MERIGEOLOGIAN JA GEOFYSIIKAN TOIMIALA

Transkriptio

1 Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö MERIGEOLOGIAN JA GEOFYSIIKAN TOIMIALA Toimintakertomus 2009 Toimittaneet Tuire Valjus ja Tarja Manninen Raportti Q10/2010/29

2 Kansi: Sedimenttinäytteenottoa tutkimusalus Arandalla keväisellä Itämerellä huhtikuun SEDU 2009 matkan yhteydessä. Kuva: Aarno Kotilainen

3 1 SISÄLLYS 1 Merigeologia ja Geofysiikka 4 2 Sovelletun geofysiikan tutkimusprofessori HIRE-hanke Outokummun syväreikähanke,kyt-kabio ja DEEP LIFE-hankkeet Sovelletun geofysiikan kehitysohjelma Kallioperän termisen kehityksen tutkimus ja mallinnus Grönlandin kairaushanke Postglasiaalisiirrosten kairaushanke Ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvä kivien termisten ominaisuuksien 13 tutkimus 2.8. Kevitsan seisminen 3D.hanke th Fennoscandian Exploration and Mining-kokous 13 3 Merigeologia ja ympäristö tutkimusprofessuuri Yhteenveto Ryhmän omat hankkeet EMOGE INFLOW Merigeologisen tutkimuksen kehittäminen Itämeren kairausohjelman valmistelu Muille hankkeille tehty työ VELMU-vedenalaisen meroluonnon monimuotoisuuden 19 inventointiohjelma STUK Ilmasto CCS:n soveltaminen Suomen olosuhteissa Osallistuminen koulutukseen,kokoukset ja excursiot Toiminta keskeisissä hankkeissa 21 4 Lentoryhmän vuosikertomus Yhteenveto Henkilöstö Ryhmän hankkeet Osallistuminen koulutukseen,kokoukset ja excursiot 23 5 Geofysiikan menetelmäkehitysryhmä Yhteenveto Henkilöstö Toiminta keskeisissä hannkkeissa Maailman digitaalinen magneettinen anomaliakartta,wdmam Sähkömagneettinen poranreikämenetelmä Geofysiikan laiterakennus EMRE-systeemi Laitehuolto ja rakennus Etsintä- ja ympäristögeofysiikan tutkimus ja kehitys VTEM-projekti D-mallit 34

4 CDI-laskenta Mallinnus VTEM-mallitulkintaa Terra-TEM/Grendl-Matlab-käyttöliittymä Komin ikirouta Ugandan kartoitushanke 40 6 Geofysiikan sovellukset Yhteenveto Henkilöstö Omat hankkeet Geofysiikan sovellukset-ryhmän maksullinen palvelututkimus Osallistuminen VA215 toimialan muihin hankkeisiin Osallistuminen GTK:n muihin hankkeisiin Yhteisrahoitteinen ja maksullinen toiminta Osallistuminen koulutukseen,kokoukset ja excursiot Alueelliset painovoimamittaukset ja mallinus Johdanto GTK:n alueelliset painovoimamittaukset v Muut mittaukset Mallinnus Maksullinen toiminta Muuta Kuva 50 7 Geofysikaalisen tulkinnan kehittäminen Yhteenveto Henkilöstö Ryhmän hankkeet Osallistuminen koulutukseen,kokoukset ja excursiot Toiminta keskeisissä hankkeissa Geomateriaalien fysiikka (laboratoriotoiminta) Lentogeofysiikan aineistojen tulkinnan kehittäminen Paleomagneettisen tutkimusmenetelmän kehittäminen 60 geologisen mallinnuksen tueksi 8 Merigeologia v Tutkijoiden toiminta tieteellisissä elimissä Kotimaassa Ulkomailla Ulkomaiset tutkijavierailut Tutkijoiden vierailut ja kokousmatkat ulkomaille Tieteeellisten sessioiden koollekutsuminen ja puheenjohtajatehtävät Stipendit ja apurahat 67

5 3 14 Opinnäytteet,opinnäytteiden tarkistustyöt ja sivutoiminen opetus Referee-lausunnot Julkaisutoiminta Julkaisut referoiduissa kansainvälisissä sarjoissa Julkaisut kotimaisissa referoiduissa sarjoissa Muut julkaisut Editoidut julkaisut Abstraktit Kansainväliset kokousabstraktit Kotimaiset kokousabstraktit Arkitoidut Q-sarjan ja muut vastaavat raportit Muut tutkimus ja työraportit Kartat Esitelmät Esitelmät ulkomaille Esitelmät kotimaassa Muut merkittävät tulokset yksikön/laitoksen vaikuttavuuden kannalta Lausunnot,osallistuminen säädösvalmisteluun Yleinen tiedonvälitys 89

6 4 1. Merigeologia ja Geofysiikka Jouko Vironmäki Mennyt vuosi oli äärimmäisen tiukka ja niukka. Tästä huolimatta tavoitteet saavutettiin kiitettävällä tasolla. Kiitos siitä kuulu kaikille. Suuria muutoksia myös tapahtui. BGS ilmoitti lopettavansa kustannussyihin vedoten JAC yhteistyön sopimuksen umpeutuessa vuoden lopussa. Myös GTK teki päätöksen omasta lentomittaustoiminnasta luopumisesta. Päätösten jälkeen aloitettiin keskustelut lentokoneen ja mittauskaluston myymisestä kokonaisuutena. Tarjouskilpailun perusteella ostajaksi valikoitui Sander Geophysics Ltd Kanadasta. Toisaalla tässä vuosikertomuksessa on kerrottu yksityiskohtaisesti tärkeistä saavutuksista ja tapahtumista vuoden aikana. Merkittävä päänavaus oli Keski-Aasian IKI-hankkeen käynnistyminen loppukesästä. Ulkoministeriön rahoituksella tehtävän hankkeen merkittävin saavutus lienee riitaisten Keski-Aasian maiden saaminen samaan neuvottelupöytään yhteisten kysymysten äärelle. Hanke jatkuu vuodelle 2010 ja myös jatkohankkeista on neuvoteltu. Samalla rahoitusinstrumentilla on toimialalta tehty projektiehdotukset myös Tansaniaan ja Ukrainaan. Näistä ensin mainittu on jo hyväksytty toteutettavaksi. Henkilöstön ikääntyminen ja sitä myötä eläköityminen koettelee toimialan suorituskykyä lähivuosien aikana. Pääjohtaja on edellyttänyt vuoden 2010 aikana tehtävää selvitystä geofysiikan kehittämisestä tulevaisuudessa ja ilman merkittäviä uusia resursseja. Vuoden 2009 heikko taloudellinen tulos tullaan oikaisemaan vuoden 2010 aikana. Kulujen harkittu karsinta ja panostaminen maksulliseen toimintaan ovat tehokkaita lääkkeitä edellyttäen, ettei potilas kuole hoidon aikana. Talouden elpyminenkin auttaa asiaa, joskin varsin hitaasti. Kaikesta huolimatta toimialalla vallitsee positiivinen vire, joka auttaa selviytymään vaikeasta taloudellisesta tilanteesta jatkossakin. Töitä ainakin tuntuu riittävän.

7 5 2. Sovelletun geofysiikan tutkimusprofessuuri Ilmo Kukkonen 2.1. HIRE-hanke ( ) HIRE - High Resolution Reflection Seismics for ore Exploration/ Seisminen malminetsintä on hanke, jossa tehdään heijastusseismisiä luotauksia 15 malmikohteella Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Lisäksi yhtenä kohteena on Olkiluodon alue, johon suunnitellaan ydinjätteen loppusijoitusta. Hankkeen tavoitteena on tuoda malminetsintään Suomessa ennen käyttämätön menetelmä, osoittaa sen käyttökelpoisuus ja tuottaa malminetsinnällisesti hyödyllistä rakenne- ja kivilajitietoa. Projekti tuottaa kustakin tutkimuskohteesta reflektioseismisen mittausaineiston ja sen tulkinnan. Tulkittuja geologisia malleja käytetään suoraan malminetsintään mm. ohjaamaan kairauksia ja muita jatkotutkimuksia. Mittauskohteet ovat sekä GTK:n että yhtiöiden hallussa olevia malmiaiheita. Seismiset mittaukset suoritti venäläinen valtionyhtiö Spetsgeofizika, jonka kustannukset katettiin Suomen ja Venäjän välisestä velkakonversiosta. Mittaukset olivat 2D-mittauksia. Käytettävissä oleva resurssi salli noin 700 linja-km 2D-mittauksia 16:ssa eri kohteessa. Helsingin Yliopiston Seismologian Instituutti osallistuu hankkeeseen tieteellisenä asiantuntijana ja konsulttina erillisillä prosessointipalveluilla. GTK:n ja Seismologian laitoksen (nyk. Seismologian instituutin) välillä on yhteistyösopimus, joka solmittiin HIRE-hankkeen mittaukset alkoivat syyskuun lopulla 2007 Vihannista ja päättyivät syyskuussa 2008 Mullikkorämeelle. Mittaukset olivat sekä vibroseismistä että räjäytysseismistä mittausta. Vuonna 2009 keskityttiin tulosten tulkintaan ja raportointiin. Q-sarjan raportit ovat valmistuneet v loppuun mennessä kohteista Kevitsa, Suurikuusikko, Pyhäsalmi, Hannukainen-Rautuvaara, Olkiluoto ja Kemi. HIRE-aineisto on koottu HIRE-palvelimelle GTK:n Kuodata1-serverille.

8 Kuva 1. HIRE-mittauskohteet. Kuvaan on merkitty myös FIRE-hankkeen yhteydessä tehdyt malmigeologiset mittauskohteet Outokumpu ja Suhanko. 6

9 7 Kuva 2. Esimerkki HIRE-hankkeen tuloksista Olkiluodon alueelta. Kuvassa on esitetty migroitu seisminen sektio joka kulkee NW-SE-suunnassa Olkiluodon saarelta mantereelle. Kuvaan on merkitty myös heijastajien geologinen tulkinta. Voimakkaimmat vaaka-asentoiset ja loivakaateiset heijastajat on tulkittu subjotunisiksi diabaaseiksi. Olkiluodon alueen useat rakovyöhykkeet (BFZ) voidaan havaita sektiossa. Seismisesti heikommin heijastavat alueet on tulkittu rapakivigraniitiksi (Kuva raportista Q23/2009/53) Outokummun syväreikähanke, KYT-KABIO ja DEEP LIFE hankkeet ( , , ) Syväreiän kansainvälistä tutkimusohjelmaa ja sen tuloksia käsittelevä työpajakokous Outokumpu Deep Drilling Project, Third International Workshop järjestettiin GTK:lla Otaniemessä. Kokoukseen osallistui 23 tutkijaa Suomesta, Ruotsista, Saksasta, Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Ilmo Kukkonen toimi kokouksen koollekutsujana, puheenjohtajana ja kokosi abstraktikirjan. Kokousesitelmien laajennetut abstraktit on koottu Q-sarjan raporttiin Q10.2/2009/61. Outokummun syväreikähankkeessa ja siihen liittyvässä KYT-KABIO-hankkeessa jatkettiin v aloitettua syvän reiän mikrobiologista ja geokemiallista fluidi- ja kaasunäytteenottoa GTK:n, VTT:n ja Posiva Oy:n yhteistyönä. Syväreiän fluidinäytteistä on voitu eristää mikrobeja, jotka ovat kallioperästä kotoisin. Posivan hydraulisilla pakkereilla eristettiin 967 m:n syvyydellä oleva, runsaasti kaasua sisältävä rakovyöhyke ja siitä pumpattiin kalliopohjavettä viiden viikon ajan. Tuloksena saatiin häiriintymätön pohjavesinäyte mikrobiologiaa ja pohjavesikemiaa varten. Syväreiästä tehtiin kesäkuussa myös perinteellinen letkunäytteenotto 1500 m:n syvyyteen asti tarkoituksena selvittää kaasujen koostumus ja isotooppisuhteet. Geol.yo. Taru Toppi työskenteli KYT-KABIO-

10 8 hankkeessa kausiapulaisena Taru Toppi käsitteli tuloksia tutkimusryhmän jäsenenä ja kirjoitti niistä pro gradu työtä Helsingin yliopistolle. Ilmo Kukkosen ja Lasse Ahosen hanke-esitys Kaasut ja mikrobit kallioperässä KABIO sai rahoituksen toiselle toimintavuodelleen julkisrahoitteisen ydinjätetutkimuksen ohjelmasta. KABIO-hankkeessa tutkitaan kallioperän kaasujen ja mikrobien välisiä yhteyksiä. Tutkimusryhmä (Kukkonen, Ahonen Itävaara) jätti Suomen Akatemialle tutkimushankehankemuksen syvään biosfääriin liittyen tammikuun 2009 hakukierrokselle. DEEP LIFE hanke hyväksyttiin syksyllä. Hanke sisältää Lasse Ahosen vetämän biogeokemiallisen osan ja Merja Itävaaran (VTT) vetämän mikrobiologisen osan. Ilmo Kukkonen toimii koko DEEP LIFE-hankkeen konsortion vetäjänä. Suomen Akatemian rahoituksen avulla voidaan palkata kaksi tohtoriopiskelijaa neljäksi vuodeksi. Paikat pantiin hakuun syksyllä. Niihin valittiin 2010 seuraavat henkilöt: Riikka Kietäväinen (biokemian osahanke, GTK) ja Maija Nuppunen (mikrobiologian osahanke, VTT). Syväreiän vedenpinnan korkeuden ja maaperän lämpötilan vaihteluiden seurantaa jatkettiin myös v (P. Hänninen ja O. Äikää, GTK/ESY). Kuva 3. Taru Toppi, Lasse Ahonen ja Veikko Hakkarainen valmistautuvat kalliopohjaveden ja kaasujen letkunäytteenottoon Outokummun syväreiällä kesäkuussa Kuva: I. Kukkonen.

11 Sovelletun geofysiikan kehitysohjelma ( ) Tutkimusprofessorin vetämän hankkeen tavoitteena on kehittää ja laajentaa GTK:n sovelletun geofysiikan osaamista, tutkimusta, kilpailukykyä ja kartoitustuotteita. Hanke edistää tulkintamenetelmien kehittämistä ja soveltamista sekä tehostaa geofysiikan ja geologian yhteistulkintaa. Edelleen hankkeen tavoitteena on vahvistaa GTK:n geofysiikan kansainvälistä yhteistyötä. Toimintatapana ovat neuvottelut GTK:n asiantuntijoiden, yksikkö- ja tutkimusjohdon sekä ulkopuolisten tahojen kanssa, työpajakokoukset sekä konkreettiset tutkimustehtävät pidemmälle kypsyneissä aiheissa. Hankeen teemat ja niiden eteneminen on kuvattu seuraavassa. 1. Pehmeikköjen kartoitushanke. Selvitetään mahdollisuuksia aloittaa koko GTK:n lävistävä pehmeikköprojekti, jossa AEM-karttojen ja kvartäärigeologian yhteistulkinnalla laaditaan koko valtakuntaa koskevia karttoja pehmeikköalueista. Teema kuuluu Meri Liisa Airon vetämään hankkeeseen Lentogeofysiikan aineistojen tilastollisen tulkinnan kehittäminen (sis LEGE), jossa pehmeikköteemaa vetää Tuire Valjus. 2. Aerogravimetraus. Aerogravimetrauksen käyttökelpoisuudesta ja toteutuksesta ja tulkinnasta käytiin neuvotteluja ja keskusteluja GTK:n sisällä ja ulkopuolisten tahojen kanssa. Pyrkimyksenä on aloittaa AG-mittaukset Suomessa korvaamaan osittain maanpintamittauksia. Vuonna 2009 toteutettiin aerogravimetrauksen testimittaus kahdella testialueella (Satakunta ja Pyhäselkä). Testimittausten seuranta ja raportointi on hoidettu APV-hankkeessa (Seppo Elo). Mika Kallo (geofys. laitos, Oulun yliopisto) teki v aikana pro gradu työtä aerogravimetrauksesta ja sen tulosten kytkemisestä APVaineistoon. Työ valmistuu keväällä Lento-TEM. Selvitetään mahdollisuudet aika-alueen lentomittausten käyttöönottoon ulkopuolisena palveluna, erityisesti tavoitteena on suuremman syvyysulottuvuuden mittausten tekeminen. Kohteeksi valitaan esim. HIREhankkeessa tutkittuja malmiaiheita. V aikana tehtiin testimittaukset Vihannin ja Keiteleen alueilla. Mittausurakoitsijana oli Geotech Airborne Ltd. Työtä veti Maarit Nousiainen ja se kuului Heikki Vanhalan vetämään hankkeeseen Etsintä- ja ympäristögeofysiikan kehittäminen. Tulosten perusteella tavoitettiin syviä johteita sekä Vihannin että Keiteleen kohteissa. TEM-hankkeessa on kasvatettu GTK:n omaa kokemusta ja osaamista aikaalueen EM-syväluotauksissa. 4. Maalämmön hyödyntämisen edistäminen. Maa- ja kalliolämmönlämmön hyödyntämistä edistetään ja hankkeita toteutetaan Jarmo Kallion (GTK/LSY) vetämässä Energia-tutkimusohjelmassa. ESY antaa työhön asiantuntija-apua (I. Kukkonen, K. Korhonen)

12 10 5. EM-reikämittauslaitteiston rakentaminen. Tavoitteena on taajuusalueen tehokaan EM-laitteiston rakentaminen maanpinta-reikä ja yksi-reikä- ja reikäreikäluotauksiin. Tästä hankkeesta on erillinen Jarkko Jokisen vetämä hanke Sähkömagneettinen poranreikämenetelmä. Hanke on edistynyt hyvin ja laitteiston ensimmäinen versio on valmis. Datan käsittelyohjelmien teko on käynnissä. Uset sovelletun geofysiikan tutkimusteemat kuuluvat geofysiikan tutkimusohjelmaan Mittaus ja mallinnus ja se sisältää useita Sovelletun geofysiikan tutkimusohjelman hankkeita (ks. lähemmin M&M-tutkimusohjelmaa vetää Ilmo Kukkonen Kallioperän termisen kehityksen tutkimus ja mallinnus (liittyy hankkeeseen ) Geotermisen tutkimuksen alueella valmistui Etelä-Suomen migmatiittigraniitteja koskeva tutkimus (Ilmo Kukkonen ja Laura Lauri [Hels. Yliopisto, nyk GTK/PSY]). Työ painettiin Precambrian Research sarjassa. Tutkimusta jatkettiin rapakivien termisen kehtityksen teemalla. Ilmo Kukkonen piti ainepiiristä esitelmän Suomen Geologisen Seuran kokouksessa helmikuussa Grönlannin kairaushanke ( ) Ilmo Kukkonen osallistui Timo Ruskeeniemen vetämään Grönlannin kairaushankkeeseen ikiroudan termisten mallien avulla. Hanke on Suomen, Ruotsin ja Kanadan ydinjätteen loppusijoitusyhtiöiden rahoittama ja siinä tutkitaan jäätiköityneen alueen pohjavesiolosuhteita, pohjavesikemiaa ja ikiroutaa. Grönlannin Isunnguassa tehtyjen kairausten ja reikiin asennuttujen kuituoptisten lämpötilakaapelien avulla on laskettu numeerisia malleja ikiroudasta sekä arvioitu reikien kairausaikaista auki pysymistä ennen uudelleen jäätymistä. Hanke jatkuu v

13 11 Kuva 4. Ikiroudan terminen malli Grönlannin Isungguasta. Kohde on jäästä vapaalla alueella. Sinne on kairattu kaksi kairareikää, joihin on asennettu kuituoptiset kaapelit lämpötilan mittausta varten. Reikä BH01 on noin 500 m leveän järven rannassa ja reikä BH03 on kuivalla maalla. Kuvan terminen malli on kalibroitu reikämittausten perusteella ja se osoittaa että järven alla on sula talik -muodostuma, kun taas kauempana järvestä ikirouta ulottuu n. 300 m:n syvyyteen (kuva: I. Kukkonen) Postglasiaalisiirrosten kairaushanke Vuoden 2009 ICDP-hakukierroksella Ilmo Kukkonen, Odleiv Olesen (NGU) ja Maria Ask (Luulajan Teknillinen korkeakoulu) sekä kansainvälinen tutkijaryhmä jättivät workshop-hakemuksen Postglacial Fault Drilling Project (PFDP). Hakemus hyväksyttiin toukokuussa ja sille myönnettiin rahoitusta USD kansainvälisen työpajakokouksen järjestämistä varten v ICDP (International Continental Scientific Drilling Program) on kansainvälinen tieteellisiä kairaustutkimuksia edistävä järjestö, johon Suomi kuuluu Suomen Akatemian kautta. Postglasiaaliset siirrokset ovat jääkauden loppuvaiheessa syntyneitä työntösiirroslinjoja, jotka ovat pisimmillään 150 km pitkiä ja 30 m korkeita. Siirroksia tunnetaan Ruotsista, Norjasta ja Suomesta yhteensä 14 kpl. Suuriin siirroksiin liittyy edelleen seismistä aktiivisuutta, mutta ei geodeettisesti havaittavia liikuntoja. Siirrosten syntyyn on liittynyt voimakkaita jopa mag. 7-8 maanjäristyksiä. Tavoitteena on aloittaa kansainvälinen tutkimushanke, joka selvittää kairauksin jääkauden loppuvaiheessa ja

14 12 holoseenikauden alussa syntyneiden ns. postglasiaalisiirrosten tektoniikkaa, jännitystilaa, paleoseismiikkaa, hydrogeologiaa ja syvää biosfääriä. PFDP-hankkeen kansainvälinen workshop-kokous järjestetään v lokakuussa. Workshop-kokouksen tarkoituksena on valmistella varsinaista kairaushanketta, varmistaa sen tieteelliset tavoitteet ja koota työryhmät itse hanketta varten. Workshop-kokouksen jälkeen tehdään varsinainen kairaushakemus ICDP:lle. GFF-sarjaan lähetettiin artikkelikäsikirjoitus PFDP-hankkeesta heinäkuussa.. Kuva 5. Fennoskandian tunnetut postglasiaalisiirrokset. Harmaa alue ilmoittaa Baltian jääjärven korkeimman tason. (kuva GFF:n lähetetystä julkaisukäsikirjoituksesta Kukkonen et al. 2009).

15 Ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvä kivien termisten ominaisuuksien tutkimus Posiva Oy:lle tehtiin tilaustöinä tutkimuksia kallion termisten ominaisuuksien määrittämistä varten. V valmistettu TERO-anturi meni epäkuntoon ja sen tilalle alettiin rakentaa uutta. Olkiluodon Onkalo-tutkimustilaan asennettuja lämpötilamittareita käytettiin passiiviseen lämpötilamittaukseen ja difuusiviteetin alustavaan määritykseen. Olkiluodon suunnitellun loppusijoitustilan alueelta tehtiin kairasydämistä systemaattinen näytteenotto kivien termisten ominaisuuksien mittaamista varten. Kun uusi ja vanha aineisto yhdistetään, on käytettävissä lähes 400 näytteen termiset ominaisuudet. Näitä käytetään pohjatietona Olkiluodon termisen mallin laadinnassa. Mallinnusmenetelmiä ja tulkintaa kehitettiin. Posiva-hankkeisiin osallistuivat Ilmo Kukkonen, Ilkka Suppala, Arto Korpisalo, ja Teemu Koskinen (Stips Oy), Liisa Kivekäs ja Satu Vuoriainen Kevitsan seisminen 3D-hanke First Quantum Minerals Ltd (FQM) ja sen suomalainen tytäryhtiö Kevitsa Mining Oy rakentavat parhaillaan kaivosta Kevitsan Ni-PGE-esiintymälle Sodankylässä. FQM:lle toimittiin seismisenä asiantuntijana ja valmisteltiin Kevitsan malmiesiintymän seismistä 3D-hanketta. Yhtiön tavoitteena on louhintaan tulevan kalliovolyymin heikkousvyöhykkeiden 3-dimensionaalinen kartoitus heijastusseismisiä menetelmiä käyttäen. Tarkoituksena on käyttää seismistä 3D-luotausta kaivossuunnittelun välineenä. Hanke on saanut alkunsa HIRE-tulosten pohjalta. Ilmo Kukkonen toteutti kansainvälisen seismisten ja muiden urakoitsijoiden tarjouskilpailun, jonka perusteella FQM valitsee urakoitsijat v alussa. GTK ja Helsingin yliopiston seismologian laitos ovat mukana valmistelemassa hanketta ja osallistuvat mm. TEKES-hankehakemuksen valmisteluun. Hankkeen valmistelussa ovat mukana GTK:sta Markku Paananen, IKlkka lahti ja Jukka Laitinen ja HY:stä Pekka Heikkinen ja Suvi Heinonen th Fennoscandian Exploration and Mining -kokous FEM 2009 kokous järjestettiin Rovaniemellä. Kokouksen yhteydessä järjestettiin kurssi geofysiikasta malminetsintägeologeille: FEM 2009 Pre-conference Short Course: Geophysics for Exploration Geologists, Hotelli Rantasipi Pohjanhovi, Kurssilla oli noin 60 osanottajaa. Kurssin koordinoivat Ilmo Kukkonen ja Risto Pietilä. Kurssilla pidettiin seuraavat luennot:

16 14 1. Introduction to Short Course Ilmo Kukkonen, Geological Survey of Finland 2. Airborne gravity in exploration (Seppo Elo, Geological Survey of Finland) 3. Combined data analysis of airborne surveys (Meri-Liisa Airo, Geological Survey of Finland) 4. Borehole EM and massive sulphide exploration (Jarkko Jokinen, Geological Survey of Finland) 5. Modeling applications for exploration geophysics (Hans Thunehed, Geovista Ab) 6. Reflection seismics for exploration (Ilmo Kukkonen, Geological Survey of Finland) Ilmo Kukkonen piti FEM-kokouksessa keynote-esitelmän reflektioseismiikan käyttämisestä malminetsinnässä. Kuva 6. FEM 2009 kokouksen yhteydessä pidettiin geofysiikan kaksipäiväinen kurssi malminetsintägeologeille. Tupa oli täysi. (Kuva I. Kukkonen).

