TASO-hankkeessa kuntarahaosuudella toteutettuja käytännön vesiensuojeluratkaisuja Saarijärven, Karstulan ja Kyyjärven alueella vuosina 2012 ja 2013
|
|
- Tero Nurminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TASO-hankkeessa kuntarahaosuudella toteutettuja käytännön vesiensuojeluratkaisuja Saarijärven, Karstulan ja Kyyjärven alueella vuosina 2012 ja 2013 Veijo Honkanen TASO
2 Sisällys 1 Johdanto Hankkeen kesto ja organisaatio Toimenpiteet Toteutuneet kohteet Saarijärvi Lepo- ja Puterinlahden ojalaskun tulvitusalue Karhupuron tulvitusallas Mansikkapuron kivisuodatin Yltiölammen ojakatko ja pintavalunta-alue Löytölammen uomaohjaus Mikonsuon pintavalunta ja kosteikko Karstula Kankaansopenkydön kosteikko ja kosteikkolasku Rukkaskorven kosteikko ja pintavalunta-alue Järvekkeen kosteikko Kyyjärvi Järvekkeen kosteikko / Töyripuro Järvekkeen kosteikko / Rautasuon ojalasku Valkeisrämeen putkipadot ja uomatulvitus Perkkiön uomaohjaus Tulosten tarkastelu Yhteenveto taloudesta Kiitokset Kartat: Maanmittauslaitos lupa nro 53/MML/13.
3 1 1 Johdanto TASO-hankkeen tavoitteena on ollut vesiensuojelullisesti tehokkaiden toimenpiteiden edistäminen turvetuotannossa ja metsätaloudessa. Metsätalouden osalta se merkitsee erityisesti kiintoainekuormituksen vähentämistä hidastamalla veden virtausta kosteikkojen, pintavalunta- ja tulvitusalueiden, kasvittuneiden uomien sekä muiden vesiensuojelurakenteiden avulla. Tällaisia vesiensuojeluratkaisuja etsittiin ja toteutettiin TASO-hankkeeseen kuuluvien kuntien (Saarijärvi, Karstula ja Kyyjärvi) kuntarahaosuudella toukokuusta 2012 lähtien. Tavoitteena oli löytää kohteita, jotka jo luonnostaan kävisivät vesiensuojelurakenteiksi tai joista voitaisiin sellaisia kustannustehokkaasti tehdä. Kohteiden etsintää suunnattiin alueille, joissa vesiensuojelun tehostamiseen olisi eniten tarvetta. Vuonna 2013 tavoitteena oli myös löytää kohde, jossa veden käsittelyä kivisuodattimessa voitaisiin kokeilla.
4 2 2 Hankkeen kesto ja organisaatio Hankkeen tarkastelujakso kattaa ajan ja Hankkeen palkattuna työntekijänä toimi FM Veijo Honkanen, jonka toimipiste oli Saarijärven kaupungilla saakka. Syyskuun 2013 alusta hän jatkoi työtä hankkeen parissa Keski-Suomen ELY-keskuksen vetämässä TASO-hankkeessa. Keskeiset yhteistyötahot olivat hankkeeseen kuuluneet kunnat (Saarijärvi, Karstula ja Kyyjärvi), luonnonhoidon asiantuntija Juha Jämsén Suomen metsäkeskuksesta, maanomistajat ja tarvittavat kone- ja maansiirtoyrittäjät.
5 3 3 Toimenpiteet Vesiensuojeluun soveltuvien kohteiden selvittäminen aloitettiin kuntien esittämistä kohteista, minkä lisäksi kohteita etsittiin aktiivisesti myös kartta- ja paikkatietoselvitysten avulla. Kesäkuusta 2012 lähtien yhteistyötä tehtiin Juha Jämsénin kanssa ja hänen käytössään olevan PUREVA-selvityksen perusteella etsintää voitiin suunnata alueille, joissa kuormituksen vähentämiseen ja vesiensuojelun tehostamiselle oli eniten tarvetta. Näiltä alueilta vesiensuojeluun soveltuvia kohteita etsittiin vesiensuojelurakenteiden kartoitustyökalun avulla. Myös Saarijärven sekä Kyyjärven metsänhoitoyhdistykseltä pyydettiin tietoa mahdollisista kohteista. Kesällä 2013 kivisuodatinpaikkoja etsittiin etukäteen paikkatietoaineistojen (maanpinnan korkeusmalli, uomaverkosto) avulla. Etukäteistulkinnan avulla pyrittiin löytämään kaltevuudeltaan sekä vesimäärältään padon paikoiksi soveltuvia kohtia. Kaltevuuskriteerejä vaihdeltiin alueittain siten, että Saarijärvenreitin alaosilta etsittiin kaltevuudeltaan yli 10 % kohtia ja reitin alavimmilla osilla Kyyjärvellä käytettiin 7 % kaltevuutta. Valuma-alueen minimipinta-alana käytettiin 100 hehtaaria. Kohteista tarkastettiin maastossa 25 kohdetta, joista yksi toteutettiin. Kaikilla 119 selvitetyllä kohteella (taulukko1, liitteet 1 3) tehtiin yksi tai useampi maastokäynti, jonka yhteydessä