Yleiset hankintaohjeet

Transkriptio

1 ALAVUS - vetovoimainen ja viihtyisä seutukeskus Yleiset hankintaohjeet Hyväksytty kaupunginhallituksessa

2 KUNTIEN YLEISET HANKINTAOHJEET2007, Suomen Kuntaliitto, Toimittanut: Antero Oksanen Sisällysluettelo Johdanto Hankintojen sääntely Hankintaohjeiden tarkoitus ja soveltamisala Hankintojen organisointi, hankintastrategiat ja hankintapolitiikka Kynnysarvot ja kolmen eri tason hankinnat Pätevät yritykset ja laadukkaat hankinnat Keskitetyt hankinnat Sidosyksikköhankinnat Oikeusturvakeinot Hankintaohjeet julkaisuna... 8 Alavuden:n kaupungin yleiset hankintaohjeet...10 Määritelmiä ja käsitteitä Yleistä Hankintaohjeiden soveltaminen Yleiset hankintaperiaatteet Yhteishankinta ja kuntien välinen hankintayhteistyö Laatuvaatimukset Yleiset laatuvaatimukset Tekniset eritelmät Laadunvarmistus ja -valvonta Saatavuus ja varastointi Hankintamenettelyt Hankintamenettelyt kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa Yleistä Hankinnat kilpailuttaen Hankinta ilman kilpailuttamista (suora hankinta) Hankintamenettelyt kansallisen kynnysarvon ylittävissä, mutta EU kynnysarvon alittavissa hankinnoissa Yleistä Hankinnat kilpailuttaen Hankinnat ilman kilpailuttamista (suora hankinta) Hankintamenettelyt EU- kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa Yleistä Hankinnat kilpailuttaen Hankinta ilman kilpailuttamista (suora hankinta) Hankinnoista ilmoittaminen Ilmoittamisvelvollisuudesta Ennakkoilmoitus/Kausi-ilmoitus Hankintailmoitus Jälki-ilmoitus Tarjouspyyntömenettely ja hankintakilpailu Tarjousten pyytämisen yleiset periaatteet Tarjouspyynnön sisältö ( HL 41 ) Valintaperusteiden ja arviointikriteereiden asettaminen Määräajat Ehdokkaiden ja tarjoajien valinta Tarjousten vastaanotto ja avaaminen Tarjousten hylkääminen Tarjousten arviointi ja toimittajan valinta Hankintapäätös ja sen pöytäkirjaus Sopimusten tekovaihe Sopimuksen tai tilauksen tekeminen Ennakot Vakuudet Tavaran vastaanotto sekä palvelujen ja urakan hyväksyminen Erinäiset määräykset Esteellisyys ja kilpailuneutraalisuus Asiakirjojen julkisuus ja salassapito

3 Johdanto 1. Hankintojen sääntely Euroopan talousalueen perustamista koskevan sopimuksen (= ETA- sopimus) seurauksena julkiset hankinnat avautuivat vuonna 1994 vapaasti kilpailtaviksi. Tällöin tuli voimaan laki julkisista hankinnoista (1505/92). Laki koski tavaroiden ja palveluiden ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä silloin, kun mainittuja hankintoja tai muita toimintoja ei tehdä kunnan omana työnä. Suomen hankintalainsäädäntö perustuu EY:n perustamissopimukseen sekä asiaa koskeviin hankintadirektiiveihin. EU:n parlamentti ja neuvosto hyväksyivät v uudet hankintadirektiivit, jotka on implementoitu Suomessa sovellettaviksi uusilla hankintalaeilla, lailla julkisista hankinnoista (348/ 2007) eli hankintalailla ja lailla vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (349/2007) eli erityisalojen hankintalailla, jotka tulevat voimaan Direktiivien ja hankintalakien tavoitteena on tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus sekä toimivat sisämarkkinat, joiden saavuttamiseksi hankinnat tulee toteuttaa markkinoita hyödyntäen tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Jo ensimmäisen hankintalain voimaan tullessa 1994 Suomen Kuntaliitto uudisti aikaisemmat suositusohjeensa kunnan yleisiksi hankintaohjeiksi. Näitä ohjeita on hankintalain voimassa ollessa päivitetty lainsäädännössä tapahtuneiden muutosten mukaisesti. Käytännössä lähes kaikissa kunnissa ja kuntayhtymissä on voimassa niiden hyväksymät yleiset hankintaohjeet. 2. Hankintaohjeiden tarkoitus ja soveltamisala Hankinnat muodostavat kunnissa ja kuntayhtymissä taloudellisesti merkittävän kokonaisuuden. Tämän vuoksi hankintatoimen tarkoituksenmukainen järjestäminen, riittävän yhtenäinen hankintamenettely ja oikein toteutettu kilpailuttaminen ovat kunnallisten palveluiden toteuttamiseksi ja kunnallistalouden kannalta tärkeitä. Euroopan unionin tilastolähteiden mukaan julkisten hankintojen vuotuinen arvo sekä unionin alueella yleensä että Suomessa on noin 15 % bruttokansantuotteesta. Vuonna 2003 julkisten hankintojen arvo oli noin 22,5 miljardia euroa. Tilastointia vaikeuttaa osaltaan se, että julkisen hallinnoin toimintoja ei ole keskitetysti tilastoitu hankintoja ajatellen. Tämä koskee erityisesti hankintapäätösten lukumäärää, sillä varsinaiset hankintapäätökset ja hankintojen toteuttamiseen liittyvät täytäntöönpanopäätökset saattavat tilastoissa limittyä, koska tilastotietojen keräämisen yhteydessä ne voidaan tulkita samaksi tai eri hankintatapahtumaksi. Valituskelpoisia hankintapäätöksiä tehdään kuitenkin maassamme satoja tuhansia vuosittain. Hankintojen merkittävyydestä huolimatta vain harvoissa kunnissa ja kuntayhtymissä on ollut hankintatoimintaan erikoistunutta henkilökuntaa, joten hankintojen edellyttämät toimenpiteet on tehty pääsääntöisesti muiden tehtävien rinnalla. Vastaisuudessa hankintaosaamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota erityisesti palveluhankintojen lisääntymisen myötä. Uusi hankintalaki ei poista tarvetta päivittää kuntien ja kuntayhtymien perinteisiä hankintaohjeita. Yleisillä hankintaohjeilla jatkettaisiin aikaisempaa hallinnollista toimintojen ohjausperinnettä. Hankinta on tässä ohjeessa määritelty siten, että se koskee hankintalaissa tarkoitettuja erilaisia tavara- ja palveluhankintoja sekä urakoita. Hankintaohjeeseen on koottu lakia täydentäviä ja selventäviä hankintaprosessia ohjaavia käytännön toimintaohjeita hankintojen toteuttamiseksi. Ohjeeseen sisältyvät keskeiset käsitteet ja periaatteet on pyritty määrittelemään ja esittämään selkokielellä niiden vastatessa julkisista hankinnoista annettujen säännösten periaatteita. Ohjeessa on keskitytty tyypillisimpiin hankintatilanteisiin. Hankintaohje on tarkoitettu sovellettavaksi kuntien ja kuntayhtymien sekä tarvittaessa myös hankintalain tarkoittamien muiden kunnallisten hankintayksiköiden hankinnoissa. Hankintaohjeiden merkitys korostuu erityisesti hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävien pien- 3