17 15 3. Merigeologia ja ympäristö tutkimusprofessuuri Aarno Kotilainen 3.1. Yhteenveto Vuoden 2009 merigeologista tutkimustoimintaa luonnehti laaja kansainvälinen ja kansallinen monitieteinen yhteistyö. Merigeologisen tutkimuksen pääpainopiste oli vuoden 2009 alussa käyntiin lähteneessä, BONUS tutkimusohjelman, INFLOW projektin toteuttamisessa. GTK:n koordinoimassa hankkeessa on mukana 9 partneria 7 eri maasta. Vuoden aikana järjestettiin viisi tutkimusmatkaa 4:llä eri tutkimusaluksella eri puolille Itämertä. Tutkimusmatkojen aikana saatiin onnistuneesti kerättyä kaikki tutkimusprojektissa tarvittava näytemateriaali. Lisäksi vuoden aikana varmistui EU rahoitus EMODNET Geology hankkeelle, jonka tarkoituksena on koota monipuolista, olemassa olevaa, tietoa merenpohjan geologiasta. British Geological Surveyn (BGS) koordinoimassa hankkeessa on mukana 14 EuroGeoSurveys partneria. GTK:n vetovastuulla on WP3 "Sea-bed sediment information" työkokonaisuus. Uusien tutkimus- ja mallinnusmenetelmien kehittäminen, joiden avulla voidaan tuottaa uutta ja entistä monipuolisempaa tietoa merenpohjasta ja merenpohjan geologisista prosesseista, on jatkunut vuonna 2009 aktiivisesti mm. INFLOW, FINMARINET ja VALKO hankkeissa. Tutkimusprofessori on myös osallistunut GTK:n edustajana asiantuntijaryhmän toimintaan, jonka tehtävänä on EU:n meristrategian toimeenpanon valmistelu. Vuonna 2009 julkaistiin yhteensä: 2 artikkelia kansainvälisissä vertaisarvioiduissa julkaisuissa, 18 kokoustiivistelmää, 5 tutkimus- ja tilaustyöraporttia, sekä 6 muuta käsikirjoitusta. Henkilöstö Tutkimusprofessori Aarno Kotilainen Geologi Kimmo Alvi Geologi Anu Kaskela Geologi Jyrki Hämäläinen Geologi Jyrki Rantataro Geologi Henry Vallius Tutkija Joonas Virtasalo 3.2. Ryhmän omat hankkeet EMOGE ( ) "EMOGE EMODNET Geology" on Euroopan komission rahoittama v alkanut hanke jonka tarkoituksena on koota monipuolista, olemassa olevaa, tietoa merenpohjan geologiasta (Euroopan merialueiden kattavan merigeologisen kartan tuottamiseen). Monipuolista tietoa merialueista tarvitaan taustatiedoiksi merialueiden ja merenpohjan kestävän käytön varmistamiseksi. Tätä tietoa tulee edellyttämään

18 16 myös Euroopan unionin meristrategiadirektiivi, jolla luodaan puitteet jäsenvaltioiden toimenpiteille, jotka ovat tarpeen meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi vuoteen 2020 mennessä. Hankkeella on läheiset liittymäkohdat myös "One-Geology Europe" yhteistyöhankkeeseen sekä Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiiviin Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta. EMODNET Geology ( ) hankkeessa ovat mukana 14 EurGeoSurveys (EGS) Partneria; Irlannista, Iso-Britaniasta, Ranskasta, Belgiasta, Hollannnista, Saksasta, Puolasta, Liettuasta, Latviasta, Virosta, Tanskasta, Norjasta, Ruotsista ja Suomesta. Hankkeen koordinaattorina on British Geological Survey (BGS). GTK toimii WP3 "Sea-bed sediment information" työkokonaisuuden vetäjänä. Vuonna 2009 GTK on vastannut sedimenttidatan harmonisoinnista ja laatinut sekä antanut projekti partnereille ohjeistukset koskien aineistojen indeksikarttoja, aineistojen uudelleen luokittelua, sekä sedimenttiaineistojen yleistystä. GTK:sta hankkeeseen osallistuivat v hankepäällikkö Aarno Kotilainen, geologi Anu Kaskela, ja ATK-suunnittelija Ulla Alanen INFLOW ( ) Vuoden 2009 alussa alkaneen "INFLOW - Holocene saline water inflow changes into the Baltic Sea, ecosystem responses and future scenarios" projektin tarkoituksena on tuottaa sedimenttitutkimuksen avulla tietoa Itämeren ympäristömuutoksista ja niihin vaikuttaneista tekijöistä viimeisten 6000 vuoden aikana. Hankkeessa pyritään myös ennustamaan mallinnuksen avulla ilmaston muutoksen vaikutuksia Itämereen. Syvempi ymmärrys Itämeren pitkäaikaismuutoksiin vaikuttavista tekijöistä ja mahdollisista tulevista muutoksista on tärkeää. Tätä tietämystä tarvitaan merialueiden kestävän käytön suunnittelun tueksi ja varauduttaessa ilmaston muutoksen vaikutuksiin. INFLOW tutkimushanke on osana yhteiseurooppalaista BONUS -tutkimusohjelmaa. ( bonusportal.org/) taustalla on yhdeksän Itämeren maan tutkimusrahoittajat (mm. Suomen Akatemia). Lisäksi tutkimusta rahoittaa EU:n komissio. GTK:n koordinoimassa hankkeessa on mukana 9 partneria 7 eri maasta. GTK:n yhteistyökumppanit INFLOW tutkimusprojektissa ovat Saksasta (Leibniz Institute for Baltic Sea Research Warnemünde IOW), Tanskasta (Geological Survey of Denmark and Greenland GEUS), Ruotsista (Lundin yliopisto ja Swedish Meteorological and Hydrological Institute), Puolasta (Szczecinin yliopisto), Norjasta (Bjerknes Centre for Climate Research), Venäjältä (A. P. Karpinsky Russian Geological Research Institute VSEGEI) ja Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitos. GTK:sta hankkeeseen osallistuivat v hankepäällikkö Aarno Kotilainen, geologit Jyrki Hämäläinen, Anu Kaskela, Henry Vallius ja Joonas Virtasalo. INFLOW hankeen kick-off kokous järjestettiin Helsingissä tammikuussa Vuoden 2009 aikana järjestettiin 5 tutkimusmatkaa Itämerelle tutkimusaluksilla RV Maria S. Merian, RV Professor Albrecht Penck, RV Ladoga, ja RV Aranda. Tutkimusmatkojen aikana kerättiin yhteensä yli 50 sedimenttinäytesarjaa Itämeren eri

19 17 osista. Sedimenttinäytteiden monipuolinen analysointi on aloitettu osallistuja laitoksissa. Huhtikuun SEDU 2009 tutkimusmatkan ( ) yhteydessä järjestettiin myös Floating University merisedimenttitutkimus koulutusmatka opiskelijoille. Kuva 1. Sedimenttinäytteenottoa tutkimusalus Arandalla keväisellä Itämerellä huhtikuun SEDU 2009 matkan yhteydessä. Kuva: Aarno Kotilainen, GTK.

20 18 INFLOW hanketta esiteltiin mm. BONUS tutkimusohjelman aloitus Conference:ssa (Espoo, ), Geologian tutkijapäivillä (Helsinki, ), Magellan Baltic IODP työpajan yhteydessä (Kööpenhamina, ), Xth Baltic Sea Day kokouksessa (Pietari, ), International Conference on Climate Change The environmental and socio-economic response tn the southern Baltic region kokouksessa (Szczecin, Puola, ), Baltic Sea Science Congress:ssa (Tallinna, ) sekä mm. Venäjän tiedeakatemiassa ( ). Projektia ja sen alustavia tuloksia on esitelty aktiivisesti myös muissa tiedotusvälineissä ja INFLOW -nettisivujen välityksellä Merigeologisen tutkimuksen kehittäminen ( ) Merigeologisen tutkimuksen kehittäminen - hanke koostuu itsenäisistä kehitysprojekteista. Lisäksi vuoden 2009 hankkeessa osallistuttiin mm. Meristrategiadirektiivin (2008/56/EC) toimeenpanoon liittyvän kansallisen asiantuntijaryhmän työhön sekä valmisteltiin uusia kansainvälisiä tutkimushankkeita MESA tutkimusprojektin tavoitteena on syventää tietämystä meren pohjan FeMn saostumien synnystä sekä selvittää minkä tyyppiset merenpohjan alueet ovat näiden saostumien peittämiä (Suomen aluevesillä), ja kuinka laajoja nämä FeMn -saostumien peittämät alueet ovat. Kevään 2009 aikana käytiin läpi Saaristomereltä olemassa olevat merenpohjan geologiset aineistot (kartta- ja näytetieto). Näiden tietojen perusteella valittiin alueet näytteenottoon. Vuoden 2009 kenttätöitä ei kuitenkaan toteutettu huonosta taloustilanteesta johtuen, vaan ne siirrettiin tulevalle vuodelle. Tutkimus liittyy läheisesti myös SYKE:n tutkimushankkeeseen Mikrobiologiset prosessit kontrolloivat raudan, mangaanin ja fosforin vapautumisreaktioita mineraalisaostumissa (MICON). SYKE:n vetämässä MICON -tutkimushankkeessa ovat mukana myös GTK ja Helsingin Yliopiston Geologian laitos. BISSE tutkimusprojektissa selvitetään Itämeren pohjakerrostumien mikrobiyhteisöjen koostumusta ja rakennetta, sekä sitä mitkä ympäristötekijät vaikuttavat mikrobiyhteisöjen muutokseen. Tutkimus liittyy läheistesti yhteistyöhön SYKE:n Merikeskuksen ja Helsingin yliopiston soveltavan kemian ja mikrobiologian laitoksen (HY) kanssa. Mikrobiologisista tutkimuksista (mm. DNA analyysit) vastaavat yhteistyökumppanimme SYKE Merikeskus (Harri Kankaanpää) ja HY (Christina Lyra). GTK vastaa sedimenttisarjojen näytteenotosta ja tuottaa tietoa sedimenttien geokemiasta. Työ liittyy läheisesti myös SYKE:n vetämään MICON hankkeeseen (kts. yllä MESA). Vuoden 2009 aikana jatkettiin aineiston käsittelyä, sekä otettiin lisänäytteitä Pohjois-Itämereltä tutkimusalus Arandan huhtikuun matkalla. Projektin tuloksia esiteltiin mm. Baltic Sea Science Congress kokouksessa (Tallinna, ). Uusien tutkimus- ja mallinnusmenetelmien kehittäminen, joiden avulla voidaan tuottaa uutta, entistä monipuolisempaa, tietoa merenpohjasta ja merenpohjan geologisista prosesseista, on jatkunut v aktiivisesti (mm. vedenalaiset maisemat - konsepti). Vuoden 2009 aikana tutkimusryhmä on myös osallistunut aktiivisesti uusien kansallisten ja kansainvälisten tutkimusprojektien valmisteluun ja hakuun. Tutkimusrahoitus hakemukset mm. Swedish Research Council:lle, Suomen kulttuurirahastolle, Geologian tutkijakouluhakuun, Ympäristöministeriön T&K

21 19 rahoitushakuun, Ulkoministeriölle sekä Renlundin säätiölle. Väitöskirjatyöohjaus on jatkunut. Vuonna 2009 A. Kotilaisen ohjattavina olivat FM Anna Haapaniemi: Ice-Ocean-Climate Interaction In The North East Atlantic During Marine Isotope Stages 2, 3 and 4 Geologian laitos, Helsingin yliopisto/school of Ocean Science, University of Wales; FM Anu Kaskela: "Marine Landscapes of the northern Baltic Sea" Geologian laitos, Helsingin yliopisto ja FM Outi Hyttinen: Suolaista ja makeaa: Baltian jääjärven purkautuminen Yoldia-mereen ja tapahtumasarjaa ilmentävät sedimenttiseurannot ensimmäisen Salpausselän eteläpuolella ja Suomenlahdella Geologian laitos, Helsingin yliopisto Itämeren kairausohjelman valmistelu ( ) Maaliskuussa ( ) osallistuttiin Magellan Baltic IODP työpajaan Kööpenhaminassa. Kokouksessa 1 esitelmä. (Kotilainen). Työpajassa viimeisteltiin Integrated Ocean Drilling Program (IODP) hakemusta. Täysi hakemus (Full Proposal) "Paleoenvironmental evolution of the Baltic Sea Basin (BSB) through the last glacial cycle" (Andrén et al.) syväkairausohjelman saamiseksi Itämerelle jätettiin IODP ohjelmalle IODP:n Science Steering and Evaluation Panel (SSEP) hyväksyi Itämeren syväkairausohjelman hakemuksen Paleoenvironmental evolution of the Baltic Sea Basin through the last glacial cycle ja suositteli sen lähettämistä ulkoiseen arviointiin. Itämeren syväkaorausohjelmaa esiteltiin elokuussa 2009 Baltic Sea Science Congress:ssa Tallinnassa (Andrén et al. 2009). Paleoenvironmental Evolution of the Baltic Sea through the Last Glacial Cycle Magellan workshop -raportti julkaistiin ECORD Newsletter nro 13:ss (Andrén et al. 2009). IODP:n SSEP -paneeli arvioi Itämeren syväkairausohjelman anomuksemme Anomus sai erittäin hyvän arvioinnin (3 tähteä /5) Muille hankkeille tehty työ: VELMU - Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma ( ) (J. Hämäläinen) hankkeessa on toteutettu VALKO erillishanketta. Vuoden 2009 VALKO yhteistyöhankkeessa tuotettiin luettelo sellaisista merenpohjan inventointi- ja seurantamenetelmistä, joita voidaan käyttää merialueiden käytön vaikutusten arviointiin, etenkin merialueille sijoitettavien tuulivoimaloiden ympäristövaikutusten selvittämiseen. Hanke tuotti myös uutta tietoa Suomenlahden merenpohjan elottoman ja elollisen luonnon monimuotoisuudesta. Vedenalaisen meriluonnon inventoinnit (VALKO) Suomenlahdella 2009 loppuraportti valmistui ja toimitettiin Ympäristöministeriöön joulukuussa VALKO hankkeen jatkorahoitushakemus toimitettiin Ympäristöministeriön T & K rahoitus hakuun. GTK:n koordinoiman hankkeen yhteistyötahona on Alleco Oy. (Hakemus hyväksytty vuoden 2010 puolella). VALKO hankkeeseen osallistuivat

22 20 GTK:ssa vuonna 2009 hankepäällikkö Jyrki Hämäläinen, Aarno Kotilainen, Kimmo Alvi, Anu Kaskela ja Jyrki Rantataro. VALKO hankkeen tuloksia esiteltiin toukokuussa 2009 Norjassa, Trondheimissä järjestetyssä GeoHab 2009 kokouksessa STUK Ilmasto ( ) (Lasse Ahonen) Tutkimusprofessori Kotilainen osallistui STUK Ilmastoraportin kirjoitustyöhön CCS:n soveltaminen Suomen olosuhteissa ( ) (Soile Aatos). Tutkimusprofessori Kotilainen osallistui CCS:n soveltaminen Suomen olosuhteissa hankkeen toimintaan vuonna Osallistuminen koulutukseen,kokoukset & excursiot: osallistuminen Otaniemessä, Espoossa, järjestettyyn BONUS tutkimusohjelman aloitus Conference:en (Kotilainen, Vallius) järjestettiin ja isännöitiin INFLOW projektin kick-off workshop Helsingissä (Kotilainen) osallistuminen GTK:ssa, Espoossa, Merentutkimuksen kansallinen SCORkomitea järjestämään teemaseminaarin "Muuttuvat pohjoiset meremme" järjestettiin ja isännöitiin BONUS tutkimusohjelman hankkeiden (INFLOW, BALTIC GAS, HYPER) tutkimusmatkojen yhteistyön suunnittelukokous, Helsinki (Kotilainen) osallistuminen Geologian tutkijapäiville, Helsinki (Kotilainen, Kaskela) osallistuminen Magellan Baltic IODP työpajaan Kööpenhaminassa (Kotilainen) osallistuminen Xth Baltic Sea Day kokoukseen Pietarissa (Kotilainen, Vallius) osallistuttiin SYKE:n Merikeskuksen ja GTK:n järjestämälle SEDU 09 kansainväliselle tutkimusmatkalle Itämerelle t/a Arandalla (Kotilainen, Kaskela, Hämäläinen) osallistuminen (Kotilainen, Kaskela) Tronheimissä järjestettyyn 8th International Conference GEOHAB 2009 MARINE GEOLOGICAL AND BIOLOGICAL HABITAT MAPPING kokoukseen osallistuminen Szczecinissä, Puolassa, järjestettyyn International Conference on Climate Change The environmental and socio-economic response tn the southern Baltic region kokoukseen (Kotilainen) Itämeri-ArgumentA päätösseminaari, Helsinki (Kotilainen) Merenpohjan kiviainesten rooli tulevaisuuden kiviaineshuollossa seminaari, Helsinki (Kotilainen, Kaskela, Rantataro) Uhanalaiset luontotyypit (LuTU) -jatkotyön Itämeri-ryhmän kokous WWF:n tiloissa Helsingissä (Kotilainen) osallistuminen Suomen Akatemiassa, Helsingissä, järjestettyyn The 1st meeting of the Forum of Project Coordinators of the BONUS - Baltic Organisations Network for Funding Science EEIG kokoukseen (Kotilainen) osallistuminen Suomen Akatemiassa, Helsingissä, järjestettyyn Joint meeting with the BONUS EEIG Steering Committee and Advisory Board kokoukseen (Kotilainen) Aranda tutkimusmatka Venäjän aluevesille itäiselle Suomenlahdelle ja vierailu Pietariin (Kotilainen, Hämäläinen, Tuhkanen, Vallius).

23 osallistuminen Tallinnassa järjestettyyn Baltic Sea Science Congress:iin (Kotilainen, Kaskela, Virtasalo) Osallistumien EU:n seitsemännen puiteohjelman hakuinfoon, HTC Helsinki (Kotilainen) osallistuminen TEM:ssä kokoukseen Suomenlahden kaivosvaltausalueen yleisestä geologiasta (Kotilainen) INFLOW hankkeen suomalaisten partnereiden kokous, Geologian laitos, Helsingin yliopisto, Helsinki (Kotilainen) osallistuminen Maisema vesirajan alla seminaariin (Kotilainen, Kaskela, Alanen, Lintunen, Hämäläinen, Alvi), Kulttuuritalo, Helsinki Osallistuminen Emodnet-Geology (EMOGE) EU hankkeen kick-off kokoukseen, BGS, Edinburgh, Iso-Britannia (Kotilainen, Kaskela, Alanen, Vallius) Osallistumienen EuroGeoSurveysin Marine Geology Expert Group:n kokoukseen (Vallius, Kotilainen) uuden rannikkotutkimushankkeen (OXYCOAST) ideointityökokous Tvärminnen Eläintieteellisellä asemalla (Kotilainen, Vallius) ICDP- ja IODP-tukiryhmien yhteiskokous, Helsingin yliopiston Seismologian laitos, Kumpula, Helsinki (Kotilainen) osallistuminen Gulf of Finland Trilateral Meeting kokoukseen, SYKE, Helsinki (Kaskela, Kotilainen) osallistuminen Euroopan yhteisön direktiivien ja säännösten vaikutukset ja yhteensovittaminen Suomen merialueilla seminaariin, SYKE, Helsinki (Kotilainen) INFLOW projektin työkokous Warnemuendessa, Saksassa (Kotilainen, Virtasalo) Toiminta keskeisissä hankkeissa A. Kotilainen on toiminut nimettynä GTK:n edustajana meristrategiadirektiivin vaatiman kansallisen asiantuntijatyön työryhmän toiminnassa.

24 22 4. Lentoryhmän vuosikertomus 2009 Maija Kurimo 4.1.Yhteenveto Lentogeofysiikan mittaustoiminnassa vuosi 2009 meni taloudellisen laman aiheuttaman tilaustoiminnan vähenemisen ja mittaustoiminnan alasajon merkeissä. Cessnan yhteistyösopimus oli irtisanottu jo loppuvuonna 2008, ja JACyhteistyösopimus BGS:n kanssa päättyi ensimmäisen 5-vuotiskauden jälkeen lähinnä BGS:n taloudellisten mahdollisuuksien ehtyessä. Oma painopiste siirtyi vanhan aineiston korjausprosessiin ja tiedonhallintaan, ja ensimmäinen kierros EM-aineiston korjauksessa saatiin tehtyä Henkilöstö Geofyysikko Maija Kurimo, hankepäällikkö Geofyysikko Heikki Hautaniemi Atk-suunnittelija Jukka Eteläaho Atk-suunnittelija Iiris Fahlsten Elektroniikkainsinööri Veli Leinonen Teknikko Olli Halonen Teknikko Jouni Piispanen Tutkimusassistentti Kai Nyman Tutkimusapulainen Heli Ojamo siirtyi maastogeofysiikan ryhmään helmikuussa Ryhmän hankkeet Omat hankkeet: JAC toiminta, Yhteistyöhanke BGS:n kanssa. Toiminta oli Twin Otterin kaluston huolto, ylläpito ja vuotuiset kalibroinnit, sekä yhteistyökokoukset BGS:n kanssa. Varsinaisia JAC-lentoja ei ollut BGS teki muutaman viikon mittauksen kesäkuussa Angleseyn saarella Walesissa. JAC Boardin kokouksissa käsiteltiin vuotuinen budjetti, toimintasuunnitelma ja JAC-toiminnan päättäminen. Twin Otter mittauskalustoineen laitettiin myyntiin _Lentogeofysiikka. Jo mitatun aineiston korjaamista jatkettiin, ja EMaineistolle tehtiin ensimmäisen kierroksen karkea korjaus ja saatiin hyvä kuva tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin. Valitettavasti osa aineistosta todettiin erittäin huonolaatuiseksi. Säteilyaineistojen korjausta viimeisteltiin. Mittaustarjouksia tehtiin useisiin hankkeisiin, mutta harmillisen vähän projekteja saatiin.

25 23 Osallistuttiin GTK:n metadataprojekteihin (Aineistohallinnan kehittäminen, Arkistoja kokoelmatoiminnan kehittäminen ja Kallioperän tiedonkeruun ja hallinnan kehittäminen) Olkiluodon lennot (Kurimo, M.) Olkiluodossa jatkettiin lentokartoitusta Posiva Oy:lle Finnmarkin lennot Finnmarkissa saatettiin lentokartoitusohjelma päätökseen Store Norske Gull As:lle Osallistuminen koulutukseen, kokoukset & excursiot: EA-1 kertauskurssi (Halonen, Kurimo, Leinonen, Nyman, Piispanen) Lentokoneesta pelastautuminen kurssi Porissa Ilmailuopistolla 11.3 (Halonen, Leinonen, Nyman, Piispanen ja BGS:n operaattorit) Oasis Montaj (Geosoft) -kurssi Otaniemessä Osallistujina geofyysikoita kaikista aluetoimistoista. Järj. Kurimo, Ojamo. Kurssin pitäjä Gaud Pouliquen, Geosoft Inc. 20.1: Oasis Basic kertaus (16 osall.) 21.1 Oasis 7.1 new features (30 osall.) Advanced interpretation (30 osall)

26 24 5. Geofysiikan menetelmäkehitysryhmä Heikki Vanhala 5.1. Yhteenveto Geofysiikan menetelmäkehitysryhmä kehittää geofysiikan tulkintaa ja mittaustekniikoita ja laitteita raaka-aine- ja ympäristömuutostutkimuksen tarpeisiin ja tekee geofysiikan tutkimusta ja geologian projektitöitä koti- ja ulkomailla. Ryhmään kuuluu 11 henkilöä, kolme teknistä asiantuntijaa ja 8 geofyysikkoa. Työn painopiste vuonna 2009 oli porareikälaitteiden EMRE, Reiska ja TERO kehitystyössä ja lento- TEM:n tulkinnassa. Merkittäviin työkokonaisuuksiin kuuluivat myös Komin ikiroutatutkimus, Magneettinen maailmankartta ja geofysiikan työt Ugandan kartoitushankkeissa. Laitehuolto ja -rakennus ryhmä osallistui aktiivisesti toimialan, ja ESY:n kehitystyöhön, ylläpitoon sekä maksullisiin hankkeisiin Henkilöstö Menetelmäkehitysryhmässä henkilöstö vuonna 2009 oli seuraava: Harinen Leo (LH), Laitehuolto ja rakennus Hongisto Hannu (HH), EM-mallinnus, Csiro/Amira-ohjelmisto Huotari-Halkosaari Taija (TH), ympäristögeofysiikka, sähköiset menetelmät Jokinen Jarkko (JJ), reikägeofysiikka, reikä-em-laitteet, laiterakennus Korhonen Juha (JK), hankepäällikkö WDMAM Korpisalo Arto (AK), radiovarjostus-menetelmä (FARA), käyttöliittymät Nissinen Reijo (RN), Laitehuolto ja rakennus Oksama Matti (MO), sähkömagnetismi, Sampo- ja TEM-menetelmät Ruotoistenmäki Tapio (TR), Alueellinen geofysiikka, Suomi, Mosambik ja Uganda Simelius Pekka (PS), Laitehuolto ja rakennus Vanhala Heikki (HV), ryhmäesimies, ympäristötutkimukset Omat hankkeet: Maailman digitaalinen magneettinen anomaliakartta JK Sähkömagneettinen poranreikämenetelmä JJ Geofysiikan laiterakennus JJ Laitehuolto ja rakennus JJ Etsintä- ja ympäristögeofysiikan tutkimus ja kehitys HV Komin ikirouta HV 5.3. Toiminta keskeisissä hankkeissa Maailman digitaalinen magneettinen anomaliakartta, WDMAM (Juha Korhonen) GTK osallistui maailman digitaalisen magneettisen anomaliakartan (WDMAM) valmistamiseen kansainvälisenä yhteistyönä. Tavoitteena on ollut laatia globaali magneettinen anomaliaverkko, aluksi 5 km:n tarkkuudella ja myöhemmin yksityiskohtaisemmin, saada se vapaaseen kansainväliseen levitykseen, ja julkaista

27 25 siitä karttoja mittakaavassa 1: : Hankkeen ensimmäiset tulokset (anomaliakartan versio 1.0) saatiin valmiiksi 2007 ja suunnitellut seuraavat kartat (anomalia- ja magnetoitumakartat, versio 2.0, mittakaava 1: ) vuonna Toiminta tulee jatkumaan edelleen, mm. osana Maailman karttakomission työtä, joka on ilmoittanut laajentavansa toimintaansa geofysikaalisten maailmankarttojen suuntaan, ja IAGA:n puitteissa, joka on ottanut kartan osaksi ohjelmaansa WG V-MOD työryhmän puitteissa. Juha Korhonen valittiin 2007 WDMAM työryhmän puheenjohtajaksi vuosiksi Magneettisen maailmankartan historia ulottuu vuoteen 1977 jolloin kansainvälinen geomagnetismin ja aeronomian assosiaatio (IAGA) kehotti kansainvälistä jäsenyhteisöään laatimaan magneettisia anomaliakarttoja mittakaavassa 1: , jotta niistä voitaisiin koota maailman magneettinen anomaliakartta. Suomen osuus valmistui 1980, ja raportoitiin IAGA:n kokouksessa Edinburgissa 1981ensimmäisenä kansallisena karttana. Maittain tehdyt kartat yhdistettiin mantereittain 1990-luvulla. Vuoteen 2003 tultaessa hanke oli kuitenkin keskeytynyt, koska aineistoa puuttui laajoilta alueilta, hankkeen vetäjät olivat joko siirtyneet muihin tehtäviin tai kuolleet, eikä IAGA:n uudessa organisaatiossa ollut enää tilaa karttatyöryhmälle. Vuonna 2009 Hanke valmistautui uuden painoksen laatimiseen kolmessa kokouksessa EGU:n, IAGA:n ja AGU:n kokouksien yhteydessä. Puheenjohtaja piti asiaan liittyen kolme kansainvälistä ja yhden kotimaisen esitelmän. Uuden painoksen tavoite lausuttiin seuraavasti, ja IAGA hyväksyi sen ohjelmaansa: Call for WDMAM 2011: All interested are called to provide data, methods and candidate maps for WDMAM 2011, and take part in its final compilation for publishing and release of the grid. Grid to be produced: - Quantity: Magnetic total component anomaly in limited bandwidth - Altitude: 2.5 km above the geoid - Resolution 2.5 km - Grid to be produced: the same c. 5km resolution grid knots as for WDMAM 2007 plus refinement to 2.5 km resolution - Source data: WDMAM 2007 data, plus new data sets, especially in the southern hemisphere - Reduction: CM4 or CM5 (most up to date), where possible - Reference: MF6 or most up to date version of MF More information at WDMAM website: Kansainvälisen WDMAM-hankkeen puheenjohtajana toimi Juha V. Korhonen GTK:sta. Suunniteltu kausi jatkuu vuoteen 2011 IAGA:n ja vuoteen 2012 CGMW:n puitteissa. Vertailtaessa hankkeessa eri maista hankittuja magneettisia anomalia-aineistoja satelliittipohjaisiin tuloksiin todettiin GTK:n omien ja GTK:n johdolla pohjoismaista koottujen aineistojen olevan satelliittimittausten kanssa parhaiten yhteensopivia. Siten on peruste sanoa, että GTK:n kokoama aeromagneettinen aineisto ja sen siinä käyttämä menetelmä ovat parasta, mitä siltä sektorilta maailmasta on ollut saatavilla (kuva 1.).