kohteelle soveltuvaa vesiensuojelurakennetta arvioitiin. Jos kohde vaikutti lupaavalta, maanomistajaan otettiin yhteyttä puhelimitse. Kun maanomistajan kanta oli myönteinen, tarvittavaa lisätietoa uomakaltevuuksiin, patorakenteiden mitoitukseen ja sijoittamiseen sekä vesien johtamiseen hankittiin vaaitusten avulla. Vaaitustyöt tehtiin Saarijärven kaupungin ja Karstulan kunnan mittauspalvelun sekä joidenkin maastotarkistusten osalta Juha Jämsénin kanssa. Putkipadoissa käytettyjen putkien mitoitus tehtiin Juha Jämsénin laskelmien pohjalta. Taulukko 1. Selvitetyt, toteutetut ja toteuttamattomat kohteet kunnittain. Saarijärvi Karstula Kyyjärvi Yhteensä kpl kpl kpl kpl Selvitetyt kohteet Suunniteltu/toteutettu Ei toteutettu
6 4 Maanomistajille esitettiin asiasta tarkempi suunnitelma ja tarvittaessa heidän kanssaan tutustuttiin toimenpiteisiin itse kohteella. Tämän jälkeen maanomistajilta pyydettiin kirjallinen suostumus vesiensuojelurakenteiden toteuttamiseksi. Tämän jälkeen varmistettiin materiaalit (kiviaines patoihin) ja kaivinkoneen saatavuus (isot padot, ojakaivut). Miestyönä tehtyihin patoihin käytettiin kohteella olevaa puu- ja kiviainesta. Konetyön ohjaus ja valvonta tehtiin paikan päällä. Patorakenteiden kuntoa ja toimivuutta seurattiin ja useilla kohteilla myös testattiin. Lokakuussa 2012 rakennetun Valkeisrämeen uomatulvituskohteen materiaali- ja konekustannuksista sekä osasta suunnittelukustannuksista vastasi metsähallitus. Järvekkeen pohjoisosan (Rautasuon ojalasku) vesiensuojelurakenteen toteutumista edelsi maanomistajan Suomen metsäkeskuksen kanssa tekemä ympäristötukisopimus, jonka yhteydessä yhteistyössä TASO-hankkeen kanssa laadittiin kunnostussuunnitelma vanhan luonnonuoman käyttöönotosta. Suunnitelma toteutettiin joulukuussa 2013.
7 5 4 Toteutuneet kohteet Toteutuneita kohteita oli yhteensä 14 kappaletta (taulukko 1, liitteet 1 3). Näistä kosteikkoja oli neljä (yhteensä noin 10 ha), tulvitukseen liittyviä kohteita viisi, pintavaluntakohteita kaksi, uomaohjauskohteita kaksi ja yksi kivisuodatinuoma. Kohteiden toteuttamiseen liittyen pohja-, kynnys- ja virtaamansäätöpatoja tehtiin yhteensä 22, joista yhdeksän koneellisesti. Kohteiden avulla voidaan yläpuolisilta valuma-alueilta (n ha) tulevien vesien kiintoainekuormitusta vähentää. 4.1 Saarijärvi Lepo- ja Puterinlahden ojalaskun tulvitusalue Puteriin laskevaan Lepolahden ojauomaan tehtiin miestyönä paikalla olevista kivistä harva kynnyspato. Padon ansiosta pääosa tulvavesistä ohjautuu pintavaluntaan paju- ja leppävaltaiselle maa-alueelle ja osa veden mukana kulkevasta kiintoaineesta jää sinne. Muulloin kuin tulvatilanteessa yläpuoliselta valuma-alueelta (97 ha) tuleva vesi virtaa normaalisti ojauomaa pitkin. Puterinlahden ojalaskuun tehtiin miestyönä paikalla olevista puista pieni kynnyspato, joka tulvatilanteessa hetkellisesti padottaa valuma-alueelta (10 ha) tulevia vesiä ja levittää ne pintavaluntaan.
8 Karhupuron tulvitusallas Puteriin laskevan Karhupuron varressa olevasta vanhasta kala-altaasta tehtiin tulvitusallas (kuva 1.) Altaan alapäähän vanhan padon paikalle rakennettiin konetyönä kivimateriaalista putkipato. Tehdyn putkipadon ansiosta altaan vesipinta- ja tilavuus nousee hetkellisesti tulvatilanteessa, veden virtausnopeus hiljenee ja osa veden mukana kulkeutuvasta kiintoaineesta laskeutuu altaan pohjalle. Virtaamansäätötoimenpiteinä altaan yläpuolelle puron haarautumiskohtaan tehtiin miestyönä kivinen pohjapato ja puusuiste. Rakennettu pohjapato lisää eteläisen ojauoman vesimäärää etenkin vähän veden aikaan. Puusuiste ohjaa puolestaan pääosan tulvavesistä ensisijaisesti allasuomaan. Ylivirtaamilla tulvitusaltaan kautta virtaa noin kolmasosa Karhupuron valuma-alueelta (670 ha) tulevista vesistä. Pohjapato Tulvitusallas Putkipato Puusuiste Kuva 1. Karhupuron tulvitusallas.