4 ten hankintojen toteuttamisessa hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti. Ohjeessa kuvatut menettelytapojen perusperiaatteet soveltuvat käytettäviksi sekä hankintalain tarkoittaman kansallisen kynnysarvon alittavissa että ylittävissä hankinnoissa. Kynnysarvot ylittävien hankkeiden kilpailuttamiseen liittyvien yksityiskohtien osalta tarkemmat määräykset löytyvät hankintalaista, jota on tällöin noudatettava. Hankintaohjeessa ei ole sen yleisohjaavan tarkoituksen vuoksi toistettu lakitekstiä eikä kuvattu kaikkia mahdollisia toimintavaihtoehtoja ja niiden reunaehtoja. T ämä koskee erityisesti kynnysarvot ylittäviä hankintoja, joiden osalta laissa on yksityiskohtaiset menettelytapaohjeet. Ohjeeseen sisältyvät periaatteet ovat sovellettavissa kooltaan erilaisten hankintayksiköiden tarpeisiin niiden organisaatiosta ja toimintojen luonteesta riippumatta. Hankintaohjeella pelkistetään ja selkeytetään yksittäisten hankintojen toteuttamista ja kilpailuttamista ohjeen sisältäessä perusperiaatteet kilpailun toteuttamiseksi. Hankkeen laatua ja laajuutta koskevat erityispiirteet on otettava huomioon kutakin hankintaa koskevassa tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa. T ässä ohjeessa ei käsitellä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien hankintayksiköiden (ns. teknisten peruspalveluiden) toimintaan liittyvää kilpailuttamisvelvoitetta, joista on säädetty mainittuja toimialoja koskevassa erityisalojen hankintalaissa (349/2007). Laki koskee kuntasektorilla erityisesti vesi- ja energialaitosten verkostohankkeita. Erityisalojen hankintalain velvoitteet vastaavat lähtökohtaisesti hankintalain määräyksiä, joten hankintoja koskevat keskeiset perusvelvoitteet ovat yhtenäiset kaikilla toimialoilla. Ero hankintalakiin verrattuna on muun muassa siinä, että erityisalojen hankintalakia sovelletaan vain EY-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin ja että sidosyksikköhankinnat ovat niiden osalta laajemmin sallittuja. Kuntien yleisten hankintaohjeiden lisäksi Suomen Kuntaliiton ja alan järjestöjen toimesta on hankintalain voimassa ollessa laadittu eri toimialoja koskevia erityisohjeita. Vastaavasti julkisten hankintojen neuvontayksikkö on laatinut käytännön toimintaohjeita erilaisia hankintatilanteita varten. Edellä olevia ohjeistuksia on löydettävissä mm. Kuntaliiton nettisivuilta hankinnat. 3. Hankintojen organisointi, hankintastrategiat ja hankintapolitiikka Hankintaohjeessa ei anneta suosituksia kuntien ja kuntayhtymien hankintatoimen organisaatiosta. Viranomaisten yksityiskohtainen toimivalta hankinta-asioissa määrätään kuntalain mukaisesti johtosäännöillä, kuten yleensäkin kunnan hallinnon organisaatiosta päätettäessä. Kuntien yhteistoiminnan organisointiin hankintojen toteuttamisessa tulee vastaisuudessa uusia piirteitä, sillä hankintalain 11 :ään sisältyy erityissäännös yhteishankintayksiköistä, joita käsitellään jäljempänä tämän ohjeen 6. kohdassa. Hankintaohjeella ei anneta suosituksia kunnan palvelustrategiaksi tai toimintaohjeita kunnan hankintastrategiaan vaikuttavista seikoista. Hankintatoiminnassa onkin erotettava niihin liittyvä kunnallispoliittinen tavoitteenasettelu ja hankintalain edellyttämä kilpailuttaminen. Kunnilla on vastaisuudessakin oikeus päättää, mitkä palvelut ja missä laajuudessa toteutetaan ns. omana työnä tai kuntien yhteistoimintana ja mitkä palvelut hankitaan vapailta markkinoilta. Palvelujen tuottamistavasta päättäminen on kunnallisen itsehallinnon toteuttamista, jota saattaa rajoittaa ainoastaan mahdollisten toimialakohtaisten erityislakien velvoitteet. Kunnan mahdollisesti toteuttama hallinnon sisäinen tilaaja tuottaja-järjestelmä sisältää lähinnä kunnallispoliittisia ja -hallinnollisia elementtejä. Lisäksi se kuvastaa kunnan markkinaehtoistumista. Vasta silloin, kun kunta kilpailuttaa ulkopuolisia tuottajaehdokkaitaan hankintalainsäädäntö tulee sovellettavaksi. Hankintaohjeen edellyttämää palvelujen tuotteistamista ja muuta tehtävien määrittelyä voidaan kuitenkin käyttää hyväksi myös kunnan sisäisen tilaajatuottaja- toiminnan jäntevöittämiseksi, jolloin opitaan markkinaehtoista kilpailuttamistoimintaa. 4

5 Kunnilla ja kuntayhtymillä ei ole mahdollisuutta harjoittaa kunnallispolitiikkaa hankintakilpailuja järjestäessään. Toimintapoliittiset valinnat, kuten kunnan hankintastrategiat, on tehtävä ennen tarjouskilpailun käynnistämistä. Hankintakilpailun voittajaa ei voi valita paikkakunnan työllisyysnäkökohdat ja verotulot huomioon ottaen. Oman kunnan yrittäjillä ei saa olla hankintakilpailussa erityisasemaa. T ällainen menettely merkitsisi muiden kilpailuun osallistuneiden syrjimistä. Sen sijaan hankintatoiminta voidaan toteuttaa siten, että hankittavaa tavaraa, palvelua ja muuta toimintaa suunniteltaessa hankinnan sisältö koko laajuudessaan määritellään siten, että paikallisillakin yrittäjillä olisi edellytykset osallistua kilpailuun tasavertaisina toimijoina. Tämä koskee erityisesti tilanteita, joissa pyritään seudullisiin tai alueellisiin yhteishankintoihin. Hankintojen suunnittelussa on lisäksi huomattava, että uusi hankintalaki mahdollistaa eräiden työ- ja sosiaalisten tekijöiden huomioon ottamisen hankinnoissa siten, että osa hankinnoista varataan esim. työrajoitteisten henkilöiden toimesta toteutettaviksi laista selviävin perustein. 4. Kynnysarvot ja kolmen eri tason hankinnat Uusi hankintalaki sisältää direktiivien ja aikaisemman hankintalain tarkoittaman kynnysarvon lisäksi uuden kansallisen kynnysarvon. T ämän seurauksena julkiset hankinnat jakautuvat kolmeen eri ryhmään niiden taloudellisen arvon perusteella. Hankinnoissa voidaankin puhua kansallisen kynnysarvon alittavista, kansallisen kynnysarvon ylittävistä ja EU- kynnysarvon ylittävistä hankinnoista. Kansallinen kynnysarvo on tavara- ja palveluhankinnoissa on euroa, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankinnoissa euroa ja rakennusurakoissa euroa. EU- komissio vahvistaa kahden vuoden välein hankintadirektiivien tarkoittamien unionin alueella julkaistavien hankintailmoitusten euromääräiset kynnysarvot. Vuoden 2006 alusta kynnysarvot hankintalain tarkoittamissa eli kunnallishallinnon tyypillisissä hankinnoissa ovat tavara- ja palveluhankinnat euroa rakennusurat euroa Erityisalojen hankintalain tarkoittamat kynnysarvot ovat tavara ja palveluhankinnat euroa urakat euroa Kansalliset kynnysarvot alittaviin hankintoihin ei sovelleta hankintalakia. Näiden hankintojen kohdalla noudatetaan hyvää hankintamenettelyä jäljempänä mainittavalla tavalla. Kansalliset kynnysarvot ylittäviin, mutta EU-kynnysarvot alittaviin hankintoihin sovelletaan hankintadirektiivejä osittain kevennettynä laista tarkemmin ilmenevällä tavalla. Näistä hankinnoista on ilmoitettava kotimaassa valtakunnallisella julkisten hankintojen sähköisellä kanavalla (HILMA), Ilmoitusjärjestelmän toimivuudesta vastaa Edita Publishing Oy/ Edita Oyj. Hankinnoista julkisesti ilmoittamalla avoimuus ja markkinaehtoisuus paranevat yritysten saadessa paremmin tiedon suunnitelluista hankinnoista. Ilmoituskanava mahdollistaa yritysten osallistumisen kilpailuun laissa säädetyin reunaehdoin. Hankintayksiköllä on kuitenkin mahdollisuus ns. rajoitetussa menettelyssä valita parhaat yritykset kilpailuun ilmoittautuneiden eli osallistumishakemuksen tehneiden toimittajaehdokkaiden joukosta 5