28 26 Kuva. 1. WDMAM-aineistojen korrelaatio CHAMP-satelliittimittausten kanssa. Valittaen on todettava, että GTK katsoi elokuussa tarpeelliseksi luopua ko. mittausten tekemisestä. Ulkopuoliselta taholta vastaavaa ei ole ostettavissa, ellei GTK tulevaisuudessa määrittele alihankkijalle erityisen tarkkaan mahdollisesti ostamiensa mittausten ominaisuuksia ja käsittelyn periaatteita. Päätöksellä ei kuitenkaan ole vaikutusta maailmankartan tulevien painosten valmistamiseen edes GTK:n osalta, koska pienen mittakaavan karttoihin riittävä aineisto on jo koottu Suomesta Sähkömagneettinen poranreikämenetelmä (Jarkko Jokinen) Uuden reikälaitteen kehitystyötä jatkettiin yhteistyössä J-Embedded Oy:n ja Pyhäsalmi Mine Oy:n kanssa. Kevään aikana tehtiin useita yhden taajuuden testimittauksia sekä Lopen testialueella että Pyhäsalmen kaivoksessa. Lähettimenä käytettiin Sampo-laitteistoa. Kaivoksen toistomittauskokeet tehtiin työntäen laitetta vaaka-asentoisiin kaivosreikiin sähköputkilla. Myöhemmin mittaukset on saatu tehdä kairakoneen avulla. Maalis-huhtikuun vaihteessa mitattiin kolme pitkää vaakaasentoista Pyhäsalmen kaivoksen malminetsintäreikää. Mittaustulokset osoittivat kaivoksen sivulla lähes kilometrin etäisyydellä ja kilometrin syvyydellä olevan hyvin sähköäjohtavia rakenteita. Tulokset tulkittiin yksinkertaisella johtavan maan ohutlevymallilla käyttäen Leroi ohjelmaa (Amira/CSiro). Alkeellisesta ja puutteellisesta tulkinnasta huolimatta ensikosketus vaativiin kaivosmittauksiin oli kannustava.

29 27 Elektroniikan sopimusvalmistaja Enics Oy rakensi GTK:n mittatilaustyönä uuden lähettimen. Puhdasta siniaaltoa tai muuta aaltomuotoa halutulla taajuudella tuottava lähetin valmistui kevään aikana ja se käyttöönotettiin kesällä Mittaussysteemin toimintaa viritettiin siten, että yhden taajuuden sijaan mitattiin 11 taajuutta. Käytännössä tämä onnistui korvaamalla vanha yhdelle taajuudelle viritetty vastaanotinkela Kalevi Sulkasen rakentamalla uudella laajakaistakelalla. Onnistuneiden kokeilumittausten jälkeen taajuuksia karsittiin. Myöhemmät mittaukset on tehty käyttäen 5 taajuutta taajuusalueelta Hz. Usean taajuuden mittaaminen mutkisti tulosten käsittelyä siinä määrin, että kaikki vanhat tietokoneohjelmat jouduttiin uusimaan ja osittain korvaamaan. Kehitystyön lomassa tehtiin myös käytännön tuotantomittauksia. Ensimmäisen kerran syyskuussa ja toisen kerran marraskuussa mitattiin 2 pitkää kaivoksen malminetsintäreikää. Nopean aikataulun ja muiden töiden takia ohjelmistot ja varsinkaan osaaminen eivät pysyneet tekemisen mukana, vaan pääosa tulosten käsittelystä lykkääntyi vuodelle Vuotta 2009 voidaan kuitenkin pitää menestyksekkäänä sikäli, että laitteen prototyyppi valmistui tavoitteiden mukaisesti ja sillä saatiin toistettavia ja uskottavia mittaustuloksia haastavissa olosuhteissa. Merkittävin takaisku projektissa oli rahoituksen supistuminen heti vuoden alussa. Lisärahoitusta haettiin TEKESiltä, mutta siinä ei onnistuttu. Rahoituksen supistumisen takia osa laitteiston varusteista on yhä J-Embedded Oy:n ja Kalevi Sulkasen omistuksessa. Projekti tuotti GTK:lle kaksi keksintöilmoitusta. Lisäksi projekti teetti ja paine-testasi useita komposiittiputkia tulevaa laiterunkoa varten. Jatkossa hankkeen tavoitteena on saada uusi yhteisrahoitussopimus Pyhäsalmi Mine Oy:n kanssa sekä kehittää nyt valmistettua kapeampi reikälaite, jolla voitaisiin mitata myös GTK:n omissa malminetsintärei'issä Geofysiikan laiterakennus (Jarkko Jokinen) Geofysiikan laiterakennushankkeessa keskityttiin pelkästään EMRE-systeemin kehittämiseen Arto Korpisalon johdolla EMRE-systeemi (Arto Korpisalo) EMRE-systeemi perustuu radioaaltojen vaimenemiseen kahden syvän vesitäytteisen poranreiän välillä (kuva 1). Menetelmää kutsutaan Radio Tomography- tai Radio Imaging Method menetelmiksi (RIM). Lähetin lähettää jatkuvasti neljää matalaa radiotaajuista elektromagneettista kenttää toisessa poranreiässä ja vastaanotin mittaa liikkuessaan toisessa reiässä, joten poranreikien välinen vaimennusjakauma voidaan laskea. Mittaussuureina ovat sähkökentän totaalikomponentti sekä mitatun signaalin ja referenssisignaalin välinen suhteellinen vaihe-ero. Referenssisignaali tehdään lähettimen poranreikäyksikössä ja johdetaan vinssikaapelia pitkin maanpinnalle ja edelleen vastaanotinyksikölle. Mittaustulokset tuodaan ylös maanpinnalle yksinkertaisella ja nerokkaalla tavalla. Mittauksia voidaan seurata kannettavan tietokoneen ruudulla reaaliajassa. Kokenut operaattori voi siis säädellä tehokkaasti mittausta, lyhentämällä tai pidentämällä vedon pituutta ja säilyttää työn tehokkuus korkealla tasolla. RIM menetelmä on korkean resoluution tekniikka ja sopii erityisesti toisen asteen tutkimuksiin. Sitä voidaan siten käyttää hyväksi kaivoksen strate- giseen suunnitteluun ja suurissa kallionrakennuskohteissa. Periaate on siis

30 28 sama kuin tietokone- pohjaisessa aksiaalisessa tomografiassa (CT-kuvaus), joka aikanaan mullisti lääketieteellisen kuvantamisen. RIM eroaa CT-kuvauksesta sekä fyysisten mittaussuhteiden että mittausgeometrian perusteella. Pitää käyttää matalampia taajuuksia, jota signaalitasot olisivat tyydyttävällä tasolla käytetyillä mittausetäisyyksillä. Paikkaresoluutio on metreistä kymmeniin metreihin kun taas CT-kuvauksessa päästään helposti millimetritasolle. Edelleen mittausgeometria vaihtelee kohteelta toiselle (K Dines, et al. 1979). Ensimmäiset menestykselliset mittaukset on suoritettu vaativilla kohteilla Pyhäsalmen massiivisella sulfidikohteella (Korpisalo, 2008) ja Olkiluodossa mahdollisella ydinjätteen loppusijoituspaikalla (Korpisalo, 2005 ja 2009). Kuva 1. Mittaus ja menetelmä EMRE-kohteet EMRE systeemi on siis taajuusalueen sovellutus ja se eroaa maatutkasta (GPR - Ground Penetrating Radar) kahdella tavalla. Maatutka on aika-alueen laite ja käyttää yleensä hyväkseen smg-aaltojen heijastumista (reflection) rajapinnoilta kun taas EMRE systeemi toimii läpäisyperiaatteella (transmissio), joten selviä rajapintoja ei vaadita. RIM -menetelmä on alun perin suunniteltu ja kehitetty laajojen sulfidimineralisaatioiden tutkimiseen, jossa kohteen johtavuus kasvaa kohteen ydintä kohti (D Vogt, et al. 2000). EMRE -systeemi on kehityksen kohteena ja systeemiin on tarkoitus liittää yksi korkea ylitaajuus, jolloin systeemin käytettävyys parantunee ruhjealueiden tutkimisessa suurissa kallionrakentamiskohteissa. Edelleen poranreikäyksiköt rakennetaan uusiksi vastaamaan nykyaikaista suunnittelua ja rakennustapaa. Pyhäsalmen massiivinen sulfidimalmio (kuva 2) on hyvä esimerkki optimaalisesta tutkimuskohteesta ja juuri siellä tehtiin pilottitutkimus GTK:n suorittamana kesällä Tulokset olivat hyvät. Pääpaino on siis malmien löytämisessä ja kohteiden kulun määrittämisessä. Kahden reiän mittaustulokset on piirretty samaan kuvaan (kuva 3). Se on hyvin yksinkertainen menetelmä seurata kohteen jatkuvuutta leikkauksessa. Kuvassa 4 on piirretty sähköisen poranreikämittauksen ja EMRE mittauksen tulokset ja voimakkailla kohteilla

31 29 menetelmät antavat yhtenevän tuloksen. CT-kuvauksessa eri elimet vaimentavat x- säteitä eri tavalla ja juuri samoin käy EMRE- mittauksissa. Radioaallot vaimenevat kalliossa johtavuuden funktiona. Kuvat 2-3. Pyhäsalmen massiivinen malmio (vasen) ja mitatut amplitudit leikkauksessa (oikea) Section 3: Br1 - Br2 - Resistivity/EMRE 1.00E E E E+07 Res (Ohmm) 1.00E E E+06 Res Amp 1.00E E E E Depth (m) Kuva 4. Sähköisen ja EMRE mittauksen vertailua EMRE:llä mittaaminen Paikallaan oleva lähetin kytkettynä dipoliantenniin lähettää jatkuvasti neljää mittaustaajuutta yhdessä poranreiässä ja liikkuva vastaanotin aistii tulevan sähkömagneettisen kentän vastaavasti dipoliantennilla toisessa reiässä. Koska molemmilla yksiköillä on omat antenninsa, systeemiä kutsutaan bistaattiseksi. Mittaus tapahtuu joko ZOM - (zero offset measurement) tai MOM (multioffset measurement) mittauksena. Vastaanottimen veto voi tapahtua nykyaikaisten vinssien maksiminopeuksilla (30-35 m/min). Taitava käyttäjä säätelee tehokkaasti vedon pituutta seuraamalla mittausta reaaliajassa tietokoneen ruudulta. Reaaliaikainen kontrolli mahdollistaa mittauspisteiden lisäämisen tai vähentämisen myös mittauksen aikana ja samalla nostaa työn tehokkuutta. EMRE-systeemin sisäinen ominaisuus on,

32 30 että se aistii aina voimakkaimman signaalin Fresnelin ensimmäisestä vyöhykkeestä (pyörähdysellipsoidi), joka on aallonpituuden ja reikien välisen etäisyyden funktio. Jos vyöhykkeessä on vaimentava kohde (kuva 5), vastaanotin rekisteröi muutoksen ja se näkyy signaalissa varjona (shadow) (kuva 1). Reikien välimatka voi olla jopa 1 km. Amplitudi ja vaihe-ero mitataan kaikilla neljällä taajuudella (laitteen ominaisuudet taulukossa 1). Kuva 5. Fresnelin ensimmäinen vyöhyke Mittaustaajuudet 312.5, 625, ja khz Mitattu jännitetaso μv Mitattu vaihe-ero Lähetysteho (max) 2 W Poranreikäyksikön 36 mm halkaisija (max) Vinssikapasiteetti m Mittaustapa ZOM and MOM Paineen kesto metriin asti Taulukko 1. Laitteen ominaisuudet EMRE:n datan käsittely: Tulkinta ja lopullinen esittäminen EMRE datan käsitteleminen ei välttämättä ole helppoa ja se voi tuntua työläältä. Työssä on hyvä pitääkin mielessä seuraavat ohjeet: 1). KIS periaate eli yritä pitää yksinkertaisena. Perusoperaatiot riittävät yleensä. 2) KIR- periaate eli pidä tavoite reaalisena. 3) Arvioi tarkasti, mitä olet tekemässä. 4) Säilytä systemaattisuus ja tarkoituksenmukaisuus. Datan käsittely tehdään kahdessa osassa: Datan editoiminen ja varsinainen tulkinta. Editoiminen on yleensä aikaakuluttavin osa, jolloin koko data käydään läpi huolellisesti. Jokainen lähetinpiste tarkastetaan graafisella työpöydällä, jossa voidaan tutkia/poistaa m.m. mahdolliset multipath-efektit (tulkinta perustuu suoran säteen seurantaan, joten monitie-etenemisen kautta tulleet säteet voisivat aiheuttaa harhan tulkinnassa). Myös häiriölliset osat voidaan poistaa datasta (kuvat 6-7). Lähettimien ja vastaanottimien xyz-koordinaatit lasketaan myös tässä osiossa.

33 31 Kuva 6. Graafinen työpöytä Kuva 7. Multipath ilmiö Toinen vaihe on varsinainen tulkintavaihe, jota voidaan myös kutsua inversioksi koska tässä vaiheessa lasketaan leikkauksen vaimennusjakauma (db/m). Tarkasti ottaen tulkintamenetelmä ei ole todellinen inversiorutiini, jossa minimoidaan kohdefunktiota. Kun systeemimatriisi on laskettu, ohjelma todellisuudessa ratkaisee matriisiyhtälön Ax=y. Käytettävissä on kaksi tomograafista ratkaisumenetelmää, nimittäin ART ja SIRT, jotka perinteiset algebralliset menetelmät (special purpose methods). Lisäksi yhtälöryhmä voidaan ratkaista pienimmän neliösumman mielessä joko LSQR- tai CGLS menetelmillä. Tuloksena on siis leikkauspinnan vaimennusjakauma (db/m), joka voidaan muuttaa leikkauksen johtavuusjakaumaksi (S/m) käyttämällä hyväksi tasoaaltoratkaisua (kuva 8).

34 32 Tulosten lopullinen esittäminen tapahtuu Geosoftin EMRE-moduulin (kuva 9) avulla, jolloin leikkauksen vaimennusjakauma siirretään 3d-poranreikäympäristöön (kuva 10). Kuvat 8-9. Leikkauksen näennäinen resistiivisyys ja Geosoftin EMRE menu, jonka avulla tulkintaohjelman tulos voidaan siirtää 3d-poranreikäympäristöön Kuva10. Leikkauksen lopullinen esitysmuoto Kuvassa 10 on esitettynä kolmen leikkauksen tulokset poranreikäympäristössä. Kun useampia leikkauksia sisältyy mittaukseen, on mahdollista erottaa kohteita, jotka eivät sijaitse suoraan leikkauspinnalla, koska EMRE-systeemi aistii aina voimakkaimman signaalin ja se voi tulla mistä tahansa Fresnelin ensimmäisestä vyöhykkeestä (kuva 5). References A Korpisalo, Tarmo Jokinen, Review of Crosshole Radiowave Imaging (FARA) in Drillhole Sections OL-KR4-OL-Kr10 and OL-Kr10-OL-Kr2 in Olkiluoto,2005, Posiva working report A Korpisalo, M Niemelä, FARA mittaukset Pyhäsalmen Kettuperällä 2008, INMET Mining työraportti 2008

35 33 A Korpisalo, Mika Niemelä, Cross-borehole research with EMRE system: Radiofrequency measurements in borehole section OL-KR40-OL-KR45 at Olkiluoto 2009, Posiva working report. D R Vogt, The Modelling and Design of Radio Tomography Antenna, Doctoral Thesis, Laitehuolto ja rakennus Laitehuollon -rakennuksen ryhmä, jossa toimi Reijo Nissinen, Leo Harinen ja Pekka Simelius), osallistui aktiivisesti uusien laitteiden projekteihin (mm. EM-Reiska, TERO ja petrofysiikan laboratorion uudistaminen). Lisäksi ryhmä hoiti erilaisten tutkimuslaitteiden huolto- ja korjaustyöt sekä elektroniikka- ja piirilevylaboratorion ja työpajan ylläpidon ja konsultoi laajasti teknisissä laite- ja materiaalikysymyksissä. Kaikkiaan töitä tehtiin yli 20 hankkeelle. Kuva 1. Työpaja osallistuu mittalaitteiden ja kojeiden suunnitteluun, huoltoon ja korjaukseen Etsintä- ja ympäristögeofysiikan tutkimus ja kehitys Hankkeessa opeteltiin TEM-menetelmää ja routaantuneen maan geofysiikkaa. TEM:ssä painopiste oli 2008 lennetyn lento-tem-aineiston jatkotulkinnassa ja lento- TEM-menetelmän (VTEM) opettelussa. Uusi maasto-tem-laitteisto otettiin käyttöön. VTEM-tutkimuksessa panostettiin Hanna Leväniemen johdolla erityisesti VTEM- ja muiden aineistojen 3D-visualisointiin ja GTK-lentoaineiston ja VTEM-aineiston vertailuun, TEM-esitystapoihin ja Keiteleen lentoalueen mallintamiseen. Leväniemen lisäksi projektiryhmään kuuluivat Hannu Hongisto, Taija Huotari-Halkosaari, Matti Oksama, Aimo Ruotsalainen ja Ilkka Suppala. Kaksivuotinen VTEM-tutkimus jonka perustana oli Vihannin ja Keiteleen alueilla tehdyt mittauslennot ja tavoitteena lento- TEM-osaamisen hankkiminen ja lentoalueiden tulkinta ja mahdollisten syväjohteiden paikallistaminen, päättyi. Menetelmä osoittautui hyväksi ja aineiston prosessointi- ja tulkintaosaaminen hankittiin. Selkeitä viitteitä uusista syväjohteista ei löytynyt. Maasto-TEM:ä testattiin pienimuotoisesti ja laajemmin Kempeleessä ja Venäjällä. Laite todettiin monessa mielessä hyväksi, mutta se ei juurikaan kestä pakkasta.

36 VTEM-projekti 2009 Geologian tutkimuskeskus (GTK) teetti vuonna 2008 helikopteri TEM-mittauksen (aika-alueen sähkömagneettinen mittaus) Geotech Airborne Ltd.:n VTEMsysteemillä. VTEM-menetelmän kuvaus, itse projektin sisältöä, aineiston tulkintaa ja alustavia mallinnustuloksia on esitetty GTK:n raportissa vuonna 2008 (Nousiainen et al., 2008). Tutkimuksen painopistealueina vuonna 2009 olivat: Lento-TEM aineiston kuvaaminen integroidusti muun aineiston kanssa 3Dmallina Karttamuotoisten aineistojen erilaiset esitystavat ja käyttö CDI-laskennan analysointi ja CDI-kuvausten tuottaminen Sampo-mittaukset ja muut jatkotutkimukset Keiteleen alueella D-mallit (Hanna Leväniemi) Aineistoa analysointiin 3D-mallin avulla Lampinsaaren kaivosalueen kohdalla. Aineistojen 3D-integrointi ja visualisointi tehtiin Geosoft Oasis Montaj ohjelmistolla. Mallin VTEM-aineistona käytettiin CDI-pystysektioita, ja sen avulla pyrittiin todentamaan CDI-sektioiden syvyysulottuvuus sekä rakenteellinen luotettavuus. Referenssiaineistona käytettiin Lampinsaaren geologisia kairausloggauksia, Sampo-EM maastomittauksia sekä HIRE-tuloksia. Geologisen mallin vertailu Lampinsaaren muodostuman poikki kulkevan VTEMlinjan CDI-kuvaukseen on esitetty kuvassa 1. Geologisesta mallista on selvyyden vuoksi esitetty ainoastaan ne kivilajiryhmät, jotka liittyvät alueen todennäköisiin johteisiin. Kuvista nähdään, että CDI-leikkausten muoto ja rakenteiden syvyys vastaa tällä alueella geologiaa melko hyvällä tarkkuudella. Myös Sampo- ja HIRE-tulosten kanssa saatiin hyvä vastaavuus. Kuva 1. Kairareikäaineiston vertailu CDI-kuvaukseen linjalla Kivilajivärit: oranssi = karsi ja dolomiitit, violetti = malmi, punainen = mustaliuske/grafiittituffiitti.

37 CDI-laskenta (Taija Huotari-Halkosaari) Vuonna 2008 lentomittaustilauksen yhteydessä Geotech Airborne Ltd:ltä tilattiin myös CDI-kuvaukset aineistosta. Ajatuksena oli se, että CDI-laskenta tehdään myös GTK:ssa ja tuloksia verrataan. Näin hankitaan samalla tärkeää tietoa omiin valmiuksiin tulkintaa ajatellen. GTK:lle hankittiin CDI-laskentaa varten Encomin (nykyinen Pitney Bowes Business Insight) EM Flow ohjelmisto, jolla voidaan laskea johtavuus-syvyyskuvauksia eli CDI-kuvauksia lentomittaus-em-aineistosta. CDI-kuvausten laskentaa tehtiin synteettiselle aineistolle sekä tilattujen mittausalueiden VTEM-aineistolle. Tulkinnoissa käytettiin kahtatoista aikavakioarvoa, mutta aikavakioväliä (Early Tau ja Late Tau) muutettiin eri laskennoissa. Oheisessa kuvassa x on esimerkkinä synteettisen datan mallinnuksesta saatuja CDIkuvia vaakalevylle. Ohuen vaakalevyn koko oli 200 m x 200 m, syvyys 100 m ja johtavuus-paksuus tulo 100 S. Mallin taustan resistiivisyytenä käytettiin arvoa 3000 Ωm (3,33 * 10-4 S/m).Kaikissa testeissä (kuva 2) levyn yläpinta saatiin 100 metrin syvyyteen, mutta kappaleen johtavuus vaihteli riippuen käytetystä aikavakiovälin alkamiskohdasta: aikaisemmilla Early Tau arvoilla (Kuva 2 a,b) kappale näkyy CDIkuvauksessa paksumpana ja huonommin johtavana kuin myöhäisemmällä Early Tau arvolla (Kuva 2 c,d). Taustan johtavuus oli sitä vastoin lähempänä oikeaa arvoa aikaisilla Early Tau:n arvoilla. a) b) c) d) Kuva 2. Vaakalevyn mallinnusta EM Flow ohjelmistolla. Parametreina käytetty a) Early Tau 0.01, Late Tau 5, Cutoff 1, b) Early Tau 0.05, Late Tau 4, Cutoff 1, c) Early Tau 0.07, Late Tau 5, Cutoff 0.7, d) Early Tau 0.07, Late Tau 5, Cutoff 2. Näennäisen johtavuuden skaala ~0-200 S/m (keltainen = 100 S/m, violetti = 200 S/m).(Leväniemi et al. 2010)

38 Mallinnus (Ilkka Suppala) VTEM mittausaineistoa tarkasteltiin teoreettisten 3D-mallien ja 1D-inversion avulla. Selvitettiin mittalaitteen tuottaman aineiston laatua, informaatiosisältöä ja sen tulkittavuutta. Kvantitatiivisen 1D kerrosmallisovituksen kautta voitiin arvioita myös CDI-muunnoksella saatavaa 1D-tulkintatulosta. Aineistossa db/dt ja B-kenttä ovat järkeviä, db/dt:stä laskettu B on suhteessa mitattuun db/dt:hen oikea mittauskohinan rajoissa. VTEM mittausten inversiossa minimoitavalla funktionaalilla saattoi olla useita minimeitä, tai ainakin kohtia, joihin minimointiproseduuri juuttuu. Tätä 1Dinversion monitulkintaisuutta voidaan vähentää proseduurin järkevillä alkuarvoilla ja myös mitatun B-kentän käytöllä db/dt-arvojen lisänä inversioprosessissa VTEM-mallitulkintaa 2009 (Hannu Hongisto, Matti Oksama) VTEM-menetelmän mittaussuure on pystyn magneettivuontiheyden aikaderivaatta. Magneettivuontiheys on varsinkin suurten johtokykyjen tapauksessa informatiivisempi suure kuin sen aikaderivaatta. Mutta primäärisuureen ollessa magneetivuon aikaderivaatta, ja magneetivuontiheys lasketaan integroimalla aikaderivaattaa, sisältävät molemmat suureet numeriikasta johtuen saman 'jäljen'. Jos johde näkyy toisessa suureessa, näkyy se toisessakin. Kiinnostavia anomalioita on mallinnettu Amira-ohjelmilla. VTEM-mittauksissa saatiin anomalioita, joita aikaisemmin lennetyssä DC-3-tuloksissa ei havaittu. Samoin kuin aikaisemmin talon omien lentoja tulkittaessa, 200 m linjaväli on tarkemmalle tulkinnalle liian pitkä. Mittausten tulkintaa jatkettiin vuonna 2009 prof. W J Bothan määrittelemillä vihjealueilla käyttäen CSIRO / AMIRA P223 projektin ohjelmia. Keiteleen aluetta on tulkittu jo aikaisemmin. Silloin kohteeksi valittiin anomalia linjalta 1200 (Kuva 3). Kohteet olivat osittain uusia ja osittain palattiin samoille alueille, joita jo vuonna 2008 oli tulkittu LeroiAir ohutlevymallilla. Uusissa tulkinnoissa käytettiin mm. LokiAir 3D-elementtimenetelmää, jolla päästiinkin parempiin tuloksiin (kuva 4). 100 Keitele Sulkavanjärvi - Line [pv/a/m 4 ] - log [km] Kuva 3. Mitattu VTEM-anomalia. Aikakanavat (2-27) väliltä ( ms, 0-kohta rampin loppupisteessä.

39 Keitele Sulkavanjärvi - Line LokiAir 10 [pv/a/m 4 ] - log [km] Kuva 4. LokiAir-mallilla laskettu VTEM-anomalia. Aikakanavat (2-27) väliltä ( ms, 0-kohta rampin loppupisteessä. Toisessa esimerkissä on LokiAir 3D-elementtimallin avulla tutkittu pienehköä mutta terävää VTEM -anomaliaa. Anomalian aiheuttajaa pyrittiin aluksi selvittämään Airbeo 1D- ja LeroiAir ohutlevymalli-inversioilla, mutta niiden todettiin antavan liian suuria syvyyksiä (M. Oksaman tutkimukset). LokiAir mallissakin tyydyttiin sovittamaan myöhempiä ja keskialueen kanavia, joiden katsottiin parhaiten liittyvän kallioperässä oleviin johteisiin. Elementtimenetelmällä päädyttiin voimakkaasti 3- dimensionaaliseen noin 10 m:n syvyydessä sijaitsevaan johteeseen, jonka syvyysulottuvuus on noin 25 m (Kuva 5). Tarkemmat tulokset ja muu vertailuaineisto on toistaiseksi selvittämättä. 10 Depth of top 10 m / Depth extent 25 m / Resistivity 10 Ωm 1 [pv/a/m 4 ] - log [km] Measurements Calculated Kuva 5. Mitattu ja LokiAir -mallilla laskettu VTEM vaste. Aikakanavat (2-27) väliltä ( ms, 0-kohta rampin loppupisteessä.