9 Mansikkapuron kivisuodatin Kotajokeen laskevan Mansikkapuron varteen tehtiin konetyönä kivisuodatinuoma, jonka pituus oli 25, leveys 2 ja korkeus 1 metriä (kuva 2). Kaivetun uoman pohja eristettiin ensin suodatinkankaalla, sen päälle laitettiin cm:n kerros ohuempaa sepeliä ja lopuksi uoma täytettiin karkealla kalliolouheella. Rakentamisen yhteydessä uoman alapuolella oleva vesi- ja viemärilinjaus lämpöeristettiin. Lisäksi Mansikkapuroon tehtiin luonnonkivistä koskimainen kynnys, jonka avulla puron vesipintaa voitiin kivisuodatinuoman yläpään kohdalla nostaa ja veden virtausta suodatinuomaan tehostaa. Keski- ja ylivirtaamilla osa Mansikkapurossa (valuma-alue noin ha) virtaavista vesistä suodattuu kivisuodattimen läpi, jolloin osa humus- ja kiintoaineksesta sitoutuu kiviainekseen. Mansikkapuro Kynnyspato Kivisuodatinuoma Kuva 2. Mansikkapuron kivisuodatin.
10 Yltiölammen ojakatko ja pintavalunta-alue Yltiölammen eteläpuolella olevaan ojaan tehtiin miestyönä turpeesta ojakatko (kuva 3), jonka avulla 100 hehtaarin alueelta tulevia vesiä ohjattiin hyvin kasvittunutta ojaa pitkin alapuoliselle pintavalunta-alueelle (0,5 1 ha). Tulvatilanteessa vesi leviää kasvittuneelle alueelle ja osa veden mukana kulkevasta kiintoaineesta jää sinne. Pintavalunta-alue Ojakatko Kuva 3. Yltiölammen eteläpuolen ojakatko ja pintavalunta-alue.
11 Löytölammen uomaohjaus Löytölammen eteläpuolelle tehtiin miestyönä turpeesta kolme ojakatkoa (kuva 4), joiden avulla Löytölammen itäpuolitse 45 hehtaarin alueelta virranneita vesiä voitiin ohjata 500 metriä pitkää, hyvin kasvittunutta ojalinjastoa pitkin kohti Löytölampea. Ojastossa luontaisesti olevat kaltevuusvaihtelut muodostavat kynnyksiä, joiden ansiosta veden virtaus heikkenee ja kiintoaines laskeutuu ojaston pohjalle. Ojakatkot Kuva 4. Löytölammen ojakatkot.
12 Mikonsuon pintavalunta ja kosteikko Marraskuussa 2013 Mikonsuon länsipuolella virtaavaan ojaan tehtiin turpeesta miestyönä ojakatko (kuva 5), jonka avulla noin 150 hehtaarin valuma-alueelta tulevat vedet ohjattiin Mikonsuolle osin vanhaa luonnonuomaa pitkin. Vedet jakautuvat suolla itä- ja länsisuuntaan, tulvatilanteessa laajemmalti suon pohjoisosasta eteläosaa kohti. Osa vedessä kulkeutuvasta humus- ja kiintoaineksesta sitoutuu suotautumisen kautta suolle ja sen prosesseihin. Ojakatko Kuva 5. Mikonsuon uomaohjaus ja pintavalunta.
13 Karstula Kankaansopenkydön kosteikko ja kosteikkolasku Uuden ojalinjauksen (20 m) avulla Suurisuolta (200 ha) Kalmupuroon virtaavat ojavedet johdettiin Kankaansopenkydön alueella sijaitseviin kasvittuneisiin murahautoihin ja niistä jatkuvaan kosteikkolaskuun (kuva 6). Samalla vedet ohjattiin pois tulevalta ojitusalueelta ja alapuolisen kokooma-ojan eroosioherkiltä alueilta. Uuden ojalinjauksen lisäksi vanhaan ojauomaan tehtiin miestyönä puusta ja turpeesta ojakatko, joka varmistaa vesien siirtymisen kosteikolle (1 2 ha). Vesiensuojelurakenne huomioidaan alueelle suunnitellussa kunnostusojituksessa ja sen toteutuksessa. Ojituksen yhteydessä miestyönä tehty ojakatko vahvistetaan koneellisesti. Ojakatko Uusi oja Kosteikko (kasvittuneet murahaudat) Kosteikkolasku Kuva 6. Karstulan Kankaansopenkydön kosteikko ja kosteikkolasku.
14 Rukkaskorven kosteikko ja pintavalunta-alue Rukkaskorvelle Saarennevan suunnasta tulevaan kahteen ojalaskuun tehtiin miestyönä pohjapadot, joiden avulla vesi ohjattiin viereiselle kosteikolle ja pintavalutuskentälle (kuva 7). Kosteikkokohteessa 125 hehtaarin alueelta tulevat vedet ohjautuu puisen pohjapadon avulla viereiselle kosteikolle, joka jatkuu osittain alapuolisen sähkölinjan alle (yhteensä 1 ha). Eteläiseen ojalaskuun tehdyllä puisella pohjapadolla siirrettiin 35 hehtaarin alueelta tulevat vedet vanhaan, kasvittuneeseen ojauomaan. Alempana siihen tehtiin kivistä pohjapato, joka siirsi vedet kasvittuneelle pintavalunta-alueelle (noin 0,5 ha). Kosteikko Pintavalunta-alue Kuva 7. Karstulan Rukkaskorven kosteikko ja pintavalunta-alue Järvekkeen kosteikko Karstulan kunta osallistui myös Kyyjärven puolella sijaitsevan Järvekkeen kosteikon (Töyripuro) ja siihen liittyvän väliaikaisen padon kustannuksiin. Töyripuron valuma-alueesta (1 670 ha) noin 30 % sijaitsee Kyyjärven ja 70 % Karstulan kunnan alueella. Järvekkeen kosteikko on käsitelty kohdassa ja
15 Kyyjärvi Järvekkeen kosteikko / Töyripuro Hankkeen tarkoituksena oli, että pääosa Töyripuron valuma-alueelta (1 670 ha) Järvekkeeseen virtaavista vesistä ohjataan Järvekkeen pohjoispuolella sijaitsevalle kosteikkoalueelle nykyisen kaivetun ja eroosion syövyttämän uoman sijaan. Lokakuun 2012 alussa Töyripuroon tehtiin maanomistajan luvalla väliaikainen pohjapato ja kaivettiin 40 metriä pitkä johtouoma vanhan luonnonuoman alkupäähän (kuva 8). Tätä ennen muilta maanomistajilta ja Kyyjärven osakaskunnalta oli kysytty suullinen lupa toimenpiteelle ja vesien johtamiselle luonnonuomaan. Lokakuusta 2012 joulukuun 2013 saakka valtaosa Töyripuron vesimäärästä ohjautui sujuvasti vanhaan luonnonuomaan (n. 800 m) ja sitä kautta kosteikolle (n. 4 ha). Maanomistukseen liittyvien olosuhteiden vuoksi väliaikainen pohjapato purettiin, johtouoma vanhaan luonnonuomaan suljettiin ja veden kulku nykyiseen uomaan palautettiin joulukuun 2013 alkupuolella. Pohjapato Kosteikkoalue Vanha luonnonuoma Vanha luonnonuoma Töyripuron pohjapato Nykyinen eroosion syövyttämä, kaivettu uoma Kuva 8. Järvekkeen kosteikko Kyyjärvellä. Töyripuron pohjapato oli käytössä 10/ /2013 aikana.
