Lapin ilmastonmuutoksen tutkiminen metsänrajamännyn vuosilustoista
|
|
- Kalle Haapasalo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Näkymä Kukastunturin huipulta länteen Mauri Timonen Lapin ilmastonmuutoksen tutkiminen metsänrajamännyn vuosilustoista Mauri Timonen
2 Katsaus Metlan puulustotutkimuksen nykytilaan Rovaniemen ja Kolarin tutkimusasemien tutkimuspäivillä (laajennettu esitys) Mauri Timonen Näkymä Kuusamon Hossan Öllörijärven pohjalta
3 I. Metsänrajan liikkeet Mauri Timonen Marjukka Laine Timo Pennanen
4 Lapin männyn metsänraja vuosituhansia sitten sijaitsi nykyistä 200 m korkeammalla ja 80 km pohjoisempana verrattuna nykyiseen metsänrajaan (sininen viiva). Männyn metsänraja on ollut nousussa viimeisen sadan vuoden aikana. Sen huomaa mm. siitä, että ylimmältä metsänrajalta löytyy vain nuoria, alle 50- vuotiaita puita. Lappi korkeusvyöhykkeittäin Kari Mikkola 2005
5 Matti Eronen Inarin Iijärvi joskus 1990-luvun alkupuolella. Lapin männyn metsänrajaseuduilla on lukuisia järviä, joiden pohjamudasta on löydetty tuhansien vuosien ikäisiä männyn megafossiileja.
6 Mauri Timonen 250-vuotias metsänrajamänty Levin lakialueella toimittaja Pekka Maunon tutkittavana (vuosi 2003) Tässä katsauksessa kerrotaan, miten Metlassa Lapin metsänrajamännyn vuosilustotietoa on sovelletaan Metlan kasvu- ja ilmastonmuutostutkimuksissa.
7 Mänty ja koivu saapuivat Lappiin idästä vuotta sitten, kuusi vasta 3000 vuotta sitten. Ilmasto oli 1-4 astetta nykyistä lämpimämpi 5000 vuotta sitten Atlanttisella kaudella. Mauri Timonen Näkymä Käsivarren Vallijärveltä (1998) Järeää mäntyä kasvoi silloin nykyisen metsänrajan pohjois-puolella. Vanhin Suomesta löydetty männyn megafossiili syntyi Inarin Iijärvellä 7638 vuotta sitten. Mauri Timonen Näkymä Näkkälästä Pöyrisjärvelle johtavalta tieltä.
8 dddd Vallijärvi on yksi mielenkiintoisimmista atlanttisen kauden mäntymegafossiililähteistä. Järvi sijaitsee tunturin rinteellä harjanteen päällä. Järven pohjamudasta esiin kaivettu puuaines ajoittuu välille 5500 e.a.a 600 j.a.a. Se, merkitsee sitä, että viimeisetkin mänty-yksilöt joutuivat väistymään sieltä noin 1400 vuotta sitten.
9 Mauri Timonen Näkymä Käsivarren Vallijärveltä (1998) Mäntyä kasvoi 470 metrin korkeudella merenpinnasta sijaitsevalla Käsivarren Vallijärvellä vielä 600-luvulla. Kuvassa esimerkki järeästä, noin 25 cm:n paksuisesta, mäntyrungosta. Nykyinen mäntymetsänraja on kymmeniä kilometrejä etelämpänä.
10 Suomen silhuettia muistuttavat näytekiekot sahattiin tästä krokotiiliä muistuttavasta 2700 vuotta vanhasta Vallijärven rungosta. Huomaa, että vaikka runko on jo puoleksi hävinnyt, on siinä silti vielä jäljellä joitakin oksia. Alla olevat näytekiekot on leikattu nuolien osoittamasta paikasta. Mauri Timonen Vallijärven Suomipuu (1998)
11 Mauri Timonen Näkkälästä Pöyrisjärvelle johtavan tien viereinen lampi Tämän lammen rannalla kasvoi atlanttisella kaudella järeä mäntymetsä
12 Mauri Timonen Pöyrisjärvi 1996 Tällaiselta näyttää Näkkälän-Pöyrisjärven tien viereisen lammen vedenalainen metsä. Rungot säilyvät jopa vuosituhansia lahoamattomina Lapin kylmissä mutapohjaisissa järvissä.
13 Mauri Timonen Näkymä Näkkälän suppalammelta (1998) Männyn nykyinen puuraja kulkee Palojärven ja Näkkälän välisen tien läheisyydessä. Alueen idyllisesti kumpuilevien harjanteiden väliin muodostuneista taskuista, suppalammista, löytyy runsaasti megafossiilista puuta.
14 Mauri Timonen Näkymä Näkkälän suppalammelta (1998) Näkkälän suppalammen rannalla ei näy merkkiäkään elävistä männyistä, tai edes kantojuurakoista. Tunturikoivu on vallannut tienoon.
15 Mauri Timonen Näkymä Näkkälän suppalammelta (1998) Jos mäntyä on ennen muinoin kasvanut rannalla, tarjoaa tämän tyyppinen turvepohjainen ranta mitä parhaat olosuhteet männyn subfossiilien pitkäaikaiseen, jopa yli 7500 vuoden säilymiselle lahoamattomana. Turpeen alla oleva paksu mutakerros estää myös runkojen mekaanista kulumista ja vähentää mikrobitoiminnan minimiinsä, varsinkin, jos järvi lisäksi vielä on hetepohjainen.
16 Mauri Timonen Näkkälän tien varsi1998 Tällainen järeärunkoinen männyn megafossiili, joka saa tutkijankin sydämen hypähtelemään innostuksesta, paljastui Näkkälän suppalammen soistuneen reunan alta. Puu kaatui ja upposi rantamutaan noin 5000 vuotta sitten.
17 Mäntysubfossiilit paikallistetaan rantamudasta helpoiten joko snorklaamalla ja katsekontaktilla tai jalkatutkaimella. Viimeksi mainitulla tarkoitetaan hidasta kahlaamista vedessä rannan myötäisesti siten, että jalka vajoaa joka askeleella mahdollisimman syvälle mutaan. Kun jalka osuu kovaan kohteeseen, on useimmiten kyseessä puunrunko. Kohteen lähempi tunnustelu molemmilla jaloilla ja jalkaterillä skannaten yleensä paljastaa, onko syytä ryhtyä jatkotoimenpiteisiin rungon nostamiseksi. Jos runko kuitenkin on liian syvällä mudassa, tunnusteluvaihe jätetään sikseen ja ryhdytään suoriin nostotoimen-piteisiin. Mauri Timonen Tauno Luosujärvi etsintätyössä Kolarin Pitkäjärvellä Mauri Timonen
18 Pättikän lammen kirvespuu ja muinaisten peuranmetsästäjien terveiset Mauri Timonen Pättikän lampi 1996
19 Mauri Timonen Pättikän lampi 1996 Pättikän lammen tarina kirvespuusta ja muinaisista peuranmetsästäjistä sijoittuu nuolen osoittamalle lammelle.
20 Mauri Timonen Pättikän lampi 1996 Metlan työryhmä (Kullervo Ruotsalainen: vinssi, Mikko Välimaa: kirjuri ja Tauno Luosujärvi (sukeltaja) nostotyössä.
21 Mauri Timonen Mauri Timonen Mauri Timonen Mauri Timonen Pättikän lampi 1996 Pättikän lammen kirvespuu toi terveiset muinaisilta peuranmetsästäjiltä. Tauno Luosujärven ensi kosketus 2600 vuoden takaiseen tapahtumaan.
22 Matti Eronen Inarin Iijärvi joskus 1990-luvun alkupuolella. Lihasvoimakin riittää subfossiloituneen rungon kiskomiseen järven pohjamudasta. Professori Matti Erosen ryhmä näyttää mallia.
23 Matti Eronen Inarin Iijärvi joskus 1990-luvun alkupuolella. Erosen työryhmän lihasvoimalla saamaa päiväsaalista.
24 Mauri Timonen Mikko Välimaa ja mtt Kullervo Ruotsalainen nostotöissä Kalmankaltion järvellä 1996 Ranskalaisvalmisteinen talja Tirfor T metrisine ja 11 mm paksuine teräsvaijereineen on melko painava (20 kg) yhdistelmä kannettavaksi. Mutta painonsa vastineeksi se vetää maataloustraktorin tehoilla (3000 kp). Työryhmä on vinssannut rannalle järven paksun pohjamudan syvyyksistä puolenkymmentä atlanttisella kaudella kasvanutta, noin 5000 vuoden ikäistä mäntymegafossiilia.
25 Mauri Timonen Kalmankaltion lammen subfossiilinen mänty (1996) Vanhempi subfossiinen puuaines näyttää heti näytteenoton jälkeen kauniin kirkkaalta. Mutta kestää vain minuuttia, kun pinta on jo ehtinyt hapettua syvän ruskeaksi.