40 38 Erilaisten kohteiden näkymistä tutkittiin myös VTEM-tulosten profiiliesityksistä. Kuvassa 6 esiintyy prof. W J Bothan antama vihjealue kohdassa 3 km, Vihannin kaivos välillä 1,7 2,5 km, kaivoksen jätemonttu välillä 0,8 1,6 km ja heikohko johde (luultavasti sähkölinja) kohdassa 0,5 km. Erilaisten kohteiden näkymiseen voidaan vaikuttaa vaihtelemalla 0-viivan molemmin puolin sijaitsevan lineaarisen vyöhykkeen leveyttä. 100 Vihanti Lampinsaari - Line [pv/a/m 4 ] - log [km] Kuva 6. VTEM profiili Vihannin kaivoksen yli. Viite: Nousiainen M. (toim.), Hongisto, H., Hyvönen, E., Kurimo, M., Nikander, J., Oksama, M., Ruotsalainen, A., Suppala, I. ja Vanhala, H., VTEM-mittaukset ja vertailu muihin aineistoihin Vihannissa ja Keiteleellä Geologian tutkimuskeskus, sisäinen raportti, Q16.2/2008/ s. (Ei julkinen asti.) TerraTEM / Grendl Matlab-käyttöliittymä (Hannu Hongisto) TerraTEM maanpinta-tem laitteisto hankittiin GTK:lle CSIRO / AMIRA P223-ohjelmiin kuuluu kaksi kerrosmalli-inversio-ohjelmaa, Grendl ja Beowulf, joilla voidaan tulkita maanpinta-tem -tuloksia. Tämä kuitenkin edellyttää, että terratem:min binäärimuotoiset mittaustulokset on ensin muutettava ASCII-muotoon laitteen omalla ohjelmistolla. Sen jälkeen on tehtävä Grendlille ja Beowulfille sopivat input-tiedostot. Editoria (ja Exceliä) käyttäen tämä on kuitenkin hidasta ja kömpelöä. Tämän asian korjaamiseksi suunniteltiin Matlab-käyttöliittymä, terratemg1, jolla sama prosessi on tehtävissä nopeasti ja täsmällisesti ja jota voidaan käyttää myös mittaustulosten visualisointiin. Ohjelman teko aloitettiin Grendlistä mutta sama ajatus on siirrettävissä myös Beowulfille. Vuoden lopussa Grendl-versio oli jo käyttökelpoinen vaikkakin sen viimeistely vielä jatkuu.

41 39 Kuva 7. TerraTEM / Grend Matlab-käyttöliittymä Komin ikirouta (Heikki Vanhala) Komin ikirouta on GTK:n ja Komin Tasavallan yrityksen Mirekon yhteishanke (lähialueyhteistyö-rahoitus, UM/TEM, v ), jonka tavoitteena on kehittää geofysiikan menetelmiä ja edesauttaa geofysiikan käyttöä ohuen ja epäyhteneväisen ikiroudan tutkimiseen Komissa ja muualla. Kesällä 2009 tehtiin suomalais-venäläinen mittaus- ja tutkimusmatka Koillis-Euroopan tundralle Komiin ja Nenetsiassa sijaitsevalle Korotaikha-joen tutkimuskohteelle. Matkan aikana tehtiin ikiroudan lämpötilamittauksia ja tutkittiin sähköisin ja sähkömagneettisin luotauksin ikiroudan pintaosan rakennetta ja ominaisuuksia. Asema sijaitsee Nenetsian autonomisen piirikunnan pohjoisosassa noin 100 km Uralilin länsi- ja lounaispuolella yhtenäisen ikiroudan alueella. Jäätyneen maan paksuus alueella on metriä, aktiivikerros on ohut cm, ja pintaosien (0-15 m) lämpötila o C. Nenetsian autonominen piirikunta on pinta-alaltaan km 2 ja sijoittuu pohjois-eteläsuunnassa pääosin pohjoisen napapiirin ja 70 leveyspiirien väliin. Idässä Nenetsia ulottuu Ural-vuoriston yli Karanmerelle ja pohjoisessa Jäämereen. Asukkaita Nenetsiassa on vain , joista 60% venäläisiä ja 20% nenetsejä. 75 prosenttia alueesta kuuluu tundravyöhykkeeseen ja lähes koko piirikunta on ikirouta-aluetta. Vuoden 2009 tutkimusalue oli tasaista loivasti aaltoilevaa puutonta tundraa paitsi jokivarret ja painanteet, joissa oli pajukkoa. Alueen kallioperä koostuu Mesotsooisista ja Paleotsooisista sedimenttikivistä, joiden päällä on paksu, paikoin jopa 250 metriä, kerros Kvartääri-sedimenttejä. Sedimenttiaines on pääosin savi- ja kivipitoista silttiä. Geofysiikan menetelmiksi oli valittu vastusluotaus, TEM ja VLF. Mittaukset tehtiin 10 km pitkällä testilinjalla, jonka geologia ja ikiroutarakenne tunnettiin kairausten perusteella.

42 40 Kuva 1. Nenetsian retkikunta Ugandan kartoitushanke (Tapio Ruotoistenmäki) Ugandan kartoitushanke Geological Mapping, Geochemical Surveys and Mineral Resources Assessment in Selected Areas of Uganda on laaja ja käsittää mm. geologian, geofysiikan, petrofysiikan geokemian, isaotooppigeologian ja malminetsinnän osa-alueet. Hankkeen kestoaika on Hankkeeseen osallistuu GTK; CGS (Council for Geoscience, South Africa); GAF AG (Germany); ITC (International Institute for Geoinformation Science; Earth Observation, the Netherlands); FELS Consultants Ltd (Uganda). Rahoitus: Maan eteläosa (1S leveysasteesta etelään) IDA-hanke (International Development Association), pohjoisosa (1S leveysasteesta ylöspäin) NDF-hanke (Nordic Development Fund = NDF). Geofysiikan toiminta käsitti useita kotimaisia kokouksia joissa esiteltiin geologeille alueen geofysikaalisia karttoja ja opastettiin niiden tulkintaan. Maastoon lähteville geologeille valmistettiin geofysiikan karttoja johdannaisineen työkappaleiksi. Syksyllä luovutettiin asiakkaalle printit ja digitaaliversiot IDAn alueen geofysikaalisista kartoista ja pidettiin 10 pv koulutustilaisuus, johon kuului luentoja ja kenttäkurssi.

43 41 Kuva 1. Ugandan eteläosan alueen magneettisen kartan tulostusversio. Kuva 2. Magneettisia mittauksia Ugandassa

44 6. Geofysiikan sovellukset (GS-) ryhmän vuosikertomus Yhteenveto Geofysiikan sovellukset ryhmän toimintaan kuuluu KOGE yhteistyön (GTK:n sovelletun geofysiikan yhteistyö) koordinointi sekä geofysiikan konsultointi raaka-aine-, pohjavesi- ja taajamatutkimuksen tarpeisiin. Ryhmän henkilöstö tekee geofysiikan ja geologian projektitöitä kotimaassa ja ulkomailla sekä osallistuu GTK:n tutkimusten markkinointiprojekteihin. Ryhmän toimintaan kuuluvat myös alueelliset painovoimamittaukset (APV), joka raportoidaan erikseen. Ryhmään kuuluu 10 henkilöä, 6 geofyysikkoa ja 4 avustavaa henkilöä. Ryhmän henkilöstö osallistui vuonna 2009 GTK:n Espoon yksikön malminetsintähankkeissa pääosin kulta- ja teollisuusmineraalitutkimuksiin. Eteläisen ja läntisen Suomen kultavarojen kartoituksessa käytettiin laajasti geofysiikkaa muun muassa Valkeakosken, Forssan, Jokioisten, Huittisten ja Seinäjoen alueilla. Teollisuusmineraalihankkeessa geofysiikkaa käytettiin Someron ja Kaustisen alueilla. Ulkomaan markkinointi suuntautui Ukrainaan ja Puolaan sekä EAGE- kokoukseen Amsterdamiin. Uganda mapping -projektiin osallistuttiin tekemällä geofysiikan osuuden valmisteluja kotimaassa ja järjestämällä 5 viikon geofysiikan kouluttamisjakso paikallisille henkilöille Ugandassa. Geofysiikan sovellukset ryhmän omia tilaustöitä tehtiin kaikkiaan 12 hankkeessa ja lisäksi osallistuttiin yhteensä 16:een muiden toimialojen tilaus- tai yhteisrahoitteiseen hankkeeseen. Tilaustöinä tehtiin mm. SAMPO -luotauksia, seismisiä luotauksia hydrofonikaapelilla, UXO -magnetometrauksia, johtavuuskartoitusta sekä Ämmässuon GPS- ja painovoima -monitorointimittauksia ( ). Pohjavesi- ja taajama-alueiden rakenneselvityksiä valmistui yhteensä 11 eri kohteessa ja nämä työt jatkuvat vähintään samalla volyymilla myös seuraavana vuonna. Yhteensä (APV mukaan luettuna) valmistui 3 julkaisua, 9 esitelmäjulkaisua/abstraktia, 4 julkista- ja 19 tilaustyöraporttia ja pidettiin 20 esitelmää. Kaksi johtamisen erikoisammattitutkintokoulutukseen (JET) liittyvää kehittämishanketta valmistui ja T. Valjuksen ja J. Lohvan JET- tutkinnot hyväksyttiin. KOGE- toiminnan puitteissa tehtiin geofysiikan tietojärjestelmän kehitystä ja GMM-toimintakäsikirjan päivitystä sekä järjestettiin syksyllä KOGE- päivä Otaniemessä Henkilöstö Geofysiikan sovellukset ryhmän henkilöt ja päävastuut: - Tarmo Jokinen (TJ): Ryhmäesimies, toimialapäällikön varamies, KOGE-koordinaattori, malmigeofysiikka (kulta) - Seppo Elo (SE): APV-hankepäällikkö, painovoimatutkimukset - Jukka Lehtimäki (JSL): Seismiset tutkimukset, tilaustutkimukset, geofysiikan laitteet - Tuire Valjus (TV): Pohjavesialueiden ja taajamien geofysiikka, malmigeofysiikka (kulta, nikkeli), tilaustutkimukset - Jaana Lohva (JL): Malmigeofysiikka (teollisuusmineraali, kulta), geofysiikan markkinointi, ympäristögeofysiikka, 80 % osa-aikatyö. - Kimmo Korhonen (KK): Sähkömagneettisten ja painovoimamenetelmien kehittäminen ja soveltaminen - Heli Ojamo: Tutkimusavustaja, geofysiikan erikoismittaukset ja tuloskäsittely - Tarja Manninen (TM): Maastomittausten tuloskäsittely, maastogeofysiikan datajärjestelyt - Kirsti Munne (KM): Maastogeofysiikan tuloskäsittely, maastogeofysiikan datajärjestelyt, siirtyi eläkkeelle Tuula Jäntti : TAIKA-vastaava, GTK:n tutkimusmateriaalin digitointi ja järjestely. Osa-aikaeläke elokuun alusta alkaen (3 pv työviikko). - Pirjo Tolonen: Maastogeofysiikan tuloskäsittely ja tallennukset - Basil Eneh (BE): Painovoimatulkinnat, määräaikaisella työllisyysrahoituksella

45 6.3. Omat hankkeet Geofysiikan sovellukset (T. Jokinen) Kotihankkeen toimintaa GS -ryhmän kehityskeskustelut pidettiin mennessä (TJ). Vuoden aikana oli 3 GS - ryhmäpalaveria 13.2., 15.5 ja TJ osallistui merigeologian ja geofysiikan vastuualueen toimialapäällikön ryhmäesimiesten viikkopalavereihin ja Esy:n Joryn kokouksiin varamiehenä toimialapäällikön ollessa estyneenä. JL osallistui henkilöstön edustajana viikoittaisiin Esy:n Joryn kokouksiin. TM hoiti maastogeofysiikan datan järjestelyitä ja arkistointia Nassi -levypalveluun. Tässä hyödynnettiin myös tietohallinnon uutta maastogeofysiikan metadatapalvelua. Vanhan magneettisen ja slingram -datan ja linjoituskaavioiden tallennusta havaintokirjoilta ja digitoidun aineiston arkistokarttoja tehtiin koko vuoden ajan säännöllisesti (PT, Jäntti myös mukaan vuoden lopulla). Jäntti toimi TAIKA -vastaavana tarkistaen/korjaten kuukausittaiset SoleTM -työaikailmoitukset 2 vastuualueen osalta. Geofysiikan menetelmien testauksiin ja kehitykseen osallistuttiin, mm. TEM -mittauksiin Tyrnävällä, Kempeleellä ja Olkiluodossa (JSL, HO). Lopella testattiin VRS-GPS -paikannuksen liittämistä UXO - magnetometrisysteemiin (JSL, HO) Kotimaan ja kansainvälistä markkinointia (JL) tuettiin valmistamalla postereita Ämmässuon lentomittauksista ja GTK:n geofysikaalista tutkimuksista EAGE -näyttelyosastoon Amsterdamissa kesäkuussa. JET- hankkeena toteutettiin GTK:n ympäristö- ja pohjavesitutkimusten markkinointiprojekti Ukrainaan. Puolaan tehtiin tammi- ja helmikuussa markkinointimatkat, teemana mm. lentogeofysiikan käyttö ympäristötutkimuksissa. Lisäksi kesäkuussa järjestettiin seminaari Puolan Wiekopolsakan alueen jätehuoltoviranomaisille. Sovelletun geofysiikan XVII neuvottelupäiville valmistettiin 4 esitelmää/kokousabstraktia (SE, TJ, KK, TV) KOGE-toiminta (GTK:n sovelletun geofysiikan yhteistyö) (T. Jokinen) KOGE-suunnittelu-videopalaverit pidettiin ja 25.9, osallistujina oli KOGE- yhdysgeofyysikot kaikista alueyksiköistä ja GTK:n strategiajohto. KOGE-päivä pidettiin Otaniemessä 2.11, osanottajia oli noin 40. Ohjelmassa oli strategiajohdon esittämä geofysiikan toimintojen selvitys ja strategiset kysymykset. Osallistuttiin Geofysiikan tietojärjestelmän kehittämiseen ja lukuisiin videokokouksiin geofysiikan tietojärjestelmän vaatimusmäärittelyistä. (TJ) Geofysikaalisen maastomittauksen toimintakäsikirjaa uusittiin ja päivitettiin yhdessä alueyksikköjen yhdysgeofyysikkojen kanssa muun muassa työkokouksessa Tampereella toukokuussa ja uusimalla ja lisäämällä toimintakäsikirjaan kaikki GTK:n geofysiikan erikoismenetelmät Alueelliset painovoimamittaukset ja mallinnus (S. Elo) Ks. hankkeen erillinen yhteenveto Geofysiikan koordinointi ja henkilöstön koulutus pohjavesialueiden rakennetutkimuksissa (T.Valjus) JET -koulutukseen liittyvä kehittämishanke alkoi 2008 ja valmistui syksyllä Hankkeella parannettiin oleellisesti pohjavesialueiden tutkimuksiin liittyvän geofysiikan prosessia. Hanke sisälsi pohjavesialueiden rakennetutkimuksiin liittyvien geofysiikan töiden koordinointia, tuloskäsittelijän ja tulkintageofyysikon koulutusta, käsittelyohjelman ohjelmointia. Maaperägeologeille järjestettiin helmikuussa koulutustilaisuus "Geofysiikan käyttömahdollisuudet pohjavesi- ja taajamakohteissa" Ympäristö- ja pohjavesitutkimusten markkinointiprojekti Ukrainaan sekä uusiin ja mahdollisiin EU-maihin (J.Lohva) JET-koulutukseen liittyvä kehittämishanke alkoi 2008 ja vlmistui syksyllä Hanke sisälsi Ukrainan

46 44 markkinointimateriaalin kokoamista, asiakas- ja rahoituskartoituksia sekä analyysin GTK:n vahvuuksista ja heikkouksista ympäristö- ja pohjavesitutkimuksissa. Asiakastapaamisia järjestettiin hankkeen aikana neljä; vaikuttavin niistä oli GTK:n pääjohtajan kuuluminen Tasavallan presidentin liikemiesvaltuuskuntaan Kiovan vierailulla Hankkeen päätapahtuma oli asiakasseminaari 3.6. Kiovassa. GTK:n asiantuntijat (6 kpl) vierailivat 3.6 myös SGSU:ssa, jossa pääjohtajat Ekdahl ja Mormul allekirjoittivat MOU -sopimuksen. Seminaarijärjestelyt ja vierailu hoidettiin yhdessä Finpron Ukrainan toimiston kanssa. Syksyllä aloitettiin IKI- hankkeen ideointi Boris Malyuk UkrGRI/Lohva GTK. IKI -hanke-esityksen neuvottelut käytiin Kiovan vierailun yhteydessä (Åker, Vironmäki, Lohva) Geofysiikan kenttäkurssi 2009 (T. Jokinen) TKK:n ja HY:n opiskelijoille järjestettiin yhteistyössä (HY/Geofysiikka ja seismologian laitos ja TKK/Geoympäristötekniikka) 3. geofysiikan kenttäkurssi Pohjakan testikohteessa Porvoossa ja Askolassa (12 opiskelijaa). Opastukseen mittauksissa (R. Sormunen(KP)) ja tulkintoihin osallistuttiin suurella panoksella: Magneettinen ja slingram (TJ), IP/vastusluotaus (T. Huotari). S. Elo piti painovoimamittauksia käsittelevän esitelmän ja opasti gravimetristen mittauksissa. Opiskelijat pitivät sovelletun geofysiikan XVII neuvottelupäivillä aiheesta posteriesitelmän Geofysiikan sovellukset-ryhmän maksullinen palvelututkimus - Y-voimalaitos/geologinen esiselvitys.tehty vuonna 2008, laskutus vuonna 2009 (J. Lohva) - Nordkalk/Johtavuusmittaus).Rikastamoalueen EM31-johtavuuskartoitus Lappeenrannassa ympäristöriskien arviointia varten (J. Lohva, H. Ojamo). - Ämmässuon painovoima, 5-vuotinen ohjelma tarkkuus-gps-gravimetrauksesta Ämmässuon jätealueella.monitorointigravimetraus tehtiin kesäkuussa käyttäen paikannuksessa uutta VRS-GPSlaitteistoa, raportti valmistui joulukuussa. (S.Elo) - SAMPO-luotaukset Olkiluodossa Kuudennen kerran tehty SAMPO-monitorointiohjelma (T. Jokinen, J. Lehtimäki ja K. Korhonen) - Tutkimusohjelmien erittelemättömät, Fennoskandian Bouguer-anomaliaverkon aineiston myynti joulukuussa (S. Elo), Hydrofonikaapeleiden vuokraus TKK:lle joulukuussa(j. Lehtimäki) - Seismiset luotaukset Loviisassa Seisminen refraktioluotaus, hydrofonikaapelilla, yhteensä noin 3 km, tehtiin syys-lokakuussa vesialueella Hästholmenissa, Loviisassa (J. Lehtimäki) - Sipoon liitoasalueen painovoimamittaukset (T. Valjus) - Kurkisuon painovoimamittaus (Lehtimäki, J.) - Kuivalan painovoimamittaus (J. Lehtimäki) - Hirvaskankaan painovoimamittaus (J. Lehtimäki) - Pohjavesirajaus, painovoimamittaus (T. Valjus) - UXO Messukeskus.Helsingin messukeskuksen laajennustyömaan alueella tehtiin UXOmagnetometraus pysäköintialueella ja Käpylän pallokentällä(j. Lehtimäki, H. Ojamo) 6.5. Osallistuminen VA215 toimialan muihin hankkeisiin - Geomateriaalien fysiikka. MAFRIP-laitteen mittausohjelman ohjelmointia (KK) - Lentogeofysiikka. Osallistuminen Porin ( ) JAC / safety training järjestelyihin (HO) - Geofysiikan laiterakennus. GTK-SAMPO-laitteiston toiminnan selvittämistä ja simulointia (KK, TJ ja JSL). - Lentogeofysiikan aineistojen tulkinnan kehittäminen. Pehmeikkötutkimukset -tutkimusteeman töitä ja väliraportointia (TV).

47 Osallistuminen GTK:n muihin hankkeisiin Luonnonvarojen etsintä ja arviointi - Etelä-Suomen maaperätiedonkeruu ja sovellukset. Maaperäseismisten luotausten tuloskäsittelyä ja loppuraportti (JSL) - Väli- ja Etelä-Suomen nikkelipotentiaalin arviointi. Taipalsaaren ja Ahlaisen geofysiikan tuloskäsittelyä ja osallistuttu Isosuon valtausraporttiin(tv) - Eteläisen Suomen kultavarojen kartoitus Huittisen Jokioisen - Forssan alue: Jokioisen Kedonojankulman Kuuman alueella on jatkettu aikaisempia geofysiikan mittauksia ja tehty reikäloggauksia, täydennetty 3D-IP-mittauksilla ja tulkinnoilla (TJ, HO). Huittisen Palokallion kohteessa tehtiin geofysiikan tulkintoja ja reikäluotausten käsittelyä sekä geofysiikan raportointia (TV). Jokioisen Kivenkorvan kohteeseen tehtiin maasto- ja aerogeofysiikan tulkintoja sekä Sukulan kohteeseen maastomittauksia (JL). Lempäälän-Valkeakosken alue: Lempäälän alueellista aerogeofysiikan tuloskäsittelyä ja Kaakkolammen maastogeofysiikan mittaukset (TJ). Mittauksiin osallistui kaksi geofysiikan harjoittelijaa. Kullaan kohde, tuloskäsittelyä (TJ) Pohjanmaan alue: Alueellista aerogeofysiikan tulkintaa/ennustekarttoja tehtiin Seinäjoen Paston kohteessa käsittäen 6 karttalehteä ja Pohjanmaan Iiruunjärven kohteessa sekä työstettiin aerogeofysikaalisia karttoja Kokkolan aluetoimistoon. Mittauksia tehtiin Alajärven, Peurakallion ja Paston kohteissa (JL). Osallistuttiin Pohjanmaan kultakohteiden ekskursio/workshopiin , jossa myöskin esitelmä geofysiikan käytöstä (JL). Seinäjoen Hoikkamäen (Sikakangas) kohteesta valmistui Q-raportti (TJ) Teollisuumineraalivarojen kartoitus - Someron Lumireenhaaran Li-pegm. kohteeseen tehtiin magneettisten ja MaxMin-Slingram maastomittausten tuloskäsittelyä ja tulkintaa (JL) - Kaustisen Li - pegm. -alueella tehtiin alueellista rakennetulkintaa sekä Rapasaaret kohteen maastomittaussuunnitelma. Läntän alueen aerogeofysikkaa verrattiin EMTEK- testimittauskuviin (JL) Tiedonhallinta - Kirjasto arkisto-ja julkaisupalvelut. Kansannäyteraporttien järjestelyjä (Jäntti) Geotieto ja graafiset palvelut. Kuvien digitointia, tallennuksia ja järjestelyjä (Jäntti) Kehitystoiminta Osallistuttiin tilaturvallisuusauditointiin J.Öhbergin johdolla 7.5 ja (TJ) GMM-toimintakäsikirjan uusiminen/päivitys- työkokous yhdessä GMM-yhdyshenkilöiden kanssa oli Tampereella (TJ). GMM-Toimintakäsikirjan tehtiin laaja päivitys, muun muassa siihen lisättiin kaikkien GTK:n erikoismenetelmien menetelmäkortit (TJ yhdessä KOGE - geofyysikkojen kanssa) 6.7. Yhteisrahoitteinen ja maksullinen toiminta EU-hankkeet - BaltiCICA. Pohjavesialueen painovoimamittausten tulkinnat Hangossa ja Tampereella (TV) - EAKR, raakaveden saannin turvaaminen. Pohjavesialueen painovoimamittausten tulkinnat Orimattilassa, Hollolassa ja Hausjärven Somervuoressa (TV) - Kurikan Aronlähteen rakenneselvitys. Vuoden 2008 painovoimatulkintojen tarkistuksia uusien kairaustietojen perusteella(tv)

48 46 Muu yhteisrahoitteinen toiminta -TAATA. Painovoimatulkinnat ja geofysiikan osuus loppuraporttiin saatiin valmiiksi. Tulkintalinjoja oli koko Taata-hankkeessa yhteensä yli 100 kpl (TV). Osallistuttiin TAATA -hankkeen loppuseminaariin (TV) - Sähkömagneettinen poranreikämenetelmä. Osallistuminen Reiska-EM-suunnitteluun (KK, JSL) - Patamäen rakenneselvitys. Painovoimatulkinnat (JSL) - Vaasa-Mustasaari harjurakenne. Painovoimatulkinnat (TV) - Riutanharjun rakenneselvitys. Painovoimatulkinnat (TV) - Hirvenoja rakenneselvitys. Painovoimatulkinnat (TV) - Tuuloksen rakenneselvitys. - Pohjavesialueiden rajaamismenettelyselvitys. Geofysikaalisia selvityksiä usealla alueella. Painovoimatulkinnoista erillinen hanke, Raportin geofysiikan tekstiosuuksien laadintaa (TV). - Asikkalan Anianpelto, rakenneselvitys. Painovoimatulkinnat (TV). Maksullinen toiminta - Olkiluodon geofysiikka. Olkiluodon SAMPO- monitorointiluotausten tulkintaraportti valmistui syyskuussa (KK) - Uganda mapping/ndf. Geofysiikan osuuden valmisteluja, 5 viikon geofysiikan koulutusmatka Ugandaan (JSL) - Rakenneselvitys Tammelassa ja Lopella. Painovoimatulkinnat (TV) - Hausjärven-Janakkalan rakenneselvitys. Painovoimatulkinnat (TV) 6.8. Osallistuminen koulutukseen, kokoukset & excursiot Koulutus Venäjän kielikoulutus (KK) JET-koulutus (TV, JL) Geosoft OASIS-koulutus Otaniemessä GTK:ssa (TJ, JL, JSL, TM, TV) MATLAB-kurssi tammikuussa (KK) COMSOL-kurssi (KK) Geokemian päivät Otaniemessä (TV, JL) Vuorimiespäivät Katajanokalla (TV) Kokoukset & excursiot Puola/Varsova , neuvottelumatka PGI:n kanssa (JL) Puolan markkinointimatka Katowice, Krakova, Szczecin (JL) Puolan markkinointimatka ; seminaari Wiekopolskan jätehuoltoviranomaisille, Jawornozno jätehuoltoviranomaisten tapaaminen (JL) Ukraina, Kiova ,Ympäristömessut ja markkinointimatka (JL) Ukraina, Kiova , GTK:n ympäristö- ja pohjavesitutkimusten markkinointiseminaari (JL) EAGE/Amsterdam , näyttelyosasto (JL) KOGE Otaniemessä 2.11 Sovelletun geofysiikan XVII neuvottelupäivät Otaniemessä Lentotulkintaseminaari Otaniemessä Ukraina, Kiova , IKI-hanke-esityksen neuvottelut UkrSGRI ja SGSU:n kanssa sekä vierailu Suomen suurlähetystössä (JL)

49 Alueelliset painovoimamittaukset ja mallinnus 2009 (Hanke , Seppo Elo, Tarja Manninen) Johdanto Alueelliset painovoimamittaukset (APV) on GTK:n valtakunnallinen kartoitusohjelma, josta vastaa Alueelliset painovoimamittaukset ja mallinnus -hanke. Kartoitus toteutetaan GTK:n laatujärjestelmään kuuluvan, vuosittain päivitettävän toimintakäsikirjan mukaisesti. Hankkeen tehtävänä on PTS- ja vuosisuunnitelmien teko; kenttätöiden valvonta; mittaustulosten prosessointi, tarkastaminen, sijoittaminen valtakunnalliseen rekisteriin ja toimittaminen käyttäjille; tulkinnan edistäminen sekä edellisiin liittyvä tutkimus- ja kehitystyö. Kenttä-henkilökunta on sijoitettu Konsernipalvelujen maastomittausryhmään, joka vastaa maastotyö-resursseista ja maastotyön käytännön järjestelyistä. Vuonna 2009 Etelä-Suomen yksikkö teki hankkeelle 1.2 henkilötyövuotta ja konsernipalvelujen maastomittausryhmät tekivät hankkeelle 2.7 henkilövuotta. Vuonna 2009 hanke tuotti mittaustulosten ja painovoimakarttojen lisäksi yhden käsikirjoituksen GTK:n tutkimusraporttisrajaan, 2 käsikirjoitusta HIRE-raportteihin, 4 kokousabstraktia, 2 asiantuntijaraporttia, 11 esitelmää ja yhden referee-lausunnon. Maksullisen toiminnan arvo oli euroa GTK:n alueelliset painovoimamittaukset v APV-kartoituksen mittaustulos oli 3868 pistettä (844 km 2 ), mikä on 87 % (73 %) vuoden tavoitteesta pistettä. Lisäksi toteutettiin suunnitelmien mukaisesti lentogravimetrauskokeilut Porin ja Hammaslahden alueilla (1569 linja-km, 1142 km 2 ) ja painovoimamittaukset HIRElinjoja pitkin Olkiluodon, Pyhäselän ja Sompujärven kohteissa yhteensä 1032 pistettä (103 km). Kokonaisuutena mittaustulosta on syytä pitää erinomaisena. Kartoituksen kohteet olivat Keski-Lapin kallioperän ja malmipotentiaalin 3D-mallinnus; Kemijärven alueen Au- ja Ni-Cu-Zn -potentiaalin selvittäminen; Hammaslahden alueen Zn- Cu-potentiaalin arviointi; Satakunnan rannikkoalueen maa- ja kallioperärakenteiden kartoitus sekä Olkiluodon ympäristön kallioperän rakenteen mallinnus. Taulukko 1. Alueellinen painovoimakartoitus Mittausalue Karttalehti Pinta-ala Pistemäärä Luvia km Jokioinen km 2 62 Kittilä ; ; km Luusua (Kemijärvi) km Yhteensä 844 km

50 48 Taulukko 2. Painovoimamittaukset HIRE-linjoilla Mittausalue Karttalehti Linjat Pistemäärä Pyhäselkä ; km 486 Olkiluoto , 12; km 268 Sompujärvi km 278 Yhteensä km 1032 Taulukko 3. Lentogravimetraus (Bell Geospace AirFTG) Mittausalue Karttalehti Linjat Pinta-ala Pori ; km 216 km 2 Hammaslahti ; ; km 926 km 2 Yhteensä km 1142 km 2 Vuoden lopussa GTK:n alueellisessa painovoimarekisterissä oli havaintopistettä, jotka kattoivat km 2 ja 1569 linja-km lentogravimetraustuloksia. Kuva 1. Alueellisen painovoimamittauksen kartoitustilanne ja suunnitelma vuodelle 2010.