6 Lain tarkoittamiin EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin sovelletaan hankintadirektiivien ja hankintalain edellyttämiä yksityiskohtaisia velvoitteita vastaavalla tavalla kuin aiemmin voimassa olleen hankintalain aikana. Tähän ryhmään kuuluvista hankinnoista tulee jatkossa ilmoittaa edellä mainitulla HILMA- kanavalla, kuten kansallisistakin hankinnoista. Hankintailmoitusta koskevat tiedot välitetään edelleen EU:n viralliseen lehteen (julkisten hankintojen lehteen) ja sähköiselle ilmoituskanavalle (TED-tietokanta). Hankintaa koskevat tiedot ovat näin samanaikaisesti EU- alueen kaikkien toimijoiden luettavissa. Hankintaohje sisältää ohjeiden lisäksi eräitä määräyksiksi katsottavia normeja. Näin sen johdosta, että ohjeeseen on kunnallisen hankintatoimen yhtenäistämiseksi sisällytetty varsinaisten ohjeiden lisäksi eräitä hankintalain määräyksiä siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä hankintoja koskevan toiminnallisen kokonaiskuvan saamiseksi. Julkisia hankintoja koskevia yleisiä EU periaatteita sekä hankintalakia on noudatettava kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa siitä riippumatta, että niitä ei ole ohjeen yleisestä luonteesta johtuen voitu kokonaisuudessaan sisällyttää hankintaohjeeseen. Julkisia hankintoja valmistelevien ja niistä päättävien henkilöiden on tutustuttava asiaa koskeviin säädöksiin ja niiden liitteisiin siinä laajuudessa kuin tehtävät sitä edellyttävät. 5. Pätevät yritykset ja laadukkaat hankinnat Hankintamenettelyyn osallistuvia ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättömästi koko hankintaprosessin ajan. Hankinnoissa on otettava huomioon tarjouksen tekijöiden yleinen luotettavuus samoin kuin varmistettava tarjouksen tekijöiden taloudellinen asema sekä tekniset ja muut edellytykset tehtävän suorittamiseksi. Yritysten kelpoisuuden tarkistaminen korostuu uuden hankintalain tultua voimaan, koska kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankkeissa kaikille yrittäjille annetaan mahdollisuus ilmoittautua kilpailuun jättämällä osallistumishakemus. Hankintayksiköllä on kuitenkin oikeus hankintalaissa säädetyllä tavalla rajoittaa lopulliseen kilpailuun osallistuvien yritysten määrää. Näin pyritään varmistamaan, että kilpailuun (tarjouksen tekemiseen) osallistuvat vain hankintayksikön asettamat reunaehdot täyttävät pätevät yritykset. Kilpailusta pois sulkeminen korostuu rajoitetussa menettelyssä, jota käytetään erityisesti palveluhankinnoissa ja urakoissa. Avointa menettelyä sovelletaan selkeissä tavarahankinnoissa, joissa valinta voidaan suorittaa pääsääntöisesti hintakilpailuna, jos kysymys on yksiselitteisesti määriteltävistä tuotteista. Hankintatoimi on kokonaisvaikutuksiltaan liiketoimen kaltaista. Hankinnoissa on pyrittävä hankintayksikön kannalta mahdollisimman edulliseen lopputulokseen laatua unohtamatta. Laadun huomioiminen korostuu erityisesti tavaran ja palvelun ominaisuuksien määrittelyssä sekä rakennustyön suunnittelussa. T ilaajalla on täydellinen mahdollisuus arvostaa hyvää laatua. Valintaperusteeksi voidaan halvimman hinnan sijasta asettaa tarjousten kokonaistaloudellinen edullisuus, jolloin tarjousten laadulliset ominaisuudet korostuvat. Hankinnan tarkoituksenmukaisuus ja kokonaistaloudellinen edullisuus e dellyttävät suunnitelmallisuutta, taloudellisuutta ja kestävän kehityksen periaatteiden huomioon ottamista. Hankintayksikön on aiheellista kiinnittää huomiota muun muassa ympäristölle mahdollisimman vähän haittaa tuottaviin tuotteisiin ja aineisiin, tavaroiden ja muun materiaalin kuljetukseen, pakkauksiin, varastointiin ja jätehuoltoon eli tuotteen koko elinkaareen. Toiminnassa on pyrittävä välttämään ympäristövahinkoa aiheuttavien aineiden ja tuotteiden käyttöä sekä mahdollisuuksien mukaan haettava vaihtoehtoja mainitun vaaran pienentämiseksi tai eliminoimiseksi kokonaan. T ällöin on aiheellista ottaa huomioon tuotteen koko elinkaari valmistuksesta, käytöstä ja kierrätyksestä aina jätteen käsittelyyn asti. 6. Keskitetyt hankinnat Hankintatoiminnan tuloksellinen suorittaminen edellyttää hankintayksikön eri toimielinten saumatonta sisäistä yhteistyötä. Hankintayksikön tulee päättää, mitkä hankinnat suoritetaan hajautetusti ja mitkä keskitetysti. Kysymyksessä on toimintapoliittinen, strateginen ratkaisu, 6

