I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5"

Onni Hovinen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

2 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU EAA V. SAARISELÄN KELOKIEKKO... 9 Vers

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU Kuva 1. Kirvespuu PAT4973. Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa (Kuva 2).

3 I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU Kuva 1. Kirvespuu PAT4973. Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa (Kuva 2). Kuvassa 1 näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä, jonka myrsky kaatoi lammen pohjamutaan noin 2800 vuotta sitten. Luultavasti peuranmetsästäjillä oli osuutensa puun kaatumiseen. Kirveen jäljet sijoittuvat rungon alaosaan. Tarinointia kirvespuusta (s. 28 ja 31). 1

4 Kuva 2. Kirvespuu löytyi Pättikän lammen koillisrannalta. 2

II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU Kuva 3. Suomen karttaa muistuttava Vallijärven Suomipuu (näyte VAL4973) ajoittuu vuosiin 884 748 eaa.

5 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU Kuva 3. Suomen karttaa muistuttava Vallijärven Suomipuu (näyte VAL4973) ajoittuu vuosiin eaa. Veteen kaatuneen puun vedenpinnan yläpuolinen osa lahoaa ja katoaa muutamassa sadassa vuodessa. Koska puu säilyy vedessä hyvin, ja koska toisaalta pinnan yläpuolinen osa lahoaa, toimii järven pinta höylän tavoin. Tyvi muotoutuu tässä prosessissa vinosti viistäväksi teräväkärkiseksi ja joskus lautamaiseksi pinnaksi. Kun rungon pintaosat kuluvat, jäävät oksat törröttämään piikkeinä. Kuvan 5 Vallijärven mudasta paljastettu sulavalinjainen vesipeto edustaa hyvin tyypillistä lahoamatonta, mutta jo melko pahoin kulunutta männyn subfossiilirunkoa. Vallijärvi sijaitsee Käsivarren Ropinjärven lähellä noin 420 metrin korkeudella merenpinnasta (Kuva 4). Matalan Järven ranta-alueet muodostuvat pääasiassa puuttomasta kivirakasta. Länsirantaa peittää noin 250 metrin pituinen kapea maa-ainesta sisältävä kaistale, jossa aikoinaan kasvoi mäntyä. Rantaveden pohjaa peittää enimmillään muutaman kymmenen sentin vahvuinen muta- ja liejukerros, mikä on mahdollistanut runkojen säilymisen. Tunturikoivu on seudun valtapuulaji. Mänty on kaikonnut alueelta tyystin (Kuva 5). Viimeisimmät puuyksilöt katosivat pikku jääkauden aikoihin. Männyn nykyinen puuraja on Pättikän alueella parinkymmentä kilometriä Vallijärvestä kaakkoon. Tukkipuukokoiset mäntymetsät alkoivat perääntyä alueelta kolmisentuhatta vuotta sitten. Syynä oli vähittäin tapahtunut ilmaston viileneminen, minkä seurauksena männyn uudistumismahdollisuudet heikkenivät. Yksittäiset mäntyryhmät vetäytyivät aluksi suojaisiin paikkoihin, mutta lopulta viimeisetkin yksilöt kaikkosivat alueelta pikku jääkauden aikana. Vallijärvi lienee ollut mäntyvaltaista aluetta Suomipuun (Kuva 3) elinaikana. 3

6 Kuva 4. Vallijärvi sijaitsee Ropinjärven länsipuolella noin 420 metrin korkeudella merenpinnasta. 4 Kuva 5. Vallijärven mäntymetsät kukoistivat vuotta sitten. Viimeiseltä tuhatvuotiskaudelta on löydetty vain kaksi runkoa.

III. KOMPSIOJÄRVEN MÄNNYN KASVUN ROMAHDUS 330 EAA Kuva 6. Kompsiojärven mänty KOM6724 oli ratkaiseva linkki aukon (s. 27 29) täytössä. Vuonna 330 eaa.