51 Muut mittaukset YTV:n Ämmässuon kaatopaikan kokoon painumisen ja siihen liittyvien tiheyden muutosten seurantaa jatkettiin mittaamalla linjat L1, L2, L7 ja L8 ja pisteet 5001 ja 5002 (Hanke ) Mallinnus Mallinnuksen pääkohteina olivat Satakunnan painovoimamittaustulosten mallintaminen, Porin ja Hammaslahden lentogravimetrausaineiston analysointi, Ämmässuon jätekasojen tiheysvaihtelu, seismisten luotausten ja gravimetristen mittaustulosten yhteistulkinta Kemin ja Olkiluodon HIRE-kohteissa sekä Metsähovin liikkuvan kalliolohkon mekanismin 3D Finite Element - analyysi. Lisäksi laskettiin Merivoimien tutkimuslaitokselle miinanraivaajan aiheuttama painovoima-anomalia merenpohjassa laivaväylän alapuolella ja kalliokukkulalla laivaväylän vieressä Maksullinen toiminta Ämmässuon GPS- ja painovoimamittauksista sekä niiden tulkinnasta ja raportoinnista laskutettiin euroa. Alueellista painovoimadataa myytiin Kevitsa Mining Oy:lle ja Northland Exploration Finland Oy:lle yhteensä euron arvosta Muuta Valmistettiin Suomen Bouguer-anomaliakartta Fennoskandian 10km x 10km Bougueranomaliaverkosta sijoitettavaksi GTK:n aktiivikarttapalveluun. Kartalle hankittiin Geodeettisen laitoksen lupa. Lentogravimetrauskokeiluun tuli tarjoukset neljältä yhtiöltä: Bell Geospace, ARKeX, Sander Geophysics ja Geotech Airborne. Tarjoukset arvioi työryhmä S. Elo, M. Kurimo ja H. Salmirinne. Työn toteuttajaksi valittiin Bell Geospace. Seppo Elo piti painovoimamittauksia käsittelevän esitelmän ja opasti gravimetristen mittausten suorittamisessa Helsingin yliopiston ja Teknillisen Korkeakoulun Geofysiikan kenttäkurssilla Askolassa LuK Mika Kallo teki Oulun yliopiston Fysiikan laitokselle pro gradu -tutkielma. Tutkielman aihe liittyy Geologian tutkimuskeskuksen Bell Geospace -yhtiöltä tilaaman lentogravimetrausaineiston käsittelyyn. Työn ohjaajina ovat geofyysikko Seppo Elo (GTK) ja lehtori Markku Pirttijärvi (OY). Tutkielman päätehtävänä on lentokoneessa mitatun painovoiman gradienttiaineiston (tensorikomponentit Txx, Txy, Txz, Tyy, Tyz, ja Tzz) yhdistäminen maanpinnalla mitattuun painovoimaan (vertikaalikomponentti g z ) siten, että tihemmällä lentoaineistolla luodaan harvemmista maastomittauksista tarkennettu Bougueranomaliakartta. Tehtävää tarkastellaan kahdella eri tavalla: a) Fourier-muunnosmenetelmiä ja b) numeerista mallintamista ja inversiota (ekvivalenttilähde) käyttäen. Työn eräänä tavoitteena on arvoida, kuinka tiheästi maastomittauksia on vähintään tehtävä, että tuloksena saatava Bouguer-kartta on "riittävän" tarkka.

52 Kuva Kuva 2. Vuotuisen lämpötilan vaihtelun aiheuttama avoimen kallionpinnan jaksoittainen vertikaaliliike. Esimerkki 3-dimensionaalista mallinnuksesta ABAQUS FEM-ohjelmistolla. Alueen keskiosan yläpinnan lämpötila suhteessa ympäristöön: talvella alimmillaan -1 C, kesällä ylimmillään +27 C. Deformaation amplitudi on 3.61 mm. Huomaa deformaation 1000-kertainen liioittelu. Elementin koko on vaakasuunnassa vaihteleva ja pystysuunnassa 2 m.

53 53 7. Geofysikaalisen tulkinnan kehittäminen Meri-Liisa Airo 7.1. Yhteenveto Ryhmän toiminta jakaantui hankkeissa tehtävään tutkimus- ja tulkintatoimintaan sekä laboratoriossa tehtävään mittaustoimintaan. Ryhmän sisällä toimittiin neljässä omassa hankkeessa: 1) Geomateriaalien fysiikka, 2) Lentogeofysiikan aineistojen tulkinnan kehittäminen, 3) Paleomagneettisen menetelmän kehittäminen geologisen mallinnuksen tueksi ja 4) Petrofysiikan palvelut. Vuoden varrella pidettiin kuukausittain ryhmäkokouksia ja Labra tutuksi -palavereita, joissa tutustuttiin ryhmän erilaisiin toimintoihin ja mittalaitteistoihin. Alkuvuodesta tutkimusjohto arvioi laboratorion toimintaa ja evaluoinnissa todettiin toiminnan olevan tarpeellista ja hyvällä mallilla. Laboratorion laitekantaa kohtaan on maailmalla esiintynyt kiinnostusta, mistä kertovat monet laitteita koskevat tarjouspyynnöt. Tulkintapuolella vuosi 2009 sisälsi tutustumista tarjolla oleviin datan visualisointi- ja analysointiohjelmistoihin. Etenkin paneuduttiin SOM- (Self Organizing Maps) analyysiin ja sen soveltumiseen lentogeofysiikan ja petrofysiikan aineistojen luokitteluun. Järjestyksessä toinen tulkintaseminaari järjestettiin syksyn KOGE-päivien yhteydessä. Tulkintaseminaarit tarjoavat vuorovaikutusfoorumin tulkintaa tekeville geofyysikoille läpi GTK:n. Paleomagnetismin hankkeessa keskityttiin kultamineralisaatioiden tutkimuksiin, Fennoskandian kilven paleo-mesoproterotsooisiin riftiytymistapahtumiin sekä Viron sedimenttimuodostumien myöhäistektonisiin magnetoitumiin Henkilöstö Ryhmän vakituiseen henkilöstöön kuului 8 geofyysikkoa ja kaksi tutkimusavustajaa. Geofyysikoista laboratoriotoiminnassa olivat Liisa Kivekäs, Matti Leino, Satu Mertanen ja Heikki Säävuori, tutkimusavustajat olivat Satu Vuoriainen ja Matti Kauranne. Tulkintapuolella olivat geofyysikot Hanna Leväniemi, Ilkka Suppala ja Hilkka Arkimaa. Lisäksi vuoden 2009 aikana ryhmässä olivat jatko-opiskelija Fredrik Karell ( asti) ja diplomityön tekijä Eeva Huuskonen ( asti). Eevan diplomityö valmistui ja esiteltiin GTK:ssa. Markku Kääriä palkattiin maksulliseen toimintaan ajalle tekemään lämmönjohtavuuksien ja lämpökapasiteettien mittauksia. Laboratorion toimipisteitä ovat petrofysiikan, paleomagnetismin ja geotermiikan laboratoriot sekä näytteiden esikäsittelyhuone Ryhmän hankkeet Omat hankkeet: Geomateriaalien fysiikka (Airo) Petrofysiikan palvelut (Säävuori) Lentogeofysiikan aineistojen tulkinnan kehittäminen (Airo) Paleomagneettisen menetelmän kehittäminen geologisen mallinnuksen tueksi (Mertanen) Muille hankkeille tehty työ:

54 54 Etelä-Suomen mafisiin intruusioihin liittyvien kultakohteiden geofysikaalinen karakteristiikka (Huuskonen, diplomityö valmistui) TAATA-hankkeen loppuraportti valmistui (Arkimaa, Airo, Säävuori) Hämeen malmipotentiaalin kartoitukseen liittyen tuotettiin lentogeofysiikan aineistoista tulkintamateriaalia ja tehtiin Hämeen alueelta SOM-luokitteluja lentogeofysiikasta ja petrofysiikasta (Leväniemi, Airo) HyMap-aineistojen tulkintaa ja maastomittausaineiston muokkausta suotyyppiluokittelua varten (Arkimaa) Pehmeikkötulkinta Porin alueen rakennettavuusselvitysraporttiin valmistui (Säävuori) Soiden ikäkartan valmistelua hankkeelle Turvekerrostumat ja kestävä kasvu (Säävuori) OKU syväreikähankkeen petrofysiikan aineiston koostamista ja yhteenvetoja sekä posteri syksyn workshopissa (Säävuori, Airo, Vuoriainen) Pehmeikkötulkintoja, johtavuusluotauksia ja raportointia hankkeelle: Pohjavesialueiden rajaamismenettelyselvitys Palmu, J-P. (Säävuori) Hankkeelle Kallioperän geologinen ja metallogeeninen mallinnus viimeisteltiin käsikirjoitus arkeeisista manner-rekonstruktioista (Mertanen) 7.4. Osallistuminen koulutukseen, kokoukset & excursiot: Projektinhallinta-kurssi GTK:ssa (ML Airo osallistui) InnoGeo-seminaari Porissa (H. Säävuori) SiroSOM kurssi ja workshop (vetäjänä Stephen Fraser, CSIRO) Osallistujat H. Leväniemi, H. Arkimaa ja ML Airo. Geofysiikan päivät Yhdyskuntatekniikan messut Tampereella (Säävuori, Leväniemi) SGA2009 meeting Townsville, Australia (ML Airo) o 2 esitelmää (CSIRO QCAT ja SGA2009) o Short course: 2D/3D Mineral Prospectivity & Geological Process Modelling o Field trip: Mt Isa / Cloncurry region 6th Nordic Paleomagnetic Workshop , Luulaja, Ruotsi (S. Mertanen) S. Mertanen: Venäjän kielikurssi GTK:ssa Nordic Remote Sensing Days Ilmatieteen laitoksella Kumpulassa (H. Arkimaa) KOGE Sovelletun Geofysiikan Neuvottelupäivät Tulkintaseminaari (koollekutsujana Airo) OKU workshop FEM kurssi Rovaniemellä, ML Airo luennoitsijana: Combined data analysis of airborne geophysical survey data 7.5. Toiminta keskeisissä hankkeissa Geomateriaalien fysiikka (Airo) Geofysikaalisten laboratorioiden tehtävänä on kivi- ja maa-aineksen geofysikaalisten ominaisuuksien tutkimus ja tutkimusmenetelmien ja laitteiden kehittäminen. Laboratoriot toteuttavat laatujärjestelmän mukaisia laboratoriomittauksia sekä GTK:n tutkimushankkeiden että ulkopuolisten asiakkaiden tarpeisiin. Peruspetrofysiikan mittauksia tiheys, suskeptibiliteetti ja remanentin magnetoituman voimakkuus sekä galvaaninen ja induktiivinen

55 55 ominaisvastus voidaan mitata ESY:n, PSY:n ja ISY:n petrofysiikan laboratorioissa. Mittaustulosten verrannollisuutta ja samanlaista laatua pidetään yllä vuotuisten vertailumittausten avulla. ESY:ssä voidaan lisäksi tehdä erilaisia erikoismittauksia näytteiden huokoisuudesta, magneettisista ominaisuuksista sekä määrittää P-aallon nopeus. Lisäksi ESY:ssä voidaan määrittää näytteiden termisiä ominaisuuksia (lämmönjohtavuus, ominaislämpökapasiteetti ja terminen diffusiviteetti). Ominaisvastuksen mittalaitteen uudistamistyössä uuden laitteen prototyyppi ja sen toimintaohjelma valmistuivat. SGU ja Oulun yliopisto olivat kiinnostuneita laitteen hankinnasta ja uusi laite toimitettiin SGU:hun. Vertailumittauksissa todettiin laitteen toimivan hyvin. Kehitystyö jatkuu. Laboratorion laatujärjestelmään liittyen on tehty peruspetrofysiikan vertailumittauksia PSY:n, ESY:n ja ISY:n välillä sekä Helsingin yliopiston (HY) kanssa. GTK:n alueyksiköiden kesken laitteistojen tulokset ovat vertailukelpoisia, mutta HY:n kanssa mittaustuloksissa on eroja joiden selvittämistä kannattaisi jatkaa. Litogeokemian näytteiden peruspetrofysiikan uudelleen mittaukset aloitettiin remanenssin mittaustuloksissa havaittujen ongelmien selvittämiseksi. Mittaukset ja selvitystyö jatkuvat Tampereen teknillisen yliopiston kanssa aloitettiin yhteistyö kivien sähkönjohtavuuden mittaamisessa. Työ jatkuu näytteiden mineralogian selvittämisellä. Laajat Outokummun syväreikää koskevat mittaukset ja tutkimukset saatiin loppusuoralle, raportointi valmistuu SQUID-magnetometrin vuotuiset huoltotoimenpiteet varmistavat, että laite toimii edelleen luotettavasti. SQUID-mittauksia tehdään päivittäin ja ne liittyvät sekä kovan kiven että meri- ja järvisedimenttinäytteisiin. Osana laatujärjestelmää laboratorion laitekantaa ja mittausohjelmia päivitetään ja modernisoidaan. Vanhalle lämmönjohtavuusmittarille valmistui uusi mittausohjelma. Kehitystyötä tehtiin ns. pikkusillan osalta, tarkoituksena voida mitata samalla kertaa näytteen suskeptibiliteetti ja induktiivinen johtavuus. Viimeistely jatkuu Yhteenveto petrofysiikan laboratoriomittauksista ESY:ssä vuonna 2009 Petrofysiikan laboratoriomittauksia tehtiin vuonna 2009 yhteensä 4550 erilaista määritystä oheisten kuvien mukaisesti. Petrofysiikan mittaukset ESY:ssä 2009 n = % 16 % 4 % 5 % 36 % DSR peruspetrofysiikka (tiheys, suskeptibiliteetti, remanenssin voimakkuus); DSO tiheys, suskeptibiliteetti, remanenssi suunnatuista näytteistä (sisältää remanenssin suunnat); MAFRIP galvaaninen ominaisvastus ja IP; IND indusoitu ominaisvastus; TERM termiset määritykset 28 % DSR DSO MAFRIP IND P% TERM

56 56 Petrofysiikan perusmittaukset hankkeittain ESY:ssä 2009 n= % 1 % 59 % YYA MUUT (7H) 7 % 2 % 5 % 7 % 99 / YYA Pienet erät, yksittäiset näytteet, joille ei hankenumeroa Posiva / TERO V Petrofysiikan palvelut Keski-Lapin kallioperän ja malmipot. 3D mallinnus Hightech-metallit Arktinen tutkimus ja glasiaaligeologia Etsintä- ja ympäristögeofysiikan kehittäminen Lentogeofysiikan aineistojen tulkinnan kehittäminen : kallioperäkarttatietokanta Maailman digitaalinen magneettinen anomaliakartta Teollisuusmineraalivarojen kartoitus CCS:n soveltaminen Suomen olosuhteissa Geomateriaalien fysiikka Yli puolet mittauksista (64%) oli ns. perusmittauksia eli DSR ja DSO, joita tehtiin 13 eri hankkeelle. Ylivoimaisesti eniten mittauksia tehtiin hankkeelle Maailman digitaalinen magneettinen anomaliakartta, jolle mitattiin ikämääritysnäytteistä 470 DSR-mittausta ja litogeokemiannäytteistä 1295 DSR- mittausta (326 määritystä SQUID-magnetometrillä). Hankkeelle Lentogeofysiikan aineistojen tulkinnan kehittäminen mitattiin 555 näytteestä DSR. Näytteistä suurin osa (433 kpl) oli mustaliuskeita, joiden tutkimus liittyy Mustaliuskekartan päivitykseen. Mustaliuskenäytteistä mitattiin myös galvaaninen ja induktiivinen ominaisvastus ja ko. näytteistä teetettiin Labtiumissa kemiallisia analyysejä. Vuoden 2009 kolmas merkittävä mittauskokonaisuus tehtiin hankkeelle Posiva/ TERO V. Kyseisessä hankkeessa mitattiin lämmönjohtavuuksia, ominaislämpökapasiteettejä ja tiheyksiä GTK:lla preparoiduista näytteistä Lentogeofysiikan aineistojen tulkinnan kehittäminen (Airo) 2009 oli kolmivuotisen hankkeen keskimmäinen vuosi. Hankkeessa kehitetään menetelmiä lentogeofysiikan aineistojen jatkokäsittelyyn ja tulkintaan helpottamaan näiden aineistojen monipuolista ja tehokasta käyttöä. Tavoitteena on tuottaa lentogeofysiikan aineistoista

57 57 työkaluja, jotka sopivat kuvankäsittelytarkoituksiin, 3D-analyysiin sekä integrointiin muiden geo-aineistojen kanssa. Hankkeessa on nähty tärkeäksi tulkintageofyysikoiden vuorovaikutuksen kasvattaminen alueyksiköiden välillä ja 2008 pidettiin ensimmäinen Tulkintaseminaari. Tämä sai osakseen innostusta, joten 2009 järjestettiin toinen seminaari, uudella konseptilla. Tulkintaseminaarissa osallistujia oli yli 30 ja tämänkertainen toimintamalli osoittautui toimivaksi. Ohjelma koostui 5 alustuksesta, joiden jälkeen oli varattu tarpeeksi aikaa keskustelulle joka oli vilkasta. Hankkeen toiminta koostuu useista osa-projekteista: 1. Lentogeofysikaalisten aineistojen jatkokäsittely 2. Lentogeofysikaalisen aineiston 3D-analyysi ja visualisointi 3. Luokittelu- ja rakennetulkintakarttojen tuottaminen tutkimus- ja karttatietohankkeiden käyttöön 4. Kaukokartoitusaineistot ja lentogeofysiikka 5. Geofysikaalisten laboratoriomittausten hyödyntäminen tulkinnassa 6. Markkinointi ja koulutus 7. AEM-tulkinnan kehittäminen taajuus- ja aika-alueessa 8. Irtomaan tutkimukset 9. Suomen mustaliuskekartan päivitys ja opas Lentogeofysikaalisten aineistojen jatkokäsittely ja visualisointi (Airo, Hyvönen, Leväniemi) Lentogeofysikaalisten aineistojen geologisen tulkinnan helpottamiseksi otettiin käytäntöön ns. perus-tulkintapaketti. Paketti antaa vastauksia keskeisiin geologisen kartoituksen / mallinnuksen kysymyksiin, joita ovat: 1) kivilajit ja niiden rajaaminen (geofysikaaliset ominaisuudet ja niiden vaihtelu geologisen muodostuman sisällä), 2) geologisten muodostuminen rakenteelliset seikat (kivilajin sisäinen rakenne ja leikkaavat / kontrolloivat rakenteet), 3) geologisten muodostumien keskinäiset suhteet (järjestys). Pakettia esiteltiin mm. Neuvottelupäivillä, Tulkintaseminaarissa ja FEM-work shopissa. Seuraavissa kuvissa on esimerkki tulkintapaketista. Radiometrinen luokittelu. Pohjakarttana on magneettikenttä (TMI): positiiviset magneettiset anomaliat ovat mustia.

58 58 AEM-luokittelu: punaiset anomaliat johteita / magnetiitti-lähteet sinisiä. Pohjakarttana on magneettikentän gradientti. Magneettisten anomalioiden luokittelu (analyyttinen signaali (värit). Pohjakarttana on magneettikentän tilt-derivaatta (harmaasävy). Lentogeofysiikan ja petrofysiikan aineistojen tilastollinen käsittely (Hyvönen, Airo, Leväniemi) Australiassa pidetyssä SGA:n (Society for Geology Applied to Mineral Exploration) kokouksessa esiteltiin GTK:n lentomittausaineistojen tulkinta- ja luokittelumahdollisuuksia (Airo). Australian matkalla vierailtiin myös CSIROssa Brisbanessa yhteistyön merkeissä. Luokittelun kautta päästään geofysikaaliseen prospektiivisuusanalyysiin, josta on saatu positiivista palautetta asiakastöissä. Yhteistyö CSIROn kanssa koskee lentogeofysiikan ja petrofysiikan aineistojen SOM-analyysiä ja jatkuu edelleen. Analyysiä on sovellettu mm. Puljun liuskejakson ja Hämeen alueen tutkimukseen. Matkalla suunniteltiin yhteistyötä James Cook-yliopiston kanssa IOCG-esiintymien magneettisen mineralogian tutkimiseksi (TKK, GTK ja James Cook-yliopisto, Townsville). Rahoitusta väitöstutkimusta varten ei kuitenkaan saatu. AEM- tulkinnan kehittäminen (Suppala) AEM tulkinnan kehittämisessä on pyritty luomaan kokonaisvaltaista tulkintaproseduuria GTK:n AEM aineistoille. Oletetaan, että AEM aineistossa voi olla lentoaluekohtaista ja lentokohtaista systemaattista kalibrointivirhettä ja linjoittaista tasovirhettä sekä virhettä

59 59 lentokorkeudessa. Käyttäen apuna alueen kartoitus- ja mittausaineistoa tätä oletusta on testattu ja tarvittaessa virheitä on korjattu kvantitatiivisen 1D tulkinnan yhteydessä. Helposti saatavien GTK:n ja Maanmittauslaitoksen (MML) tuottamien tausta-aineistojen hyödyllisyyttä on testattu tulkinnan eri vaiheissa. Esimerkiksi Posiva Oy:n tilaaman Eurajoensuun AEM mittausten (vuodelta 2008) tulkinnassa käytettiin hyväksi meren syvyystietoa ja maaperäkartoitusaineistoa ohjaamaan inversioprosessia kohti mielekästä geologista mallia. Automaattisessa linjoittaisessa tulkinnassa AEM aineiston häiriökohtia merkittiin (painotettiin) MML:n maastotietokannasta saatavilla vektoriaineistoilla (suurjännitelinjat ym.). Eurajoensuun AEM tulkinnan yhteydessä parannettiin mahdollisimman jatkuvan mallin tuottavaa 1D tulkintaohjelmaa. Tällöin rakenne koostuu vierekkäisistä 1D malleista, joiden ominaisuudet ratkaistaan pitkin profiilia paloittain kuten regularisoidussa 2D inversiossa 2D (jatkuvuus)pakotteen avulla. Kytkettyjen mallien tuloksista koottu 3D malli on keskimäärin kelvollinen. Pisteittäin suoritettu perinteinen 1D kerrosmallisovitus saattaisi antaa joissain pisteissä oikeampia tuloksia ja siksi nyt on pyritty lokalisoimaan jatkuvuuspakotetta mahdollisimman paljon. Paikoin alueella tehtiin myös todellista 2D AEM inversiota korjatulla AEM aineistolla ja lähtömallina kytketty 1D tulos. 2D inversiolla spatiaalinen resoluutio pitkin linjaa paranee selkeästi. Tulos, johtavuusjakauma on kuitenkin pehmeämpi vertikaalisuuntaan verrattuna muutaman kerroksen ratkaisuun. Tutkittiin keinoja määrittää 2D tuloksesta kerrosrakenne. GTK:n tilaamaa VTEM mittausaineistoa tarkasteltiin teoreettisten 3D mallien ja 1D inversion avulla. Selvitettiin mittalaitteen tuottaman aineiston laatua, informaatiosisältöä ja sen tulkittavuutta. Kvantitatiivisen 1D kerrosmallisovituksen kautta voitiin arvioita myös CDI-muunnoksella saatavaa 1D tulkintatulosta. Aineistossa db/dt ja B-kenttä ovat järkeviä, db/dt:stä laskettu B on suhteessa mitattuun db/dt:hen oikea mittauskohinan rajoissa. VTEM mittausten inversiossa minimoitavalla funktionaalilla saattoi olla useita minimeitä, tai ainakin kohtia joihin minimointiproseduuri juuttuu. Tätä 1D inversion monitulkintaisuutta voidaan vähentää proseduurin järkevillä alkuarvoilla. Irtomaan tutkimuksessa (Valjus, Säävuori) yhdistetään perinteiseen maapeitteen paksuustulkintaan pehmeikön (savikon) paksuustulkinta. Tarkoituksena on luoda konsepti tarvelähtöiseen pehmeikköalueiden tutkimukseen AEM-aineistoa ja maanpintageofysiikkaa käyttäen. Hankkeessa tähdennetään geofysikaalisen tulkinnan ja maaperägeologisen tiedon yhteiskäyttöä ja kehitetään esitystapoja, mm. 3D-visualisointia menetelmää testattiin esimerkkialueella Etelä-Suomesta. Mustaliusketietokannan päivittämishankkeessa ovat mukana ESY:n, ISY:n ja PSY:n alueyksiköt. Tietokannan päivittämistä varten vuoden 2009 aikana poimittiin kemiallisia analyysejä varten n. 440 kairasydännäytettä. Näytteet ovat grafiittia ja rikkiä yli 1% sisältäviä metasedimenttinäytteitä ja ne poimittiin kattavasti mustaliuskevyöhykkeiltä eri puolilta Suomea. Samoista näytteistä mitattiin peruspetrofysiikka ja sähkönjohtavuus. Näytteistä analysoitiin: XRF, ICP-MS (osasta myös PGE-määritys ja REE), Lecolla orgaaninen ja karbonaatti-hiili. Mustaliuskenäytteitä on analysoitu 1990-luvun alussa pääasiassa ICP-AES - menetelmällä useissa eri analyysierissä. Nykyisin erityisesti ICP-MS on paljon tarkempi menetelmä, joten nyt saadaan ajanmukaiset analyysitulokset yhdessä erässä ja kaikki tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia. Lisäksi nyt on analysoitu runsaasti sellaisia näytteitä, joita ei 1990-luvun alussa ollut mahdollista saada (viimeisimmät kairaukset). Analyysi- ja mittaustulosten käsittely mustaliusketietokantaa varten jatkuu 2010 (Hyvönen, Arkimaa, Lerssi).