7 josta kunnassa päättä kunnanhallitus, jollei johtosäännöin tätä toimivaltaa ole annettu muulle toimielimelle. Perinteisesti eri toimialojen tarvitsemat yhteiset tarvike- ja palveluhankinnat, kuten tyypilliset toimistotarvike-, elintarvike-, polttoainehankinnat jne. on toteutettu kuntakohtaisesti tai seudullisesti keskitettyinä hankintoina. Palvelupuolella yhteishankintoina toteutetaan mm. tietoliikenne-, catering- ja kiinteistöpalveluja. Hankintatoimen tehostamiseksi on usein tarkoituksenmukaista pyrkiä alueelliseen (seudulliseen) yhteistyöhön lähikuntien, kuntayhtymien ja mahdollisten muiden julkisten hankintayksiköiden kanssa. Perinteisiä hankintarenkaita on Suomessa ollut viime vuosina Alueellinen yhteistyö perustuu hankintayksiköiden vapaaehtoisiin hankinta- ja palvelustrategioihin kunnallishallinnon yleisten periaatteiden pohjalta. Yhteistyön onnistuminen on lähinnä asenne- ja organisointikysymys. Yhteistoiminta ja siihen liittyvä päätöksentekojärjestelmä edellyttävät kuntien ja kuntayhtymien välisten yhteistyösopimusten lisäksi tarvittaessa asianmukaisia määräyksiä johtosäännöissä. Edellä mainitut hankintarenkaat on erotettava hankintalain 11 :n tarkoittamista yhteishankintayksiköistä. Hankintayhteistyön tehostamiseksi uuteen hankintalakiin on sisällytetty erityissäännös yhteishankintayksiköstä, jolla on erityinen toimivalta yhteishankintojen toteuttamiseksi. Yhteishankintayksiköt voivat olla hankintayksiköiden perustamia erillisiä oikeushenkilöitä (esim. osakeyhtiö) tai jonkun hankintayksikön erillisiä toiminnallisia yksiköitä (esim. veturikunnan hankintayksikkö, jolle muut hankintayksiköt ovat antaneet asiaa koskevan toimivallan. Hankintalain tarkoittamaa yhteishankintayksikköä ei voi omistaa eikä sen palveluja voi hyödyntää hankintayksiköihin kuulumattomat yksityiset yritykset tai järjestöt taikka yksityiset kansalaiset. Yhteishankintayksiköt tulevat olemaan käytännössä seudullisia tai maakunnallisia, mutta myös valtakunnalliset yksiköt ovat mahdollisia. Yhteishankintayksiköiden organisointi ja niiden toteuttamien yhteishankintojen sisältö voivat vaihdella alueellisesti. Yhteishankinnat kohdistuvat käytännössä sellaisiin tavaroihin tai palveluihin, joiden sisältö on samankaltainen monissa kunnissa tai kuntayhtymissä. Yhteishankintayksikköä perustettaessa ja yhteishankintayksikön toimintaa harjoitettaessa on otettava huomioon hankintalain asiaa koskevat määräykset. Yhteishankintayksikössä eivät voi olla omistajina mukana esimerkiksi oman paikkakunnan yksityiset yritykset mahdollisista synergiahyödyistä huolimatta. Yhteishankintayksikkö ei voi myöskään tuottaa palveluita yksityisille yrityksille. 7. Sidosyksikköhankinnat Yhteishankinnoista on erotettava kuntakonsernin sisäiset hankinnat (in house- hankinnat). Hankintalain 10 :ssä sidosyksikköhankinnoiksi nimetyt hankinnat ovat pääsääntöisesti sallittuja ilman kilpailuttamista. Kuntakonserni siinä laajuudessa kuin se on kirjanpitolainsäädännön mukaan ymmärretty ja jollainen se on myös kuntalain tarkistamisehdotuksen (HE 263/ 2006) mukaan, voi olla laajempi kuin niiden toimijoiden joukko, joiden keskinäiset hankinnat voidaan hankintalain mukaan tulkita sidosyksikköhankinnoiksi. Euroopan yhteisön tuomioistuin on päätöksissään (mm. tapaukset Teckal (C-107/98 ja Stadt Halle, C- 26/03) ottanut kantaa sallitun sidosyhteistyön reunaehtoihin, mikä on otettu huomioon hankintalakia säädettäessä. Hankintalain 10 :n mukaan sidosyksiköllä tarkoitetaan hankintayksiköstä muodollisesti erillistä ja päätöksenteon kannalta itsenäistä yksikköä, jota hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa valvoo samalla tavalla kuin se valvoo omia toimipaikkojaan. Sidosyksiköksi hyväksyminen edellyttää lisäksi, että yksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Mikäli kuntakonserniin kuuluvaa yksikkö, kuten osakeyhtiö on vähäisessäkin määrin yksityisessä omistuksessa, sitä ei voida pitää hankintalain tarkoittamana sidosyksikkönä. Näin siitäkin huolimatta, että yhtiö kuuluisi kuntalain näkökulmasta kuntakonserniin tai että kuntien ja yksityisten väliset yhteisyritykset olisivat sinänsä sallittuja ja usein kehitystä eteenpäin vieviä. 7

8 8. Oikeusturvakeinot Yhteisyritykseltä toteutettavat suorat hankinnat eivät ole siis hankintalain tarkoittamia sidosyksikköhankintoja ja tällaiset hankinnat ovat täten kiellettyjä. Suora hankinta eli hankinta ilman kilpailua sidosyksiköltä on myös kiellettyä, jos sidosyksikön toiminta ei kohdistu pääasiallisesti omistajiin. Suoran hankinnan edellytykset poistuvat, jos sidosyksikkö harjoittaa vähäistä suuremman määrän toiminnastaan muiden kuin omistajiensa kanssa. Pääosaksi toiminnasta ei oikeuskäytännön mukaan riitä enemmistö toiminnan määrästä, vaikka lain sanamuoto näyttäisi sen mahdollistavan. Toiminnan pääosa tarkoittaa käytännössä toiminnan laadusta ja alan markkinoista riippuen % sidosyksikön toiminnan volyymistä. Asiaa ei ole kuitenkaan hankintalaissa säädetty samalla tavalla yksiselitteisesti kuin erityisalojen hankintalaissa (EritHankL 19 ). Meneteltäessä kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa hankintalain vastaisesti, kilpailuun osallistuneella ehdokkaalla tai tarjoajalla on mahdollisuus saattaa asia markkinaoikeuden tutkittavaksi. Erityisalojen hankintalain tarkoittamissa teknisiä peruspalveluja ( vesi-, energia-, liikenne- ja postipalvelut ) koskevissa hankinnoissa markkinaoikeuden toimivalta alkaa kuitenkin vasta EU- kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Mikäli hankintakilpailua ei ole lainkaan toteutettu, asian voi saattaa markkinaoikeuden tutkittavaksi myös kyseisellä toimialalla toimiva ja kilpailun ulkopuolelle jäänyt yritys samoin kuin julkisia hankintoja hankintalain mukaan valvovat ministeriöt. Virheellisen hankintamenettelyn seurauksena markkinaoikeudella on mahdollisuus hankintalaista ilmenevin perustein muun muassa kumota päätös tai velvoittaa hankintayksikkö suorittamaan hyvitysmaksua kilpailussa hävinneelle yritykselle laista ilmenevin perustein. Hankintapäätökseen tyytymättömällä yrityksellä on mahdollisuus saattaa asia markkinaoikeuden ohella kunnallisen viranomaisen käsiteltäväksi oikaisuvaatimuksin sen mukaan kuin kuntalaissa säädetään (KunL 11. luku). Oikaisuvaatimuksen käyttäminen korostuu uuden hankintalain voimaantulon jälkeen kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa, joita koskevia päätöksiä ei voi saattaa markkinaoikeuden tutkittavaksi. Näistä hankinnoista tehdyistä oikaisuvaatimuspäätöksistä voidaan myös valittaa kunnallisvalituksin hallinto-oikeudelle, mikä menettely ei ole mahdollista kynnysarvot ylittävissä hankkeissa. Hallintotoiminnassa kuntalain ja hallintolain perusteella noudatettavat avoimuuden, objektiivisuuden, tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteet vastaavat tavoitteeltaan julkisista hankinnoista annetun lain edellyttämää lähtökohtaa tasapuolisesta ja syrjimättömästä menettelystä hankintoja toteutettaessa. Vaikka hankintalakia ei sovelleta kansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihin, nämä pienetkin hankinnat on toteutettava siten, että otetaan huomioon hallinnon yleiset periaatteet tasapuolisuudesta ja syrjimättömyydestä asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Sama periaate tulee välillisesti myös EY:n perustamissopimuksen velvoitteista markkinoiden hyödyntämiseksi ja kilpailun toteuttamiseksi julkisissa hankinnoissa. Käytännössä hyvän hankinnan periaatteet eivät tunne olennaisia menettelytapaeroja eri kokoisissa hankinnoissa. Hankintayksiköllä on kuitenkin oikeus ja velvollisuus suhteuttaa toimintansa eri kokoisten hankintojen asettamiin vaatimuksiin. 9. Hankintaohjeet julkaisuna Tämä hankintaohje julkaistaan erikseen painettuna teoksena, jonka liitteeksi otetaan uudet hankintalait ja hankinta-asetus. Julkaisun liitteeksi tulee myös hankintaprosessia kuvastava prosessikaavio ja hankintapäätöksiä koskevat muutoksenhakuohjeet. Lisäksi siihen liitetään kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistamat julkisia hankintoja koskevat yleiset sopimusehdot (JYSE), jotka on julkaistu vuonna Yleisten sopimusehtojen tarkistaminen on tarkoitus toteuttaa julkisen sektorin yhteistyönä hankintalain voimaan tulon jälkeen. Eri tehtäväalueilla sovelletaan lisäksi kyseisen toimialan omia yleisiä sopimusehtoja, kuten rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 98, konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 95, informaatioteknologian yleisiä sopimusehtoja IT- 8