7 III. KOMPSIOJÄRVEN MÄNNYN KASVUN ROMAHDUS 330 EAA Kuva 6. Kompsiojärven mänty KOM6724 oli ratkaiseva linkki aukon (s ) täytössä. Vuonna 330 eaa. tapahtui jotain erityistä: puun kasvu käytännöllisesti katsoen pysähtyi. Ilmaston tiedetään olleen noina vuosisatoina sateisen ja viileän, jonka vuoksi männyn metsänraja ilmeisesti perääntyi. Sama kasvuromahdus näkyy yhtä dramaattisena kaikissa tuolta ajalta löydetyissä harvoissa männyn megafossiilissa. Kasvun palautuminen normaalitilaan kesti jopa 10 vuotta. Sama romahdus näkyy muuallakin Euroopassa. Liekö kyseessä ollut suuri tulivuorenpurkaus? Luultavasti, mutta tunnistusta vaikeuttaa tulivuorten purkausajankohdan epätarkkuus. Tulivuoritilastojen mukaan Ecuadorin Atacazossa oli järeä purkaus noihin aikoihin (320 BC ± 16 v). 5

8 Kuva 7. Kompsiojärvi on jyrkkärinteisten vaarojen ympäröimä idyllinen pikku järvi. 6

IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA. Kuva 8. Santorinin tulivuori purkautui 1600-luvulla eaa. Useissa lähteissä arvellaan tarkan purkausvuoden olleen 1628.

9 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU EAA. Kuva 8. Santorinin tulivuori purkautui 1600-luvulla eaa. Useissa lähteissä arvellaan tarkan purkausvuoden olleen Platon kuvaa Atlantis-tarinassaan valtavaa tulivuorenpurkausta ja sitä seurannutta tsunamia. Kertomuksen taustalla lienee Thera, nykyinen Santorini, jossa geologien tutkimusten perusteella tapahtui jättimäinen tulivuoren purkaus noin 3600 vuotta sitten. Se koetteli koko Maapalloa tuhoten jopa Kiinan Xia-dynastian. Tuolloin Pohjois-Amerikan keskilämpötila laski useiksi vuosiksi viidellä asteella. Purkaus tuhosi Akrotirin, kaupungin, jonka arvellaan olleen Platon tarinan Atlantis. Pohjois-Amerikan vihnemännyn, Irlannin ja Keski-Euroopan tammen sekä Ruotsin ja Suomen männyn lustot kertovat, että vuonna 1628 eaa. tapahtui merkittävä ilmastokatastrofi koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Kun vuosilustoja epätarkempi radiohiilitutkimuskin vahvistaa, että purkaus tapahtui välillä 1627 ja 1600 eaa., voidaan todeta, että Santorinin tulivuori purkautui luultavasti vuonna 1629 eaa. 7

10 Kuva 9. Tämäkin näyte Kompsiojärveltä. Kuva 10. Santorinin tulivuori mahdollisesti purkautui useamminkin 1600-luvulla eaa. Ks. myös kansikuvassa näkyvä syvä notkahdus. 8

pikku jääkaudeksi. Pikku jääkauden viileintä ilmastovaihetta pohjusti Huaynaputina-tulivuoren purkautuminen Perussa vuonna 1600.

11 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO Kuva 12. Vuoden 1601 vuosilusto jäi kapeaksi. Ks. myös kansikuvassa näkyvä syvä notkahdus. Kuva 11. Huaynaputinan tulivuoren purkautuminen Perussa vuonna 1600 aiheutti maailmanlaajuisen ilmastonviilenemisen. Vuonna 1532 syntynyt Koierijärven mänty alkoi keloutua vuonna Sen elinkaari sattui ns. pikku jääkaudeksi. Pikku jääkauden viileintä ilmastovaihetta pohjusti Huaynaputina-tulivuoren purkautuminen Perussa vuonna Purkauksen jälkeinen kesä 1601 oli poikkeuksellisen kylmä koko Euroopassa, mikä näkyi myös Lapin männyn kasvussa (kuva 12). Männyn yli 260-vuotisen elinkaaren aikana tapahtui yli 100 suurta purkausta, mikä pimensi toistuvasti taivaan viilentäen ilmastoa ja heikentäen puun kasvua myös Lapissa. Kiekossa näkyvät lukuisat kapeat vuosirenkaat osoittavat pikku jääkauden aikana olleen kylmää. Lapin männyn lustoissa näkyvät erityisen heikkoina kasvuvuosina eli ns. piikkivuosina muun muassa vuodet 1601, 1680, 1696, 1806, 1815 ja Piikkivuosista enemmän täällä (s ja 46), täällä ja täällä sekä tulivuoripurkauksista täällä. 9

12 Kuva 12. Koierijärvi sijaitsee Saariselän läheisyydessä. 10

13 VI. LÄHTEITÄ Timonen, M Lapin ilmastonmuutoksen tutkiminen metsänrajamännyn vuosilustoista. Diasarja. 104 kuvaa. 11

14 12

Samankaltaiset tiedostot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...