26 Mauri Timonen Kalmankaltio Eipä muuta kuin saha soimaan ja pian on 3-5 cm:n paksuinen näytekiekko valmis odottamaan kirjurin käsittelyä.
27 Mauri Timonen Mauri Timonen Mauri Timonen Näkymiä Käsivarren Vallijärveltä (1998) Mäntyä kasvoi 470 metrin korkeudella merenpinnasta sijaitsevalla Käsivarren Vallijärvellä vielä 600-luvulla. Nykyinen mäntymetsänraja on kymmeniä kilometrejä etelämpänä.
28 Mauri Timonen YLEN sukeltajia Hossan sukellusleirillä 1996 Kun mänty kaatuu vain puolittain veteen, käy usein niin, että veden yläpuolelle jäävä osa leikkautuu lahoamisen seurauksena pois, mutta veden alla jäänyt osa säilyy. Kuvan noin 3000-vuotisen megafossiilirungon pää on kuin veitsellä leikattu.
29 A B C D E Mauri Timonen Megafossiilimännyt ovat ulkoasultaan varsin ilmeikkäitä. F Suomi-puu, Vallijärvi 1999
30 Mauri Timonen Timo Pennanen sukellusleirllä Hossan Öllörijärvellä Oma taidonnäytteensä on sahata sukellusvarusteissa kiekkonäytettä pöllyävän mudan vähitellen peittäessä kaiken näkyvyyden.
31 Mauri Timonen Jouko Laitinen kairaamassa Kuusamon Hossan Öllörijärvellä (1996). Lustonäytteen kairaaminen on sahaamistakin vaikeampaa. Kairanlastun ulosveto ja siirto säilytysputkeen lähes sokkona pöllyävän mudan keskellä vaatii taitavaltakin sukeltajalta suurta keskittymistä.
32 II. Lustolaboratoriossa Mauri Timonen Marjukka Laine Timo Pennanen
33 Kuva kiekot on kerätty yli 30 metsänrajaseudun järvestä (kartta). Tästä kiekkokasasta rakennetaan vuosilustokalenteri! Mauri Timonen Rovaniemi 1994 Metlan pitkien vuosilustosarjojen kisällinäytetyönä voi pitää vuonna 1994 valmistunutta Lapin männyn 1911-vuotista lustosarjaa. Sen kokoamiseen tarvittiin 33 järvestä kerätyt megafossiiliset kiekkonäytteet (400 kpl), Riekkovaaran ja Muotkaruoktun keloloista otetut kairanlastut (100 kpl) sekä Metlan Valtakunnallisen KasvuIndeksipalvelun (VKIP) indeksikoepuut (800 kpl).
34 Mauri Timonen Metlan Kolarin yksikön dendrokronologian laboratorio Kolarin tutkimusyksikön dendrokronologian laboratoriossa on käytössä yksi KS-KINSYS standardin mukainen lustonmittauslaitteisto. Huoneen vasempaan nurkkaukseen tullaan sijoittamaan toinen, vielä valmisteilla oleva seuraavan sukupolven tarpeita palveleva laitteisto.
35 Lustonäytteiden esikäsittely Mauri Timonen Mikko Välimaa lustojen esikäsittelytyössä (1996) Kiekko on esikäsiteltävä huolellisesti vuosilustojen ja niissä olevien puusolujen näkyviin saamiseksi. Pinta joko hiotaan hiekkapaperilla tai kiekkoon leikataan uurre lääkärinveitsellä. Lopuksi jälki viimeistellään hankaamalla siihen esimerkiksi magnesiumjauhetta.
36 Mauri Timonen Tauno Luosujärvi mittaustyössä (2000) Näytteet mitataan joko mikroskoopilla suoraan kiekosta tai videomonitorilta. Laitteistoon on kytketty myös mikrotietokone, jonka lustonmittausohjelma huolehtii tietojen siirtymisestä tiedostoon.
37 III. Kolme merkittävää suomalaista vuosilustokalenteria METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTEFINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE
38 Puiden kasvun vaihtelun mittari on vuosilustoindeksi. Sillä voidaan muun muassa kuvata ilmaston vaikutus kunkin vuoden kasvuun. Vertailukohdaksi voidaan valita esimerkiksi 30 vuoden keskimääräinen kasvu, jota merkitään indeksillä 100. Kasvuolosuhteiltaan keskimääräistä suotuisampien vuosien indeksi saa tällöin yli sadan ja vastaavasti epäsuotuisampien vuosien indeksi alle sadan suuruisia arvoja. Indeksien vaihtelu on suurimmillaan yksittäisillä ja erityisesti metsänrajaseutujen puilla. Kuvan 20 vanha aihkimänty on tehnyt kylmimpinä kesinä 1730-luvulla vain muutaman sadasosamillin mutta lämpimimpinä 1940-luvun kesinä jopa yli millimetrin levyisiä vuosirenkaita. Vuosilustoindeksit vaihtelevat vastaavasti esimerkkikuvan tasoituksella kymmenestä yli kahteensataan. Metsikkö- ja aluetasolla vaihtelu on pienempää: Pohjois-Suomessa alueelliset vuosilustoindeksit vaihtelevat yleensä välillä ja Etelä-Suomessa välillä Kasvun vaihtelu on laajoilla alueilla suhteellisen samanlaista, jos kyseessä on ilmastollisesti ja pinnanmuodoiltaan yhtenäinen alue. Esimerkiksi Kuusamon, Inarin ja Ruotsin Torniojärven mäntyjen vuosilustoista voidaan erottaa samat kylmät ja lämpimät kesät. Ilmaston samankaltaisuuteen vaikuttavat muun muassa alueen mereisyys-mantereisuus, lämpösumma ja korkeus merenpinnasta. Ilmastollisista eroista aiheutuen eteläsuomalaisen männyn indeksi poikkeaa selvästi pohjoissuomalaisesta. Metsäntutkimuksessa on vuosilustoindeksit lähes poikkeuksetta kytketty ilmastovaihteluihin. Mikäli kasvutuloksia ei korjattaisi ilmastolliseen keskitasoon, saatettaisiin poikkeuksellisen suotuisina kesinä muodostuneet vuosirenkaat tulkita esimerkiksi hyvästä metsänhoidosta aiheutuviksi. Samaten on vaara erehtyä tulkitsemaan, että muutamia vuosia keskitason alapuolella pysyttelevä kasvu olisi merkki ilmansaasteista tai jopa ilmastonmuutoksesta
39 Vuosilustoindeksien laskenta perustuu standardointiin, jolla tarkoitetaan eri olosuhteissa eläneiden puiden kasvujen saattamista keskenään vertailukelpoisiksi. Menetelmässä on keskeisellä sijalla puun sädekasvua kuvaavan kasvumallin laatiminen, jossa otetaan samanaikaisesti huomioon puun ikääntymisestä, kasvupaikasta, metsikkörakenteesta ja eräistä muista kasvutekijöistä aiheutuva kasvun muuttuminen. Standardoinnin yksityiskohdat riippuvat tutkimusasetelmasta ja -aineistosta: esimerkiksi pelkkä ikääntymisen vaikutuksen poistaminen kasvusta voi riittää, jos puut ovat kasvaneet vapaassa kasvutilassa ja muutenkin häiriöttömissä olosuhteissa. Vaikka käytettävissä on kehittyneitä mallitusmenetelmiä, voi olla vaikeaa erottaa tutkittavaa kasvun osatekijää muusta kasvunvaihtelusta. Oman ongelmansa muodostavat myös mahdolliset pidemmän ajan kasvutrendit. Tutkijan kokemus ja ammattitaito joutuvatkin tällaisissa tilanteissa koetukselle ja tulokset voivat olla hyvinkin vaihtelevia, joskus jopa harhaanjohtavia.
40 Vanhan aihkimännyn sädekasvu on vaihdellut rajusti pohjoisella metsänrajalla Inarin Muotkanruoktussa (ylempi kuva). Kuluvan vuosisadan alussa tapahtuneen pakkastuhon jälkeen puun paksuuskasvu kymmenkertaistui 1930-luvulle mennessä. Vuodesta 1960-lähtien puun kasvu on vastannut pitkäaikaista keskiarvoa, noin 0,6 mm vuodessa. Kuvaan on piirretty myös matemaattisesti määritetty (splinimenetelmä) kasvun keskimääräistä kulkua kuvaava tasoituskäyrä. Vuosilustoindeksit (alempi kuva) lasketaan vertaamalla sädekasvuja teoreettiseen kasvumalliin. Kasvumalliin pyritään sisällyttämään kaikki tarkasteltavaa ilmiötä häiritsevä vaihtelu. Ilmastosta aiheutuvia indeksejä määritettäessä häiritsevänä vaihteluna pidetään muun muassa puiden ikääntymistä, metsiköiden tihentymistä ja hakkuita.