9 2000 tai vastaavia tämän alan valtion yleisiä sopimusehtoja VYSE. 9

10 Alavuden:n kaupungin yleiset hankintaohjeet Hyväksytty kaupunginhallituksen päätöksellä Määritelmiä ja käsitteitä 1. Hankinta: Tavaroiden ja palvelujen ostamista sekä urakalla teettämistä taloudellista vastiketta vastaan. 2. Hankintayksikkö: Hankintalaissa määritelty toimija (tilaaja), jonka tulee hankinnoissaan noudattaa hankintalakia. Hankintayksikkö on hankinnan suorittava organisaatio, jota edustaa esimerkiksi kunnan tai kuntayhtymän toimielin tai viranhaltija. Hankintayksikkö tai siihen kuuluva organisaatio toimii hankinnassa sopimuksen tekijänä ja tilaajana. 3. Yhteishankintayksikkö Hankintayksiköiden perustama toimija, joka hankkii kilpailuttaen sen suoraan tai välillisesti omistaville ja yhteishankintayksikön toimintaan liittyneille hankintayksiköille tavaroita tai palveluja taikka tekee näille tavaroita, palveluja tai rakennusurakoita koskevia hankintasopimuksia tai puitejärjestelyjä. 4. Sidosyksikkö Hankintayksikköön sidossuhteessa (esim. kuntakonserni) oleva oikeudellisesti itsenäinen yksikkö. 5. Tilaaja Hankintayksikkö, joka toimii hankintalain tarkoittamana hankinnan kilpailuttajana (ks. hankintayksikkö). 6. Ehdokas: Tilaajaksi kutsutaan myös hankintasopimuksen toteuttamiseen liittyvän tavaran, palvelun tai rakennustyön tilaaja samoin kuin suorassa hankinnassa toimivaa hankintayksikön edustajaa (vrt. ostaja). Toimittaja, joka on ilmoittanut halukkuutensa osallistua tarjouskilpailuun tai jolta on pyydetty tarjous. 7. Tarjoaja: Toimittaja, joka on jättänyt tarjouksen. 8. Toimittaja: Tavaran toimittaja, palvelun tuottaja tai urakoitsija, joka tarjoaa markkinoilla tuotteitaan tai palveluitaan. Toimittajaksi kutsutaan myös hankintakilpailun voittanutta tilaajan sopijakumppania, joka vastaa hankintasopimuksesta. 9. Tuottaja 10. Ostaja: Ks. toimittaja Hankinnan tai ostotapahtuman käytännön toteuttaja hankintayksikön edustajana. 11. Hankintasopimus: Osapuolten yhtäpitävä tahdonilmaisu hankinnasta ja sen ehdoista. Hankintasopimus koskee tavaran toimittamista, palvelun suorittamista tai rakennustyön tekemistä. Hankintalaissa hankintasopimukseksi kutsutaan osapuolten välistä kirjallista sopimusta. 12. Tavarahankintasopimus: 10

11 Sopimus, joka koskee irtaimen tavaran ostoa, vuokraamista tai leasingvuokraamista perinteisin sopimuksin taikka puitesopimuksin, puitejärjestelyin tai osto-optioin. T avarahankintasopimus voi lisäksi koskea hankintaan liittyvää kokoamis- ja asennustyötä. 13. Palveluhankintasopimus: Sopimus, joka koskee pääosin palvelun ostamista. 14. Rakennusurakkasopimus: Sopimus, joka koskee pääasiassa rakennustyön suorittamista rakennuskohteessa. Rakennusurakka voi olla talon-, maan- tai vesirakennustöiden muodostama taloudellinen tai tekninen kokonaisuus. 15. Puitesopimus: Sopimus, joka tehdään yhden tai useamman tavaran- tai palvelutoimittajan taikka urakoitsijan kanssa ja jossa sovitaan tietyn ajan kuluessa tehtäviin hankintoihin sovellettavista hinnoista, määristä tai muista ehdoista. Kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa, joissa sovelletaan hankintalakia, puitesopimuksia kutsutaan puitejärjestelyiksi (ks. puitejärjestely) 16. Käyttöoikeussopimus Palvelua tai rakennusurakkaa koskeva sopimus, jossa palvelun tai rakennustyön vastikkeena on joko toteutettavan palvelujärjestelmän (esim. vesijohtoverkoston) käyttöoikeusoikeus tai rakennettavan kohteen käyttöoikeus taikka tällainen oikeus ja maksu yhdessä. 17. Hankintaohjelma: Hankinnassa mahdollisesti käytettävä asiakirja, jossa määritellään toteutettavaan hankintaan liittyvät, tarjouspyyntöä täydentävät kaupalliset ehdot (vrt. urakkaohjelma). 18. Urakkaohjelma Rakennusurakkaan liittyvä kaupallinen asiakirja (vrt. hankintaohjelma), jossa määritellään mm. hankkeen sopimusoikeudelliset velvoitteet. 19. Hankintamenettelyt Hankintalaissa mainitut erilaiset tavat (esim. avoin ja rajoitettu menettely) toteuttaa hankintakilpailu. 20. Avoin menettely Hankintamenettely, jossa kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen. 21. Rajoitettu menettely Hankintamenettely, jossa hankintayksikkö pyytää tarjouksen valitsemiltaan ehdokkailta eli rajoitetulta määrältä ehdokkaita hankintalain mukaisesti. 22. Neuvottelumenettely Hankintamenettely, jossa hankintayksikkö hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä mainituin tavoin kilpailuttaa ja erityisin perustein neuvottelee yhden tai useamman toimittajan kanssa sopimuksen ehdoista. 23. Kilpailullinen neuvottelumenettely Hankintamenettely, jossa hankintayksikkö neuvottelumenettelyä muistuttavalla tavalla eri vaiheiden kautta valitsee hankkeen toteuttajan ja neuvottelee sopimusehdot. 24. Puitejärjestely Puitesopimuksiin kuuluva hankintalaissa mainittu erityinen menettely hankinnan toteuttamiseksi. 25. Suorahankinta Hankintamenettely, jossa hankinta tehdään ilman tarjouskilpailua yhdeltä tai usealta toimitta- 11