16 Järvekkeen kosteikko / Rautasuon ojalasku Joulukuun 2013 alkupuolella Rautasuolta Järvekkeen kosteikolle tulevaan ojaan tehtiin konetyönä ojakatko (kuva 8), jonka avulla 200 hehtaarin valuma-alueelta tulevat vedet ohjattiin noin 250 metriä pitkään vanhaan, hyvin kasvittuneeseen luonnonuomaan. Luonnonuoma ja sen jälkeinen kosteikko sitoo pääosan vedessä kulkeutuvasta kiintoaineksesta Valkeisrämeen putkipadot ja uomatulvitus Lokakuussa tehtiin Valkeisrämeeltä vesiä tuovaan ojauomaan viisi putkipatoa (kuva 9). Ylivirtaamatilanteessa valuma-alueelta (530 ha) tulevat vedet tulvittuvat uomaan hetkeksi, jolloin virran voima vähenee ja osa kiintoaineesta laskeutuu uoman pohjalle. Lisäksi uoman reunojen syöpyminen vähenee virrannopeuden hidastuessa. Osa tulvavesistä leviää myös pintavaluntaan ojauoman viereiselle kasvittuneelle metsämaa-alueelle, jolloin osa kiintoaineista jää sinne. Putkipato Pintavalunta Kuva 9. Valkeisrämeen uomatulvitusalue Kyyjärvellä.
17 Perkkiön uomaohjaus Syyskuussa tehtiin miestyönä Perkkiön kydön pohjoispuolelle kaksi ojakatkoa (kuva 10). Ojakatkojen avulla yläpuoliselta valuma-alueelta (220 ha) tulevia vesiä ohjattiin pois eroosioherkästä ojauomastosta. Puuvahvisteinen ojakatko Kuva 10. Perkkiön ojakatkot Kyyjärvellä
18 16 5 Tulosten tarkastelu Hankkeen toimesta saatiin 14 kohteelle vesiensuojeluratkaisut, jotka etenkin kuormituksen kannalta tärkeissä ylivirtaamatilanteissa vähentävät noin hehtaarin alueelta tulevien vesien kiintoainekuormitusta. Kohteet olivat kooltaan ja toiminnaltaan erilaisia, joten ne tarjoavat hyvän ja toteutuksen osalta myös kustannustehokkaan esimerkin mahdollisuuksista hyödyntää luonnon tarjoamia puitteita vesiensuojelussa. Esimerkiksi Kankaansopenkydön ja Järvekkeen kosteikon käyttöönottoon vaadittiin vain muutama tunti konetyötä ja niiden avulla voidaan vähentää noin 400 hehtaarin alueelta tulevien vesien kuormitusta. Samalla kohteet tarjoavat uusia elinympäristöjä kasveille ja eläimille, jotka rikastuttavat alueen luontoa sinänsä. Yhteistyö hanketahojen välillä oli sujuvaa. Soveltuvien kohteiden etsintään kului paljon aikaa ja valtaosa selvitetyistä kohteista ei ollut toteuttamiskelpoisia. Ne järvi-, lampi- ja purokohteet, jotka Keski-Suomen ELY-keskuksen arkiston perusteella olivat aikaisemmin olleet osana kuivatushanketta, jätettiin aikaa vievän vesilain mukaisen lupaprosessin vuoksi tässä vaiheessa tämän hankkeen ulkopuolelle. Osalla kohteista käyttöönottoa rajoittivat myös maanpinnan epäedulliset kaltevuudet, talousmetsä, kohteelle suunniteltu muu käyttö tai maanomistajaolosuhteiden muutos. Hankkeen yhteydessä tehtiin valmistelevia suunnittelutöitä myös kohteille, joita ei tässä vaiheessa toteutettu. Näiden kohteiden osalta suunnitelmien tiedot ovat Metsäkeskuksen Julkiset palvelut -yksiköllä ja niitä käytetään jatkossa alueellisen vesiensuojelun suunnittelussa. Tavoitteena on toteuttaa kohteet jatkossa esimerkiksi metsäluonnon hoitohankkeena. Tällainen tärkeä kohde olisi myös Järvekkeen kosteikon Töyripuron haaran käyttöön otto. Vesiensuojelurakenteiden paikkojen kartoittamiseen käytettiin Metsäkeskuksessa käytössä olevaa paikkatietotyökalua, joiden toimivuudesta ei ole vielä kovinkaan paljoa käytännön tietoa. Hankkeen yhteydessä saatiin arvokasta tietoa menetelmien jatkokehittämiselle ja käyttämiselle. Kohteiden maastokäyntien perusteella voidaan jatkossa tarkentaa etukäteistulkintaa jättämällä tietyn tyyppisiä kohteita maastotarkastusten ulkopuolelle. Lisäksi todettiin, että mallien käyttökelpoisuutta kannattaa parantaa jatkossa esimerkiksi laserkeilausaineiston käyttöönotolla.