41 Mauri Timonen Pitkät vuosilustokalenterit 1: Sirénin 780-vuotinen metsänrajamännyn lustokalenteri ( ) Professori Gustaf Sirén (1994)
42 Professori Kari Mielikäinen (oik.) ja tutkija Mauri Timonen (1996) Mauri Timonen Pitkät vuosilustokalenterit 2: Metlan metsänrajamännyn 1911-vuotinen lustokalenteri
43 Pitkien vuosilustosarjojen historia Metlassa Vuonna 1994 aloitettiin Kasvun vaihtelun tutkimushankkeessa professori Kari Mielikäisen johdolla työ, jossa koottiin elävien puiden, kelojen, vanhojen rakennushirsien, kanto-juurakoiden ja muinaispuiden (subfossiilien) lustoista 1911 vuoden pituinen lustokalenteri (Mielikäinen & al. 1998). Sarjan käytettävyyttä tutkimus-, opetus- ja esittelytarkoituksiin parannettiin yhdistämällä siihen metsänrajaseudun kasvukauden ilmastoa kuvaava kesä-heinäkuun keskilämpötilakäyrä ja Sirénin (1961) uudistumisvuodet vuoteen 1998 saakka päivitettynä. Sarja muodostaa edelleenkin Metlan lustotutkimuksen keskeisen työvälineen, jolla ratkotaan mm. ilmastokysymyksiä. Viite: Mielikäinen, K., Nöjd, P., Pesonen, E. & Timonen, M Puun muisti. Kasvun vaihtelu päivästä vuosituhanteen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s.
44 Pitkien vuosilustosarjojen historia Metlassa Vuosilustoindeksit ja piikkivuodet Piikkivuosi-indeksit kuvaavat ensisijaisesti kasvun vuosien välistä vaihtelua, mikä mahdollistaa muun muassa eri ajankohtien kasvujen keskinäisen vertailun. Ne soveltuvat myös yksittäisten vuosien kasvujen tarkasteluun tapauksissa, joissa vertailukohtana pidetään keskimääräistä kasvukehitystä. Jos vuosilustoindeksiä pidetään jonkin ajanjakson kasvun vaihtelua kuvaavana yleismittarina, on olemassa myös erikoismittareita, joilla arvioidaan yhden vuoden tai vuosijakson kasvua erilaisten vertailukohtien tai taustatekijöiden suhteen. Erästä tällaista mittaria kutsutaaan dendrokronologiassa piikkivuosianalyysiksi (pointer year analysis, event year analysis). Piikkivuosianalyysissä lustosarjasta etsitään etukäteen asetetuin ehdoin kasvultaan poikkeuksellisia vuosia eli piikkivuosia (pointer year, event year) tai useiden vuosien muodostamia poikkeuksellisia kasvujaksoja eli tapahtumia.
45 Metsänrajamännyn kasvu ja uudistuminen viimeisen 1000 vuoden aikana Metsänrajamännyn vuosilustojen leveyksistä laadittu lustokronologia kertoo rytmisesti vaihtelevista kesäheinäkuun keskilämpötiloista. Tuhannen vuoden aikaperspektiivistä tarkasteltuna 1900-luvun kasvunvaihtelut eivät poikkea olennaisesti aiempien vuosisatojen vaihteluista luvun lämmintä ilmastojaksoa on edeltänyt ainakin 10 vastaavaa lämpenemistä. Kylmät jaksot ovat seuranneet lämpimien jaksojen perässä. Männyn kasvua säätelevä kesäheinäkuun keskilämpötila on pysynyt viimeisen 100 vuoden aikana muuttumattomana (oranssi käyrä vuotuisin arvoin ja sininen käyrä 20 vuoden liukuvin keskiarvoin tasoitettuna). Ilmastonmuutostutkijoita kiinnostaa suuresti, kertovatko nämä rytmit maapallon ilmaston sisäisistä rytmeistä vai jostain muusta. Kasvujen vertailu Sirénin uudistumisvuosiin (1961, 1996) osoittaa, että Lapin metsänrajametsät uudistuvat pääsääntöisesti suotuisten jaksojen yhteydessä.
46 Prof. Matti Eronen (2003) Mauri Timonen Pitkät vuosilustokalenterit 3: Lapin metsänrajamännyn 7638-vuotinen lustokalenteri Marjukka Laine Timo Pennanen
47 Metsänrajamännyn lustokalenterin kokoaminen Lapin pitkän kronologian syntyvaiheet Lapin pitkän lustokronologian laadinta alkoi jo vuonna 1974, jolloin professori Matti Eronen keräsi radiohiiliajoituksia varten ensimmäiset subfossiiliset näytteensä männyn metsänrajalta. Vuosikymmentä myöhemmin hän käynnisti ajoittamiensa 60 radio-hiilinäytteen turvin Lapin pitkän mäntykronologian kokoamiseen tähtäävän tutkimusprojektin. Tutkimusaineistoksi hyväksyttiin männyn metsänrajalta kerätyt elävät puut, kelot, vanhat rakennukset sekä soiden ja järvien pohjamudista esiin kaivetut subfossiilipuut. Hän eteni työryhmineen kahden viime vuosituhannen osalta ongelmattomasti, mikä merkitsi nykyhetkestä vuoteen 165 ekr. ulottuvan sarjan syntymistä (Zetterberg & al. 1994, Eronen & al. 1996). Mauri Timonen Sallan Hartikanlampi 2005 Mtt Tauno Luosujärvi (vedessä) mutaisen puun parissa (2005). Mauri Timonen Peuranmetsästäjät kaatoivat tämän puun kirveellä 2600 vuotta sitten (1998).
48 Puuttuvien näytteiden etsintä (sivu 1/2) Työn seuraava vaihe, jossa oli tavoitteena jatkaa sarjaa taaksepäin niin pitkälle kuin mahdollista, osoittautui kaksijakoiseksi. Peräti yli 5000 vuoden pituiseksi venytetty sarjan yhtenäinen osa jäi kellumaan, sillä sitä ei saatu yhdistetyksi edellä mainittuun nykyhetkestä vuoteen 165 ekr. ulottuvaan sarjaan (Zetterberg & al. 1996). Radiohiiliajoitukset sijoittivat sarjan ajanjaksolle e.a.a., ajoitustarkkuuden oltua 100 vuotta. Sarjojen väliin ( e.a.a.) jääneestä parinsadan vuoden aukosta muodostui yllättäen liki vuosikymmeneksi ongelma, sillä mikään näyte ei tuntunut kohdistuvan tai ajoittuvan siihen. Samaan ongelmaan törmättiin myös Ruotsissa vastaavassa työssä sekä Keski-Euroopan tammen 8000-vuotista sarjaa laadittaessa. Aukon sulkemisesta tuli haaste sekä Suomessa että Ruotsissa samanaikaisesti käynnissä olleissa tutkimuksissa. Uutta aineistoa kertyi vähitellen niin, että aukko pieneni. Kiinteän ja kelluvan sarjan yhdistävää linkkiä ei kuitenkaan onnistuttu löytämään. Ongelmaan paneuduttiin jälleen kerran vuonna 1996 alkaneessa yhdeksän maan kolmivuoti-sessa EU-projektissa Advance-10K. Sen yhdeksi osioksi määriteltiin Lapin pitkän mäntykronologian loppuun saattaminen. Tässä vaiheessa myös Metla liittyi Erosen Suomen osalta koordinoimaan projektiin. Se merkitsi tehostunutta sukellustyötä Metlan koulutettujen tutkija-sukeltajien mukaantulon myötä. Professori Matti Erosen omin käsin sahaama näyte oli toinen aukon sulkeneista näytteistä. Puu kasvoi e.a.a. Metlan ja Helsingin yliopiston yhteistyö kantoi hedelmää. Metlan mti Tauno Luosujärven Inarin Kompsiojärveltä vuonna 1999 löytämä subfossiilinäyte kätteli Erosen näytettä, minkä seurauksena aukko sulkeutui.