60 Paleomagneettisen tutkimusmenetelmän kehittäminen geologisen mallinnuksen tueksi (Mertanen) Vuosi 2009 oli hankkeen kolmas ja viimeinen toimintavuosi, jolloin hanke päättyi. Hankkeesta valmistui loppuraportti. Hankkeen keskeiset tulokset on esitetty alla, painottaen v toimintaa. 1) Etelä-Suomen kultamineralisaatioihin liittyvät tutkimukset muodostivat hankkeen keskeisimmän osan. Hankkeen aikana kehitettiin etenkin teoreettista osaamista kultamineralisaatioihin liittyvän magneettikiisun esiintymisestä ja jäännösmagnetismin käyttäytymisestä deformoituneissa vyöhykkeissä. Magneettisen suskeptibiliteetin mittauksissa käytetyn vaihtovirtakentän vaikutuksesta suskeptibiliteetin suuruuteen eri mineraaleilla saatiin uutta teoreettista ja käytännön tietoa. Suskeptibiliteetin anisotropiatutkimukset (AMS) yhdistettiin jäännösmagnetismin tutkimuksiin, jolloin pystyttiin selvittämään kultaa kontrolloivien rakenteiden ja hydrotermisen fluiditoiminnan keskinäisiä ikäsuhteita. AMS-tutkimukset (F. Karell) osoittautuivatkin hankkeen edetessä tärkeäksi menetelmäksi, jolla pystytään tarkasti määrittämään ja erottamaan eri vaiheissa syntyneitä rakenteita. Tähän mennessä AMS:ää on Suomessa hyödynnetty melko vähän, joten hankkeen tulokset antoivat uutta lisätietoa käyttökelpoiselle menetelmälle. Suskeptibiliteetin anisotropian lisäksi myös jäännösmagnetismin anisotropian mittausmenetelmän kehitystyö aloitettiin vuonna 2009, erityisesti kultamineralisaatioiden tutkimiseksi. Jokisivun kultamineralisaatiosta valmistui vuonna 2009 raportti ja pidettiin yksi esitelmä. Jatkotoimenpiteenä otettiin uusia näytteitä GTK:n kahdelta geologisesti eri tyyppiseltä kultatutkimuskohteelta, jotka hankkeen päättyessä olivat mittausvaiheessa. Kairanäytteen suuntausta Velkuan kultakohteella. Kuva: F. Karell. 2) Kuoren repeämiseen liittyvät tutkimukset Laatokan alueelta saatiin päätökseen. Alueen 1.47 Ga ikäisistä muodostumista (doleriittijuonet, Salmin basaltti ja Valamon silli) erotettiin toisiaan vastaava jäännösmagnetismi, jota käytetään hyväksi muiden mantereiden kanssa tehtäviä rekonstruktioita varten. Tulokset muodostavat yhden Fennoskandian ns. avainnavan, joka tullaan liittämään kansainväliseen tietokantaan yhtenä tuon iän luotettavimpana paleonapana. Tuloksista valmistui kansainvälinen julkaisu vuonna 2009.

61 61 Kopparnäsin juoniparvesta, jonka arveltiin liittyvän samaan 1.47 Ga juoniparveen kuin Laatokan juonet ja Ruotsin Dalan alueen juonet, saatiin kattavalla näytteenotolla hyvät paleomagneettiset tulokset. Alustavien tulosten mukaan juonet liittyvät lähinnä 1.63 Ga ikäiseen magmatismiin. Hankkeen päättyessä tuloksista oli kirjoitettu abstrakti, joka hyväksyttiin kansainvälisen juonikokouksen (IDC6, India 2010) esitelmäksi. Käsikirjoitus oli kirjoitusvaiheessa. Kuoren repeämiseen liittyvät tutkimukset arkeisen kratonin reunalla Juankosken alueella olivat hankkeen päättyessä mittausvaiheessa. Uusia lisänäytteitä otettiin kesällä 2009 yhdessä ISY:n geologien (Olli Äikäs ja Akseli Torppa sekä Jukka Eskelinen) kanssa. Näitä tuloksia tullaan tarvitsemaan globaaleissa rekonstruktioissa, joissa selvitetään supermanner Columbian syntyvaiheita. Ensimmäiset paleomagneettiset tulokset ovat olleet erittäin stabiileja, joten uusista tuloksista on odotettavissa hyvää aineistoa myös vertailuun aiemmin tutkituille Laatokan alueen 1.8 Ga juonille. 3) Viron sedimenttimuodostumista Tallinnan TKK:n kanssa otettuja näytteitä tarkastellaan vielä testinäytteinä, ja ne olivat hankkeen päättyessä mittaus- ja tulkintavaiheessa. Tulosten mukaan paleomagneettisella menetelmällä saadaan ajoitettua sedimenttimuodostumiin vaikuttaneita tektonisia tapahtumia. Ensimmäisistä paleomagneettisista tuloksista Kooskoran hiekkakiven rautapitoisista linsseistä pidettiin esitelmä IAGA:n kokouksessa (Preeden et al., 2009). Paleomagneettisilla tuloksilla pystyttiin osoittamaan, että ko. linssit ovat syntyneet Kenotsooisella ajalla, eikä Devonikaudella, kuten Virossa on aiemmin arveltu geologisin perustein. Hankkeessa kehitetyn yhteistyön perusteella solmittiin keväällä 2009 Tallinnan TKK:n Vuoriosaston ja GTK:n Etelä-Suomen yksikön välillä kolmivuotinen yhteistyösopimus. Sen puitteissa on tarkoitus laajemmalla näytteenotolla selvittää paleomagnetismin ja tektonisten havaintojen avulla niitä prosesseja, jotka ovat synnyttäneet aluetta leikkaavat siirrosvyöhykkeet. Ulla Preedenin väitöskirja Tarton yliopistoon valmistui hankkeen puitteissa ja tarkastettiin Tarton yliopistossa Väitöskirjan sisältämistä neljästä kansainvälisestä artikkelista kolmen artikkelin mittaukset ja tulosten tulkinta tehtiin GTK:ssa. Väitöskirjassa esitettyjen tärkeimpien tutkimustulosten mukaan sekä Viron sedimenttimuodostumat että Etelä-Suomen hiertovyöhykkeet reaktivoituivat supermanner Pangean synnyn aikana, mikä tulee esiin permi-ajan sekundäärisenä jäännösmagnetoitumana uudelleen kiteytyneissä magneettisissa mineraaleissa.

62 62 8. Merigeologia v.2009 Jyrki Rantataro Merigeologian ryhmän toimintaa on vuonna 2009 edelleen merkittävästi ohjannut maksullinen ja EUrahoitteinen toiminta. Itämeren Nord Stream- kaasuputkihankkeeseen liittyvät asiantuntijatyöt ovat edelleen olleet merkittävässä roolissa, ja asiaan liittyen on valmisteltu useita YVA-menettelyyn liittyviä lausuntoja. Merigeologian ryhmään saatiin rekrytoitua geologi Anu Kaskela. Vuoden kartoitustavoite oli 500 km 2, luotaustavoite 1000 linjakilometriä ja merenpohjan näytteitä 50 kpl. Maalajikarttojen osalta tavoitteesta jääiin vähän (Yhteensä 485 km²: 290 km² uutta kartta-aluetta, 120 km² vanhasta aineistosta ja 75 km² päivitystä), mutta luotausten osalta tavoite ylittyy selvästi (1400 linjakm). Näytemäärä noin 74 kpl ylittää tavoitteen. Uuden aineiston keruu- ja kartoitustyöt tehtiin yhteistyökartoituksena Suomenlahdella Tammisaaren edustalla EEZ-vyöhykkeellä ja Itäisellä Suomenlahdella Haapasaaren ympäristössä EU-rahoitteisen (50% EU-rahoitus) FINMARINET-hankkeen alueilla, yhteensä noin 300 km² alueella 700 linjakm. Keskisellä Suomenlahdella luodattiin TRANSIT-hankkeen yhteydessä noin 300 linjakm. Maksullisten hankkeiden yhteydessä on luotauksia tehty yhteensä noin 500 linjakilometriä. Ecobars-osahankkeen näytteenottoa tehtiin Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla muiden tutkimusten yhteydessä. Raportteja/julkaisuja/käsikirjoituksia valmistuu noin 15 kpl. Vanhan luotausaineiston siirtämistä digitaaliseen muotoon ja tulkintaan jatkettiin: geologista tulkintaa valmistui Suomenlahdelta Porvoon edustalta (Peruskarttalehti eteläosa) ja Inkoon edustalta (Peruskarttalehtien ,(09), 11 ja (12) alueilta). Osallistuttiin eri ministeriöiden välisenä yhteistyönä toteutettavaan SYKE:n johtamaan vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelmaan (VELMU), ja loppuraportoitiin GTK:n vetämän koeinventointihankkeen (VALKO) v.2009 tutkimukset. VELMU-hankkeen toiminta tapahtui pääasiallisesti v aikana EU-rahoitteisena FINMARINET-hankkeena. Tietohallintajärjestelmiä, tutkimus- ja luotausohjelmistoja sekä alus, luotaus- ja näytteenottokaluston huolto ja kehittäminen on jatkunut normaalisti. Vuoden kenttäkauden aikana otettiin rutiinikäyttöön uusi Klein viistokaikuluotainjärjestelmä T/a Geomarille yhteiskäyttöön MerivTL:n kanssa, ja samalla päivitettiin GTK:n luotausaineiston käsittely- ja tulkintaohjelmistot ko. laitteiston vaatimalle tasolle. GTK ja Merivoimien tutkimuslaitoksen yhteisen T/a Geomarin vuosi oli rikkonainen laitteistoongelmien vuoksi, joiden seurauksena oli yhteensä 5 seisontaviikkoa. Kenttäkausi sujui muuten vakiintuneen käytännön mukaisesti, ja jakautui kolmeen osaan: Geomarin kalibrointijakso keväällä, MerivTL:n kenttäkausi toukokuussa ja muutama päivä lokakuussa sekä kesä syyskuu + osia lokakuusta GTK:n käytössä. Aluksen miehitettyjä käyttöviikkojen tuli näin ollen yhteensä 19 viikkoa (+ 5 seisontaviikkoa). Yhteistyö MerivTL:n kanssa jatkui tiiviinä, ja vuoden 2009 tutkimusyhteistyö tapahtui merivoimien merenpohjan karttatuotannon avustamisen ja siihen liittyvien kartta-aineistojen tuotannossa. MerivTL tilasi GTK:lta työtä v digitointityötä 3 kk. Kenttäkauden aikana tehtiin neljä reittitutkimusta sisältäen muinaismuistolain mukaisen kartoituksen suunnitelluilla putki-, tunneli- ja kaapelilinjoilla Suomenlahden rannikolla ja Ahvenanmaalla. EMODNET EU-hanke vuosille käynnistyi.

63 63 9. Tutkijoiden toiminta tieteellisissä elimissä 9.1. Kotimaassa Seppo Elo luovutti jäsenyytensä Suomen geodeettis-geofysikaalisessa kansallisessa komiteassa ja sen työvaliokunnassa Jarkko Jokiselle. Jarkko Jokinen, Geofysiikan Seura, puheenjohtaja Jarkko Jokinen, Geofysiikan Seura, XXIV Geofysiikan Päivät -järjestelytoimikunnan puheenjohtajana Jarkko Jokinen Geofysiikan seuran, IUGG-kansalliskomitean puheenjohtajana Aarno Kotilainen, Suomen Akatemian kansallisen Integrated Ocean Drilling Program (IODP) -tukiryhmän jäsen. Aarno Kotilainen, WWF:n itämeri työryhmän jäsen. Aarno Kotilainen, Uhanalaiset luontotyypit (LUTU), Itämeri ja sen rannikko, asiantuntijaryhmän jäsen Ilmo Kukkonen, Kansallinen ILP-komitea, varapuheenjohtaja Geodeettinen laitos, tieteellisen neuvottelukunnan jäsen Suomen Akatemian kansallinen ICDP-tukiryhmä, sihteeri Suomen Akatemian IGCP-toimikunta, jäsen Suomalaisen Tiedeakatemian geotieteiden ryhmän sihteeri Ilmo Kukkonen, Vuorimiesyhdistyksen XVII Neuvottelupäivät , järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Jaana Lohva, Vuorimiesyhdistyksen XVII Neuvottelupäivät, järjestelytoimikunnan jäsen Tarja Manninen, Vuorimiesyhdistyksen XVII Neuvottelupäivät, järjestelytoimikunnan jäsen Heikki Vanhala, Vuorimiesyhdistyksen XVII Neuvottelupäivät, järjestelytoimikunnan jäsen ( ) Heikki Vanhala, Geofysiikan Seuran edustaja Ikiroutatekniikan ja tutkimuksen kansalliskomiteassa ( )

64 Ulkomailla Juha Korhonen, IAGA/WG V.MOD/WDMAM-työryhmän puheenjohtaja CGMW/WDMAM-hankevastaava - CAMP-GM Suomen edustaja Aarno Kotilainen, ECORD:n (European Consortium for Ocean Research Drilling) varajäsen IODP:n (Integrated Ocean Drilling Program) Scientific Technology Panel (STP) työryhmässä. Aarno Kotilainen, Expert group on assessment of the modern state of ecosystems of the Russian sector of the Baltic Sea, The Russian Academy of Sciences, St. Petersburg, International Expert in geology. Ilmo Kukkonen, International Continental Drilling Project, Executive Committee, Suomen Akatemian asettama Suomea edustava jäsen Ilmo Kukkonen, ILP:n DynaQlim-hankkeen steering Committeen jäsen Heikki Vanhala, European Association of Geoscientists and Engineers (EAGE), Near Surface Geoscience Division (NSGD) member of the Divisional Committee, Heikki Vanhala, European Association of Geoscientists and Engineers (EAGE) member of the technical programme committee (TPO), Ulkomaiset tutkijavierailut Ulla Preeden, Tarton yliopisto, Viro, ja (Mertanen) Lutz Kubler, SGU Petrofysiikan laboratorio (Airo, Säävuori) Dr. Natalya Lubnina, Moskovan valtion yliopisto, Venäjä, (Mertanen) Dr. Agnes Kontny, Frank Dietsche, Karlsruhen yliopisto, Saksa, (Mertanen, Airo) Apul.prof. Adalene Silva, Brasilian yliopisto (UB), tutustuminen petrofysiikan laboratorioon, tarjouspyyntö petrofysiikan laboratoriolaitteista. Keskusteltiin mahdollisesta opiskelija- ja tutkijavaihdosta GTK:n ja UB:n välillä (Airo) Kotilainen, Tutkimusalus Arandan INFLOW projektin tutkimusmatkalle huhtikuussa 2009 (SEDU 2009) osallistuivat seuraavat ulkomaiset tutkijat: Slawomir Dobosz (Szczecin University, Poland), Sabine Flury McGinnis (Århus University, Denmark), Jørn Bo Jensen (GEUS, Denmark), Karoline Kabel (Leibniz Institute for Baltic Sea Research Warnemünde, Germany, IOW, Germany), Bryan Lougheed (Lund University, Sweden), Liisa Metsamaa (EMI, Estonia), Matthias Moros (IOW, Germany), Thomas Neumann (IOW, Germany), Christian Porsche (IOW, Germany), Michael Pötzsch (IOW, Germany), Daria Ryabchuk (A.P Karpinsky Russian

65 65 Geological Research Institute, St. Petersburg, Russia - VSEGEI), Alexander Sergeev (VSEGEI, Russia), Stefan Simis (SYKE, Finland), Ian Snowball (Lund University, Sweden). Kotilainen, Tutkimusalus Arandan INFLOW projektin tutkimusmatkalle elokuussa 2009 (FYTO 2009) osallistuivat seuraavat ulkomaiset tutkijat: Daria Ryabchuk, Mikhail Spiridonov ja Vladimir Zhamoida (A.P Karpinsky Russian Geological Research Institute, St. Petersburg, Russia - VSEGEI). Kotilainen, Dr. Daria Ryabchuk/VSEGEI vieraili GTK:ssa, t/a Arandalla kerätyn INFLOW aineiston käsittelyä. Prof. Hikari Fujii, Kyushu University, Japan, (Leppäharju). Dr. Arsen Suliemanov, Spetsgeofizika, Moskova, (Kukkonen) PhD. Tamara Litvinova (VSEGEI), WDMAM, (J. Korhonen) PhD. Igor Krasinskiy (VSEGEI), WDMAM, (J..Korhonen) PhD. Colin Reeves (Earthworks), WDMAM, (J. Korhonen) Dr. Naum Oberman (Mireko), Komin Ikirouta, (Vanhala) Dr. Igor Yegorov (Institut of Oceanology, Moscow) vieraili GTK:ssa Keskustelut käsittelivät sähkömagneettista mallinnusta Trefftz:in menetelmällä. IY piti aiheesta esitelmän. (Hongisto, Oksama, K. Korhonen, Eneh) 11. Tutkijoiden vierailut ja kokousmatkat ulkomaille Meri-Liisa Airo, osallistuminen konferenssiin ja ekskursioon SGA2009, Townsville, Australia ja vierailu CSIROssa Brisbanessa. Juha Korhonen, EGU General Assembly 2009, Wien, Itävalta Juha Korhonen IAGA, General Assembly 2009, Sopron, Unkari, Juha Korhonen AGU, Fall Meeting 2009, San Francisco, California, USA Juha Korhonen, Lähialueyhteistyö Venäjän tiedeakatemian kanssa, Ekskursio Laatokan luoteis- ja pohjoispuolen malmialueille Aarno Kotilainen ja Anu Kaskela, osallistuminen Magellan Baltic IODP työpajaan Kööpenhaminassa. Aarno Kotilainen ja Henry Vallius, osallistuminen Xth Baltic Sea Day kokukseen Pietarissa.

66 66 Aarno Kotilainen ja Anu Kaskela osallistuminen Tronheimissä järjestettyyn 8th International Conference GEOHAB 2009 Marine geological and biological habitat mapping kokoukseen. Aarno Kotilainen, osallistuminen Szczecinissä, Puolassa, järjestettyyn International Conference on Climate Change The environmental and socioeconomic response tn the southern Baltic region kokoukseen. Aarno Kotilainen, Jyrki Hämäläinen, Matti Tuhkanen, Henry Vallius, Aranda tutkimusmatka Venäjän aluevesille itäiselle Suomenlahdelle ja vierailu Pietarissa. Aarno Kotilainen, Anu Kaskela, Joonas Virtasalo, osallistuminen Tallinnassa järjestettyyn Baltic Sea Science Congress:iin (Kotilainen, Kaskela, Virtasalo). Aarno Kotilainen, Anu Kaskela, Ulla Alanen, Henry Vallius, osallistuminen Emodnet-Geology (EMOGE) EU hankkeen kick-off kokoukseem, BGS, Edinburgh, Iso-Britannia. Aarno Kotilainen, vierailumatka Pietariin, Venäjälle. Tapaaminen Baltic Marine Direction (20.10) ja Russian State Hydrological University (21.10) edustajien kanssa. Neuvottelut VSEGEI:ssä , sekä esitelmät Russian Academy of Sciences (20.10) ja Pietarin yliopiston Geologian laitoksella (21.10). Aarno Kotilainen, Joonas Virtasalo, INFLOW projektin työkokous Warnemuendessa, Saksassa. Ilmo Kukkonen, Climate Change and Environment workshop, Moskova, Venäjän Tiedeakatemia ja Lomonosovin Moskovan yliopisto, Ilmo Kukkonen, International Continental Scientific Drilling Program, Executive Commmittee, Odawara, Japani, Jaana Lohva, Puola/Varsova , neuvottelumatka PGI:n kanssa Puolan markkinointimatka Katowice, Krakova, Szczecin Puolan markkinointimatka ; seminaari Wiekopolskan jätehuoltoviranomaisille, Jawornozno jätehuoltoviranomaisten tapaaminen Ukraina, Kiova ,Ympäristömessut ja markkinointimatka Ukraina, Kiova , GTK:n ympäristö- ja pohjavesitutkimusten markkinointiseminaari EAGE/Amsterdam , näyttelyosasto KOGE Otaniemessä 2.11 Sovelletun geofysiikan XVII neuvottelupäivät Otaniemessä Lentotulkintaseminaari Otaniemessä Ukraina, Kiova , IKI-hanke-esityksen neuvottelut UkrSGRI ja SGSU:n kanssa sekä vierailu Suomen suurlähetystössä

67 67 Satu Mertanen, Paleomagneettinen näytteenottomatka Etelä-Virossa Satu Mertanen, 6th Fennoscandian Paleomagnetic Workshop, Luleå, Sweden, Henry Vallius, Aarno Kotilainen, osallistumienen EuroGeoSurveysin Marine Geology Expert Group:n kokoukseen. Heikki Vanhala, EAGE Near Surface 2009, Dublin, Irlanti, ympäristögeofysiikan kokous Tieteellisten sessioiden koollekutsuminen ja puheenjohtajatehtävät Juha Korhonen: EGU 2009, kokoonkutsuja ja puheenjohtaja, WDMAM splinter meeting Juha Korhonen: IAGA Apulaiskokoonkutsuja ja raportoija. Improved modelling of the lithopheric magnetic field. Juha Korhonen: AGU 2009 Fall Meeting, kokoonkutsuja ja puheenjohtaja; P13C Global Magnetic Anomalies, Definition, Compilation, and Use I Posters and GP23D Global Magnetic Anomalies, Definition, Compilation, and Use II Aarno Kotilainen, osallistuminen Szczecinissä, Puolassa, järjestettyyn International Conference on Climate Change The environmental and socioeconomic response tn the southern Baltic region kokoukseen. Kokouksen Scientific Committeen jäsen, sekä Session A: Marine and terrestrial proxies for reconstructions of paleo-climate chairman. Aarno Kotilainen, osallistuminen Tallinnassa järjestettyyn Baltic Sea Science Congress:iin, sekä toiminta kokouksen Scientific Steering Committee:n jäsenenä ja Plenary Session puheenjohtana. Satu Mertanen, XXIV Gefysiikan Päivät, HY, session puheenjohtaja Stipendit ja apurahat Juha Korhonen: Suomen IUGG-toimikunta: 750 EUR matka-apuraha WDMAMmatkoja varten.

68 Opinnäytteet,opinnäytteiden tarkistustyöt ja sivutoiminen opetus Meri-Liisa Airo, diplomityön ohjaus: Eeva Huuskonen, TKK; työ valmistui Meri-Liisa Airo, väitöskirjatyön ohjaus: Fredrik Karell, Åbo Akademi. Eeva Huuskonen, Mafisiin intruusioihin liittyvien kultamineralisaatioiden geofysikaalinen karakteristiikka. TKK, diplomityö. 109s. Ilmo Kukkonen Dosenttina Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa Dosenttina Teknillisellä korkeakoululla Tomas Kohout, väitöskirjan esitarkastus, Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos V käynnissä olleet pro gradu projektien ohjaustyöt: Taru Toppi, Helsingin yliopisto, geol. laitos (yhdessä L. Ahosen kanssa) Lars Kaislaniemi, Helsingin yliopisto, geol. laitos Satu Mertanen, PhD-työn ohjaus: Ulla Preeden, Tarton yliopisto, väitös Referee-lausunnot Meri-Liisa Airo, Arvio Uppsalan yliopiston projektisuunnitelmasta The Pseudo Gravity Gradient Tensor. A new tool for analysis of geological structures using magnetic data by Laust B. Pedersen, Majik Beiki and Mehrdad Bastani. Seppo Elo, Arvio Pure and Applied Geophysics lehdelle artikkelista "2-D Gravity Modelling as a Method of Searching for Regional Velocity-Density Relation for the Continental Crust" by L. Krysiński, M. Grad, and S. Wybraniec. Aarno Kotilainen, Review Continental Shelf Research julkaisu sarjaan käsikirjoituksesta: Cold Seeps and Benthic Habitat on the Pacific Margin of Canada. Aarno Kotilainen, Review toiminta "The Baltic Sea Basin" (Springer publishing house) kirjaan. Artikkeli Sliaupa, S., Hoth, P.: Geological evolution and resources of the Baltic Sea a view from the precambrian to the quaternary. Aarno Kotilainen, Review -toiminta Boreal Environment Research lehteen käsikirjoituksesta Kostecki & Janzkak-Kostecka: "Diatomological and geochemical evidence of rapid Littorina transgression on Pomeranian Bay". Ilmo Kukkonen, Referee-lausuntoja artikkelikäsikirjoituksista seuraaville julkaisusarjoille: - GTK Special Paper - Geophysica (2 kpl) - Tectonophysics (2 kpl)

69 69 Ilmo Kukkonen, - Lausunto SGU:lle tieteellisestä tutkimusapurahahakemuksesta - Lausunto Luonnontieteelliselle keskusmuseolle koskien viran täyttöä Heikki Vanhala, Referee-lausuntoja artikkelikäsikirjoituksista seuraaville julkaisusarjoille: - Geophysica - Near Surface Geophysics 16. Julkaisutoiminta Julkaisut referoiduissa kansainvälisissä sarjoissa Lehtonen, M., O'Brien, H., Peltonen, P., Kukkonen, I., Ustinov, V. & Verzhak, V Mantle xenocrysts from the Arkhangelskaya kimberlite (Lomonosov mine, NW Russia): constraints on the composition and thermal state of the diamondiferous lithospheric mantle. In: Proceedings of the 9th International Kimberlite Conference, Frankfurt, Germany, August Lithos 112 (Suppl. 2), Leväniemi, H., Beamish, D., Hautaniemi, H., Kurimo, M., Suppala, I., Vironmäki, J., Cuss, R.J., Lahti, M., Tartaras, E., The JAC airborne EM system: AEM-05. Journal of Applied Geophysics 67, Lubnina, N., Mertanen, S., Söderlund, U., Bogdanova, S., Vasilieva, T.I. and Frank- Kamenetsky, D., A new key pole for the East European Craton at 1452 Ma: Palaeomagnetic and geochronological constraints from mafic rocks in the Lake Ladoga region (Russian Karelia). Precambrian Research (in print). Lukkari, K., Leivuori, M., Kotilainen, A., The chemical character and behaviour of phosphorus in poorly oxygenated sediments from open sea to organicrich inner bay in the Baltic Sea. Biogeochemistry 96, Lukkari, K., Leivuori, M. Vallius, H. ja Kotilainen, A. 2009: The chemical character and burial of phosphorus in shallow coastal sediments in the Northeastern Baltic Sea. Biogeochemistry 94(2): Karell, F., Ehlers, C., Airo, M-L. and Selonen, O., Intrusion mechanisms and magnetic fabrics of the Vehmaa rapakivi granite batholith in SW Finland. Geotectonic Research Volume 96, 1 (2009), p Kern, H., Mengel, K., Strauss, K.W., Ivankina, T.I., Nikitin, A.N., Kukkonen, I.T., Elastic wave velocities, chemistry and modal mineralogy of crustal rocks sampled by the Outokumpu scientific drill hole: Evidence from lab measurements and modeling. Physics of the Earth and Planetary Interiors, 175, Kukkonen, I.T., & Laura, L.S., Modelling the thermal evolution of a collisional Precambrian orogen: High heat production migmatitic granites of southern Finland. Tectonophysics, 168,