12 jalta. 26. Tarjouskilpailu Hankintaprosessin vaihe, jolla hankintayksikkö pyrkii tarjouspyynnöllä löytämään edullisimman toimittajan. 27. Suunnittelukilpailu Menettely, jossa hankintayksikkö voi hankkia suunnitelman tai mallin, jonka erityinen tuomaristo valitsee kilpailun perusteella (vrt. suunnitteluhankinta ). 28. Suunnitteluhankinta Suunnittelutehtävän (esim. kaavoitus- ja rakennussuunnittelu) toteuttamiseksi suoritettava palveluhankinta kilpailuttamalla ilman erityisen tuomariston käyttämistä (ks. suunnittelukilpailu). 29. Urakkakilpailu Menettely, jossa hankintayksikkö pyrkii kilpailuttamalla löytämään edullisimman rakennustyön toteuttajan. 30. Rakennusurakka Sellainen talonrakennus tai muu rakennustyö, joka muodostaa taloudellisen tai teknisen kokonaisuuden. 31. Kynnysarvo Hankintalaista ilmenevä ilmoitusvelvollisuuden euromääräinen arvonlisäveroton vähimmäisarvo. Kynnysarvo voi olla kansallinen kynnysarvo tai EU-kynnysarvo. Näiden arvojen ylittävissä hankinnoissa noudatetaan hankintalaissa säädettyjä yksityiskohtaisia määräyksiä ( vrt. raja-arvo ). 32. Raja-arvo Kansallisen kynnysarvon ylittävissä, mutta EU- kynnysarvon alittavissa hankinnoissa neuvottelumenettelyn käytön sallittavuuden rajat osoittava euromäärä ( vrt. kynnysarvot ). 33. Ennakkoilmoitus/kausi-ilmoitus Ilmoitus tulevan vuoden aikana suunnitelluista, EU- kynnysarvon ylittävistä hankinnoista. 34. Hankintailmoitus Ilmoitus, jolla annetaan mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun tai tehdä osallistumishakemus. 35. Jälki-ilmoitus Hankintasopimuksen jälkeinen ilmoitus voittaneesta tarjouksesta EU- kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. 36. Tilastoilmoitus Kauppa- ja teollisuusministeriön ohjeiden mukainen ilmoitus hankinnasta. 37. Osallistumishakemus Hakemus, jolla ehdokas (yritys ym.) pyytää saada osallistua tarjouskilpailuun. 38. Tuoteryhmä Euroopan yhteisöjen tilastollisen tuotenimikkeistön (CPV) mukainen tavaran, palvelun tai urakkatyön tekninen ryhmittely viitenimikkeistöin ja numeroin ( hankintasanasto ). 39. Tekninen eritelmä Toteutettavan hankinnan tarkoittaman tehtävän määrittelyssä käytettävä yhdenmukaistettu tai tunnustettu standardi taikka eurooppalainen tekninen hyväksyntä. 12

13 40. Toimittajarekisteri Hankintayksikön tai muiden hankintayksiköiden tai yhteisöjen ylläpitämä rekisteri, johon hyväksytään ne tavarantoimittajat ja palvelujen tuottajat sekä urakoitsijat, jotka täyttävät hankintayksikön asettamat yleiset rekisteröintiehdot. 13

14 1. Yleistä 1.1 Hankintaohjeiden soveltaminen Sen lisäksi, mitä julkisista hankinnoista annetussa laissa (348/2007 ) eli hankintalaissa ja vesija energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetussa laissa (349/2007) eli erityisalojen hankintalaissa ja niitä täydentävissä säädöksissä, kuntalaissa ja hallintolaissa säädetään sekä kunnan taloussäännössä määrätään, noudatetaan kunnan ja kuntakonserniin kuuluvien hankintayksiköiden hankinnoissa näitä ohjeita. Hankintalain tarkoittamalla hankinnalla tarkoitetaan organisaation ulkopuolelta tapahtuvaa tavaroiden ja palvelujen ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä. Hallinto-organisaation tai kuntakonsernin sisäisissä hankinnoissa ei ole kilpailuttamisvelvollisuutta. Näissäkin hankinnoissa voidaan kuitenkin soveltuvin osin noudattaa hankintaohjeita, jos hankintayksikössä sovelletaan ns. tilaaja-tuottaja- järjestelmää. Hankinnan säilyminen kuntakonsernin sisäisenä sidosyksikköhankintana arvioidaan hankintalain 10 :n ja oikeuskäytännön perusteella. Vastaavasti hankintalain mukaan arvioidaan, onko kuntien yhteistoiminnan kohdalla kysymys kaupallisesta taloudellista vastiketta vastaan tapahtuvasta hankinnasta vai laaja-alaisemmasta hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävästä yhteistoiminnasta. Hankinnat jakaantuvat taloudellisen arvon perusteella kolmeen eri ryhmään 1) hankintalaissa tarkoitettujen kansallisen kynnysarvon alittaviin 2) kansallisen kynnysarvon ylittäviin ja 3) EU-kynnysarvon ylittäviin hankintoihin. Kunnan yleisiä hankintaohjeita sovelletaan kaikkiin kunnan hankintoihin. Käytännössä ohjeiden merkitys korostuu kansalliset kynnysarvot alittavien hankintojen kohdalla, joihin ei sovelleta hankintalain velvoitteita. Hankintaohjeessa annetaan toimintaohjeita myös kansalliset kynnysarvot ylittäviin hankintoihin, joiden kohdalla on lisäksi otettava huomioon mahdolliset hankintalain ja -asetuksen yksityiskohtaiset velvoitteet. 1.2 Yleiset hankintaperiaatteet Hankinnat on suoritettava taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hankinnoissa on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet ( HL 2 ). Tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin sen mukaan kuin tarjouspyynnössä on esitetty. Hankinnoissa on noudatettava hankinnan suuruude sta riippumatta avoimuuden, tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita. Tarjoajaehdokkaita ja tarjouksentekijöitä on kohdeltava sekä saatuja tarjouksia on käsiteltävä näiden periaatteiden mukaisesti hankintaprosessin eri vaiheissa. Hankinnoissa noudatettavasta sopimusmenettelystä on säädetty erikseen mm. oikeustoimilaissa ja kauppalaissa. Hankintasopimukset voidaan laatia käyttäen hyväksi julkisten hankintojen yleisiä sopimusehtoja tai muita hankinnan laadun edellyttämiä palvelu- tai rakennusalan yleisiä sopimusehtoja. Sopimusehtoja käytettäessä on varmistauduttava niiden soveltuvuudesta kyseiseen hankintaa. 1.3 Yhteishankinta ja kuntien välinen hankintayhteistyö Kunnan / kuntayhtymän ja kuntakonserniin kuuluvan muun hankintayksikön tulee päättää, mitkä hankinnat toteutetaan hajautetusti, hajakeskitetysti tai keskitetysti. Eri vastuualueiden tarvitsemat samankaltaiset tuotteet tai palvelut tulee mahdollisuuksien mukaan hankkia keski- 14