49 Puuttuvien näytteiden etsintä (sivu 2/2) Aukon täyttämiseksi laadittiin kaksi rinnakkaista suunnitelmaa: toisessa keskityttiin metsänrajalla ja toisessa etelämpänä sijaitseviin näytteisiin. Metla otti vastuulleen jälkimmäisen osatehtävän. Aukon tuntumaan ajoittuvaa aineistoa nostettiin 1500 näytteen verran yli 40:stä järvestä. Sulkeminen näytti kaikesta yrityksestä huolimatta edelleenkin vaikealta, sillä aukko oli edelleen olemassa projektin kahden ensimmäisen maastokesän jälkeen. Vasta kolmantena kesänä löytyi Raja-Joosepin läheisyydessä sijaitsevalta Kompsiojärveltä puuttuva lenkki: rantamudasta esiin kaivetusta subfossiilirungosta leikattu näytekiekko KOM6724 ajoittui jaksoon ekr. Se sekä aiemmin Utsjoen Ailigasjärven subfossiililöydöstä leikattu FIL6201 ( ekr.) kättelivät keskenään ja täten liittivät erillään olleet 2150 ja 5000 vuoden sarjanosat toisiinsa. Asiaan saatiin vahvistus Ruotsista, jossa oli saatu ajoitetuksi radiohiilimenetelmää tarkemmalla Wiggle match -tekniikalla (ajoitusvirhe < 10 vuotta) aukon reunaan vuoden 400 ekr. tienoille sattunut näyte. Tulosten vertailu osoitti aukon vihdoin varmuudella täyttyneen!
50 Ajanjaksoon e.a.a. eli aukkoon sijoittuvat lustosarjat. RBAR and EPS-tunnukset (punainen viiva) kertovat aineiston yhteensopivuudesta.
51 Nämä kaksi lustosarjaa, Kom6740 Saariselän Kompsiojärveltä ja Fil6201 Utsjoen Ailigasjärveltä olivat ensimmäiset aukon sulkeneet näytteet.
52 Viisi aukon ylittävää lustosarjaa: Fil6201, Kom6724, Kom6740, Kom6827 and Kom6717.
53 Hyvin ristiinajoittuvat näytteet Kom6724 ja Pit3142
54 Merkillisenä vuotena 330 e.a.a. kasvu romahti. Kesti yli 10 vuotta toipua notkahduksesta. Näytteet Kom6131 and Kom6724 van Deusenin Dynaclimohjelman käsittelyssä.
55 Esimerkki samankaltaisesti vaihtelevista lustosarjoista. Kompsiojärven näytteet Kom6131 and Kom624.
56 Yhteenveto: Lapin metsänrajamännyn 7638-vuotinen lustokalenteri Nykyinen 1087 näytettä sisältävä 7638-vuotinen lustosarja on useiden tutkimusaineistojen yhdistelmä. Valtaosan siitä, noin 75 %, muodostavat Silmuprojektissa (Zetterberg ym. 1994, 1995, 1996) ja Advance 10k-projektissa (Eronen ym. 2000) kerätyt aineistot. Loput 25 % koostuvat Metlan 1911-vuotisen (Mielikäinen ym. 1998) ja dosentti Jouko Meriläisen ja FT Markus Lindholmin (Lindholm ym. 1999) Lapin 2000-vuotisen lustosarjan näytteistä. Viitteet: Eronen, M., Zetterberg, P., Briffa, K., Lindholm, M., Meriläinen, J. and Timonen M Part 1: The supra-long Scots pine tree-ring record for northern Finnish Lapland; Chronology construction and initial inferences. The Holocene 12(6):
57 Metlan keräämien subfossiilisten mäntyjen keruupaikat Advance-10K projektissa (1999).
58 Advance-10K-projektissa kerättyjen megafossiilinäytteiden jakautuminen korkeusvyöhykkeittäin (1999).
59 Advance-10K-projektissa kerättyjen megafossiilinäytteiden jakautuminen korkeusvyöhykkeittäin (1999).
60 Erilaisia mallituksia primääriaineiston (yläkuvan ajoitetut lustonmittaustiedot) standardoinnin (keskikuvan residuaalit; vuosilustoindeksit saadaan lisäämällä 100) ja indeksien 50 vuoden FFT-tasoituksen jälkeen (alin kuva).
61 Lapin pitkä lustosarja: vuotuiset lustoleveyskeskiarvot, 50 vuoden liukuvat keskiarvot, toistojen lukumäärä sekä RPS- ja RBAR-tunnukset.
62 Lapin pitkä lustosarja: vuosilustoindeksit.
63 Lapin metsänrajamännyn vuotinen lustokalenteri Metsänrajamännyn 7638-vuotinen lustosarja koostuu 1087 huolellisesti ristiinajoitetusta näytteestä. Niiden välinen keskimääräinen korrelaatio (RBAR-arvo) on Lustot ovat kasvaneet keskimäärin 0.6 mm vuodessa. Vuosilustoindeksit osoittavat vuotuisen vaihtelun pysyneen koko jakson ajan kuta kuinkin samana. Sarjan näytteiden määrä vaihtelee. Vaikka havaintojen riittävyyttä kuvaava EPS-tunnus ylittääkin lähes koko sarjassa suositellun kynnysarvon 0.85, voidaan vain viimeisen 1200 vuoden osalta pitää toistojen määrää riittävänä. Ring width: luston leveys, Index: vuosilustoindeksi; Replications: havaintojen määrä; EPS tilastollinen tunnusluku, joka kertoo näytteiden riittävyydestä (pitää olla > 0.85); RBAR tilastollinen tunnusluku, joka kertoo näytteiden yhteensopivuudesta. STDEV - indeksien hajonta; STERR - indeksien keskiarvon keskivirhe.
64 Metsänrajamännyn vuosilustoindeksin riippuvuus pohjoisen pallonpuoliskon lämpötilasta (Jones et al.)
65 Aiheeseen liittyviä tutkimuksia: Eronen, M., Zetterberg, P., Briffa, K., Lindholm, M., Meriläinen, J. and Timonen M Part 1: The supra-long Scots pine treering record for northern Finnish Lapland; Chronology construction and initial inferences. The Holocene 12(6): Helama, S., Lindholm, M., Timonen, M., Eronen, M. and Meriläinen, J Part 2: Interannual-to-centennial variability in summer temperatures in northern Fennoscandia during the last 7500 years extracted from tree-rings of Scots pine. The Holocene 12(6): Mielikäinen, K., Nöjd, P., Pesonen, E. & Timonen, M Puun muisti. Kasvun vaihtelu päivästä vuosituhanteen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Kaikki julkaisut: METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTEFINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE
66 IV Onko ilmasto muuttumassa Lapin metsänrajametsissä: Mitä nähdään ilmastomittauksista? METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE
67 Ilmastonmuutosta voidaan arvioita vertaamalla viimeisen vuosikymmenen keskilämpötiloja 1930-luvun lämpöpiikkiin. Pohjoisella pallonpuoliskolla ja Suomessa näyttäisi keskimäärin olevan hiukan lämpimämpää kuin 1930-luvulla. Sodankylässä sen sijaan 1930-luku edelleenkin pysyy lämpimimpänä jaksona, kun asiaa tarkastellaan viimeisten sadan vuoden aikaskaalassa.
68 Sodankylän lämpötilatiedot kuvaavat varsin hyvin Lapin keskimääräistä ja myös metsänrajaseutujen ilmastoa. Vuotuinen, sydäntalven ja kesänaikainen keskilämpötilan kehitys eivät ainakaan toistaiseksi osoita erityisiä merkkejä ilmaston voimakkaasta trendimäisestä lämpenemisestä.
69 Kevätkauden keskilämpötila on ollut Sodankylässä normaalia korkeampi maalis-huhtikuussa parinkymmenen viime vuoden aikana. Sen sijaan huhti-toukokuussa ei ole havaittavissa erityistä trendimäistä lämpenemistä.
70 Sodankylän syyskauden lämpötilatiedot osoittavat ilmaston lämmenneen kutakuinkin ja 1940 lukujen tasolle, mutta mistään trendimäisestä noususta ei kuitenkaan ole kysymys.
71 V Onko ilmasto muuttumassa Lapin metsänrajametsissä: mitä nähdään vuosilustoindekseistä? METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTEFINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE
72 Männyn lustoindeksin ja heinäkuun lämmön yhteys Sodankylässä Metsänrajamännyn kasvun minimitekijänä on pääsääntöisesti heinäkuun lämpötila. Vuosilustoindeksin ja heinäkuun keskilämpötilan välinen riippuvuus (RBAR) 20 vuoden jaksoissa laskettuna on ollut keskimäärin 0.5. Poikkeuksena ovat 1970-luku ja 1980-luvun alkupuoli, jolloin jokin muu tekijä kontrolloinut puiden kasvua. Ilmastodatan lähde: Ilmatieteen laitos
73 Vuosilustotutkimus 2004 Tutkimus Lapin männiköiden kasvusta vuosina Otoksena 500 koepuuta 17 metsikössä. Voimakkaimmat kasvun notkahdukset luvun alussa ja luvulla 1970-luvun alussa oli lämmin jakso, jonka ansiosta metsänrajalla kasvaa nyt 30- vuotias puusukupolvi. Kasvu on ollut pääosin nousujohteista luvun notkahduksen jälkeen koepuuta Kasvu on ollut keskimääräistä tai nousevaa viimeisten 15 vuoden aikana luvun kasvun tasoa ei kuitenkaan ole vielä ylitetty.