19 17 Rakenteiden kestävyyttä ja toimivuutta testattiin heti käytännössä ja seurantaa jatkettiin hankkeen loppuun saakka. Keväällä 2013 tehdyssä maastotarkastuksessa voitiin silmämääräisesti todeta, että edellisenä kesänä tehtyihin rakenteisiin oli pidättynyt havaittavia määriä sekä orgaanista että epäorgaanista kiintoainetta. Yhtä maapadon korotusta lukuun ottamatta rakenteet ovat kestäneet ja toimineet suunnitellulla tavalla. Valmiiden rakenteiden seurantaa tulee jatkaa ja ylläpitää niiden toimivuutta. Mansikkapuron varressa olevan kivisuodattimen puhdistustehoa tulee tutkia ottamalla vesinäytteitä keväällä 2014 tulvatilanteessa. Samalla voidaan arvioida, onko kynnyspadon korotukselle tai leventämiselle tarvetta jatkossa. Myös Mikonsuon osalta mahdolliset tarvittavat lisätoimenpiteet (padon korotus, vesien ohjaaminen) voidaan arvioida tarkemmin kevään 2014 seurannan perusteella.
20 18 6 Yhteenveto taloudesta Hankkeen kustannukset olivat noin ,17 euroa (taulukko 2). Taulukko 2. Hankkeen kustannukset (palkat, asiantuntijapalkkiot, matkat, materiaalit ym.) ja Saarijärvi Karstula Kyyjärvi Yhteensä Yhteensä euroa , , , ,17
21 19 7 Kiitokset Kiitokset luonnonhoidon asiantuntija Juha Jämsénille Suomen metsäkeskukseen, Saarijärven kaupungin ympäristösihteeri Kalle Laitiselle, Karstulan kunnan ympäristösihteeri/mittausteknikko Raimo Pekkaselle, Kyyjärven kunnan ympäristösihteeri Jukka Mustajärvelle ja maanomistajille hyvästä yhteistyöstä hankkeen eri vaiheissa. Kiitokset myös Jari Äijäselle ja Hannu Tarvaiselle ammattitaitoisesta kaivinkonetyöstä ja Keski-Suomen Kuljetus oy:lle sujuvista materiaalitoimituksista.
22 20 Liite 1. Selvitetyt kohteet Saarijärven kaupungin alueella vuonna 2012 (punainen = ei toteutettu, sininen = toteutettu) ja vuonna 2013 (keltainen = ei toteutettu, violetti = toteutettu). Kolmannessa kartassa Puterin ympäristö suuremmassa mittakaavassa. Löytölammen ojakatkot Yltiölammen ojakatko/pintavalutus Karhupuron tulvitusallas Lepolahden ojalaskun tulvitusalue Puterinlahden ojalaskun tulvitusalue Mansikkapuron kivisuodatinuoma
23 21 Liite 1 jatkuu. Mikonsuon ojakatko/kosteikko
24 22 Liite 1. jatkuu. Karhupuron tulvitusallas Lepolahden ojalaskun tulvitusalue Puterinlahden ojalaskun tulvitusalue
25 23 Liite 2. Selvitetyt kohteet Karstulan kunnan alueella vuonna 2012 (punainen = ei toteutettu, sininen = toteutettu) ja vuonna 2013 (keltainen = ei toteutettu, violetti = toteutettu). Kankaansopenkydön kosteikko ja kosteikkolasku Rukkaskorven kosteikko Rukkaskorven pintavalutus
26 24 Liite 3. Selvitetyt kohteet Kyyjärven kunnan alueella vuonna 2012 (punainen = ei toteutettu, sininen = toteutettu) ja vuonna 2013 (keltainen = ei toteutettu, violetti = toteutettu). Valkeisrämeen uomatulvitus Järvekkeen kosteikko Perkkiön ojakatkot
27
28 TASO
Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.
Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma
LisätiedotSOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE
LisätiedotTyötä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut
Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäluonnon hoitohankkeet Luonnonhoitohankkeet ovat tärkeä osa
LisätiedotKunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012
Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Lisätietoa TASO-hankkeen sivuilta: www.ymparisto.fi/ksu/taso - muokattavat omavalvontalomakkeet - tiivistetyt vesiensuojelusuositukset - diaesitykset
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotAlueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja
Alueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja Suomen metsäkeskus, Jouko Hautamäki Sievi ja Lohtaja 20.02.2018 Karttatarkastelu Yhdistelemällä tietoja hankkeista ja kohteista, joissa kuormitusta
LisätiedotKunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Karstula
Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät Samuli Joensuu 8.6.2012 Karstula Vesiensuojelu turvemaiden hakkuissa Turvemaiden hakkuissa käytetään mahdollisimman vähän maastovaurioita aiheuttavaa kalustoa
LisätiedotKANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
KANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 287/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 KANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUE
LisätiedotVirtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys-
Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys- Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Vesiensuojelun tehostaminen; kunnostusojitus ja ojitusmätästys Vesiensuojelun kustannustehokkuus
LisätiedotMÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 261/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUE
LisätiedotTUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 277/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUE
LisätiedotHirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17
Hirsjärvi Kosteikkosuunnitelma Työnum. 17 Suunnittelukohteen nimi ja osoite Pvm. Hirsjärvi Kiinteistötunnus: 834-413-1-117 31.10.2013 Työn ja piirustuksen numero Piirustuksen sisältö Työnumero: 17 Kosteikkosuunnitelma
LisätiedotONKAMAANJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
ONKAMAANJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 282/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 ONKAMAANJÄRVEN
LisätiedotKunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi
Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,
LisätiedotVESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet
VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei
LisätiedotPatorakenteiden periaatekuvia
Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen
LisätiedotVesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely
Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely Vesiensuojelu metsätaloudessa 15.3.2013 15.3.2013 Ojituksesta ilmoittaminen Vesilain (587/2011) 5 luvun 6 Kirjallinen ilmoitus ELY-keskukselle Postiosoite:
LisätiedotPukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu
1 (13) Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu - toteutustyöt Pukkiselän alue on maakunnallisesti arvokas lintuvesi, jota uhkaa umpeenkasvu ja ruovikoituminen. Alue kuuluu lintuvesiensuojeluohjelmaan
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotKotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko
Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Piirrokset: Jari Kostet, Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi -
LisätiedotVATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI
VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI Hankkeen tavoitteet TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (7) Hankkeen tavoitteena on vähentää Vatjusjärven valuma-alueitten metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta
LisätiedotPUREVA-selvityksen tulokset
PUREVA-selvityksen tulokset Saarijärven reitti Juha Jämsen TASO Aluksi Suomen metsäkeskus on TASO-hankkeen toimeksiannosta selvittänyt valuma-alueiden kuormitusta Saarijärven reitin alueella. Selvitys
LisätiedotKokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari
Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Virtaamaan vaikuttavat rakenteet Tarkoituksena vaikuttaa ylivirtaama aikaiseen
LisätiedotPintavesien virtausmalli
Pintavesien virtausmalli Aineisto Aineisto on laskettu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan sekä Suomen ympäristökeskuksen valuma aluejaon perusteella. Tuloksena on tieto yläpuoleisen valuma-alueen pintaalasta,
LisätiedotVirtaamakartan käyttö ja tulkinta
päivitetty 3.5.2016 Virtaamakartan käyttö ja tulkinta versio 1.1 Aineisto ja sen käyttötarkoitus Aineisto on laskettu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan sekä Suomen ympäristökeskuksen valuma aluejaon
LisätiedotURAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET
URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET Sisällysluettelo URAJÄRVEN VALUMA-ALUE... 3 Tiivistelmä... 4 Kohteet osavaluma-alueittain... 5 Palolahden ojan valuma-alue... 5 Muurojan valuma-alue...
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti SAVIPONNIN KOSTEIKON (2,5 HA) TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Kosteikon
LisätiedotKIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ
1 (5) KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ Hankkeen tavoitteet Hanke on osa Liminkaojan valuma-alueen kunnostusta, jonka tavoitteena on vesiensuojelun parantaminen ja metsäojitustoiminnan
LisätiedotPienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä
LisätiedotVesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia. Samuli Joensuu
Vesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia Samuli Joensuu 11.4.2012 Metsätalouden kuormitusta aiheuttavat: Hakkuut ravinteet Maanmuokkaus Kiintoaine, ravinteet Energiapuun korjuu (kannonnosto) Kiintoaine,
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola
Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja Marjo Ahola 29.8.2019 RUSLE2015-eroosiomalli RUSLE2015-eroosiomalli Eroosiomalli kuvaa paljastetun maanpinnan eroosioherkkyyttä. Malli kuvaa potentiaalista
LisätiedotMetsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme
Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)
LisätiedotVesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus
Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös
LisätiedotTASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN
TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää.