70 70 Kukkonen, I.T., Olesen, O., Ask, M.V.S. & PFDP Working Group, Postglacial Faults in Fennoscandia: Targets for scientific drilling. GFF (submitted). Preeden, U., Mertanen, S., Elminen, T., Plado, J., Secondary magnetizations in shear and fault zones in southern Finland. Tectonophysics 479, Schijns, H., Heinonen, S., Schmitt, D.R., Heikkinen, P. and Kukkonen, I.T., Seismic refraction traveltime inversion for static corrections in a glaciated shield rock environment: a case study. Geophysical Prospecting, doi: /j x Vallius, H.,2009: Heavy metal distribution in the modern soft surface sediments off the Finnish coast of the Gulf of Finland. Baltica, 22 (2), Vilnius. ISSN Julkaisut kotimaisissa referoiduissa sarjoissa Ruotoistenmäki, T., Lehtimäki, J., Analysis of geophysics, permafrost geometry and temperature gradients, ice flow parameters and ice consolidation and evaporation on glaciated terrain in Queen Maud Land, Antarctica. Geophysica, 45, Korhonen, K., Ruskeennniemi, T., Paananen, M. and Lehtimäki, J., Frequency Domain Electromagnetic Soundings of the canadian Deep Permafrost. Geophysica, 45(1 2), Vanhala, H., Lintinen, P., Ojala, A.O.K., Electrical resistivity study of permafrost at the Ridnitšohkka fell in north-west Lapland, Finland. Geophysica, 45, Muut julkaisut Andrén, T., Björck, S., Harff, J., Jensen, J.B., Jørgensen, B.B., Kotilainen, A., Reports of Magellan Series Workshops Paleoenvironmental Evolution of the Baltic Sea through the Last Glacial Cycle, March 8-9, 2009, Copenhagen, Denmark. ECORD Newsletter # 13 November Andrén, T., Björck, S., Jørgensen, B.B., Knudsen, K.L., Lambeck, K., Harff, J., Bitinas, A., Emelyanov, E., Jakobsson, M., Jensen, J.B., Kotilainen, A., Spiess, V., Uścinowicz, S., Veski, S., Zelchs, V., Paleoenvironmental evolution of the Baltic Sea through the Last Glacial Cycle - an IODP drilling initiative. [Electronic resource]. ECORD Newsletter (12), 15. Electronic journal. Kotilainen, A.T., Itämeren ympäristömuutosten salat ja tulevaisuuden kuvia. BONUS ohjelman INFLOW projekti. Geologi, 3,

71 71 Kotilainen, A., Look back - and learn. Expert article 358, Baltic Rim Economies, Issue No. 3, 17 June Kotilainen, A., Itämerta ei hymyilytä. Kotilaisten suku, Kotilaisten sukuseura ry:n jäsenlehti. Kolmastoista vuosikerta, 1/2009, Kotilainen A., Kaskela, A., Land under the sea Geology of the Gulf of Finland. In: J-M. Rintala & K. Myrberg (Eds.) The Gulf of Finland. Finnish-Russian- Estonian cooperation to protect the Marine Environment, History and prospects for future. Ministry of the Environment of Finland Kukkonen, I., Heikkinen, P. and HIRE Working Group, Esitelmä: Project HIRE: High resolution seismic reflection surveys in ore exploration of crystalline rock areas. Teoksessa: H. Tietäväinen ja J. Jokinen (toim.), XXIV Geofysiikan Päivät, Helsingissä, , Geofysiikan Seura, Helsinki, s. 37. Kukkonen, I., Kirja-arvio: Ilmari Haapala ja Tuija Pulkkinen (toim.): Maan ytimestä avaruuteen. Ajankohtaista suomalaista geo- ja ympäristötieteellistä tutkimusta. Suomen Tiedeseura, 2009, 246 s. Geologi 61, Editoidut julkaisut Tietäväinen, Hanna ja Jokinen, Jarkko (Toimittajat.) XXIV Geofysiikan päivät Helsingissä Helsinki: Geofysiikan Seura. 68 p. Kukkonen, Ilmo; Vanhala, Heikki; Lohva, Jaana; Manninen, Tarja (toimittajat) Sovelletun geofysiikan XVII neuvottelupäivät, , Espoo : abstraktikokoelma. Vuorimiesyhdistys. Sarja B 91. Espoo: Vuorimiesyhdistys. 117 p Abstraktit Kansainväliset kokousabstraktit Andrén, T., Björck, S., Harff, J., Jensen, J.B., Jørgensen, B.B., Kotilainen, A., Paleoenvironmental Evolution of the Baltic Sea through the Last Glacial Cycle. In : Abstract Book. Baltic Sea Science Congress 2009, Tallinn, Estonia, August 17-21, 2009, 19. Arkimaa, H.; Laitinen, J.; Korhonen, R.; Moisanen, M.; Hirvasniemi, T.; Kuosmanen, V., Spectral reflectance properties of Sphagnum moss species in Finnish mires. In: 6th EARSeL Imaging Spectroscopy SIG Workshop : innovative tool for scientific and commercial environmental applications, Tel Aviv, Israel, March 16-18, p. Electronic publication

72 72 Heinonen, Suvi E.; Snyder, David B.; Heikkinen, Pekka J.; Kukkonen, Ilmo T.; Kousa, Jukka Reflection seismics for ore exploration : a case study from Vihanti, Finland. In: Joint assembly, May 2009, Toronto, Ontario, Canada : abstracts. Eos, Transactions, American Geophysical Union. Supplement 90 (22), JA385. Kaskela, A., Kotilainen, A., Bedrock influence on submarine geodiversity example from the Baltic Sea. In : Abstract Book. Baltic Sea Science Congress 2009, Tallinn, Estonia, August 17-21, 2009, 128. Korhonen, J., Reduction of country wide aeromagnetic surveys for temporal variation. Geophysical Research Abstracts, Vol. 11, EGU , EGU General Assembly 2009 Korhonen, J. V. Comparison of data sets of WDMAM Presentation 505-TUE at Session V.05: Improved modelling of the lithospheric magnetic field, Abstracts of IAGA General Assembly, Sopron, Hungary, August 2009 Korhonen, J.V., World Digital Magnetic Anomaly Map, development towards the Second Edition. Presentation GP23D-04 Abstracts of Fall AGU 2009 meeting, San Francisco, Cal. Kotilainen, A., Arppe, L., Dobosz, S., Jansen, E., Karhu, J., Kotilainen, M., Kuijpers, A., Meier, M., Moros, M., Neumann, T., Ryabchuk, D., Snowball, I., Spiridonov, M., Witkowski, A., 2009a. BONUS programme: INFLOW project providing information on forcing mechanisms of environmental changes of the Baltic Sea during the past 6000 years and future scenarios In: Witkowski, A., Harff, J., Isemer, H.-J. (Eds.) International Conference on Climate Change The environmental and socio-economic response in the southern Baltic region. University of Szczecin, Poland, May International BALTEX Secretariat, Publication No 42, May 2009, 11. Kotilainen, A., Arppe, L., Jansen, E., Karhu, J., Kotilainen, M., Kuijpers, A., Meier, H.E.M., Moros, M., Neumann, T., Ryabchuk, D., Snowball, I., Spiridonov, M., Witkowski, A., INFLOW project - Holocene saline water inflow changes into the Baltic Sea, ecosystem responses and future scenarios. In: Workshop Program. Magellan WS Baltic IODP Workshop , Copenhagen, Denmark. GEUS. Kotilainen, A.T., Arppe, L., Jansen, E., Karhu, J., Kotilainen, M.M., Kuijpers, A., Meier, H.E.M., Moros, M., Neumann, T., Ryabchuk, D., Snowball, I., Spiridonov, M., Witkowski, A., INFLOW project - towards understanding on forcing mechanisms of environmental changes of the Baltic Sea and future scenarios. In: X International Environmental Forum "Baltic Sea Day" : thesises collection = X Mezdunarodnyj ekologiceskij forum "Den' Baltijskogo morâ" : sbornik materialov, , Sankt-Peterburg. Sankt-Peterburg: Ekologiâ i Biznes,

73 73 Kotilainen, A., Arppe, L., Jansen, E., Karhu, J., Kotilainen, M., Kuijpers, A., Meier, M., Moros, M., Neumann, T., Ryabchuk, D., Snowball, I., Spiridonov, M., Witkowski, A., Towards understanding the forcing mechanisms of environmental changes of the Baltic Sea and future scenarios INFLOW project. In : Abstract Book. Baltic Sea Science Congress 2009, Tallinn, Estonia, August 17-21, 2009, 201. Kotilainen, A.T., Didziulis, V., Ilmarinen, K., Kaskela, A.M., Leinikki, J., 2009b. Modelling marine ecosystem case study in the Gulf of Finland, the Baltic Sea. In: Thorsnes, T. & Picard, K. (Eds.) 8 th International Conference GEOHAB 2009 MARINE GEOLOGICAL AND BIOLOGICAL HABITAT MAPPING, May 5-7 th 2009, Trondheim, Norway. Abstracts and Proceedings of the Geological Society of Norway, Number 2, 50. Kotilainen A., Jansen E., Karhu J., Kotilainen M., Kuijpers A., Meier M., Moros M., Neumann T., Ryabchuk D., Snowball I., Spiridonov M., Witkowski A. INFLOW - providing information on forcing mechanisms of environmental changes of the Baltic Sea during the past 6000 years and future scenarios. Materials of XVIII International Conference on Marine Geology, Vol.I, Moscow, Pp ISBN Kukkonen, I., Reflection seismics in exploration. In: 7th Fennoscandian Exploration and Mining, 1-3 December 2009, Rovaniemi, Finland : final programme and abstracts, 47. Kukkonen, I.T., Elo, S.,2009. How would Fennoscandia look like without glacial isostatic deformation?. In: Understanding glacial isostatic adjustment : a joint DynaQlim / GGOS workshop, June 23-26, 2009, Espoo, Finland : programme and abstracts. Kirkkonummi: Finnish Geodetic Institute. 1 p. Lyra, C., Sinkko, H., Kotilainen, A., Rantanen, M., Paulin, L., Sivonen, K., Does bacterial community composition reflect palaeoenvironmental changes during the past 8000 years of the Baltic Sea history? In : Abstract Book. Baltic Sea Science Congress 2009, Tallinn, Estonia, August 17-21, 2009, 23. Lyra, C., Sinkko, H., Kotilainen, A., Rantanen, M., Paulin, L., Sivonen, K., Bacterial communities reflect palaeoenvironmental changes during the pas 8000 years of the Baltic Sea history. In: Valentina Turk & Samo Turk (Eds.) Abstract book / SAME 11 - The 11th Symposium on Aquatic Microbial Ecology, August 30 - September , Piran, Slovenia: National Institute of Biology, Marine Biology Station, Middleton, M.; Arkimaa, H.; Hyvönen, E.; Närhi, P.; Kuosmanen, V.; Sutinen, R Classification of boreal mire biotypes with hyperspectral airborne HyMap in Finland. In: 6th EARSeL Imaging Spectroscopy SIG Workshop : innovative tool for scientific and commercial environmental applications, Tel Aviv, Israel, March 16-18, p. Electronic publication.

74 74 Preeden, U., Mertanen, S., Plado, J., Paleomagnetic age of iron-rich lenses in Devonian sandstones, Estonia. IAGA 11th Scientific Assembly, Sopron, Hungary, August Abstract book. Preeden, U., Mertanen, S., Plado, J., Reactivation of Paleoproterozoic crust in southern Finland based on paleomagnetic studies of shear zones. Geophysical Research Abstracts: European Geosciences Union, General Assembly 2009, Vienna, Austria, April European Geosciences Union, 2009, 365. Ryabchuk, D., Spiridonov, M., Zhamoida, V., Nesterova, E., Vallius, H., Kotilainen, A., Joint Russian-Finnish Environmental Geological Investigations in the Neva Bay// Materials of International Conference "Integrating Geological Information in City Management to Prevent Environmental Risks (GeoInforM)", St.Petersburg, November, Pp {In Rus}. Schijns, Heather; Schmitt, Douglas R.; Kukkonen, Ilmo T.; Heikkinen, Pekka Comparison of seismic anisotropy measurements from the ICDP Outokumpu, Finland boreholes with theoretical model results. In: Joint assembly, May 2009, Toronto, Ontario, Canada : abstracts. Eos, Transactions, American Geophysical Union. Supplement 90 (22), JA Tuovinen, N., Virtasalo, J., Weckström, K., Kotilainen, A., Past and recent environmental change in the Archipelago Sea, a palaeolimnological view. In : Abstract Book. Baltic Sea Science Congress 2009, Tallinn, Estonia, August 17-21, 2009, 173. Vallius, H., Kotilainen, A., Zhamoida, V., Ryabchuk, D., Spiridonov, M., Holocene sedimentary environments and sediment geochemistry of the eastern Gulf of Finland, the Baltic Sea. In: X International Environmental Forum "Baltic Sea Day" : thesises collection = X Mezdunarodnyj ekologiceskij forum "Den' Baltijskogo morâ" : sbornik materialov, , Sankt-Peterburg. Sankt-Peterburg: Ekologiâ i Biznes, 313. Virtasalo, J., Leipe, T., Moros, M., Kotilainen, A., Depositional processes and macrobenthic dynamics in the Gotland Deep interpreted from the fabric of long sediment cores how anoxic is the basin? In : Abstract Book. Baltic Sea Science Congress 2009, Tallinn, Estonia, August 17-21, 2009, Kotimaiset kokousabstraktit Elo, S., "Airborne Gravity in Exploration". Fennoscandian Exploration and Mining FEM 2009, Pre-conference Short Course: Geophysics for Exploration Geologists, 30 th of November, 2009, Rovaniemi, 17 pages. Elo, S., "Yhteenveto Satakunnassa tehdyistä painovoimamittauksista ja niihin liittyvistä tutkimuksista". Sovelletun Geofysiikan XVII Neuvottelupäivät , Geologian tutkimuskeskus, Espoo, Abstraktikokoelma toim. Kukkonen, I., Vanhala, H., Lohva, J. ja Manninen, T., sivut

75 75 Elo, S., "Vuotuisen lämpötilan vaihtelun aiheuttama avoimen kallionpinnan jaksoittainen vertikaaliliike; Cyclic vertical movement of exposed bedrock surface due to annual temperature variation". Geofysiikan Päivät 2009, Helsingissä, s. 21. Heinonen, Suvi; Heikkinen, Pekka; Kukkonen, Ilmo; Snyder, David Imaging subsurface structures with reflection seismic profiling. In: Sovelletun geofysiikan XVII neuvottelupäivät, , Espoo : abstraktikokoelma. Vuorimiesyhdistys. Sarja B 91. Espoo: Vuorimiesyhdistys, Hongisto, H., Suppala, I. ja Oksama, M., VTEM-mittausten tulkinta GTK:ssa. Proceedings: Tietäväinen, H. and Jokinen, J.(eds.), XXIV Geofysiikan Päivät in Helsinki , Geofysiikan Seura, 25. Hongisto., H., VTEM-mitatusten tulkinta GTK:ssa. Geofysiikan seura., XXIV Geofysiikan päivät, Helsinki Geofysikan seura 31. Hongisto, H., Suppala, I., Oksama, M., VTEM-mittausten numeerinen mallitulkinta. Sovelletun geofysiikan XVII neuvottelupäivät , Espoo Abstraktikokoelma. Vuorimiesyhdistys, Sarja B, No 91. Huotari-Halkosaari, T., T. Jokinen ja J. Lohva, IP-mittausten 3Dmalliesimerkkejä kultakohteilta. Sovelletun geofysiikan XVII neuvottelupäivät , Espoo Abstraktikokoelma. Vuorimiesyhdistys, Sarja B, No 91. Hyttinen, O., Kotilainen, A., Salonen, V.-P., Echoes from the past: tracing the Baltic Ice Lake drainage sediments from the Gulf of Finland. In: Kubischta, F., Kultti, S., Salonen, V.-P. (Eds.) 6 th National Colloquium , Helsinki : Program and Abstracts. Publications of the Department of Geology. Series A 3. Helsinki: University of Helsinki, Jokinen, J., H: Vanhala, H. Hongisto ja T. Huotari-Halkosaari, Nenetsian ikiroutatutkimuksia Terra-TEM-laitteistolla. Sovelletun geofysiikan XVII neuvottelupäivät , Espoo Abstraktikokoelma. Vuorimiesyhdistys, Sarja B, No 91. Jokinen, J., Uuden sähkömagneettisen malminetsintälaitteen ensimmäiset testitulokset. Geofysiikan seura., XXIV Geofysiikan päivät, Helsinki Geofysikan seura 31. Jokinen, T., GTK:n KOGE-toiminnasta. Sovelletun Geofysiikan XVII Neuvottelupäivät , Geologian tutkimuskeskus, Espoo, Abstraktikokoelma toim. Kukkonen, I., Vanhala, H., Lohva, J. ja Manninen, T Vuorimiesyhdistys, Sarja B, No 91, sivut Karell, F., Emplacement mechanisms of the Vehmaa rapakivi granite batholith, determined by magnetic anisotropies. in Kubischta, F., Kultti, S. & Salonen, V-P. (Eds.), th National Geological Colloquium Program and abstracts, 58 pp. University of Helsinki, Publications of the Department of Geology A3.

76 76 Karell, F. ja Airo, M-L., Aerogeophysical and petrophysical features of rapakivi granites in Finland. Proceedings: Tietäväinen, H. and Jokinen, J.(eds.), XXIV Geofysiikan Päivät in Helsinki , Geofysiikan Seura, 32. Kaskela, A., Kotilainen, A.T., Seabed topographic features and geodiversity in the glaciated epicontinental basin, the Baltic Sea. In: Kubischta, F., Kultti, S., Salonen, V.-P. (Eds.) 6 th National Colloquium , Helsinki : Program and Abstracts. Publications of the Department of Geology. Series A 3. Helsinki: University of Helsinki, 26. Korhonen, J., Magneettisten anomalioiden kansainvälinen määrittely. Sovelletun geofysiikan XVII neuvottelupäivät , Espoo Abstraktikokoelma. Vuorimiesyhdistys, Sarja B, No 91. Korhonen, K., Ahokas, T, Jokinen, T. Lehtimäki, J. Olkiluodon sähkömagneettiset Sampo-monitorointiluotaukset. Sovelletun Geofysiikan XVII Neuvottelupäivät , Geologian tutkimuskeskus, Espoo, Abstraktikokoelma toim. Kukkonen, I., Vanhala, H., Lohva, J. ja Manninen, T., Vuorimiesyhdistys, Sarja B, No 91. sivut Korpisalo, A., Cross-borehole-tutkimuksia EMRE-laitteistolla. Sovelletun geofysiikan XVII neuvottelupäivät , Espoo Abstraktikokoelma. Vuorimiesyhdistys, Sarja B, No 91. Kotilainen, A., Arppe, L., Jansen, E., Karhu, J., Kotilainen, M., Kuijpers, A., Meier, M., Moros, M. Neumann, T., Ryabchuk, D., Snowball, I., Spiridonov, M., Witkowski, A., INFLOW providing information on forcing mechanisms of environmental changes of the Baltic Sea during the past 6000 years and future scenarios. In: Kubischta, F., Kultti, S., Salonen, V.-P. (Eds.) 6 th National Colloquium , Helsinki : Program and Abstracts. Publications of the Department of Geology. Series A 3. Helsinki: University of Helsinki, 30. Kukkonen, Ilmo; Heikkinen, Pekka HIRE-hanke : reflektioseismiikkaa malminetsintään. In: Sovelletun geofysiikan XVII neuvottelupäivät, , Espoo: abstraktikokoelma. Vuorimiesyhdistys. Sarja B 91. Espoo: Vuorimiesyhdistys, Kukkonen, I.; Heikkinen, P. J Project HIRE: high resolution seismic reflection surveys in ore exploration of crystalline rock areas. In: XXIV Geofysiikan päivät Helsingissä Geofysiikan seura, Helsinki, s. 37. Mertanen, S. ja Karell, F., Remanentin magnetoituman ja suskeptibiliteetin anisotropian käytöstä kultamuodostumien tutkimuksissa. Teoksessa: I. Kukkonen, H. Vanhala, J. Lohva ja T. Manninen (toim.), Sovelletun Geofysiikan XVII Neuvottelupäivät, , Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Vuorimiesyhdistys, Sarja B, nro 91, Pirttijärvi, M., Kallo, M. ja Elo, S., "Painovoima- ja painovoiman gradienttiaineistojen 3D yhteistulkinnasta", Sovelletun Geofysiikan XVII

77 77 Neuvottelupäivät , Geologian tutkimuskeskus, Espoo, Abstraktikokoelma toim. Kukkonen, I., Vanhala, H., Lohva, J. ja Manninen, T., sivut Preeden, U., Plado, J., Mertanen, S., Late Paleozoic remagnetizations in sedimentary rocks of Estonia and shear and fault zones in crystalline rocks of southern Finland. In: Kubischta, F., Kultti, S., Salonen, V.-P. (eds.), 6th National Geological Colloquium, March University of Helsinki, Program and Abstracts, 48. Preeden, U., Mertanen, S., Elminen, T., Plado, J., Remagnetizations in shear and fault zones in southern Finland. Teoksessa: Tietäväinen H. ja Jokinen, J. (toim.), XXIV Geofysiikan päivät: XXIV Geophysics days, Helsinki, , Geophysical Society of Finland, 49. Tuovinen, N., Virtasalo, J., Weckström, K., Kotilainen, A., Past and recent environmental change in the Archipelago Sea, a paleolimnological view. In: Kubischta, F., Kultti, S., Salonen, V.-P. (Eds.) 6 th National Colloquium , Helsinki : Program and Abstracts. Publications of the Department of Geology. Series A 3. Helsinki: University of Helsinki, 53. Valjus, T., Geofysiikkaa taajamakohteissa. Sovelletun Geofysiikan XVII Neuvottelupäivät , Geologian tutkimuskeskus, Espoo, Abstraktikokoelma toim. Kukkonen, I., Vanhala, H., Lohva, J. ja Manninen, T., Vuorimiesyhdistys, Sarja B, No 91, sivut Vanhala, H., Jokinen, J. & P. Lintinen, Geofysikaalinen tutkimusmatka Nenetsiaan. Teoksessa: Kukkonen ja muut (toim), Sovelletun geofysiikan XVII neuvottelupäivät , Espoo Abstraktikokoelma. Vuorimiesyhdistys, Sarja B, No Arkistoidut Q-sarjan (myös M, R, ja muut vastaavat) raportit Arkimaa, H., Säävuori, H. ja Airo, M-L., Tampereen seudun lentogeofysikaaliset aineistot TAATA-hankkeen loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus, Q20/2009/30. 28s. Elo, S., "GPS- ja painovoimamittaukset Ämmässuolla ". Raportti Q20/09/1, Geologian tutkimuskeskus, Espoo, 24 sivua. Jokinen, T., CQ19/222207/2009. Seinäjoen Hoikkamäen geofysikaaliset mittaukset s. Karell, F., Mertanen, S. ja Leino, M., Magneettisen suskeptibiliteetin mittaukset eri vaihtovirtakentissä. Geologian tutkimuskeskus, Arkistoraportti Q16/2009/27, 7 s. Korpisalo, A., Profiilikartta menun käyttöopas OasisMontaj Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, Q16.2/2009/36.

78 78 Korpisalo, A., & Niemelä, M., Cross-borehole research with EMRE-system: Radiofrequency measurements in borehole section OL-KR40-OL-KR45 at Olkiluoto, raportti, Q16.1/2009/47 Kukkonen, I.T. (ed.), Outokumpu Deep Drilling Project, Third International Workshop, Espoo, Finland, November 12-13, 2009, Programme and Abstracts. Geological Survey of Finland, Southern Finland Office, Marine Geology and Geophysics, Report Q10.2/2009/61, 92 p. Kukkonen, I., Lahti, I., Heikkinen, P. & HIRE Working Group of the Geological Survey of Finland, HIRE Seismic Reflection Survey in the Kevitsa Ni-PGE deposit, North Finland. Geological Survey of Finland, Report Q 23/2008/59, 38 p., 8 appendices & digital files. Ilmo Kukkonen, Ilkka Lahti, Pekka Heikkinen, Suvi Heinonen, Jukka Laitinen & HIRE Working Group of the Geological Survey of Finland, HIRE Seismic Reflection Survey in the Suurikuusikko gold mining and exploration area, North Finland. Geological Survey of Finland, Report Q 23/2009/28, 51 pages, 12 appendices & digital files. Ilmo Kukkonen, Pekka Heikkinen, Suvi Heinonen, Jukka Laitinen & HIRE Working Group of the Geological Survey of Finland, HIRE Seismic Reflection Survey in the Pyhäsalmi Zn-Cu mining area, Central Finland. Geological Survey of Finland, Report Q 23/2009/43, 45 pages, 8 appendices & digital files. Kukkonen, I., Heikkinen, P., Heinonen, S., Laitinen, J., & HIRE Working Group of the Geological Survey of Finland, HIRE Seismic Reflection Survey in the Hannukainen-Rautuvaara Fe-Cu-Au exploration area, Northern Finland. Geological Survey of Finland, Report, Report Q23/2009/50, 55 p. Ilmo Kukkonen, Pekka Heikkinen, Markku Paananen, Seppo Elo, Seppo Paulamäki, Suvi Heinonen, Jukka Laitinen & HIRE Working Group of the Geological Survey of Finland, HIRE Seismic Reflection Survey in the Olkiluoto area, western Finland. Geological Survey of Finland, Report Q23/2009/53, 56 p. Kukkonen, I., Heikkinen, P., Elo, S., Heinonen, S., Laitinen, J., & HIRE Working Group of the Geological Survey of Finland, HIRE Seismic Reflection Survey in the Kemi Cr mining area, northern Finland. Geological Survey of Finland, Report Q23/2009/64, 36 p. Kurimo, M., Leväniemi, H. ja Airo, M-L Lentomittaukset Joutsenossa Geologian tutkimuskeskus. Q18/2009/ s. Lehtimäki, J.,Maaperäseismiset luotaukset v Espoo. Q18/23.0/2009/46. Mertanen, S., Paleomagneettisen tutkimusmenetelmän kehittäminen geologisen mallinnuksen tueksi - Hankkeen loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus, Arkistoraportti Q29/2009/66, 22 s.

79 79 Mertanen, S. and Karell, F., Paleomagnetic and magnetic fabric investigations on the Jokisivu gold deposit in southern Finland. Geological Survey of Finland, Report Q 29.1/2009/37, 32 pp. Tiainen,M., Niskanen,M., Valjus, T., Vanhala, H.; Porin Ahlaisten Viikan gabron malmitutkimukset ,valtausraportti Isosuon valtauksesta (5255/1) GTK, Espoon yksikkö, M06/1142/2009/ Espoo. Valjus, T. ja Manninen, T. (Toim,), Merigeologian ja Geofysiikan toimiala, Toimintakertomus Raportti Q10/2009/48 Vanhala, H. ja Lintinen, P., Ikiroudan mallinnus geofysikaalisin mittauksin Tutkimukset Ridnitsohkkalla elokuussa Geologian tutkimuskeskus, raportti Q16.2/2009/ Muut tutkimus ja työraportit Aaltonen, I., Heikkinen, E., Paulamäki S., Säävuori, H., Vuoriainen, S. and Öhman, I., Summary of Petrophysical Analysis of Olkiluoto Core Samples Posiva Working Report p. Ahonen, J. ja Valjus, T., Geologisen rakenteen selvitys Hirvenojan vedenottamon ympäristössä. Tutkimusraportti (Tilaaja Riihimäen vesihuoltoliikelaitos) Ahonen, J. ja Valjus, T., Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Tuuloksen Poutunkankaan, Laikanmäen ja Kuivaharjun alueilla. Tutkimusraportti (Tilaajat: Hämeenlinnan seudun vesi Oy ja Hämeen Ympäristökeskus) Ahonen, L., Toppi, T. ja Kukkonen I., Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä: Vuosiraportti 2009 VYR:n KYT-2010 ohjelmalle, , 15 s. Elo, S. (compiler), Airo, M-L., Forss, H., Jokinen, T., Jokinen, J., Korhonen, J.V., Kukkonen, I., Kurimo, M., Vanhala, H "IUGG/IAGA Annual Report 2008 Geological Survey of Finland (GTK)", 4 pages. Elo, S. ja Suppala, I., "Loppuraportti Turun Näkärlässä tehdyistä painovoimaja slingram -mittauksista". Luottamuksellinen raportti. 21 sivua + 3 liitetiedostoa. Elo, S., "Katsaus Satakunnan painovoimatutkimuksiin (Review of Gravity Investigations in Satakunta)", 39 s. Käsikirjoitus hyväksytty ja julkaistaan v alkupuolella.. Elo, S., valmisteli luvun "6. HIRE results and gravity surveys" raporttiin "HIRE Seismic Reflection Survey in the Kemi Cr mining area, northern Finland", (Ilmo Kukkonen, Pekka Heikkinen, Seppo Elo,, Suvi Heinonen, Jukka Laitinen & HIRE Working Group of the Geological Survey of Finland).