74 Männyn kasvun vaihtelu metsänrajalla Ilmaston (kesä-heinäkuu) pitkäaikaisen vaihtelun tyypilliset laskut ja nousut näkyvät selkeästi Lapin männyn vuosilustoindeksissä. Kaksi samankaltaista noin 65 vuoden pituista jaksoa ja Niissä kasvut huipentuivat ja 1920-luvuilla luvun trendit: nousua , laskua , nousua , tasaista , nousua
75 Pitkien lustosarjojen kokoaminen Vuonna 1994 aloitettiin Kasvun vaihtelun tutkimushankkeessa professori Kari Mielikäisen johdolla työ, jossa koottiin elävien puiden, kelojen, vanhojen rakennushirsien, kantojuurakoiden ja muinaispuiden (subfossiilien) lustoista 1911 vuoden pituinen lustokalenteri (Mielikäinen & al. 1998). Sarjan käytettävyyttä tutkimus-, opetus- ja esittelytarkoituksiin parannettiin yhdistämällä siihen metsänrajaseudun kasvukauden ilmastoa kuvaava kesä-heinäkuun keskilämpötilakäyrä ja Sirénin (1961) uudistumisvuodet vuoteen 1998 saakka päivitettynä. Sarja muodostaa edelleenkin Metlan lustotutkimuksen keskeisen työvälineen, jolla ratkotaan mm. ilmastokysymyksiä.
76 Metsänrajamännyn vuosilustojen leveyksistä laadittu lustokronologia kertoo rytmisesti vaihtelevista kesäheinäkuun keskilämpötiloista luvun lämmintä ilmastojaksoa on edeltänyt ainakin 10 vastaavaa lämpenemistä. Kylmät jaksot seuraavat lämpimien jaksojen perässä. Männyn kasvua säätelevä kesä-heinäkuun keskilämpötila on pysynyt viimeisen 100 vuoden aikana muuttumattomana (oranssi käyrä vuotuisin arvoin ja sininen käyrä 20 vuoden liukuvin keskiarvoin tasoitettuna). Ilmastonmuutostutkijoita kiinnostaa suuresti, kertovatko nämä rytmit maapallon ilmaston sisäisistä rytmeistä vai jostain muusta. Kasvujen vertailu Sirénin uudistumisvuosiin (1961, 1996) osoittaa, että Lapin metsänrajametsät uudistuvat pääsääntöisesti suotuisten jaksojen yhteydessä.
77
78 VI Pohjoisen pallonpuoliskon ilmastonmuutos ja Lapin metsänrajamänty METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTEFINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE
79 Ilmastodatan lähde: CRU NAO-ilmiön aiheuttamat säiden vaihtelut (North Atlantic Oscillation) Atlantin lämpöpumpun vaikutus (Golfvirta) Ilmaston pitkäaikaiset vaihtelutrendit: keskiajan lämpökausi , pikku jääkausi )
80 Onko tulossa?
81 Ring width Mauri Timonen (METLA) 500-vuotias mänty (Pudasjärvi, Iso-Syöte) Mauri Timonen Metla/Mauri Timonen Mauri Timonen Year Metlassa ilmastonmuutoksen seurantaa mm. puiden vuosilustojen ja ilmastomittausten perusteella Lapin metsänrajamänty 7638-vuotisine lustokalentereineen on ilmastoseurannan perustyökalu. Se on myös suomalaisen ilmastonmuutostutkimuksen kansainvälisesti tärkeimpiä ellei jopa tärkein työväline. Lisätietoa:
82 Metlan vuosilustotietoa soveltavan ilmastonmuutostutkimuksen viitekehys (lähemmin:
83 VII Laajentuva yhteistyö pohjoisboreaalisen havumetsävyöhykkeen metsänrajametsissä METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE
84 Yhteistyöneuvottelut Venäjän metsäntutkijoiden kanssa Margit Pudas-Timonen Shiyatovin ryhmän tapaaminen Jekateriburgissa:
85 Pohjoismainen metsänraja- ja ilmastonmuutostutkimus saa uutta nostetta Metlan Venäjä-yhteistyön edetessä. Aluksi keskitytään Uralvuorten, Kölivuoriston sekä niiden välisen alueen ilmastokysymyksiin. Tromssan ja Uumajan yliopistojen toivotaan osallistuvan yhteistyössä Metlan kanssa projekteihin, jonka venäläisinä osapuolina ovat Venäjän tiedeakatemian huippuyksiköihin kuuluvat VN Sukachev Institute of Forest (IFSBRAS) sekä Institute of Plant and Animal Ecology (IPAE). Yli 400 työntekijän ja yli 200 tutkijan IFSBRASia voi kutsua Venäjän Metlaksi. Ekosysteemitutkimuk-seen erikoistuneessa IPAEssa on 300 työntekijää ja 100 tutkijaa. Metlan kannalta tärkeitä henkilöitä ovat IFSBRASin johtaja, akateemikko Eugene A. Vaganov, IPAEn johtaja, akateemikko Vladimir Bolshakov sekä professori Stepan G. Shiyatov. Margit Pudas-Timonen Margit Pudas-Timonen Akateemikko Eugene A. Vaganovin vieraina VN Sukachevinstituutissa.tutkija Mauri Timonen (vasemmalla) ja professori Kari Mielikäinen Professori Stepan G. Shiyatov (keskellä) isännöi Jekateributgissa. Hänen vierellään tutkijatohtorit Pavel Moiseev ja Rashit Hantemirov,
86 U.S. Dept. Of Agriculture Natural Resources Concervation Service Soil Survey Division World Soil Resources Maapallon pohjoisimmat metsät kasvavat Fennoskandiassa Golfvirran ja lounaistuulten (NAO-ilmiö) ansiosta. Meille tuttu mäntykuusi-koivu-metsävyöhyke ulottuu yhtenäisenä 4000 km:n päähän Krasnojarskiin saakka (vaaleanvihreä Boreal humid -vyöhyke ). Maapallon pohjoisimmat metsät kasvavat Fennoskandiassa Golf-virran ja lounaistuulten (NAO-ilmiö) ansiosta. Meille tuttuja mänty-kuusi-koivumetsiä (vaaleanvihreä Boreal humid -vyöhyke) löytyy Alaskasta, Kanadasta, USAn pohjoisosista, Etelä-Amerikan ylängöiltä, Grönlannin eteläkärjestä, Islannista, Skotlannista, Skandinaviasta, Keski-Euroopan ylängöiltä, Venäjältä, Kiinasta ja Japanista.
87 Venäjän kanssa tehtävässä ilmastonmuutostutkimuksessa on luonnollisena puulajivalintana mänty, joka tarjoaa parhaat onnistumisen edellytykset tieteellisten läpimurtojen saavuttamiseen. Mäntyä löytyy vaaleanvihreältä Boreal humid vyöhykkeeltä. Kuvaan merkityt yliopistot (Tromssa, Uumaja), Metlan toimintayksiköt ja venäläiset yhteistyötahot määrittelevät yhteisissä kokoontumisissaan lähemmin toiminnan suuntaviivat ja tutkimuksen kohteet.
88 Fennoskandian niemimaa muodostaa oman ilmastollisen kokonaisuutensa, jolle löytyy itään päin mentäessä vastineensa hieman eteläisemmiltä leveysasteilta. Metlan yhteistyökumppanit Jekaterinburgissa ja Krasnojarskissa sijouttuvat tämän alueen etelävyöhykkeen tuntumaan.
89 Kölivuoriston tuntumassa sijaitsevan Suomen suurilmasto on osa laajempaa Kölivuoriston ja Uralvuorten rajaamaa laaksoaluetta. Alueen suurilmaston vaihteluiden tutkiminen tuonee lisäselitystä myös Suomen suurilmaston vaihteluiden dynamiikkaan.
90 Lapin lukuisat metsänrajaseudulla sijaitsevat tunturit muodostavat kerrassaan erinomaisen lähtökohdan Pohjoismaiden ja Venäjän yhteiselle ilmastonmuutos- ja metsänrajatutkimukselle!
91 Ozi Explorer - sovellus A B Esimerkki Kukastunturin lustotutkimusten koejärjestelyistä. Tunturiseudun ilmaston pienalueittaisen vaihtelun selvittämiseksi laaditaan lustosarjat sekä metsänrajalta (A) että tunturin juurelta (B). Oranssiviivalla merkityt alueet ovat lustonäytteiden keruualueita. Vihreä pisteviiva kuvaa männyn metsän-rajaa. Laen kautta kulkevilta linjoilta tutkitaan mm. puiden ikäjakauma viime vuosisatojen metsänrajapuusukupolvien selvittämiseksi. Kohteiden valinnassa käytetään peruskarttoja, satelliittikuvia, väärävärikuvia ja Metsähallituksen kasvillisuusluokituskarttoja, joita tarkastellaan GIS-tekniikan mahdollistamin keinoin Maanmittauslaitokselta hankitun digitaalisen korkeusmallin avulla. Koepuut valitaan GPS-pohjaisella otannalla. Vastaavat koejärjestelyt toteutetaan myöhemmin viidellä muulla tunturilla.