LisätiedotKunnosta lähivetesi -koulutus
Kunnosta lähivetesi -koulutus Suomen metsäkeskus Läntinen palvelualue / Pirkanmaa Elinkeinopäällikkö Ari Lähteenmäki Palvelualueet 1. Pohjoinen palvelualue 2. Itäinen palvelualue 3. Läntinen palvelualue
LisätiedotHankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Korkattijärveen tulevaa metsätalouden etenkin metsäojituksen aiheuttamaa
1(9) KORKATTIJÄRVEN VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Korkattijärveen tulevaa metsätalouden etenkin metsäojituksen aiheuttamaa vesistökuormitusta. Hankealueen
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Alueen lähtötilanne, 2011 Kuva: Juha Kuukka Hankkeen tavoitteet
LisätiedotKotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands
Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Life+ info ja työpaja 2014 Mikko Alhainen Erikoissuunnittelija Suomen riistakeskus Piirrokset: Jari Kostet, Tom Björklund, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen,
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteet. Samuli Joensuu
Vesiensuojelutoimenpiteet Samuli Joensuu 25.11.2013 Yleistä Vesiensuojelun kannattavuutta on äärimmäisen vaikea yksiselitteisesti laskea Yleisesti voidaan sanoa, että kaikki vesiensuojelu on kannattavaa,
LisätiedotMetsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista
Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotFRESHABIT Hattuvaara luonnonhoitohanke
HANKEKUVAUS 1 (6) FRESHABIT Hattuvaara luonnonhoitohanke 1. Tausta ja hankealue Vuoden 2016 alussa käynnistyi valtakunnallinen Freshabit Life IP hanke, jonka tavoitteena on parantaa vesistöjen tilaa. Yhtenä
LisätiedotKunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy
Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Yleistä Tornator Oy:stä Tornator on Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja Vajaa 600 000
LisätiedotKOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO
Eriika Lundström, Anni Karhunen, Ilkka Myllyoja KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO 1. Yleistä Luontaiset kosteikot ovat vähentyneet tehostuneen kuivatuksen ja ojituksen kautta. Kosteikot edistävät
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio
Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio Hakkuut, maanmuokkaus ja energiapuun korjuu 5.12.2012 2 Hakkuissa jätetään vesistöjen varteen
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Sauvon Härmälän kosteikon perustaminen Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi
LisätiedotMetsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012
Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus
LisätiedotMetsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa
Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden
LisätiedotFRESHABIT Huhus luonnonhoitohanke
HANKEKUVAUS 1 (5) FRESHABIT Huhus luonnonhoitohanke 1. Tausta ja hankealue Vuoden 2016 alussa käynnistyi valtakunnallinen Freshabit Life IP hanke, jonka tavoitteena on parantaa vesistöjen tilaa. Yhtenä
LisätiedotSuomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä METSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUT seminaari 6.11.2014 Metsien ekosysteemipalveluja
LisätiedotVesiensuojelu kunnostusojituksessa. Samuli Joensuu
Vesiensuojelu kunnostusojituksessa Samuli Joensuu 16.4.2013 Kunnostusojituksen suunnittelu Kohdevalinta Taloudellinen kannattavuus Maastosuunnittelu Eroosioherkkien alueiden selvittäminen Kaivutyön toteutus
LisätiedotJuha Laasonen 26.8.2013
1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Salo, Vuorelan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Salo, Vuorelan kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Alueen lähtötilanne 14.10.2011 Hankkeen tavoitteet ja rakentamisen
LisätiedotKiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous klo 18 Jäälinmaja
KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOYHDISTYS RY Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous 26.2.215 klo 18 Jäälinmaja Vuosikokous 26.2.215 klo 18 Ongelmat ja tavoitteet Kuormituksen pienentäminen kiintoaine
LisätiedotRiistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua
Riistan elinympäristöjen parantaminen Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua 26.11.2013 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen
LisätiedotPohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella
Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella Ajankohtaisia hankkeita SYKEssä Kati Häkkilä, SYKE Vesikeskus/Vesienhoitoryhmä
LisätiedotVesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus
Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Samuli Joensuu 12.11.2013 Lapua Sisältö Lannoituksen ja maanmuokkauksen vesiensuojelu Kunnostusojituksen vesiensuojelu Vesiensuojelurakenteet
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 2/4/17 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...
LisätiedotLIITE 1 PANUMAJÄRVEN VESIENHOITOHANKE, PUDASJÄRVI
1 (10) PANUMAJÄRVEN VESIENHOITOHANKE, PUDASJÄRVI LIITE 1 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Panumajärveen tulevaa metsätalouden etenkin metsäojituksen aiheuttamaa vesistökuormitusta.
LisätiedotEi-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit
Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä
LisätiedotTASO-hankkeen esittely
TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen
LisätiedotSuunniteltu luonnonhoitohanke sijaitsee Pohjois Pohjanmaalla, Haapajärven kaupungissa, Haapajärven kylässä. Karttalehdet Q4311d ja Q4311f.
NUOTTIOJAN VESIENHOITOHANKE, HINKUANJOKI, HAAPAJÄRVI TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (8) 1 Taustaa Suunniteltu luonnonhoitohanke sijaitsee Pohjois Pohjanmaalla, Haapajärven kaupungissa, Haapajärven kylässä. Karttalehdet
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat
LisätiedotSuunnitelma laskeutusaltaan sijoittamisesta ja mitoittamisesta
SUUNNITELMA 1 (4) Suunnitelma laskeutusaltaan sijoittamisesta ja mitoittamisesta Lähtökohdat suunnitelmalle Suunnitelma altaasta Lemminkäiselle on myönnetty lupa maanläjitykseen Kajaaniin tilalle Mustalahti
LisätiedotMaatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1
Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Taipalsaari, Tankkan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Taipalsaari, Tankkan kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti TANKKAN KOSTEIKON (1,5 HA) TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Kosteikon
LisätiedotTASO-hankkeen. aloitusseminaari
TASO-hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.06.2011 Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry 1 ja vesiensuojelutoimenpiteet 1) Vesistövaikutukset 2) Vesiensuojelutoimenpiteet 2
LisätiedotVesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja. Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu Antti Leinonen
Vesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu 14.11.2012 Antti Leinonen 1 Vesiensuojelusuositusten painopisteitä Vesiensuojelun
LisätiedotNURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto
82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.
