaikki liiton paikallisyhdistykset) valtakunnallinen tukiryhmä arvioi toimintaa (arviointikokoontuminen vuosittain) liiton hallitus arvioi toimintaa vuosittain tapahtuvien hallituskatsausten sekä toimintasuunnitelmien ja -kertomusten pohjalta 40

41 Arvioitavat asiat Miten arvioidaan Paikallisyhdistykset: 1. Ovatko toimintamuodot lisääntyneet ja laajentuneet paikallisyhdistysten toimintaalueilla (lähialuetoiminta)? 2. Onko paikallisyhdistyksillä riittävästi resursseja toiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen; henkilöstön määrä sekä osaamista (tieto/taitoa) ja motivaatiota? 3. Ovatko paikallisyhdistysten yhteistyöverkostot monipuolistuneet? 4. Onko paikallisyhdistysten toiminta tavoitteellista, suunnitelmallista ja päämäärätietoista? 5. Onko paikallisyhdistyksen arvostus toimijana vahvistunut omalla toiminta-alueella? Omaishoitajat: 1. Osallistujaprofiilit 2. Onko OmaisOivan toimintamuotojen myötä vahvistettu omaishoitajien toimijuutta (kyetä, voida, haluta, tuntea, osata) 3. Onko OmaisOiva-toiminta lisännyt omaishoitoperheiden osallistumisen mahdollisuuksia? Liitto: 1. Onko yhdistys saanut liitolta riittävästi ohjausta ja tukea OmaisOiva-toiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä 2. Onko liitto tarjonnut paikallisyhdistyksille riittävästi koulutusta omaishoitajia tukevien toimintamuotojen järjestämiseksi ja paikallisyhdistysten OmaisOiva-toiminnan tukemiseksi? (Ovet-ohjaajakurssit, OivaVertaisohjaajakoulutus, Oivaltava-päivät, OivaAvaimet, OivaRiihet) 3. Onko liiton OmaisOivaan tuottama aineisto ja materiaali tukenut paikallisyhdistysten OmaisOiva-toimintaa? Sähköinen arviointikysely yhdistyksille x 1 / vuosi (webropol) Liitto seuraa paikallisyhdistysten toimintasuunnitelmien toteutumista koulutustilaisuuksien, yhdistyskäyntien sekä puhelin- ja sähköpostiyhteydenottojen avulla Yhdistykset keräävät OmaisOivatoimintaan osallistuneilta taustatiedot sekä palautteet eri toimintamuotoja varten tehdyillä paperilomakkeilla. Yhdistys voi harkintansa mukaan lisätä kysymyksiä lomakkeille. Yhdistys syöttää paperilomakkeiden yhteisten kysymysten vastaukset Webropoliin tapahtumien (ryhmät, kahvilat, kioskit, valmennukset) jälkeen, mutta vähintään puolivuosittain. Liitto tekee koonnin ja toimittaa Liiton OmaisOivan tukiryhmä arvioi ja seuraa liiton OO-toimintaa Liitto kerää tietoa ja palautetta kaikista järjestämistään koulutuksista ja tilaisuuksista. Tiedot syötetään Webropol-järjestelmään Liiton ylläpitämä Oiva-verkko (Optima) mahdollistaa jatkuvan palautteenannon liitolle. Arviointikyselyt paikallisyhdistyksille ja muille toimijoille toteutetaan säännöllisesti vuosittain 41

42 Arvioinnin ja seurannan vuosikello OPTIMA JA WEBROPOL ARVIOINNIN APUVÄLINEINÄ Optima on OmaisOiva-yhdistysten verkkopohjainen työalusta, jossa OmaisOivan mm. arvioinnin ja seurannan materiaalit (lomakkeet yms. ovat kaikkien OO-yhdistysten käytössä ja työstettävissä) yhdistykset saavat käyttöönsä yhdistyskohtaiset optima-tunnukset syksyllä 2014 Webropol toimii sähköisenä välineenä arviointimateriaalin keräämisessä ja koostamisessa yhdistykset saavat käyttöönsä linkin, jota kautta OmaisOivan taustatieto- ja palautelomakkeiden syöttäminen tapahtuu liitto tekee taustatiedoista ja palautteista yhteenvetoraportit yhdistyksille 42

43 Arviointi / OmaisOiva -ryhmät Taustatietolomake jokainen osallistuja täyttää kerran Palautelomake palautelomake voidaan täytättää jokaisen kokoontumiskerran päätteeksi (esim. avoimet ryhmät), tietyin väliajoin (esim. syys-kevätkaudet) tai ryhmän päättyessä (suljetut ryhmät) kysymykset esitetään väittäminä ja arvio annetaan 5-portaisella Likert-asteikolla (hymiöt) Palautelomakkeen kysymykset /tavoitteet ja toimijuus Osallistumismahdollisuuksien lisääntyminen toimijuus: kyetä / voida Voimavarat lisääntyneet, uusia mahdollisuuksia ja näkökulmia toimijuus: haluta voimavarat lisääntyneet, uusia näkökulmia toimijuus: tuntea voimavarat lisääntyneet, uusia näkökulmia tunne vertaisuudesta, yhteisöllisyydestä, vertaistuesta toimijuus: voida / tuntea kyky, halu, osaaminen omaishoitajan vahvistus toimijuus: osata 43

44 Arviointi / Ovet-valmennus Ovet-valmennusten taustatieto- ja palautelomakkeet ovat laajemmat, kuin vertaisryhmätoiminnassa Arvionti / OmaisOiva-kioskit 44