15 1.4 Laatuvaatimukset tetysti organisaation puitteissa. Yhteishankintojen toteuttamistavasta ja yhteishankinnoin hankittavista tavaroista päättää kunnanhallitus, jollei johtosäännöllä ole toisin määrätty. Kunnan / kuntayhtymän ja kuntakonserniin kuuluvan muun hankintayksikön on hankinnoissa pyrittävä tarkoituksenmukaiseen yhteistyöhön hankintarenkaita ja / tai hankintalain tarkoittamia yhteishankintayksiköitä käyttäen. Hankintarenkaita käytettäessä kunnan / kuntayhtymän ja kuntakonserniin kuuluvan muun hankintayksikön edustajien toimivaltuudet määrätään yhteistoimintasopimuksilla, johtosäännöillä ja niihin perustuvilla päätöksillä. Yksinkertaisimmillaan yhteistyö voi olla vain ns. konsultatiivista yhteistyötä, jossa kukin hankintayksikkö muodollisesti toimii erikseen, mutta hankinnoissa pyritään löytämään yhteisiä toimintalinjoja. Yhteistyötä voidaan myös syventää esimerkiksi niin, että hankintayksiköt pyytävät yhdessä samansisältöisin tarjouspyynnöin tarjouksia ja sitoutuvat siihen päätösehdotukseen, joka yhteisesti kilpailun perusteella valmistellaan. Hankintayksiköt kuitenkin tekevät päätöksen tällöin muodollisesti itsenäisenä noudattaen yhteisesti hyväksyttyä päätössuositusta. Mikäli yhteistoiminnan puitteissa toisen kunnan (ns. isäntäkunnan /keskuskunnan /veturikunnan) viranomaiselle annetaan oikeus tehdä lopullinen hankintapäätös, tällöin toimivallan antamisessa toiselle kunnalle tulee noudattaa kuntalain määräyksiä. Hankintalain 11 :n tarkoittamat yhteishankintayksiköt on perustettava ja niiden tehtävät määrättävä lain edellyttämällä tavalla. Hankintayksiköt voivat tällöin käyttää hyväkseen perustetun yhteishankintayksikön kilpailuttamia puitejärjestelyjä. Yhteishankintayksiköt voivat kilpailuttaa myös hankintayksiköiden tarvitsemia erillisiä tavaraeriä, palveluja tai rakennustöitä Yleiset laatuvaatimukset Hankintayksiköllä on oikeus päättää hankittavan tavaran, palvelun ja rakennustyön sisällöstä, laajuudesta ja laadusta. Laadun määritys tapahtuu kunkin toiminta-alueen erityistarpeiden pohjalta. Hankintayksiköllä on perusvastuu siitä, että laatuvaatimukset asetetaan riittävän korkeiksi. Hankinnan sisällön määrittely, jota käsitellään tarkemmin tämän hankintaohjeen kohdassa 4.2, on hankintaprosessin tärkein vaihe. Sisältövaatimuksilla määritellään tarvittaessa yksityiskohtaisesti tuotteen, palvelun tai rakennustyön laatu ( hankinnan peruslaatuvaatimukset ). Hankinnoissa on otettava huomioon mahdollisuuksien mukaan kestävä kehitys, tuotteiden ja niiden pakkausmateriaalien ympäristövaikutukset ja -kuormitukset sekä kierrätysmahdollisuudet tavaran tai rakennusmateriaalin koko elinkaaren aikana. Tavarahankinnat on pyrittävä kohdistamaan yleisesti saatavilla oleviin malleihin ja laatuihin. Hankinnoissa on vältettävä tarpeettomia rinnakkaistuotteita. Hankinnoissa on huolehdittava siitä, ettei laatuvaatimuksia aseteta korkeammiksi, kuin mitä kulloinkin on tarpeellista. T arjouspyyntöasiakirjoihin on sisällytettävä kaikki hankinnan toteuttamisen kannalta tarpeelliset laatua koskevat tiedot, jotta kilpailuun osallistuvat voivat saada oikean käsityksen tilaajan tarpeista ja hankkeen yksityiskohdista. Muita kuin tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyjä vaatimuksia ei voida käyttää tarjousten vertailussa. Tarjouspyynnössä esitettävät laatua koskevat vaatimukset voivat koskea esimerkiksi: toimittajan toiminnallisia valmiuksia, ellei niitä ole voitu ottaa riittävästi huomioon jo yrityksen kelpoisuutta arvioitaessa tavaraan, palveluun tai rakennustyöhön kohdistuvia ominaisuuksia 15

16 laadunvarmistusta sovellettavia standardeja teknisiä erityisvaatimuksia koulutusta, kokemusta ympäristövaikutuksia energian säästöä huoltoa kestävää kehitystä. T ehtävän sisältöä koskevan laadunmäärityksen ohella suoritukseen laatuun vaikuttaa erityisesti palveluhankinnoissa ja urakoissa olennaisesti hankinnan toteuttavan yrityksen yleinen ammattitaito ( soveltuvuus / kelpoisuus ) ja laatujärjestelmä tai muu laadunvarmistustapa. Yrityksen soveltuvuutta koskeviin kysymyksiin hankintayksikön tulee kiinnittää huomiota valittaessa yrityksiä tarjouskilpailuun rajoitetussa menettelyssä ja neuvottelumenettelyissä. Avoimessa menettelyssä toimittajien laatua arvioidaan vasta tarjousten jättämisen jälkeen Tekniset eritelmät Jos tarjouspyyntöasiakirjat sisältävät tavaran ominaisuuksia koskevia vaatimuksia, kuten teknisiä eritelmiä, ne tulee laatia noudattaen EU:n puitteissa vahvistettua yleistä hankintasanastoa (CPV). Hankintasanasto perustuu EU:n parlamentin ja neuvoston asetukseen n:o 2195/2002. Hankintasanastoa käytetään hankinta-asetuksen mukaisesti suppeammin EU- kynnysarvot alittavissa hankinnoissa verrattuna ne ylittäviin hankintoihin. Hankintasanasto on käytännössä löydettävissä hankintailmoituslomakkeiden tiedostoista ( ) ja Creditan hankintailmoituslomakkeiden täyttöohjeista ( ). Tarkoitus on, että tiedot löytyvät vastaisuudessa suoraan hankintailmoituslomakkeelta sitä täytettäessä. T ehtävän määrittelyä koskevia teknisiä eritelmiä ei saa laatia siten, että ainoastaan tietyn valmistajan tuote voi tulla kysymykseen. Yritysten tasavertaisen ja syrjimättömän kohtelun mahdollistamiseksi tiettyyn tavaramerkkiin viittaaminen on poikkeuksellisesti sallittua ainoastaan, jos mainintaan liitetään ilmaisu tai vastaava. Yksittäiseen tuotemerkkiin viittaaminen saattaa olla välttämätöntä esimerkiksi silloin, kun hankitaan tuotteita tai palveluja, jotka pitää saada yhteensopiviksi jo olemassa oleviin laitteisiin tai toimintakonsepteihin. Kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa viittaaminen tietyn valmistajan tuotteisiin edellyttää tarkempia erityisperusteita. Kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa tekninen eritelmä määritellään ensisijaisesti viittaamalla joko eurooppalaisten standardien mukaisiin kansallisiin standardeihin tai eurooppalaisiin teknisiin hyväksyntöihin tai eritelmiin hankintalain mukaisesti. 1.5 Laadunvarmistus ja -valvonta Tavaran, palvelun tai rakennustyön laatu määritellään lähtökohtaisesti tarjouspyynnössä ja sen teknisissä liitteissä. Tilaaja voi tämän lisäksi poikkeuksellisesti edellyttää, että tavaran tai palvelun toimittaja taikka urakoitsija noudattaa tuotteiden valmistuksessa tai palvelusten toimittamisessa taikka rakennustyössä yleisesti hyväksyttyä laatu- tai muuta järjestelmää. T ilaaja voi laatujärjestelmän sijasta edellyttää toimittajalta muuta dokumentoitua laadunvarmistusta. Laadunvarmistuksen kohdalla voidaan viitata eri toimialoja koskevien yleisten sopimusehtojen mahdollisiin laadunvarmistusta koskeviin määräyksiin. 16