92 Metlan lustotutkimuksella on yhteyksiä sekä länteen että itään.
93 - Lustia-hanke on Metlan lustotutkimukseen keskittyvä kehittämis- ja palveluhanke. - Sen tehtävänä on kehittää Metlan lustotutkimuksesta kansainvälisen vaatimustason täyttävää laboratoriotoimintaa - Lustian tehtäviä ovat myös kansainvälisen verkostoyhteistyön kehittäminen ja kansainvälisten projektien valmistelu. - Suurena haasteena on Metlan kansainvälisen ilmastonmuutos- ja metsänrajatutkimuksen kehittäminen. - Toiminta keskitetään aluksi Uralvuorten ja Kölivuoriston väliselle alueelle
94 Näkymä Pöyrisjärvelle Metsänrajamäntymme historiankirjasta on nyt tulkittu tapahtumia 7638 vuoden ajalta. Työ jatkuu ja toivomme onnistuvamme jatkamaan historiankirjoitusta ainakin parilla tuhannella vuodella. Mauri Timonen
95 VIII Miten Metlassa aiotaan jatkaa lustotutkimusta? METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTEFINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE
96 Metlan lustotutkimuksen laboratorio- ja ajantietohanke Lustia Metlan palveluhanke 2511 Kestoaika: Hankkeen vastuututkija: Mauri Timonen Viisi osahanketta: 1 Lustialaboratoriot, 2 Lustiaarkistot, 3 Lustia ajantieto, 4 LustiaMaa ja 5 LustiaProjekti METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE
97 Suunnitelma Metlan lustotutkimuksek si vuoteen 2017 saakka
98 Osahanke 1: Lustialaboratoriot METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE
99 Osahanke 2: Lustia-arkistot METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE
100 Osahanke 3: Lustia Ajantieto METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE
101 Osahanke 4: LustiaMaa METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE
102 Osahanke 5: LustiaProjekti METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE
103 Lisätietoa Metlan lustotutkimuksesta Lustia-hankkeen verkkosivustossa METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE
104
105 Kiitokset mielenkiinnostasi!
Muinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna
Mauri Timonen Muinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna Pekka Nöjd / Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitos Tapaaminen Eduskunnassa 10.09.2008 Vers. 031207 Mauri Timonen 250-vuotias metsänrajamänty
LisätiedotKari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä v. +
Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä 100 000 v. + Metla/Mauri Timonen Ei yksiselitteistä määrittelyä, esimerkkejä: Vuosikymmeniä kestävä asteittainen ja alueellinen ilmaston muuttuminen (yleisin
LisätiedotGeologiset tutkimusaineistot ympäristön tilan kuvauksessa ja analyysissä
Mauri Timonen GTK:n ja METLAn yhteispalaver 24.10.2008 Geologian tutkimuskeskuksessa Rovaniemellä Pekka Nöjd / Geologiset tutkimusaineistot ympäristön tilan kuvauksessa ja analyysissä Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotVuosilustot ilmastohistorian tulkkina
Esitelmä Voitto Valio Viinasen Inarin rajahistoria II kirjan julkistamistilaisuudessa Inarin Siidassa 16.12.2006 Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Mauri Timonen Metla, Rovaniemen tutkimusyksikkö Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotLapin lääninhallituksen järjestämä ilmastonmuutosseminaari Sodankylän geofysiikan observatoriossa, Tähteläntie 62, Sodankylä
Mauri Timonen Lapin lääninhallituksen järjestämä ilmastonmuutosseminaari 16.11.2007 Sodankylän geofysiikan observatoriossa, Tähteläntie 62, Sodankylä Pekka Nöjd / 15:00-15:45 Mauri Timonen, Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotKäsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon
Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,
LisätiedotLapin lääninhallituksen järjestämä ilmastonmuutosseminaari Sodankylän geofysiikan observatoriossa, Tähteläntie 62, Sodankylä
Mauri Timonen Lapin lääninhallituksen järjestämä ilmastonmuutosseminaari 16.11.2007 Sodankylän geofysiikan observatoriossa, Tähteläntie 62, Sodankylä Pekka Nöjd / 15:00-15:45 Mauri Timonen, Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotMUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö
PUUNTUOTANTO JA ILMASTON MUUTOS Punkaharju 16.10.2008 Kari Mielikäinen M t ä t tki Metsäntutkimuslaitos l it Metla/Arvo Helkiö METSÄKUOLEMAN ENNUSTEET Terveysongelmat 1970- ja 1980 -luvuilla Vakava neulaskato
Lisätiedotesitelmästä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
esitelmästä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ilmastotutkija Cliff Harris ja meteorologi Randy Mann ovat löytäneet vähintään 75 ilmaston viilentymistä
LisätiedotI KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5
Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...
LisätiedotI KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5
Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...
LisätiedotKuva 1. Lapin metsänrajamännyn elävien puiden vuosilustoindeksin perusteella tehty Wavelet-analyysi (data ja taulukko). Arvo 1.0 vastaa indeksiä 100.
Kuva 1. Lapin metsänrajamännyn elävien puiden vuosilustoindeksin perusteella tehty Wavelet-analyysi (data ja taulukko). Arvo 1.0 vastaa indeksiä 100. Kuva 2. Metsänrajamännystä (elävien puiden aineisto)
LisätiedotDendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen. Mitä on dendrokronologia?
Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen Mitä on dendrokronologia? Vuosilustot ovat luonnonarkisto, josta puiden elinvaiheet, vallinnut ilmasto ja kasvuympäristön muutokset ovat tietyin edellytyksin
LisätiedotIlmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina
Mukailtu teksti eräästä myöhemmin julkaistavasta kirjasta Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina Puiden vuosilustoissa näkyvät niiden kasvuaikaiset ilmastotekijät Puiden vuosilustoihin
LisätiedotHANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007-2009
Mauri Timonen 160409 HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 20072009 I AINEISTOT: 1. Lapin vuosilustoindeksi Tavoite. Männyn kasvun ilmastollisen vaihtelun (vuosien
LisätiedotMitä luonto puhuu? Miesten saunailta Keravanjärvi Kari Mielikäinen
Mitä luonto puhuu? Miesten saunailta Keravanjärvi 10.4.2018 Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maapallon ihmeiden ihmettelyä
Lisätiedot------------------- Kansikuvan seloste: Lapin lompolot kertovat muinaisesta ilmastosta.
1 Sisällysluettelo: 1. Toimeksianto...3 2. Cofecha Kinsys -ajoitusmenetelmä...4 3. Cofecha-taulukoiden tulkinta...4 4. Tulokset ja tarkastelua...5 5. Lisätiedot...5 ------------------- Kansikuvan seloste:
LisätiedotMETLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle 2005. Lustia Osahanke 1. Versio 211104/MT
METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle 2005. Lustia Osahanke 1. Versio 211104/MT Osahanke 1 LUSTIA- LABORATO- RIOT 2511-01 vetäjä 11 Lustoaineistojen peruskäsittely 111 Vuotuiset mittaukset
LisätiedotPuunäytteiden dendrokronologisen ajoittamisen (ristiinajoittamisen) perusideana on paikallistaa eri näytteistä saman kalenterivuoden lustot.
Puunäytteiden dendrokronologisen ajoittamisen (ristiinajoittamisen) perusideana on paikallistaa eri näytteistä saman kalenterivuoden lustot. Tieto siitä, että männyn kasvun minimitekijänä Lapissa on lämpötila
LisätiedotKolarin lustotutkimuksen kansainväliset
Kolarin lustotutkimuksen kansainväliset näkymät 2005 Työpaperi/ Mauri Timonen 10.01.2005 1 Kolarin lustotutkimus kansainvälisen ilmastonmuutostutkimuksen ensinäyttämönä I TUTKIMUSSUUNNITTELUA Kolarin metsänrajahankkeet
LisätiedotMitä on dendrokronologia? Lustotutkimuksemme nousuja ja laskuja. Mauri Timonen (v290409a) LUSTOTUTKIMUKSEN HISTORIIKKI
Mauri Timonen (v290409a) LUSTOTUTKIMUKSEN HISTORIIKKI Mitä on dendrokronologia? Vuosilustot ovat luonnonarkisto (kuva 1), josta puiden elinvaiheet, vallinnut ilmasto ja kasvuympäristön muutokset ovat tietyin
LisätiedotSyklinen ilmasto näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa. Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen (päiv )
Syklinen ilmasto näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen 27.3.2013 (päiv. 3.5.2013) 1. Yleistä ilmaston syklisyydestä - Syklisyystarkastelut voisi aloittaa vaikkapa
LisätiedotSuomen metsien kasvutrendit
Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja
LisätiedotDendroclimatic Studies in Pallas-Ylläs National Park
Dendroclimatic Studies in Pallas-Ylläs National Park Analysis for Dendrochronological Variability and Associated Natural climates in Pallas-Ylläs national park - the last 500 years. Research plan for Metla
LisätiedotLAPIN VUOSILUSTOINDEKSI 2006 KOOSTE JA TULKINTOJA
1 LAPIN VUOSILUSTOINDEKSI 2006 KOOSTE JA TULKINTOJA Mauri Timonen Rovaniemi Versio 1/2007-01-16 ladattavissa linkistä http://lustiag.pp.fi/mr2006_indeksit.pdf 2 LAPIN VUOSILUSTOINDEKSI 2006: KOOSTE JA
LisätiedotOlemmeko matkalla uuteen lämpökauteen?