LisätiedotSamuli Joensuu LASERKEILAUSAINEISTON HYÖDYNTÄMINEN TULVASUOJELUTOIMENPITEIDEN SUUNNITTELUSSA METSÄTALOUDEN MAHDOLLISUUDET
Samuli Joensuu LASERKEILAUSAINEISTON HYÖDYNTÄMINEN TULVASUOJELUTOIMENPITEIDEN SUUNNITTELUSSA METSÄTALOUDEN MAHDOLLISUUDET 5.10.2015 Sisältö Taustaa Metsätalouden kuivatustarpeet Kiiminkijoen valumaalueella
LisätiedotOjitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari
Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Kosteikoiden tehokas käyttö Maankäytöstä peräisin oleva kuormitus on nykyisin
LisätiedotJäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys
KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOYHDISTYS RY Jäälin vesien hoito VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013 Birger Ylisaukko-oja vesienhoitoyhdistys Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite:
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Sauvon Härmälän kosteikon perustaminen Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi www.riista.fi
LisätiedotARRAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
ARRAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 266/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 ARRAJÄRVEN VALUMA-ALUE
LisätiedotLÄHTEIDEN JA PIENVESIEN KUNNOSTUSHANKE, SOTKAMO - RISTIJÄRVI - PUOLANKA
1 (13) LÄHTEIDEN JA PIENVESIEN KUNNOSTUSHANKE, SOTKAMO - RISTIJÄRVI - PUOLANKA Hankkeen tavoitteet Kunnostettavat lähteet ovat menettäneet luonnontilaisuutta suurelta osin ihmistoiminnan vuoksi joko lähdettä
LisätiedotPohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä
Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen
LisätiedotOjitettujen soiden ennallistaminen
Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden
LisätiedotTOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet
TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Haukipuron valuma alueen metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta Kitkajärveen
LisätiedotPohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu 29-30.5.2018 Kaakkois-Suomi Jostakin pitää löytää 3,5 milj. kuutiota puuta Hakkuut 4 milj. m3/v Investoinnit/KaS + 1,4 milj. m3/v 5.6.2018 Suomen metsäkeskus 2 Hakkuukertymä
LisätiedotRYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA
RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA TOIMENPIDESELITYS 29.9.2014 Heli Kanerva-Lehto, Jussi Niemi, Heidi Nurminen 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualueen kuvaus Paskajärvi sijaitsee
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Hausjärvi, Jokirannan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Hausjärvi, Jokirannan kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Kuva: Timo Niemelä Alueen lähtötilanne 09.06.2011 Kuva: Timo
LisätiedotKunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Saarijärvi
Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät Samuli Joensuu 14.6.2012 Saarijärvi Vesiensuojelu hakkuissa Hakkuualan ja vesistön väliin jätetään suojakaista Vähintään 5 m leveä Leveyden määrää kuvion kaltevuus
LisätiedotUudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu
Uudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset Samuli Joensuu 9.6.2012 Projektin taustaa Metsätalouden vesiensuojelun vaiheita Vesiensuojelun lähtökohtana 1972 MERA-ohjelman
LisätiedotKohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet
Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kuva: Petra Korkiakoski Sivu 1 15.11.2013 Esityksen sisältö Valuma-aluetason suunnitelmien sisältö Ojien inventointi ja kunnostustarpeen arviointi
LisätiedotTurvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus
Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013 Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut
LisätiedotMaa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu
Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu Työryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Teemu Ulvi, SYKE Kati Häkkilä, SYKE Yleissuunnitelman sisältö maatalouden osalta Maatalouskosteikkojen
LisätiedotElinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life+ -hanke PUDASJÄRVEN VÄLITALON KOSTEIKKO Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Teksti ja valokuvat: riistanhoidonsuunnittelija Juha
LisätiedotKohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue
Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue Rutumin alueella eniten korkeuseroja Lukuisia pohjapatoehdotuksia ja mahdollisuuksia luoda toimivia kokonaisuuksia Kaikkien varsinaisten
LisätiedotKIRNULANOJA 2 VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ
1 (16) KIRNULANOJA 2 VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ Hankkeen tavoitteet Hanke on osa Liminkaojan valuma alueen kunnostusta, jonka tavoitteena on vesiensuojelun parantaminen ja ojitustoiminnan aiheuttamien
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2017 OSA 2/4/18 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...
LisätiedotVesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus
Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu. Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi
Metsätalouden vesiensuojelu Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi Metsien käytön historia Metsiä on hyödynnetty laajasti jo vuosisatojen ajan Kotitarvepuun, rakennus- ja polttopuun
LisätiedotKaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke
Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...
LisätiedotKosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus
Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus Tuen vaatimukset Valuma-alueelta löydyttävä vähintään 10 % peltoa Kosteikon ja jo olemassa olevien kosteikkojen yhteispinta-ala vähintään 0,5 %
LisätiedotSANIJÄRVEN JA ENÄJÄRVEN VALUMA- ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
SANIJÄRVEN JA ENÄJÄRVEN VALUMA- ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti 292/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SANIJÄRVEN
LisätiedotMETSÄLUONNONHOITOHANKE ISON SOUKKAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA
1 (9) METSÄLUONNONHOITOHANKE ISON SOUKKAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA 2 (9) Hankealue.. 3 Suunnitelma 3 Kohteet... 6 Kohde 1. Padottava laskeutusallas... 6 Kohde
LisätiedotFreshabit LIFE IP Puruvesi
Freshabit LIFE IP Puruvesi Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen tilannekatsaus Pohjois-Karjalan ELY- keskus Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus LIFE IP hankkeessa Puruvedellä POK Budjetti 235 000 - MMM
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotLuonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014
Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen
Lisätiedot