17 1.6 Saatavuus ja varastointi Jos tavaraa on jatkuvasti kohtuuhintaan saatavissa, tarpeetonta varastointia on vältettävä. Hankintayksikön oma käyttövarasto on muutoinkin mitoitettava niin, että se on kustannusten ja toiminnan kannalta on optimaalinen. Hankinnasta ja varastoinnista poikkeusoloja varten (velvoitevarastointi) on säädetty erikseen. 17

18 2. Hankintamenettelyt Hankintalaki sisältää direktiivien mukaisen kynnysarvon lisäksi kansallisen kynnysarvon. Julkiset hankinnat jakautuvat kolmeen eri ryhmään niiden taloudellisen arvon perusteella seuraavasti: a) kansallisen kynnysarvon alittavat b) kansallisen kynnysarvon ylittävät ja c) EU- kynnysarvon ylittävät hankinnat. Eri hankintamene ttelyjen käyte ttävyys riippuu mm. hankinnan taloudellisesta arvosta. Jäljempänä käsitellään hankintamenettelyjen käytön edellytyksiä eri suuruisissa hankinnoissa. 2.1 Hankintamenettelyt kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa Yleistä Kansallinen kynnysarvo on tavara- ja palveluhankinnoissa euroa, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankinnoissa euroa ja rakennusurakoissa euroa. Kansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihin ei sovelleta hankintalakia. Kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa hankintamenettelyjen valinta on hankintayksiköiden harkinnassa. T ähän ryhmään kuuluvissa hankinnoissa on kuitenkin yleensä perusteltua noudattaa vastaavankaltaisia hankintamenettelyjä kuin arvoltaan suuremmissa hankinnoissa. Menettelytavan valinnan ja hankintapäätöksen ei tarvitse kuitenkaan olla samalla tavalla perusteltu kuin hankintalakia sovellettaessa kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Hankinta suoritetaan pääsääntöisesti avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen saatuihin tarjouksiin perustuen. Neuvottelumenettelyä ja suorahankintaa ilman tarjouskilpailua käytetään silloin, kun tavanmukainen kilpailuttaminen ei ole hankkeen erityinen laatu tai vähäisyys huomioon ottaen perusteltua esimerkiksi kilpailuttamisesta johtuvien kustannusten tai siihen kuluvan ajan johdosta Hankinnat kilpailuttaen Avoin menettely Avoimessa menettelyssä hankinnasta ilmoitetaan julkisesti hankintayksikön parhaaksi katsomalla tavalla. Ilmoituksen perusteella kaikilla halukkailla toimijoilla on mahdollisuus pyytää tarjouspyyntöasiakirjat ja tehdä tarjous. Avointa menettelyä käytetään erityisesti silloin, kun hankitaan selkeästi määriteltäviä tuotteita tai palveluita ja kun kysymyksessä on hankinta, joka voidaan ratkaista vain hinnan perustella. Hankintapäätös tehdään saatujen hyväksyttävien tarjousten perusteella. Rajoitettu menettely Rajoitetussa menettelyssä tarjouksia pyydetään määrätyltä joukolta toimittajia, jotka arvioidaan luotettaviksi ja toimituskykyisiksi suorittamaan aiottu hankinta tai muu tehtävä. Mahdollisimman tasapuolisen kilpailutilanteen luomiseksi tarjouspyyntö lähetetään riittävän monelle yritykselle. Suositeltavana määränä pienissä hankinnoissa voidaan pitää vähintään kolmea toimittajaa. 18

19 Rajoitettua menettelyä käytetään erityisesti silloin, kun huomiota on kiinnitettävä ehdokkaiden soveltuvuuteen ja kun toimittajan valinta suoritetaan tarjousten kokonaistaloudellisuuden perusteella. Hankintapäätös tehdään saatujen hyväksyttävien tarjousten perusteella. T arjoajien kanssa voidaan avoimessa ja rajoitetussa hankintamenettelyssä kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa tarvittaessa käydä neuvotteluja, joiden tarkoituksena on vain selventää tai täsmentää tarjousten sisältöä taikka tilaajan vaatimuksia. Tarjoajien tasapuolinen kohtelu ei kuitenkaan saa vaarantua. Neuvottelun käyminen yksinomaan tarjoushinnan tarkistamiseksi ( ns. tinkimiskierros ) on kiellettyä. T ässä tarkoitettu neuvottelu on erotettava jäljempänä mainittavasta erityisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelumenettely Kansalliset kynnysarvot alittavat hankinnat voidaan suorittaa myös neuvottelumenettelyin ilman erityistä syytä toisin kuin sääntönä kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Neuvotelumenettely voi tapahtua usealta eri toimittajalta saadun tarjouksen perusteella tai neuvotellen heidän kanssaan ilman tarjousmenettelyä ( vrt. neuvottelumenettelyn edellytykset kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa, kohta 2.2 ). Neuvottelumenettely ilman kilpailua eli suora hankinta on sallittua jäljempänä mainituin edellytyksin Hankinta ilman kilpailuttamista (suora hankinta) Hankinta ilman kilpailua eli suora hankinta on hankintalaissa mainittujen perusteiden lisäksi mahdollista kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa, jos hankinnan arvo on vähäinen tai kilpailuttaminen on muutoin epätarkoituksenmukaista. Hankinnan vähäisyys on arvioitava hankintayksikön hankintavolyymien ja hankintojen luonteen pohjalta. Suora hankinta on mahdollista esimerkiksi silloin, jos tarjouskilpailussa mahdollisesti saavutettavat paremmat hinta- tai muut ehdot eivät ilmeisesti ylitä kilpailun järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia eli ns. transaktiokustannuksia. Suora hankinta on mahdollista myös silloin, kun tavaran tai palvelun laatu ja hintataso ovat tiedossa, tai kun hankittavaa tavaraa ei ole muualta saatavissa tai kysymyksessä on poikkeuksellisen kiireinen hankinta. Suorassa hankinnassa hankintayksikkö suorittaa tilauksen ilman tarjouspyyntöä tai tekee hankintapäätöksen tarjouskilpailua järjestämättä vain yhdeltä toimittajalta pyydetyn tarjouksen perusteella. T avarahankintaa voidaan pitää lähtökohtaisesti vähäisenä, jos se on alle euron suuruinen. Palveluhankinnoissa kilpailuttamisen tarve on arvioitava tapauskohtaisesti. Yksittäisissä sosiaali-. terveys- ja koulutuspalveluiden hankinnoissa hankinta voidaan suorittaa tarvittaessa ilman kilpailua, jos kilpailuttaminen on epätarkoituksenmukaista. Muissa palveluhankinnoissa alle euron suuruisia palveluhankintoja voidaan pitää sellaisina, joissa kilpailuttaminen ei ole yleensä tarkoituksenmukaista. Rakentamishankkeissa kilpailuttamistarve on arvioitava tapauskohtaisesti kiinnittäen huomiota hankkeen luonteeseen, suunnittelutarpeeseen, toimintaympäristöön jne. Keskeistä on tällöin myös se, onko kysymys uudisrakentamisesta vai korjausrakentamisesta. Suora hankinta on erotettava tilauksista, joita hankintayksiköt tai niiden alaiset organisaatioon kuuluvat toimivaltaiset viranhaltijat ja työntekijät tekevät kilpailutettujen sopimusten puitteissa. Tilaukset ovat tällöin jo kilpailutettujen sopimusten täytäntöön panemista eikä itsenäisiä muutoksenhakukelpoisia päätöksiä. T arjouskilpailua ei tarvitse järjestää yhteishankinnassa, kun hankinta toteutetaan yhteishankintana tai hankinta tehdään sellaiselta hankintalain 11 :n tarkoittamalta yhteishankintayksiköl- 19