Olemmeko matkalla uuteen lämpökauteen? Suomalaista lustotutkimusta vuoden 2010 jälkeen Iso-Syötteen suon reunalla kasvaa 500-vuotias luonnon ilmastoasema. Mauri Timonen Kotimaisen lustotutkimuksen huipennus
LisätiedotLUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö
LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu
LisätiedotVuosilustokalenterit historiankirjoituksen apuna. Perusteet. II Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina
Vuosilustokalenterit historiankirjoituksen apuna. Perusteet. Mauri Timosen osittain mukailema ote Voitto Viinasen kirjasta Inarin Rajahistoria II, sivut 36-44: II Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja
LisätiedotPUUN MUISTIKIRJA. Lapin mänty ja ilmastonmuutos. Mauri Timonen
1 PUUN MUISTIKIRJA Lapin mänty ja ilmastonmuutos Mauri Timonen Rovaniemi 2000 & 2011 (virheellinen kuva 6 päivitetty 18.12.2011) ----------------------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotPUUN MUISTIKIRJA. Lapin mänty ja ilmastonmuutos. Mauri Timonen
PUUN MUISTIKIRJA Lapin mänty ja ilmastonmuutos Mauri Timonen Rovaniemi 2000 ---------------------------------------------------------------------------------------------- Dendrokronologian laboratorio
LisätiedotPuun Muisti. Kasvun vaihtelu päivästä vuosituhanteen. Luku 3. Kari Mielikäinen Mauri Timonen. Rovaniemi
1 Puun Muisti Kasvun vaihtelu päivästä vuosituhanteen Luku 3 Kari Mielikäinen Mauri Timonen Rovaniemi Versio 1/2006-12-30 ladattavissa linkistä http://lustiag.pp.fi/puunmuisti3.pdf 2 PUUN MUISTI Kasvun
LisätiedotEtsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:
Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat
LisätiedotVaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?
Perjantai, 11.5.2007 Poronhoito ja muuttuva ympäristö -tutkimuksen loppuseminaari Rovakatu 2 (entinen valtuustosali) Rovaniemi 12:30 13:00 Marc Macias i Fauria, Helsingin yliopisto: Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen
LisätiedotMetsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metla/Arvo Helkiö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotOlemmeko matkalla uuteen lämpökauteen?
Olemmeko matkalla uuteen lämpökauteen? Suomalaisen lustotutkimuksen vuosi 2010 Suomalaisen lustotutkimuksen huipennus koetaan Rovaniemellä kesäkuussa 2010, jolloin noin 400 alan tutkijaa yli 40 maasta
LisätiedotMänty alkoi levitä Skandinaviaan ja Suomeen
Matti Eronen, Markus Lindholm ja Pentti Zetterberg Pitkäaikaiset ilmastonvaihtelut Lapin mäntykronologioiden mukaan Johdanto Mänty alkoi levitä Skandinaviaan ja Suomeen yli 9 000 vuotta sitten ja pohjoiseen
LisätiedotMetlan lustotutkimuksen suuret haasteet
1 2 Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet Mauri Timonen Mauri Timonen 16.06.2006 Lustia-hanke, Metla 3 Sisällys: Puiden ajantieto... 5 Lapin mänty: luonnon järjestämä ilmastoasema... 5 Heikkisen haaste...
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotIlmaston muutokset kautta aikojen. - Onko menneisyys Lapin metsien tulevaisuuden peili?
1 Ilmaston muutokset kautta aikojen - Onko menneisyys Lapin metsien tulevaisuuden peili? Mauri Timonen Rovaniemi 2000 ----------------------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotMetlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan
1 Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan Mauri Timonen Mauri Timonen 29.11.2006 Lustia-hanke METLA 2 Sisällys: 1 Puun muisti... 4 1.1 Puiden ajantieto... 4 1.2 Lapin mänty:
LisätiedotMetlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan
1 Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan Mauri Timonen Mauri Timonen 29.11.2006 Päivitetty 03082011 Lustia-hanke METLA 2 Sisältö 1 Puun muisti... 4 1.1 Puiden ajantieto...
LisätiedotTikusta asiaa lustotutkimus tutuksi
Tikusta asiaa lustotutkimus tutuksi Lustolaboratorio ja oppimisympäristö Metsämuseo Lustossa Marko Rikala, museoassistentt i Valokuvat: Timo Kilpeläinen Metsä oppimisympäristönä ja seudullisen asiantuntijaosaamisen
LisätiedotKasvihuoneilmiön voimistuminen ja ympäristön
Tieteen tori Folia Forestalia 1996(3) Mauri Timonen Puun vuosilustot ilmastohistorian analyysissä Aikaperspektiivit Kasvihuoneilmiön voimistuminen ja ympäristön saastuminen ovat olleet pontimina ympäristömuutostutkimuksen
LisätiedotMetlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan
1 Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan Mauri Timonen Mauri Timonen 14.10.2006 Lustia-hanke METLA 2 Sisällys: 1 Puun muisti... 4 1.1 Puiden ajantieto... 4 1.2 Lapin mänty:
LisätiedotIlmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta
Page 1 of 6 Sää ja ilmasto > Ilmastotilastot > Terminen kasvukausi, määritelmät Suomen sää Paikallissää Varoitukset ja turvallisuus Sade- ja pilvialueet Sää Euroopassa Havaintoasemat Ilmastotilastot Ilman
LisätiedotSuomen metsävarat 2004-2005
Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotHANKKEEN 3436 AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN VUOSINA , TULOKSIA SEKÄ MONITIETEINEN JATKOSUUNNITTELU
HANKKEEN 3436 AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007 2009, TULOKSIA SEKÄ MONITIETEINEN JATKOSUUNNITTELU Mauri Timonen 160409 Sisältö I AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN
LisätiedotPaloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla
Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and
LisätiedotSahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa
Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet Pohjois-Karjalassa Hannu Hirvelä, Metla Leena Kärkkäinen, Metla Helena Mäkelä, Metla Tuula Nuutinen, EFI/Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Lisätiedotuusimpien menetelmien soveltaminen, KINSYS -lustotutkimusohjelmistoni hyödyntäminen, Ajatuksia Lustian toimintavuodesta 2006
Ajatuksia Lustian toimintavuodesta 2006 Lustia-hankkeessa työskennellään laitostasoisen lustotutkimuksen ja infrastruktuurin kehittämisen puolesta. Lustotutkimuksen mahdollisuudet ovat osoittautuneet Metlassakin
LisätiedotDendroclimatic Studies in Pallas-Ylläs National Park
Dendroclimatic Studies in Pallas-Ylläs National Park Analysis for Dendrochronological Variability and Associated Natural climates in Pallas-Ylläs national park - the last 500 years. Research plan for Metla
LisätiedotMännyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa
Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Pekka Nöjd Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa 1964 1993 Valtakunnan metsien viimeisimmät inventointitulokset osoittavat erityisesti kuusen kasvun alentuneen Lounais
LisätiedotSyklinen ilmasto. - näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa. Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen (päiv
Syklinen ilmasto - näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen 27.3.2013 (päiv. 27.12.2015) 1. Yleistä ilmaston syklisyydestä - Syklisyyden esittelyä wiki-linkissä
LisätiedotMitä vuosilustot kertovat ilmastosta?