80 80 Elo, S., valmisteli Luvun "8. HIRE results and gravity surveys" raporttiin "HIRE Seismic Reflection Survey in the Olkiluoto area, western Finland", (Ilmo Kukkonen 1, Pekka Heikkinen 2, Markku Paananen, Seppo Elo, Seppo Paulamäki, Suvi Heinonen 2, Jukka Laitinen 1 & HIRE Working Group of the Geological Survey of Finland). Eskelinen, A., Ahonen, J. ja Valjus, T.. Yhteenvetoraportti Herajoen vedenottamon valuma-alueen geologisen rakenteen selvityksestä. (Tilaaja: Riihimäen vesihuoltolaitos.) Tutkimusraportti Hyvönen, E., Airo, M-L. and Ruotsalainen, A. Aerogeophysical Interpretation Report, Sokli area, January Luottamuksellinen raportti, 20 sivua. 4 liitettä. Hämäläinen, J., Kotilainen, A., Eräkare, E., Lintunen, E., Marttila, P., Merigeologiset tutkimukset VELMU Syys09 matkan aikana, t/a Geomari Matkaraportti. Geologian tutkimuskeskus, , 8 s. Jokinen, T., Korhonen, K. ja Lehtimäki, J., GEFINEX 400S (SAMPO) EMluotaukset Olkiluodossa Working Report , 18 s, 14 liitettä. Korhonen, K., Interpretation of electromagnetic SAMPO monitoring soundings of Olkiluoto. Tulkintaraportti 41 s., 33 liitettä. Korpisalo, A. and Niemelä, A., Cross-borehole research with EMRE-system: Radiofrequency measurements in borehole section OL-KR40-OL-KR45 at Olkiluoto, 2009, Posiva working report. Luottamuksellinen. Kotilainen, A., Alvi, K., Hämäläinen, J., Ilmarinen, K., Kaskela. A., Leinikki, J., Rantataro, J., Vedenalaisen meriluonnon inventoinnit (VALKO) Suomenlahdella Vuoden 2009 tutkimusten loppuraportti, , Geologian tutkimuskeskus, 45 s., 1 liite. Kotilainen, A., Hämäläinen, J., Ryabchuk, D., Spiridonov, M., Tuhkanen, M., Vallius, H., Zha moida, V., INFLOW cruise report, FYTO 2009, the RV Aranda 3 rd August - 10th August 2009 [Electronic resource]. INFLOW Interim Report 3. Espoo: Geological Survey of Finland. 19 p. + 1 app. Electronic publication. Kotilainen, A., Ryabchuk, D., Kotilainen, M., Arppe, L., Dobosz, S., Hämäläinen, J., Karhu, J., Kabel, K., Kaskela, A., Lougheed, B., Moros, M., Neumann, T., Porsche, C., Pötzsch, M., Sergeev, A., Snowball, I., Virtasalo, J INFLOW Cruise Report, SEDU 2009, the RV Aranda INFLOW Interim Report No 1. Espoo: GTK. 19p. Kuivamäki, A. (toim), Tampereen seudun taajamageologinen kartoitus- ja kehittämishanke (TAATA) Vaihe I: Tampereen seudun taajamageologinen kartoittaminen ja GeoTIETO -käyttöliittymän kehittäminen Valjus, T., osuus: Painovoimamittausten tulkinta. Kurimo, M. Aerogeophysical survey in Olkiluoto s. Working Report , Posiva Oy

81 81 Kurimo, M. Airborne Geophysical Survey,Russevatna and Gosjohka,Finnmark,Norway. 65 s. Työraportti. Tilaaja Store Norske Gull AS. Lehtimäki, J., Sipoon liitosalueen maapeitteen paksuustutkimus painovoimamenetelmällä. Tutkimusraportti Lehtimäki, J., Kytäjän Kurkisuon maapeitteen paksuusselvitys painovoimamentelmällä. Tutkimusraportti Lehtimäki, J., Kuivalan tekopohjavesilaitoksen alueen maapeitteen paksuustutkimus painovoimamenetelmällä. Tutkimusraportti Lehtimäki, J., Hirvaskankaan alueen maapeitteen paksuustutkimus painovoimamenetelmällä. Tutkimusraportti Lehtimäki, J., Seisminen refraktioluotaus Hästholmenin vesialueella 2009, 3 s, 8 liitettä. Tutkimusraportti Lehtimäki, J. and Ruotoistenmäki, T., Geophysical Field Course in Entebbe and on the compound of AUC Mining LTD in Kamalenge area, central Uganda on November-December Leväniemi, H. ja Airo, M-L., Maankamaran ominaisvastusaineistoa tulkittuna lentogeofysiikasta. Asiakasraportti, Fingrid Oyj. 6s., 1 liite. Lohva, J., 2009, Johtavuuskartoitus ympäristöriskien kartoitusta varten. Tutkimusraportti. Mäkilä, M., Säävuori, H. ja Ale Grundström, Turvetutkimusselostus 103/2009: Suomen soiden ikä Luottamuksellinen raportti 14 s. Ojamo, H. ja Lehtimäki, J Magneettiset UXO-tutkimukset Messukeskuksen pysäköintialueella ja Käpylän liikuntapuistossa, 4 ss, 4 liitettä. Paalijärvi, M., Lehtimäki, J. ja Valjus, T., Patamäen pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Tutkimusraportti HA (Tilaaja: Kokkolan kaupunki) Paalijärvi, M., Valjus, T. ja Huotari-Halkosaari, T., Harjualueen geologinen rakenneselvitys Sepänkylän, Kappelinmäen ja Vanhan Vaasan pohjavesialueilla Tutkimusraportti (Tilaajat Mustasaaren kunta ja Vaasan kaupunki). Luottamuksellinen Sallasmaa, O. ja Valjus, T., Yhdyskuntien vedensaannin turvaaminen Forssan seudulla hanke. Pohjavesialueiden geologisen rakenteen selvitys Kaukolannummen, Kuivajärvenharjus, Pernunnummen ja Räyskälän pohjavesialueilla Tammelassa sekä Lopella. Tutkimusraportti (Tilaaja: Forssan vesihuoltolaitos) Suppala, I., Alustava raportti Eurajoensuun sähkömagneettisen lentomittausaineiston mallinnuksesta. Asiakasraportti, Posiva Oy, 11 sivua.

82 82 Virtasalo, J., Moros, M., Ryabchuk, D., Kotilainen, A., High-resolution sediment cores covering the past 6000 years. INFLOW Interim Report No 4. Espoo: GTK. 18 p. Electronic publication. Available at Kartat Ruotoistenmäki, T.: Southern Uganda: - Map of uranium maximum ratios (U/K in blue and U/Th in red) connected with magnetic anomalies (in graytones) - Map of airborne radiometric anomalies combined with aeromagnetic reliefs - Magnetic airborne gradient map - Map of airborne radiometric anomalies combined with terrain reliefs - Magnetic airborne anomaly map in graytones - Magnetic airborne anomaly map - Map of uranium / thorium ratios connected with magnetic anomalies (in graytones) - Map of uranium/ potassium ratios connected with magnetic anomalies (in graytones) Esitelmät Esitelmät ulkomailla Airo, M-L., GTKs airborne geophysical data program. Esitelmä CSIROn tutkijoille Brisbanessa, Australiassa Airo, M-L., Loukola-Ruskeeniemi, K. and Hyvönen, E., Geophysical databases supporting large- and detailed scale mineral exploration: black shale formations in Finland. Proceedings of the 10 th Biennal SGA Meeting of the Society for Geology Applied to Mineral Deposits, Townsville, Australia 17 th -20 th August, Andrén, T., Björck, S., Harff, J., Jensen, J.B., Jørgensen, B.B., Kotilainen, A.: Paleoenvironmental Evolution of the Baltic Sea through the Last Glacial Cycle. In : Abstract Book. Baltic Sea Science Congress 2009, Tallinn, Estonia, August 17-21, 2009, 19. Kaskela, A., Kotilainen, A.: Bedrock influence on submarine geodiversity example from the Baltic Sea. In : Abstract Book. Baltic Sea Science Congress 2009, Tallinn, Estonia, August 17-21, 2009, 128.

83 83 Korhonen, J, Reduction of country wide aeromagnetic surveys for temporal variation.. EGU General Assembly 2009, Wien, May Korhonen, J. V. Comparison of data sets of WDMAM Presentation 505-TUE at Session V.05: Improved modelling of the lithospheric magnetic field, IAGA General Assembly, Sopron, Hungary, August 2009 Korhonen, J. V. World Digital Magnetic Anomaly Map, development towards the Second Edition. Presentation GP23D-04 at Fall AGU 2009 meeting, San Francisco, Cal, December 2009 Kostamo, K., Downie, A-L., Ekebom, J., Hämäläinen, J., Härmä, M., Kalliola, R., Karjala, L., Kaskela, A., Lappalainen, A., Mattila, J., Piepponen, H., Salovius, S., Habitat and habitat-forming species modelling in the Finnish VELMUprogram. In : Abstract Book. Baltic Sea Science Congress 2009, Tallinn, Estonia, August 17-21, 2009, 38. Kotilainen, A., Activity Report 2009 Marine Geology GTK EuroGeoSurveysin Marine Geology Expert Group kokous Kotilainen, A.: Baltic Sea Basin and climate change. Pietarin yliopiston Geologian laitos Kotilainen, A.: Towards understanding the causes of the Baltic Sea environmental changes over the past 6000 years and future scenarios - INFLOW project. Russian Academy of Science, Pietari Kotilainen, A., Arppe, L., Dobosz, S., Jansen, E., Karhu, J., Kotilainen, M., Kuijpers, A., Meier, M., Moros, M., Neumann, T., Ryabchuk, D., Snowball, I., Spiridonov, M., Witkowski, A.: BONUS programme: INFLOW project providing information on forcing mechanisms of environmental changes of the Baltic Sea during the past 6000 years and future scenarios International Conference on Climate Change The environmental and socio-economic response tn the southern Baltic region kokous, Szczecinissä, Puolassa Kotilainen, A., Arppe, L., Jansen, E., Karhu, J., Kotilainen, M., Kuijpers, A., Meier, H.E.M., Moros, M., Neumann, T., Ryabchuk, D., Snowball, I., Spiridonov, M., Witkowski, A.: INFLOW project - Holocene saline water inflow changes into the Baltic Sea, ecosystem responses and future scenarios. Magellan Baltic IODP työpaja, Kööpenhamina Kotilainen, A.T., Arppe, L., Jansen, E., Karhu, J., Kotilainen, M.M., Kuijpers, A., Meier, H.E.M., Moros, M., Neumann, T., Ryabchuk, D., Snowball, I., Spiridonov, M., Witkowski, A.: INFLOW project - towards understanding on forcing mechanisms of environmental changes of the Baltic Sea and future scenarios. Xth Baltic Sea Day kokous, Pietari Kotilainen, A., Arppe, L., Jansen, E., Karhu, J., Kotilainen, M., Kuijpers, A., Meier, M., Moros, M., Neumann, T., Ryabchuk, D., Snowball, I., Spiridonov, M., Witkowski, A.: Towards understanding the forcing mechanisms of environmental

84 84 changes of the Baltic Sea and future scenarios INFLOW project. In : Abstract Book. Baltic Sea Science Congress 2009, Tallinn, Estonia, August 17-21, 2009, 201. Kotilainen, A.T., Didziulis, V., Ilmarinen, K., Kaskela, A.M., Leinikki, J.: Modelling marine ecosystem case study in the Gulf of Finland, the Baltic Sea. 8th International Conference GEOHAB 2009 Marine geological and biological habitat mapping kokous Poster - esitelmä Kotilainen A., Jansen E., Karhu J., Kotilainen M., Kuijpers A., Meier M., Moros M., Neumann T., Ryabchuk D., Snowball I., Spiridonov M., Witkowski A. INFLOW - providing information on forcing mechanisms of environmental changes of the Baltic Sea during the past 6000 years and future scenarios. Moskovan merigeologinen kokous Lyra, C., Sinkko, H., Kotilainen, A., Rantanen, M., Paulin, L., Sivonen, K.: Bacterial communities reflect palaeoenvironmental changes during the past 8000 years of the Baltic Sea history. SAME 11 - The 11th Symposium on Aquatic Microbial Ecology kokous, Piran, Slovenia Lyra, C., Sinkko, H., Kotilainen, A., Rantanen, M., Paulin, L., Sivonen, K.: Does bacterial community composition reflect palaeoenvironmental changes during the past 8000 years of the Baltic Sea history. In : Abstract Book. Baltic Sea Science Congress 2009, Tallinn, Estonia, August 17-21, 2009, 23. Kukkonen, I., Subsurface temperatures in Finland and adjacent areas as revealed by deep drilling - viewpoints on potential for geothermal energy production. Geothermal conference in Tallinn Technical University, April 17, 2007 (invited). Kukkonen, I., Heikkinen, P. and HIRE Working Group, Esitelmä: Project HIRE: High resolution seismic reflection surveys in ore exploration of crystalline rock areas. Teoksessa: H. Tietäväinen ja J. Jokinen (toim.), XXIV Geofysiikan Päivät, Helsingissä, , Geofysiikan Seura, Helsinki, s. 37. Kukkonen, I., Vanhala, H., Hongisto, H. & Lintinen, P., Global change, permafrost and airborne geophysical surveys. Presentation at the Russian-Finnish seminar, Moscow State University, Moscow, Ruotoistenmäki, T. (koska estyneenä, esitelmän piti Tillman Jenet). Utilization of airborne geophysical data with reference to Uganda Ugandassa pidettävään symposiumiin Airborne Geophysical Survey of Uganda (Survey completion workshop, ,Grand Imperial Hotel,Kampala) Tuovinen, N., Virtasalo, J., Weckström, K., Kotilainen, A.: Past and recent environmental change in the Archipelago Sea, a palaeolimnological view. In : Abstract Book. Baltic Sea Science Congress 2009, Tallinn, Estonia, August 17-21, 2009, 173. Vallius, H., Kotilainen, A., Zhamoida, V., Ryabchuk, D., Spiridonov, M.: Holocene sedimentary environments and sediment geochemistry of the eastern Gulf of Finland, the Baltic Sea. Xth Baltic Sea Day kokous, Pietari

85 85 Virtasalo, J., Leipe, T., Moros, M., Kotilainen, A.: Depositional processes and macrobenthic dynamics in the Gotland Deep interpreted from the fabric of long sediment cores how anoxic is the basin? In : Abstract Book. Baltic Sea Science Congress 2009, Tallinn, Estonia, August 17-21, 2009, Esitelmät kotimaassa Airo, ML., Lentogeofysikaaliset aineistot geotieteellisessä mallinnuksessa. Sovelletun Geofysiikan XVII Neuvottelupäivät , Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Abstraktikokoelma, toim. Kukkonen, I., Vanhala, H., Lohva, J. ja Manninen, T. Vuorimiesyhdistys, Sarja B, No 91, Airo, ML., Regional geophysics and data analysis. SiroSOM workshop TKK + GTK. Airo, ML., Combined data analysis of airborne geophysical survey data. FEM2009, short course luento Rovaniemellä Airo, ML. & Leväniemi, H., Lentogeofysiikasta karttatasoja integroituun mallinnukseen: esimerkkinä Häme-case. Esitelmä Tulkintaseminaarissa Otaniemessä Elo, S., "Airborne Gravity in Exploration". Fennoscandian Exploration and Mining FEM 2009, Pre-conference Short Course: Geophysics for Exploration Geologists, 30 th of November, 2009, Rovaniemi. Elo, S., "Yhteenveto Satakunnassa tehdyistä painovoimamittauksista ja niihin liittyvistä tutkimuksista". Sovelletun Geofysiikan XVII Neuvottelupäivät , Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Elo, S., "Painovoima-aineistot integroidussa tulkinnassa", Tulkintaseminaari, GTK, Espoo, Elo, S., "APV-kartoitus ja aerogravimetraus". KOGE-kokous, GTK, Espoo, Elo, S., "Gravimetriset mittausmenetelmät". HY:n ja TKK:n Geofysiikan kenttäkurssi Askolassa Elo, S., GTK:lle tehdyn lentogravimetrauksen esittely tutkimusjohdolle GTK:ssa Elo, S., "Lentogravimetraus". Esitelmä Pöyry Environment Oy:n geofyysikoille, GTK, Otaniemi, Elo, S., "Vuotuisen lämpötilan vaihtelun aiheuttama avoimen kallionpinnan jaksoittai-nen vertikaaliliike; Cyclic vertical movement of exposed bedrock surface

86 86 due to annual temperature variation". Geofysiikan Päivät 2009, Helsingissä, Posteriesitys. Elo, S., "Geofysikaaliset tutkimukset Satakunnassa: Gravimetrinen osaprojekti". Posteriesitys, InnoGeo-seminaari , Kaupungintalon valtuustosali, Pori. Elo, S., "Alueelliset painovoimamittaukset ja mallinnus 2008", GTK:n ja Geodeettisen laitoksen vuotuinen tutkijakokous, Otaniemi, Elo, S., "Painovoiman mittaamisesta (Torsion balances, Pendulum gravimeters, Free-fall Absolute Gravimeters, Spring gravimeters, Superconducting gravimeters, Airborne gravimeters, Satellite measurements, Quantum gravimeters, Micromechanical structures)". Esitelmä Merivoimien tutkijoille, GTK, Otaniemi, Hongisto, H., Suppala, I. ja Oksama, M., VTEM-mittausten numeerinen mallitulkinta: Sovelletun Geofysiikan XVII Neuvottelupäivät, , Espoo. 2s. Hongisto, H., Suppala, I., Oksama, M., VTEM-mittausten numeerinen mallitulkinta. Sovelletun geofysiikan XVII neuvottelupäivät , Espoo Hongisto., H., VTEM-mitatusten tulkinta GTK:ssa. Geofysiikan seura., XXIV Geofysiikan päivät, Helsinki Huotari-Halkosaari, T., Jokinen, J. ja Lohva, J.,2009. IP-mittausten 3Dmalliesimerkkejä kultakohteilta. Sovelletun geofysiikan XVII neuvottelupäivät , Espoo Hyttinen, O., Kotilainen, A., Salonen, V.-P.: Echoes from the past: tracing the Baltic Ice Lake drainage sediments from the Gulf of Finland Geologian tutkijapäivät, Helsinki Jokinen, J., Vanhala, H., Hongisto, H. ja Huotari-Halkosaari, T.,2009. Nenetsian ikiroutatutkimuksia Terra-TEM-laitteistolla. Sovelletun geofysiikan XVII neuvottelupäivät , Espoo Jokinen, J. Otteita geofysiikan laiterakennuksesta GTK:ssa, esimerkkinä Siilomittari. Geofysiikan seuran kuukausiesitelmä Jokinen, J., Uuden sähkömagneettisen malminetsintälaitteen ensimmäiset testitulokset. Geofysiikan seura., XXIV Geofysiikan päivät, Helsinki Jokinen, T., Geophysical studies in Ämmässuo landfill area.. Esitelmä YTV:n Ämmässuon toimistolla liittyen pohjoismaiseen geokemistiekskursioon. Jokinen, T., Lentogeofysiikka kaatopaikkojen ympäristötutkimuksissa. Luento HTKK materiaalitekniikan kurssilla, ympäristötekniikan menetelmät

87 87 Jokinen, T., GTK:n KOGE-toiminnasta. Sovelletun Geofysiikan XVII Neuvottelupäivät , Geologian tutkimuskeskus, Espoo, Karell, F. and Airo, ML. Aerogeophysical and petrophysical features of rapakivi granites in Finland. XXIV Geofysiikan Päivät Helsingissä Kaskela, A Vedenalaiset maisemakartat. Velmu-seminaari Ympäristöministeriö, Helsinki. Kaskela, A Merigeologia työnä- esitelmä. HY:n "Työelämäorientaatio"-kurssi Kaskela, A., Kotilainen, A.T.: Seabed topographic features and geodiversity in the glaciated epicontinental basin, the Baltic Sea Geologian tutkijapäivät, Helsinki Korpisalo, A., Cross-borehole-tutkimuksia EMRE-laitteistolla. Sovelletun geofysiikan XVII neuvottelupäivät , Espoo Korhonen, J., Magneettisten anomalioiden kansainvälinen määrittely. Sovelletun geofysiikan XVII neuvottelupäivät , Espoo Korhonen, K., Ahokas, T, Jokinen, T. Lehtimäki, J.,Olkiluodon sähkömagneettiset Sampo-monitorointiluotaukset. Sovelletun Geofysiikan XVII Neuvottelupäivät , Geologian tutkimuskeskus, Espoo, Kotilainen, A., BONUS tutkimusohjelman aloitus Conference:ssa, Otaniemessa, Espoossa esitelmä INFLOW Holocene saline water inflow changes into the Baltic Sea, ecosystem responses and future scenarios Kotilainen, A., Arppe, L., Jansen, E., Karhu, J., Kotilainen, M., Kuijpers, A., Meier, M., Moros, M. Neumann, T., Ryabchuk, D., Snowball, I., Spiridonov, M., Witkowski, A.: INFLOW providing information on forcing mechanisms of environmental changes of the Baltic Sea during the past 6000 years and future scenarios. Geologian tutkijapäivät, Helsinki Kotilainen, A., EMOGE (EMODNET-Geology) hankkeen esitelmä Etelä-Suomen yksikön infotilaisuudessa Kukkonen, I. Svekofennialaisen orogenian terminen kehitys törmäyksistä rapakiviin. Suomen Geologinen Seura, Kukkonen, I., Mitä maapallon sisällä on? Yleisöesitelmä Sepon koulun (Espoo) Tiedekahvilassa Kukkonen, I. Geothermal heat flow in the central and eastern part of the Fennoscandian Shield Results from borehole and laboratory measurements, lithospheric models, palaeoclimatic effects and mantle xenolith studies. Presentation at Workshop during Prof. Hikari Fujii s (Kyushu University, Japan) visit to GTK, Espoo,

88 88 Leppäharju, N. ja Kukkonen, I., Ground temperature levels in urbanized areas in Espoo, southern Finland. Presentation at Workshop during Prof. Hikari Fujii s (Kyushu University, Japan) visit to GTK, Espoo, Mertanen, S. ja Karell, F., Remanentin magnetoituman ja suskeptibiliteetin anisotropian käytöstä kultamuodostumien tutkimuksissa. Sovelletun Geofysiikan XVII Neuvottelupäivät, , Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Middleton, M., Arkimaa, H., Hyvönen, E., Närhi, P., Kuosmanen V. and Sutinen, R., Unsupervised Neural Network Classification of Boreal Mire Biotopes with Hyperspectral Airborne HyMap. Poster presentation in Nordic Remote Sensing Days , Helsinki. Ryabchuk, D., Kotilainen, A., Vallius, H.: Results of joint Russian-Finnish marine geological research as a geological basis of TOPCONS project Suomen Ympäristökeskuksessa (Helsinki) järjestetyssä Gulf of Finland Trilateral Meeting kokouksessa Suppala, I., Kvantitatiivisuutta AEM tulkintaan inversiolla ja taustaaineistoilla: Sovelletun Geofysiikan XVII Neuvottelupäivät, , Espoo. 2s. Säävuori, H., Airo, M-L. and Vuoriainen, S., Petrophysical laboratory measurements of the Outokumpu Deep Drill Core and the surrounding bedrock. Programme and abstracts (ed. by I. Kukkonen): Outokumpu Deep Drilling Project, Third Internationational Workshop, Espoo, Nov , 2009, Tuovinen, N., Virtasalo, J., Weckström, K., Kotilainen, A.: Past and recent environmental change in the Archipelago Sea, a paleolimnological view Geologian tutkijapäivät, Helsinki Valjus, T. Geofysiikka pohjavesialueiden rakennetutkimuksissa. Luento HTKK materiaalitekniikan kurssilla, ympäristötekniikan menetelmät Valjus, T., Geofysiikkaa taajamakohteissa. Sovelletun Geofysiikan XVII Neuvottelupäivät , Geologian tutkimuskeskus, Espoo, Vanhala, H., Jokinen, J. & P. Lintinen, Geofysikaalinen tutkimusmatka Nenetsiaan. Teoksessa: Kukkonen ja muut (toim), Sovelletun geofysiikan XVII neuvottelupäivät , Espoo

89 Muut merkittävät tulokset yksikön/laitoksen vaikuttavuuden kannalta Lausunnot, osallistuminen säädösvalmisteluun Vallius, H.: - Lausuntovalmistelu (helmikuu) ZAO NPP SEVZAGIPROPROJEKT yrityksen tutkimuslupa-anomuksesta. Asia koski Kaliningrad Pietari valokaapeliyhteyttä. Lausunnon allekirjoittivat Åker ja Vallius. - Lausuntovalmistelu YVA-selvityksestä Nord Stream Itämeren kaasuputki hankkeeseen (huhtikuu/vallius). -Lausunto Uudenmaan Ympäristökeskukselle Pohjankurun väylän ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Allekirjoittajina Yksikönjohtaja Åker ja Vallius Nord Stream, GTK:n lausunto Espoon sopimuksen mukaisen konsultaation Venäjän lausunnoksi (Vallius) Nord Stream, GTK:n lausunto Espoon sopimuksen mukaisen konsultaation Ruotsin lausunnoksi. (Vallius) Yleinen tiedonvälitys Kotilainen, A.: BONUS Itämeri tutkimusohjelman lehdistötilaisuus, jossa esiteltiin (Kotilainen) lehdistölle INFLOW projektia Lehdistötiedote INFLOW projektista (suom.-, ruotsin-, ja engl.kielinen) haastattelu merikiviaineksen nostosta Lalli viikkosanomalehdessä Kirjoitus INFLOW hankkeesta Helsingin Sanomissa haastattelun pohjalta. - Kirjoitus INFLOW hankkeesta Saaristo 1/2009 lehdessä julkaistiin lehdistötiedote yhdessä SYKE:n kanssa Aranda tutkimusmatkasta Aranda lähtee pohjasedimenttien tutkimuksen koulutusmatkalle avattiin INFLOW projektin web sivusto ( -Artikkeli (H. Öster) INFLOW -projektista Pohjasedimenteistä näkyy Itämeren tulevaisuus Geofoorumi 2/2009 lehdessä , klo 12:30, esiintyminen Pietarissa Venäjän valtakunnallisen televisiokanavan uutislähetyksessä. Aiheena tutkimusalus Aranda, marine mud ja ilmastonmuutos ( klo 15:40. Haastattelu Suomenlahden kaivoshankkeesta Suomen Kuvalehden nettisivuilla.