Mauri Timonen: Mitä vuosilustot kertovat ilmastosta? Mitä vuosilustot kertovat ilmastosta? Puut kasvattavat joka vuosi uuden kartion muotoisen vaipan vanhan rungon ympärille. Kartion poikkileikkausta kutsutaan
LisätiedotHoloseenin ilmastonvaihtelut
Mauri Timonen DENDROCHRONOLOGY HIGHLIGHTS: Holoseenin ilmastonvaihtelut Pekka Nöjd / Mauri Timonen, METLA, Rovaniemen yksikkö 09:00-15:00 Geofysiikan observatorion tutkijoiden vierailu Metlan Rovaniemen
LisätiedotSodankylän ja Kaarasjoen kuukausikeskiarvolämpötilasarjojen. vertailua
1 Mauri Timonen 12.2.2019 Sodankylän ja Kaarasjoen kuukausikeskiarvolämpötilasarjojen vertailua 2 Miksi tämä tarkastelu? Norjan puolella sijaitsevassa Kaarasjoella (saameksi Kárášjohka, norjaksi Karasjok)
LisätiedotVEDENALAISEN METSÄNTUTKIMUKSEN MAAILMA
VEDENALAISEN METSÄNTUTKIMUKSEN MAAILMA Näyttely Kemin Kylähullutapahtumassa 1-2.8.1996 Mauri Timonen Rovaniemi 1996 ----------------------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotPUUN MUISTI. Professori Kari Mielikäinen 10.2.1999
Professori Kari Mielikäinen 10.2.1999 PUUN MUISTI Puu muistaa Puun ja ihmisen kasvu ja muisti ovat erilaisia. Ihmisen kasvu kestää elämän ensimmäiset 15-20 vuotta. Ihmisen muisti on erehtyväinen. Ruumiiseen
LisätiedotOlvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003
Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003 Hannu Herva ja Rauno Ovaskainen, Metsäntutkimuslaitos Kolarin Tutkimusasema Kansikuva Olvassuon luonnonpuisto.
LisätiedotEktomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä
Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä 1 Helmisaari, H-S., 2 Ostonen, I., 2 Lõhmus, K., 1 Derome, J., 1 Lindroos, A-J., 2 Merilä, P. & 1 Nöjd,
LisätiedotSään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks
Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,
LisätiedotMetlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan
1 Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan Mauri Timonen Mauri Timonen 29.11.2006 Lustia-hanke METLA 2 Sisältö 1 Puun muisti... 4 1.1 Puiden ajantieto... 4 1.2 Lapin männyt:
LisätiedotTervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi
Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun
Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon teemapäivä 26.8.2010 MMT Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - kilpailun vaikutukset Taimikonhoidon
LisätiedotPuun kasvu ja runkomuodon muutokset
Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Laserkeilaus metsätieteissä 6.10.2017 Ville Luoma Helsingin yliopisto Centre of Excellence in Laser Scanning Research Taustaa Päätöksentekijät tarvitsevat tarkkaa tietoa
LisätiedotIhmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos
Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen
LisätiedotSuomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena
Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena Tuloksia empiirisistä tutkimuksista viideltä maantieteelliseltä alueelta SPWT-konsortion loppuseminaari
LisätiedotPIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.
Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan
LisätiedotFAKTAT M1. Maankohoaminen
Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.
LisätiedotDENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO
Lllfl: 1t> DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO Gunnarintien pelastuskaivauksen dendrokronologiset ajoitusnäytteet Museoviraston Rakennushistorian
LisätiedotPUIDEN VUOSIRENKAAT MUINAISMETSIEN KASVUN JA ILMASTOHISTORIAN KUVAAJANA. Tutkielma Valtteri Väänänen. Rovaniemen metsäoppilaitos
PUIDEN VUOSIRENKAAT MUINAISMETSIEN KASVUN JA ILMASTOHISTORIAN KUVAAJANA Tutkielma 25.11.1997 Valtteri Väänänen Rovaniemen metsäoppilaitos Mti-koulutus / Ekologia 1 TIIVISTELMÄ Valtteri Väänänen Ekologia
LisätiedotIlmastonmuutos Lapissa näkyvätkö muutokset sopeutuuko luonto?
ISBN-13: 978-951-40-2000-1 (PDF) ISBN-10: 951-40-2000-6 (PDF) ISSN 1795-150X Ilmastonmuutos Lapissa näkyvätkö muutokset sopeutuuko luonto? Ari Nikula ja Martti Varmola (toim.) www.metla.fi Metlan työraportteja
LisätiedotSuomen metsien kasvun lisääntymisen syyt ja seuraukset. Hankesuunnitelma, Aineistonkeruu ja alustavia tuloksia
1 Suomen metsien kasvun lisääntymisen syyt ja seuraukset Hankesuunnitelma, Aineistonkeruu ja alustavia tuloksia Mauri Timonen 26.02.2010 2 Sisältö A. HANKESUUNNITELMA... 4 A1. TAUSTA... 4 A2. TUTKIMUKSEN
LisätiedotPystypuusta lattialankuksi
Pystypuusta lattialankuksi Naapuripalstallamme tehtiin eräänä talvena avohakkuu, jonka seurauksena seuraavan kesän puhurituulet kaatoivat useita suuria kuusia oman metsäpalstamme suojattomasta reunasta.
LisätiedotMETLAN LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
Liite 1: Metlan lustotutkimuksen kehittämissuunnitelma METLAN LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA I LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISJAKSOT 1970-2003 Metlan lustotutkimusta on kehitetty vuosina 1979-2002
LisätiedotIL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen
IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen
LisätiedotHakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotACCLIM II hankkeen yleisesittely
http://ilmatieteenlaitos.fi/acclim-hanke II hankkeen yleisesittely Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos -ilmastoseminaari 8.3.211 ISTO-ohjelman
LisätiedotTähdenpeitot- Aldebaranin ja Reguluksen peittymiset päättyvät
Tähdenpeitot- Aldebaranin ja Reguluksen peittymiset päättyvät by Matti Helin - Thursday, February 15, 2018 https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/2018/02/15/tahdenpeitot-aldebaranin-ja-reguluksen-peittymisetpaattyvat/
LisätiedotNäckensborgin huvilan. ovenpielushirsien. dendrokronologinen ajoitus
3 Näckensborgin huvilan ovenpielushirsien dendrokronologinen ajoitus Mauri Timonen ja Tauno Luosujärvi Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen tutkimusasema Rovaniemi 1997 ----------------------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotPURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen
PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet PipeQual-mallin kehittäminen mänty: puuaineen ominaisuudet mallit männyn kasvumalliin mallin
LisätiedotTaimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taimikonhoito Varhaishoito
LisätiedotLaskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
LisätiedotEKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet
Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Espoossa Joulukuussa 2018 1 Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Sisällysluettelo Esipuhe... 3 1. Johdanto... 4 2. Metsien kasvu, puuston
LisätiedotMauri Timonen LUSTIA -PROJEKTI
Mauri Timonen LUSTIA -PROJEKTI 2 Etelä Mauri Timonen 2012 Näkymä Inarin Iijärven pohjoispuolisilta Selkäjärviltä. Vielä niitä honkia humisee vai humiseeko? Näillä männyn metsänrajan yläpuolisilla kukkuloilla,
LisätiedotMauri Timonen LUSTIA -PROJEKTI
Mauri Timonen LUSTIA -PROJEKTI 2 Etelä Mauri Timonen 2012 Näkymä Inarin Iijärven pohjoispuolisilta Selkäjärviltä. Vielä niitä honkia humisee vai humiseeko? Näillä männyn metsänrajan yläpuolisilla kukkuloilla,
LisätiedotMiten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
LisätiedotILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA
1 ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA Mauri Timonen Versio 25.04.12 Ladattavissa linkistä http://lustiag.pp.fi/data/mil/mil12.pdf 2 Sisällysluettelo Esipuhe...
LisätiedotTuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla
Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla Hannu Ilvesniemi, Anna Saarsalmi, Hannu Hökkä & Mikko Kukkola Metsäntutkimuslaitos on perustanut viimeisten vuosikymmenien
LisätiedotOia. oresta...,. ._.,. -- ' teen aikakauskirja
Oia oresta...,.._.,. -- '.. - - teen aikakauskirja Folio Forestolio 1996(3) Mauri Timonen Puun vuosilustot ilmastohistorian analyysissä Aikaperspektnvit asvihuoneilmiön voimistuminen ja ympäristön saastuminen
LisätiedotHAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS
HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on
LisätiedotADVANCE-10k. Mauri Timonen. Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen tutkimusasema Rovaniemi 1996
2 ADVANCE-10k Analysis of Dendrochronological Variability and Associated Natural climates in Eurasia - the last 10 000 years. METLAN OSUUTTA KOSKEVA TUTKIMUSSUUNNITELMA Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitos,
LisätiedotErkki Haapanen Tuulitaito
SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta
Lisätiedot2.1 Ilmastonmuutokset ja niiden syyt puulustojen ja muiden proksitietojen pohjalta
2.1 Ilmastonmuutokset ja niiden syyt puulustojen ja muiden proksitietojen pohjalta Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Samuli Helama Ilmastonvaihtelut jättävät jälkensä moniin kronologisesti tallentuviin
LisätiedotMetsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?
Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut
LisätiedotILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT
ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
Lisätiedot